FI65772C - Foerfarande foer framstaellning av antimikrobiellt verksamma av huden foerdragbara 2-klor-6-metyl-4-aralkylfenoler - Google Patents

Description

I5SFH Μ 01)Κϋυ*·ϋΤϋ*/υ»·ΚΑΙ5υ srrj „ 0 JSTa lJ 'Ί1' UTLAGQN I NGSSKRIPT 65 7 72 C (45) Patentti oyönr.stty 10 07 lv34 Patent eeddelct V ’ V (51) KvJ^/tata3 C 07 C 39/367, 39/2*» SUOMI—FINLAND (M) 770825 (22) H»k*mtapWvt—ΑηιΜαιΙΐφ4·| 15.03.77 (23) Alkupilvl—6ΙΜ(Ιμ(·4·| 15.03.77 (41) Tullut fulkiMkit — BHvft offwtN| 16.09.77 «SKeriBBBHS- 30·03·8'' (32)(33)(31) (Vfdattjr MM»k«n~eagM prtartMt 15.03.76

Saksan Demokraattinen Tasavalta-Demokratiska Republiken Tyskland(DD) WP 191842 (71) VEB Jenapharm, Otto Schott-Strasse 13, 69 Jena,

Saksan Demokraattinen Tasavalta-Demokratiska Republiken Tyskland(DD) (72) Axel Kramer, Greifswald, Eberhard Schrötter, Wernigerode,

Erich Griinert, Zeulenroda, Wolfgang Weuffen, Greifswald,

Hiltrud Höppe, Greifswald, Saksan Demokraattinen Tasavalta-Demokratiska Republiken Tyskland(DD) (74) Oy Borenius & Co Ab (54) Menetelmä mikrobeja vastustavasii vaikuttavien, ihon sietämien 2-kloori-6-metyylί-4-aralkyylifenoiien valmistamiseksi -För f a rande för f ramstäl lning av ant.imikrobiel 11 verksamma, av huden fördragbara 2-klor-6-metyl-4-aralkylfenoler

Keksinnön kohteena on menetelmä uusien mikrobeja vastustavasti vaikuttavien, ihon sietämien 2-kloori-6-metyyli-4-aralkyylifenolien, joiden yleinen kaava on 0H

“<T

f 2 (I) & B2 jossa kaavassa R^ ja R^ ovat H tai Cl, valmistamiseksi 4-kloori-2-metyylifenolisynteesin jäännöksestä, joka pääasiallisesti sisältää 2-kloori-6-metyylifenolia ja pieniä määriä 2-metyylifenoiia ja/tai 4-kloori-2-metyylifenolia.

4-kloori-2-metyylifenolia käytetään tekniikassa monella tavoin. Sitä käytetään erikoisesti välituotteena kasvinsuojeluaineiden synteesissä.

4-kloori-2-metyylifenolin valmistamiseksi kloorataan 2-metyylifenoiia soveltamalla erilaisia menetelmiä, erikoisesti kuitenkin sulfuryyli-kloridin avulla. Tällöin saadaan pääasiallisesti seos, jossa on 2-metyylifenolia, 2-kloori-6-metyylifenolia ja 4-kloori-2-metyylifeno- 2 65772 lia. Tätä reaktioseosta tislattaessa muodostuu esitisleenä seos, jossa on 2-kloori-6-metyylifenolia sekä pienin määrin 2-metyylifenolia ja 4-kloori-2-metyylifenolia, minkä jälkeen saadaan haluttua 4-kloori- 2-metyylifenolia.

Suurin määrin tarvittavan 4-kloori-2-metyylifenolin synteesin yhteydessä muodostuu tietenkin huomattava määrä esitislettä, jolle on välttämätöntä saada käyttöä. Esitisle on tähän asti hävitetty polttamalla. Tämä menetelmä ei ole taloudellisesti puolustettavissa, koska hävitetään arvokkaita raaka-aineita. Lisäksi muodostuu poltettaessa HCl-kaasua, joka laitoksissa aiheuttaa korroosiovahinkoja, ja joka myös on erittäin arveluttavaa ympäristön saastumisen kannalta.

Keksinnön tarkoituksena on edellä mainittujen taloudellisten ja teknisten haittojen poistamiseksi käyttää mainittua esitislettä hyödylliseen tarkoitukseen.

Keksinnön tehtävänä on näin ollen sellaisen menetelmän ehdottaminen, jonka ansoista voidaan mainitusta tisleestä valmistaa mikrobeja vastustavia, ihon sietämiä yhdisteitä.

Keksinnön mukaan valmistetaan yleisen kaavan (I) mukaisia arvokkaita yhdisteitä siten, että 2-metyylifenolin kloorauksen reaktioseoksen tislauksessa muodostunut esitisle, edullisesti sen jälkeen kun sen 2-metyylifenolipitoisuutta on pienennetty klooraamalla ja 4-kloori-2-metyylifenolipitoisuutta on pienennetty erotustislaamalla, aralkyloi-daan Friedel-Crafts-alkylointiolosuhteissa ja kaavan I mukainen 2-kloori-6-metyyli-4-aralkyylifenoli otetaan talteen tislaamalla ja/tai kiteyttämällä.

Esi tisleen sisältäessä suuremmin määrin 2-metyylifenolia ja 4-kloori- 2-metyylifenolia on tarkoituksenmukaista yleisen kaavan I mukaisten yhdisteiden puhtauden ja tuotoksen kannalta pienentää 2-metyylifenolin ja 4-kloori-2-metyylifenolin pitoisuuksia. Tämä voidaan tehdä esim. erottamalla tislauksen avulla 4-kloori-2-metyylifenoli ja klooraamalla 2-metyylifenoliosuus saadusta 2-kloori-6-metyylifenolin ja 4-kloori-6-metyylifenolin ja 2-metyylifenolin seoksesta sekä puhdistaa myöhemmin tislaamalla.

Yleisen kaavan I mukaisten yhdisteiden synteesi tapahtuu Friedel-Crafts-alkyloinnin tavanomaisissa olosuhteissa. Aralkyloimisainetta voidaan tällöin käyttää joko ekvivalenttista määrää pienempinä määrinä tai myös ylimäärin.

3 65772

Katalysaattoreina voidaan käyttää alumiinikloridia, antimoni(V)-kloridia, booritrifluoridia, rauta(III)-kloridia, titaani(iV)-kloridia, sinkki(IV)-kloridia, ja varsin sopivasti sinkkikloridia. Lisäksi vaikuttavat eräät metallit, esim. sinkki tai titaani katalyyttisesti. Lisäksi tulevat erikoisesti bentsyylialkoholeja käytettäessä kysymykseen fluorivety-happo, rikkihappo, fosforihappo ja fosforipentoksidi.

Katalysaattoreita käytetään sopivasti ekvimoolista määrää vähemmän siinä tapauksessa, että käytetään bentsyyliklorideja ja styroleja. Bentsyylialkoholeja käytettäessä voidaan katalysaattoreita myös käyttää ylimäärin.

Keksinnön mukaisia mikrobien kasvua estäviä yhdisteitä valmistetaan edellä selitetyllä tavalla suorittamalla reaktio ilman liuotinta tai liuotinta käyttäen. Liuottimina voidaan käyttää esim. petrolieetteriä, rikkihiiltä, kloroformia ja etikkahappoa.

Reaktio bentsyylikloridien, bentsyylialkoholien tai styrolien kanssa on mahdollinen lämpötila-alueella 20...200 °C. Liuottimia käyttämättä suoritetaan reaktio kuumentamalla muutamien tuntien aikana 60...200 °C: ssa, sopivasti 100...160 °C:ssa. Reaktion suorittaminen alhaalla kiehuvissa liuottimissa vaatii pitempien reäktioaikojen käyttämistä.

Tuote eristetään reaktioseoksesta ja puhdistetaan soveltamalla tavanomaisia tislaus- ja kiteyttämismenetelmiä.

Keksinnön mukaisille yhdisteille on ominaista hyvä vaikutus eläin- ja ihmispatogeenisiin bakteereihin sekä sieniin. Erikoisen edullinen vaikutus on yhdisteillä varsinkin ihosairauksia aiheuttaviin kasvis-loisiin eli dermatofyytteihin, jolloin yhdisteiden akuuttinen myrkyllisyys on pieni, eivätkä ne aiheuta mitään ihon herkistymistä. Erikoisesti näitä yhdisteitä tästä syystä käytetään ihonhoitoalalla, esim. lääketeollisuudessa, kosmetiikkateollisuudessa, saippuoissa ja muissa tuotteissa.

Tällä tavalla saadaan sinänsä arvoton ja ympäristöä rasittava raaka-aine hyödylliseen käyttöön, ja saadaan lisäksi erittäin tehokasta mikrobeja vastustavaa ainetta.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin eräiden suoritusesimerkkien perusteella.

4 65772

Esimerkki 1 500 g esitislettä, jossa on 10,9% 2-kloori-6-metyylifenolia, 10,4% 2-metyylifenolia, 14,4% 4-kloori-2-metyylifenolia, 0,9% 2,4-dikloori-6- metyylifenolia, 3,3% erilaisia kloorattuja fenoleja ja 0,1% vettä, ja 11 g vedetöntä sinkkikloridia, kuumennetaan 100 °C:een sekoittaen ja kosteudelta suojaten. Kahden tunnin kuluessa lisätään tiputtamalla 535 g bentsyylikloridia. Tunnin kuluessa kuumennetaan 150...155 °C:een ja sekoitetaan 5 tuntia tässä lämpötilassa. Reaktioseoksen jäähdyttyä pestään vedellä ja tislataan.

Saadaan 214 g analyysipuhdasta 2-kloori-6-metyyli-4-bentsyylifenolia.

Kp 128...129 °C/26,7 Pa, n*° 1,5944.

Laskettu: Cl 15,24%

Todettu: Cl 14,79%

Esimerkki 2 500 g esitislettä, jolla on esimerkissä 1 mainittu koostumus, ja 11 g vedetöntä sinkkikloridia lämmitetään 100 °C:een sekoittaen ja kosteudelta suojaten. 2 tunnin kuluessa lisätään tiputtaen 682 g 4-bentsyyli-kloridia. Tunnin kuluessa kuumennetaan 150...155 °C:een ja sekoitetaan 5 tuntia tässä lämpötilassa. Reaktioseoksen jäähdyttyä pestään vedellä ja tislataan.

Saadaan 158 g analyysipuhdasta 2-kloori-6-metyyli-4-(4,-klooribentsyyli)-fenolia.

Kp 144...150 °C/13,3 Pa, n£° 1,6029

Laskettu: Cl 26,54%

Todettu: Cl 26,18%

Esimerkki 3 500 g esitislettä, jolla on esimerkissä 1 mainittu koostumus, ja 13 g vedetöntä sinkkikloridia kuumennetaan 100 °C:een sekoittaen ja vedeltä suojaten. 2 tunnin kuluessa lisätään tiputtaen 828 g 3,4-dikloori-bentsyylikloridia. Tunnin kuluessa kuumennetaan 150...155 °C:een ja sekoitetaan 5 tuntia tässä lämpötilassa. Reaktioseoksen jäähdyttyä se pestään vedellä, tislataan ja kiteytetään uudelleen bentsiinistä, kiehumapiste 60...70 °C.

5 65772

Saadaan 188 g analyysipuhdasta 2-kloori-6-metyyli-4-(3*,4'-dikloori-bentsyyli)-fenolla.

Sp: 106...107 °C Laskettu: Cl 35,27%

Todettu: Cl 35,08%

Esimerkki 4 494 g:aan teknistä 2-kloori-6-metyylifenolitislettä, jossa on 84,8% 2-kloori-6-metyylifenolla ja 15,2% 2-metyylifenolia, johdetaan tunnin kuluessa 35 °C:ssa 25 g klooria. Sekoitetaan tunnin ajan 35 °C:ssa, pestään vedellä ja tislataan.

Saadaan 4,4 g 2-kloori-6-metyylifenolia.

Kp. 72 °C/93,3 Pa Laskettu: Cl 24,9%

Todettu: Cl 24,1%

Seokseen, jossa on 356,4 g 2-kloori-6-metyylifenolla, 800 ml kloroformia ja 60 g vedetöntä sinkkikloridia, lisätään 25 minuutin kuluessa voimakkaasti sekoittaen tiputtamalla 126,6 g bentsyylikloridia. Sekoittamista jatketaan 12 tuntia palautustislausta soveltaen, minkä jälkeen pestään vedellä, haihdutetaan liuotin ja tislataan, jolloin saadaan 204,0 g 2-kloori-6-metyylifenolia. Edelleen saadaan 163,2 g 2-kloori-6-metyyli-4-bentsyylifenolia.

Kp. 127,5 °C/26,7 Pa, n£° 1,5935

Laskettu: Cl 15,24%

Todettu: Cl 15,07%

Seuraavassa tarkastetaan 2-kloorimetyyli-4-bentsyylifenolin (CMB) antiseptistä vaikutusta ja myrkyllisyyttä. Ensin verrataan CMB:n bakteereita ja sieniä vastustavia vaikutuksia kaupan saataviin antiseptisiin aineisiin. Jotta saataisiin käsitys CMB:n käytännöllisestä käyttökelpoisuudesta tarkastettiin sen vaikutusta antiseptisessä ihonhoitoon tarkoitetussa tensidisaippuassa ja verrattiin tämän tensidisaippuan ominaisuuksiin (taulukko I).

6 65772

Taulukko 1 CMB:n ja vertailuvalmisteiden bakteerien ja sienien kasvua estävä vaikutus

Vaikutus

Koeyhdiste_KbW__KfW

CM3 9,7 H,6

Heksaraetyleenitetraraiini 5,6 8,2

Tetrametyylitiuramidisulfidi 9,5 8,5

Tensidisaippua 5,4 9,0 CM3, 3/o (bakteereja estävä vaikutus) vast. Y/o (sienien kasvua estävä vaikutus) tensidi- saippuassa 11,9 9,6

Bakteerien, vast, sienien kasvua estävää vaikutusta kokeiltaessa lisättiin kokeiltavat yhdisteet kiinteisiin ravintoväliaineisiin geometrisesti porrastettuina konsentraatioina. Bakteerien kasvua estävä vaikutus kokeiltiin käyttämällä koebäkteereina: Staph, aureus, enterokokkeja, E. Coli, Prot. myrabilis ja Pseud, aeruginosa, ja sienen kasvua estävä vaikutus kokeiltiin käyttämällä seuraavia sienilajeja: Trich. montagrophytes, pleomorfisesti ja tyyppisesti kasvavana, Trich. rubrum, Trich. tonsurans, Trich. schönleinii, Microsporon audouinii, Microsporon canis, Trichosporon cutaneum ja kaksi Candida albicans-kantaa. Koetulokset arvosteltiin kokonaisuutena bakteerien kasvua estävän vaikutuksen (KbW^) vast, sienien kasvua estävän vaikutuksen (KfW1Q) perusteella, jotka kumpikin edustavat koeviljelmien raja-arvojen punnittua keskiarvoa"täydellisen estymisen" ja "vähenty- p neen kasvun" väliltä, lausuttuna - log tehokkaasta väliaineen laimennuksesta (W. Weuffen, D. Martin ja W. Schade, Pharmazie 18» 420 (1963); W. Weuffen ja B. Herrman, Z. med. Labortechnik 8, 301 (1967).

Tulokset osoittavat, että CMB:llä on hyvä estovaikutus bakteereihin ja erittäin hyvä estovaikutus sieniin. Bakteerien kasvua estävä vaikutus oli todettavissa jopa laimennusasteella 1:10 000. Laimennusastee-seen 1:1000 asti estyi bakteerien kasvu täydellisesti. Sienien kasvua estävä vaikutus oli keskimäärin todettavissa jopa laimennusasteella 1:50 000, ja täydellinen estovaikutus riitti laimennusasteeseen 1:32000 asti. Heksametyleenitetramiiniin verrattuna on CMB tehokkaampaa sekä bakteerien että sienien kasvua estävään vaikutukseen nähden, ja on myös selvästi ylivoimainen tetrametyylitiura-amidisulfidin sienien kasvua estävään vaikutukseen nähden. Yhdessä antiseptisen ihonhoitoon käytetyn tensidisaippuan kanssa säilyy yllätyksellisesti bakteerien 7 65772 kasvua estävä vaikutus täydellisesti ja jopa paranee voimakkaasti (enemmän kuin kuusinkertaiseksi). Samalla tavoin suurenee tensidi-saippuan sienien kasvua estävä vaikutus CMB:a lisättäessä.

Seuraavassa tutkitaan CMB:n sienien kasvua estävää vaikutusta kokeellisesti kukonheltan sammassienitautiin eli kandidoosiin, jolloin tutkittiin jälleen CMB:n vaikutusta tensidisaippuassa sekä propyleeniglyko-lissa ja liuottimessa, jolla ominaisesti on sienien kasvua estävä vaikutus. Vertailun vuoksi kokeiltiin myös kantimena käytettyä tensidi-saippuaa ja propyleeniglykolia yksistään sekä ihmislääkinnän kandidoo-sissa edulliseksi todettua natriumboraattia.

5 viikon ikäisten kukonpoikasten karhennetulle heltalle sijoitettiin herneenkokoinen Candida albicans-sieniviljelmäkappale (Kramer, R. Rödel, R. Krause, W. Weuffen ja R. KUhne, Z. ges. Hyg. Grenzgeb., 20, 509 (1974). Kukon helttaa ruiskutettiin kahdesti päivässä 20-prosenttisella dekstroosiliuoksella. 5...7 päivää tartunnan jälkeen alkoi valmisteen kokeilu sienirykelmiin. Arvostelu suoritettiin viidessä vaiheessa

Vaihe 1 = Sienipesakkeen halkaisija 5 mm

Vaihe 2 = " M 5...10 mm

Vaihe 5 = " n 10... 20 mm

Vaihe 4 *» n " 20 mm (yli 2/3 heltasta)

Vaihe 5 « " " koko heltta 8 65772 rt w Cv

s rt --«S

o “ ^ P w .

M Trt cd <d 7; to / l_ * s a / t § s s * /..st § « ä .2 f ^ ä ·§ g £§3 ) * e

5 °|,£ « / ..¾ S S

!&£*! / * 5 s 3-th.Q· / W rt ·- ®. c ?! '5 [ * o> D-fcpQäJpQM J .. Ä % 5 S 1¾ s "» ^ f* U o, U rt / (rt > o £ ) - $ 8 ^CMCOfcpof-C y rt

/ - Id J

f · 4-» rt / / 4-> 4-> f I I : : f / £ .¾¾

Mi! ) s £ o ' ’ 1 J '}""Ä ® 2

/ .<"' f'' · i? e S

f f # / .· / e *rt / / .rt·'' ./·· / *2 / '·' )J ft 6

V CD O

l . .jr.'-rrz - > - tf\ <u r; y f “e

n 6 -S

* -7 ! 1 I *-1-·-1 S g •o $► <*> <si >» [g ii n «

^ JS

idaisnnijii)j9A

9 65772

Kuvio 1 näyttää, että (MB 3% suuruisena määränä tensidisaippuassa aiheuttaa aivan samanlaisen nopean paranemisen kuin lääkkeenä käytetty natriumboraatti. CMB:n lisäyksen vaikutuksesta suureni selvästi sekä propyleeniglykolin että myös antiseptisen tensidisaippuan tehokkuus.

Tehokkuuskerroin, joka osoittaa, miten paljon nopeammin paraneminen tapahtuu hoitoryhmässä kuin vertailuryhmässä, on natriumboraattia 20% suuruisena määränä glyserolissa käytettäessä 3,5, CMB:a 3% suuruisena määränä propyleeniglykolissa käytettäessä 2,4, propyleeniglykolin yhteydessä 1,9, CMB:a 3-prosenttisena määränä tensidisaippuassa käytettäessä 2,6 ja pelkkää tensidisaippuaa käytettäessä 2,4.

Seuraavassa tarkastetaan keksinnön mukaisten yhdisteiden vaikutusta ja siedettävyyttä marsujen kolmannen asteen palohaavojen yhteydessä suoritettujen kokeiden avulla. CMB:a kokeiltiin propyleeniglykolin 15-prosenttisena liuoksena. Vertailun vuoksi kokeiltiin antiseptisen ihonhoitoon käytetyn tensidisaippuan 10-prosenttista vesiliuosta, ja etikkahappo-(4-kloori-2-etyylifenyyliesteri):n 1-prosenttista propyleeni-glykoliliuosta.

Marsuihin aiheutettiin infrapunasäteiden avulla standardoituja kolmannen asteen palohaavoja, joiden halkaisija oli noin 3 cm.

Kokeilulaitteessa A aloitettiin polttamisen ja palohaavakuoren poistamisen jälkeen 12 päivää polttamisen jälkeen aineiden kokeilu. Kokeilu-laitteessa B aloitettiin hoitokokeet heti palohaavan aiheuttamisen jälkeen haavatartunnan ennaltaestämiseksi, mikä tartunta esiintyi ainakin käsittelemättömissä vertailueläimissä, jolloin tartunnan aiheuttajina voitiin eristää mm. Staph, aureus ja E. Coli. Aineita suihkutettiin kerran päivässä.

CMB:lla on kokeilulaitteissa A ja B todettu olevan erinomainen antiseptinen haavojen paranemista edistävä vaikutus. Jo toisen käsittelypä!vän jälkeen haavoissa ei ollut mitään märkiviä pinnoitteita ja haavat olivat kuivia.

10 65772

Taulukko 2 OIB:n vaikutuksen kokeilu marsujen kolmannen asteen palohaavakokeissa

Haavan Paranemisen sujuminen sen jälkeen, kun kuolio paraneminen on poistettu _Kokeilulaitteessa A Kokeilulaitteessa B__

Epitelisoituminen

Alku 24 tunnin kuluttua, 24 tunnin kuluttua, js haavan reunasta £ haavan reunasta

Kulku 1...2 mm kolmessa 1...2 mm kolmessa päivässä päivässä haavan koko haavan koko reunalla reunalla

Granulaatio puhdas, kuiva haava puhdas, kuiva haava

Haavakuolio kuolion jätteitä 10 mitään kuolion jätteitä päivän kuluttua ei ollut 10 päivän kulut tua

Haavan tartunta hallittu hallittu

Haava sulkeutunut 36 päivän kuluttua 30 päivän kuluttua

Kuolleisuus 20% 0%

Ihon hoitoon käytetty tensidisaippua vaikutti huomattavasti vähemmän edistävästi haavojen paranemiseen. Toisena käsittelypäivänä haavoissa ei kylläkään ollut mitään märkiviä pinnoitteita ja haavat olivat kuivia, mutta granuloituminen alkoi kuitenkin vasta kolmantena päivänä hitaasti.

Taulukko 3

Antiseptisen ihonhoitoon käytetyn tensidisaippuan kokeilu marsujen kolmannen asteen palohaavojen kokeissa.

Paranemisen sujuminen sen jälkeen, kun kuolio Haavan on poistettu paraneminen_Kokeilulaitteessa A Kokeilulaitteessa B_

Hpitelisoituminen

Alku 24 tunnin kuluttua 24 tunnin kuluttua haavan haavan reunan reunan puoliskolla neljänneksellä

Kulku seitsemännestä päivästä neljännestä päivästä alkaen 0,5 mm, ja kolmen alkaen 0,5...1 mm, ja päivän kuluttua haavan kolmen päivän kuluttua koko reunalla haavan koko reunalla 11 65772 taul 3 jatk.

Granulaatio epäpuhdas haavan epäpuhdas haavan sulkeu- sulkeutumiseen asti tumiseen asti

Haavakuolio 10 päivän kuluttua ei hävinnyt 10 päivän osittain hävinnyt kuluttua

Haavan tartunta ei hallittu ei hallittu

Haava sulkeutunut 72 päivän kuluttua 66 päivän kuluttua

Kuolleisuus 40% 50% CMB:n edullinen vaikutus on erikoisen selvä verrattuna etikkahappo-(4-kloori-2-etyylifenoliesteri):n vaikutukseen, jolla myös on erittäin hyvä vaikutus bakteerien ja sienien kasvua estävänä lääkkeenä, mutta jolta kuitenkin puuttuu edullinen vaikutus haavojen paranemiseen. Tätä yhdistettä kokeiltaessa kuoli 40...50% eläimistä kolmannen ja viidennen käsittelypäivän välisenä aikana, samalla tavoin kuin vertailuryhmässä.

Taulukko 4 e tikkahappo-4-kloori-2-e tyylifenyyliesteri):n kokeilu marsujen kolmannen asteen palohaavakokeissa

Paranemisen sujuminen sen jälkeen, kun kuolio Haavan on poistettu paraneminen_Kokeilulaitteessa A Kokeilulaitteessa B_

Epitelisoituminen

Alku 24 tunnin kuluttua 24 tunnin kuluttua 1/4...& haavan ^...3/4 haavan reunasta reunasta

Kulku Kolmannesta päivästä seitsemännestä päivästä alkaen 0,5 mm, kolman- alkaen 0,5 mm, kolmen nen kuluttua haavan päivän kuluessa haavan koko reunalla koko reunalla

Granulaatio epäpuhdas haavan sul- epäpuhdas haavan sulkeu- keutumiseen asti tumiseen

Haavakuolio ei hävinnyt 10 päivän ei hävinnyt 10 päivän kuluttua kuluttua

Haavan tartunta ei hallittu ei hallittu

Haava sulkeutunut 60 päivän kuluttua 72 päivän kuluttua

Kuolleisuus 40% 50% 12 65772

Taulukko 5

Vertailuryhmien paraneminen kolmannen asteen palohaaväkoke i s sa

Paranemisen sujuminen sen jälkeen, kun kuolio Haavan oli poistettu paraneminen_Kokeilulaitteessa A Kokeilulaitteessa B_

Epitelisoituminen

Alku 24 tunnin kuluttua 24 tunnin kuluttua i haavan reunasta i haavan reunasta

Kulku seitsemännestä päiväs- seitsemännestä päivästä tä alkaen 0,5 min, alkaen 0,5 mm, 3 päivän 3 päivän kuluessa kuluessa haavan koko haavan koko reunalla reunalla

Granulaatio epäpuhdas haavan puhdas 13 päivän sulkeutumiseen asti kuluttua

Haavakuolio ei hävinnyt 10 päivän osittain hävinnyt 10 päi- kuluttua vän kuluttua

Haavan tartunta ei hallittu osittain hallittu

Haava sulkeutunut 48 päivän jälkeen 39 päivän jälkeen

Kuolleisuus 40% 30%

Seuraavassa selitetään CMB:n myrkyllisyys hiirissä suun kautta, laskimonsisäisesti ja ihonalaisesti annettuna, jolloin todetaan että yhdisteellä on vain hyvin pieni akuuttinen myrkyllisyys valkoisessa hiiressä. li^Q-arvo on suun kautta annettaessa 1700^ 180 mg/kg, ihonalaisesti 1000 mg/kg ja laskimonsisäisesti annettuna 96-2 mg/kg.

CHS:n myrkyllisyyttä ihoon nähden ja ihon herkistämisvaikutusta tutkittiin marsuissa ja verrattiin mikrobeja erittäin voimakkaasti vastustavaan 4-bromifenyyli-isotiosyanaattiin, sieniä vastustavaan lääkkeeseen 3,5-dibentsyyli-tetrahydro-1,3,5-tiadiatsiini-2-tioniin (dibentstioni) ja kuten tunnettua voimakkaasti herkistävään 4-kloori-1,3-dinitro-bentseeniin.

l-iyrkyllisyyttä ihoon nähden kokeiltiin ajamalla sähkököjeella noin 250 g painavien valkoisten marsujen selät paljaiksi. 24 tuntia myöhemmin suoritettiin myrkyllisyyskoe käyttämällä yhdistekonsentraatiota 12, 8, 6, 4, 3, 2, 0,8, 0,2 ja 0,05% voiteessa Ungt.lanetti cura.oleo.

Levittäminen suoritettiin "Gotatest"-laastarin avulla.

15 65772 4-8-tuntisen vaikutusalan jälkeen poistettiin koelaastarit. 30 minuuttia myöhemmin ja tämän jälkeen päivittäin arvosteltiin ihon reaktioita, kunnes oireet olivat hävinneet. Kokeiden vastaavasti päättyessä kokeiltiin lisäksi kulloinkin vielä neljä kertaa pienempiä konsentraatioita, (v/. Schwenke ja W. Weuffen, Arch. exp. Veterinärmed. 2£, 705 (1969).

Kokeiltavien aineiden herkistämiskykyä kokeiltiin 4-0 eläimessä ihon pintakokeilla. Eläinten selät ajettiin jälleen paljaiksi. 24 tunnin kuluttua levitettiin päivittäin kerran 0,3 g koevoidetta käsin helposti painamalla ja 2 minuuttia hieromalla. Herkistäminen suoritettiin 10 vrk. 10 vuorokautta kestävän väliajan jälkeen ajettiin karvat uudelleen ja 24 tuntia myöhemmin kokeiltiin jälkireaktio ihon pintakokeilla käyttämällä koelaastaria kehon toisella puolella. Negatiivisena vertailuna käytettiin pohjavoidetta ilman kokeiltavaa ainetta. Positiivisena vertailuna käytettiin jokaisessa eläimessä kokeen päättyessä 4-kloori-1,3-dinitrohentseenin avulla aiheutettua herkistyvyyttä (W. Schwenke ja W. Weuffen, Arch. exp. Veterinärmed. 2£, 705 (1969). CMB ei edes suurimpana kokeiltuna konsentraationa Ί2% aiheuttanut mitään ihon ärsyyntymistä, kuten taulukosta 6 nähdään.

m 65772 o

H

* I

O I I I I I I I I I

CM

O I I I I I I I I I

oo

cT I I I I I I I I I

G cm Φ «k

© fA I I I I 1 I I I I

3 * :cd ·· •Γ-» KO I I I I | I I I | £ oo CO CM* σ> f- i i i i i i i i i

IA

o O* I I I I I I I I +1

CM

O I +1 1 I I I I I M

00

O I I I I I I I I -H

G CM

Q) ·*

© IA I I I I I I I I I

3 t

•Π) VO I I I I I I I I I

Ä 00 m.

CM CM

C- f- I I I I I I I I 1 tn o o i i i i -h i i i +i m $

CM *H

- o O I -f I I I I I I I 4*1 g P< 00 - o

O I I I I I I I +1 +1 M

Cfl 3 CQ 03 1-t cd :o β cm o>

•H <ö © * ,G

3 i>) © tA I | +1 I I I I I I w 03 :θ 3 h rl n © o} o :cd **· m :o S ·Η *i”3 ·> :o ti +* vo I I I I Ή I I Ή I τί }>> ra 3 Λ >> :ο £>> α :ο Η >> © ΟΟ 00 Η

O oi χ*· G

•H CM Η © Η „ I I I I I I Ή I I ©β ι—I G "Η r*> *Η cd 3 ο > τ—ι k ·Η Η (ί

>> -Ρ *Η G

νΟ θ CÖ -Ρ © O CD CÖ © ο Λ G o hD ω

Aj ·Η Cd -Ρ G «f'? 3 M O C Μ

3 G -Η © G

η ·· cd ra η η ιι 3 PQ ω G :cd cd S OOH CM fA LA VO Γ— CT» H O H- 00 I +i 15 65772

Tutkittu isotiosyanaatti vaikutti sen sijaan jo sangen pieninä konsen-traatioina ihoa ärsyttävästi ja tulokset on esitetty taulukossa 7.

Taulukko 7 GMBsn ja vertailuaineiden ihomyrkyllisyys ja kyky herkistää ihoa

Kokeiltu Myrkyllinen Herkistys- Herkistys- aine kynnysarvo- konsentraatio kyky _konsentraatio#_^_ CMB 12.8 0.32 ja 0.11 ei suurentunut 4-bromifenyyli- isotiosyanaatti 0.0008 0.05 " " dibentstioni 50 3 pieni 1,3-dinitro-4- klooribentseeni 0.12 0.08 suuri (99#)

Vaikka myös sieniä vastustavana lääkkeenä käytetty dibentstioni osoittautui erittäin edulliseksi tutkittaessa sen myrkyllisyyttä ihoon nähden, on se kuitenkin CMB:hen verrattuna selvästi huonompi, kun on kysymys tärkeästä herkistävästä vaikutuksesta.

Dibentstioniin perustuvissa valmisteissa havaittiin herkistymisreaktio keskimäärin 24 tuntia pintakokeen jälkeen punoituksena, josta toisena ja kolmantena päivänä yleensä kehittyi turvotus, jonka jälkeen neljännen ja seitsemännen kokeilupäivän aikana tapahtui reaktiopesäkkeen suomuilu.

tyypillistä, ihottumareaktiota täplineen, rakkuloineen ja kuolioineen ei esiintynyt missään tapauksessa. Vaikka kaikissa valmisteissa oli dibentstionia, on positiivinen reaktio-osuus 0...84# aivan erilainen, kuten taulukosta 8 nähdään. Kantimella on todennäköisesti tässä osuutensa. Kokonaisuutena voidaan herkistämiskykyä pitää kohtuullisena.

16 65772 _ι

G

H

hO Q)

§ Ij VO

«H cd O m O O T-

«J ·Ι“3 •H

ho a> G P KV 00

o\ 3H T-Cv) CT» O LTV

*H Cd » «d CO :cd s p 3 P G (¾ id Ή P ho 0)

H β ,Ο VO

PH O O CTi O CM

β H cd <u <d ra G =

H

o •H s +> c a

CU β H

β P P 00 CM f— ·«* «H a1 CVJ VO IA O 00 β <5h

Φ = H -P I

BQ H Cd •H "cR β CQ t> i ca ω ra

rl O (UH

H -P cd H H -P G H >>0 h <u β Ρη3 σν cm o> ·»* ro p o o cm ca ia o c~-

O H H P H

Ph Π -p Ph hl

;cd β >4 CU :cd P :td β S

HP

H ^ O O O O O

t*> M H IA IA IA Cd LA LA

id ra & 5 ra l «4 * 6 ^ .3 ra o cd -p - i

h M ra ·.** β H

3 P< ra »IA ^ O β P H « I »^. ·> Cd CM G Q) ω ^R ^R H ^R cd Φ cR cm o H :cd H <u P ia cd iao ia ra 'G ia -p · ra h h ra xi ra h cd cd +» ra ra h >, G cd ra cd o cd cdno cd h o cd » β Φ φ Ph

H H H H >d ro Hfi> H fi Ph <0 cR O H H O

G GHfiHmfiHO βΗρ,ΰΙΑΟΦ cup COO OO O β H O H G cd O H cd H > Ph cd h h p h h g ή sh ra ή bä οϊ : G ra o -p p p >> p h cd -p cd h ra h cd h 3 P P G h p ra 3 ra -p ran ra >» cd ra h <u o ra h g o p p +> P-ph

3 -P H -PhD -P >>H +» G ro H -ΡβΗΗΡπΡπΗ 3 H H

PG h G h β ra o β φ cd ra β ιιήληηη ho H φ Φ Φ Φβ Φ -P H Φ Φ > H Φ Φ Ph3 H H Φ Cd Φ 3 P X> 3 β P Φ Pfi-P P-P „ P P -P H G H H ,¾ S 3 >>

Cd H OH H Φ ΗΦΦ H Φ ^R S HOdHMMO 3 OH

EH P 3 cd OH flPB P gCM O) P gfl) o: s M c/1 3 hO

17 65772

Seuraavassa tutkittiin myrkyllisyyttä ihoon nähden potilaissa, joilla oli terve tai sairas iho, jolloin CMB: a tutkittiin 1-prosenttisena valmisteena voiteessa Ungt. lanetti cum oleo, sekä antiseptisessä ihon hoitoon käytetyssä tensidisaippuassa. Viimeksi mainittua käytettiin sekä lainentanattomana että 5-prosenttisena vesiliuoksena.

Kokeilu suoritettiin ihon pintakokeena 32 potilaassa kulloinkin oikeanpuoleisen yläreiden alueella. Rinnan molempien kokeiltavien aineiden kanssa kokeiltiin myös kanninta yksistään. Voiteet vast, liuokset levitettiin "Gothatesf-laastarilla 24 tunnin ajaksi yläreiteen.

5 minuuttia koelaastarin poistamisen jälkeen tarkastettiin päivittäin reaktioita 96 tuntiin asti, vast, kunnes reaktio oli negatiivinen. Sairastapaukset käsittivät 5 ihottumatapausta, 1 eksanteemitapauksen, 1 keuhkoputkiastmatapauksen, 2 syfilistapausta, 1 silsatapauksen, 2 sammastautitapausta, 1 punotustapauksen, 7 ulcus cruris-tapausta, 2 gonorreatapausta, 1 känsätapauksen, 1 paisetapauksen, 1 visvasyylä-tapauksen, 3 lisäkivestulehdustapausta, 1 rasvakudoskuoliotapauksen.

Tensidisaippua aiheutti laimentamattomana kolmessa ihottumapotilaassa ja kahdessa muussa ihonsairautta potevassa potilaassa ihon ärsytyksiä punottumina. Nämä kestivät jopa 72 tuntia, eräässä tapauksessa 8 vuorokautta. Sen sijaan 1% CMB samoin kuin 5% tensidisaippualiuos ei aiheuttanut mitään ärsytystä. Tämä GMB:n hyvä sietokyky myös ihmisten ihoon nähden on sitä merkityksellisempi, koska tämä kokeilu suoritettiin huomattavasti tarkemmissa olosuhteissa kuin käytännössä yleensä on odotettavissa.

Seuraavassa selitetään marsujen silmäkokeissa suoritettujen myrkylli-syystutkimusten tulokset. CMB:a kokeiltiin 1% propyleeniglykoli-liuoksena ja tensidisaippuana. Vertailun vuoksi kokeiltiin nitrö-furaalia ja kaupan saatavaa nitrofuraalivoidetta (nitrofuraalipitoisuus 0,2%, karbamidipitoisuus 5%) propyleeniglykolin 1% liuoksena. Kulloinkin mustasilmäisen 5, vast. 10, noin 250 g painavan marsun vasempaan silmään tiputettiin 1 tippa kokeiltavaa liuosta ja oikeanpuoleiseen silmään standardiärsykkeenä kulloinkin 1 tippa 1,6% elohopeanitraatti-liuosta. Kuudenteen tuntiin asti tutkittiin reaktioita tunneittain ja tämän jälkeen päivittäin, kunnes reaktiot olivat hävinneet. Sidekalvossa todettiin verevyyttä, eritystä, sidekalvopöhöä ja kuoliota ja sarveiskalvossa samenemista ja kuoliota. Jokainen oirekompleksi jaettiin kolmeen kliiniseen vaikeusasteeseen. CMB ei yhtä vähän propyleeniglykolin kuin tensidisaippuan 1% liuoksena aiheuttanut mitään sarveis- ..... - . ___________ ________________ 18 65772 kalvon vahingoittumista, joten sietokyky oli tarkasti yhtä hyvä kuin nitrofuraalin (taulukko 9). Sidekalvossa molemmat yhdisteet johtivat lieviin ärsytyksiin, jotka kuitenkin hävisivät 5, vast. 4- tunnin kuluttua. Propyleeniglykolin GMB-liuoksen vaikutuksena todettiin kylläkin 60 minuutin kuluttua kerran pistemäinen kuolio, jota ei kuitenkaan enää ollut havaittavissa 2 tunnin kuluttua. Kännin ei aiheuttanut mitään ärsyyntymistä.

||H ' 1 ' 65772 19

I a I ii I

ra

co ,¾ W I I I I

o s>

d H

•h cd o I I I I

5 X

CD

O 'Ö CO I I I I

Ή

C\J CO

I W I II I

m

M

a> oa I il I

F > e

HrltH I II Id) ro cd d co w» I I I I Ή Θ cd o fi d ϊ»0 I II Id)

•H iH S

6 cd 3 X ra

O 0) CO IM I I I

oo fd h n

T- -H MM M M

COW X X X X I EH

CM (Οι τη I

drawi I I I ·*· d m o

P CD O M

M > !>EH I I I I M

ft H H O

cd a} d

d WWW I II I X

o

•HO II

-p d t> o I I I

3s Ά w 3 cd X m

Wo O CO I M I I X ·* CD

cm Ό Μ 1- :o -p T--H MM M M cdra CO w X X X X to Cd CM T- tn T- I ft ra I o d ra I > cd

•H w I II H X

CD O cd *H

> > en I II I x cd H H M d) t> cd cd X tz) CO x W <- I I I M d ra cd •Ö M II rl o o I II x to

> T- o -H O

Cd I—l M M S *H

rad cd mx m H +» ra M W r-0 m X M x CM X ·ι> Ή id •hScd X m cm μ ·<* m cd

d MM M MM Μ Ϊ» d CD

ra o MX XX X XX X -p S μ U VO CO w CM r- K\ t— r— r- -H +*

Cd μ ra d Θ d ID Ή Ή

CD d CD

P +» II -H x

d) d I :cd Μ -H

ra m d u CO h cd W |cdw:§ X > o m d ted in irv in in

H W Η θ ·» Il II

P CD

+» Cd I >> M M

ra M I t>> M M

d I ra ό cd m I m CD >i*H Μ M d M d) Cd Ό PtM CO M CD M p ‘ra σ\| h cd oo d cd cd <d cd cd cd cd i> p x <d ra cd H ra cd > m o w cd ft >> -p ra d >>01 *-< m x o -p m „ cd d ft-H d il

XX Ή ^ ho 'ÄdtHOM'H

dtra -H T-M rft OfHO Od) Wm

HB CD CD d ft H P<x U*J

d M W d g (D pq M -P >> -PM

cd M OM 2 ω 2 cd M cR. rl MO

M CO W cd OM OCQWT-bDW{> X ^ 65772 20

Edellä esitetyt tulokset osoittavat CMBsn soveltuvuutta antiseptisenä aineena ja sen erikoista tehokkuutta sieniin ja myös bakteereihin. Tensidisaippuoihin sisällytettynä saavutetaan verrattavissa oleva hyvä vaikutus bakteereita ja sieniä vastaan. Täten CMB soveltuu antiseptisenä tuotteena erikoisen hyvin käytettäväksi profylaktisesti esim. kehonhoitotuotteissa. Kukonhelttakoe havainnollistaa yhdisteen estävää vaikutusta haarasieni-infektioihin. CMB edistää erittäin korostetusti haavojen paranemista. Yhdiste ei sellaisina konsentraatioina, jotka käytön kannalta ovat mielenkiintoisia, aiheuta mitään ihon ärsytystä eläimissä eikä ihmisissä, eikä myöskään mitään herkistymistä. Marsujen herkässä silmässä ei tapahtunut mitään parantumattomia vahinkoja. Tämä havainto korostaa CMB:n hyvää siedettävyyttä. CMB:11a on ihon pintakäyttöön nähden erittäin edullinen kokonaiskäyttäytyminen.

Claims (4)

65772 21

1. Menetelmä mikrobeja vastustavasti vaikuttavien, ihon sietämien 2-kloori-6-metyyli-4-aralkyylifenolien, joiden yleinen kaava on OH \) (1) CH0 R2 jossa kaavassa Rl ja r2 ovat H tai Cl, valmistamiseksi 4-kloori-2-metyylifenolisynteesin jäännöksestä, joka pääasiallisesti sisältää 2-kloori-6-metyylifenolia ja pieniä määriä 2-metyylifenolia ja/tai 4-kloori-2-metyylifenolia, tunnettu siitä, että 2-metyyli-fenolin kloorauksen reaktioseoksen tislauksessa muodostunut esi-tisle, edullisesti sen jälkeen kun sen 2-metyylifenolipitoisuutta on pienennetty klooraamalla ja 4-kloor i-2-metyylifenolipi toi suutta on pienennetty erotustislaamalla, aralkyloidaan Friedel-Crafts-alky-lointiolosuhteissa ja kaavan I mukainen 2-kloori-6-metyyli-4-aral-kyylifenoli otetaan talteen tislaamalla ja/tai kiteyttämällä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 2-kloori-6-metyyli-4-bentsyylifenolin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että aralkyloidaan 2-kloori-6-metyylifenoli bentsyylikloridin kanssa. *

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 2-kloori-6-metyyli-4-(4'-klooribentsyyli)-fenolin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että aralkyloidaan 2-kloori-6-metyylifenoli 4-klooribentsyy-likloridin kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä 2-kloori-6-metyyli-4-(3',4'-diklooribentsyyli)-fenolin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että aralkyloidaan 2-kloori-6-metyylifenoli 3,4-dikloor i-bentsyylikloridin kanssa.