FI62608C - Aoterkopplade organ foer styrning av oeverlappningen hos tvao tidintervaller - Google Patents

Description

EäFH M (11)KUULUTUSJULKAISU - n

ffiTA LJ ' ' UTLAGGN I NGSSKRI FT v^OUO

3¾¾ C ..-Patentti myönnetty 10 Cl 1983

Vtj ^ ”Pn.tcnt me.ICclat ^ ^ (51) K*.ik?/int.a.3 H 04 N 3/16 SUOMI—Fl N LAN D pi) 770281» (22) HakamlspUvi—AiNBicnlnftdag 28.01.77 (23) Alkupllvi —G)W|H*t*d»f 28.01.77 (41) Tulkit |ulklsak*l — Bllvlt ofTantMg 05.08.77

Pfttanttl· )a rekl«t*Hh»IHtU* (4Λ NlhtMktlpuiOA |a k«wL|ulkataim pvm.—

Patent- och registeratyrelMn x ' AmMuii uttagd och utl^krNtan publkand 30.09.82 (32)(33)(31) Pyydattjr atualkaut—Bvgird priorttat 0U. 02.76

Englanti-England(GB) 0UU06/76 , (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y. 10022, USA(US) (72) Peter Eduard Haferl, Adliswil, Sveitsi-Schveiz(CH) (TM Oy Kolster Ab (5M Takaisinkytketyt elimet kahden aikavälin päällekkäisyyden säätämiseksi -Äterkopplade organ för styrning av överlappningen hos tvä tidintervaller Tämä keksintö kohdistuu kuvaputken pystypoikkeutuspiiriin ja erityisesti siirtymäsärön säätölaitteistoon. Pystysuuntainen keskellä oleva siirtymäsärö tulee näkyviin television kuvaputkella vaakasuuntaisena valkeana palkkina kuvapinnan keskustan yli. Siirtymäsärön aikaansaa epälineaarisuus pystyspoikkeu-tuksen sahahammasaaltomuodossa. Siirtymäsärö esiintyy selvimmin pystypoikkeutus-järjestelyissä, joissa käytetään kahta aktiivia ulostulo-osaa, jotka johtavat vuorotellen virtaa pystysuuntaisen pyyhkäisyn aikavälin kuluessa. Siirtymäsärö ^ tulee näkyviin sillä alueella, missä toinen aktiivinen ulostulolaite ottaa huo lekseen kuormituksen toiselta aktiiviselta ulostulolaitteelta, mikä alue on lähellä nollasuuruista poikkeutusvirtaa. Poikkeutuksen järjestelyt, joissa on kaksi aktiivista ulostulolaitetta, sisältävät tavanomaiset B luokan vahvistimet, D luokan vahvistimet ja kytketyn toimintatavan pystypoikkeutuksen järjestelyt, jolloin esimerkki viimemainituista on eräs toinen samanaikainen brittiläinen patenttihakemus, sarjanumero 07161/75, keksijänä peter E. Haferl ja joka on nimeltään "Pystypoikkeutussysteemi".

Perimmäinen syy poikkeutusvirran siirtymäsärölle eroaa näiden kolmen mainitun systeemin kesken. B luokan systeemissä siirtymäsäröä esiintyy epäline- 2 62608 aarisen transkonduktanssin vaikutuksesta (kantaemitterijännitteen ja kollekto-rivirran siirtofunktio) ulostulotransistoreissa lähellä nollasuuruisen kollek-torivirran toimintapistettä. Siirtymäsäröä B luokan systeemissä voidaan yleisesti pienentää hyväksyttävissä olevaan tasoon aikaansaamalla äärellinen minimi-suuruinen (lepotilan) virta ulostulotransistoreiden kautta yhdessä degeneratii-visen, amplituudista riippuvan takaisinkytkennän kanssa tämän vahvistimen yli.

D luokan pystypoikkeutussysteemissä, jossa syötetään vakioamplitudisia neliö-aalto jännitepulsse ja, joilla on vaihteleva toimintajakso, pystypoikkeutuskäämi-tykseen aiheutuu siirtymäsärö äärellisestä jännitteenputoamasta diodeissa, joita sisältyy osana ulostulokytkimiin. Siirtymäsärö D luokan systeemeissä voidaan saattaa minimiinsä sopivilla impedanssimuunnoksilla tai ulostulokytkin-transistoreiden estosuuntaisella johtavuudella, kuten on kuvattuna US-patentti julkaisussa 3,939,380, keksijänä John Charles Peer, joka on nimitykseltään "D luokan vahvistin".

Kytketyn toimintatavan pystypoikkeutussysteemissä, jollainen on kuvattuna jo aikaisemmin mainitussa samanaikaisessa patenttihakemuksessa, muodostuu siirtymäsärö palautuksen pulssien muodon perusteella television vaakapoikkeu-tussysteemissä. Kytketyn toimintatavan pystypoikkeutussysteemi saa tehonsa suoraan vaakasuuntaisista paluupulsseista. Paluupulssit porttikytketään ja niistä aikaansaadaan virtapulsseja, joiden amplitudi ja napaisuus vaihtelee pystytaa-juudella ja niitä käytetään kondensaattorin varaamiseen. Pystypoikkeutuskäämi-tys on kytketty tämän kondensaattorin yli ja kondensaattorin purkausvirta poik-keutuskäämityksen kautta on sahahampainen pystypoikkeutusvirta.

Näiden kahden vastakkaisen napaisuuden omaavien virtapulssien säätö, joista saha-aaltopoikkeutusvirta aikaansaadaan kytketyn toimintatavan pystypoikkeutussysteemissä, toteutetaan tyristorikytkimen avulla kumpaakin virran napaisuutta varten. Pystypoikkeutuksen pyyhkäisyaikavälin ensimmäisen osuuden kuluessa porttikytketään tietty tyristori päälle ajanjaksoksi, joka yhä enemmän viivästyy vaakasuuntaisten paluupulssien etureunaan verrattuna. Tämä johtaa pys-typyyhkäisyaikävälin ensimmäisen puoliskon aikana virtapulssien, joiden taso ensimmäisellä napaisuudella pienentyy, syöttämiseen saha-aaltokondensaattoriin. Pystypyyhkäisyaikavälin toisen puoliskon kuluessa tätä ensimmäistä tyristoria ei liipaista, mutta toinen tyristori liipaistaan päälle paluuaikavälin kuluessa aikana, jota yhä enenevästi siirretään eteenpäin pyyhkäisyaikavälin loppuosan kuluessa. Tämä johtaa suuruudeltaan yhä lisääntyvien virtapulssien syöttämiseen saha-aaltokondensaattoriin ja näin tuloksena olevaan saha-aaltopoikkeu-tusvirtaan.

3 62608

Koska pystypoikkeutusvirta kytketyn toimintatavan pystypoikkeutus-piirissä aikaansaadaan aikariippuvaisella portituksella suoraan vaakasuuntaisesta palautuspulssista, johtavat ajasta riippuvat vaihtelut vaakasuuntaisen palautuspulssin amplitudissa epälineaarisuuteen aikaansaadussa virrassa. Erityisesti lähellä pystypyyhkäisyn keskustaa, kun ensimmäisenä mainittu kytkin porttikytketään päälle lähellä vaakasuuntaisen palautuksen aikavälin loppua niin, että aikaansaadaan lyhyen kestoajan pulssi edustaen alhaista keskimääräistä poikkeutusvirtaa, tämän sinimuotoisen vaakasuuntaisen palautusjännitteen pulssin pieni koko lähellä palautuspulssin aikavälin loppua aikaansaa portti-" kytketyn virtapulssin, jolla on häiritsevän pieni koko. Täten pystypoikkeutuk- sen virta lähellä pystypyyhkäisyn aikavälin keskustaa saattaa saavuttaa nolla-virran liian aikaisin, mistä on seurauksena siirtymäsärö, mikä tulee näkyviin " kirkkaana valkeana juovana kuvapinnalla.

Siirtymäsärö kytketyn toimintatavan pystypoikkeutuspiirissä ei ole kompensoitavissa amplitudista riippuvalla degeneratiivisella takaisinkytkennällä, koska vaakasuuntaisen palautuspulssin loppureuna sisältää riittämättömästi energiaa kehittämään tarvittavaa keskimääräistä tehoa. Jotta tämä ongelma voitaisiin voittaa siirretään se aika verrattuna vaakasuuntaisen palautuksen aikaväliin, jolloin edellä ensimmäisenä ja toisena mainitut kytkimet porttikytketään päälle, lähellä pystypyyhkäisyn aikavälin keskustaa aikaisemmin tunnetussa tapauksessa pisteeseen, missä vaakapaluupulssit sisältävät huomattavamman energian. Tämä johtaa "päällekkäisyyden1’ sijainnin toimintatapaan tämän juovan keskustassa, missä toisena mainittu kytkin porttikytketään johtavuustilaansa vaakasuuntaisen palautuksen aikaväleiksi ennen pystypyykäisyn aikavälin keskustaa ja ensimmäisenä mainittu kytkin lopettaa johtavuutensa ajanhetkenä pystypyyhkäisyn aikavälin keskustan jälkeen. Tämän päällekkäinsijainnin toiminta lisää kytketyn toimintatavan pystypyyhkäisyn piirin kapasiteettia lähellä pystypyyhkäisyn keskustaa. Kytkimien toisensa peittävä toiminta kompensoi vaakapaluujännitepulssin ideaalisesta poikkeavaa aaltomuotoa niin, että kehitetään lineaarinen virran toiminta pystypyyhkäisyn keskialueen kohdalla.

Johtavuusjaksojen päällekkäin sijainti edellä ensimmäisenä ja toisena mainituissa kytkimissä sen määrän yli, mikä tarvitaan siirtymäsärön merkityksettömäksi tekemiseen johtaa liialliseen tehohäviöön tai saattaa johtaa toiminnan loppumiseen vaakapoikkeutuspiirissä, koska päällekkäin sijaitseva johtavuus aikaansaa suuria kiertäviä virtoja pystypoikkeutuspiirin kautta ja aikaansaa vastaavan oikosuljetun kuorman vaakapoikkeutuspiiriin. Pystysäätökytkimien johtavuusaikojen päällekkäin sijainnin säätö optimia ajoitusta varten edellä- 4 62608 mainitussa toisessa samanaikaisessa patenttihakemuksessa voidaan etukäteen käsin asettaa lineaariselle poikkeutukselle ilman liian suurta tehohäviötä.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti on muodostettu takaisinkytketyt elimet kahden aikavälin päällekkäisyyden säätämiseksi television kuvaputken ohjauslaitetta varten, joihin elimiin kuuluu vaakapoikkeutuspiiri toistuvan vaaka-poikkeutusohjaussignaalin kehittämiseksi, pystypoikkeutuskäämitys, joka on sijoitettu kuvaputken ympärille elektronisäteen poikkeuttamiseksi pystysuunnassa sen läpi kulkevasta virrasta riippuvaisesti, toistuvan pystytaajuisen saha-aalto-signaalin lähde, pystypoikkeutuselimet, jotka reagoivat mainittuun pystytaajui-seen saha-aaltosignaaliin jatkuvasti pienenevien vaakapoikkeutusohjaussignaalin energian osien syöttämiseksi pystypoikkeutusjakson ensimmäisen aikavälin aikana ja jatkuvasti suurenevien vaakapoikkeutusohjaussignaalin energian osien syöttämiseksi pystypoikkeutusjakson toisen aikavälin aikana pystypoikkeutuskäämityk-seen pystytaajuisen saha-aaltovirran kehittämiseksi sen läpi, joille elimille on tunnusomaista, että ensimmäisen ja toisen aikavälin ennalta määrätty päällekkäisyys muodostaa optimitilanteen, ja että takaisinkytkettyihin elimiin lisäksi kuuluu signaalinkäsittelyelimet, jotka reagoivat pystypoikkeutusjakson ensimmäisen aikavälin sen osan kestoon, joka osa on yhteinen pystypoikkeutuksen toisen aikavälin kanssa, ensimmäisen virhesignaalin kehittämiseksi ulostuloliit-timeen, joka signaali ilmaisee mainittujen ensimmäisen ja toisen aikavälin päällekkäisyyden, ja virhesignaalin kytkentäelimet ensimmäisen virhesignaalin kytkemiseksi pystypoikkeutuselimiin havaitun päällekkäisyyden ja ennalta määrätyn päällekkäisyyden välisen eron pienentämiseksi.

Oheisissa piirustuksissa kuvio 1 on kaavio osittain lohkokaavion ja osittain kaaviokuvan muodossa osasta televisiovastaanotinta, johon sisältyy kytketyn toimintatavan pystypoikkeutussysteemi jo aikaisemmin mainitun toisen samanaikaisen patenttihakemuksen mukaisesti ja se osoittaa ne liitäntäpisteet, jotka tarvitaan keksinnön mukaisten takaisinkytkettyjen elimien liittämiseen.

Kuviot 2a-2h havainnollistavat jännitteen ja virran aaltomuotoja, joita saadaan kuvion 1 piirin eri pisteissä lähellä pystypyyhkäisyn aikavälin keskikohtaa.

5 62608

Kuvio 3 esittää erästä suoritusmuotoa johtavuuden päällekkäin sijainnin säätöpiiristä toteutettuna yhteenlaskun ja merkinkäsittelypiirinä 300.

Kuviot 4» 5 ja 6 havainnollistavat eräitä kuvioiden 1 ja 2 jännitteen aaltomuodoista koko pystypyyhkäisyn aikavälillä yhdessä jännitteen ja virran aaltomuotojen kanssa, joita aikaansaadaan kuvion 3 yhteenlaskun ja merkinkäsittelypiirin avulla havainnollistaen erilaisia piirin teiminta-olosuhteita.

Kuvio 1 esittää kytketyn toimintatavan pystypoikkeutuksen piiriä, - mikä voidaan sisällyttää televisiovastaanottimeen. Vaakasuuntaiset synkroni-sointipulssit 3 synkronisoinnin erottimesta, mitä ei ole esitetty, yhdistetään sisääntulon kytkinnapaan 6 vaakapoikkeutukeen generaattorissa 7* Vaaka-_ suuntainen poikkeutuksen generaattori 7 saattaa olla mitä tahansa soveliasta tyyppiä jotta aikaansaataisiin vaakapoikkeutukeen virta vaakapoikkeutukeen käämitykeeen 11, mikä on asennettuna katodisädeputken 10 viereen ja samanaikaisesti syötettäisiin vaakataajuisia pulsseja eri toimintoja varten televisiovastaanottimessa. Vaakasuuntaisen ulostulomuuntajan 8 primääri-käämitys 8a vastaanottaa energian generaattorista 7*

Muuntajan 8 toisiopuolella on sarjakytkettynä pystysuunnan säätökyt-kimen tyristori eli SCH 13, toisiokäämitys 8b aikaansaamassa vaakasuuntaisia palautuspulseeja, joita havainnollistetaan merkinnällä 30', sitten on induktanssi 14, induktanssi 16, toinen toisiokäämitys 8c aikaansaamassa vaakasuuntaisia palautuspulsseja ja toinen pystysuunnan säätökytkimen tyristori 17· Viitaten kuvioon 2a on tässä nähtävissä esitys vaakasuunnan palautuksen jännitepulssista 30, mikä esiintyy muuntajan 8 eri toisiossa. Kuviossa 1 " edustettuja jännitteitä vastaten kuviossa 2 edustettuja jännitteitä merkitään tässä samoilla viitenumeroilla mutta yläpilkulla varustettuna. Tyristorin 17 katodi on maadoitettu. Induktanssi 14 on kytketty tyristorin 13 kautta ^ induktanssiin 16 ja molemmat nämä on yhdistetty kondensaattorin 13 kautta maadoitukseen sekä myöe pystypoikkeutuksen käämityksen 18 ja virtaa koostavan takaisinkytkentävastuksen 19 kautta maahan.

Kuvion 1 ylemmällä vasemmalla osalla tuodaan pystysuuntaisen poik-keutustaajuuden synkronisointipulsseja, joita edustaa pulssi 21 ja mitkä on saatu synkronisoinnin merkin erottimesta (mitä el ole esitetty) yhdistäen ne sisääntulon kytkinnapaan 22 pystysuunnan sahahammasgeneraattorissa 20. Pystysuunnan sahahammasgeneraattori 20 aikaansaa ulostuloonsa toistuvan pys-tytaajuisen sahahammasjännitteen, mikä on havainnollistettu aaltomuotona 45 synkronisena pystysuunnan synkronisointipulssien 21 kanssa.

6 62608

Pystytaajuuden sahahammasjännite pystysuunnan eahahamniasgeneraattorin 20 ulostulosta syötetään vastuksen 46 kautta vahvistimen 47 invertoi-mattomaan sisääntuloon. Vahvistimen 47 inventoimattomaan sisääntuloon syötetään myös vastuksen 62 kautta tasatyyppinen vertailujännite V^, mikä saadaan siitä jännitteen jakajasta, mikä muodostuu vastuksista 63 ja 64 yhdistettynä käytön syöttöjännitteestä B+ maadoitukseen. Vahvistimen 47 vahvis-tuskerroin määritellään negatiivisen takaisinkytkennän avulla vahvistimen ulostulosta sen invertoivaan sisääntuloon vastuksen 59 kautta.

Vahvistimen 47 ulostulo yhdistetään invertoivan vahvistimen 66 invertoivaan sisääntuloon vastuksen 67 kautta. Vahvistimen 66 vahvistuskerroin pidetään yksikkösuuruisena degeneratiivisen takaisinkytkennän vastuksen 68 avulla, mikä on kytketty vahvistimen 66 ulostulosta invertoivaan sisääntuloon siinä. Vertailujännite V^ syötetään myös vahvistimen 66 invertoimattomaan sisääntuloon vastuksen 65 kautta. Invertoiva vahvistin 66 yhdessä vahvistimen 47 kanssa muodostaa vaiheen jakavan k&yttövahvistimen 48 tehonsää-tövaiheita varten kytkevän toimintatavan pystypoikkeutussysteemissä.

Vahvistimen 47 ulostulo syötetään pyyhkäieyn yläosan pulssinleveyden modulaattorin 73 ensimmäiseen sisääntuloon. Ulostulo invertoivasta vahvistimesta 66 syötetään pyyhkäisyn alaosan pulssinleveyden modulaattorin 81 ensimmäiseen sisääntuloon. Pulssinleveyden modulaattoreilla 73 ja 81 on toiset sisääntulot, joihin tuodaan vaakataajuisia pulsseja ja ne kehittävät säätö-kytkimen porttipulsseja vertailemalla niiden merkkien amplitudeja keskenään, joita syötetään niiden ensimmäisiin ja toisiin sisääntuloihin. Säätökytki-men porttipulssite joita aikaasaadaan pulssinleveyden modulaattoreilla 73 ja 81 ovat edustettavissa jännitteillä 31' sekä 32' ja ne syötetään säätö-kytkimen tyristoreiden 13 ja vastaavasti 17 hiloille emitteriseuraajakyt-kentöjen kautta,joita yleisesti on merkitty β^ ja 94· Lähellä kuvion 1 keskustaa on löydettävissä "nousuosuus pulssin päällä" generaattori 100. Transistori 105 generaattorin 100 sisääntulossa saa etujännitteen syötettynä kannalleen vastuksen 104 kautta. Tämä etujännite pitää transistorin 105 normaalisti kyllästettynä. Transistori 105 saatetaan jaksottain virtaa johtamattomaksi vaakasuuntaisilla palautuspulsseilla, joita indusoidaan muuntajan toistoon 8d ja kytketään transistorin 105 kannalle invertoivan vahvistimen 103 sekä jännitteenjakajan kautta, mitkä muodostuu vastuksista 101 ja 102. Transistorista 105 on sen kollektorilta emitterille johtavuuetie kytketty transistorin 107 kannalta emitterille liitoksen yli.

Kun transistori 105,on kyllästyneenä saatetaan transistori 107 virtaa johtamattomaksi, koska sillä ei ole kannalta emitterille etujännitettä. Transistorin 107 emitteri on maadoitettu ja sen kollektori on yhdistetty käytön 62608 syöttöjännitteeseen kuormitusvastuksen 108 kautta. Transistori 107 on kytketty Millerin takaisinkytkentäjärjestelyn tapaan, mihin sisältyy kondensaattori 109 ja vastus 111 sarjakytkettynä tässä järjestyksessä sen kol-lektorln ja kannan väliin. Transistorin 107 kanta on myös yhdistetty käytön syöttöjännitteeseen vastuksen 106 kautta.

Kun transistori 105 on kyllästyneenä kulkee oleellisesti kaikki virrasta, mikä kulkee vastuksessa 106 suoraan maadoitukseen transistorin 105 kollektorilta emitterille tien kautta. Koska transistori 107 tämän johdosta saatetaan virtaa johtamattomaksi nousee sen kollektorijännite jännitteeseen, ^ minkä määrittelee jännitteenjakaja tämän muodostuessa kuormitusvastuksesta 108 ja vastuksen 150 sekä säädettävän vastuksen 131 sarjayhdistelmästä, tämän ollessa kytketty transistorin 107 kollektorin ja maadoituksen väliin.

, Transistorin 107 kollektorijännite on yhdistetty pulssinleveyden modulaatto-reiden 73 ja 81 toisiin sisääntuloihin emitteriseuraajatransistorin 112 sekä siihen liittyvän emitterivastuksen 113 kautta.

Kun transistori 107 on virtaa johtamattomana varautuu kondensaattori 109 transistorin 107 kollektorin jännitteeseen diodin 110 kautta, mikä on yhdistetty maadoituksen sekä kondensaattorin 109 ja vastuksen 111 liitos-pisteen väliin. Sinä hetkenä, jolloin transistori 105 saatetaan virtaa johtamattomaksi pyrkii vastuksessa 106 kulkeva virta kytkemään transistorin 107 päälle. Transistorin 107 johtavuus pienentää transistorin 107 kollekto-rijännitettä yhdistäen negatiivisen jännitteen kondensaattorin 109 läpi, mikä sammuttaa diodin 110 ja mikä saattaa oleellisesti kaiken vastuksen 106 kautta kulkevasta virrasta, mitä ei tarvita transistorin 107 pitämiseen johtavana kulkemaan vastuksen 111 kautta. Tämä purkaa kondensaattorin 109 ja ' johtaa pienentyvään sahahampaan jännitteeseen transistorin 107 kollektorilla vaakasuuntaisen palautuksen aikavälin kuluessa. Ylimääräinen jännitteenpu-toama, mikä on peräisin virran kulusta vastuksen 111 kautta saa sahahampaan kollektorijännitteen sijoittumaan pulesijännitteen päälle kuten nähdään edustettuna aaltomuodolla 114'·

Vaakasuuntaisen palautuksen aikavälin lopussa invertoitu vaakasuuntainen palautuspulssi aikaansaatuna muuntajan toistossa 8d ei enää syötä estosuuntaan etujännitettä transistorin 105 kannalta emitterille ja transistori 105 tulee jälleen kerran kyllästystilaan. Transistorin 107 kollektorijännite palaa siihen arvoon, minkä vastuksista 108, 150 ja 131 muodostuva jännitteenjakaja määrää.

Vastuksen 106 kautta kulkeva virta on oleellisesti vakinainen vaakasuuntaisen palautuksen aikavälin kuluessa. Pulssijännitteen siirtymä eli 62608 vinoutuma, minkä vastus 111 aikaansaa on tämän johdosta oleellisesti vakinainen, koska se virta vastuksesta 106, mikä kulkee transistorin 107 kannalle on häviävän pieni. Sen nousujännitteen kaltevuus, joka sijoitetaan pulssin päälle määräytyy purkausvirrasta kondensaattorin 109 läpi, mikä on sama vakinainen virta, mikä kulkee vastuksessa 111. Se jännite, millä nousuosuus tästä nousuosuus pulssin päällä 114' generaattorista 100 vaihtelee on tämän johdosta säädettävissä säätämällä vastusta 131. Kuvio 2b esittää jännitteen pulssit 114 yhdistettynä "nousuosuus pulssin päällä" generaattorin 100 ulostulosta kahteen pulssinleveyden modulaattoriin 73 ja 81. Kuviossa 2 erotusta peräkkäisten vaakasuuntaisten aikavälien välillä on lisätty eli tehostettu selityksen helpottamiseksi.

Kuvio 2b esittää myös sahahammasjännitteen 69, mikä syötetään modulaattorin 7? ensimmäiseen sisääntuloon ja invertoidun sahahampaan 70, mikä syötetään modulaattorin 81 ensimmäiseen sisääntuloon. Kuviossa 2b riippuvaisuus sahahammasjännitteiden 69 ja 70, pulssin 114 ja vertailujännitteen VR välillä esitetään niiden suhteellisten asentojen avulla lisääntyvien positiivisten jännitteiden sijaitessa kuvion yläosaa kohden. Suhteelliset jännitteet eli asemat "nousuosuus pulssin päällä" 114, sahahammasjännitteille 69 ja 70 sekä vertailujännitteelle kuten kuviossa 2b on esitetty ovat oikeaa eli optimia päällekkäissijainnin tilannetta eli samanaikaista pystysuuntaisen säätökytkimen tyristorin johtavuutta.varten. Samanaikaisuuden jakso on se aikaväli Ί^-Τ^ pystysuuntaisen pyyhkäisyn aikavälin keskikohdan T2 ympärillä, minkä aikana kukin "nousuosuus pulssin päällä" 114 leikkaa kummatkin sahahammasjännitteistä 69 ja 70.

Kuviossa 1 pulssinleveyden modulaattori 7? muodostuu differentiaalivahvistimesta, mihin sisältyy transistorit 72 ja 74* Vastus 75 yhdistää transistoreiden 72 ja 74 yhteiset emitterit käyttöjännitteeseen. Sahahampaan aaltomuoto 69' tuodaan transistorin 72 kannalle ja pulssin aaltomuoto 114’ tuodaan transistorin 74 kannalle. Modulaattori 73 kehittää ulostulon transistorin 74 kollektorilta kun transistorin 74 kannan jännite on negatiivisempi kuin mitä on transistorin 72 kantajännite. Viitaten nyt kuvioon 2c voidaan tästä nähdä, että jännitepulssit 31 edustaen transistorin 74 ulostuloa modulaattorista 73 esiintyvät niiden ajanhetkien kohdalla, jolloin pulssit 114 ovat negatiivisempia kuin mitä on sahahampaan jännite 69*

Samalla tavoin muodostuu pulssinleveyden modulaattori 81 differentiaalivahvistimesta, mihin sisältyy transistorit 80 ja 82 sekä yhteisemitteri-vastus 83* Modulaattori 81 aikaansaa ulostulon transistorin 82 kollektorilta niiden ajanhetkien kuluessa, jolloin hetkellinen pulssijännite, mitä ? 62608 kuvion 2b pulssi 114 edustaa, on negatiivisempi kuin mitä on invertoitu sahahammasjännite 70 syötettynä transistorin 80 kannalle. Viitaten kuvioon 2d voidaan tästä nähdä vertailemalla sitä kuvioon 2b että jännitepulssin ulostulo 32 transistorin 32 kollektorilta esiintyy niitten jaksojen kuluessa, jolloin pulssit 114 ovat negatiivisempia kuin mitä on invertoitu sahahammas-jännite 70.

Viitaten nyt kuvioon 2e esitetään siinä virta pystysuuntaisen säädön kytkintyristorissa 13 ja sarjakytketyssä induktanssissa 14. Vaakasuuntaisen palautuksen aikavälin kuluessa vaikuttaa tyristorin 13 yli anodilta katodille jännite 30, joka napaisuudeltaan sallii johtosuuntaisen virran kulun tämän tyristorin kautta. Tämä tyristori 13 ei kuitenkaan johda ennenkuin säätökytkimen porttipulssi, kuten kuvion 2c pulssi 31, on syötetty sen hila-elektrodille. Tänä ajanhetkenä johtaa tyristori 13 ja vaakasuuntainen palau-tuspulssi aikaansaatuna toisiokäämityksellä 8b tuodaan sen sarjapiirin yli, mikä muodostuu induktanssista 40 ja kondensaattorista 13« Virtapulssit 33 kulkevat induktanssissa 14 seurauksena syötetystä jännitteestä varaamaan kondensaattori 15 tiettyyn napaisuuteen.

Kuten voidaan nähdä tarkastelemalla virtapulsseja 33 kuviosta 2e ei virta induktanssin 14 kautta lisäänny silmänräpäyksellisesti maksimiarvoonsa. Virta myös jatkaa kulkemistaan tyristorin 13, toision 8b, induktanssin 14 ja kondensaattorin 15 sarjayhdistelmän kautta sen jälkeen kun säätökytkimen porttipulssi 31 on päättynyt mikä aiheutuu siitä energiasta, mikä on varastoitu induktanssin 14 magneettikenttään ja tämän tyristorin ominaisuuksista. Induktanssi 14 purkaa kaiken energiansa kondensaattoriin 15 toimien resonanssissa kunkin vaakasuuntaisen palautuspulssin aikana ja välittömästi sen jälkeen. Kun resonanssipiiri muodostuen induktanssista 14 ja kondensaattorista 15 pyrkii vaihtamaan päinvastaiseksi virran tyristorin 13 kautta muuttuu tyristori 13 johtamattomaksi ja estää virran kulun tästä edelleen. Tyris-^ tori 13 pysyy johtamattomana kunnes tämän jälkeinen vaakasuuntaisen palautuksen pulssi tuodaan siihen yhdessä säädön hilapulssin kanssa.

Samaan tapaan kulkee virtapulsseja edustaen tapausta 34 kuviossa 2f tyristorin 17, toision 8c ja induktanssin 16 kautta varaten kondensaattorin 15 vastakkaiseen napaisuuteen. Kondensaattori 15 purkautuu poikkeutusvirran avulla induktanssin 18 läpi. Se jännite, mikä tulee näkyviin kondensaattorin 15 yli seurauksena tästä varaamisesti ja purkamisesta esitetään aaltomuotona 27 kuviossa 2g. Pystysuuntaisen poikkeutuksen käämitys 18 integroi jännitteen kondensaattorissa 15 muodostaen oleellisesti lineaarisen sahahampaan poikkeutusvirran, mitä edustetaan aaltomuodolla 86 kuviossa 2h.

10 6 2 6 0 8

Poikkeutuksen virta 86, mikä kulkee poikkeutuksen käämityksessä 18 seurauksena siitä jännitteestä, mikä esiintyy kondensaattorin 15 yli pääsee maahan virtaa havaitsevan vastuksen 19 kautta. Se jännite, mikä esiintyy vastuksen 19 yli vastaa suoraan poikkeutuksen virtaa kerrointekijän mukaisesti, mikä riippuu vastuksen 19 suuruudesta. Tämän johdosta kuvion 2h aaltomuoto 86 saattaa myös edustaa jännitettä vastuksen 19 yli· Jännite vastuksen 19 yli syötetään takaisin vastuksen 49 kautta ohjausvahvistimen 40 invertoivaan sisääntuloon ja se on napaisuudeltaan sellainen, että se pienentää sahahammasta 45» mikä syötetään ohjausvahvistimen 40 invertoimattomaan sisääntuloon. Täten ulostulojännitteet 69' ja 70' ohjausvahvistimessa 48 edustavat vahvistettua virhejännitettä amplitudia säätävässä degeneratiivisessa takai-sinkytkentäsilmukassa.

Viitaten jälleen kuvioon 2c voidaan tästä nähdä, että säätökytkimen porttipulssi 31 esiintyy sekä ennen että jälkeen ajanhetken T2 pystypyyhkäi-syn keskustassa. Kuten on mainittu tämä toteutetaan jotta säätökytkin voidaan porttikytkeä ajanhetkinä vaakasuuntaisen palautuksen kuluessa, jolloin riittävästi energiaa on saatavissa ylläpitämään tarvittavaa pystysuuntaisen poikkeutuksen tehoa ja tämä johtaa samanaikaisuuteen eli yht'aikaiseen kytkimien johtavuuteen. Samanaikainen kytkimien johtaminen johtaa virran kiertämiseen kytkentätyristoreiden sekä induktanssien 14 ja 16 kautta ja muodostaa pienen impedanssin kuorman toisiokäämitykeille 8b ja 8c.

Asiaa tunteva toteaa nyt, että päällekkäinsijainnin säädön potentiometri 131, mikä säätää jännitettä, millä "nousuosuus pulssin päällä" 114 vaihtelee, säätää myös sen leikkauskohtaa pystytaajuisten sahahammasvirhe-jännitteiden 69 ja 70 kanssa. Tämä puolestaan säätää säädön kytkimen portti-pulssien 31 ja 32 kestoaikaa sekä tyristoreiden 13 ja 17 johtavuutta. Samanaikaisuuden säätö kuten on kuvattu.kuvion 1 yhteydessä voidaan todeta avoimen silmukan säädöksi. Erityinen päällekkäinsijainnin säätövastuksen 131 asetuskohta, mikä tiettynä ajanhetkenä aiheuttaa optimin samanaikaisuuden saattaa osien vanhentumisen sekä toimintajännitteen ja lämpötilan muuttumisien johdosta johtaa toisena ajanhetkenä riittämättömään tai liian suureen samanaikaisuuteen.

Nyt kyseessä oleva keksintö sisältyy suljetun silmukan negatiivisen takaisinkytkennän samanaikaisuuden säätöön, mikä toteutetaan korvaamalla kuviossa 1 lohko 120, mikä sisältää vastukset I64 ja 131 yhteenlaskun ja merkinkäsittelypiirillä, jota on merkitty 300 ja jota kuvataan alla. Yhteenlaskun ja merkinkäsittelypiirin 300 kuviosta 3 tehtävänä on aikaansaada virhemerkki, mikä osoittaa samanaikaisuuden tilaa haluttuun samanaikaisuuteen verrattuna. K tkinnavat A-F sekä VR yhteenlaskun ja merkinkäsittely- 11 62608 piiristä 300 soveltuvat kytkettäväksi vastaaviin kuvion 1 kytkinnapoihin.

Viitaten kuvioihin 1, 2 ja 3 voidaan todeta, että kytkinnapa F yhdistää takaisinkytkennän jännitteen 86 kehitettynä virtaa havaitsevan vastuksen 19 yli toiseen päähän vastusta 316 yhteenlaskun ja merkinkäsittely-piirissä 300. Vastaavasti napa D yhdistää invertoidun amplitudivirheen ohjaus-jännitteen 70 ohjausvahvistimesta 48 toiseen päähän vastusta 315· Toiset päät vastuksista 315 ja 316 on kytketty yhteen ja ne muodostavat yhteenlaskun piirin 314.

Kuvio 5a havainnollistaa takaisinkytkennän jännitettä 86 kun se syötetään kytkinnapaan F ja kuvio 56 edustaa amplitudivirheen jännitettä 70 syötettynä kytkinnapaan D erään pystysuuntaisen aikavälin kuluessa toiminnasta optimin samanaikaisuuden olosuhteissa. Takaisinkytkennän jännitteen ^ 86 keskimääräinen arvo on nolla pystysuuntaisen aikavälin kuluessa ja ampli tudin virheenjännitteen 70 keskimääräinen arvo on yhtä suuri kuin vertailu-jännite V^« Jännitteen heilahdukset sahahampaan takaisinkytkennän jännitteessä 86 ovat yhtä .suuria kuin mitä on sahahampaan osuus amplitudivirheen jännitteessä JO, Tämä toteutetaan virtalähteen vastuksen 106 ja virtaa ilmaisevan vastuksen 19 asiaankuuluvalla suuruuden valinnalla, jotka on voitu sovittaa yhteen pystysuuntaisen polkkeutuksen ikeen käämityksen impedanssin kanssa. Vastuksen 106 arvo määrää vaakasuuntaisen nousuosuuden 114 amplitudin ja samalla myös virhejännitteiden 69 ja 70 amplitudin.

Kun vastuksien 315 ja 316 vastusarvot on asetettu yhtä suuriksi on keskimääräinen summajännitteen arvo vastuksien 315 ja 316 liitoskohdassa täsmälleen puolet vertailujännitteestä eli se on V^/2.

Kuten on esitetty kuviossa 5c kumoavat vastakkaissuuntaiset saha-hampaan osuudet takaisinkytkennän jännitteestä 86 ja amplitudivirheen jännitteestä 70 toisiaan eli yhteenlaskeutuvat yhteenlaskevan piirin 314 ulostulossa jännitteeksi 412, mikä on yhtä suuri kuin puolet vertailujännit-^ teestä VR pystysuuntaisen pyyhkäisyn aikavälin kuluessa.

Loppuosa yhteenlaskun ja merkinkäsittelypiiristä 300, mikä sisältää differentiaalivahvistimen 3^9» virran vaihtajat 307 ja 308 differentiaali-vahvistimen 326 säädön alaisena yhdessä virran peileineen 310, syöttävät yhteenlaskun piirin 314 ulostulossa olevasta jännitteestä aikaansaadun virran integroivaan kondensaattoriin 324 napaisuudeltaan käännettynä keskikohdassa ja jälleen käännettynä pystysuuntaisen pyyhkäisyn aikavälin lopussa. Kondensaattori 324 integroi kytketyn virran aikaansaaden samanaikaisuusvirheen jännitteen kytkinnapaan E, mikä vaihtelee tietyn vertailuarvon ympärillä 62608 funktiona samanaikaisuuden määrästä. Kytkinnapa E on yhdistetty kytkinnapaan Vg vastuksella 322 ja lepotilan jännite kytkinnavassa E on yhtä suuri kuin kytkinnapaan VK tuotu vertailujännite V^.

Ensimmäisen puoliskon pystysuuntaisen pyyhkäisyn aikavälin osuudesta ulostuloa yhteenlaskupiiristä 314 verrataan emitterikytketyllä differentiaalivahvistimella 309 vertailujännitteeseen, joka on yhtä suuri kuin puolet vertailujännitteestä V^, mikä syötetään kytkinnapaan VR kuviossa 1. Differentiaalivahvistin 309 muodostuu transistoreista 329 ja 330» joista emitte-rit on yhdistetty keskenään sekä käytön s^öttöjännitteeseen B+ kytkinnavassa B käyttäen vastusta 319 ja joista niiden kannat on kytketty yhteenlaskun piirin 314 ulostuloon sekä sivu-ulosottoon jännitteenjakajassa vastuksien 64' ja vastaavasti 64" välillä..Jännitteen jakajan vastukset 64' ja 64" ovat suuruudeltaan yhtä suuria ja niiden summa on yhtä suuri kuin kuvion 1 vastuksen 64 arvo. Optimin samanaikaisuuden olosuhteissa jännite yhteenlaskun piiristä 314 ulos on yhtä suuri kuin puolet vertailujännitteestä Vg/2 ja transistorin 329 kollektorin virta on yhtä suuri kuin transistorin 330 vastaava.

Kuvio 4 edustaa kuvion 3 aaltomuotoja riittämättömän samanaikaisuuden olosuhteissa. Näissä olosuhteissa amplitudin takaisinkytkennän jännite 486 yhdistettynä vastukseen 316 omaa, kuten kuviossa 4a on esitetty, epälineaarisen aaltomuodon osuuden 487, minkä aikaansaa riittämätön poikkeutuk-sen virta lähellä pyyhkäisyn keskustaa. Tämä puolestaan johtaa amplitudi-virheen jännitteeseen, mikä on esitetty aaltomuotona 470 kuviossa 4b, mikä on suuruudeltaan suurempi pystysuuntaisen pyyhkäisyn aikavälin kuluessa kuin optimilla samanaikaisuusmäärällä ja mikä tämän lisäksi on epälineaarinen pyyhkäisyn keskustan lähellä amplitudia säätävän takaisinkytkentäsilmukan vaikutuksen johdosta, mikä korjaa riittämätöntä poikkeutuksen virtaa. Epälineaarisen aaltomuodon osuus 487 edustaa ylityskohdan vääntymää, mikä tuleen näkyviin pysähdyksenä pystysuuntaisessa pyyhkäisyssä, mikä johtaa kirkkaaseen vaakasuuntaiseen juovaan pyyhkäisyn keskellä, kuten on mainittu.

Ensimmäisen puoliskon pystysuuntaista pyyhkäisyn aikavälistä aikana riittämättömän samanaikaisuuden vallitessa on summajännite syötettynä diffe-renttiaalivahvistimeen 309 yhteenlaskupiiristä 314 negatiivinen mitä tulee Vg/2 lepotilan arvoon, kuten esitetään jännitteen aaltomuodolla 410 kuviossa 4c. Tämän johdosta on transistori 329 enemmän johtavana kuin mitä on transistori 33Ο. Toisen puoliskon pystypyyhkäisyn aikavälin osuudesta on summa-jännite positiivisempi kuin mitä on vertailujännite V0/2 ja transistori 330 on nyt johtavampana kuin mitä on transistori 329.

15 62608

Kuvio 6a esittää jännitteen aaltomuotona 686 takaisinkytkennän jännitteen vastuksesta 19 kytkinnapaan F liiallisen samanaikaisuuden olosuhteissa. Aaltomuoto 686 on lineaarinen pyyhkäisyn aikavälin keskustan osuuden yli ja on suuruudeltaan suurempi kuin mitä on asianlaita optimin samanaikaisuuden vallitessa, aiheutuen lisääntyneestä poikkeutuksen ohjauksesta mikä on saatavissa pystysuuntaisen säädön kytkintyristoreilta 13 ja 17. Vastaava amplitudivirheen jännite, mitä edustaa aaltomuoto 670 kuviossa 6b, pienentyy suuruudeltaan verrattaessa asiaa siihen, mikä se on optimin samanaikaisuuden tapauksessa, mikä heijastaa amplituudin takaisinkytkennän vaiku-tueta kompensoimassa lisääntynyttä ohjausta. Ensimmäisen puoliskon pysty-pyyhkäisyn aikavälistä kuluessa liiallisen samanaikaisuuden vallitessa summa-jännite, mitä aaltomuoto 414 kuviossa 6c edustaa, on positiivisempi kuin ^ mitä on puolet vertailujännitteestä VR/2 ja se ylläpitää transistoria 329 vähemmän virtaa johtavana kuin on transistori 33Ο. Tämän johdosta toisen puoliskon pystypyyhkäisyn aikavälin ajaeta on* summajännite 414 negatiivinen vertailujännitteen puoliskoon verrattuna ja transistori 329 on enemmän virtaa johtavana kuin on transistori 330.

Transistorin 329 kollektorin virta tuodaan virran vaihtajan 307 sisääntulon kytkinnapaan 358 ja transistorin 330 kollektorin virta tuodaan virran vaihtajan 3Ο8 sisääntulon kytkinnapaan 350. Virran vaihtajat 307 ja 308 toistavat niiden sisääntulojen liitoskohtiin tuodut virrat ulostulon johtimiin 360 tai 362 sekä vastaavasti 348 tai 349 differentiaalivahvistimen 326 säädön alaisena.

Differentiaalivahvistin 326 muodostuu emitterikytketyistä transistoreista 327 ja 328 sekä vastuksesta 318 yhdistämässä niiden emitterit syöt-" töjännitteeseen kytkinnavassa B. Transistorin 328 kanta on yhdistetty kytkinnapaan VR ja sitä ylläpidetään vertailujännitteessa V^. Differentiaali-vahvistin 326 joutuu jompaan kumpaan kahdesta tilasta pystytaajuisen eaha-^ hammasjännitteen 45 säädön alaisena, mikä tuodaan kytkinnapaan A pystysuun taisesta oskillaattorista ja sahahammasgeneraattorista 20 kuviossa 1. Ensimmäisen puoliskon kuluessa pystypyyhkäisyn aikavälistä on sahahammasjännite 45 positiivinen mitä tulee vertailujännitteeseen V_ ja se pitää transistorin

A

327 johtamattomana ja transistorin 328 johtavana. Toisen puoliskon kuluessa pystypyyhkäisyn aikavälistä sahahampaan jännite on negatiivisempi kuin ver-tailujännite V^ ja transistori 327 pidetään johtavana sulkien pois transistorin 328.

Virran vaihtaja 508 sisältää transistorit 339 ja 342 joista niiden kannat on kytketty sisääntulon liitospisteeseen 350. Transistoreille 339 ja 342 on diodikytketyt transistorit 340 ja vastaavasti 341 yhdistetty 62608 14 rinnakkain niille ja sijoitettu napaisuudeltaan sanaan suuntaan kuin näiden kannalta emitterille liitokset. Transistoreiden 339 ja 340 enittereiden liitospiste 334 on yhdistetty maahan yhteisessä kytkinnavassa C diodien 346 ja 347 sarjakytkennän kautta ja transistoreiden 341 ja 342 yhteenlii-tetyt emitterit on yhdistetty kytkinnapaan C transistorin 343 kollektorilta emitterille tien kautta, jolloin viimemainitun kautta muodostaa kytkennän sisääntulo 352 virran vaihtajaan 3Ο8. Transistorin 327 kollektori on yhdistetty kytkennän sisääntuloon 352.

Ensimmäisen puoliskon kuluessa pystypyyhkäisyn aikavälistä on transistori 327 johtamattomana ja transistori 343 on tämän johdosta johtavana. Sisääntulon liitospisteeseen 350 virran vaihtajassa 3Ο8 syötetty virta transistorin 33Ο kollektorilta nostaa sisääntulon liitospisteen 350 jännitteen määrään 3 Vjjg ja se muodostaa johtosuuntaisen etujännitteen diodeille 340, 346 ja 347 kulkiessaan maahan ja tulee, kuten on tunnettua, toistamaan sisääntulon liitospisteen virran transistorin 339 kollektorilla, mikä on yhdistetty ulostulon johtimeen 339 vaihtajassa 308. Toisen puoliskon kuluessa pystysuuntaisen pyyhkäisyn aikavälistä johtaa transistori 327 kyllästäen transistorin 343 ja aikaansaaden edullisimman virtatien maahan diodin 341 kautta sille virralle* mikä tuodaan sisääntulon liitospisteeseen 350, mikä täten toistaa sisääntulon virran ulostulon johtimeen 348 transistorin 342 kollektorilta. Kun transistori 343 on kyllästyneenä on jännite sisääntulon liitospisteessä 350 suuruudeltaan noin VBE, joten diodit 340, 346 ja 347 pidetään johtamattomina, koska niillä on riittämättömästi johtosuuntaista etujännitettä.

Vastaavasti transistorin 328 kollektori on yhdistetty virran vaih-tajan 307 kytkennän sisääntuloon. Kun transistori 328 on johtavana pystysuuntaisen pyyhkäisyn aikavälin ensimmäisen puoliskon aikana toistuu virran vaih-tajan 307 sisääntulon liitospisteeseen 35® tuotu virta ulostulon johtimessa 360 ja pystysuuntaisen pyyhkäisyn aikavälin jälkimmäisen puoliskon osuudella virta toistuu ulostulon johtimessa 362. Tulisi todeta, että liitospiste 356 diodisarjan 344 ja 345 sarjakytkennän maadoittamattomassa päässä virran vaihtajassa 307 saatetaan yhdistää virran vaihtajan 3Ο8 liitospisteeseen 354» missä tapauksessa diodisarja 344 ja 345 voidaan jättää pois. Tässä vaihtoehtoisessa järjestelyssä pidetään yhdistetyt liitospisteet 354 ja 356 jännitteessä 2VBE ja kytkentä tapahtuu kuvattuun tapaan. Diodin 540 johtamattomuus kun transistori 343 on johtavana tapahtuu kannalta emitterille liitoksen estosuuntaisen etujännitteen vaikutuksesta pikemminkin kuin riittämättömän etujännitteen vaikutuksesta.

15 62608

Ulostulon johtimet 548 ja 36Ο virran vaihtimissa on yhdistetty kytkinnapaan E suoraan ja ulostulon johtimet 549 ja 562 on yhdistetty ulostulon kytkinnapaan E virtapeilin J10 kautta. Transistorin 55I kollek-torin ja transistorin 555 kannan virran peilissä 510 yhteiseen liitospis-teeseen tuotu virta pienentää transistorin 535 kantajännitettä kunnes kol-lektorilta emitterille johtavuus transistorissa 533 kytkettynä diodikyt-ketyn transistorin 532 läpi transistorin 531 kannalta emitterille liitoksen yli saa transistorin 531 virran olemaan yhtä suuren kuin mitä syötetty virta on.

Toiminnassa ollessaan ensimmäisen puoliskon pystypyyhkäisyn aikavälistä kuluessa toistuu transistorin 530 kollektorin virta virran vaih-tajassa 508 ja jälleen virtapeilissä 510 johtimeen 566. Transistorin 529 ' kollektorin virta toistetaan virtapeilissä vaihtimessa 507 johtimeen 56Ο. Optimin samanaikaisuuden olosuhteissa kun transistoreiden 529 ja 55Ο kollektorin virrat ovat keskenään yhtä suuria johtimessa 566 kulkeva virta pyrkien lisäämään kondensaattorin 524 varausta ja jännite ulostulon kytkin-navassa E ovat täsmälleen yhtä suuria kuin kondensaattorin johtimen 56Ο purkamismäärä kuten on esitettynä summan virran aaltomuodolla 422 kuviossa 5d. Tämän seurauksena jännite kondensaattorin 524 kytkinnavassa E pysyy nimellisarvossaan YR kuten esitetään kohdassa 432 kuviossa 5e· Kun ei ole riittävästi samanaikaisuutta johtaa transistori 529 voimakkaammin kuin mitä transistori 530 sillä seurauksella, että purkava virta johtimessa 560 ylittää varaavan virran johtimessa 566 kuten esitetään kohdassa 420 kuviossa 4d ja integroitu samanaikaisuuden virhejännite 430 kuviossa 4e kytkinnavassa E tulee voimakkaammin negatiiviseksi. Tämän seurauksena vastaavasti liiallisen samanaikaisuuden transistori 530 johtaa nyt selvemmin kuin transistori 529 ja nettomääräinen varaava virta 424 kuviossa 6e johtaa lisäykseen samanaikaisuuden virhejännitteessä kytkinnavassa E, kuten esitetään kohdassa 434 kuviossa 6e.

Toisen puoliskon pystysuuntaisesta pyyhkäisyn aikavälistä kuluessa transistorin 330 kollektorin virta toistetaan virran vaihtajalla 308 ulostulon johtimeen 348 ja sitä edustaa purkausvirta kondensaattorille 324. Transistorin 329 kollektorin virta toistetaan virran vaihtimella 307 ja virran peililaitteella 310 ja se varaa kondensaattoria 524· Kuten aikaisemminkin ovat kondensaattorin 324 varaavat ja purkavat virrat keskenään yhtä suuria optimin samanaikaisuuden vallitessa ja samanaikaisuuden virheen jännite pysyy määrässä VR. Kun on riittämätön samanaikaisuus ylittää transistorista 329 peräisin olevan varausvirran se purkausvirta, mikä on peräisin tran- 16 62608 sistorista 330 mikä ylläpitää samanaikaisuuden virhejännitteen negatiivisena. Kun olosuhteina on liiallinen samanaikaisuuden määrä varausvirta transistorista 329 on hallitsevana ja virhejännite kasvaa. Tämän seurauksena samanaikaisuuden virheen jännite on positiivinen tai negatiivinen mitä tulee vertailujännitteeseen sitä mukaan mitä samanaikaisuus on liian suuri tai vastaavasti riittämätön.

Samanaikaisuuden virheen jännite syötetään kytkinnavasta E yhteenlaskun ja merkinkäsittelypiirissä 300 kuviossa 3 vastukseen 130 kuviossa 1 niin että degeneratiivinen samanaikaisuuden säädön takaisinkytkentäsilmuk-ka sulkeutuu. Positiivinen heilahdus samanaikaisuuden virheen jännitteessä nimellisarvostaan on vaikutukseltaan sama kuin mitä olisi lisäys vastusarvos-sa päällekkäinsijainnin säädössä potentiometriin 131 ja negatiivinen heilahdus nimellisarvosta simuloi pienentynyttä vastusta potentiometrissä 131.

Täten on napaisuus sellainen, että kun takaisinkytkennän silmukka on suljettu poikkeamat samanaikaisuuden ja nimellisen virhejännitteen samanaikaisuuden määrän välillä pyrkivät pienentymään.

Vastus I30 valitaan arvoltaan sellaiseksi avoimen takaisinkytken- täsilmukan tapauksessa, että esiintyy optimisamanaikaisuus kun samanaikaisuuden virheen jännite on vertailuarvossaan VR. Tämä helpottaa takaisinkytkennän systeemin virhetoimintojen välttämistä kuten esim. salpautumista.

Kuviossa 1 on kytkinnapa P liitetty vastuksen 130 ja vastuksen 107 kollektorin väliseen liitospisteeseen. Kytkinnapa P on sovellutettu liitettäväksi sivu-tilosottoon vastustyyppisessä jännitteenjakajassa (mitä ei ole esitetty) ja mikä on yhdistetty syöttöjännitteen ja maan väliin. Asiaankuuluvan jännitteenjakajan impedanssin ja jännitteen valinta sallii virran in-jektoinnin generaattoriin 100 mikä hieman muuntaa jännitteen vaikutusta kytkinnavassa E tähän samanaikaisuuteen. Tämä puolestaan aikaansaa jonkin verran säätöä sivuttaissuuntaiselle eli idästä länteen tyynyvääristymälle, jolloin lisääntynyt samanaikaisuus kuormittaa vaakasuuntaista poikkeu-tuksen piiriä enemmän ja se pienentää vaakasuuntaisen poikkeutukeen suuruutta.

Keksinnön muut järjestelyt ja suoritusmuodot ovat alan asiantuntijalle ilmeisiä. Erityisesti tulisi todeta, että keksintöä voidaan soveltaa kytketyn toimintatavan pystypoikkeutussysteemissä samaan tapaan kuin kuviossa 1, missä amplituudin säädön takaisinkytkennän silmukka avataan aukaisemalla takaisinkytkentä vastuksesta 19 ohjaus'vahvistimeen 48 kuten esim. poistamalla vastus 49· Tällaisessa järjestelyssä käytön 48 ulostulo on lineaarinen toisto jännitteen sahahammasaalloste 45 ja kytketyn toimintatavan pystypoikkeu-tuspiiri on avoin silmukka mitä tulee amplitudin säätöön.

17 62608

Yhteenlaskun ja merkinkäsittelyn piirissä JOO kuvion 3 mukaan ja takaisinkytkennän liitososista kuviossa 1 havaittiin seuraavassa lueteltavat komponenttien arvot tehokkaiksi:

Vastukset Ohmia 322 2200 64',64",315,516 4700 319 6800 318 10,000 I3O 22,000

Kondensaattorit_^uF

324 47

Volttia Käytön syöttöjännite +24

Claims (7)

1. 62608 18
2. 1. Takaisinkytketyt elimet kahden aikavälin päällekkäisyyden säätämiseksi television kuvaputken ohjauslaitetta varten, joihin elimiin kuuluu vaakapoik-keutuspiiri (7) toistuviin vaakapoikkeutusohjaussignaalin kehittämiseksi, pys-typoikkeutuskäämitys (l8), joka on sijoitettu kuvaputken ympärille, elektro-nisäteen pcikkeuttamiseksi pystysuunnassa sen läpi kulkevasta virrasta riippuvaisesti, toistuvan pystytaajuisen saha-aaltosignaalin (15) lähde (20; 20, 18), pystypoikkeutuselimet (8, 13, 17» 18, 73, 8l, 100), jotka reagoivat mainittuun pystytaajuiseen saha-aaltosignaaliin jatkuvasti pienenevien vaakapoikkeutusohjaussignaalin energian osien syöttämiseksi pystypoikkeutusjakson ensimmäisen aikavälin aikana ja jatkuvasti suurenevien vaakapoikkeutusohjaussignaalin energian osien syöttämiseksi pystypoikkeutusjakson toisen aikavälin aikana pystypoikkeutuskäämitykseen (18) pystytaajuisen saha-aaltovirran kehittämiseksi sen läpi, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja toisen aikavälin ennalta määrätty päällekkäisyys muodostaa optimitilanteen, ja että takaisinkytkettyihin elimiin lisäksi kuuluu signaalinkäsittelyelimet (307, 308, 309, 310, 315, 316, 326), jotka reagoivat pystypoikkeutusjakson ensimmäisen aikavälin sen osan kestoon, joka osa on yhteinen pystypoikkeutuksen toisen aikavälin kanssa, ensimmäisen virhesignaalin kehittämiseksi ulostuloliittimeen, joka signaali ilmaisee mainittujen ensimmäisen ja toisen aikavälin päällekkäisyyden, ja virhesignaalin kytkentäelimet (32l, E) ensimmäisen virhesignaalin kytkemiseksi pystypoikkeutus-elimiin havaitun päällekkäisyyden ja ennalta määrätyn päällekkäisyyden välisen eron pienentämiseksi,
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset takaisinkytketyt elimet, tunnettu siitä, että signaalinkäsittelyelimet (307, 308, 309, 310, 315, 316, 326) reagoivat pystytaajuiseen saha-aaltovirtaan ja pystytaajuiseen saha-aaltooignaaliin ensimmäisen virhesignaalin kehittämiseksi.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukaiset takaisinkytketyt elimet, tunnettu siitä, että siihen kuuluu virrantunnusteluelimet (19), jotka on kytketty pystypoikkeutuskäämitykseen (18) takaisinkytkentäsignaalin kehittämiseksi siitä ja että toistuvan pystytaajuisen saha-aaltosignaalin lähde (20; 20, 18) käsittää virhevahvistimen (18), jonka ensimmäiseen sisääntuloon on kytketty pysty-taajuinen sisääntulosignaali (15) ja toiseen sisääntuloon mainittu takaisin-kytkentäsignaali ja joka reagoi siihen pystytaajuisen saha-aaltosignaalin kehittämiseksi amplitudisäädön takaisinkytkentäsilmukan amplitudivirhejännitteenä.
5. 1. Patenttivaatimuksen 3 mukaiset takaisinkytketyt elimet, tunnettu siitä, että virrantunnusteluelimiin (19) kuuluu vastuselimet (19), jotka on 19 62608 kytketty sarjaan pystypoikkeutuskäämityksen (18) kanssa.
6. 5- Jonkin patenttivaatimuksen 1-U mukaiset takaisinkytketyt elimet, tunnettu siitä, että summaus- ja signaalinkäsittelyelimet (307, 308, 309, 310, 315, 316, 326) lisäksi käsittävät summauselimet (315, 316), joiden ensimmäinen sisääntulo on kytketty pystypoikkeutuskäämiin (18) ja toinen sisääntulo toistuvan pystytaajuisen saha-aaltosignaalin lähteeseen (20) ja joka reagoi pystytaajuiseen saha-aaltovirtaan ja pystytaajuiseen saha-aaltosignaalin summa-signaalin muodostamiseksi niistä, säätövirran kehittävät ja muokkaavat elimet (307, 308, 309, 310, 326), jotka on kytketty summauselimiin (315, 316) ja toistuvan pystytaajuisen saha-aaltosignaalin lähteeseen (20) ensimmäisen virhe-signaalin kehittämiseksi riippuvaisesti summasignaalista ja ensimmäisen virhe-signaalin syöttämiseksi ulostuloliittimeen napaisuudeltaan vaihdettuna pysty-poikkeutusjakson aikana ja jolloin virhesignaalin kytkentäelimiin (32U, E) lisäksi kuuluu integroivat elimet (32^) mainitun muokatun ensimmäisen virhe-signaalin integroimiseksi säätösignaaliksi ja mainitun integroidun ensimmäisen virhesignaalin syöttämiseksi pystypoikkeutuselimiin,
7. 6. Patenttivaatimuksen 5 mukaiset takaisinkytketyt elimet, tunnettu siitä, että summauselimiin sisältyy ensimmäinen (315) ja toinen (316) vastus-elin, jotka on kytketty sarjaan toistuvan pystytaajuisen saha-aaltosignaalin lähteen (20) ja pystypoikkeutuskäämityksen (18) väliin ja muodostavat summa-signaalin ensimmäisen ja toisen vastuselimen liitokseen, että säätövirran kehittävät ja muokkaavat elimet käsittävät differentiaalivahvistimen (309), jonka sisääntulo on liitetty ensimmäisen ja toisen vastuselimen liitokseen ja joka reagoi summasignaaliin ensimmäisen ja toisen säätösignaalin kehittämiseksi sen ensimmäiseen ja toiseen ulostuloon, että ensimmäisen virranmuokkauselimen (307) virran sisääntuloliitin (358) on kytketty differentiaalivahvistimen (309) ensimmäiseen ulostuloon ja joka elin (307) jäljentää ensimmäisen säätö-virran ensimmäiselle (360) tai toiselle (362) jäljennetyn virran ulostulo-liittimelle ja jossa on kytkennänohjaussisääntulo, että toisen virranmuokkauselimen (308) virran sisääntuloliitin (350) on kytketty differentiaalivahvistimen (309) toiseen ulostuloon ja joka elin (309) jäljentää toisen säätövirran ensimmäiseen (31+9) tai toiseen (3^8) jäljennetyn virran ulostuloon ja jossa on kytkennänohjaussisääntulo, että siinä on elimet ensimmäisen virranmuokkaimen (307) ensimmäisen (360) jäljennetyn virran ulostulon kytkemiseksi yhteen toisen virranmuokkaimen (308) toisen jäljennetyn virran ulostulon (3^8) kanssa ja summaus- ja signaalinkehityselimien ulostulo liittimeen (E) ja toisen virranmuokkaimen (308) ensimmäisen jäljennetyn virran ulostulon (3U9) kytkemiseksi ensimmäisen virranmuokkaimen (387) toiseen jäljennetyn virran ulostuloon (36?) 62608 20 ja napaisuudeltaan käännettynä summaus- ja signaalinkäsittelyelimien ulostulo-liittimeen (E), ja että kytkennän säätöelimet (326) on kytketty toistuvan pynty-taajuisen signaalin (45) lähteeseen (20) ja ensimmäisen (307) ja toisen (30Ö) virranmuokkaimen kytkennänsäätösisääntuloihin ja ne reagoivat toistuvaan pystytaajuiseen virtaan virranmuokkaimien ulostulon kytkemiseksi syöttämään ensimmäisen ja toisen ohjausvirran erotus summaus- ja signaalinkäsittely-elimien ulostuloliittimeen (E) ensimmäisen virhesignaalin muodostamiseksi ja että integroiviin elimiin (324) sisältyy kondensaattorielimiä. 21 62608