FI65780C

FI65780C - Foerfarande foer framstaellning av nya terapeutiskt anvaendbara cefalosporiner

Info

Publication number: FI65780C
Application number: FI810165A
Authority: FI
Inventors: Isamu Saikawa; Shuntaro Takano; Chosaku Yoshida; Okuta Takashima; Kaishu Momonoi; Seietsu Kuroda; Miwako Komatsu; Takashi Yasuda; Yutaka Kodama
Original assignee: Toyama Chemical Co Ltd
Priority date: 1974-05-09
Filing date: 1981-01-21
Publication date: 1984-07-10
Also published as: FI62833B; FI780330A7; FI62833C; FI810165L; FI65780B

Description

65780

Menetelmä uusien terapeuttisesti käytettävien kefalosporii-nien valmistamiseksi

Jakamalla erotettu hakemuksesta 751340 5 Tämä keksintö koskee menetelmää uusien kefalosporii-nien valmistamiseksi, joiden kaava on

O O

M

A-N /N-C-NH-CH-CONH—-X ^ ' \ 2 ö R3 X— CH2r4 (I> R oi COOR1 1 2 15 jossa R on vetyatomi tai suolan muodostava kationi, R on 3 vetyatomi tai metyyliryhmä, R on fenyyli- tai hydroksi-fenyyliryhmä, A on C^_^-alkyyli- tai fenyyliryhmä ja R^ on asetoksi-, metoksi-, pyridinium- tai pyridiini-l-oksidi-2-yylitioryhmä tai C^_^-alkyylillä mahdollisesti substituoitu 20 tiatsolyylitio-, tiadiatsolyylitio-, triatsolyylitio-, oksadiatsolyylitio- tai tetratsolyylitioryhmä.

Kaavan mukaisten yhdisteiden ominaisuuksiin kuuluu laaja, gram-positiivisten ja gram-negatiivisten bakteerien vastainen spektri, ja niiden tehokas bakteerinvastainen vai-25 kutus kohdistuu erityisesti bakteereihin Pseudomonas aeruginosa, Klebsiella pneumoniae sekä Proteus-lajeihin.

Uudet yhdisteet kestävät lisäksi erittäin hyvin bakteerien tuottaman /3-laktamaasin vaikutusta, ja niillä on tehokas bakteerinvastainen vaikutus myös sellaisiin kliinisiin bak-30 teereihin, jotka nykyisin ovat ajankohtaisia sairaalaoloissa.

Tästä syystä nämä uudet yhdisteet ovat tehokkaita hoidettaessa edellä mainittujen mikro-organismien ihmisille ja eläimille aiheuttamia tarttuvia tauteja.

On tiedossa, että sellaisilla 6-asyyliaminopenisil-35 laanihapoilla ja 7-asyyliaminokefalosporaanihapoilla, jois sa on aminoryhraä asyyliryhmän ©(-asemassa, on voimakas 65780 2 bakteerinvastainen vaikutus sekä gram-positiivisiin että gram-negatiivisiin bakteereihin. Näillä edellä mainituilla tunnetuilla yhdisteillä on kuitenkin se haittapuoli, että niillä ei ole tehokasta bakteerinvastaista vaikutusta vaka-5 via tartuntatauteja aiheuttaviin bakteereihin Pseudomonas aeruginosa, Klebsiella pneumoniae eikä Proteus-lajeihin eikä myöskään useihin sellaisiin bakteereihin, joita nykyisin eristetään sairaaloista. Lisäksi niillä on taipumus hydrolysoitua /3-laktamaasin vaikutuksesta, jota monet lääkkeitä 10 sietävät bakteerit tuottavat.

Nyt on havaittu, että kaavan I mukaisilla yhdisteillä, joissa on kefalosporiinin asyyliryhmässä olevaan aminoryh-mään liittynyt ryhmä, jonka kaava on 15 0 0 y~{ A-N li-C- 20 ei ole edellä mainittuja haittoja samalla kun ne ovat terapeuttisilta ominaisuuksiltaan erinomaisia.

Kaavassa (I) suolan muodostavat kationit R1 ovat niitä, joita penisilliini- ja kefalosporiiniyhdisteiden yhteydessä on tähänkin asti käytetty, mutta suositeltavia ovat 25 kuitenkin sellaiset kationit, jotka muodostavat myrkyttömiä suoloja. Sopivia suoloja ovat mm. alkalimetallisuolat, kuten natriumsuola, kaliumsuola jne., maa-alkalimetallien suolat kuten kalsiumsuola, magnesiumsuola jne.,ammoniumsuola sekä suolat typpipitoisten orgaanisten emästen, kuten prokaiinin, 30 dibentsyyliamiinin, N-bentsyyli-/S-fenetyyliamiinin, 1-efen-amiinin, Ν,Ν-dibentsyylietyleenidiamiinin jne. kanssa.

Edellä mainittujen kationien lisäksi voidaan käyttää sellaisia kationeja, jotka kykenevät muodostamaan suolan muiden typpipitoisten orgaanisten emästen, kuten trimetyyliamiinin, 35 trietyyliamiinin, tributyyliamiinin, pyridiinin, dimetyyli-aniliinin, N-metyylipiperidiinin, N-metyylimorfoliinin, di-etyyliamiinin, disykloheksyyliamiinin jne. kanssa. Sopivia 3 65780 kationeja ovat lisäksi pyridinium-ammoniumryhmät, jotka ovat muodostuneet kefeemirenkaan 3-asemassa. Tässä tapauksessa molekyyliin muodostuu betaiinirakenne.

Edellä mainitut kaavan (I) mukaiset uudet yhdisteet 5 esiintyvät optisina isomeereinä, ja niinpä niiden kaikki D-isomeerit ja raseemiset seokset kuuluvat keksinnön mukaisen menetelmän piiriin.

Edullisia kaavan (I) mukaisia yhdisteitä ovat ne, 2 4 joissa R on vetyatomi, R on tetratsolyylitioryhmä, joka 10 voi olla substituoitu C^^-alkyylillä, ja R"*" on vetyatomi tai kationi, joka voi muodostaa myrkyttömän suolan.

Kaavan (I) mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa siten, että a) saatetaan yhdiste, jonka kaava on 15 r5-nh-ch-conh-S ^ I JLcH R4 (II)

E3 y-n^—CH2R

COORla 20 5 jossa R on vetyatomi tai piitä tai fosforia sisältävä ryhmä, 1 cl R on vetyatomi, suolan muodostava kationi tai suojaryhmä, 3 4 joka on tunnettu kefalosporiinien yhteydessä, ja R ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, reagoimaan kaavan 25 0 ,y° A-N N-C-OH (III) N—(. ° R2 30 mukaisen yhdisteen reaktiivisen karboksyylijohdannaisen 2 kanssa, jossa kaavassa A ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, tai b) saatetaan yhdiste, jonka kaava on 4 65780 R5-NH-r- j-Ns^* CH2R (IV) COORla 5 jossa Rla, R4 ja R5 tarkoittavat samaa kuin edellä, reagoimaan kaavan

O. O

X

A-N Ti-C-NH-CH-C-OH (V) M n '3 "

O R3 O

R2 mukaisen yhdisteen tai sen reaktiivisen karboksyylijohdan- 2 3 naisen kanssa, jossa kaavassa A, R ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, tai 15 c) saatetaan yhdiste, jonka kaava on u A-N N-C-NH-CH-CONH-I l ° P J-(VI)

2° R2 0 T

COORla la 2 3 jossa B on asetoksiryhmä ja A, R , R ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, reagoimaan yhdisteen kanssa, jonka kaava on 25 r6M (VII) jossa M on vetyatomi, alkalimetalli tai maa-alkalimetalli ja R on metoksi- tai pyridiini-l-oksidi-2-yylitiorylmä tai C^_4~alkyylillä mahdollisesti substituoitu tiatsolyylitio-, tiadiatsolyylitio-, triatsolyylitio- tai oksadiatsolyylitio-30 tai tetratsolyylitioryhmä; tai pyridiinin kanssa, ja tarvittaessa poistetaan suojaryhmä R^a.

la

Suojaryhmä R voi olla mikä tahansa niistä, joita tähän asti on käytetty kefalosporiinityyppisten yhdisteiden yhteydessä. Tarkemmin sanottuna sopivia suojaryhmiä ovat mm.

5 65780 1) sellaiset esteriryhmät, jotka voidaan poistaa katalyyttisellä pelkistyksellä, kemiallisella pelkistyksellä tai hydrolyysillä lievissä olosuhteissa, esim. aryylisulfo-nyylialkyyliryhmät, kuten tolueenisulfonyylietyyli jne.

5 substituoidut tai substituoimattomat aralkyyliryhmät, kuten bentsyyli, 4-nitrobentsyyli, difenyylimetyyli, trityyli, 3,5-di(tert,-butyyli)-4-hydroksibentsyyli jne. substituoidut tai substituoimattomat alkyyliryhmät, kuten tert.-butyyli, trikloorietyyli jne. fenasyyliryhmä, alkoksialkyyliryhmät, 10 kuten metoksimetyyli jne. ja substituoimattomat tai alkyylil-lä substituoidut sykliset aminoalkyyliryhmät, kuten piperi-dinoetyyli, 4-metyylipiperidinoetyyli, morfolinoetyyli, pyrrol idinoetyyli jne., 2) sellaiset esteriryhmät, jotka voidaan poistaa 15 entsymaattisesti, esim. asyylioksialkyyliryhmät, kuten pivaloyylioksimetyyli jne. ftalidiryhmä ja indanyyli-ryhmä, 3) piitä, fosforia tai tinaa sisältävät ryhmät, jotka ovat helposti vesikäsittelyllä tai alkoholikäsittelyllä pois- 20 tettavissa, kuten (CH^^Si-, I- o C2H50 P-, (C4H9)3Sn- tms.

C2H5° 25

Kohdissa (1), (2) ja (3) mainitut suojaryhmät ovat vain tyyppiesimerkkejä, ja lisää esimerkkiryhmiä, joita voidaan käyttää tässä keksinnössä, löytyy US-patenttijulkaisuista 3 499 909, 3 573 296 ja 3 641 018 ja DE-hakemusjulkai-suista 2 301 014, 2 253 287 ja 2 337 105. Suoloja muodostako vat kationit R"*-3 ovat niitä, jotka edellä on mainittu R^:n kohdalla. Piitä tai fosforia sisältävät ryhmät R^ ovat samoja kuin R :n kohdalla edellä on esitetty.

Kaavan II mukainen yhdiste voi olla D-isomeerinä, L-isomeerinä tai raseemisena seoksena. k5 Kaavan (III) mukaisen yhdisteen reaktiivisena karbok- syylijohdannaisena voidaan käyttää sellaista reaktiivista karboksyylihappojohdannaista, jota tavallisesti käytetään 65780 happoamidisynteesissä. Reaktiivisia johdannaisia ovat esim. happohalogenidit, happoatsidit, happosyanidit/ seka-happoanhydridit, aktiiviset esterit, aktiiviset amidit jne. Erittäin sopivia ovat esim. happohalogenidit kuten happo-5 kloridit, happobromidit jne ja aktiiviset esterit kuten syanometyyliesteri, trikloorimetyyliesteri jne.

Kaavan (III) mukaisen yhdisteen reaktiivinen karbok-syylijohdannainen voidaan valmistaa helposti saattamalla esim. alla kirjallisuusviitteissä mainitulla menetelmällä 10 syntetisoitu 2,3-dioksopiperatsiini, jonka kaava on 0 0 y~( A-N NH (VIII) 15 N_/

V

2 jossa A ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, reagoimaan fosgeenin, kloorimuurahaishapon trikloorimetyyliesterin tms kanssa.

20 Kirjallisuusviitteet: J.L. Riebsomer, J. Org. Chem., 15, 68-73 (1950)

Edward F. Cluff, et ai., U.S.P. 3 149 154 (1964) 7 65780 o o o o o o in m o r» m

ID ID ID r—I ID tH

ID H ι-l CO r-i m

H

^ ^ * % « % H m o o o o o m o P5I cnrs oo in ooo σ\

H K ID (N ID CN ID (N IDIN

O H n ι-h ‘ ro r-4 m .nro

OOO O

n z n a n s il s O Z O Z u z uz 0-0 o»· ✓-> *-> H_____— H* M , · > £ Λ

«-« rv1 'T

ω ·/—v .h *\ o o o

M ^ H

G w

4) -s /—V

<u «; o o u ^ “O o* \_t U o H G H o ro

4) ·<Η —* O H

'O ^ O rH

3 0 rH

3 3 U U I

S M •""J ° ® 1 .

<V=V* -g. S S „ S

X J a5 h rt m ^ 0 “f----- << B °Y§)

°YZ1 °*S

+j O^zL o^z sT* •h S *T ] lo4 Hm -H 2 S —

£ Tl i u fN

0 * .A J CN (N X

Ai O-^Z „ a X o

Ai I u u w G ro ro ro ro

<-* X X X X

3 U U O O

(Ö l·* ____ 65780 — Γ"~~ ~ ' ~· ' 1 ........ - Ί _ 12 ο ο 2 00 ο ° J Ο Γ-1 1-1 rn m m ° ι ^2 ° ο ι ο ο οο 22 ! S ο So ^ Μ VO CM νΟ 04 ^ H m \ % PJ μ 2 ? κ 9 ~ ο ο υ a r11, 5 1 n κ n s U 2 0 3 ~>- ^ /> ^ ^ ^ 4 «»“»s

P

O O 5* o O O tiP

\_7 £ί jJ W o

2J < _ «N

w ^ KW

k 8 υ o υ o o

o o o (NO

O ^ oo r» —» m O o 04 ^ m 33

r- <N H H KO

VO O

•Hl I I ~ Il

VO 04 O* VO II -M

VO O (N *3> W

I—ι 04 r—{ r—1 O

K O

H <

O K

1 »I?

.* I

•MK on

<0 0 KK

V 04 K o. 2^0 ^ °V2ni ϊ T K k"1 O H \ Ύ r

% U U

E-1 9 65780

Yleisen kaavan (V) mukainen yhdiste voidaan helposti valmistaa siten, että saatetaan esimerkiksi kaavan H-N-CH-COOH (IX)

^ I

5 R3 mukaisen aminohapon (D-isomeeri, L-isomeeri tai rasee-minen seos) alkalimetalli-, maa-alkalimetalli- tai typpi- 3 pitoinen emässuola, jossa kaavassa R :11a on edellä esi-10 tetty merkitys, reagoimaan yleisen kaavan (III) mukaisen yhdisteen reaktiivisen karboksyylijohdannaisen kanssa reaktion suhteen inertissä liuottimessa happoa sitovan reagenssin läsnäollessa.

Kaavan (V) mukaisen yhdisteen karboksyyli-15 ryhmän reaktiivisena johdannaisena käytetään sellaista reaktiivista karboksyylihappojohdannaista, jota yleensä käytetään happoamidisynteesissä. Näitä reaktiivisia johdannaisia ovat mm happohalogenidit, happoanhydridit, orgaanisten tai epäorgaanisten happojen seka-anhydridit, 20 aktiiviset happoamidit, happosyanidit, aktiiviset esterit jne. Erittäin sopivia ovat happokloridit, happojen seka-anhydridit ja aktiiviset happoamidit. Esimerkiksi happojen seka-anhydridejä ovat substituoitujen etikkahappojen, alkyylikarboksyylihappojen, aryylikarboksyylihappojen ja 25 aralkyylikarboksyylihappojen seka-anhydridit, aktiivisia estereitä ovat syanometyyliesterit, substituoidut fenyy-liesterit, substituoidut bentsyyliesterit, substituoidut tienyyliesterit jne ja aktiivisia happoamideja ovat N-asyy-lisakkariinit, N-asyyli-imidatsolit, N-asyylibentsoyyli-30 amidit, N,N-disykloheksyyli-N-asyylivirtsa-aineet, N-asyy-lisulfonamidit jne.

Kaavan (VI) mukaisia yhdisteitä voidaan valmistaa esimerkiksi menetelmällä (ä) tai (b). Voidaan käyttää kaavan (VI) mukaisten yhdisteiden D- tai L-muotoja tai rasee-35 misia seoksia.

65780 10

Menetelmät (a) ja (b) voidaan suorittaa oleellisilta osiltaan samoissa olosuhteissa. Kaavan (II) tai (IV) mukainen yhdiste liuotetaan tai suspendoidaan vähintään yhteen inerttiin liuottimeen, joka esimerkiksi on vesi, asetoni, 5 tetrahydrofuraani, dioksaani, asetonitriili, dimetyyliform-amidi, metanoli, etanoli, metoksietanoli, dietyylieetteri, isopropyylieetteri, bentseeni, tolueeni, metyleenikloridi, kloroformi, etyyliasetaatti, metyyli-isobutyyliketoni tms.

Näin saatu liuos tai suspensio saatetaan reaktioon kaavan 10 (III) mukaisen yhdisteen reaktiivisen johdannaisen kanssa tai kaavan (V) mukaisen yhdisteen kanssa tai kaavan (V) mukaisen yhdisteen karboksyyliryhmän reaktiivisen johdannaisen kanssa mahdollisesti emäksen läsnäollessa -60 - +80°C:ssa, edullisesti -40 - +3 0°C:ssa. Reaktioaika on tavallisesti 5 minuut-15 tia - 5 tuntia. Sopivia emäksiä ovat mm. alkalihydroksidit, alkalivetykarbonaatit, alkalikarbonaatit, alkaliasetaatit jne. tertiääriset amiinit, kuten trimetyyliamiini, trietyyli-amiini, tributyyliamiini, pyridiini, N-metyylipiperidiini, N-metyylimorfoliini, lutidiini, trimetyylipyridiini jne. ja 20 sekundaariset amiinit, kuten disykloheksyyliamiini, dietyyli-amiini jne. Kun kaavan (V) mukaista yhdistettä käytetään menetelmässä (b) vapaan hapon tai suolan muodossa, voidaan menetelmän (b) reaktiota tehostaa lisäämällä vettä sitovaa kondensointireagenssia, kuten N,N-disykloheksyylikarbodi-25 imidiä, N-sykloheksyyli-N'-morfolinoetyylikarbodi-imidiä, N,N'-dietyylikarbodi-imidiä, N,N'-karbonyylidi (2-metyyli-imidatsolia), fosforihapokkeen trialkyyliesteriä, fosfori-hapon etyyliesteriä, fosforioksikloridia, fosforitrikloridia, 2-kloori-l,3,2-dioksafosfolaania tai oksatsolyylikloridia.

30 Kaavan (V) mukaisen yhdisteen suolat voivat esimerkiksi olla alkalimetallisuoloja, maa-alkalimetallisuoloja, ammonium-suoloja sekä orgaanisten emästen, kuten trimetyyliamiinin, disykloheksyyliamiinin tms. kanssa muodostettuja suoloja.

Menetelmä (c) suoritetaan seuraavasti: 35 Kaavan (VI) mukainen yhdiste saatetaan reagoimaan kaavan (VII) mukaisen yhdisteen tai pyridiinin kanssa vähintään yhdessä liuottimessa, joka esimerkiksi on vesi, metanoli, etanoli, propanoli, isopropanoli, butanoli, asetoni, metyyli-etyyliketoni, metyyli-isobutyyliketoni, tetrahydrofuraani, 11 65780 dioksaani, asetonitriili, etyyliasetaatti, metoksietanoli, dimetoksietaani, dimetyyliformaraidi, dimetyylisulfoksidi, dikloorimetaani, kloroformi, dikloorietaani tms. Reaktio on sopivinta suorittaa erittäin polaarisessa liuottimessa, ku-5 ten vedessä tms. Tällöin olisi hyvä pitää reaktioliuoksen pH arvossa 2-10, edullisesti arvossa 4-8. pH voidaan säätää puskuriliuoksella, kuten natriumfosfaattiliuoksella. Reaktio ei vaadi tarkoin määriteltyjä olosuhteita, mutta tavallisesti käytetään 0-100°C lämpötilaa ja reaktioaikaa, joka vaihte-10 lee muutamasta tunnista kymmeneen tuntiin.

Kaavan (I) mukaiset myrkyttömät suolat, joissa R1 on suolan muodostava kationi, voidaan helposti valmistaa tavanomaisilla menetelmillä yleisen kaavan (I) mukaisista yhdisteistä, joissa R^ on vetyatomi tai suojaryhmä.

15 Suojaryhmän R poistaminen suoritetaan sinänsä tun netulla tavalla.

Eräiden kaavan I mukaisten yhdisteiden herkkyys määritettiin seuraavilla kokeilla.

1) Yhdisteiden pienin, eräitä standardikantoja inhi-20 hoiva väkevyys (MIC) on esitetty taulukossa 2.

Pienin inhiboiva väkevyys (MIC) määritettiin malja-menetelmällä, joka on esitetty julkaisussa "Chemotherapy" (Japan), Voi. 16, (1968), ss. 98-99. Elatusalustana käytettiin sydäninfuusioagaria (pH 7,4). Jokaiseen maljaan siir-25 rostettiin 10^ solua (10^ solua/ml).

12 65780

M

3 ti --- S Crtr- § § § §

^ ^ ή H S S

iö <u r—i ie Ή ·Η a) s

•H Q

I I ^ K- K- H

·*< ^ Ή Ή iH m

I V V

I i§‘P

xiii i i i § L -H Λ * Ϊ 8 ihg R. R R s

w -3 S h H H M

VV v /V

k £i W ^ a*H Λ Γ' Γ'' r^.

JT 8 § S ^ “i K

M O «M ' I rH ,_, ^ V V V v n

K

(N O

0 z=l i ' -¾ 4Γ1 I ,w 1 g" 8 η, @ " S - 2s 5 g ·$ °fN .s U · g ^ O _ ^ 0 S g g /—4 0¾ "Γν~υ il oT'k-u

Hi 1 Oi U i vHH

"CV I J I Λ. β _ς 1

Vs? s ® ? § P° ~ M i 1 i 11 1 i $ 1 v I «w ‘3 g z-\ 3 s % Λ ä v g a-® Η 14 V» (N / -ώ Λ —/

K

•H

» 4 » 2 H £

•o g C

Λ ^ o

X 3 X

_ 13 6 5 7 8 0 η ζ 5 s ώ - 7 3 & Π s Κ ^ Η ro ο' η

V

^1 LD

cQ £3 KJ οί O

Ν Μ ΓΜ Η ίη _ £ σ> γ**.

* “Ζ Γ- m ,Η ° ^ ο J Ί V ν K K S ^ <5 ° 0 Ο ο

ro V V

5 η ° ro υ J** „ 8 δ § 8 κ aT 3 ° ζ=^ ο υ 5 ο κ I w 3 I § aT υ ·5 »=/ °cs «TVS υ 0 Λ % 2 δ « V* λ4 I 0-8 j § -λ °(Λ-ϋ ν* ^ s ν- ι Λ, Ρ "ν V° _4 ο * 3 O χ /Τ[\ § £> — § ^ 1η S-® Ρ° _ p2> f) 8 °γ*. §-©' il ° °τ2] °ν § S °ν2ο 5 o^zJ δ 0 2 •C Τ 3 χ aT1 " Υ1 N ° Ζ0 Ηο «,' 3° g s 5 _δ 5 g"

Γ—I

3 Ή r\i £ ^ ^ in 14 6 5 7 8 0 t"- t" -1— m m m m m

H H H ri H

in in in in _j ^ ^ S ·»

l—· '“I I—I rH O

V

in in in m m

(N CN fN (N CN

_I r^~ Γ" [— CTt •h m m m * * » s »

® Η Η ιΗ O

v v V v V

2Ϊ S' O' r> ON

n* i'* id j~* ' ' ·> * ·»

ο Ο Ο ιΗ O

V m

X

" V

s M

m I w 5 Z=/ ·*> l w ' w

*=k z=/ · “« W

I j> IS 5 «

3, 8 a H_§ 2=Y I *-S

K I o WV 7-° w 2:=/ υ « /-i 8 V 2; aT1 , § «vV° Λ s ? "~ vV8 u Γ° Aj ^ a h 1 "v^"u H § Γ° 8 S^> Vf I i-© i i n°

S“® 8 Ύ ) g_/ö\ I

S 8 T ^ § · 5-<o>

9 Ov2. 0^2^ u 8 S

3 0jU . *" ^ oy2> § •n 0 2 υ (M j I _ y aT g 0^2^ °γζΊ

" 5 S H X 0*LJ

5 sP aT aT fo) ° *« 3 u o 5 ^ « rH -—------------- £n ^ n· co σ> o

_ H

* 11 — I

657 8 0 in in in in ·“* Ή H rn

V

S' r-' r- m m tn - - «. ,.

OH I—I H

V V

in m m m ni (N in m £) r·» n.

n~ m m rH

** ·* ^ K

OH H O

^ V V V

S' ^ Is* σι n- m in n> · · v «.

0 I—I Ho

V v V

Z — Z JP

I z-u " z=z aP

2=Y *=* aP i=J“U z=\ w I ζ-υ 2—{ I w

*p z==f i *W

u 5 w k ti 1 o aP u 5 j-f <fV8 *? δ 4 8 8 s

Vz H 8 VVu A 8 -Λ ν'-0 Y5? ΜΓν8 P° Y? A, Vs § g

g~(o) 8 8-/τλ O

i in y >—v y-<0) υ _ ~ oj s |Y2> 1^-7 3^> 1 ϊ ί § " oAL § S aP °ff °Y2'1

fSi UH 0^2^ 0^ZJ

0 aP (0} *P

1 S k/1 g ·“· CN 0 e3 h H h 3 16 65780 £ Ώ ί ϊ- ~ ν ^ m 0 00 « r-i

V

ζ q κ a ° ^ H m

V

s s a {Q

ί £ £ κ ° V V ν

£! 2 t- r- I

v '"i m in

° " H H

V v ?=\ ?=\ »" - B_ n '

I " _ I z-u P“\ B

z=/ z=\ aT s=f I f-o «i I a-o ^ z=f af1 z=f u 5 01 u π aT* I o -w , fc O <0 o u m r~i § I o w \)-u ,z w \_υ r~i o U -4-8 'b O-” r u r° P>

n ° g K

O O z u ,_k ffi o o 5-<ö> § S-<o> §/7Λ i>^ S/Λ g-<2> joi f® «*£ 8 | <ZJ ° J, ^ Ύ)

~ C e2U f °V

| s s s ^ r—4 S “3 , vo Γ" co E-1 ^ 1-1 H r-i 17 65780 £ 1 P ^ ä 1 5 1 H ° n m K ,33 H o

V

LO

" a s | s

s. “KK

^ >v v v

ζ ζ £ S

V / V

z-z J°

I \ M

===¾ »T i_f“° | z-5 z—f f=\ *=as, 2=/ M | Z K I Z « w k04 2Y 2==/ «" 7 z U <0 r·· I O trj ¢2 I § «ry-s " s «g h A, 0-° 0-° Γ° I P° A,

z o — K K

I /TV., g-® 1 8 i |^° J I-® SK°> «b o~^z. 0A23 S 8 Ό X) ” ΥΖΊ °Υ*ί

- 3 o^zJ Q*J

ok **> n Zro

£ U ® » K

3___________u U o rH " — .

S ^ o _i * 04 " " 18 6 5 7 8 0 ίη Ώ ^ g? ^ ro o o

V V

«a »k H « H h' m k ^ o o o ’-'tn tn o

(-H

^ ^ !n VV 5 in in £ g? 1-1 ^ o o

VV V

2 = z n n zi r^o h m 2=/ Ui

K I Y M

O nj m tn S3 .

I 2 ΓΜ U «J

,_I ok ^ i 2 /^λ O o «J m . tl °

w \)-u I 2 u 5 /\v O

ti -cV§ »fVl vf“ I ° Y» Va Λ, I Λ, Λ. a O U Ό z !© I I !^> g o § |-<2> l·® 1 g y ί § § ov§.

~ ° £ °JZ) °jy)

Q ro ro ° z„ U

% K K JT* m

S__“__u 5 S

s ---- H M nl JQ Ό rsj <\j 19 65780 R 1 R I iq * * »

Ή f-H VO

n a\ ro

Hr* rH

* s <, ro O m

V

m un ^ fS o

H I—I LO

£ σι

m r-~ rH

^ S «I»

*Η O O

V v v £ E £

* * V

H rH o

V

@ ' s’ ·*" fol " ® W 8 s vM J eo 0-8 K O μ.

g A0 § ik> I ‘ k>, , ο 1 1^> § ; I X aj x) <m g I υ u g rH _ *"" 1 “ “ § r· oo _

* ™ ” °J

20 6 5 7 8 0 2) Pienin sairaaloista eristettyjä bakteereja inhiboiva väkevyys (MIC) on esitetty taulukoissa 3.

MIC määritettiin samoin kuin edellisessä kohdassa (1).

_ 21 65780 1ΠΊ Ί ΠΓΊ - § g o g o cv o 5° 8 8 8 ^ ^ g A Λ ΛΑ____ £ o o o S £ £ 8

cv cv cv ™ ^ Λ O

§ A Λ Λ A .

r\ . . . · § ° ° I i & ° ° A A A Λ c- ' " 1 ~

8 § O g 2 O m O

8 8 8 g m . cv m

o A A A A

ifl tn "" O cv o O o' g 2 o o S 5i ^ cv cv cv g ^ g

§· » ‘ A A AA

M----------;___ r-i

10 O

1 tn g g o o g ° cp» o o *.888 g · ^ ~ o o o Ö ΛΑΛΑ m o -------- 3 Ό H in M 3 cv en cv 3 G) cv O · O o r~i 2 tn . O o o g g ^ g E-· (¾ 55 ..cv cv evi w ^ ^

aa a A

g 1 S § I R S 8 A Λ Λ Λ VO —— “ ί I —" C- irv m o O Λ _ · o o o 2 o cv o 55 cj cv 8 O m .H o U A A . ·-*

• A A A A

in ~

§ o 8 g g o o O

55 . 7 ? · ~· .° 8 8 8 “ΑΛΛΑ Ά i g1 ι ί ί -η -Hn m 8¾ s $ s i g a ä 5 js a 3¾ ti^-a tiSi 3-a 3 3 a tfl| g Jg £[ g jg ,h| ^ a g [g & 6 5 7 8 0 uv

*A CVJ UV IA

^ W (\J M

o uv la ia u\ cm cm nj irv m

* · I

IA (M (\J 1

CM H H

LA uv • ·

IA CM CM

CM rH r*t |

O O O O

IA la UV IA

IA UV

• · O CM CM Ά

U» H CM

IA uv

rH CM CO

»A tA VO n] CM ^ uv CM uv • ·

O VO CM IA

Ή CM

IA UV

• · O CM CM Ά

LA rl (-( CN

Ä O ° O O

O UV Ά IA

‘Π

>—I

m o oo o

rH CM CN VO

| B JB a il 3 i 3 Ά «3 i [ i 11 i i 11 23 6 5 7 8 0 hlR Ϊη If? P) m Ln in

£ . . H ™ CM CM

Qj ^ ^ ^ H fovovovo Π5 o

•H

G

o----__- s .

3 «H

G O ^ O. 5 H. ^ H. ^ in m ^ cm tn oj c\j h 0 Ή Ή ni r-l h

r-H

0)

•H

10 ------------ Λ ^ m 1 .

rH H fn tr» ί<Λ « H H 04 r-j in m * ^ ^ ^ m cm* in

O *“· CM r-{ CVJ

A § i 8 I § S § Λ Λ Λ λ nJ ______ 10 -----——------- 0 &1 '? O o o O o ° ° 2 ™ ° 8 8 3 ^8 ϊ a Λ λ Λ CO " " 1 ------- lö 1 7 § 8 § g o o o g ” ~ ~ 8 8 8 u~ 8

S A A A A

----—---- 0< 1- 78 § g o 8 0 0 wo, cm 8 8 8^8 A Λ Λ Λ____ 7 i, ^ ! Λ H ^ 10

n «H -H «M IM toBSS

0 dsss « -13 a a a 1 S3 Ιΐ 1 1 | ii a a I il 1| P S3 3 3 I 1 s gs gffliv [ga I g-g i | g | g 24 -1-1-1-[ 65780

m to CO lO

«H in c— in • · · · r\ Η ο Ή in ιλ

CM M

« 1 ' in

CM

O tn o O CVJ υΛ ,

H

O in o I

o cm in

iH

O m m

O cm cm I

rH

8 in in o CJ CM io rj w 2 oo o

(N ^ ^ CM

t § § § I

I I I I S

i 1 i I i i 25 6 5 7 8 0 S P Kf P 2 a ° ” >6 ^ 16 ^ S> S'

P

V? „ tO VO CD

CO r-| m Γ'

I ° H d ^ H

tn

r—I

£ 59 ^ to vo to to «> 3 -H ^ H. in h H >n QJ ·Η * · · · · φ · g § *"* f^ Htovro ·η

* I

ro . ___.

I ------ o · · 1 3 w H -H *0 to VO LO to _ a 3 ^ lf^ " H.

Eh ω ^ tO rHvo tO n* ä --:---J--

•H

l· S' H n m S to «J p o o o o I s ä ä § g si s s s s s « -H to to to tn w s g I g g I a 1 a 1 s 2« 65780 3) Sietokyky Proteus vulgaris GN 76-kannan ja Escherichia freundii GN 346-kannan tuottaman /Ö-laktamaa-sin suhteen:

Kunkin kefalosporiiniyhdisteen β-laktamaasi-sieto-5 kyky määritettiin seuraavalla tavalla.

J& -laktamaasi valmistettiin Proteus vulgaris GN 76-ja Escherichia freundii GN 346-kannoista. 10 ml yhden yön vanhaa viljelmää sydäninfuusioravintoväliaineessa laimennettiin 100 ml :11a väliainetta, joka sisälsi 2 g hiivauutet-10 ta 10 g polypeptonia, 2 g glukoosia, 7 g dinatriumvetyfosfaattia, 2 g kaliumdivetyfosfaattia, 1,2 g ammoniumsulfaat-tia ja 0,4 g magnesiumsulfaattia litrassa ja inkuboitiin samalla ravistellen 37°C:ssa. 2 tunnin inkuboimisen jälkeen lisättiin penisilliini G:tä (50 ^ug/ml) indusoivana aineena 15 ja inkuboitiin vielä 2 tuntia. Solut sentrifugoitiin talteen (5000 r/min, 10 min) ja pestiin kaksi kertaa 0,1 M fosfaattipuskurilla (pH 7,0). Tämän jälkeen suoritettiin solujen äänikäsittely (20 kHz, 50 min) ja sentrifugoitiin 60 minuuttia kierrosluvulla 15000 r/min. Erottuneen entsyy-20 mipitoisen nesteen avulla määritettiin yhdisteiden fo-laktamaasi- sietokyky käyttämällä jodometristä mittausmenetelmää. Saadut tulokset on esitetty taulukossa 4. Taulukon 4 luvut ovat suhteellisia sietoarvoja, jotka on laskettu antamalla kontrollina käytetylle kefaloritsiinille arvo 100.

25

Taulukko 4 ^-laktamaasi-sietokyvyn vertailu

Yhdiste Suhteellinen sietoarvo (%)_

Kontrolli Proteus vulgaris Escherichia on GN 76 freundii _____GN 346_

Kefaloritsiini 100 100

Natrium kefaleksiini 150 29

Natrium kefaloglysiini 1300 0,3

Natrium kefalotiini 105 17

Natrium kefatsoliini 440 150

Yhdiste nro 6 10 0,7

Yhdiste nro 17 7 0,2

Yhdiste nro 27 11 1 27 65780

Taulukoista 2 ja 3 ilmenee/ että tämän keksinnön mukaisesti valmistetuilla yhdisteillä on laajempi bakteerin-vastainen spektri ja paljon parempi bakteerinvastainen teho sekä Pseudomonas aeruginosan, Klebsiella pneumoniaen, 5 Proteus-lajien että useiden lääkkeitä sietävien bakteerien suhteen kuin kontrolleina käytetyllä kefaloglysiinillä so. yhdiste, jolla on aminoryhmä asyyliryhmän o(-asemassa. Taulukosta 4 ilmenee myös, että uudet yhdisteet sietävät /3-lak-tamaasia paljon paremmin kuin kontrolleina käytetyt lääkkeet. 10 Nämä kefalosporiinit ovat yleensä vain vähän myrkylli siä.

Kaavan (I) mukaiset uudet yhdisteet voidaan antaa vapaina happoina tai myrkyttöminä suoloina.

Tämän keksinnön mukaisesti valmistettuja yhdisteitä 15 voidaan antaa ihmisille ja eläimille, kunhan ne ensin saatetaan fysiologiseen muotoon kuten tableteiksi, kapseleiksi, siirapeiksi ruiskeiksi tms., joita tavallisesti käytetään penisilliini- ja kefalosporiini-tyyppisten lääkkeiden yhteydessä.

20 Uusien yhdisteiden valmistusmenetelmiä kuvataan seu- raavassa esimerkkien avulla.

Esimerkki 1

Suspensioon, jossa oli 0,20 g 7-/D (-)-^(-aminofenyy-liasetamido/-3-asetoksimetyyli- A^-kefeemi-4-karboksyyli-25 happoa 15 mltssa vedetöntä kloroformia, sekoitettiin 0,17 ml trietyyliamiinia niin, että syntyi liuos, joka sitten jäähdytettiin 0°C:seen. Tähän liuokseen lisättiin 0,11 g 4-met-yyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyylikloridia, ja seoksen annettiin reagoida huoneenlämpötilassa 2 tuntia. Reak-30 tion päätyttyä reaktioneste haihdutettiin alipaineessa, ja jäännös liuotettiin 15 ml:aan vettä. Näin saatu liuos pestiin 10 ml:11a etyyliasetaattia. Vesikerrokseen lisättiin vielä 20 ml etyyliasetaattia, ja pH säädettiin 2N suolahapolla arvoon 1,5 samanaikaisesti jään avulla jäähdyttäen.

28 6 5780

Sitten etyyliasetaattikerros erotettiin talteen, pestiin ensin vedellä ja sitten natriumkloridin kyllästetyllä vesiliuoksella ja kuivattiin magnesiumsulfaatilla. Kun liuotin sitten tislattiin pois alipaineessa, saatiin 0,22 g 5 7-/D(-)-Q(-(4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyli- λ amino)fenyyliasetamido/-3-asetoksimetyyli-A -kefeemi-4-karboksyylihappoa valkoisina kiteinä, sp. 175°C (hajoaa), saanto 76 %.

IR (KBr) cm”1: Ό Q_Q 1770 (laktaami), 1720-1650 10 (-CON^ , -COOH) NMR (dg-DMSO) ^-arvot: 0,23 (1H, d), 0,63 (1H, d), 2,66 (5H, s) 4,32 (1H, g), 4,43 (1H, d), 5,05 (1H, d), 5,21 (2H, q), 6,15 (2H, bs), 640 (2H, bs), 15 6,57 (2H, bs), 7,0 (3H, s), 8,0 (3H, s).

Kun edellä kuvattu menettely toistettiin siten, että 4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyylikloridi korvattiin taulukossa 5 mainituilla, kaavan (III) mukaisten yhdisteiden reaktiivisilla johdannaisilla, saatiin 20 taulukossa 5 esitetyt vastaavat lopputuotteet. Lopputuotteiden rakenne varmistettiin IR:n ja NMR:n avulla.

29 65780 Ä ο Κλ

O ^ W

8 g o ^ * § g .

Aiv O KN ΚΛ ° K

Vs? “ g « cAVS ” -Λ ° · covy-o o . o w ° '3 I '5 —^ 5 te ° -Λ s w O g |-<0) o 1 o« § <g.

S g W £ S /-Λ ^ U-(o) S

5 g §-<o> g^7 ^ S i g / o

S S O

3 i] -3 oi 1 °tB) -3 ^ . s X J ·| ° ψ s o "a* ° 'f Λ g o i «"* £ , £> “ . £ ; 2 ~ * t ^ s t & i O ΖΓ K co ^ ir· w* ti co * « ° ft o o — 3

»-H

3 -——--—:--:________ <0 --— -— -—---

H

i ·§ o

M

a t> i» u o

3 H

•5 °

>> O «H

an ^ «H g s s o^i g 8 •d-d T Ί S oi li °V oi χΒ) •e cvj 1 I O 5¾ G.2, S ° *7 te M CV L O. ' ϋ O K cv

3 Π ΚΛ Vrx tfV

S -ri Jc .XT' K

> > n w ö

ra -h ° O CL

ra ·h K

30 65780

Edellä esitetty menettely toistettiin, mutta tri-etyyliamiinin lisäksi käytettiin alla olevia yhdisteitä, jolloin saatiin 7-^D (-) - - (4-metyyli-2,3-diokso-l- piperatsinokarbonyyliamino)fenyyliasetamido7-3-asetoksi-5 metyyli- A^-kefeemi-4-karboksyylihappo.

Yhdiste Lopputuotteen saanto (CH3)3SiCl 83 % Οχ 10 PCI 75 %

_O

CH3

Kun edellä mainittu Ί-£ϋ (-) -o^-(4-metyyli-2,3-diokso-15 1-piperatsinokarbonyyliamino)fenyyliasetamidq7-3-asetoksi-metyyli-^i^-kefeemi-4-karboksyylihappo, sp. 17 5°C (hajoaa) , uudelleenkiteytettiin vesipitoisesta asetonista, saatiin valkoisia kiteitä, joiden sulamispiste oli 198-200°C (hajoaa).

Esimerkki 2 20 1) Liuokseen, jossa oli 28,2 g D(-)-feyyliglysiinin natriumsuolaa 150 mlissa vettä, lisättiin 200 ml etyyliasetaattia ja 18,2 g trietyyliamiinia, ja tämä seos jäähdytettiin 0°C:een. Tähän seokseen lisättiin 34,5 g 4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyylikloridia 15 minuutin aikana, 25 ja seoksen annettiin reagoida 15 minuuttia 5-10°C:ssa. Kun vesikerros erotettiin talteen, ja sen pH säädettiin 2N suolahapolla arvoon 0,5 samanaikaisesti jäällä jäähdyttäen, erottui kiteitä. Kun kiteet suodatettiin talteen ja kuivattiin, saatiin 42 g D (-) -Okr (4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsino-30 karbonyyliamino)fenyylietikkahappoa valkoisina kiteinä, sp.

140-142°C (hajoaa) .

IR (KBr) cm”·1 :Yq_0 17 00,1660 NMR (d6-DMS0)f-arvot: 0,1 (1H, d), 2,65 (5H, s), 4,60 (1H, d), 35 6,10 (2H, bs), 650 (2H, bs), 7,0 (3H, s).

2) Suspensioon, jossa oli 0,31 g edellisessä kohdassa (1) valmistettua D (-)-Οζ-(4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsino-karbonyyliamino)fenyylietikkahappoa 15 ml:ssa vedetöntä metyleenikloridia, sekoitettiin 0,11 g N-metyylimorfoliiniä 31 65780 niin, että syntyi liuos, joka jäähdytettiin -20°C:een. Kun tähän liuokseen lisättiin liuos, jossa oli 0,13 g etyyli-kloorikarbonaattia 3 ml:ssa vedetöntä metyleenikloridia, ja seoksen annettiin reagoida -10 - 20°C:ssa 60 minuuttia, syn-5 tyi sekahappoanhydridiä. Tähän happoanhydridiin tiputettiin liuos, joka oli valmistettu lisäämällä 0,50 ml trietyyli-amiinia suspensioon, jossa oli 0,41 g 7-amino-3-/2-(5-metyy- λ li-1,3,4-tiadiatsolyyli)-tiometyyli7-,A ”kefeemi-4-karboksyy-lihappoa 5 ml:ssa metanolia. Tiputuksen jälkeen seoksen an-10 nettiin reagoida 30 minuuttia -50 - -30°C:ssa, 30 minuuttia -30 - 20°C:ssa, 60 minuuttia -20 - 0°C:ssa ja lopuksi 30 minuuttia huoneenlämpötilassa. Sen jälkeen reaktioliuos väke-vöitiin alipaineessa ja konsentraatti liuotettiin 10 ml:aan vettä, pestiin 5 ml:lla etyyliasetaattia, lisättiin 15 ml 15 etyyliasetaattia ja säädettiin pH 2N suolahapolla arvoon 1,5 samanaikaisesti jäällä jäähdyttäen. Kun tämän jälkeen liukenematon aine suodatettiin pois, ja etyyliasetaattikerros erotettiin talteen ja pestiin ensin vedellä ja sitten kyllästetyllä natriumkloridiliuoksella, kuivattiin magnesiumsulfaa-20 tiliä ja liuotin poistettiin alipaineessa, saatiin 0,58 g 7-/5 (-) -0(- (4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyliamino) -fenyyliasetamidq7-3-/2-(5-metyyli-l,3,4-tiadiatsolyyli)tio-metyyli?-A3-kefeemi-4-karboksyylihappoa, sp. 160°C (hajoaa), saanto 91 %.

25 IR (KBr) cm-1 :Vc=0 1780 (laktaami) , 1650-1720 (-CON^ , -COOH) NMR (dg-DMSO) -arvot: 0,2 (1H, d), 0,6 (1H, d), 2,60 (5H, s), 4,35 (1H, g), 4,40 (1H, d), 5,0 (1H, d), 30 5,70 (2H, g), 6,10 (2H, bs), 6,25-6,55 (2H, 2H, bs), 7,0 (3H, s) , 7,30 (3H, s) .

Kun edellä kuvattu menettely toistettiin siten, että D (-) -ot- (4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyliamino) -fenyylietikkahappo korvattiin taulukossa 6 esitetyillä, kaa-35 van (V) mukaisilla yhdisteillä, saatiin taulukossa 6 mainitut vastaavat lopputuotteet. Lopputuotteiden rakenne varmistettiin IR:n ja NMR:n avulla.

32 65780 ~ tW" ~ Ä w *4

'tcP

'V »>» w

fe=\ Ä=f CM

I V) ^ w

fe=/ OK

“ J§ g v. »T^-8 v.

s«^ *ris - V3 - ass y* g -i ^ Π ° ° ° O o —^ S S q O __.

v ° Λ O ö o-/nV

g M~ S /-v β I \2/ s S o° g<0> O' s<2>S 8 3 ‘VS 5

55 "rt “V

3 O 55 CM

+i •a-' >, ·"? *U

I I w1 .° s* I

3 . £ 5,|> £ , k 3 ^ o A o I o .£*.

o «o « « S Kg a x 3 _ I—( - 5._ 3 ---- (fl

Eh

<U W

+J Ό

W ►_ O

Ί O _ S * § S-/o> >1 o o K\5y $8 I-® 8

5 gH© g 0 S

* gw 9 n

8 ? °f") °V

> °r^ °V s'

0^V ^ fM

S CM ^ CM

S X S Λ g I δ

«o O S K S

33 65780 w o i w * W en o w /~i O o "Jr° s A .1 M ° o° :¾ C-

O VO

£Λ2> ~

§ ' I

v ·

T) J

Λ ° ^ i έ φ "

_ K

g § 2 I-® £ g w

O

VD C_) i , :o I K (|) 65780 34

Esimerkki 3

Kun käytettiin0,3 g D(-)-ö(-(4-metyyli-2,3-diokso- 1-piperatsinokarbonyyliamino)fenyylietikkahappoa ja 0,33 g 7-amino-3-_/5- (1-metyyli-l, 2,3,4-tetratsolyyli) tiometyyli7~ 5 Δ ^-kefeemi-4-karboksyylihappoa, ja meneteltiin samoin kuin esimerkissä 2 saatiin 0,5 g 7-_/D(-)-0(- (4-metyyli-2,3-diokso-1-piperatsinokarbonyyli amino)fenyy1iase tamidq/-3-/5-(1-metyyli-l, 2,3,4-tetratsolyyli) -tiometyyli7-A ^-kefeemi- 4-karboksyylihappoa, sp. 161-163°C (hajoaa), saanto 76 %.

10 IR (nujoli) cm-1:Vc=0 1775 (laktaami), 1720-1660 (-CONd , -COOK) NMR (dg-DMSO) C -arvot: 0,02 (1H, d), 0,34 (1H, d), 2,48 (5H, s), 4,17 (1H, q), 4,26 (1H, d), 4,92 (1H, d), 15 5,66 (2H, s), 6,01 (5H, s), 6,35 (4H, s), 7,0 (3H, s).

Kun edellä kuvattu menettely toistettiin siten, että D(-)-Q^-(4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyliami-no)fenyylietikkahappo korvattiin taulukossa 7 edistetyllä, 20 kaavan (V) mukaisilla yhdisteillä, saatiin vastaavat, taulukossa 7 mainitut lopputuotteet. Lopputuotteiden rakenne varmistettiin IR:n ja NMR:n avulla.

35 6 5 7 8 0 5==¾ .Τ' I äs-u κ=<' · -r a-Ä ^ 3 ¢/3¾¾. ?? , > X 'i ™ si=^" S5—0¾¾ . £ K vo ^ =7 v? fe =/ .r; % « i£ ..“. g O-s « gaS I1 „ ? . 3

K 1 "S-® i I

§ O 0- -V Ί S

g oo g <P w ° o° e ti O -(O) C- o P g to :nl t? £ \jl/ H O ^4 O VO Ή

t 8 K- „ |-<°> g-® I

0 v^v0 g o o a +j S3 d o « aj I Λ °γ^γ° ° Ovfe o g

I j. C » a-v 1 ^ * S

-H ? 1 tU - TJL^ h

| « - «5 £ s- (O) -S

____ E; -------- . o ~-·, λ:

-H

fH

o c

-P

0) e ,, w .

"8 £ 1 ^/Λ § g * * | \2) s g £ I ? a? r® 'g-® « 1 :r!r° I i

H , « ff °rY -S

g 4 s jlo<V «o**J i

? I ^ . | ir\ "Τ' 1 H

S O 5 O S n to) ------—_ ___ ΐ 36 65780

Esimerkki 4

Kun käytettiin 0,30 g D(-)-°(-(4-metyyli-2,3-diokso- 1-piperatsinokarbonyyliamino)fenyylietikkahappoa ja 0,34 g 7-amino-3-/5-(1,3,4-tiadiatsolyyli)-tiometyyli/- A3-kefeemi-5 4-karboksyylihappoa, ja meneteltiin samoin kuin esimerkissä 2, saatiin 0,47 g 7-/D(-)-cJL- (4-metyyli-2,3-diokso-l-piperat-sinokarbonyyliamino)fenyyliasetamido/-3-/5-(1,3,4-tiadiatsolyyli) -tiometyyli/-A3-kefeemi-4-karboksyylihappoa, sp. 158-159°C (hajoaa), saanto 71,5 %.

10 IR (nujoli) cm ^q=q 1775 (laktaami), 1720-1660 (-CON^ , -COOH)

Kun edellä kuvattu menettely toistettiin siten, että D (-) -<X- (4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyliamino) -fenyylietikkahappo korvattiin D(-)-°( -(4-etyyli-2,3-diokso-15 1-piperatsinokarbonyyliamino)fenyylietikkahapolla, saatiin 7-/D(-)-θ(-(4-etyyli-2,3-diokso-1-piperatsinokarbonyyliamino) fenyyliasetamido/-3-/5-(1,3,4-tiadiatsolyyli)-tio-metyyli/-A3-kefeemi-4~karboksyylihappoa, sp. 123°C (hajoaa) , saanto 64,5 %.

20 Näin saadun tuotteen pH säädettiin arvoon 7,0 neut raloimalla natriumvetykarbonaatin vesiliuoksella, suodatettiin ja kylmäkuivattiin, jolloin saatiin tuotteen nat-riumsuola.

Esimerkki 5 25 Kun käytettiin 0,31 g D(-)- (4-metyyli-2,3-diokso- 1-piperatsinokarbonyyliamino)fenyylietikkahappoa ja 0,39 g 7-amino-3-/2-(1-metyyli-l,3,4-triatsolyyli)-tiometyyli/-^3-kefeemi-4-karboksyylihappoa, ja meneteltiin muuten samoin kuin esimerkissä 2 paitsi, että metanoli korvattiin 30 vedettömällä metyleenikloridilla, saatiin 0,43 g 7-/D(-)-0i^ - (4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyliamino)fenyyli-asetamido/-3-/2-(1-metyyli-l,3,4-triatsolyyli)-tiometyyli/-A^-kefeemi-4-karboksyylihappoa, saanto 70 %.

IR (nujoli) cm ^q_q 1780 (laktaami), 1720-1650 35 (-CONC! , -COOH).

37 6 5 7 8 0

Kun edellä kuvattu menettely toistettiin siten, että D(-)-<3{- (4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyy-liamino)fenyylietikkahappo korvattiin taulukossa 8 mainituilla, kaavan (V) mukaisilla yhdisteillä, saatiin vastaa-5 vat, taulukossa 8 esitetyt lopputuotteet. Lopputuotteiden rakenne varmistettiin IR:n ja NMR:n avulla.

38 6 5 7 8 0

I f=\ 'sT I

I S*!-0 I T1 % * > IM *· s g £ ^ “7 •Ci-s “ s * ^ A 1 ·$-β B ° · J 5 8 βο Γο o |-<ö> ζ I s «, 5 ^-7 »-» P »n 1 8 I yS g 8 _ 0 rV^"1 .2, I <d .►J O a 5» Ojd; a λι £ ] 1 ° Λ g . 5 00 P O P (o) P, 0 Λ! ,*------ 3 r-f 3

«J

E-< Ä

" O

t». o t l^> 1 I ? |<2> 1 X) ? s 'c. Τ')

g T s Λ°V

Esimerkki 6

Menettelemällä samoin kuin esimerkissä 2 valmistettiin 7-/D(-) -o(-(4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsino-karbonyyliamino)-p-hydroksifenyyliasetamido/-3-/5-(1-metyy- Λ li-1,2,3,4-tetratsolyyli)-tiometyyli/-Δ -kefeemi-4-karbok-5 syylihappoa 7-amino-3-/5-(1-metyyli-l,2,3,4-tetratsolyyli)-tiometyyli/-A^-kefeemi-4-karboksyylihaposta ja D(-)-^-(4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyliamino-p-hydroksi-fenyylietikkahaposta.

Sulamispiste (hajoaa) 147-149°C, saanto 62,0 %.

10 IR (KBr) cm q_q 1765 (laktaami) , 1720-1660 (-CON^ , -C00H) .

Näin saadun tuotteen pH säädettiin arvoon 7,0 neutraloimalla natriumvetykarbonaatin vesiliuoksella, suodatettiin ja kylmäkuivattiin, jolloin saatiin tuotteen natrium-15 suola.

Esimerkki 7 10 ml:aan fosforihappopuskuria, jonka pH oli 6,3, suspendoitiin 0,57 g 7-/D(-)-°(-(4-etyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyliamino)fenyyliasetamido)-3-asetoksi-

O

20 metyyli-Δ -kefeemi-4-karboksyylihappoa, ja tähän suspensioon liuotettiin 0,07 g natriumvetykarbonaattia. Näin saatuun liuokseen liuotettiin 0,12 g 1-metyyli-5-merkapto- 1,2,3,4-tetratsolia, ja reaktion annettiin tapahtua liuoksessa 24 tuntia, ja koko reaktion ajan huolehdittiin laimean 25 suolahapon ja natriumvetykarbonaatin avulla siitä, että pH pysyi arvossa 6,5-6,7. Reaktion päätyttyä reaktioliuos jäähdytettiin ja sen pH säädettiin laimealla suolahapolla arvoon 5,0. Reaktioliuosta pestiin riittävästi etyyliasetaatilla, minkä jälkeen vesikerros erotettiin talteen, ja 30 sen pH säädettiin laimealla suolahapolla arvoon 1,5. Kun erottuneet kiteet suodatettiin talteen, kuivattiin ja pestiin etyyliasetaatilla, saatiin 0,40 g 7-/D(-)(4-etyy-li-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyliamino)fenyyliasetamido/- 3-/5-(1-metyyli-l,2,3,4-tetratsolyyli)tiometyyli/-Δ^-kefee-35 mi-4-karboksyylihappoa, sp. 163-165°C (hajoaa), saanto 74,5 %.

40 65780 IR (KBr) cm”1: V^C=Q 1775 (laktaami), 1720-1660 (-CON^ , -COOH) NMR (dg-DMSO) -arvot: 0,18 (1H, d), 0,55 (1H, d), 2,64 (5H, s), 5 4,3 (1H, q), 4,4 (1H, d), 5,0 (1H, d), 5,75 (2H, s), 6,05 (5H, s), 6,3-6,8 (6H), 8,92 (3H, t).

Näin saadun tuotteen pH säädettiin arvoon 7,0 neutraloimalla natriumvetykarbonaatin vesiliuoksella, suoda-1® tettiin ja kylmäkuivattiin, jolloin saatiin tuotteen nat-riumsuola.

Menettelemällä samoin kuin edellä valmistettiin taulukossa 9 esitetyt lopputuotteet 7-(D(-)-oC-(4-metyyli- 2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyli)fenyyliasetamido/-3-^ asetoksimetyyli-^^-kefeemi-4-karboksyylihaposta tai 7-/D(-)-o(-(4-etyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyliamino)fenyyli-

O

asetamido/-3-asetoksimetyyli-Δ -kefeemi-4-karboksyyliha-posta ja taulukossa 9 esitetyistä, kaavan (VII) mukaisista yhdisteistä. Kaikki lopputuotteet olivat D(-)-isomeerejä, 20 ja niiden rakenne varmistettiin IR:n ja NMR:n avulla.

41 6 5 7 8 0 to, trj O V4.

^ *?=< lf\ 55=5? rjPm ^=P fe:-x «ö I \,_g 00 l v^ c^ k=f ' % ^ I ^ ω ° g _ ^ ÄV 2 (M η *p W * CO rt w. ci I O K\ -Cg 3 r? « / Λ O C~- ir! cd a| J "Cr0 o v g ;~

-4 h p° s Q S

» s -c ° 1 > o nQ i o» g s g/rv o g <o x \s oh ^\0/ in o ir>

-* P, /—V 5 '—f rH O _ H

! S r® s g-® a 8 - <yt „ S ~ °<A s <Xx) S op s -V i * i x> i

£> ^ tU

* ρ, π o, ϊτ o* ° W o OT S « a 0) « *51 1 S S w s„ I f'f io —" ^=¾ i=/ JL_/ « NK\ Ä 3 '-o g

> Xi VJ

3 * 42 65780

Vn ^ * “· ΐ=85έ= ^ f=\ P & έ=-7* «.

»W ^ w. 4 Ό *1T O -sU? e % CO ** CO -3 Wo CM § C\J α ° 5 ri w 5 «2 ^-4 O § V S -. is l <>8 s “0-S f Λ* o“ O of K 1 2 4. a Γ° a w ° 1 ~ ° I O , 1 5 § ® I® s J® g^7 " . f s I „ Ύ4 ? °rK) ·? VS I °y -5 θ'-a £ öW « ^ £ r°\ . L o W P. tf» o, ϋ w g p, W co · to o "(0 0 = K gj w

O' I \ W=K

o Ij- «Lf" Γ>*

r-J ·—I

L-------- 2 (0 65780 43 fee a ^ ^ o *· 1- 5 @"*° o l=? o . Jn, 0 % *~ CO Π £Λ ^ 13 g . ! .¾ 1 . ? § a ? g - ,“g ”„ <4-8 2· Y1 s vl 5 A °o 4 rt Q » a ° s

a ° ' k ° ' § I

5 § jr* m S

ä-<2> |<Ö> I

ft ft N—' O

7 Is 8 1 °<A

T) f °rt s i O ^ w cy^r' , ™ * I . Γ .·. ft <c JT1 p. r<~\ p. 4. w ft 10 ft w 4^ - ° o ft c.

O to nj 0 a; +j (0 •n (Ω g . ft (Λ ft=< 7 w 0 . I O ft=( / ( 1 ·*< J° <o>->°

3 S

3 ° g

Bh ° -;------ 44 6 5 7 8 0

Esimerkki 8 10 ml saan vettä suspendoitiin 1,15 g 7-/D(-)-0^-(4-etyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyliamino)fenyyli- λ asetamido/-3-asetoksimetyyli-Δ -kefeemi-4-karboksyyli-5 happoa, ja tähän suspensioon liuotettiin 0,17 g natrium-vetykarbonaattia, ja sen jälkeen lisättiin vielä 0,48 g pyridiiniä ja 4,1 g kaliumtiosyanaattia. Reaktion annettiin jatkua tässä seoksessa 5 tuntia 60°C:ssa, ja koko ajan huolehdittiin laimean suolahapon ja natriumvetykarbonaatin 10 avulla siitä, että pH pysyi arvossa 6,0-6,5. Reaktion päätyttyä reaktioseos laimennettiin 20 ml:11a vettä ja pestiin sen jälkeen riittävästi kloroformilla. Vesikerros erotettiin talteen, ja sen pH säädettiin laimealla suolahapolla arvoon 1,5. Kun erottuneet kiteet suodatettiin 15 talteen, kuivattiin ja pestiin asetonilla, saatiin 1,04 g (saanto 79,6 %) 7-/D'(-)-of-(4-etyyli-2,3-diokso-l-piperatsi- 3 nokarbonyyliamino)fenyyliasetamido/-3-pyridinometyyli- Δ -kefeemi-4-karboksyylihappobetaiinin tiosyaanihapposuo-laa, jonka sp. oli 155-160°C ja kemiallinen kaava 20 _ Λ 0 .0 v> 4» CH-*CH?-N N-C0NHCHC0MH —|—r "| ©f-x (ä V υ C00H SCK° 25 · , , lii (KDr) cm : \/Ct;0 1780 (l ahtaasti) 1720 -

1660 (-COMO

^SCN 2040 30 45 65780

Menettelemällä samalla tavalla kuin yllä valmistettiin 7-/D (-)-o(-(4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsino-karbonyyliamino) fenyyliasetamido/-3-pyridinometyyli-A -kefeemi-4-karboksyylihappobetaiinin tiosyaanihapposuolaa 5 7-/D(-)- o(-(4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyli- amino)fenyyliasetamido/-3-asetoksimetyyli-eemi-4-karboksyylihaposta ja pyridiinistä, ja tuotteen kemiallinen kaava on 10 0 0 CH3-N N-CONHCHCONH —i—r'^ w (p) ;07ν«*2-ν

υ COOH SCWU

15

Sulamispiste 180-185°C (hajoaa), saanto 82,0 %.

Kun nämä kaksi tuotetta käsiteltiin tavalliseen tapaan ioninvaihtohartsilla, saatiin halutut 7-/D(-)-Q^-20 (4-etyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyliamino)fenyyli-asetamido/-3-pyridinometyyli-A -kefeemi-4-karboksyylihap-pobetaiini ja 7-/D(-)-0^-(4-metyyli-2,3-diokso-l-piperatsi-nokarbonyyliamino)fenyyliasetamido/-3-pyridinometyyli- A^-kefeemi-4-karboksyylihappobetaiini.

25 Esimerkki 9 85 ml:aan vedetöntä metanolia liuotettiin 1,5 g 7-/D(-)-o( -(4-etyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyli-amino)fenyyliasetamido/-3-/2-(pyridyyli-l-oksidi)-tiometyy-. li/-A^-kefeemi-4-karboksyylihappoa. Näin saatuun liuok- 30 seen lisättiin 0,65 g vedetöntä kupari(2)kloridia, ja tätä seosta sekoitettiin 15 minuuttia huoneenlämpötilassa, ja sen jälkeen reaktion annettiin jatkua 14 tuntia 50°C:ssa. Reaktion päätyttyä reaktioliuoksen läpi laskettiin vety-sulfidikaasua 20 minuutin ajan, ja samanaikaisesti jäähdy-35 tettiin jäällä. Syntynyt kiinteä aine suodatettiin pois, ja 46 6 5 7 8 0 suodos väkevöitiin alipaineessa. Jäännökseen lisättiin 20 ml natriumvetykarbonaatin 5 % vesiliuosta, liukenematon aine suodatettiin pois ja suodoksen pH säädettiin laimealla suolahapolla arvoon 6,5. Sen jälkeen suodos pes-5 tiin etyyliasetaatilla (3 x 10 ml), vesikerros erotettiin talteen, ja sen pH säädettiin laimealla suolahapolla arvoon 1,8. Kun erottuneet kiteet suodatettiin talteen, kuivattiin alipaineessa ja pestiin etyyliasetaatti-kloroformiseok-sella (1:1 tilavuusosaa), saatiin 0,40 g 7-/D(-)-oC-(4-10 etyyli-2,3-diokso-l-piperatsinokarbonyyliamino)fenyyli- asetamido/-3-metoksimetyyli - Λ3 -kefeemi-4-karboksyylihappoa, sp. 162-166°C (hajoaa), saanto 30,5 %.

IR (KBr) cm”1: \) c_0 1770 (laktaami) , 1700 (-COOH) , 1666 (-CON^l )

15 (pO

NMR (dg-DMSO) C -arvot: 0,13 (1H, d), 0,53 (1H, d), 2,61 (5H, s), 4,31 (1H, q), 4,41 (1H, d), 4,96 (1H, d), 582 (2H, s), 6,10 (2H, bs), 6,33 (2H, 2H, 2H, bs), 6,79 (3H, s), 8,89 (3H, t) .

Claims

47 65780

1. Menetelmä uusien terapeuttisesti käytettävien kefalosporiinien valmistamiseksi, joiden kaava on 5 O O )—( A-N N-C-NH-CH-CONH-j- 10 ^r2° *3 m R COOR1 jossa R1 on vetyatomi tai suolan muodostava kationi,

15 R* on vetyatomi tai metyyliryhmä, R on fenyyli- tai hydroksifenyyliryhmä, A on C,_4-alkyyliryhmä tai fenyy liryhmä ja R on asetoksi-, metoksi-, pyridinium- tai pyridiini-l-oksidi-2-yylitioryhmä tai C^_^-alkyyIillä mahdollisesti substituoitu tiatsolyylitio-, tiadiatsolyy-20 litio-, triatsolyylitio-, oksadiatsolyylitio- tai tetratso-lyylitioryhmä, tunnettu siitä, että a) saatetaan yhdiste, jonka kaava on 25 r5-nh-ch-conh-|—r''8^ R3 QX- Mv^j^-CHjR4 ^11) COORla 30 jossa R5 on vetyatomi tai piitä tai fosforia sisältävä ryhmä, R^a on vetyatomi, suolan muodostava kationi tai suojaryhmä, joka on tunnettu kefalosporiinien yhteydessä, 3 4 Da R ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, reagoimaan 35 kaavan 6 5 7 8 0 o ,0 v_a /\ (ixi) A-N N-C-OH \—/ : 5 \ 0 R2 mukaisen yhdisteen reaktiivisen karboksyylijohdannaisen 10 kanssa, jossa kaavassa A ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, tai b) saatetaan yhdiste, jonka kaava on 15 rS-nh-j-Y'S ^Ny^C^R* (IV) C00Rla 20 jossa R^a, R^ ja R^ tarkoittavat samaa kuin edellä, reagoimaan kaavan 0 0 25 ^ /f / \ A-N , N-C-NH-CH-C-OH \_/ " \ " (V) v 0 RJ 0 R2 30 mukaisen yhdisteen tai sen reaktiivisen karboksyylijoh- 2 3 dannaisen kanssa, jossa kaavassa A, R ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, tai c) saatetaan yhdiste, jonka kaava on 65780 o o /—( _.Sv. A-N N-C-NH-CH-CONH——f >

5 R3 ° loo*'* m)

10 Ja 2 3 jossa B on asetoksiryhmä ja A, R , R ja R tarkoittavat samaa kuin edellä, reagoimaan yhdisteen kanssa, jonka kaava on

15 R6M (VII) jossa M on vetyatomi, alkalimetalli tai maa-alkalimetalli ja R6 on metoksi- tai pyridiini-l-oksidi-2-yylitioryhmä tai C1_4-alkyylillä mahdollisesti substituoitu tiatsolyyli- ^ tior,tiadiatsolyylitio-, triatsolyylitio- tai oksadiatsolyyli- tio- tai tetratsolyylitioryhmä» tai pyridiinin kanssa, ja la tarvittaessa poistetaan suojaryhmä R

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n- 2 4 n e t t u siitä, että R on vetyatomi, R on C, .-alkyy-25 Iillä mahdollisesti substituoitu tetratsolyylitioryhmä ja R^ on vetyatomi tai kationi, joka voi muodostaa myrkyttömän suolan. 50 6 5 7 8 0 Patentkravs