FI65878C - Vertikal avboejningskrets - Google Patents

Description

2 65878 näitä pulssinleveysmoduloituja merkkejä käyttämään D luokan ulostuloasteita. Jotta poistettaisiin vaakasuuntaisen taajuuden komponentti pystysuuntaisen pyyhkäisyn virroista on joskus tarpeen käyttää suodinpiirejä,jotka kuluttavat suhteellisen suuren määrän tehoa, mikä täten tietyssä määrin kumoaa niitä etuja,joita saavutetaan D luokan vahvistimella.

Eräs toinen vakava huomioonotettava asia käytettäessä 1) luokan vahvistimia on nollakohdan ylityksen vääntymän saattaminen minimiinsä. Nollakohdan ylityksen vääntymää esiintyy kun pyyhkäisyn virran sahahampaan aatomuoto ei ole lineaarinen sen kulkiessa nollakohdan läpi ja se vaihtaa napaisuuttaan pystysuuntaisen piirron aikavälin keskellä. Tällainen vääntymä, mikä on seurausta epälineaarisesta virrasta tulee näkyviin lisääntyneen intensiteetin vaakasuuntaiselta palkkina kuvapinnan keskustan yli. Muissa tilanteissa, joissa D luokan piirit aikaansaavat vaakataajuisen kolmiomuotoisen virran komponentin pystysuuntaisen pyyhkäisyn virtaan saattaa lävistäjän suuntainen viiva tulla näkyviin kuvaputkelle.

Pystysuuntaisen poikkeutuksen piiri sisältää kytkimet, joita säädetään aikaansaamaan yhä pienemmät osuudet vaakasuuntaisen palautuspulssin energiasta erään osan pystysuuntaisesta poikkeutusjaksosta aikana ja yhä suuremmat osuudet vaakasuuntaisen palautuspulssin energiasta toisen osuuden aikana pystypoikkeutukeen jaksossa pystypolkkeutuksen käämitykseen siirrettäväksi jotta kehitettäisiin siellä sahahampaan virtaa.

Täydellisempi selitys tästä selityksestä mitä kuvataan yhdessä sen ylimääräisien etujen selittämisen kanssa toteutetaan allaolevassa eelityk-sessä viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on kaaviokuva osittain lohkokaavion piirikaaviona kytkintolminaan pystysuuntaisen poikkeutuksen systeemistä, johon tämä keksintö sisältyy·

Kuvio 2a - 2h havainnollistavat aaltomuotoja, joita saadaan kuvion 1 systeemin eri pieteissä.

Kuvio 3 on yksityiskohtaisempi kaaviokuva ja lohkokaavion plirikuvanto kytkimiä käyttävästä pystysuuntaisen poikkeutuksen systeemistä, mihin tämä keksintö sisältyy.

Kuviot 4a - 4o havainnollistavat aaltomuotoja, joita saadaan kuvion 3 piirin eri pisteissä.

Kuvio 5 on yksityiskohtainen lohkokaavion ja kaaviopllrin diagramma eräästä toisesta pystysuuntaisen poikkeutuksen kytkevästä systeemistä, johon tämä keksintö sisältyy*

Kuviot 6a - 6f havainnollistavat aaltomuotoja, joita saadaan kuvion 5 piirin eri pisteissä.

3 65878

Kuvio 1 esittää kytkimien toimintatavan pystysuuntaisen poikkeutuksen piiriä, joka esim. saattaa sisältyä televisiovastaanottimeen. Vaakasuuntaisen synkronlsoinnin pulsseja 5 synkronisoituiin eroittimesta, jota ei ole esitetty, kytketään sisääntulon kytkinnapaan 6 vaakasuuntaisen poikkeutuksen generaattorissa 7* Vaakasuuntaisen poikkeutuksen generaattori 7 saattaa olla mikä tahansa sopiva tyyppi, jolla syötetään vaakasuuntaisen poikkeu-tuksen virtaa vaakapoikkeutuksen käämitykseen 11, joka on asetettu katodi-sädeputken 10 viereen, minkä lisäksi syötetään vaakasuuntaisen taajuuden pulsseja eri toimintoja varten tämän televisiovastaanottimen sisällä. Ensiökäämitys 8a vaakasuuntaisen ulostulon ja suurjännitteen muuntimelle Θ vastaanottaa energiaa generaattorista 7· Muuntajan 8 toisiokäämitys 6d syöttää palautuspulssit suurjännitteen kertojaelimelle ja tasasuuntaaja-laitteistolle 9« joka aikaansaa suuren tasajännitteen katodisädeputken 10 pintaterminaaliin.

Muuntajan 8 toisiopuolella on sarjaankytkettynä SCR 15, toisiokäämi-tys 8h, joka kehittää vaakasuuntaisia palautuspulsseja suuruudeltaan likimain 80 volttia,induktanssi 14, induktanssi 16, toinen toisiokäämitys 8c, joka aikaansaa vaakasuuntaisia palautuspulsseja likimääräiseltä suuruudeltaan 80 volttia, minkä lisäksi on vielä toinen SCR 17. Edellisen SCR osan 15 anodi ja SCR osan 17 katodi on maadoitettu. Induktanssien 14 ja 16 liitospiste on kytketty kondensaattorin 15 kautta maahan ja myös pystysuuntaisen poikkeutuskäämityksen 18 sekä virtaa koostavan takaisinkytkentävas-tuksen 19 kautta maahan. Liitokset molemmilta puolilta pystysuuntaisen poikkeutuksen käämitystä 18 pystysuuntaisen sahahammasgeneraattorin 20 napoihin aikaansaavat takaisinkytkennän sellaisia tarkoituksia varten, joita tullaan kuvaamaan kuvioiden 3 ja 5 yhteydessä.

Pystysuuntaisen poikkeutuksen taajuiset synkronisointipulssit 21 saadaan myös synkronlsoinnin eroittimesta ja kytketään sisääntulon kytkinnapaan 22 pystysuuntaisen sahahammasgeneraattorin 20 navoista synkronisoimaan sen toiminta. Ulostulon merkit saatuna pystysuunnan sahahammasgene-raattorista 20 kytketään moduloijaan 25. Tasavirran syöttölähde 12 kytketään vaakasuuntaiseen generaattoriin 7» pystysuunnan sahahammasgeneraatto-riin 20 ja modulaattoriin 25 ja se kehittää sinne käyttövirran.

Vaakasuuntaisen taajuiset pulssit saatuna käämityksestä 8e vaakapoik-keutusmuuntajalla 8 kytketään myös moduloijaan 25. Moduloijaeta 25 saadut ulostulon merkit kytketään kytkinnavan 24 kautta SCR osan 15 porttlelektro-dille sekä ulostulon kytkinnavan 25 kautta SCR osan 17 porttielektrodille.

Kuviot 2a-2h havainnollistavat aaltomuotoja, joita saadaan kuvion 1 piirien eri pisteistä. Kuviossa 2a havainnollistavat pulssit 50 vaakasuun- 4 65878 täisen taajuisia palautuspulsseja sellaisina kuin ne saadaan käämityksistä 8b, 8c ja 8e vaakasuuntaisen ulostulon ja suurjännitteen muuntimesta 8.

Kuvion 2b pulssit 31 saadaan moduloijasta 23 ja kytkettynä kytkinnavan 24 kautta SCR osan 13 porttielektrodille ne mahdollistavat sen johtavuustilan. Kuvion 2c pulssit 32 kytketään kytkinnavan 23 kautta SCR osan 17 porttielektrodille saattamaan se virtaa johtavaksi. Tarkastelemalla kuvioilta 2b ja 2c voidaan nähdä, että modulolja 24 kehittää ulostulon pulsseja 31 ja 32, joiden nousureunat vaihtelevat ajallisesti palautuepulsslen 30 nousureunoi-hin nähden. Pulssien 31 nousureunoja on jatkuvasti viivytetty pälautuspuls-sien 30 nousureunoihin nähden alusta lukien aina piirron keskellä olevan hetken jälkeen saakka ja sitten ne lakkaavat. Pulssien 32 nousureunat siirtyvät jatkuvasti eteenpäin verrattuna palautuepulsslen 30 takareunoihin alkaen tietystä hetkestä ennen keskikohtaa aina piirron loppuun saakka.

SCR porttien säätöpulssit 31 ja 32 kuvioista 2b ja 2c liittyneenä kuvion 1 piiriin on esitetty leveydeltään samanlaisina niiden nousureunojen ja jälkireunojen vaihdellessa ajallisesti pystysuuntaisen aikavälin kuluessa vaakasuuntaisten palautuepulsslen nousureunaan verrattuna. Tällaisiä pulssi-sarjoja voidaan kehittää millä tahansa soveliaalla pulssin aseman moduloijal-la. Tällainen samanlaisen leveyden pulssin sarja on tyydyttävä koska SCR osia käytetään kytkiminä ja on pelkästään tarpeen kytkeä ne aluksi päälle ja johtavuustilaa säädetään sitten ainoastaan johtosuuntaisen virran avulla SCR osien kautta.

Kun kuvion 2b pulssien 31 nousureunat esiintyvät piirron aikavälin Tq - T9 ensimmäisen osuuden aikana ne kytkevät SCR osan 13 virtaa johtavaksi. Palautuksen pulssien esiintyminen käämityksen 8b yli toimii jännitteen syöttö-lähteenä joka on positiivisena käämityksen 8b pohjakytkinnavassa sen ylä-kytfcinnapaan verrattuna ja aikaansaa tavanomaisen virran kulun pohjakytkin-navasta käämityksessä 8b lnduktorin 14 ja kondensaattorin 13 kautta maahan sekä SCR osan 13 läpi sen anodilta katodille ja muuntajakäämitykeen 8b negatiiviseen kytkinnapaan. Tämä varaa kondensaattorin 13 positiiviseksi maadoitukseen verrattuna. SCR osa 13 alkaa johtamaan virtaa kun sen veräjä-elektrodi saa johtosuuntaan etujännitettä pulssista 31 ja se jatkaa johtamistaan niin kauan kuin johtosuuntainen virta kulkee sen anodilta katodille tiellä.

Induktanssi 14 ja kondensaattori 13 muodostavat sarjaresonanssiplirln kondensaattorin 13 varaamiseksi. Lisäyksen ja pienentymisen kaltevuus virroissa lnduktorin 14 kautta havainnollistettuna aaltomuodolla 33 kuviossa 2d määräytyy induktanssin 14 ja kondensaattorin 13 resonanssitaajuuden perusteella.

5 65878

Induktanssin 14 Ja kapasitanssin 15 resonanssitaajuus samoinkuin myös sei piirin vastaava, joka muodostuu induktorista 16 ja kondensaattorista 15 valitaan olemaan pienempi kuin vaakaauuntainen poikkeutustaajuus, jotta estettäisiin haitallisia värähtelyjä. Kun vaakasuuntainen palautuspulssi on päättynyt alkaa virta 33 muuttumaan aLhaisemmalla kaltevuustaeolla välissä - Ί?2 kuin mitä on kaltevuus osalla TQ - T-L koska käämitys 8h ei enää ole palautuksen pulssin jännitteen syöttölähde vaan vastakkaisen napaisuuden piirron jännitteen syöttölähde ja muunnettu Induktanssi on suurempi piirron aikana, mikä pienentää resonanssipiirin taajuutta. SCE osa 13 kytkeyty pois päältä kun aaltomuodon 3 virta saavuttaa nollakohdan kuten tapahtuu pisteessä T2· Tänä ajanhetkenä jännite kondensaattorin 15 yli (m saavuttanut maksiminsa kuten on osoitettu aaltomuodolla 35 kuviossa 2f. Vaakasuuntaisella taajuudella on pystysuuntaisen poikkeutuskäämityksen 1Θ induktanssi, mikä sijaitsee rinnakkain kondensaattorin 15 kanssa niin suuri, että sillä on vain vähän vaikutusta ylläkuvattuun kondensaattorin 15 resonanssissa oleviin varauspiirelhin.

Polkkeutuksen virtoja saadaan purkamalla kondensaattoria 15 käämityksen 18 kautta tämän integroidessa vaakasuuntaisen taajuuden jännitteen kondensaattorin 15 yli oleellisesti sahahampaan virraksi pystytaajuudella. Vaikkakin jännite 35 on esitetty palautumassa maadoituksen jännitteeseen por-tftus-pulssien alussa palaa jännite 33 todellisuudessa jännitearvoon, joka on jonkin verran maadoituksen yläpuolella riippuen käämityksen 18 resonanssista, koska aikavälin T2 ~ T^ aikana kondensaattorin 15 ja käämityksen 18 rinnak-kaiskytkentä on irroitettu muusta piiristä. Kuten kuitenkin on esitetty yksityiskohtaisemmin kuviossa 3 stabilisoi tasajännitteen takaisinkytkentä poikkeutuspiirin toimintapisteen ja vaihtovirtatakalsinkytkentä säätää amplitudia ja lineaarisuutta poikkeutuspiirissä. Polkkeutuksen käämitys 18 aikaansaa purkaustien kondensaattorin 15 yli. Käämityksen 18 suuren Induktanssin vaikutuksesta ei purkauksen virta pysty seuraamaan kolmionmuotoisen jännitteen muutosta kondensaattorin 15 yli. Tämän johdosta virta käämityksen 18 kautta muodostaa keskiarvon jännitteestä kondensaattorin 15 yli· Tämän johdosta käämitys 18 toimii virran nieluna purkaen kondensaattorin 15, minkä johdosta jännite 35 pienenee lineaarisesti aikavälin T2 - T^ jne. aikana. Kondensaattorin 15 ja pystysuuntaisen poikkeutuskäämityksen 18 rinnakkais-kytkennän resonanssltaajuus määrää myös pystysuuntaisen palautusaikavälin. Kondensaattorin 15 purkausvirta käämityksen 18 kautta edustaa jännitteen aaltomuodon 35 Integraalia ja seurauksena tästä integroinnista on virta käämityksen 18 kautta jonkin verran muodoltaan paraboolinen vaakasuuntaisella taajuudella kuten on havainnollistettu kuviossa 2g, mikä esittää poikke- 6 65878 utusvirtaa 36. Edellyttäen kiinteätä induktanssia käämityksessä 18 on para-boolisen komponentin amplitudi kääntäen verrannollinen kondensaattorin 13 suuruuteen.

Pystysuuntaisen poikkeutuksen aikavälin jatkuessa kehittää modulaattori 23 pulsseja 31 SCR osaa 13 varten, joiden pulssien etureunat yhä enemmän viipyvät ajallisesti vaakasuuntaisten palaituspulseien 30 nousureunoihin nähden. Tämän johdosta alkaa SCH osan 13 johtavuustila ajallisesti yhä myöhemmin ja myöhemmin kunkin vaakasuuntaisen palautuspulssin 30 alusta lukien kuviossa 2a. Tämä johtaa pienentyvään varauksen virtaan induktorin 14 kautta ja ja pienentyvään jännitteeseen 35 kondensaattorin yli. Tästä on seurauksena, että virta poikkeutuksen käämityksen 18 kautta vastaavasti Enenee. Virran aaltomuoto 36 ylittää nollakselin pisteessä Τγ.

Ennen tätä ajanhetkeä alkoi modulaattori 23 kehittämään pulsseja 32 mahdollistamaan SCR osan 17 virran johtaminen.Avaintava pulssi 32, mikä alkaa jonkin verran Tg jälkeen kytketään kytkinnavan 23 kautta mahdollistamaan SCR osan 17 johtavuustila. Tämä SCR osa 17 johtaa anodilta katodille ja maahan kondensaattorin 13 kautta, induktanssin 16 läpi käämityksen 8c ylempään napaan, mistä negatiivisen napaisuuden palautuspulssi saadaan sen alempaan napaan verrattuna. Tämän johdosta SCR osan 17 virran johtaminen varaa kondensaattorin 13 sellaiseen suuntaan, että sijoitetaan negatiivinen varaus kondensaattorin 13 yli maadoitukseen verrattuna. Koska SCR osa 17 sen ajan kuluessa, joka alkaa kohdasta Tg johtaa pitempään kuin SCR osa 13 mikä määräytyy vastaavista päällesaattavista pulsseista 32 ja 31 alkaa kondensaattorin 13 nettovaraus nyt muuttumaan negatiiviseksi.

Sen ajan kuluessa, jolloin molemmat SCR osat 13 ja 17 johtavat virtaa, yleisesti väliseä Tg - T^ varaa ainoastaan positiivisten ja negatiivisten virtojen 33 jm 34 eroitus kondensaattoria 13· Loppuosa näistä kahdesta virrasta kiertää leporeittiä pitkin, joka muodostuu SCR osasta 13, käämityksestä 8b, induktanssista 14, induktanssista 16, käämityksestä 8c ja SCR osasta 17.

Varaava virta induktanssin 16 kautta kondensaattoriin 13 mikä on havainnollistettu aaltomuodolla 34 kuviossa 2e lisääntyy pystysuuntaisen piirron aikavälin loppuosan aikana, mikä päättyy hetkenä T^· Täten negatiivisen jännitteen heilahdukset kondensaattorin 13 yli lisääntyvät tämän aikavälin kuluessa ja vastaavasti tekee negatiivinen virta poikkeutuksen käämityksen 18 kautta, kuten on havainnollistettu kuvion 2g aaltomuodolla 36·

Kuvio 2h havainnollistaa jännitettä SCR oean 13 yli pystysuuntaisen poik-keutusjakeon aikana. Aikavälin Tq - T2 kuluessa johtaa SCR osa 13 palautuksen pulssin virtaa ja virtaa varastoituna induktanssiin 14 ja käämitykseen 8b 7 65878 palautuksen pulssin lopussa kohdassa T·^. Väli T2 - Tj aaltomuodosta 37 edustaa SCR palautumisaikaa, jolloin virran aaltomuoto 35 on nollana ja jännitteen aaltomuoto 35 pienenee huipustaan lukien. Aikavälin Tj - kuluessa esiintyy negatiivinen osuus palautuksen pulssista SCR osan 13 yli koska se ei vielä ole kytkettynä päälle. Hetkenä T^ ohjaa aaltomuoto 31 SCR osan 13 päälle ja se johtaa jälleen virtaa. On ymmärrettävä, että jännitteen aaltomuoto SCR osan 17 yli on peilikuvan muotoinen aaltomuoto vastakkaisella napaisuudella aaltomuotoon 37 nähden.

Kuvioissa 2d ja 2e esitetään päällekkäiset varausvirrat ainoastaan kahta SCR avaintavaa pulssia 31 Ja 52 kohden. Koska esiintyy noin 262 vaakasuuntaista palautuksen pulssia kunkin täydellisen pystysuuntaisen poikkeutus-jakson aikana eli välillä Tq - Tq' saattaa itse asiassa olla useita päällekkäin sijaitsevia varausvirtojen 35 ja 54 osuuksia. Täten ylityskohta on hyvin tasainen ja saavutetaan lineaarisuus koska eroitukset virtojen 35 ja 34 välillä pienenevät nollaa kohden ylityspisteessä. Piirin reaktiivisten osien ansiosta kuten kondensaattori 15 saattaa tämä ylityskohta itse asiassa siirtyä pienen määrän pisteestä Τγ mikä tulee näkyviin poikkeutuksen ikeen käämityksen virran aaltomuodossa 36.

Pystysuuntainen palautus saadaan puolen jakson aikana vapaasti värähtelevästä rinnakkaiskytketystä resonanssipiiristä, mikä muodostuu kondensaattorista 15 ja käämityksestä 18. Tämän ansiosta jännite käämityksen 18 yli ja magneettinen kenttä käämityksessä 18 vaihtavat napaisuuttaan*

Tulee todeta, että ei esiinny mitään varaavia virtoja pystysuuntaisen palautuksen aikavälin T^ - Tq' aikana paitsi yhtä ainoata varaavaa jaksoa SCR osan 13 ja induktanssin 14 kautta, tämän varausjakson aloittaessa pystysuuntaisen palautuksen aikavälin.Näin on asianlaita koska moduloija 23 toimii niiden aaltomuotojen perusteella, jotka on kytketty pystysuunnan sahahampaan generaattorista 20 estämään avaintavat pulssit kytkinnavasea 23* jotka muutoin normaalisti kytkisivät päälle SCR osan 17 johtavuustilaan ja aloittaisivat avaintavat pulssit kytkinnapaan 24. SCR 13 johtaa voimakkaasti ja se aikaansaa nopean muutoksen jännitteen napaisuuteen kondensaattorin 13 yli* Sitten pystysuuntaisen palautuksen pulssi, joka on esitetty aaltomuodoilla 35 aikavälin T^1 - Tq* kuluessa muodostaa estosuuntaista etujännitettä SCR osalle 13 ja estää sitä johtamasta virtaa loppuosan aikana pystysuuntaisen palautuksen aikavälistä.

Saavutetaan oleellinen tehon hukkaantumisen pienentyminen kuvion 1 piirissä, koska SCR osia 13 ja 17 käytetään kytkiminä, toisin sanoen ne ovat joko johtamattomina tai kyllästyneinä. Tämän johdosta hukkaantuu vain vähän tehea laitteissa. Edelleen ei mitään ulkopuolisen tasajäänitteen virran 65878 θ tehonsyöttöä tarvita käyttämään SCR osia 1? ja 17* Energialähteet SCR osia varten ovat vaakasuuntainen palautuksen pulsseja,joita esiintyy käämityksien 6b ja 6c yli. Tämä johtaa edelleen tehon kulutukseen pienentymiseen siinä suhteessa, ettei tarvita mitään tasasuuntaajan ja suotimen piirejä näihin liittyvine tehon kulutuksineen tämän piirin käyttämiseksi.

Vaakapolkkeutuksen piiri kuormittuminen pystypoikkeutuksen piirillä kunkin vaakasuuntaisen palautuksen jakson aikai» aikaansaa ainakin jonkin verran sivujen tyyny-vääntymän korjausta, koska virran käyttö (kuormitus) on suurimmillaan pystysuuntaisen piirron aikavälin alussa ja lopussa ja pienenee minimiinsä pystysuuntaisen piirron aikavälin keskellä. Ainakin jonkin verran yläpään ja alapään tyynyvääntymän korjausta aikaansaadaan myöskin ilman mitään ylimääräistä piiristöä pystysuuntaisen poikkeutuksen virran par&boolisen moduloinnin ansiosta vaakasuuntaisella taajuudella, minkä aikaansaa kondensaattorin 13 yli vakuttavan jännitteen integrointi poikkeutuksen käämityksen 18 induktanssin vaikutuksesta. Tämä paraboolinen komponentti on suurimlilaan pystysuuntaisen piirron aikavälin alussa ja lopussa ja pienenee pystysuuntaisen piirron aikavälin keskiosaa kohden muodostaen "sidontamoduloinnlk8in nimitetyn ilmiön, jotta toteutettaisiin yläpään ja pohjan tyynyvääntymän korjaus piirretyssä kuvapinnassa. Tämä tulee selvästi näkyviin poikkeutuksen käämityksen 16 jännitteen aaltomuodossa 27 kuviossa 1.

Kuvio 5 on lohkokaavio ja kaaviokuvanto esittäen yksityiskohtaisemmin kytkevää pystysuuntaisen poikkeutuksen systeemiä, joka on samankaltainen kuviossa 1 esitetylle. Pystysuuntaisten synkronieointipulssien 21 syöttöläh-de on kytketty transistorin 40 kytkinnapaan 22. Transistorin 40 emltteri on maadoitettu ja sen kollektorin elektrodi on kytketty diodin 41. vastuksen 42, korkeuden säätimenä toimivan potentiometrin 44 ja vastuksen 45 kautta positiivisen jännitteen B+ syöttölähteeseen, mikä saadaan tasajännitesyötös-Ä 12. Jännite B+ saattaa olla suuruusluokaltaan 24 volttia. Vastuksien 42 ja 44 llitospiste on kytketty tietyn kondensaattorin 45, toisen kondensaattorin 46, vastuksen 49, vastuksen 50 ja lineaarisuuden säätimenä toimivan potentiometrin 51 kautta maahan. Kondensaattoreiden 45 ja 40 llitospiste on kytketty vastuksen 46 kautta vahvistimen 47 invertoivaan kytkinnapaan. Vastus 52 kytkee vahvistimen 47 invertoivan kytkinnavan keskeistävään potentiometriin 55t mikä on puolestaan kytketty vastuksen 54 kautta B+ jännitteeseen. Invertoivan sisääntulon kytkinnavan ja vahvistimen 47 ulostulon kytkinnavan yli on kytkettynä kaksi vastakkain kytkettyä sener diodia 60 ja 61, joilla rajoitetaan merkkien huippuheilahduksia. Vastus 59 aikaansaa takaisinkytkennän vahvistimelle ja sarjakytketty vastus 57 ja kondensaattori 56 rinnakkain kondensaattorin 56 kanssa toimivat vaimentavana osana estäen haitallisia 9 65878 värähtelyjä tai sointia vahvistimessa 47· Sarjakytketyt vastukset 63 ja 64 jännitteen B+ ja maadoituksen välillä muodostuvat tasajännitteen jakajan niin että kehitetään vertailujännite, mikä kytketään vastuksen 62 kautta vahvistimen 47 invertoimattomaan sisääntulon kytkinnapaan sekä vastuksen 63 kautta toisen vahvistimen 66 invertoimattomaan kytkinnapaan. Vahvistimen 47 ulostulon kytkinnapa on kytketty vastuksen 67 kautta vahvistimen 66 invertoivaan sisääntulon kytkinnapaan. Vastus 68 kytkettynä vahvistimen 66 ulostulon kytkinnavalta sen invertoivaan sisääntulon kytkinnapaan aikaansaa vahvistimen takaisinkytkennän.

Vahvistimen 47 ulostulon kytkinnapa on kytketty diodin 71 kautta tietyn transistorin 72 kantaelektrodille differentiaalivahvistimesta 73· Differentiaalivahvistin 73 toteuttaa pulssin leveysmoduloinnin tehtävän, mikä tullaan kuvaamaan myöhemmin. Transistorin 72 kollektori on maadoitettu ja tran-sistoreiden 72 ja 74 emitterielektrodit on kytketty yhteisen emitterivastuksen 75 kautta jännitteeseen B+. Etujännitteen vastukset 76 ja 77 on kytketty yhteiseltä emitteripisteeltä vastaaville kannoille transistoreissa 72 ja 74· Transistorin 74 kollektorielektrodi muodostaa ulostulon merkin, mikä on kytketty diodin 93 kautta pakkokäytetyn transistorin 94 kannalle. Transistorin 74 kantaelektrodi on kytketty diodin 78 kautta transistorin 112 emitterille ja diodin 66 kautta transistorin 82 kantaelektrodille tämän muodostaessa osan toisesta differenttiaalivahvistimesta 81, mikä toimii myös pulseinleveysmodulaattorina, jota tullaan kuvaamaan myöhemmin. Transistorin 82 ja transistorin 80 emitterit on kytketty yhteisen vastuksen 83 kautta jännitteeseen B+. Etujännitteen vastukset 84 ja vastaavasti 85 on kytketty transistoreiden 80 ja 82 emitteriltä näiden kannoille. Transistorin 80 kanta on kytketty diodin 79 kautta vahvistimen 66 ulostulon kytkinnapaan. Transistorin 82 kollektorin elektrodi on kytketty toisen käyttötransistorin 87 kannalle.

Käyttötransistorista 87 on sen kollektori kytketty vastuksen 90 kautta B+ syöttölähteeseen. Vastus 91 ja kondensaattori 92 toimivat irroittaen tämän vaiheen B+ syöttölähteeetä. Transistorin 87 emitter! on kytketty vastuksen 89 kautta maahan sekä SCR. osan 17 porttielektrodille.

Käyttötransistorista 94 on sen kollektorielektrodi kytketty diodin 97 ja vastuksen 98 kautta irti kytkettyyn B+ syöttölähteeseen. Transistorin 94 emitterin elektrodi on kytketty SCR osan 13 porttielektrodille ja vastuksen 96 kautta pystysuuntaisen poikkeutuskäämin 18 ja kondensaattorin 15 liitos-pisteeseen. Kondensaattorin 5 toinen kytkinnapa on maadoitettu ja toinen lqytklnnapa poikkeutuksen käämityksestä 18 on kytketty virtaa koestavan ta-kaisinkytkentävastukeen 19 kautta maadoitukseen. Tasajännitemerkki, joka saadaan pystysuuntaisen poikkeutuskäämityksen 18 yläpäästä yhdistetään sarja- 10 65878 vastuksen 115 ja ohltuskondensaattorin 116 kautta potentiometrin 55 kytkin-napaan syötettäväksi takaisin vahvistimeen 47· Tämä tasajännitetakaisinkyt-kentä asettaa tasajännitekytketyn pystysuuntaisen poikkeutuspiirin toimintapisteen arvot· Vaihtojännitteen takaisinkytkennän tie on muodostettu pystysuuntaisen poikkeutuekäämityksen 18 ja takaisinkytkennän vastuksen 19 liitos-pisteestä kondensaattorin 114 kautta vastuksien 49 ja 50 liitospisteeseen.

Tämän takaisinkytkennän tien tehtävänä on aikaansaada lineaarisuuden korjaus yhdessä lineaarisuuden asetuksen potentiometrin 51 kanssa.

Ulostulonasteet, joihin sisältyvät SCR osat 13 ja 17 sekä suurjännitteen ja ulostulon muuntaja 8 ovat samanlaisia kuin ne, mitä on kuvattu kuvion 1 yhteydessä.

Muuntajan 8 käämitys 8e on kytketty maahan jännitteenjakajan kautta, mikä muodostuu vastuksesta 101 ja vastuksesta 102. Vastuksien 101 ja 102 liitospiete muodostaa vaakataajuisen palutuspulssin transistorivahvistimen 103 kannalle. Transistorin 103 emitter! on maadoitettu ja sen kollektori on kytketty kuormitusvastuksen 104 kautta jännitelähteeseen B+. Transistorin 103 kollektori on kytketty transistorin 105 kannalle aikaansaamaan käyttö-virta sinne. Transistorin 105 emitteri on maadoitettu ja sen kollektori on kytketty vastuksen 106 kautta jännitteeseen B+ ja transistorin 107 on maadoitettu ja sen kollektori on kytketty vastuksen 108 kautta jännitteeseen B+ sekä kondensaattorin 109 sekä diodin 110 kautta maahan, diodin napaisuuden ollessa esitetyllä tavalla. Vastus 111 on kytketty transistorin 105 kollektro-rille sekä kondensaattorin 109 ja diodin 110 liitospisteeseen.

Transistorin 107 kollektori on edelleen kytketty transistorin 112 kannalle, mikä on kytkettynä piiriin emitteriseuraaja-asteeksi. Transistorin 112 kollektori on maadoitettu ja sen emitteri on kytketty vastuksen 113 kautta jännitteeseen B+. Yleisesti ottaen toimivat transistorit 103» 105, 107 ja 112 sekä niihin liittyvä piiristö aikaansaaden sahahammasmerkit vaakasuuntaisen poikkeutuksen taajuudella näiden ollessa kytketty diodien 73 ja 86 kautta toiseen sisääntulon kytkinnapaan kustakin differentiaalivahvistimesta j 73 ja vastaavasti 81. Transistorin 112 kanta on kytketty transistorin 107 kollektorille sarjakytketyn vastuksen 130 ja kautta ja pontentiometrin 131 kautta maahan. Potentiometri 131 mahdollistaa SCR osan 13 ja SCR osan 17 päällekkäin sijaitsevan toiminnan.

Toiminnan aikana saattavat positiiviseen suuntaan siirtyvät pystysuuntaiset synkronisoituiin pulssit kytkettynä transistorin 40 kannalle sen johtamaan, mikä purkaa sahahammasvarauksen kondensaattorit 43 ja 48. Jotta aloitettaisiin pystysuuntaisen piirron aikaväli pystysuuntaisen synkronisoin-nin pulssin 22 loppuessa sammutetaan transistori 40 pois päältä ja kondensaat- 11 65878 torit 43 ja 48 varautuvat pitkin virtatietä alkaen B+ syöttölähteestä vastuksen 43» potentiometrin 44» vastuksen 49» kondensaattorin 114 ja vastuksen 19 kautta maahan. Sahahammasaalto kytketään vastuksen 46 kautta vahvistimelle 47 ja mikä tahansa eroitus sen ja sahahammasaallon välillä syötetään takaisin kondensaattorin 114 kautta ja tulee näkyviin vahvistettuna ja invertoituna vahvistimen 47 ulostulon kytkinnavassa kuten esitetään sillä merkillä, jota on osoitettu pystysuuntaisen taajuuden negatiiviseen suuntaan siirtyvänä sahahampaan aaltomuotona 69« Keskeistävän potentiometrin 53 säätö muuttaa sahahammasaallon tasajännitetasoa vahvistimen 47 sisääntulossa ja tasavir-takytkennän ansiosta poikkeutuksen käämityksiin 18 se syöttää tasavirta-komponentin sinne aikaansaamaan keskittämisen lisäämällä tasavirtakompo-nentin poikkeutuksen ikeen virtaan. Ylimäärä!sesti aikaansaa tasajännitteinen takaisinkytkentä käämityksen 16 yläpäästä vastuksen 115 läpi toiselle puolelle keskeistävää potentiometriä 55 tasajännitetoimintapisteen stabilisuuden.

Negatiiviseen suuntaan siirtyvä sahahampaan aaltomuoto 69 saatuna vahvistimen 47 ulostulon kytkinnapaan liitetään vahvistimen 66 invertoivaan kytkinnapaan, mikä aikaansaa sen ulostulon kytkinnapaan merkin, mitä on havainnollistettu positiiviseen suuntaan siirtyvänä pystytaajuuden saha-hammasaaltona 70, jolla on sama mutta vastakkaisen napaisuuden taso kuin aaltomuodon 69 tasajännitetaso11a puhuttaessa siitä vertailujännitteestä, joka aikaansaadaan vastuksien 65 ja 64 liitospisteeseen. Vastakkaisen napaisuuden pystytaajuiset sahahammasaaltomuodot 69 ja 70 kytketään diodien 71 ja vastaavasti 79 kautta muodostamaan toinen sisääntulo vastaaviin differentti-aalisiin vahvistimiin 75 ja 81.

Kuviot 4a - 4c havainnollistavat niitä aaltomuotoja , joita saadaan kuvion 3 piirin eri pieteissä. Aaltomuoto 69 kuviosta 4a on osa negatiiviseen suuntaan siirtyvää sahahampaan aaltomuotoa, mikä syötetään transistorin 72 kantaelektrodille differenttiaalisessa vahvistimessa 73· Kuvion 4a aaltomuoto 70 on osa positiiviseen suuntaan siirtyvästä pystysuuntaisen taajuuden sahahampaan virheaaltomuodosta kytkettynä transistorin 80 kantaelektrodille ! differenttiaalisessa vahvistimessa 81.

Positiiviseen suuntaan siirtyvät vaakasuuntaiset palautuspulssit kytkettynä transistorin 103 kannalle saattavat sen johtamaan virtaa ja invertoidut palautuspulssit kytketään transistorin 105 kannalle, mikä sammuu vaakasuuntaisen palautusaikavälln ajaksi. Jännitteen positiivinen nousu transistorin 105 kollektorilla saattaa transistorin 107 johtamaan virtaa. Positiivinen varaus oikealla puolella kondensaattoria 109» mikä on jo aikaisemmin aikaansaatu jännitteen jakajalla, mikä muodostuu vastuksista 108, 130 ja potentiometristä 131 kytkettynä B+ jännitteen ja maadoituksen väliin laskee äkkiä transistorin 107 johtaessa ja tämä putoama tulee näkyviin negatiivisena 6 5 878 jännitteenä kondensaattorin 109 ja diodin 110 liitospisteessä. Se virta, joka aikaisemmin kulki vastuksen 106 ja transistorin 105 kautta jakautuu nyt transistorin 107 kannalta emitterille liitokseen sekä vastuksen 111 kautta kondensaattorin 109 negatiiviselle puolelle. Täten alkaa kondensaattori 109 purkautumaan transistorin 107 kautta maahan ja sitten B+ syöttölaitteeseen, virran syöttölähteen vastuksen 106 ja vastuksen 111 kautta kondensaattorin 109 vasemmanpuoleiseen (negatiiviseen) kytkinnapaan. Tässä piirissä, mikä on muunnettu tyyppi Miller integraattorista virta vastuksen 111 läpi on suuruudeltaan sama kuin virta vastuksen 106 läpi paitsi sitä hyvin pientä määrää virtaa, joka kulkee transistorin 107 kannan kautta. Vastuksella 111 on vakio-jänniteputoama sen yli vaikuttamassa ja ee aikaansaa negatiiviseen suuntaan siirtyvän pykälän aaltomuotoon 120. Vakinaisen virran purkaus kondensaattorista 109 transistorin 107 kautta aikaansaa negatiiviseen suuntaan siirtyvän sahahammasjännitteen aaltomuodon transistorin 107 kollektorille kuten on havainnollistettu kuviossa 4a aaltomuodolla 120. Transistori 112 on kytketty emitteriseuraajakytkentään ja jännite sen emitterillä on kuvion 4a aaltomuoto 120. Positiivisin osuus aaltomuodosta 120 määräytyy potentiometrin 131 asetuksesta jännitteenjakajan piirissä, äkillinen negatiiviseen suuntaan siirtyvä putoama aaltomuodossa 120 aikaansaadaan jännitteen putoamalla vastuksen 111 yli, minkä aikaansaa virta vastuksen 106 kautta. Äkillinen positiiviseen suuntaan siirtyvä osuus aaltomuodosta 120 aikaansaadaan palautuksen pulssien päättymisen avulla niiden tullessa transistorin 103 kannalle, mikä saa sen sameni maan, transistorin 105 johtamaan virtaa ja transistorin 107 sammumaan, mikä saattaa transistorin 112 kantajännitteen ja tämän johdosta aaltomuodon 120 jännitteen aina sille tasolle saakka, mikä määräytyy potentiometrin 131 asetuksesta, mille tasolle sitten kondensaattori 109 varautuu B+ jännitteestä vastuksen 108 ja diodin 110 kautta maahan.

Negatiiviseen suuntaan siirtyvät pulssit 120 negatiiviseen suuntaan eiirtyvine sahahampaan kärkineen saatuna transistorin 112 emitteriltä kytketään diodien 78 ja 86 kautta transistoreiden 74 j» vastaavasti 82 kannoille. I Mitä tulee differenttiaaliseen vahvistimeen 73 johtaa toinen transistoreista 72, 74* jolla on voimakkaammin negatiivinen jännite sen kannalla nyt virtaa ja toinen transistori on sammutettuna. Täten pystysuuntaisen piirron aikavälin ensimmäisen osuuden aikana kun pystysuuntaisen taajuuden aaltomuoto 69 kuviosta 4& on positiivisena verrattuna negatiiviseen suuntaan siirtyvään sahahampaan aaltomuotoon 120 johtaa transistori 74 virtaa kyllästyen ja aikaansaaden sarjan positiiviseen suuntaan siirtyviä pulsseja vaakasuuntaisella taajuudella kollektorilleen diodin 93 Ja transistorin käyttimen 94 15 65878 kautta, mikä eaa SCR osan 13 johtamaan virtaa. Käyttöpulssit SCR osan 13 port-tielektrodilla on havainnollistettu icuvion 4¾ pulsseilla 123· Kuvioissa 4a ja 4b voidaan nähdä, että kun aaltomuoto 69 tulee negatiivisemmaksi tulevat pulssit 123 yhä lyhyemmiksi ja lyhyemmiksi. Viitaten kuvioihin 4& ja 4h voidaan nähdä, että aaltomuoto 120 saattaa transistorin 74 johtamaan vaakasuuntaisella taajuudella niin kauan kuin negatiiviseen suuntaan siirtyvä saha-hampaan osuus jännitteen aaltomuodosta 120 on voimakkaammin negatiivinen kuin mitä on pystysuuntaisen taajuuden aaltomuodon 69 taso, täten aikaansaaden käyttöpulsseja mahdollistamaan SCR osan 13 johtavuustila ja varaamaan kondensaattoria 13 vaakasuuntaisella taajuudella oleellisesti lineaarisesti pienenevällä positiivisealla virralla.

Ajanhetkenä tulee vaakasuuntaisen taajuuden sahahammasosuus aaltomuodosta 120 voimakkaammin negatiiviseksi positiiviseen suuntaan siirtyvän pystysuuntaisen taajuuden sahahampaan virheaaltomuotoon JO verrattuna ja transistori Θ 2 alkaa johtamaan virtaa. Kunkin tämän jälkeisen vaakasuuntaisen palautuksen jakson aikana lähestyy nousureuna transistorin 82 kollektorijännitteen pulssista yhä lähemmäs aaltomuodon 120 nousureunaa sitä mukaa kun pystysuuntainen aikaväli etenee kuten on havainnollistettu aaltomuodolla 124 kuviossa 4c. Nämä aaltomuodon 124 positiiviset pulssit kytketään käyttötransistorin 87 kautta ja ne saavat SCR osan 17 johtamaan virtaa. Virta kulkien maadoituksesta kondensaattorin 19 kautta induktorin 16 läpi käämityksen 8c pohjakytkinnapaan, missä on negatiivinen palautuksen pulssi sen ylempään napaan verrattuna sekä SCR osan 17 läpi aikaansaa yhä kasvavan negatiivisen jännitteen kehittymisen kondensaattorin 13 yli jälkimmäisen puoliskon pystysuuntaisesta piirron aikavälistä kuluessa.

Viitaten nyt kuvioihin 4b ja 4c voidaan nähdä, etkä aaltomuotojen 123 ja 124 pulssit sijaitsevat keskenään päällekkäin tietyn aikavälin verran pystysuuntaisen piirron aikavälin keskustan alueella. Aikavälin Tg - Τγ kuluessa esiintyy SCR osien 13 ja 17 yhtä suuri johtaminen mikä jättää nettovarausvir-ran nollan suuruisena sisään kondensaattoriin 13« Tämä on nollaylityksen hetki. Kuten on jo aikaisemmin kuvattu määrittelee pontentiometrin 131 asetus sen jännitetason, jolla pulssit 120 asetellaan päällekkäin ja tämän johdosta päällekkäin sijaitsevien pulssien lukumäärän aaltomuodoissa 123 ja 124* Voidaan nähdä, että positiivinen ja negatiivinen virta ovat vastaavasti hallitsevina aikaansaaden sahampaan virran poikkeutuksen käämityksen 18 kautta vastaavasti vasemalle ja oikealle puolelle hetkeä Tg. Vertailujännite VR esitettynä kuviossa 4a keskiviivana edustaa nimellistä keskimääräistä tasa-jännitettä sahahampaan aaltomuodoissa 69 ja 70. Tämä vertailujännite määritellään jännitteenjakajan avulla, joka muodostetaan vastuksista 63 ja 64 esitet- 14 6 5 8 7 8 tynä kuviossa 3· Keskeistävän säätöpotentiometrin 53 asetus aikaansaa vahvistimien 47 Ja 66 avutta, että jännitteen aaltomuodot 69 ja 70 siirtyvät vastakkaisiin napaisuussuuntiin mitä tulee tasoon V^. Tämä aikaansaa nollaylityskohdan pisteen aaltomuodoissa 69 ja JO kuviosta 4a siirtyvän joko oikealle päin tai vasemmalle päin keskustasta kuten on esitettynä kuviossa 4a, mikä johtaa siihen, että poikkeutuksen virta käämityksen 18 kautta sijoittuu tasajännit-teisen keskeistävän virran päälle riippuen potentiometrin 53 asetuksen kohdasta.

Palautus aloitetaan transistorin 40 johtaessa, mikä aikaansaa negatiivisen pulssin osuuden pystytaajuuden aaltomuodosta JO tulevan kytketyksi transistorin 80 kantaelektrodille differentiaalisessa vahvistimessa 81 minkä johdosta transistori 82 lopettaa virran johtamisen ja lopettaa pulssien 124 aikaansaamisen. Samalla kertaa positiiviseen suuntaan siirtyvän pulssin osuus aaltomuodosta 69 kytkettynä transistorille J2 differentiaalivahvistimessa 73 sammuttaa transistorin 72 ja jättää transistorin 74 päällekytketyksi johtamaan virtaa kun negatiiviseen suuntaan siirtyvä sahahampaan aaltomuoto 120 vaakasuuntaisella taajuudella syötetään sen kannalle. Ensimmäinen vaakasuuntainen sahahampaan 120 osa joka tulee näkyviin tänä ajanhetkenä kehittää leveän pulssin 123 transistorin 74 kollektorille ja avaa SCR osan 13 johtamaan hyvin aikaisessa vaiheessa mitä tulee vaakasuuntaiseen palautuspulssiin 30 kuviosta 2a. Virta SCR osan 13 kautta varaa kondensaattorin 15 positiiviseksi ja magneettinen energia varastoituna poikkeutuksen käämitykseen 18 saattaa jännitteen kondensaattorin 15 yli nousemaan edelleen positiivisemmaksi. Tämä on havainnollistettu kuvioissa 2b 2d, 2f ja 2g. Palautuksen pulssin aika jännitteen aaltomuodossa 33 kuviosta 2f on likimäärin kolmesta neljään vaakasuuntaista juovaa. Positiiviseen suuntaan siirtyvät palautuspulssit on kytketty etujännitevastuksen 93 kautta diodin 93 katodille tuomaan sille estosuunta!sta etujännitettä suhteellisen pienen tasoisiin positiiviseen suuntaan siirtyviin pulsseihin verrattuna aikaansaatuna sen anodille kun transistori 74 johtaa. Vastaavasti on diodi 97 varustettu etujännitteellä estosuun-taan pystysuuntaisen palautuksen aikavälin kuluessa ja se kytkee irti transistorin 94 irtikytketystä B+ syöttölähteestä, mikä sallii palautuksen pulssin nousevan yli B+ tason puoleksi jakson ajaksi, mikä määräytyy kondensaattorin 13 ja poikkeutus käämityksen 18 rinnakkaisyhdistelmän resonanssitaajuudesta. Koska poikkeutuksen käämitys ei ole liitetty mihinkään jännitteeseen palautuksen aikavälin kuluessa saattaa palautuksen pulssin jännite nousta suhteellisen korkeaan arvoon, mikä aikaansaa nopean poikkeutuksen käämityksen virran vaihtumisen ja tämän johdosta lyhyen palautuksen aikavälin. Puolen jakson kuluttua pystysuuntaisen palautuspulssin resonanssilla se alkaa muuttumaan negatiiviseksi mikä tuo johtosuuntaista etujännitettä diodeille 93 Ja 97 65878 15 ja sallii avaintavien pulssien syöttämisen SCR osalle 13, mikä sallii uuden piirron aikavälin alkamisen.

Kuviossa 3 on SCR osan 13 katodi kytketty kondensaattoriin 15 käämityksen 8b yläpään sijaan kuten tehtiin kuviossa 1. Täten kuvion 3 järjestelyssä ovat katodi ja kannan elektrodi irrallisina paljon alhaisemmassa jännitteessä kuin mitä on kuviossa 1, mikä johtaa suurempaan stabiilisuuteen SCR osan 13 toiminnassa.

Kuviossa 3 toisin kuin kuviossa 1 on pulssin leveyden moduloinnin järjestely käytössä säätämään SCR osien 13 ja 17 johtavuutta pelkästään nousureu-nan avulla aaltomuotojen 123 ja 124 pulsseista, joita vaihdellaan vaakasuuntaisten palautuspulssien nousuannoihin verrattuna.

Kuvio 5 on yksityiskohtainen lohkomainen kaaviokuvanto toisesta kytketystä pystysuuntaisesta systeemistä, jossa keksintöä käytetään hyväksi. Oleellinen ero kuvion 5 ja kuvion 3 suoritusmuotojen välillä on, että kuviossa 5 aikaansaa erillinen oskillaattori ja sahahammasgeneraattori 150 stabiilin sa-hahammasjännitteen aaltomuodon aikaansaatuna vahvistimen 176 ulostulon kyt-kinnavasta ja tämä aaltomuoto kytketään vahvistkniin 47 ja· 66 ja loppuosaan pystysuuntaisesta generaattorista, mikä toimii lineaarisena vahvistimena ja takaisinkytkentä on muodostettu poikkeutuksen käämityksestä 18 vahvistimeen 47* Eräs etu kuvion 5 järjestelystä on että aikaansaadaan helposti kahden peräkkäisen pystysuuntaisen kuvakentän toisiinsa lomittuminen.

Pystysuoran synkronisoinnin pulssi 21 kytketään napaan 22 sekä vastuksen 151, diodin 153,kondensaattorin 155 sekä diodin 156 kautta saattamaan transistori 157 johtamaan virtaa niin että aloitetaan palautuksen aikaväli. Transistorin 157 johtavuustie kulkee B+ syöttölähteestä vastuksen 169 kautta maahan. Jännitteen putoama transistorin 157 kollektorilla kytketään diodin 15Θ ja vastuksen 159 kautta aikaansaamaan transistorin 160 johtavuustila. Transistorin 160 virran johtaminen purkaa sahahampaan kehittävät kondensaattorit 174 ja 175 vastuksen 172 kautta. Emitterin-kollektorin virtatie täydennetään pitkin reittiä syöttölähteestä B+ korkeuden säädön potentiometrin 171* vastuksen 170, vastuksen 172 ja vastuksen 173 kautta maahan. Transistorin 160 johtaminen pystysuuntaisen palautuksen aikavälin kuluessa aikaansaa negatiiviseen suuntaan siirtyvän palautuksen jännitteen aaltomuodon osuuden kehittymisen invertoivaan sisääntulon kytkinnapaan vahvistimessa 176.

Transistorin 157 alennettu kollektorijännite synkronisoinnin pulssien 21 johtoreunan jälkeen kytketään vastuksen 161 kautta saattamaan transistori 162 päälle. Transistorin 162 päävirtatie kulkee B+ kytkinnavasta vastuksen 165, vastuksen 164 ja vastuksen 154 kautta maahan tämän vastuksen I54 ollessa kytketty rinnakkain kondensaattorin 155» diodin 156 ja transistorin 65878 16 157 karmalta emitterille liitoksen sarjakytkennän kanssa maahan. Tämä virtatie sallii kondensaattorin 155 purkautumisen diodin 156 ja transistorin 157 kannalta emitterille liitoksen kautta. Kun kondensaattori 155 on purkautunut sellaiseen pisteeseen, että diodi 156 ja transistorin 157 kannalta emitterille liitos eiät enää saa johtosuuntaan etujännitettä sammuvat transistori 157* transistori 160 ja transistori 162. Tänä ajanhetkenä alkavat kondensaattorit 174 ja 175 muodostamaan sahahammasjännitteen aaltomuotoa niiden liitospistee-seen varautumalla B+ syöttölähteestä potentiometrin 171* vastuksen 170 ja vastuksen 173 kautta maahan muodostaen negatiiviseen suuntaan siirtyvän saha-hammasaallon vahvistimen 176 ulostulon kytkinnapaan. Samalla kertaa alkaa kondensaattori 155 varautumaan potentiometrin 168 kautta, mikä toimii pito-säätönä, vastuksen 167 ja vastuksen 154 kautta mahan määritellen oskillaat-toriosuuden vapaan toiminnan taajuuden, tämän oskillaattorin muodostuessa transistoreista 162 ja 157· Mikäli ei ole vaikuttamassa sisääntulevaa pystysuuntaisen synkronisoinnin pulssia 21 johtaa transistori 157 ja aloittaa pystysuuntaisen palautuksen kun varaus kondensaattorin 155 yli tulee riittävän paljon positiiviseksi muodostaakseen johtosuuntaista etujännitettä diodille 156 ja transistorille 157· Kondensaattori 166 on kytkettynä vastuksien I64 ja 165 liitospisteestä maahan toimii irtikytkien tehon syöttö-lähteen. Kondensaattori 152 kytkettynä vastuksen 151 ja diodin 155 liitospisteestä maahan toimii irtikytkien minkä tahansa vaakasuuntaisen taajuisen energian pääsemästä diodin 153 läpi.

Vastuksista 182 ja 183 kytkettynä B+ jännitteen ja maan väliin on niiden lfitospiste kytketty invertoimattomaan pisteeseen vahvistimesta 185 niin että aikaansaadaan stabiili vertailujännite vahvistimen 185 ulostulon kytkinnapaan. Kondensaattori 184 irroittaa mitkä tahansa jännitteen vaihtelut pääsemästä vaikuttamaan vahvistimen 185 invertoimattomaan eisääntulon napaan. Vahvistimen 185 ulosti» Ien kytkinnapa on kytketty takaisin sen invertoivaan sisääntulon kytkinnapaan takaisinkytkentää varten ja se on kytketty myös vastuksen 177 kautta syöttämään vertailujännitettä vahvistimen 176 invertoimattomaan sisääntulon kytkinnapaan.

Potentiometri 178 ja vastus 179 kytkettynä vahvistimen 176 ulostulon kytkinnavasta sen invertoivaan napaan aikaansaavat lineaarisuussäädön saha-hampaan aaltomuotoon. Vastus 180 ja kondensaattori 181 kytkettynä vahvistimen 176 ulostulon kytkinnavasta kondensaattorin 175 pohjanapaan on valittu aikaansaamaan S-muotoilu kehitetylle sahahammasaallolle. Täten positiiviseen suuntaan siirtyvä sahahampaan aallolle vahvistimen 176 ulostulossa on toteutettu lineaarisuussäätö ja S-muotoilu riippumatta takaisinkytkennästä muusta poik-keutuspilrlstä. Tämä aaltomuoto tässä suoritusmuodossa vastaa positiiviseen 17 65878 suuntaan siirtyvää aaltomuotoa kytkettynä invertoivan navan sisääntuloon vahvistimessa 47 kuviossa 3» Vahvistimen 176 ulostulon napa on kytketty vastuksen 186 kautta invertoimattomaan napaan vahvistimesta 147* millä on sama tehtävä kuin kuviossa 3· Ulostulon napa vahvistimesta I47 on kytketty vastuksen 67 kautta vahvistimen 66 invertoivaan kytkinnapaan tämän myös suorittaessa saman tehtävän kuin kuviossa 3· Se vertailujännite,Joka saadaan vahvistimen 183 ulostulon navasta kytketään vastuksen 187 kautta invertoimattomaan sisääntulon napaan vahvistimessa 66. Vastukset 59 ja vastaavasti 68 aikaansaavat takaisinkytkennän vahvistimille 47 ja 66 kuten kuvion 3 suoritusmuodossa. Ulostulon navat vaataavista vahvistimista 47 ja 66 on kytketty diodien 71 jä vastaavasti 79 kautta modulaattoreille 73 ja 81 kuten kuviossa 3· Tämän johdosta vaikuttaa diodilla 71 negatiiviseen suuntaan siirtyvä sahahampaan aaltomuoto 69 ja diodilla 79 invertoitu positiiviseen suuntaan siirtyvä pystytaajuinen sahahampaan aaltomuoto 70 kuten kuviossa 3* Loppuosan ulostulon piiristä, mitä ei ole esitetty kuviossa 3 on ymmärrettävä olevan saman kuin kuvion 3 suoritusmuodossa, jolloin ainoa ero on takaisinkytkennän järjestely poikkeutuksen käämityksestä 18, mikä järjestely kuviossa 3 nyt tullaan kuvaamaan*

Uifferenttiaalinen vahvistin 189 muodostuu transistoreista 188 ja 190 jolloin iäistä emitterit on vastaavasti kytketty vastuksien 212 ja 211 sekä vastuksen 213 kautta B+ eyöttölähteeseen. Transistorin 188 kollektori on maadoitettu ja sen kanta saa sisääntulon merkin vertailujännitteestä, joka saadaan vahvistimen 183 ulostulon navasta. Tämä jännite määrittelee normaalin tasajännitetoimintapisteen pysty vahvistimelle. Transistorin 190 kol-lektorin elektrodi on kytketty rinnakkain kytketyn vastuksen 204 ja kondensaattorin 203 kautta maahan sekä transistorin 202 kantaelektrodille, mitä käytetään takaisinkytkennän vahvistinasteena. Vastus 208, keskeistävä potentiometri 207, vastus 206 ja kondensaattori 209 on kytketty sarjaan tässä järjestyksessä syöttölähteen B+ ja maan väliin. Keskeistävän potentiometrin 207 liukuvarsi on kytketty transistorin 190 kannalle ja kondensaattorin 210, kytkettynä transistorin 190 kannan ja maan väliin, tehtävänä on suodattaa kaikki jännitteen heilahtelut tällä kannalla. Vastuksen 206 ja kondensaattorin 209 liitospiste on yhdistetty vastuksen 214 kautta pystysuuntaisen poik-keutuskäämityksen 18 yläpuolelle vastaanottamaan taeajännitteen takaisinkytkentä sieltä niin että stabilisoidaan toimintapiste ja asettelemaan sitä si-vuttaissäätönä keskeistämissäädön mukaan mikäli niin halutaan, aikaansaamaan tasavirtakomponentti poikkeutukeenkäämityksen 18 kautta. Täten tasajännite-etabiilisuuden ja keskeistävän säädön jännitteitä verrataan vertailujännittee-seen, joka saadaan vahvistimesta I83 ja tämä eroitus kytketään transistorin 18 65878 190 kollektorilta takaisinkytkentävahvistimen 202 kantaelektrodille.

Takaisinkytkentä saadaan poikkeutuskäämityksen 18 ja takaisinkytkantavaa tuke en 19 liitospisteestä ja se yhdistetään vastuksen 200 kautta transistorin 202 emitterille. Vastus 2C1 kytkettynä transistorin 202 emitteriltä maahan rinnakkain vastuksien 200 ja 19 kanssa määrittelee emitterin kokonais-vastukeen ja säätää virtaa vastuksen 203 ja transistorin 202 kautta. Tämä takaisinkytkennän merkki säätää poikkeutuksen virran amplitudia ja lineaarisuutta. Vastaavat takaisinkytkennän merkit liitettynä kannan ja emitterin elektrodeille transistorista 202 muuttavat transistoria 202 johtavuutta ja kuormitusvastuksen 203 yli kehitetty jännite kytketään invertoivaan kytkin-napaan vahvistimesta 47 aikaansaamaan haluttu kytkevän pystysuuntaisen poikkeutuksen systeemin toiminta.

Seuraavassa viitataan nyt kuvioihin 6a - 6f, jotka esittävät aalto-muotoja, joita saadaan kuvion 3 piirin eri pisteistä. Kuvio 6a havainnollistaa oskillaattorin jännitteen aaltomuotoa 223 saatuna transistorin 137 kol-lektorin elektrodilta. Koska tämä aaltomuoto on synkronisoitu pystysuuntaisten synkronisointipulssien 21 avulla kytkettynä oskillaattorille sisältää aaltomuoto 223 välttämättä vuorottelun eli lomittain sijoittelun ajoituksen tiedon. Vastaavasti on jännitteen sahahampaan aaltomuoto 226 kuviosta 6b, mikä havainnollistaa sitä jännitettä, joka saadaan vahvistimen 176 ulostulosta vastaavasti sunkronisoitu pystysuuntaisen eynkronisoinnin aaltomuodolla 21 & .sisältää tämän johdosta vuorottelun ajoituksen tiedon.

Jännitteen aaltomuodot 228 ja vastaavasti 229 kuvioista 6c ja 6d havainnollistavat vaakasuuntaisten palautuspulssien ajoitusta pystysuuntaisen taajuuden aaltomuotoon verrattuna kuvioissa 6a ja 6b parillisia ja vastaavasti parittomia kenttiä varten. Vaakasuuntaiset pulssit 228 on aseteltu sivuun puolen vaakasuuntaisesta pyyhkäisyaikavälistä verran vaakasuuntaisen taajuuden pulsseista 229» tämän sivuun asettelun edustaessa vuorottelun riippuvuutta parillisten ja parittomien pystysuuntaisten kuvakenttien välille.

Lomittain sijoitettu poikkeutuksen toiminta on tunnettavissa samasta poikkeutuksen virran amplitudeista parillisilla ja parittomilla kuvakentillä mitä tulee pystysuuntaisen eynkronisoinnin pulssin ajoitukseen. Viitattaessa vaakasuuntaisen synkronisointiin taikka palautuksen pulsseihin eivät lomittain sijoitettujen poikkeutuksen virtojen amplitudit ole yhtä suuria parillisten ja parittomien kuvakenttien kesken. On olemassa poikkeutuksen virran eroitus, joka on suuruudeltaan puolet vaakasuuntaisesta juovasta tämän eroituksen saattaessa suuruudeltaan olla useita milliamppeereita. Koska kyseessä oleva poikkeutuksen piiri on vaakasuuntaisen palautuksen pulssin avulla käytetty ei lomittain sijoitettua toimintaa voida aikaansaada ajoittamalla pysty- 19 65878 suuntaisen palautuksen kohta kuten menetellään aikaisemmin tunnetuissa poik-keutukeen piireissä. Nyt kyseessä olevassa keksinnössä lomittain sijoittelun toiminta aikaansaadaan vertaamalla ja säätämällä poikkeutuksen virran amplitudia verraten sitä vertailun sahahammasaaltomuodon 226 amplituudiin kuviosta 6b kunkin poikkeutuksen jakson alussa ja koko aikana. Tämä tehdään vaihtovirtatakaisinkytkennällä lineaarisen ulostulon vahvistimen ympäri kuten tullaan selittämään yksityiskohtaisemmin seuraavassa.

Kuten on kuvattu kuvion 3 yhteydessä aloitetaan palautuksen aikaväli kustakin pystysuuntaisen poikkeutuksen jaksosta ensimmäisellä vaakasuuntaisella palautuksen pulssilla, joka sijaitsee aaltomuotojen 223 ja vastaavasti 226 nousureunan jälkeen kuvioissa 6a ja 6b. Näin on asianlaita koska poikkeutuksen virta on muutettavissa SCR osilla 13 ja 17 ainoastaan vaakasuuntaisten palautuspulssien läsnäollessa. Edellyttäen lomittain sijoitettua toimintaa ovat poikkeutuksen virran aaltomuotojen 230 ja 231 kuvioista 6e ja 6f amplitudit suuruudeltaan yhtä suuria parillisilla ja parittomilla kuvakentillä ajanhetkenä TQ, mikä ilmaisee piirron aikavälin loppua. Tämä on havainnollistettu kolmella vektorilla 232, 233» 234 kuvioissa 6b, 6e ja 6f joilla on keskenään samat pituudet. Samat poikkeutuksen virran amplitudit hetkenä Tq aikaansaadaan vaihtovirtatakaisinkytkennällä poikkeutuksen vahvistimen ympäri, mikä vertaa jännitettä virtaa koostavan vastuksen 19 yli vertailun sahahammasjännitteeseen 226 kuviosta 6b vahvistimen 47 sisääntulossa. Kuten yllä on selitetty saattaa pystysuuntainen palautus ainoastaan alkaa ensimmäisen yhteensattuman esiintyessä vaakasuuntaisten pulssien 22Θ ja vastaavasti 229 välillä pystysuuntaisen pulssin 223 ollessa sijoitettu aaltomuodon 226 päälle. Täten parillisilla kentillä pystysuuntainen palautus alkaa ajanhetkenä Tq ja parittomilla kuvakentillä se alkaa hetkenä T^. Pystysuuntaisen palautuksen alku on tämän johdosta lomittain sijoittelematta. Edelleen varastoidaan parittomilla kentillä enemmän magneettista energiaa poikkeutuksen käämitykseen poikkeutuksen virran lisääntyessä aikavälillä Tq - T1 kuten nähdään kuviosta 6f. Pystysuuntaisen palautuksen aikavälin kuluessa välillä Tq - Tg parillisilla kuvakentillä ja välillä T^ - T^ parittomilla kuvakentillä itsevärähtelee poikkeutuksen käämitye 18 kytkettynä rinnakkain kondensaattorin 13 kanssa puolen jakson verran niiden resonanssi-taajuudella kuten on selitetty kuvion 3 yhteydessä. Varastoitu magneettinen energia siirtyy käämityksestä 18 kondensaattoriin 13 ja takaisin käämitykseen 18 täten aikaansaaden suuren palautuksen jännitteen käämityksen 18 ja kondensaattorin 13 yli. Se vaihtaa edelleen poikkeutuksen virran napaisuutta negatiivisesta suunnasta kohdissa Tq ja T^ positiiviseen suuntaan hetkinä T2 ja Tj.

65878 20

Erilainen määrä varastoitua magneettista energiaa palautuksen alussa hetkenä T0 parillisilla kuvakentillä Ja hetkenä parittomilla kuvakentillä johtaa palautuksen jännitteen amplitudiin käämityksen 18 ja kondensaattoriin 15 yli vaihtelemassa pienehkön määrän verran parillisten ja parittomien kuvakenttien kesken sen ollessa korkeamman parittomilla kuvakentillä. Tämän johdosta poikkeutuksen virran amplituudit hetkinä T2 ja Tj muuttuvat myös pienehkön määrä verran parillisten ja parittomien kuvakenttien kesken ollen ne suurempia parittomilla kuvakentillä kuten on havainnollistettu vektoreilla 255 ja 255 kuvioissa 6e ja vastaavasti 6f. Vahvistimen säätämä piirron aikaväli alkaa ja SCR osa 13 saatetaan päälle pienenevän palautuksen jännitteen avulla käämityksen 18 ja kondensaattorin 15 yli avautuen se veräjäkyt-kentänä johtotilaan aaltomuodon 123 avulla kuviosta 4b. Tämä tapahtuu juuri ajanhetken Tg jälkeen parillisilla kuvakentillä ja hetken Tj jälkeen parittomilla kuvakentillä. Koska piirron aikavälin poikkeutuksen virrat alkavat erilaisina ajanhetklnä parillisilla ja parittomilla kuvakentillä ja erilaisilla amplitudeilla vastaavina ajanhetklnä T2 ja Tj aikaansaadaan lomittajsai-joittelu säätämällä poikkeutuksen ikeen virtaa vertailemalla sitä muusta riippumatta aikaansaatuun eahahampaan aaltomuotoon 226 kuvion 5 vahvistimessa 47· Täten takaisinkytkennän merkki saatuna poikkeutuksen virran koostavasta vastuksesta 19, missä se esiintyy erilaisia amplitudein määrättyinä aikoina parillisilla ja parittomilla kuvakentillä verrataan muusta riippumatta aikaansaatuun ja lomittain sijoitettuun vertailun sahahampaan aaltomuotoon 226 niin että aikaansaadaan virhemerkki, jolla korjataan pyyhkäisyn virtaa siten, että se on yhtä suuri määrättynä ajanhetkenä verrattuna pystysuuntaiseen synkroni-sointiin sekä parittomilla että parillisilla kuvakentillä. Tämä on havainnollistettu ajanhetkenä T^ kuvioissa 6b, 6e ja 6f, jossa vektorit 238 ja 237 edustavat poikkeutuksen pyyhkäisyn virtaa hetkenä T^ parittomien ja vastaavasti parillisten kuvakenttien aikana verrattuna jännitteen tasoon 227 hetkenä T4, mikä esiintyy aina parillisen ja parittoman kuvakentän aikana.

Täten vertailemalla lomittain eijoittelematonta pystysuuntaisen piirron aikavälin poikkeutuksen virtaa lomittain sijoitetaan, muusta riippumatta aikaansaatuun jännitteen sahahampaan vertailuaaltomuotoon korjataan pyyhkäisyn virtaa siten että se mukautuu lomitettuun vertailun aaltomuotoon, mistä on seurauksena oikein lomittain sijoitettu pyyhkäisyn virta parillisten ja parittomien kuvakenttien aikana.

Eräs etu kuvatusta pystypoikkeutuksen piiristä on sen korkea hyötysuhde. Ei käytetä mitään tasavirran tehonsyöttöä ulostulon kytkinasteita varten ja tämän johdosta ei saata olla mitään tehonsyötön hukkahäviöitä. Kaikki piirit kuvatuissa suoritusmuodoissa ovat tasavirtakytkettyjä, mikä johtaa suhteellisen kalliiden poikkeutuskäämityksien kytkentäkondensaattorien pois- 65878 21 jäämiseen , joita käytetään vaihtovirtakytketyissä piireissä. Edelleen aikaansaa tasavirtakytkentä yksinkertaisen järjestelyn tasavirran toimintapisteen keskeietämiseksi tässä piirissä mikä on helposti säädettävissä toteuttamaan taeavirtakeskeistävä virta poikkeutuksen käämityksen kautta ilman että tarvittaisiin mitään ylimääräisipiirikomponentteja. Mikäli niin halutaan saattaa piiri olla vaihtovirtakytketty eikä silti poiketa tämän keksinnön puitteista.

Järjestely kondensaattorin 15 varaamiseksi sallii joko pienen tai korkean impedanssin pystypoikkeutukeen käämityksien käyttämisen tarpeen mukaan, koska kummassakin tapauksessa poikkeutuksen käämityksien impedanssi vaakasuuntaisen taajuuden varausvirralle on niin korkea, että sillä on vain vähän vaikutusta piirin toimintaan.

Eräs toinen etu kuvatusta piiristä on televisiokuvan häiriöiden puuttuminen, koska SCR kytkimet kytketään päälle ainoastaan vaakasuuntaisen palautuksen aikavälin aikana kun kuvaputki on sammutettuna ja ei esiinny mitään äkillistä poiskytkentää SCR virrassa koska poistkytkentä toteutetaan oleellisesti nollavirralla kun virta resonanssissa varaavlssa piireissä kulkee nollakohdan kautta.

Kuvatut piirit aikaansaavat myöskin eräitä sivujen sekä ylä- ja alapään tyynyvääristymän korjauksia kuormittamalla vastaavasti vaakasuuntaista energiaa pystysuuntaisella taajuudella ja kehittämällä jonkin verran para-boolista pys typoikkeutuke en virtaa vaakasuuntaisella taajuudella, nämä molemmat asiat käyttämättä mitään ulkopuolisia tyynyvääntymän korjailu-laitteita tai ylimääräistä tehon kulutusta.

Seuraavaesa luetellaan pliriosien parametrit eräistä kriitillisimmistä osista, joita on esitetty kuvioissa 1 ja 3« L 14 50/uH (14 ja LI5 on saatettu käämiä samalle tai eri sydän- 1 osille)

L 16 50/uH

L 18 3,36 ml, 2,77_a (sarjakytketyt pystykäämit, joita käytetään RCA 65 cm, 110° kuvaputkella; C 15 5/uf C 109 4700ιψΐ

R 19 0,47/L

R 106 22 k R 108 4,7 k R 111 8,2 k R 110 10 k R 131 47 k

Claims (11)

22 . , 65878

1. Katodisädeputken poikkeutusjärjestelmä, joka sisältää vaakapoikkeutuspiirin vaakapoikkeutusvirta-aaltomuodon kehittämiseksi, joka toistuu juovapyyhkäisytaajuudella, ja pystypoik-keutuspiirin saha-aaltopyyhkäisyvirran kehittämiseksi, joka toistuu pystypoikkeutuskäämissä pystypyyhkäisytaajuudella, tunnettu osista (8, 13, 14, 15, 16, 17), jotka on kytketty vaakapoikkeutuspiiriin (7) vaakapoikkeutusaallon energiaosien, jotka käsittävät ensimmäiset ja toiset energiamäärät, joilla on keskenään vastakkaiset virtaussuunnat samojen vaakajaksojen aikana, syöttämiseksi pystypoikkeutuspiiriin, jotta syötetään peräkkäisesti pienempiä vaakapoikkeutusaallon energiaosia pysty-poikkeutuksen ensimmäisen jakson aikana ja peräkkäisesti suurempia vaakapoikkeutusaallon energiaosia pystypoikkeutuksen toisen jakson aikana pystypoikkeutuspiiriin koko mainitun saha-aalto-virran kehittämiseksi pystypoikkeutuskäämiin (18), jotka ensimmäiset ja toiset jaksot esiintyvät kunkin pystypoikkeutusjakson juovaosuuden aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen poikkeutusjärjestelmä, tunnettu siitä, että osiin (8, 13, 14, 15, 16, 17) sisältyy ohjattavat kytkimet (13, 17) kytkettynä vaakapoikkeutuspiiriin (7) sekä pystypoikkeutuspiiriin kehittämään virtatie vaaka-paluupulsseille näiden osien välille.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen poikkeutusjärjestelmä, tunnettu siitä, että sopiva kondensaattori (15) on kytketty rinnan pystypoikkeutuskäämityksen (18) ja ohjattavien kytkimien (13, 17) kanssa niin että se varataan vaakapaluupulsseil-la ohjattavien kytkimien (13, 17) kautta ja syöttää saha-aalto-virran (26) pystypoikkeutuskäämitykseen (18).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen poikkeutusjärjestelmä, tunnettu kahdesta eri induktanssista (14 ja 16), jotka on kytketty vastaavasti toiseen (13) ja toiseen (17) ohjattavaan kytkimeen ja kondensaattoriin (15) muodostamaan kaksi eri sarja-resonanssipiiriä tämän kondensaattorin varaamiseksi vaakapaluu-pulssien energialla.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen poikkeutusjärjestelmä, tunnettu siitä, että molempien sarjaresonanssipiirien resonanssitaajuus on pienempi kuin vaakapyykäisytaajuus. 23 65 878

6. Patenttivaatimuksien 3, 4 ja 5 mukainen poikkeutus-järjestelmä, tunnettu siitä, että kondensaattorin (15) ja pystypoikkeutuskäämityksen (18) rinnankytkennän resonanssi-taajuuden jakso on oleellisesti yhtä suuri kuin pystypoikkeutus-piirin paluujakso kahdella kerrottuna.

7. Patenttivaatimuksien 4, 5 ja 6 mukainen poikkeutusjärjestelmä, tunnettu siitä, että vaakapoikkeutuspaluupuls-sit saadaan vaakapoikkeutuspiirin muuntajakäämityksistä (8), jotka on kytketty molempiin ohjattaviin kytkimiin (13, 17).

8. Patenttivaatimuksien 4, 5 ja 7 mukainen poikkeutusjärjestelmä, tunnettu siitä, että siinä on modulointiosat (23), jotka toimivat pystysuuntaisen ja vaakasuuntaisten poik-keutuksen taajuisilla signaaleilla kehittäen ensimmäisen (31) ja toisen (32) sarjan vaakataajuisia pulsseja, joista nousureunat yhä enemmän on vastaavasti viivytetty ja vastaavasti siirretty eteenpäin vaakapoikkeutuspaluupulssien (30) nousureunaa kohden ja kytketty ensimmäiseen (13) ja toiseen (17) säädettävissä olevaan kytkimeen vastaavasti säätämään näiden johtavuustilaa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen poikkeutusjärjestelmä, tunnettu siitä, että modulaattoriosat (23) aikaansaavat ensimmäisen (31) ja toisen (32) sarjan vaakataajuisia pulsseja jotka sijaitsevat päällekkäin pystypoikkeutusaikavälin kuluessa.

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kytkemällä toimiva pystypoikkeutusjärjestelmä, tunnettu siitä, että siihen sisältyy sarjapiiri, johon kuuluu ensimmäinen (13) ja toinen kytkin (17), vaakapoikkeutustaajuiset ensimmäinen ja toinen jännitelähde (8b ja 8c) ja ensimmäinen ja toinen induktanssi (14 ja 16) kondensaattori (15) ja että on toinen sarja-piiri johon sisältyy kytkin (13), ensimmäinen vaakataajuinen jännitelähde (8b), ensimmäinen induktanssi (14) sekä kondensaattori (15), että on kolmas sarjapiiri, johon sisältyy toinen kytkin (17), toinen vaakataajuinen jännitelähde (8c), toinen induktanssi (16) sekä kondensaattori (15), että on modulointiosat (23), jotka toimivat vaaka-(30) ja pystypoikkeutustaajuisten signaalien (21) perusteella kehittäen keskenään päällekkäin o-levat sarjat vastaavasti leveydeltään lisääntyviä (124) ja pienentyviä (123) vaakataajuisia pulsseja kunkin pystypoikkeutus-jakson kuluessa kytkettynä vastaavasti ensimmäiseen (13) ja toi- 24 6 5 8 7 8 seen (17) kytkimeen säätämään sen johtavuustilaa niin että kondensaattori (15) varautuu tiettyyn napaisuuteen ensimmäisen sar-japiirin kautta ja toiseen napaisuuteen kolmannen sarjapiirin kautta ensimmäisen sarjapiirin johtaessa virtaa, joilla on eri napaisuudet, toisesta ja kolmannesta sarjapiiristä siten, että ainoastaan ensimmäisen ja toisen virran välinen amplitudieroi-tus varaa kyseistä kondensaattoria (15) kun nämä pulssit sijaitsevat päällekkäin minkä lisäksi pystypoikkeutuskäämitys (18) on kytketty kondensaattoriin (15) niin että aikaansaadaan purkaus-tie sitä varten oleellisesti lineaarisen saha-aaltovirran (26) kehittämiseksi poikkeutuskäämitykseen kunkin pystypoikkeutus-jakson aikana.

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kytkemällä toimiva pystypoikkeutusjärjestelmä, jolla aikaansaadaan sahahammasvirta pystypoikkeutuskäämitykseen, tunnettu siitä, että siinä on ensimmäinen sarjapiiri johon sisältyy ensimmäinen kytkin (13), ensimmäinen vaakapaluupulssien lähde (8b), ensimmäinen induktanssi (14) sekä kondensaattori (15), joka ensimmäinen vaakapaluupulssien lähde (8b) on napaisuudeltaan sovitettu varaamaan kondensaattoria (50) ensimmäiseen napaisuussuun-taan ensimmäisen induktanssin (14) ja kondensaattorin (15) ollessa viritetty taajuudelle, joka on pienempi kuin vaakapaluupulssien (30) taajuus, toinen sarjapiiri, johon sisältyy toinen kytkin (17), toinen vaakapaluupulssien lähde (8c), toinen induktanssi (16) ja kondensaattori (15), joka toinen vaakapaluupulssien lähde (8c) on napaisuudeltaan sovitettu varaamaan kondensaattoria (15) toiseen napaisuussuuntaan, toisen induktanssin (14) ja kondensaattorin (15) ollessa viritetty taajuudelle, joka on alhaisempi kuin vaakapaluupulssien taajuus, pystypoikkeutuskäämitys (18), joka on kytketty rinnan kondensaattorin (15) kanssa muodostamaan rinnakkaisresonanssipiiri, jonka jakson aika on o-leellisesti yhtä suuri kuin haluttu pystypaluuaikaväli kahdella kerrottuna, signaalien (21) lähde (22), jonka taajuus on yhtä suuri kuin haluttu pystypoikkeutustaajuus, modulaattori (23), joka on kytketty vastaanottamaan vaakapaluupulssit (30) ja signaalien (21) lähteeseen (22) jotta aikaansaadaan kaksi eri sarjaa (31 ja 32) ajoituspulsseja, joista ensimmäinen sarja (31) esiintyy oleellisesti saha-aaltovirran ensimmäisen puoliskon ai- 25 65878 kana ja sen pulssien nousureunat esiintyvät yhä myöhemmin verrattuna paluupulssien (30) nousureunoihin, ja toisen sarjan ajoituspulssit (32) esiintyvät oleellisesti saha-aaltovirran jälkimmäisen puoliskon aikana sen pulssien nousureunat esiintyvät ajallisesti yhä lähempänä paluupulssien nousureunoja, ja välineet (24, 25), jotka kytkevät ensimmäisen ja toisen ajoitus-pulssisarjan vastaavasti ensimmäiseen (13) ja toiseen (17) kytkimeen virran kulun aloittamiseksi näiden kytkimien kautta sinä ajanhetkenä kun ajoituspulssien nousureuna esiintyy saha-aaltovirran aikavälin kuluessa. 65878 26