FI62443C - Avlaenkningssystem med oeveravsoekningsskydd - Google Patents

Description

I- “ΪΖΤΙΛ ra1 KUULUTUSJULKAISU , JÖSTa ^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 624 4 3 e Patentti .•syännet ly 10 12 1932 (45) Patent m^Jdelat ^ T ^ (51) Kv.ik?/tnt.a.3 H 04 N 3/20 SUOMI—FINLAND (M) η^ιιιΛμ»—Pw«we^» 760259 (22) Hiktmlspilvt—An*5knlnpdtf 03-02.76 (23) Alkupllvi—Glk!(h«t*dtg 03-02-76 (41) Tullut lulktokri — Bllvlt off««ll| 11-08-76

Patentti- jm rekifCmrlhmllltlM /44) Nlhtlvikflpanon ja kuuLJulkalaun pvm. — 31.08.82

Patent- och registerttyrelten ' Anaftkan utltgd och uti.»krift«n pubikerad (32)(33)(31) Pyyd·**/ «tuolkuu*—Bujtrd prlorfttt 10- 02.75 usa(us) 5^8182 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) John Charles Peer, Indianapolis, Indiana, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5U) Poikkeutussysteemi liikapyyhkäisyn suomineen - Avlänkningssystem med över-avsökningsskydd Tämä keksintö kohdistuu suojakytkentään, etenkin pystypoikkeutuskytkennöi1-ie liian korkeiden television poikkeutusamplitudien estämiseksi, jossa kytkennässä on saha-aalto-oski1laattori, joka vahvistimen kautta syöttää saha-aalto-poikkeutusvirtaa poikkeutuskäämitykseen, jossa kytkennässä lisäksi on poikkeu-tusvirta-amplitudin kanssa verrannollista parabolijännitettä kehittävä kytkentä, jossa on poikkeutuskäämitykseen ja vertai1upotentiaa1ipisteeseen kytketty kondensaattori ja joka lisäksi on kytkettävissä oskillaattorin käyttöjänniteli ittimeen sen värähtelytaajuuteen vaikuttamista varten.

Poikkeutussysteemeissä, kuten sellaisessa pystypoikkeutussysteemissä, jota käytetään televisiovastaanottimissa aikaansaamaan pyyhkäisyvirta sähkömagneettisiin poikkeutuskäämeihin, on yleistä käyttää oski1laattoreita , jotka synkronoidaan vastaanotettujen synkronointipulssien avulla toteuttamaan oikea ajallinen kohdistus pyyhkäisyn virran aaltomuodoille. Nämä oskillaattorit ovat y-leensä vapaasti värähtelevää tyyppiä ja mikäli mitään synkronointipulssia ei ole läsnä on niiden vapaan värähtelyn taajuus säädetty jonkin verran pienemmäksi kuin synkronoint ipiil ss ien taajuus, jotta mahdollistettaisiin luotettava synkronointi kun synkronoinnin pulsseja on vaikuttamassa.

ι 62443

Piirin hinnan saattamiseksi minimiinsä on yleinen käytäntö käyttää piiri-osia kuten vastuksia ja kondensaattoreita, joiden vastuksen ja kapasitanssin toleranssit ovat kymmenen ja kahdenkymmenen prosentin luokkaa. Normaalisti tällainen käyttö ei aikaansaa mitään ongelmia, koska käytetään säädettäviä osia taajuuden ja amplitudin määrittelemiseksi poikkeutuksen aaltomuodoissa. Tämän toteuttamiseksi täytyy kuitenkin säädettävien osien olla suhteellisen laaja-alueisia säädöltään, jotta kompensoitaisiin toleranssin vaihtelut tietyn piirin osissa. Täten esim. ei ole harvinaista, että vapaan käynnin taajuusalue pystytaa-juudenpoikkeutuksen oskillaattorissa, missä normaalitaajuus on 60 Mz ulottuu niinkin alas tai alemmaksi kuin hO Hz ja niinkin korkealle tai korkeammalle kuin 80 Hz.

Suhteellisen pienillä pystypoikkeutuksen taajuuksilla 50 tai 60 Hz, joita useimmissa maissa nykyisin käytetään poikkeutuskäämit muodostavat ensisijaisesti vastustyyppisen kuorman pyyhkäisyn virralle, joka saadaan poikkeutuksen vahvistimesta. Tämä pyyhkäisyn virta on yleisesti lineaarista saha-aaltomuotoa, jossa on tietty määrä epälineaarisuutta lisättynä jotta aikaansaataisiin "S-muotoilu", mikä takaa lineaarisen rasterin kuvaputken kuvapinnalla. Täten jännite ja virta pyyhkäisyn aaltomuodossa lisääntyy oleellisesti lineaarisesti ajan mukana. Mikäli jostain syystä pystyoski1laattorin taajuus tai pidon säätöosa asetetaan väärin tai mikäli esiintyy jokin vika television vastaanottimessa tai molemmat näistä saattaa pystyoski1laattori toimia vapaan käynnin tilassa paljon alhaisemmalla taajuudella, mikä lisää aikaa jaksojen välissä ja täten lisää pyyhkäisyn aaltomuodon jännitettä ja virtaa poikkeutuksen vahvistimessa. Koska eräät poikkeutuksen vahvistimen piiriosista, kuten kondensaattorit saattavat maksimi-jännitteen arvoltaan olla valittu toimimaan tyydyttävästi useimmissa käyttöolosuhteissa johtaaa täi Iäinen 1iikapyyhkäisyn tilanne korkeamman jännitekestävyy-den vaatimukseen tälle erityiselle piiriosalle, mikä lisää vastaanottimen hintaa. Vastaavasti mikäli poikkeutuksen aaltomuodon amplitudin eli koon säätö sovitetaan äärimmäisyyteensä mikä aikaansaa maksimivirran ja jännitteen pyyhkäisyn aaltomuotona saattaisivat tietyt piiriosat poikkeutuksen vahvistimessa myös ylikuormittua, mikä vaatii korkeamman nimel1isjännitteen laitteita. Pahin tilanne saavutetaan kun sekä koon säätö että pitosäätö on vahingossa asetettu aikaansaamaan pyyhkäisyn aaltomuodon lisäys virrassa ja jännitteessä. On toivottavaa aikaansaada jokin halpa ja automaattinen järjestely 1 iikapyyhkäisyn tilanteen vaikutuksien pienentämiseksi.

Keksinnön mukaiselle television poikkeutusyksikön suojakytkennälle on tunnusomaista, että oskillaattori on käyttöjännitteensä avulla laukaistavissa ja parabolijännite syötetään sen käyttöjänniteliittimeen sellaisella napaisuudella, että kasvavan parabolijännitteen vallitessa oskillaattoritaajuutta nostetaan siirtämällä sen 1 aukaisuajankohtaa aikaisemmaksi poikkeutusamplitudin alentamiseksi.

3 62443

Yksityiskohtaisempi esitys tästä keksinnöstä suoritetaan alla olevassa selityksessä ja oheisissa piirustuksissa, joissa: 1 kuvio 1 on piirikaavio poikkeutuksen systeemistä, johon sisältyy tämän keksinnön mukainen liikapyyhkäisyn suojapiiri.

Kuviot 2a - 2h ovat normalisoituja aaltomuodon diagrammoja, jotka havain -no11istavat kuvion 1 piirin toimintaa.

Poikkeutuksen systeemi liikapyyhkäisyn suojineen tämän keksinnön mukaan sellaisena kuin se on havainnollistettu kuviossa 1 jaetaan kahteen osaan selityksen helpottamiseksi: vasemmalla puolella pystysuuntaisesta katkoviivasta sijaitsee oskillaattorin osa 10 ja vertailun sahahampaan aaltomuodon piiri ja oikeallepäin pystystä katkoviivasta sijaitsee poikkeutuksen vahvistin-osa 70.

Oskillaattorin osa 10 sisältää kaksi transistoria 16 ja 18 kytkettynä värähtelemään vapaan käynnin tapaan synkronlsolntipu lasien puuttuessa. Transistorista 116 on sen emitter! kytketty kytklnnapaan 60 ja sen kollektori on liitetty vastuksen 24 kautta käyttöjännitteen syöttölähteeseen, mitä on osoitettu kytkinnavalla Vg. Kytkinnapa Vg on liitetty vastuksen 25 kautta käyttöjännitteen syöttölähteeseen, mitä on merkitty kytkinnapana Y^. Jännite V^ saattaa olla suuruusluokaltaan +20 volttia tasajännitettä. Yastuksien 56 ja 57 arvot valitaan siten, että jännite kytkinnavassa 60 on likimäärin +10 volttia. Jännite kytkinnvasta Vg kytklnnapaan 60 verrattuna on tällöin likimäärin +10 volttia. Transistorin 16 kantaelektrodl on kytketty transistorin 18 kollektorille sekä vastuksen 28 kautta kytklnnapaan 60. Transistorin 18 emitterielektrodi on kytketty kondensaattorin 29, vastuksen 21 ja vastuksen 22 liltospisteeseen. Toinen kytkinnapa kondensaattorista 29 on liitetty kutkinnapaan 60 ja toinen kytkinnapa vastuksesta 22 on kytketty diodin 25 kautta transistorin 16 kollektorille sekä vastuksien 15f 24 ja 17 sekä diodin 55 liitospistseseen. Vastuksen 21 toinen kytkinnapa on yhdistetty potentiometrin 20 kautta, minkä tehtävänä on taajuuden eli pidon säätö kondensaattoriin 19. Vastukset 26 ja 27 on sarjakytketty kutkinnapo-jen Y2 Ja 60 väliin. Vastuksien 26, 27 ja 17 arvot on valittu aikaansaamaan etujännite likimäärin suuruudeltaan kaksi kolmasosaa Vg jännitteeksi transistorin 18 kantaelektrodilla kun transistorit 18 ja 16 eivät ole virtaa johtavina ja etujännite yhden kolmasosan suuruisena Vg jännitteestä kun transistorit 16 ja 18 ovat virtaa johtavina. Pystypoikkeutukeen taajuuden synkronisointi-pulssien 11 syöttölähde on liitetty ensimmäiseen sisääntulon kytklnnapaan 12 oskillaattorista sekä kytkevän kondensaattorin 15, vastuksen 14« vastuksen 15 ja vastuksen 17 kautta transistorin 18 kannalle.

4 62443

Vaakasuuntaisen taajuuden euodinkondensaattori 30 on liitetty kytkinnapo-jen V2 ja 60 väliin. Vastus 31» kokoa eli amplituudia säätävä potentiometri 32 sekä kondensaattori 35 on kytketty sarjaan kytkinnapojen V^ sekä 60 väliin. Jännitteenjakaja, joka muodostuu sarjakytketyistä vastuksista 36 ja 37 on liitetty kytkinnavan V1 ja maan väliin, näiden vastuksien liitospisteen ollessa yhdistetty transistorin 38 kannalle muodostamaan sille etujännite sekä kytkentäkondensaattorin 37 ja diodin 35 kautta transistorin 16 kollektori-elektrodille. Diodin 35 ja kondensaattorin 34 liitospiste on yhdistetty koon säädön 32 sekä kondensaattorin 35 liitospisteeseen.

Vahvistimen osuus 70 sisältää transistorit 38 ja 41 kytkettynä vahvis-tinvaiheeksi sekä transistorit 45» 44» 45 ja 46 kytkettynä näennäiskomplement-timäärisesti symmetriseksi tehovahvietimeksi. Transistorista 38 on sen kol-lektori kytketty vastuksien 39 ja 40 kautta kytkinnapaan V-^ ja sen emitteri on liitetty sarjakytkettyjen vastuksien $3 ja 56 liitospisteeseen, mitkä on kytketty rinnakkain sen polkkeutuksen käämityksen kanssa, mikä muodostuu käämityksistä 57 ja 58· Transistorin 41 kanta on liitetty vastuksien 39 ja 40 liitospisteeseen, sen emitteri on liitetty kytkinnapaan V^ ja sen kol-lektori on liitetty diodin 42 kautta transistorin 45 kannalle. Transistorin 43 kanta on myös liitetty vastuksien 47 ja 48 kautta kytkinnapaan Vy mikä syöttää sinne jännitteen suuruudeltaan -120 volttia. Vastuksien 47 ja 48 liitospiste on yhdistetty transistorin 46 kannalle. Transistorin 45 kollek-tori on liitetty kytkinnapaan V1 ja sen emitteri on liitetty transistorin 44 kannalle sekä vastuksen 51 kautta transistorin 46 emitterille. Kollekto-rilta emiterille tiet ulostulotransistoreissa 44 ja 45 on sarjakytketty kytkinnavan V^ ja diodin 54 anodin väliin, mistä diodista katodi on maadoitettu. Transistorin 46 kollektori on liitetty vastuksen 49 kautta diodin 54 anodille sekä kondensaattorin 50 toiseen napaan, mistä toinen napa on maadoitettu. Diodi 53 on liitetty transistorin 45 kollektorin ja emitterin elektrodien yli ja ulostulon kytkinnapa, mikä muodostuu transistorin 44 emitterin ja transistorin 45 kollektorin liitospisteestä on yhdistetty diodin 55 katodille sekä vastuksen 55» poikkeutuskäämin 57 ja transistorin 46 emitterin yhdistämispisteeseen. Ikeen kytkentäkondensaattori 69, jonka arvo on valittu aikaansaamaan S-muotoilu, en liitetty kytkinnapaan Y1 sekä yhteiseen kytkin-napaan 60. Virran takaisinkytkennän vastus 59 on kytketty kytkinnavasta 60 vastuksen 56 ja poikkeutuskäämityksen 58 liitospisteeseen.

Sammutuksen ja hilan etujännitteen piiri, joka muodostuu vastuksista 62, 63, 67 ja 72, kondensaattoreista 61, 65 ja 66 sekä diodista 64 on järjestetty kuten on osoitettu, yhden liitospisteen vastuksesta 62 ollessa yhdistetty diodin 42 anodille ja vastuksen 62 toisen liitospisteen ollessa yhdistetty vastukseen 48 sekä kytkinnapaan V^.

5 62443

Toiminnassa ollessaan synkronisointipulssit 11 kytkettynä oskillaattorille 10 aikaansaavat transistorin 16 johtavan virtaa ja kollektorivirta vastuksen 26 kautta kehittää jännitteen» mikä kytketään transistorin 16 kannalle» mikä saattaa myös sen johtamaan mikäli jännite pisteessä A on riittävän positiivinen seurauksena kondensaattorin 29 varaamisesta. Ajoituskondensaatto-ri 29 purkautuu sitten transistorin 18 kautta, transistorin 16 kannalta emitterille tien kautta sekä myös vastuksen 22 ja diodin 23 kautta sekä alas transistorin 16 kollektorilta emitterille tietä kytkinnapaan 60. Samalla kertaa sahahampaan kehittävä kondensaattori 35 puretaan diodin 33 kautta ja transistorin 16 kollektorilta emitterille tietä pitkin kytkinnapaan 60.

Kun kondensaattori 29 on purettu kolmasosaan Vg jännitteestä sammuu transistori 18, mikä katkaisee transistorin 16 ja ajoituskondensaattori 29 varautuu V2 syöttölähteestä vastuksien 24 ja 13 ja _pitosäädön 20 sekä vastuksen 21 kautta kytkinnapaan 60.

Varaus kondensaattori 29 yli on osoitettavissa yleisellä sahahampaan jännitteen aaltomuodolla A, mitä on havainnollistettu kuviossa 2d.

Sahahampaan vertailukondensaättori 35 varataan V^ syöttölähteestä vastuksen 31 kautta, ulostulon kytkinnavasta vastuksen 32 kautta sekä koon säädön potentiometrin 32 kautta kytkinnapaan 60. Jännite kytkinnavoiesa B ja C oskillaattorissa 10 on havainnollistettu niiden vastaavien jännitteen aaltomuotojen B ja C avulla kuvioissa 2e ja vastaavasti 2f. Jännitteen arvot pisteissä A, £ ja C osuutensa käyttöjännitteestä Vg on tässä osoitettu. Aaltomuoto £ määräytyy ensisijaisesti siitä jännitteen poikkeamasta minkä aikaansaavat vastukset 26 ja 27 sekä osa 17 kytkinnapaan 60 verrattuna.

Palautuksen aikavälin kuluessa, mikä on havainnollistettu aikavälillä kuvioisea 2a - 2f, osoittavat kuviot 2d, 2e ja 2f että transistorit 16 ja 16 ovat samanaikaisesti virtaa johtavina jakson ” Tg aikana, mikä edustaa likimain 70 mikrosekuntia likimäärin 700 millisekunnin palautusjak-sosta - T^. Jakso - T2 voidaan valita olemaan mikä tahansa aika aina täyteen palautusaikaan saakka.

Sisääntulevien synkronisointipulssien 11 puuttuessa käy oskillaattori 10 vapaasti taajuudella, joka säädetään pitosäädön 20 asetuksen avulla. Kun kondensaattori 29 varautuu ja jännite kytklnnavassa A ylittää jännitteen kytklnnavassa £ tämän transistorin 16 kannalta emitterille jänniteputoaman verran johtaa transistori 18 virtaa kytkien päälle transistorin 16, mikä purkaa kondensaattorin 35 Ja aloittaa palautuksen jakson kuten yllä on kuvattu.

Kondensaattorin 19 tehtävänä on suodattaa kaikki vaakasuuntaisen poikkeu-tuksen taajuiset komponentit sisääntulevistä pystysynkronisolnnin pulsseista pienentämään mahdollisuutta satunnaisesta oskillaattorin liipaisusta. Vastaavasti vastuu 25 ja kondensaattori 30 muodostavat suotimen piirin jolla suo- 6 62443 datetaan vaakasuuntaisen poikksutukeen taajuiset komponentit syöttöläh-teestä niin että pienennetään mahdollisuutta satunnaiseen oskillaattorin 10 liipaisuun. Täytyy olla huolellisia valittaessa vastuksen 25 ja kondensaattorin 50 arvoja jotta taattaisiin, että tämä piiri ei suodata pois pystyeuuntai-s en poikkeutuksen taajuisia komponentteja mikäli halutaan lisätä nämä komponentit +V2 sySttölähteeseen tapaan, mikä tullaan kuvaamaan myöhemmin.

Positiiviseen suuntaan siirtyvä sahahammasaalto, mikä on varaava jännite kondensaattorin 55 yli* minkä amplituudia säädetään ko<n potentiometrin 52 avulla varauspiirissä, kytketään kondensaattorin 54 kautta ja sovitetaan sen tasajännitteen etujännitemäärän päälle, joka muodostetaan vastuksien 56 ja 57 liitoskohtaan sekä yhdistetään transistorin 58 kannalle. Positiiviseen suuntaan siirtyvä sahahampaan aaltomuoto aiheuttaa vahvistimen 70 syöttävän sahahammaevirtaa käämien 57 ja 50 kautta koko piirron aikavälin kuluessa kustakin pystysuuntaisesta poikkeutusjaksosta aikavälin Tq - T^ aikana. Ensimmäinen puolisko eli negatiivinen puolisko piirron virran aaltomuodosta (kuvio 2b) saattaa transistorit 46 ja 45 johtamaan virtaa, transistorin 45 johtaessa pyyhkäisyvirran kytkentäkondensaattorin 69 alapuolelta virran takaisinkytkennän vastuksen 59» poikkeutuskäämien 59 ja 57 jm transistorin 45 kautta diodin 54 anodille. Toisen osuuden piirron aikavälistä kuluessa transistorit 46 ja 45 ovat sammutettuina ja käyttävä aaltomuoto diodin 42 katodilla, joka on samantapainen kuin kuviossa 2a saattaa transistorit 45 ja 44 johtamaan virtaa, mikä vaihtaa päinvastaiseksi virran ikeen kautta kun pyyhkäisyn virta nyt kulkee positiivisesta syöttölähteestä kytkinnavassa V1 transistorin 44» poikkeutuskäämien 57 ja 56 sekä vastuksen 59 kautta kytkentäkondensaattorin 69 negatiiviseen napaan.

Piirron aikavälin lopussa kohdassa äkillinen negatiivinen siirtymä sahahampaan vertailun aaltomuodossa transistorin 58 kannalla, minkä aikaansaan-saa kondensaattorin 55 äkillinen purkautuminen diodin 55 ja transistorin 16 kautta, pakoittaa transistorit 58 ja 41 lopettamaan virran johtamisen, mikä tilanne jatkuu piirron aikavälin loppuosan aikana. Molempien transis toreista 44 ja 45 ollessa sammutettuna muodostuu suhteellisen suuri negatii-vinen palautuksen pulssi aikavälin - Tj aikana kuten on osoitettu poikkeutuksen ikeen jännitteen aaltomuodolla kuviossa 2a kun ikeen virta syötetään negatiivisesta kytkinnavasta tondensaattorissa 50 diodin 55 kautta ja poikkeu-tuskäämityksien 57 ja 58 kautta resonoivasti. Diodi 54 on irtikytkevä diodi, mikä sallii jännitteen poikkeutuskäämien 57 ja diodin 55 yhdistysplsteessä siirtyvän negatiiviseksi maadoitukseen verrattuna. Hetkenä T2 ikeen virta on laskenut nollaan ja kondensaattori 50 varataan likimäärin sen huippuarvon negatiiviseen jännitteeseen. Nyt virta vaihtuu kulkien negatiivisesta navasta 7 62443 kondensaattorissa 69 osien 99» 58» 97» 49 ja 46 kautta osaan 30. Hetkenä Tj on resonoivan energian vaihdon puolijakso kondensaattorin 30 ja käämityksien 97 ja 98 kesken loppunut ja ikeen virta on lähes kokonaisuudessaan vaihtunut kuten on havainnollistettu ikeen virran aaltomuldolla kuviossa 2b. Aikavälin Tj - T^ kuluessa diodi 94 saa jälleen etujännitettä johtosuuntaan ja ikeen virta kulkee transistorin 49 sekä diodin 94 kautta maahan.Aikavälin Tj -aikana se ikeen virta, joka kulkee takaisinkytkennän vastuksen 99 kautta saavuttaa negatiivisimman aivonsa hetkenä T^ tuloksena olevan negatiivisen jännitteen transistorin 38 emitterillä sen nousevaan kantajännitteeseen verrattuna saattaessa transistorit 38 ja 41 johtamaan virtaa, mikä aloittaa seuraavan piirron aikavälin alun.

Vastukset 95 ja 96 kytkettynä käämityksien 97 ja 98 yli muodostavat jän-nitteenjakajan, mikä aikaansaa takaisinkytkennän transistorin 38 emitterille minkä tahansa vaakasuuntaisen taajuisten komponenttien sammuttamiseksi, joita pystykäämit 97 ja 98 ovat mahdollisesti saaneet*

On toivottavaa, että pystysuuntainen sammutuksen pulssi kykenee myös sammuttamaan kuvaputken elektrodin koko palautuksen aikaväliksi Tj - T^ eikä pelkästään siksi ajaksi, joka vastaa palautuksen pulssia - Tj. Tällainen kokonainen palautuksen aikavälin sammutus mahdollistetaan seuraavaan tapaan. Piirron aikavälin kuluessa on transistori 41 johtavana kuten on kuvattuna yllä ja osa sen kollektorin virrasta kulkee vastuksen 63 ja diodin 64 kautta maahan pakoittaan diodin 64 ja kondensaattorin 63 liitospisteen hieman yli maadoituksen jännitteeseen. Välillä Tq - T1 jännitteen taso sammutuksen aaltomuodossa 71 määräytyy jännitteestä,mikä kehittyy sen jännitteen jakajan liitospisteeseen, joka muodostuu vastuksista 67 ja 72 kytkettynä pisteen V^ ja maadoituksen väliin. Hetkenä T^ ali palautuksen jakson alussa sammutetaan transistori 41 kuten yllä on kuvattu jase pysyy sammutettuna palautuksen jakson loppuun saakka. Ei kulje mitään kollektorin virtaa ja negatiivinen jännite kytketään Vj syöttölähteestä vastuksien 62 ja 63 sekä kondensaattorin 63 kautta napaan 68. Tämä negatiivinen jännite muodostaa sammutuksen ja se valitaan olemaan negatiivisempi kuin mitä on palautuksen jännite, mikä on läsnä vahvistimen ulostulon navassa ja transistorin 49 kannalla. Tämän johdosta aikavälin T·^ - T^ aikana diodi 42 eristää ulostulon jännitteen sammutuksen jännitteestä ja ylläpitää tämän johdosta sammutuksen jännitettä kytkinnavassa 68 valitussa negatiivisessa arvossaan koko palautuksen ajan T - T. aikana. Kondensaattori 66 toimii suotimena ohittaen kaiken vaakasuuntaisen taajuisen energian mikä on läsnä kuvaputken elektrodilla.

Täten palautuksen piirissä sammutuksen diodin 64 ja estodiodin 42 tehtävänä on toteuttaa selvä täyden leveyden ja vakinaisen amplitudin palautuspulsei.

8 62443

Kondensaattori 69 valitaan olemaan suuruudeltaan sellainen että mahdollistetaan S-muodotlukorjaus poikkeutuksen käämin virtaan ja se valitaan myös olemaan arvoltaan riittävän pieni jotta aikaansaataisiin likimäärln 4 voltin huipusta huippuun negatiiviseen suuntaan siirtyvä paraboolinen jännite kyt-klnnapaan 60 maadoitukseen verrattuna. Tulee todeta» että kytkinnapa 60 ei ole maadoitettu ja että se onyhteinen palautuskisko oskillaattoriosuudelle 10. Tämän johdosta käyttöjännite oskillaattorin yli on jännite kytkinnavassa V2 kytkinnapaan 60 verrattuna. Tämän käyttöjännitteen tasavirtakomponentti kytkin-navassa 60 määräytyy sen jännitteen jakajan avulla, joka muodostuu vastuksista 36 ja 37 ja pidetään negatiivisesssa tasajännitteen takaisinkytkentäarvoesaan kytkinnavasta 60 transistorin 38 emitterille. Jännitteen arvo mikä laskee vastuksen 25 yli on pieni,vain juuri riittävä suodattaakseen kaikki vaakataajui-set komponentit jännitteestä Jännite kytkinnvassa kytkinnapaan 60 verrattuna on havainnollistettuna kuviossa 2o. Tulee todeta, että Yg itse asiassa vaihtelee ajan mukana positiiviseen suuntaan siirtyvän paraboolisen aaltomuodon mukaisesti mikäli sitä tarkastellaan kytkinnavasta 60 kohtaan V2·

Normaali synkronisoitu oskillaattorin toiminta on kuvattu yllä. Siinä tapauksessa että synkronisoinnin pulsseja 11 ei ole vaikuttamassa tästä oskillaattori käy vapaana samaan tapaan kuin mitä on yllä kuvattu taajuudella, mikä säädetään pitosäädöllä 20. Edellyttäen että komponenttien tolerassit on arvioitu pientä vapaan käynnin taajuutta ja/tai että pidon Ääätö on sovitettu siten, että vapaan käynnin taajuus on huomattavasti alempi kuin mitä on normaali synkronisoiva taajuus lisääntyisi vahvistimen ulostulo-osuuteen kehittyvä pyyhkäisyn aaltomuodon jännite ja virta kääntäen verrannollisena vapaan käynnin taajuuteen. Huipusta huippuun paraboolinen jännite, mikä kehittyy kytkin-napaan 60 lisääntyisi samaan tapaan ja käyttöjännite V2 tässä oskillaattorissa myös ilmaisisi tämän nousun. Tällainen tilanne on havainnollistettu aaltomuodoilla kuviossa 2g missä umpiviivat käyristä jännitteen tilanteita navoissa V2 ja B tässä oskillaattorissa ja katkoviivat V2' ja B' osoittavat jännitettä näissä kytkinnavoissa pienen taajudden tilanteen aikana, mikä muodostaa haitallisen korkean pyyhkäisyvirran ja jännitteen. Kuviossa 2g osoittaa aaltomuoto B että palautuksen jakso alkaa hetkenä T^, mitä voidaan ajatella sinä ajanhetkenä, jolloin oskillaattorijännite kohdassa B on 0,7 volttia negatiivinen pisteeseen A verrattuna. Tämä tilanne saattaa esiintyä kun negatiiviseen suuntaan siirtyvät synkronisointipulssit pakoit-tavat pisteen B tälle tasolle tai synkronisoinnin puuttuessa kun kondensaattori 29 on varautunut riittävän positiiviseksi saattaakseen pisteen A tähän tilanteeseen tai tämän keksinnön mukaisesti kun Y2 paraboolinen komponentti saattaa pisteen B aina transistorin 18 johtavuuspieteeseen saakka alas. Suuremman jännitteen tilanteessa, jonka aikaansaa synkronisoinnin puuttuminen ja pienempi 9 62443 vapaan käynnin taajuus käyrän B’ jännite hetkenä ei ole pienentynyt tasolle T^, mikä tarvitaan oskillaattorin liipaisuun ja uusi piirron aikaväli ei normaalisti päättyisi ennen hetkeä T^'. Lisääntynyt huipusta huippuun paraboo-linen jännitekomponentti B' on kuitenkin nousultaan ja vastaavasti laskuosuudeltaan jyrkempi alun ja lopun osuuksillaan piirron aikavälin kuluessa ja tä» män johdosta jännitteen aaltomuoto B* sen pienentyessä saavuttaa liipaisun tason ajanhetkenä mikä esiintyy ennen hetkeä T^. Ajanhetkenä T^" johtavat transistorit 18 ja 16 aloittaen palautuksen aikavälin. Tämä pakoi-tettu ennenaikainen johtavuus hetkeen T^' verrattuna johtaa lisääntyneeseen värähtelyn taajuuteen näin tuloksena olevine pienentyisisineen pyyhkäisyn-virrassa ja tämän johdosta pienentymään palautuksen huippujännitteessä. Tällä tavoin piirin komponentit* kuten esim. tanttaalikondensaattori 50» transistori 43 ja transistori 44 vahvistimen ulostulon piirissä suojataan liian suurien jännitteiden suhteen satunnaisten vikaansäätöolosuhteiden aikana.

Tämä suojauksen järjestely tämän keksinnön mukaan sallii huomattavasti halvempien komponenttien käytön tästä tuloksena olevine hintasäästöineen tai lisääntyneen luotettavuuden suurjännitteen komponentteja käytettäessä tai yhdistelmän jonkin verran pienentyneine hintoineen ja lisääntyneine luotetta-vuuksineen.

Kuten yllä on kuvattu saattaa liian suuren jännitteen ja virran tilanne myös vaikuttaa mikäli koon potentiometri 52 on säädetty väärin. Tätä tilannetta on havainnollistettu katkoviivoilla V2' sekä B' kuviossa 2h. Värähtelyjen normaali taajuus johtaisi piirron aikavälin jatkumiseen hetkestä Tq hetkeen T^· Suurempi paraboolinen jännitteen komponentti kytkinnavassa 60, minkä aikaansaa suurempi pyyhkäisyn virta johtaa kuitenkin suurempaan amplituu-diin paraboolisessa komponentissa navassa Vg* tästä seurauksena olevine suurempine paraboolisine Jännitteineen kytkinnavassa B, mitä on havainnollistettu jännitteen aaltomuodolla B' kuviossa 2h. Lisääntyneen amplituudin paraboolinen aaltomuoto B’ omaa nopeammin laskevan loppureunan ja saavuttaa tämän johdosta oskillaattorin liipalsutason T^ ajanhetkenä T^" mikä esiintyy ennen hetkeä T^Tämä saa transistorit 18 ja 16 johtamaan virtaa hetkellä T^' ja aloittamaan palautuksen. Tämä lisääntynyt toiminnan taajuus johtaa pienentyneeseen pyyhkäisyn virtaan ja täten pienentyneeseen palautuksen jännitteen aaltomuotoon näin tuloksena olevine alentumineen kriitillisten komponenttien jännitteen nimellisarvossa poikkeutuksen vahvistimessa. Tulisi todeta, että mikäli sekä liian alhaisen taajuuden tilanne että liian suuren koon tilanne esiintyy samanaikaisesti, tämän keksinnön mukaisen piirin suojaavat vaikutukset kumuloituvat keskenään. Myöskin samoin kuin suojapiiri toimii automaattisesti pienentäen liikapyyhkäisyn tilannetta sen teho automaattisesti pienentyy kun tilanne on korjattu.

Seuraavassa taulukoidaan piiriotien arvot, joita käytetään kuvion 1 piirissä.

6 10 62443

Rl4 68k SU R40 8.2k JL-

R17 330kJt- R47 1.2kJU

R21 56k it- R48 120kXU

R22 1.8k/L R49 680 _ft_ R24 AlkSL· R51 680 -A—

R25 10kXU R52 IM

R26 330k R55 22k .Λ* R27 330k _fU R56 100 R28 150k R59 1 JV- R31 390k _/U R62 560k -TL- R32 350k -Π-* R63 22k -A- R36 3.9H R67 lM -X- R37 3.9M JU '* R72 390k «TL- R39 22k Rl 5 68k R20 350k JL* C13 0,01/uP c50 2,7yuT(50V)

C39 4700y^uP C61 0,01/uF

C29 0,l^uF c65 0,068yuF

C30 0,01^uF c66 270/yuF

C34 0,22/uF c6g 820^xiF

C35 0,22^aF

Q16 2N4401 Q43 MPSAO6 Q18 2N4403 Q44 2N5294 Q38 2N4410 Q45 2N5294 Q41 MPSA56 Q46 2N4401 D23 IN3062 D53 IN4004 D33 IN3062 D54 IN4004 D42 IN3070 D64 IN3062

Claims (3)

62443 n

1. Suojakytkentä, etenkin pystypoikkeutuskytkennöi1 le liian korkeiden television poikkeutusamplitudien estämiseksi, jossa kytkennässä on saha-aalto-oski1-laattori, joka vahvistimen kautta syöttää saha-aaltopoikkeutusvirtaa poikkeutus-käämitykseen, jossa kytkennässä lisäksi on poikkeutusvirta-amplitudin kanssa verrannollista parabolijännitettä kehittävä kytkentä, jossa on poikkeutuskäämi-tykseen ja vertailupotentiaalipiisteeseen kytketty kondensaattori ja joka lisäksi on kytkettävissä oskillaattorin käyttöjänniteliittimeen sen värähtelytaajuuteen vaikuttamista varten, tunnettu siitä, että oskillaattori (10) on käyttö-jännitteensä avulla laukaistavissa ja parabolijännite (V^) syötetään sen käyttöjänn ite 1iittimeen (60) sellaisella napaisuudella, että kasvavan parabolijännit-teen vallitessa oski11aattoritaajuutta nostetaan siirtämällä sen 1aukaisuajan-kohtaa aikaisemmaksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suojakytkentä, tunnettu siitä, että oskillaattorissa on kytkin (18) , jonka sulkeminen käynnistää paluujak-son ja joka parabolijännitteen laskiessa ennaltamäärätyn arvon alapuolelle saatetaan johtavaan tilaansa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen suojakytkentä, tunnettu siitä, että kondensaattori (69). jonka avulla parabolijännite johdetaan, on kytketty sarjaan poikkeutuskäämityksen kanssa ja rinnan oskillaattorin käyttöjänni-teliitinten (60, V^) kanssa. .mm