FI70104B - Reglerad linjeavlaenkningsapparat - Google Patents

Description

[755^1 m miKUU,LUTUSJULKA,su 70104 (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT ' C (45) F· teat ti myönnetty (51) Kv.lk.*/lnt.CI.4 H 04 N 3/16 SUOMI — FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 800673 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 05.03 .8 0 (Fl) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 05 · 03 .80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 1 3-09.80

Patentti- ja rekisterihallitus ^ähtäväksipanon ja kuut.julkaisun pvm.— 31 01 .86

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 12.03.79 USA(US) 019581 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, New York 10022, USA(US) (72) Wolfgang Friedrich Wilhelm Dietz, New Hope, Pennsylvania, USA(US) (74) Oy Koister Ab (54) Ohjattu television juovapoikkeutuslaite - Reglerad 1injeavlänkningsapparat Tämä keksintö kohdistuu ohjattuun juovapoikkeutuslaittee-seen, joka on sovitettu syötettäväksi ohjaamattoman tasajännitteen lähteestä ja johon kuuluu a) ensiökytkinväline, johon sisältyy puoli johdekytkin , jossa on ohjattu virtatie ja ohjauselektrodi ja joka on saatettavissa johtamattomaksi kommutoinnilla, b) muuntaja, johon sisältyy ensiökäämi, joka on kytketty ohjattuun virtatiehen ja ohjaamattoman tasajännitteen lähteeseen energian syöttämiseksi mainitusta lähteestä ensiökäämiin, ja toisiokäämi, joka on sähköisesti eristetty ensiökäämistä, c) poikkeutuskäämi ja varauskonden-saattori, jotka molemmat on kytketty toisiokäämiin, d) poikkeutus-piiri, joka on eristetty lähteestä ja johon sisältyy juovakytkin, joka on kytketty poikkeutuskäämiin ja jota käytetään juovataajuu-della poikkeutuskäämissä kulkevan poikkeutusvirran tehostamiseksi toistuvien juova- ja paluujaksojen aikana, jolloin paluujakson aikana poikkeutuskäämin yli vaikuttava jännite on kytketty ensiökää- 2 70104 miin puolijohdekytkimen kommutoimiseksi johtamattomaan tilaan, e) ohjauspiiri, johon syötetään ilmaisupiiristä tuleva ilmaisusig-naali, joka edustaa poikkeutuslaitteessa kiertävää energiaa, ja joka aikaansaa ilmaisusignaalin puolijohdekytkimen ohjauselektrodiin sen ajan määrittämiseksi, jona puolijohdekytkin kytkeytyy johtavaksi, f) energian lisälähde, joka on käytettävissä käynnistysjakson aikana heti juovapoikkeutuslaitteen virran kytkemisen jälkeen.

Vaakasuuntaisen poikkutuksen piirejä käytetään television kuvaputkien yhteydessä television näyttölaitteissa. Tyypillisesti vaakasuuntaiset poikkeutuksen piirit sisältävät magneettikäämityk-sen, mikä liittyy kuvaputkeen sekä kytkentäpiirin, minkä avulla energiaa tasajännitelähteestä yhdistetään tähän käämitykseen ja siihen liittyviin reaktansseihin. Kytkentäpiiri synkronisoidaan syn-kronisointimerkkien avulla, mitkä liittyvät kuvaputkella esitettävänä olevan videon tieto-osuuteen. Jotta voitaisiin välttää vääristyneitä kuvia esitetyssä rasterissa, täytyy vaakasuuntaisen pyyh-käisyn juovan koko ja huippumääräinen poikkeutus eli pyyhkäisyn virta ylläpitää vakinaisena oleellisten ajanjaksojen kuluessa.

Monet olosuhteet saattavat aikaansaada vaakasuuntaisen pyyhkäisyn juovan koon vaihtelun. Mikäli tasavirta oleva virroitusjännite vaakasuuntaista poikkeutuksen piiriä varten vaihtelee, täytyy pyyhkäisyn energian ja täten vaakasuuntaisen pyyhkäisyn juovalevey-den myös vaihdella. Aikaisemmin on ollut tavanomaista säädellä sitä tasajännitettä, mikä syötetään vaakapoikkeutuksen piiriin käyttämällä tehoa hukkaankäyttävää säädintä. Vaatimukset pienestä tehonkulutuksesta televisionvastaanottimissa pienentävät tällaisten tehoa hukkaan kuluttavien säätimien käyttöä tehoa hukkaan kuluttamatto-mien eli kytkentätyyppisten hyväksi.

Niiden kytkentäsäätimien joukossa, joita käytetään television poikkeutuspiireissä, on vastakkaissuuntaisen virran säätimiä, joita kutsutaan täten, koska sen maksimimäärän yli oleva energia, mikä tarvitaan poikkeutuksen piirissä, kulkee säätimestä takaisin tehonsyöt-töön osan poikkeutuksen aikavälistä kuluessa. Tällainen säädin on kuvattuna US-patentissa n:o 4 013 923, myönnetty 22. maaliskuuta 1977 keksijänä den Hollander. Kun tätä käytetään SCR poikkeutussys-teemin kanssa, kuten on kuvattuna tässä den Hollanderin patentissa, tapahtuu säätö sen aikavälin kuluessa, jollin se on avoinna eli joh- li 3 ^0104 tamattomana. Tämä aikaväli on kestoajaltaa likimäärin 38 ^us, mikä edustaa enemmän kuin puolta 63 ^us vaakasuuntaisen poikkeutuksen aikavälistä. Vastakkaisen suunnan virran säädön periaate ei ole mukavasti sovellettavissa käyttöön transistoroidussa vaakapoikkeu-tussysteemissä, koska ainoastaan suhteellisen lyhyt palautuksen aikaväli on käytettävissä säädön toimintaa varten ja myöskin koska palautuksen virran kytkimen porttiohjaus muuttaa syöttölähteen impedanssia ja se vaikuttaa haitallisesti palautuksen aikaan.

Johtosuuntaisen virran säätimet, jollainen on havainnollistettu US-patentissa n:o 4 002 965, myönnetty 11. tammikuuta 1977, keksijänä den Hollander saattaa aikaansaada johtavuuden eristyksen, kun sitä käytetään yhdessä transistoripoikkeutuspiirin kanssa. Tällaiset järjestelyt vaativat kuitenkin joko suurjännitteisiä säätö-kytkimiä tai -diodeja, jotta estettäisiin liiallisten estosuuntais-ten jännitteiden tuominen tähän säätimen kytkimeen palautuksen aikavälin kuluessa. Samoin se portituksen ajan vaihtelu, mikä on tarpeen ylläpitämään vakinaista ulostulon jännitettä verkkovirran ja kuorman vaihtelujen olosuhteissa on suhteellisen suuri, mikä täten rajoittaa korjailun aluetta.

Johtosuuntaisen virran säädin, missä on kaksisuuntainen sää-tökytkin, kuten on kuvattuna US-patentissa n:o 4 071 810, myönnetty 31. tammikuuta 1978, keksijänä Dobbert ja kun sitä käytetään yhdessä SCR poikkeutuspiirin kanssa, aikaansaa galvaanisen tai virran johtavuuden eristyksen tehonsyöttölähteen ja poikkeutuspiirin välille ja on siinä rajoitettu estosuuntainen jännite säädinkytki-men yli, mutta se vaatii erillistä säädeltyä resonanssipiiriä, jotta sallittaisiin säädinkytkimen muuttuminen johtamattomaksi.

On toivottavaa, että olisi käytettävissä säädin, mikä voidaan soveltaa käytettäväksi transistoripoikkeutuspiiriin, millä aikaansaadaan johtava eristystilanne voimavirtaverkosta, millä ei esiinny mitään oleellista jännitettä säätökytkimen yli palautuksen aikavälin kuluessa, millä on laaja säätöalue ja mikä kommutoidaan pois päältä ja millä tämän johdosta on suhteellisen pienet häviöt ja mikä ei vaadi mitään itsenäistä poiskytkennän piiriä tai missä poiskytkennän ohimenevät ilmiöt ovat pieniä, mikäli siinä käytetään poiskytkevää piiriä.

Keksinnön mukainen juovapoikkeutuslaite on tunnettu käyn- 4 70104 nistyspiirista, johon sisältyy tasasuuntain, joka on kytketty energian lisälähteen ja varauskondensaattorin väliin ja joka on myötäesijännitetty käynnistysjakson aikana energian syöttämiseksi poikkeutuspiiriin ja joka sitten on estoesijännitetty energian lisälähteen erottamiseksi poikkeutuspiiristä.

Oheisissa piirustuksissa nähdään:

Kuviot 1 ja 3 havainnollistavat lohkokaaviona ja kaavamaisessa muodossa säädellyn poikkeutuksen osuutta televisiovastaanot-timesta, mihin tämä keksintö sisältyy.

Kuviot 2 ja 4 ovat amplitudin ja ajan välisiä kaavioita eli aaltomuotoja sähköisistä suureista, mitkä liittyvät kuvioiden 1 ja vastaavasti 3 järjestelyihin.

Ylemmällä vasemmalla kuviossa 1 on tasajännitteen tehonsyö-tössä, mitä on yleisesti merkitty viitenumerolla 10, kytkinnavat 12 ja 14, mitkä soveltuvat yhdistettäväksi voimaverkkoon tai muuhun vaihtojännitteen syöttölähteeseen, mitä ei ole esitetty. Koko-aaltosuuntaaja 16 on yhdistettynä kytkinnapohin 12 ja 14. Suodin-kondensaattori 18 on yhdistettynä siltatasasuuntaajaan 16 tunnettuun tapaan, jotta suodatettaisiin tykkivä tasavirta aikaansaaden säätelemätön tasajännite. Tämä tasajännite tuodaan säädinpiiriin, mitä on yleisesti merkitty viitenumerolla 20. Säädinpiiriin 20 sisältyy sarjakytkentänä käämityksen 22 induktanssi, muuntajan 24 primäärikäämitys 24a sekä kaksisuuntainen säädinkytkin 26. Tämä sarjayhdistelmä on kytketty kondensaattorin 18 yli. Kyktimeen 26 sisältyy säädetty piitasasuuntaja (SCR) tai tyristori 28 vastak-kaisrinnakkain kytkettynä diodin 30 kanssa.

Aikaansaadaan korkea vaihtojännite muuntajan 24 toisiokää-mitykseen 24b. Tämä suurjännite tasasuunnataan tasasuuntaajalla, mitä on edustettu diodilla 32 ja tämä suurjännite yhdistetään diodin 32 katodilta kuvaputken viimeiselle elektrodille, mitä ei ole esitetty. Vielä eräs toinen toisiokäämitys 24c muuntajasta 24 on yhdistetty vertailujännitteen muodostuspiiriin 33. Virtaa kulkee käämityksestä 24c diodin 34 ja vastuksen 36 kautta siihen vastus-kondensaattori suot imeen , mitä on yleisesti merkitty viitenumerolla 38, jotta aikaansaataisiin tasajännite, mikä on verrannollinen sen energian suuruuteen, mikä systeemissä kiertää. Tätä tasajännitettä käytetään vertailuarvona säätimessä.

Il 5 70104

Vaakasuuntaisen poikkeutuksen piiri, mitä on yleisesti merkitty viitenumerolla 40, on yhdistetty toiseen päähän toisiokäämi-tystä 24d muuntajassa 24. Toinen pää käämityksestä 24d on yhdistetty maahan suodinkondensaattorin 41 kautta. Vaakasuuntaiseen poik-keutuspiiriin 40 sisältyy piirtokytkin 42, mikä on muodostettu NPN vaakasuuntaisen ulostulon transistorista 44, minkä emitteri on yhdistetty maahan ja vaimennindiodista 46, mistä sen katodi on yhdistetty transistorin 42 kollektorille ja mistä anodi on yhdistetty maahan. Palautuksen kondensaattori 48 ja poikkeutuskäämityksen 50 sekä S-muotoilun kondensaattorin 52 sarjakytkentä on yhdistetty rinnakkain kytkimen 42 kanssa. Poikkeutuksen piiri 40 saa virtaa tehosta, mikä tuodaan muuntajan 24 kautta ja varastoidaan kondensaattoriin 41.

Vaakataajuisen synkronisoinnin merkkien syöttölähde, kuten oskillaattori 60 kuvion 1 alaosasta on yhdistetty NPN ohjaustran-sistorin 62 kannalle, mistä emitteri on yhdistetty maahan. Transistorin 62 kollektori 64 on yhdistetty transistorin 44 kannalle 43 muuntajan 66 avulla. Ohjaustransistorin 62 kollektori 64 ohjaa myös säätimen ohjauspiiriä, mitä on yleisesti merkitty viitenumerolla 68. Säätöpiiriin 68 sisältyy ohitussäädin 69, mikä muodostuu vastuksen 70 ja zener diodin 72 sarjakytkennästä yhdistettynä transistorin 64 köllektorin ja maan väliin. Varaava vastus 74 yhdistää ohitussäätimen 69 ulostulon toiseen päähän varaavaa kondensaattoria 80, mistä toinen pää on yhdistetty maahan. Transistorin 76 kannalta emitterille liitos on sarjakytketty stabili-sointivastuksen 78 kanssa kondensaattorin 80 yli.

Transistorin 76 kollektori 77 on yhdistetty toiseen päähän primäärikäämitystä 82a eristysmuuntajassa 82 ja toinen pää käämityksestä 82a on yhdistetty kollektorille 64. Vaimenninvastus 84 on yhdistetty käämityksen 82a yli. Muuntajan 82 toisiokäämitys 82b on yhdistetty SCR tasasuuntaajan 28 hilan ja katodin kytkinnapojen yli. Ohjauspiiri saadaan toimimaan sen energian perusteella, mikä kiertää säädellyssä poikkeutussysteemissä zener diodin 86 ja vastuksen 88 sarjakytkennän avulla, mikä on yhdistettynä transistorin 76 ja kannan ja suotimen 38 väliin. Virroittava jännite ohjaus-transistoria 62 ja säätöpiiriä 68 varten saadaan tehonsyötöstä, mihin sisältyy muuntaja 90, minkä primäärikäämitys on yhdistetty kytkinnapoihin 12 ja 14 ja minkä toisiopuoli on kytketty tasasuun- 6 70104 taajadiodiin 92 sekä suotimeen, mihin sisältyvät kondensaattorit 93 ja 94 sekä vastus 95. Käynnistyspiiri 96, mihin sisältyy vastus 97 sekä diodi 98 on yhdistettynä kondensaattorin 93 ja kondensaattorin 41 väliin aikaansaaden käyttöjännitteen vaakasuuntaisen poikkeutuksen piiriä 40 varten, kun se aluksi kytketään päälle.

Yleisesti ottaen tuo kuvion 1 järjestely energiaa tehonsyö-töstä 10 poikkeutuksen piiriin 40 muuntajan 24 kautta täten aikaansaaden johtavuustason eristyksen voimaverkon ja laiteinaan välille. Vaakasuuntaisen poikkeutuksen piiriä 40 ohjataan vaakataajuudella ja SCR tasasuuntaaja 88 porttiohjataan pulssiaikamoduloiduilla merkeillä samalla taajuudella, jotta säädettäisiin poikkeutuksen suuruutta ja/tai viimeisen elektrodin jännitettä. SCR tasasuuntaaja 28 kommutoidaan pois päältä vaakasuuntaisen palautuksen pulssilla, mikä kytketään takaisin poikkeutuksen piiristä 40 muuntajan 24 kautta. Alkuperäisen päällekytkennän aikavälin jälkeen irrotetaan käynnistyspiiri 96 diodilla 98 poikkeutuksen piiristä 40, kun tasajän-nite kondensaattorin 41 yli lisääntyy tämän ollessa seurausta käämityksellä 24d aikaansaadun vaihtovirran tasasuuntauksesta piirto-kytkimessä 42.

Toiminnan aikana välittömästi ennen ajanhetkeä T2, kuten se on esitettynä kuviossa 2, on transistori 62 johtavana, vaakasuuntainen ulostulotransistori 44 on johtamattomana ja vaimennindiodi 46 johtaa pienentyvän virran poikkeutuksen käämityksen 50 ja kondensaattorin 52 kautta käämityksen 50 luovuttaessa energiaa kondensaattorille 52. Säätökytkimen 26 diodi 30 johtaa myös pienentyvän virran 126 kuvion 2j mukaan, kun energiaa, mikä on varastoituna virran muotoon induktanssissa 22 siirretään kondensaattoriin 18 sekä muuntajan 24 välityksellä kondensaattoriin 41. Kun diodit 30 ja 46 ovat johtavina, ovat jännitteet säätökytkimen 26 ja piirtokytki-men 42 yli oleellisesti nollan suuruisia, kuten on esitettynä kohdassa V26 kuviossa 2k ja vastaavasti kohdassa V42 kuviossa 2d. SCR tasasuuntaaja 28 ja transistori 44 saavat hieman estosuuntaista etu-jännitettä ja ovat tämän johdosta johtamattomina. Transistorilta 76 puuttuu kollektorin etujännite ja se on johtamattomana ja kondensaattori 80 on jännitteeltään sen yli pienempi kuin mitä on kannalta emitterille estojännite VB76 transistorille 76 ja se purkautuu, kuten on havainnollistettu kohdassa V80 kuviossa 2f vastuksen 88 ja zener diodin 86 kautta.

il 70104

Ajanhetkenä T2 ohjausjännite V60 aikaansaatuna oskillaattorilla 60 siirtyy siirtymäkohtana negatiiviseksi, kuten on havainnollistettu kuviossa 2a ja transistori 62 saadaan tämän johdosta johtamattomaksi. Muuntajan 66 vuotoinduktanssiin varastoitunut energia aikaansaa positiivisen pulssijännitteen kollektorille 64, kuten on havainnollistettu kohdassa V64 kuviossa 2b ja myös transistorin 44 kannalle 43, mikä johtaa johtosuuntaiseen kannan virtaan, kuten on havainnollistettu 143 kuviossa 2c. Transistori 44 saadaan täten johtavaksi ennen ajanhetkeä T6, jolloin virta 150 poikkeutuksen käämityksessä 50 saavuttaa nolla-arvon, kuten on havainnollistettu kuviossa 2e. Aikavälillä T2-T10 positiivinen jännite V64 transistorin 62 kollektorilla aikaansaa positiivisen jännitteen zener diodin 62 yli, kuten on havainnollistettu kohdassa V72 kuviossa 2b. Positiivinen jännite zener diodin 72 yli sallii virran kulkevan vastuksen 74 kautta, mikä ohjaa sivuun purkavan virran vastuksen 88 kautta ja aikaansaa positiiviseen suuntaan siirtyvän nousujännitteen kondensaattorin 80 yli, kuten on havainnollistettu kohdassa V80 kuviossa 2f. Transistori 76 pysyy kuitenkin johtamattomana ajanhet-ken T2 jälkeen aina tiettyyn myöhempään ajan hetkeen T8 saakka, jolloin lisääntyvä nousujännite V80 saavuttaa transistorin 76 kannalta emitterille estojännitteen VB76 arvon.

Transistorin 62 kytkeminen ajanhetkenä T2 ei vaikuta energian siirtymiseen induktanssilta 22 syöttöön 10 ja kondensaattoriin 41. Energiaa siirretään yhä jatkuvasti tällä tavoin aina tiettyyn myöhempään hetkeen T4 saakka. Ajanhetkenä T4 on se energia, mikä liittyy induktanssin 22 magneettikenttään kulunut loppuun ja virta lakkaa kulkemasta pitkin ympyräreittiä induktanssin 22, diodin 30 ja käämityksen 24a kautta. Diodi 30 muuttuu johtamattomaksi ja säätö-kytkin 26 aukeaa. Kun induktanssissa 22 tai myöskään käämityksessä 24a ei kulje virtaa, jännite säätökytkimen 26 yli nousee yhtä suureksi kuin säätelemätön jännite, mikä tällöin esiintyy kondensaattorin 18 yli, kuten on havainnollistettu kohdassa V26 aikavälillä ajanhetken T4 jälkeen kuviossa 2k. SCR tasasuuntaaja 28 pysyy johtamattomana vaikkakin se saa johtosuuntaista etujännitettä aina tiettyyn myöhempään ajanhetkeen T8 saakka, jolloin portituspulssi jälleen kerran saattaa sen johtavaksi. Mitään energiaa ei siirretä induktanssin 22 ja poikkeutuksen käämityksen 40 välillä aikavälin T4-T8 aikana, jolloin säätökytkin 26 on avoinna.

70104

Aikavälillä T4 ja T6 se virta, mikä kulkee pitkin ympyrä-mäistä reittiä, mihin sisältyvät poikkeutuksen käämitys 50, kondensaattori 52 ja vaimennindiodi 46 pienentyy nollaa kohden ja ajanhetkenä T6 virta saavuttaa nolla-arvon ja diodi 46 muuttuu johtamattomaksi. Transistori 44 muuttuu johtavaksi ennen ajanhetkeä T6 virta saavuttaa nolla-arvon ja diodi 46 muuttuu johtamattomaksi. Transistori 44 muuttuu johtavaksi ennen ajanhetkeä T6, kuten on mainittu ja virtaa alkaa kulkemaan ajanhetkenä T6 käämityksen 50 ja transistorin 44 kautta jännitteen vaikutuksen alaisena kondensaattorin 52 yli, kuten on havainnollistettu kohdassa 150 kuviossa 2e. Virtaa ei kuitenkaan kulje aikavälillä T4-T8 kondensaattorista 41 käämityksen 24d läpi maahan transistorin 43 kautta, koska käämitys 24d on yhdistetty käämitykseen 24a, mikä on piiriltään avoin avoimen kytkimen 26 vaikutuksesta.

Aikavälillä T6 ja T8 jatkaa nousujännite V80 kasvuaan nopeudella, mikä määräytyy zener diodista 72, vastuksesta 74, vastuksesta 88, zener diodista 86 ja suotimeen 38 varastoidusta jännitteestä. SCR tasasuuntaaja 28 pysyy johtamattomana vaikkakin se saa johtosuuntaista etujännitettä. Ajanhetkenä T8 nousujännite V80 tulee yhtä suureksi kuin kannalta emitterille sivuunasettelujännite transistorissa 76 ja transistori 76 muuttuu johtavaksi. Kun transistori 76 on johtavana jännite V77 transistorin 76 kollektorilla siirtyy siirtymäkohtena negatiiviseksi, kuten on havainnollistettu kuviossa 2g ja ohjauspulssi tuodaan SCR tasasuuntaajalle 28, kuten on havainnollistettu kohdassa V82b kuviossa 2h. Ajanhetkenä T8 saatetaan SCR 28 johtavaksi ja säätökytkin 26 suljetaan. Jännite säätö-kytkimen 26 yli pienentyy nollaa kohden, kuten on havainnollistettu kohdassa V26 kuviossa 2k. Kun kytkin 26 on suljettuna aikavälillä T8-T12, muodostuu täydellinen sarjakytketty piiri syöttökonden-saattorin 18, induktanssin 22 ja muuntajakäämityksen 24a välille. Tehollinen impedanssi toisiokäämityksen 24d yli laskee ja tavanomainen virta kulkee ylöspäin käämityksen 24d kautta kondensaattorin 42 yli olevan jännitteen vaikutuksesta. Muuntajan 24 napaisuuden ansiosta tämä johtaa jännitteeseen primäärikäämityksen 24a yli, mikä lisää jännitettä syötettynä induktanssin 22 yli, toisin sanoen, se jännite, mikä tällöin on käämityksen 24a yli auttaa säätelemätöntä tasajännitettä tehostaen virran kulkua induktanssissa 22. Täten aikavälillä T8-T12 siirretään energiaa poikkeutuksen piiristä 40 käämitykseen 22.

li 9 70104

Aikavälillä T8-T10 oskillaattorin 60 ulostulon jännite V60 pysyy alhaisena ja transistori 62 pysyy johtamattomana. Transistorin 62 kollektorjännite V64 pysyy korkeana, kuten pysyy jännite V72 zener diodin 72 yli. Nousujännite V80 ja nouseva virta 150 jatkavat kasvuaan. Ajanhetkenä T10 aikaansaa oskillaattori 60 positiivisen siirtymäkohdan ja transistori 62 muuttuu johtavaksi. Tämä aikaansaa negatiiviseen suuntaan siirtyvän siirtymäkohdan siihen jännitteeseen, mikä tuodaan ulostulotransistorin 44 kannalle 43 ja varauksenkuljettimien poistaminen transistorin 44 kanta-alueelta alkaa, kuten on havainnollistettu kohdassa 143 kuviossa 2c.

Jännitteen V64 negatiiviseen suuntaan siirtyvä siirtymäkoh-ta transistorin 62 kollektorilla ajanhetkenä T10 poistaa myös ohjauksen zener diodilta 72 ja poitaa syöttöjännitteen, mikä on käytettävissä transistorin 76 kollektorilla 77. Jännite V77 ylläpidetään tämän johdosta nollan suuruisena poistamalla kollektorin ohjaus riippumatta kannan jännitteestä. Kondensaattori 80 jatkaa purkautumistaan vastuksen 88 sekä zener diodin 86 kautta ajanhetken T10 jälkeen, mutta se purkautuu vastuksen 70 ja 74 kautta pieneen jännitteeseen kollektorilla 64 sen sijaan, että se latautuisi sen kautta. Täten jännite V80 muuttuu nousuosaksi, millä on negatiivinen kaltevuus. Ajanhetkenä T16, mikä havainnollistamistapauksessa esiintyy palautuksen aikavälin kuluessa, mutta mikä saattaa olla piirroksen aikavälin kuluessa, tulee pienentyvä nousujännite V80 yhtä suureksi ja myöhemmin pienemmäksi kuin mitä on kannalta emit-terille sivuunasettelujännite VB76 transistorille 76. Mitään siirtymää ei kuitenkaan esiinny jännitteessä V77 transistorin 76 kollektorilla, koska syöttöjännite V64 transistoria 77 varten on tänä ajanhetkenä nolla. Täten V77 ei voi toteuttaa siirtymistä ennen kuin V64 jälleen kerran joutuu positiiviseksi.

Aikavälillä T10-T12 juuri ennen palautuksen aikavälin alkua poistuvat varauksenkuljettimet edelleen kannalta 43, kuten on havainnollistettu 143 ja transistori 44 pysyy johtavana, kuten on osoitettuna pienellä jännitteellä V44 sen yli kuviossa 2d. Transistorin 44 kollektorin virta jatkaa kasvuaan sitä mukaa kuin poikkeutuksen virta 150 kasvaa. Virta jatkaa kasvuaan induktanssissa 22 sitä mukaa kuin energiaa siirretään sinne säätelemättömästä syöttölähtees-tä ja kondensaattorista 41 ja säätökytkimen 26 SCR 28 pysyy suljettuna. Ajanhetkenä T12 varauksenkuljettimet transistorin 44 kanta- 10 70104 alueella ovat loppuneet ja kannan virta pienentyy nollaksi, kuten on havainnollistettu 143 vaikkakin estosuuntainen etujännite tuotuna kannalle edelleen on olemassa. Transistori 44 muuttuu johtamattomaksi ja virrat, jotka tällöin kulkevat poikkeutuksen käämityksessä 50 ja käämityksessä 24d alkavat kulkemaan palautuksen kondensaattoriin 48 aloittaen palautuksen aikavälin. Jännite kondensaattorin 48 yli lisääntyy, kunnes se on yhtä suuri kuin jännite kondensaattorin 41 yli ja se jatkaa nousuaan. Kun jännite kondensaattorin 48 yli ylittää jännitteen kondensaattorin 41 yli vaihtuu jännite tuotuna toisiokäämityksen 24d yli napaisuudeltaan piirron aikaväliin verrattuna. Tämä vaihtunut jännite tulee näkyviin pri-määrikäämityksen 24a yli ja se alkaa vastustamaan virran kulkua induktanssissa 22 sen sijaan, että se sitä auttaisi. Se energia, mikä liittyy induktanssin 22 magneettikenttään pakottaen virran jatkamaan kulkuaan vastakkaiseen jännitteeseen saakka, mikä aikaansaadaan primäärikäämitykseen 24a. Täten hieman ajanhetken T12 jälkeen, jolloin palautuksen aikaväli alkaa, alkaa se energia, mikä on varastoituneena käämitykseen 22 siirtymään palautuksen kondensaattoriin 48 toisiokäämityksen 24d kautta.

Ensimmäisen puoliskon T12-T14 kuluessa palautuksen aikavälistä siirtävät poikkeutuksen käämitys 50 ja induktanssi 22 oleellisesti kaiken energiastaan kondensaattoriin 48 sitä mukaa kuin virrat 150 ja 126 pienentyvät nollaa kohden. Ajanhetkenä T14 kondensaattori 48 saavuttaa maksimisuuruisen palautuksen jännitteensä, kuten on havainnollistettu kohdassa V48 kuviossa 2d ja virta käämityksessä 50 ja induktanssissa 22 saavuttaa nolla-arvon. Kun virta kytkimessä 26 saavuttaa nollan, tulee SCR 28 johtamattomaksi. Välittömästi ajanhetken T14 jälkeen alkaa virta poikkeutuksen käämityksessä 50 ja myös induktanssissa 22 ja kytkimessä 26 lisääntymään vastakkaiseen suuntaan. Virta kytkimessä 26 kulkee diodin 30 kautta täten muodostaen hieman estosuuntaista etujännitettä SCR tasasuuntaajalle 28. Sitä mukaa kuin virta kasvaa, pienentyy palautuksen jännite transistorin 44 ja palautuksen kondensaattorin 48 yli.

Toisen puoliskon aikavälistä kuluessa, mikä ulottuu ajanhet-kestä T14 kohtaan T18, siirretään energiaa kondensaattorista 48 kondensaattoriin 42 käämityksen 24d kautta kulkevan virran avulla.

Tällä samalla aikavälillä energiaa tuodaan käämityksestä 24d käämitykseen 24a ja se siirretään induktanssiin 22 sekä säätelemät-

II

11 7 010 4 tömään syöttöön 10. Juuri ennen ajanhetkeä T18 tulee jännite palautuksen kondensaattorin 48 yli yhtä suureksi ja pienentyy alle sen jännitteen, mikä tällöin on kondensaattorissa 41, minkä jälkeen jännite käämityksen 24d yli ja tämän johdosta käämityksen 24a yli muuttuu vastakkaiseksi siihen verrattuna, mikä oli olemassa pääasiallisen osuuden aikana palautuksen aikavälistä. Täten lähellä ajanhetkeä T18 palautuksen aikavälin lopussa energian siirto poik-keutuksen piiristä 40 induktanssiin 22 loppuu ja energia alkaa jälleen kerran siirtymään induktanssista 22 takaisin poikkeutuksen piiriin 40, kuten myös säätelemättömään syöttölähteeseen 10.

Ajanhetkenä Tl8 jännite kondensaattorin 48 yli pienentyy hieman negatiiviseen arvoon, diodi 46 tulee johtavaksi ja palautuksen aikaväli loppuu. Pienentyvän suuruinen virta muodostaen virran nou-suosuuden jatkaa kulkuaan poikkeutuksen käämityksen 50 ja vaimennin-diodin 46 kautta ja induktanssi 22 jatkaa energian siirtoa säätelemättömään syöttöön 10 sekä muuntajan 24 kautta kondensaattoriin 42 ja jakso alkaa jälleen uudestaan.

Kuten on kuvattuna, siirtää kuvion 1 järjestely energiaa vaakasuuntaiseen poikkeutuksen piiriin virtareitin kautta, mihin sisältyy muuntaja 24, mikä on kaksisuuntainen sekä virralle että hetkelliselle tehon määrälle. Tehon kulun hetkellinen suunta vastaavien osuuksien aikana kustakin jaksosta on havainnollistettu kuviossa 2 nuolia käyttäen. Kaksisuuntainen kytkin 26 kommutoidaan johtamattomaksi pienentämällä jännitettä yli nollan suuruiseksi ja koska kytkin on kaksisuuntainen, ei sen yli vaikuttava maksimijännite palautuksen aikavälin kuluessa ylitä säätelemättömän B+ jännitteen arvoa. Koska kytkin 26 on kommutoitu, ei ole olemassa mitään kytken-tähäviöitä, joita esiintyy säätimissä päällekytkennän aikavälien kuluessa ja tehokkuus on tämän johdosta korkea.

Nyt on havaittu, että säätelemättömän B+ jännitteen nopea nousu kuvion 1 järjestelyssä saattaa aikaansaada tilanteen, missä säädinkytkin 26 ei kytkeydy pois päältä palautuksen aikavälin kuluessa. Uskotaan, että tämä johtuu lisäyksestä sen energian määrässä, mikä on varastoituna induktanssiin 22 ilman vastaavaa lisäystä palautuksen pulssin energiassa. Kuvio 3 havainnollistaa järjestelyä käyttäen transistoria säätökytkintä varten. Kuvion 3 järjestelyssä säätökytkin kommutoidaan pois päältä normaalissa toiminnassa, mikä täten aikaansaa kaikki ne edut, mitä on kuvattu kuvion 1 järjestelyn 12 701 04 yhteydessä. Siinä tapauksessa, että säätökytkin ei kytkeytyisi pois päältä palautuksen pulssin avulla palautuksen aikavälin kuluessa kytketään transistori pois päältä säätöpiirin avulla, mikä täten aikaansaa varmistussäädön.

Kuviossa 3 ne osat, mitkä vastaavat kuvion 1 osia, on varustettu samoilla viitenumeroilla käyttäen kolmesataaluvun sarjaa. Kuviossa 3 vaihtovirta tuotuna sisääntulon kytkinnapoihin 312 ja 314 ja tasasuunnattuna siltatasasuuntaajalla 316 aikaansaa säätelemättömän tasajännitteen suodinkondensaattorin 318 yli. Säätökytkin 326 on yhdistetty sarjaan induktanssin 322 ja primäärikäämityksen 324a muuntajasta 324 kanssa. Säätökytkimeen 326 sisältyy NPN transistori 328, mistä sen kollektori on yhdistetty säätelemättömän syöttölähteen positiiviseen kytkinnapaan. Diodista 330 on sen katodi yhdistetty transistorin 328 kollektorille ja on sen anodi yhdistetty emitterille. Tasoittava piiri 327 on kytketty rinnakkain diodin 330 kanssa.

Viimeisen elektrodin käämitys 324b ja tasasuuntaaja 322 aikaansaavat viimeisen elektrodin jännitteen kuvaputkea varten, mitä ei ole esitetty. Poikkeutuspiiri 340 vastaa läheisesti piiriä 40 kuviosta 1, kuten myöskin tekee vertailujännitteen aikaansaava piiri 333, jolla aikaansaadaan tasajännite edustaen sitä energiaa, mikä systeemissä kiertää. Säätöpiiri 368 on kuitenkin järjestetty ottamaan huomioon erilaiset ohjaustarpeet transistorille 328 verrattuna SCR tasasuuntaajaan 28. Synkronisoitu merkkisyöttö havainnollistettuna lohkona 408 on ulostuloltaan yhdistetty ohjaustran-sistoriin 366 ohjaten vaakasuuntaisen ulostulotransistorin 334 kantaa 343. Toinen synkronisoidun merkkisyötön 408 ulostulo on yhdistetty vastuksen 410 ja diodin 412 kautta ajoituspiiriin, mitä on yleisesti merkitty viitenumerolla 413. Piiriin 413 sisältyy NPN transistori 416 kytkettynä yhteisemitterivahvistimeksi, mistä sen kanta on yhdistetty diodiin 412. Transistorin 416 kollektori on yhdistetty B+ jännitteeseen vastuksella 418, maahan vastuksella 420 ja NPN transistorin 426 kannalle kondensaattorilla 422. Transistorin 426 kanta on yhdistetty B+ jännitteeseen säädettävän vastuksen 424 avulla. Transistori 426 on yhdistetty yhteisemitterikytkettyyn tai invertoivaan rakenteeseen ja sen kollektori 427 on yhdistetty B+ jännitteeseen kuormitusvastuksella 428 ja takaisin transistorin 416 kannalle takaisinkytkentävastuksella 414. Ajoituspiiri 413 vas- li 13 701 04 taanottaa positiiviseen suuntaan siirtyvän pulssin syöttölähteestä 408 ja aikaansaa negatiiviseen suuntaan siirtyvän siirtymäkohdan kollektorille 427 ajanhetkenä, mitä viivytetään vastuksen 424 säädön alaisena, jotta aikaansaataisiin poiskytkentäaika säätötran-sistorille 328.

Toiseen ajoituspiiriin 429 sisältyy kondensaattori 430 sar-jakytkettynä pisteestä 431 säädettävän vastuksen 432 kanssa B+ kohdan ja ajoituksen piirin 413 ulostulopisteen 427 välissä. Transistorin 434 kannalta emitterille liitos on yhdistetty piiripisteen 431 ja maan väliin. Transistorin 434 kollektori on yhdistetty B+ jännitteeseen vastuksen 436 kautta. Darlington transistoripiiri 438 sisältäen NPN transistorit 440 ja 442 on emitteriekvivalentil-taan yhdistetty maahan ja kantaekvivalentiltaan yhdistetty transistorin 434 kollektorille. Toinen pää primäärikäämityksestä 382a eris-tysmuuntajassa 382 on yhdistetty Darlington piirin 438 kollektorille. Toinen pää käämityksestä 382a on yhdistetty B+ jännitteeseen eristysvastuksella 448 ja se on myös yhdistetty maahan kondensaattorilla 450. Vaimennuspiiri sisältäen vastuksen 444 ja diodin 446 on yhdistetty käämityksen 382a yli. Muuntajan 382 toisiokäämitys on yhdistetty säädintransistorin 328 kannalta emitterille liitoksen yli. Säätöpiiri 368 saadaan toimimaan sen kokonaisenergian määrän perusteella, mikä kiertää poikkeutussysteemissä käyttäen tähän zener diodia 386 ja vastusta 388 sarjakytkettyä piiripisteen 431 ja vertailun jännitteen muodostavan piirin 333 väliin.

Toiminnan aikana säädetään viivepiiriä 413 siten, että aloitetaan poiskytkennän osuus ohjauspulssista transistorin 328 kannalle toisen puoliskon palautuksen aikavälistä kuluessa. Täten, mikäli palautuksen pulssi ei kommutoi kytkintä 326 johtamattomaksi, kuten saattaa esiintyä nopean lisäyksen johdosta säätelemättömässä syöttöjännitteessä kytkee säätöpiiri transistorin 328 pois päältä taaten toiminnan ilman liiallisen suurta energian varastointia. Ajoituspiiri 429 säädetään vastuksen 432 avulla aikaansaamaan oikea kiertävän energian määrä säätämällä suhteellista päällekytkennän aikaa säätötransistorissa 328.

Välittömästi ennen ajanhetkeä Tl, kuten se on havainnollistettuna kuviossa 4, on synkronisoinnin merkin syöttölähteen 408 ulostulo alatilassa ja ulostulon transistori 344 saa johtosuuntais-ta etujännitettä ja johtaa pienentyvän virran pitkin ympyrämäistä 70104 reittiä kondensaattorin 352 ja käämityksen 350 kautta. Samoin välittömästi ennen ajanhetkeä Tl on säätökytkin 326 johtavana ja lisääntyvä virta kulkee induktanssin 322 kautta sekä muuntajakää-mityksen 324a kautta säätelemättömän tasajännitteen syötön alaisena, kuten on havainnollistettu kohdassa 1322 kuviossa 4d. Transistorit 426 ja 434 ovat johtavina ja transistorit 416 ja 434 ovat johtamattomina. Piiripiste 423 on hieman positiivisena, mitä tulee maahan transistorin 426 kannalta emitterille sivuunasettelujännitteen vaikutuksesta ja kondensaattori 422 on varattuna esitettyyn napaisuuteen .

Ajanhetkenä Tl muodostuu positiivinen siirtymäkohta syöttö-lähteen 408 ulostuloon, kuten on havainnollistettu kohdassa V408 kuviossa 4a. Siirtymä aloittaa varauksenkuljettimien poistamisen vaakasuuntaisen ulostulotransistorin 344 kanta-alueelta, mitä on havainnollistettu 1343 kuviossa 4b. Siirtymäkohta kytkee myös transistorin 416 päälle aikaansaaden negatiiviseen suuntaan siirtyvän siirtymäjännitteen sen kollektorille. Tämä siirtymä yhdistetään piiripisteeseen 423, kuten on havainnollistettu kohdassa V423 kuviossa 4f. Transistori 427 muuttuu johtamattomaksi ja sen kollek-torin jännite nousee, kuten on havainnollistettu kohdassa V427 kuviossa 4e. Positiivinen siirtymäkohta kytketään takaisin transistorin 416 kannalle takaisinkytkentävastuksen 414 kautta pitämään transistori 416 johtavana.

Aikavälillä Tl ja T3 varauksenkuljettimia poistetaan edelleen transistorin 344 kanta-alueelta, kuten on havainnollistettu 1343 kuviossa 2b. Samalla aikavälillä T1-T3 jännite piiripisteessä 423 nousee muodostaen nousuosuuden sitä mukaa kuin kondensaattori 422 purkautuu. Ajanhetkenä T3 varauksenkuljettimet transistorin 344 kanta-alueelta on kulutettu loppuun ja kannan virta putoaa nollaan. Transistori 344 muuttuu johtamattomaksi aloittaen palautuksen aikavälin. Se virta, mikä kulkee poikkeutuksen käämityksessä 350 ja käämityksessä 324d kulkee resonanssin mukaisesti palautuksen kondensaattoriin 348 aikaansaaden korkean palautuksen jännitteen aikavälille T3-T11, kuten on havainnollistettu kohdassa V348 kuviossa 2c.

Ensimmäisen puoliskon T3-T5 aikana palautuksen aikavälistä T3-T11 saa korkea palautuksen jännite virran poikkeutuksen käämityksessä pienentymään nollaa kohden ja pienentää myös virtaa 1322

II

15 701 04 nollaa kohden. Normaalissa toiminnassa virta 1322 induktanssissa 322 saavuttaa nollakohdan lähellä hetkeä T5 palautuksen keskellä.

Tämä myös pienentää virtaa säädinkytkimen transistorissa 328 nollaan riippumatta siitä, että sen kannalta emitterille liitos saa johtosuuntaista etujännitettä.

Jälkimmäisen puoliskon T5-T11 kuluessa palautuksen aikavälistä palautuksen jännite saa lisääntyvän virran kulkemaan poikkeu-tuskäämityksen 350 kautta, kun virtaa varastoidaan sinne ja se saa myös kulkemaan lisääntyvän virran induktanssin 322 ja diodin 330 kautta, kun energiaa varastoidaan poikkeutuksen piiristä 340 induktanssiin 322 ja syöttölähteeseen 310.

Ajanhetkenä T7 havainnollistamistapauksessa viimeisen puoliskon T5-T11 kuluessa palautuksen aikavälistä, mutta mikä saattaa olla säädettävissä tarpeen mukaan mihin tahansa soveliaaseen hetkeen, tulee nousujännite V423 yhtä suureksi kuin johtosuuntainen kannalta emitterille jännite transistorissa 426. Transistori 426 tulee jälleen johtavaksi ja sen kollektorin jännite V427 pienentyy, kuten on havainnollistettu kuviossa 4e ja se pitää transistorin 416 toimimattomana. Negatiivinen siirtymäkohta V427 tuodaan myös kondensaattorin 430 kautta piiripisteeseen 431 transistorin 434 kannalla saattaen sen johtamattomaksi. Transistorin 434 kollektorin jännite nousee, kuten on havainnollistettu kohdassa VC434 kuviossa 4h. Darlington transistori 438 muuttuu johtavaksi ja sen kollektorin jännite putoaa nopeasti, kuten on havainnollistettu kohdassa VC438 kuviossa 2i. Tämän jännitteen muutos tuodaan transistorin 328 kannalle siten, että sille saadaan estosuuntainen etujännite.

Tämän jälkeisessä aikavälissä T7-T9 varauksenkuljettimia poistetaan transistorin 328 kanta-alueelta, mutta transistori 328 on edelleen johtokykyinen. Aikaansaadaan nousujännite V431 piiri-pisteeseen 431 sitä mukaa kuin kondensaattori 430 purkautuu vastuksen 432 kautta ja vertailun jännitteen generaattorin 333 vaikutuksen alaisena.

Ajanhetkenä T9 kaikki varauksenkuljettimet on poistettu transistorin 328 kanta-alueelta ja se ei enää kykene johtamaan ennen kuin se jälleen saa johtosuuntaista etujännitettä. Koska kytkimen 326 johtavuus normaalissa toiminnassa tapahduu diodin 330 kautta ajanhetken T5 jälkeen palautuksen aikavälin keskustassa ei transistorin 328 saattaminen kyvyttömäksi johtaa ajanhetkestä T9 16 701 04 alkaen aikaansaa mitään eroa tämän piirin toimintaan. Aikavälillä ajanhetken T9, jolloin transistori 328 saatetaan johtokyvyttömäksi ja ajanhetken Tll välissä palautuksen aikavälin lopussa jatkaa palautuksen jännite pienentymistään. Tiettynä ajanhetkenä ennen kohtaa Tll muuttuu palautuksen jännite yhtä suureksi kuin jännite varas tointikondensaattorin 341 yli ja jännite tuotuna käämityksen 324d yli muuttuu nollaksi ja vaihtuu sitten vastakkaiseksi, kuten on kuvattuna kuvion 1 yhteydessä, mikä johtaa muutokseen energian kulun suunnassa.

Ajanhetkenä Tll palautuksen aikaväli loppuu ja piirron aikaväli alkaa, kun vaimennindiodi 346 alkaa johtamaan pienentyvää nousuvirtaa poikkeutuksen käämityksen 350 kautta. Säätökytkimen 326 diodi 330 johtaa myös pienentyvän virtamäärän käämityksen 322 kautta aikavälillä T11-T13 sitä mukaa kuin induktanssi 322 luovuttaa energiaansa säätelemättömään syöttölähteeseen 310 ja kondensaattoriin 341. Ajanhetkenä T13 induktanssin 322 virta saavuttaa nolla-kohdan, mikä on havainnollistettu kuviossa 4d ja säätökytkin 326 pysyy tämän jälkeen avattuna aina siihen seuraavaan tämän jälkeiseen aikaväliin saakka, jolloin kannan ohjaus tuodaan transistorille 328. Kun kytkin 326 on avoinna jännite V322 ja 324a induktanssin 322 ja käämityksen 324a sarjakytkennän yli pienentyy nollaan, kuten on havainnollistettu kuviossa 4k. Kuten on havainnollistettu, esittää aaltomuoto kuviossa 4k ohimeneviä osuuksia aikavälillä välittömästi poiskytkentähetken T13 jälkeen.

Ajanhetkenä T15 ennen piirron aikavälin keskustaa aikaansaa synkronoinnin merkkigeneraattori 408 negatiivisen siirtymäkohdan, mikä kytketään muuntajan 366 kautta transistorin 344 kannalle niin, että transistori saa johtosuuntaista etujännitettä ja se saatetaan johtavaksi. Lähellä hetkeä T15 pysyy kytkin 326 johtamattomana ja nousujännite V431 jatkaa kehittymistään piiripisteessä 431 sitä mukaa kuin kondensaattori 430 purkautuu. Ajanhetkenä T17 lisääntyvä nousujännite V431 piiripisteessä 431 tulee yhtä suureksi kuin transistorin 434 kannalta emitterille jännite. Transistori 434 tulee jälleen johtavaksi, sen kollektorijännite VC434 pienentyy ja saattaa transistorin 438 johtamattomaksi. Transistorin 438 kollektorijän-nite VC428 suorittaa positiivisen heilahduksen, mikä aikaansaa joh-tosuuntaisen etujännitteen transistorille 326.

11 17 7 01 0 4

Virta alkaa kulkemaan transistorin 328 ja induktanssin 322 kautta ajanhetken T17 jälkeen. Täten se jakso, jolloin mitään energiaa ei siirretä säädellyn syöttölähteen 310, induktanssin 322 ja poikkeutuksen piirin 340 välillä päättyy hetkenä T17. Se hetki, jolloin ajanhetki T17 esiintyy kunkin uusiutuvan säätöjakson aikana saattaa vaihdella ajanhetkestä toiseen riippuen sen energian määrästä, mikä kuvaputki on piiristä ottanut ja riippuen myös säätelemättömän tasajännitteen suuruudesta.

Energiaa siirretään yhä edelleen induktanssiin 322 ja muuntajan 324 kautta kondensaattoriin 341 aina hieman seuraavan ajanhetken T3 jälkeen saakka, jolloin energian siirron sarja alkaa, mikä johtaa nettosiirtymään poikkeutuksen piiriin 340, jotta kompensoitaisiin piirihäviöt.

Alan asiantuntijalle on ilmeisenä muitakin suoritusmuotoja tästä keksinnöstä. Esim. kytkin 326 voidaan kytkeä mihin tahansa sarjakytketylle tielle, mihin sisältyy induktanssi 322 ja käämitys 324a. Viimeisen elektrodin teho voidaan ottaa erillisestä muuntajasta, mikä on kytketty rinnakkain poikkeutuksen käämityksen 350 kanssa. Se energian määrä, mikä systeemissä kiertää, voidaan havaita muillakin keinoilla kuin käyttäen vertailun jännitteen generaattoreita 33 ja 333, kuten esim. käyttämällä jännitettä kondensaattorien 52 tai 352 yli. Samoin ei se säätöpiirin muoto, mitä vaaditaan aikaansaamaan asiaankuuluvat pulssit SCR tasasuuntaajan 28 tai transistorin 328 säätämiseksi ole kriitillinen. Induktanssi, mikä on aikaansaatu induktansseilla 22 ja 322 voidaan aikaansaada sen sijaan vuotoinduktanssilla, mikä liittyy muuntajien 24 ja vastaavasti 324 primäärikäämityksiin.

Claims (1)

18 70104 Patenttivaatimus: Ohjattu television juovapoikkeutuslaite, joka on sovitettu syötettäväksi ohjaamattoman tasajännitteen lähteestä (10) ja johon kuuluu a) , ensiökytkinväline (26) , johon sisältyy puolijohdekyt-kin (28), jossa on ohjattu virtatie ja ohjauselektrodi ja joka on saatettavissa johtamattomaksi kommutoinnilla, b) muuntaja (24), johon sisältyy ensiökäämi (24a), joka on kytketty ohjattuun virtatiehen ja ohjaamattoman tasajännitteen lähteeseen (10) energian syöttämiseksi mainitusta lähteestä en-siökäämiin (24a), ja toisiokäämi (24d), joka on sähköisesti eristetty ensiökäämistä, c) poikkeutuskäämi (50) ja varauskondensaattori (41), jotka molammat on kytketty toisiokäämiin (24d), d) poikkeutuspiiri (40), joka on eristetty lähteestä (10) ja johon sisältyy juovakytkin (42), joka on kytketty poikkeutus-käämiin (50) ja jota käytetään juovataajuudella poikkeutuskäämis-sä (50) kulkevan poikkeutusvirran tehostamiseksi toistuvien juova-ja paluujaksojen aikana, jolloin paluujakson aikana poikkeutus-käämin yli vaikuttava jännite on kytketty ensiökäämiin (24a) puoli johdekytkimen (28) kommutoimiseksi johtamattomaan tilaan, e) ohjauspiiri (68, 82), johon syötetään ilmaisupiiristä (33) tuleva ilmaisusignaali, joka edustaa poikkeutuslaitteessa kiertävää energiaa, ja joka aikaansaa ilmaisusignaalin puolijoh-dekytkimen (28) ohjauselektrodiin sen ajan määrittämiseksi, jona puolijohdekytkin kytkeytyy johtavaksi, f) energian lisälähde (90, 92, 93), joka on käytettävissä käynnistysjakson aikana heti juovapoikkeutuslaitteen virran kytkemisen jälkeen, tunnettu g) käynnistyspiiristä (96), johon sisältyy tasasuuntain (98), joka on kytketty energian lisälähteen (90, 92, 93) ja va-rauskondensaattorin (41) väliin ja joka on myötäesijännitetty käynnistysjakson aikana energian syöttämiseksi poikkeutuspiiriin (40) ja joka sitten on estoesijännitetty energian lisälähteen erottamiseksi poikkeutuspiiristä. tl