FI65476C - Dubbelriktad drivkoppling - Google Patents

Description

(Γ^^-Ί Γηΐ KUULUTUSJULICAISU /r^n^ 4|9Γα (11) UTLÄCGNINGSSKRIFT 654/0 2¾¾ C Patontti cySm.cliy 10351934 45) Patent Ecid?i^t viSi' 3 3 F 16 D 21/04, F 16 H 3/14, (51) Kv.ik. /im.ci. B 53 h 23/08 SUOM I—FI N LAN D (21) p»*«ttlh*k«mw —p»t*nttn«6lcnln| 771261 (22) H»k#ml»pilyl —Aiwdknlnfidif 20.01.77 ' * (13) Alkupilvt—Glfcl|h»t»di| 20.01.77 (41) Tullut |ulklMk(i — Bltvlt offantMg pl± j_q γγ

Patentti* ja rekietarihallitus tdA _________ ... ......_______ ^ . , , „ Λ___ (44) Nihttvfkiip*non ji kinlLjwkiliuii — o*j at qj(

Patent* och ragistarstyralsan ' ' AmMcm utJ*|d od» iKUkriftM pubdewad 31.01.04 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolit·**—BegM yrtorket 23.0l.76 USA(US) 679529 (71) Chrysler Corporation, 12000 Lynn Townsend Drive, Highland Park,

Michigan, USA(US) (72) John William Hurst, Port Huron, Michigan, USA(US) (7l) Qy Kolster Ab (5!) Kaksisuuntainen käyttökytkin - Dubbelriktad drivkoppling

Keksinnön kohteena on erityisesti venekäyttöön tarkoitettu suunnanvaihdon mahdollistava kaksisuuntainen käyttökytkin, joka käsittää kaksoiskartiokytkimen, jossa on keskeinen väliosa ja kaksi kytkinpuolikasta ja joka käsittää kaksi välihammaspyörälaitteen välityksellä vastakkaisesti pyörivää hammaspyörää, joiden väliin kak-soiskytkin on sovitettu, jolloin kumpikin kytkinpuolikas on yhdistetty kiertymättömästi hammaspyörään ja toinen kytkinpuolikkaista ja keskeinen väliosa voidaan tarpeen mukaan suhteellisen aksiaaliliik-keen avulla siirtää kosketukseen toistensa kanssa niin, että tulo-akseli voidaan yhdistää joko toisen tai toisen kytkinpuolikkaan kautta lähtöakselille, jolloin voiman siirtyminen väliosasta lähtö-akselille tapahtuu itsekiinnittyvällä servokäyttöisellä nokkaliitok-sella.

Tällainen käyttökytkin on tunnettu esimerkiksi DE-kuulutus-julkaisusta 12 53 544. Tässä käyttökytkimessä on tuloakseli sijoitettu suoraan kulmaan lähtöakseliin nähden ja tuloakselille on sovitettu välihammaspyörä. Molemmat muut hammaspyörät on tällöin pyörivästä laakeroitu lähtöakselille. Molemmat hammaspyörien puoleiset 65476 kytkinkappaleet on liitetty jäykästi vastaavaan hammaspyörään ja kytkinkappaleiden välissä olevaa kaksoiskartion muotoista kytkin-kappaletta voidaan siirtää aksiaalisesti lähtöakselin suuntaisesti koskettamaan jompaa kumpaa hammaspyöriin kiinnitettyä kytkfnkappa-letta. Tässä rakenteessa voi voimansiirto tapahtua tuloakselilta lähtien jomman kumman hammaspyörän kautta em. kaksoiskartion muotoiseen kytkinkappaleeseen ja siitä edelleen lähtöakselille. Kaksoiskartion muotoisen kytkinkappaleen ja lähtöakselin välinen itse-tarttuva nokkaliitos on toteutettu jyrkkänousuisen kierreruuvilii-toksen muodossa.

Tämän tunnetun rakenteen huonona puolena on se, että se soveltuu ainoastaan sellaisiin konstruktioihin, joissa tulo- ja lähtö-akselit ovat kulmassa toisiinsa nähden.

US-patenttijulkaisusta 2 778 238 on sen sijaan tunnettu kak-soiskartiokytkin, jossa tulo- ja lähtöpuolen akselit ovat koaksiaa-lisessa asennossa, jolloin voimansiirto tapahtuu sylinterimäisten hammaspyörien, akselin ja lähtöakselille kiertymättömästi sovitetun aksiaalisesti siirrettävän kaksoiskartiokytkimen keskikappaleen avulla.

DE-hakemusjulkaisusta 17 75 573 on myös tunnettu eräs itse-lukittuvan käyttökytkimen toteutusmuoto. Tässä rakenteessa käytetään nokkaliitosta, joka käyttää hyväkseen kehiltään jaettujen vastak-kaisnousuisten jatkuvassa kosketuksessa olevien kartiopintojen muodossa toteutettua servotoimintaa. Kytkentä voidaan tällöin suorittaa pienellä ulkoisella voimalla, jolloin täydellinen kytkentä vahvistuu itsestään kartiopintojen toimesta. Tämä toteutusmuoto on suhteellisen kallis ja monimutkainen.

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan suunnanvaihdon mahdollistava käyttökytkin, jossa ei ole tunnetussa tekniikassa esiintyneitä epäkohtia. Tähän on päästy keksinnön mukaisen laitteen avulla, joka on tunnettu siitä, että kaksoiskytkimen keskeinen väliosa on kiinnitetty tuloakselin siihen päähän, joka on koaksiaalisesti sovitetun lähtöakselin lähellä, että toinen hammaspyörä on sovitettu tuloakse-lille vapaasti pyöriväksi ja toinen hammaspyörä on sovitettu kiertymättömästi lähtöakselille, että kytkinpuolikkaita voidaan liikuttaa aksiaalisesti ja että nokkaliitos on muodostettu kehän yli jaetuista toisiinsa päin käännetyistä, jatkuvassa keskinäisessä kosketuksessa olevista, ruuvimaisista vastakkaisilla nousuilla varustetuista hammaspyörien ja kytkinpuolikkaiden välissä olevista nokkapinnoista.

65476

Keksinnön mukaisen rakenteen etuna on kytkennän keveys teknisesti hankalassa tulo- ja lähtöakselin koaksiaalisessa rakenteessa.

Keksinnön muita edullisia tunnusmerkkejä on määritelty vaatimuksissa 2-5.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa selvittämään tarkemmin piirustuksessa esitetyn edullisen suoritusesimerkin avulla, jolloin kuviot 1 ja 2 ovat kaaviokuvia, jotka esittävät keksinnön mukaista käyttökytkintä venekäytössä kahdessa muodossa: sisämoottorin suorakäyttöjärjestelmässä (kuvio 1) ja sisämoottorin V-käyttöjärjestelmässä (kuvio 2), kuvio 3 on pituusleikkauskuva käyttökytkimen eräästä edullisesta rakennemuodosta, kuvio 4 on yläkuvanto kuvion 3 yläosasta linjalta 4-4 katsottuna , kuvio 5 on leikkauskuvanto kuvion 3 linjalta 3-3, kuvio 6 on perspektiivinen räjähdyskuva kuvion 3 osasta esittäen kytkinpuolikas-hammaspyöräparit ja väliosan sekä kartio-hammas-pyöräparien toisiinsa rajoittuvissa päätyosissa olevat kierukkamai-set pinnat, kuvio 7 on leikkauskuvanto kuvion 3 osasta esittäen hammaspyörän ja kytkinpuolikkaan kierukkamaiset pinnat käyttävässä kosketuksessa ja kytkinpuolikkaan ja väliosan kartiomaiset pinnat käyttävässä kosketuksessa, kuvio 8 on leikkauskuvanto kuvion 3 linjalta 8-8, kuvio 9 on leikkauskuvanto kuvion 8 linjalta 9-9, kuvio 10 on leikkauskuvanto kuvion 3 linjalta 10-10, kuvio 11 on keksinnön mukaisen käyttökytkimen vaihtoehtoinen rakennemuoto, kuvio 12 on keksinnön kolmas edullinen rakennemuoto, jossa käytetään väliakselia, ja kuvio 13 on päätykuvanto kuviosta 12.

Kuviossa 1 nähtävä sisämoottori 11 ja potkuriakseli 12 muodostavat veneen suoralinjäisen käyttöyksikön. Moottorin akseli on kytketty käyttämään potkuriakselia 12 kaksisuuntaisen eli suunnanvaihdon mahdollistavan käyttökytkimen 10 välityksellä. Käyttökytkintä voidaan pitää irrotuskytkimenä, joka kykenee irrottamaan moottorin akselin niin, että potkuriakseli 12 ei pyöri, kun moottori käy. Kytkin 10 kykenee myös saattamaan potkuriakselin 12 pyörimään joko samaan tai vastakkaiseen suuntaan kuin moottorin akseli.

4 65476 Käyttökytkimen 10 edullinen muoto esitetään yksityiskohtaisesti kuviossa 3. Kuvion 1 suorassa voimansiirtojärjestelmässä on moottorin 10 akseli kytketty kytkimellä 10 potkuriakseliin 12.

Kuvio 2 esittää V-voimansiirtojärjestelmän, jota toisinaan käytetään kytkemään sisämoottori 11 potkuriakseliin 12. Tässä järjestelmässä moottorin akseli suuntautuu eteenpäin veneessä, kun taas potkuriakseli suuntautuu taaksepäin moottorin alitse. Kytkimeen 10 on asennettu sopiva hammaspyörävälitys moottorin kytkemiseksi käyttävästi potkuriakseliin. Moottorin akseliin voidaan esim. kiinnittää hammaspyörä (ei esitetty). Kytkimen 10 tuloakseliin 14 voidaan kiinnittää toinen hammaspyörä (ei esitetty). Nämä molemmat hammaspyörät voidaan asettaa ryntöön päälletysten kytkimen lähtöakselin 16 osoittaessa veneen perää kohti ja ollessa samanakselisesti liitetty potkuriakseliin.

Lähtöakseli 16 on, kuten kuvio 3 esittää, asetettu päittäin ja samankeskisesti tuloakselin 14 kanssa. Kytkimen edullisessa muodossa lähtöakselin 16 pää on sijoitettu keskeisessä väliosassa 18 olevaan onteloon ja varustettu laajennusosalla 17, joka sopii väli-osan 18 onteloon, kuten kuvioissa 3 ja 6 on esitetty, ko. pään pitämiseksi kiinteässä suhteessa väliosan 18 ja tuloakselin 14 kanssa. Järjestelyn ollessa tällainen väliosa 18 voi vapaasti pyöriä lähtö-akselista 16 riippumatta ja lähtöakseli 16 voi vapaasti pyöriä väli-osasta 18 riippumatta. Tämän suhteellisen pyörimisen helpottamiseksi on ko. asennelmaan sisällytetty neulalaakeri 19 ja painealuslaatta 21. Kokoonpanon helpottamiseksi on väliosa 18 tehty kahdesta puoliskosta, jotka on kiinnitetty yhteen esim. niiteillä 18c tms. Väliosan 18 akselilla 14 oleva puolisko on kytketty siihen kiilaurituksella 23.

Kuten tavanomaista tällaisissa kytkinlaitteissa, on kytkimen 10 tuloakseli 14 sovitettu, kuten kuviossa 3 on viitteellä 14a merkitty ja kuten edellä kuvattiin, liitettäväksi moottorin akseliin, jolla tuloakselia 14 voidaan pyörittää potkuriakselin 12 kannattaman potkurin käyttämiseksi. Kytkimen 10 tuloakselilla 14 ja lähtöakse-lilla 16 on useita kytkinelimiä, jotka toimivat yhdessä suunnanvaih-don mahdollistavan kytkennän aikaansaamiseksi lähtöakselille 16 potkuriakselin 1 ja potkurin käyttämiseksi.

Viitaten erikoisesti kuvioihin 3-10, tuloakselin 14 päähän on kiinnitetty tai sen kanssa yhtenäiseksi tehty ja siten sen kansssa pyörivä keskeinen väliosa eli koiraskartioelin 18, jossa on kaksi 5 65476 vastakkaista ulkokartiopintaa 18a ja 18b. Akselilla 14 on väliosan 18 toisella puolella kytkinpuolikas eli naaraskartioelin 20. Väli-osan 18 toisella puolella, siis lähtöakselilla 16, on myös kytkin-puolikas eli naaraskartioelin 22. Kytkinpuolikkaissa on sisäkartio-pinnat 20a ja 22a. Kytkinpuolikas 20 on asennettu akselille 14 niin, että se voi vapaasti pyöriä sillä ja on myös sillä aksiaalisesti siirrettävissä väliosaa 18 kohti ja siitä poispäin. Kytkinpuolikas 22 on samalla tavalla asennettu lähtöakselille 16. Tästä järjestelystä on tuloksena kartiokytkin, jossa kytkinpuolikkaat 20 ja 22 ovat vastakkaiskartiomaisia naaraskytkinelimiä ja väliosa 18 on kar-tiomaisuudeltaan kumpaankin edelliseen sopiva eli kaksoiskartion muotoinen koiraskytkinelin.

Monien kytkinten tavoin tämäkin on edullisesti sijoitettu koteloon 13, jossa on öljyä. Kytkinelimet voidaan esim. osittain tai kokonaan upottaa voiteluöljyyn. Siksi suositetaan joko elimien 20 ja 22 pintojen 20a ja 22a kehäosat tai elimen 18 pintaosat 18a ja 18b, kuten kuvioissa 3 ja 7 esitetään, varustettavaksi useilla pienillä urilla 24, jotka on järjestetty pyyhkimään öljyn niiden välistä, kun näiden elimien pintaosat joutuvat keskinäiseen kosketukseen kytkimen toiminnan aikana. Tämä voidaan paremmin ymmärtää niin järjestelyn kuin tarkoituksenkin osalta tutustumalla tietoihin, jotka on esitetty Society of Automatice Engineers'in julkaisussa 311B, otsikoitu Automatic Transmission Friction Elements (kirj. Froslie, Milek ja Smith), ja erikoisesti sivuihin 2-3.

Kytkinpuolikkaiden 20 ja 22 vakaan aksiaalisen liikkeen aikaansaamiseksi ne kumpikin on kiinnitetty omalle hoikilleen 26 ja 28 liukumaan tämän mukana niitä kannattavilla akseleilla. Kummassakin hoikissa on pidennysosa 26a ja 28a (nähdään parhaiten kuviossa 6), jotka pitävät huolen kummankin kytkinpuolikkaan vakaasta liukuliik-keestä vastaavalla akselilla 14 ja 16.

Kumpikin kytkinpuolikas 20 ja 22 on varustettu yleisesti numerolla 30 merkityllä laitteella, esitetty kuvioissa 4 ja 5, valitun kytkinpuolikkaan siirtämiseksi kosketukseen väliosan 18 kanssa ja pois siitä. Laite 30 on edullisesti kahden kaarimaisen haarukkaeli-men 32 ja 34 muodossa, jotka on liukuvasti asennettu kiskolle 36. Kumpikin haarukkaelin on liitetty yhteen kytkinpuolikkaaseen. Edullinen liitäntärakenne on esitetty kuvioissa 4 ja 5 ja se sisältää rengaselimen 38, joka on liitetty kumpaankin kytkinpuolikkaaseen esim. ruuvikierteellä, joka on muodostettu puolikkaan pidennysosaan, 65476 kuten kuvioissa 3 ja 6 esitetään. Kummassakin elimessä 38 on rengas 40, jossa on rengasmainen ura 42. Rengas 40 on sijoitettu kahden aksiaalisesta erilleen asetetun neulalaakerin 44 väliin, jotka helpottavat renkaan pyörimistä vastaavan kytkinpuolikkaan suhteen. Haaru-koiden ja niitä vastaavien kytkinelimien välisen kitkan vähentämisen lisäksi tällaisen laakeriasennelman käyttö helpottaa keskeisen väli-osan ja ko. kytkinpuolikkaan viemistä keskinäiseen kytkentäkosketuk-seen ja siitä pois. Laite 30 on edullisesti rakennettu saamaan aikaan haarukoiden ja kytkinpuolikkaiden samanaikaisen siirtymisen sitomalla nämä kaksi haarukkaa yhteen hoikilla 41, joka liukuu kiskolla 36. Haarukat voidaan kiinnittää hoikkiin ruuveilla, kuten kuvioissa 4 ja 5 esitetään. Tällä laitteella voidaan molemmat kytkinpuolikkaat helposti asettaa neutraaliasentoon väliosaan 18 nähden, kuten kuvioissa 3 ja 11 on esitetty. Jompi kumpi kytkinpuolikas voidaan myös selektiivisesti viedä kosketukseen väliosan 18 kanssa eteen- tai taakse-päinkäyttötilan aikaansaamiseksi. Käyttävä tila esitetään kuviossa 7, jossa nähdään kytkinpuolikkaan 20 koskettavan väliosaa 18 eteenpäin-liiketilan (mielivaltaisesti valittu) antamiseksi lähtöakselille 16.

Kuvioiden 3-10 rakennemuodossa lähtöakselin 16 pyörimisliike on seurauksena kolmen hammaspyörän yhteistoiminnasta. Näistä pyöristä yksi 46 on tuloakselilla 14 vapaasti pyörivänä. Toinen hammaspyörä 48 on lähtöakselilla 16 ja kiinnitetty siihen pyörimään sen mukana. Hammaspyörät 46 ja 48 ovat pääasiassa aksiaalisesti liikkumattomat omilla akseleillaan 14 ja 16, ts. vähäinen liike, kuten 0,254 mm, on hyväksyttävissä. Jomman kumman hammaspyörän 46 ja 48 pyöriminen saa aikaan hammaspyörän 50 pyörimisen ja siten pyörä 50 siirtää pyörimisliikkeen akselien ja hammaspyörien välillä.

Kuvioiden 3-10 rakennemuodossa hammaspyöriä 46 ja 48 käyttää se kytkinpuolikas, jonka vieressä ne ovat ja joihin ne rajoittuvat. Kumpikin hammaspyörä on omalla akselillaan lähellä vastaavan kytkin-puolikkaan sitä sivua, jonka vastakkaisen sivun vieressä keskeinen väliosa on. Toisin sanoen kumpikin kytkinpuolikas on sijoitettu väliosan ja toisen pyörivän hammaspyörän 46 tai 48 väliin.

Kytkinpuolikkaiden ja niiden viereisen hammaspyörän yhteistoiminnasta huolehtivat jatkuvasti useiden komplementaaristen, sä~ teittäisesti jaettujen, lomittain olevien kierukkamaisten voimansiirto- eli nokkapintojen, merkitty yleisesti 52 ja 54, ryhmät (nähdään parhaiten kuvioissa 6 ja 7), jotka ovat kytkinpuolikas-hammaspyörä-parien 20, 46 ja 22, 48 vierekkäisissä, toisiinsa rajoittuvissa osissa. Kierukkamaiset pinnat 52, 54 on muodostettu kytkinpuolikas-hammas- 65476 pyöräparien vierekkäisiin osiin, so. niiden rajakkaisiin lieriömäisiin päätyosiin. On edullista, kuten kuviossa 6 esitetään, että kummankin parin kumpaankin elimeen muodostetaan vähintään kolme käyttävää eli aktiivista kierukkamaista eli kierteistä pintaa. Kaksi tai kolmea useampi pinta per elin on kuitenkin hyväksyttävissä.

Kuvioissa 3-10 esitetyssä rakennemuodossa kierukkamaisten pintojen kiertymissuunta on vastakkainen kummassakin kartio-pyöräparissa 20, 46 ja 22, 48, ts. kierukkamaiset pinnat ovat "vastakkaiskätiset" oikean yhteistoiminnan aikaansaamiseksi lähtöakselin 16 vastakkaisissa pyörimissuunnissa siitä riippuen, kumpi kytkinpuolikas-pyörä-pari käyttää hammaspyörää 50 ja on vuorostaan väliosan 18 käyttämä. Kuten kuviossa 7 havainnollistetaan, kierukkamaiset pinnat voivat olla symmetriset ja voidaan käyttää vuorottaisia pintoja "vastakkais-kätisyyden" saamiseksi. Niinpä kuviossa 6 kytkinpuolikas-hammaspyörä-parin 20, 46 kierukkamaiset pinnat 52a toimisivat yhdessä hammaspyörän 50 käyttämiseksi pyörän 46 avulla, kun kytkinpuolikas 20 kytketään väliosaan 18, jolloin pyörä 46 ja kytkinpuolikas 20 pyörivät nuolten osoittamaan suuntaan. Toisaalta pintojen symmetrisen järjestelyn johdosta kytkinpuolikkaan 20 ja pyörän 46 kääntäminen 180° sallisi niiden toimia kuin kytkinpuolikas-hammaspyöräpari 22, 48. Tässä tapauksessa käyttövaikutus kulkisi kierukkamaisten pintojen 54a välityksellä. Kytkinpuolikas-pyöräparin 20, 46 kierukkamaiset pinnat 52a kiertyvät, kuten esitetään, yhteen suuntaan, ks. kuvioita 6 ja 7. Toisaalta kytkinpuolikas-pyöräparin 22, 48 kierukkamaiset pinnat 54a kiertyvät toiseen suuntaan.

Koska kummankin kytkinpuolikas-pyöräparin kierukkamaiset pinnat ovat jatkuvasti lomittain kummankin kytkinpuolikkaan koko aksiaalisen liikematkan, saadaan helposti vakio käyttävä kytkeytymä kummankin kytkinpuolikas-hammaspyöräparin välille, kun kytkinpuolikas viedään kosketukseen pyörivän väliosan 18 kanssa. Kierukkamaisten pintojen yhteistoiminta pyörimisen aikana saa myös aikaan positiivisen voiman, joka pakottaa kytkinpuolikkaan väliosaa vasten niiden välisen kytkeytymisvaikutuksen parantamiseksi.

Kumpikin hammaspyörä 46 ja 48 tukeutuu vastaavilla akseleilla 14 ja 16 olevaan painelaattaan 56 ja 58. Nämä painelaatat vuorostaan tukeutuvat laakereihin 60 ja 62. Painelaatat on kiinnitetty akselei-hin pyörimään niiden mukana. Painelaatta 56 on myös erikoisesti järjestetty kierrättämään voiteluöljyä, jossa kytkin toimii kotelon 13 sisäpuolella. Painelaatta 56 kierrättää öljyä akseleilla oleville eri kytkinelimille. Tämä on saatu aikaan muodostamalla laattaan 56 65476 siipimäisiä ulokkeita 64, jotka laatan 56 pyöriessä työntävät öljyä kotelosta 13 koteloon 66, kanavien 68 läpi akselin 14 keskionteloon 70, kuten nuolet kuviossa 3 osoittavat. Akselit 14 ja 16 sekä väli-osa 18 on varustettu pitkittäisellä keskiontelolla 70 ja myös useilla välein toisistaan sijoitetuilla säteiskanavilla 72, jotka ulottuvat keskiontelosta akselien ulkopinnalle, niin että Öljy voi virrata ontelosta 66 akselien keskiontelon 70 läpi ja sitten ulospäin akselien eri kohdissa oleville kytkinelimille, kuten nuolet kuviossa 3 osoittavat. Eri kytkinelimet voidaan myös varustaa öljykanavilla 74, kuten kuvioissa 8 ja 9 on esimerkiksi painelaatan 58 osalta esitetty.

Yllä kuvattu kytkin toimii seuraavasti. Kuten tavallista moottori kehittää pyörivän tehonsa normaalisti yhdessä suunnassa. Siispä tuloakseli 14 pyörii yhteen suuntaan, esim. vastapäivään, kuten nuoli kuviossa 3 esittää, kun katsotaan akselin 14 takapäästä, so. oikeanpuoleisesta päästä kuviossa 3 väliosan 18 kohdalta. Kaikki pyörimistä koskevat maininnat on tässä selityksessä perustettu edellä esitettyyn. Siitä seuraa, että väliosa 18 pyörii myös yhteen suuntaan ja siis samaan suuntaan kuin akseli 14. Kytkinpuolikkaan 20 aksiaalinen siirto kosketukseen väliosan 18 kanssa, kuten kuviossa 7 on esitetty, saa aikaan hammaspyörän 46 pyörimisen toisiinsa kytkeytyneiden ja lomittain olevien kierukkamaisten pintojen 52 johdosta ja hammaspyörään 46 liittyvän hammaspyörän 50 sekä lähtöakselin 16 pyörimiseen ensimmäiseen pyörimissuuntaan. Tämän toiminnan aikana naaraskartio 22 on vapaana akselilla 16.

Jos kytkinpuolikas 20 siirretään pois väliosalta 18 ja kytkin-puolikas 22 viedään kosketukseen väliosan kanssa, hammaspyörä 48 pyörii silloin eri suuntaan kuin edellä kuvatussa kytkennässä ja yhdistävä hammaspyörä 50 seuraa tätä vastakkaista pyörimissuuntaa hammaspyörän 46 kanssa, joka pyörii vapaana tuloakselilla 14.

Kytkinpuolikkaiden ja väliosan kartiomaisten pintojen välistä kytkeytymistä ja irtoamista helpotetaan tekemällä niiden kartiokul-mat hieman erisuuruisiksi vähäisen epäsopivuuden saamiseksi niiden välille. Väliosan pinnan 18a kulma A on esim., kuten kuviossa 7 esitetään, pienempi kuin kytkinpuolikkaan 22 pinnan 22a kulma B.

Kuvioissa 11-13 esitetään muita mahdollisia kytkinelimien järjestelyjä. Esim. kuviossa 11 on keskeisen väliosan (koirasosa) ja kytkinuuolikkaan (naarasosa) toiminnat vaihdettu keskenään, niin että tuloakseliin 14 kiinnitetyssä käyttöelimessä (keskeinen väliosa) 90 on naaraskartiopinnat 21a ja 21b koiraskäyttöelimien 91 ja 92 (kytkin-puolikkaat) vastaanottamiseksi, jolloin viimeksi mainitut elimet on 65476 aksiaalisesti siirrettävissä vastaavasti tuloakselilla 14 ja lähtö-akselilla 16. Yhdysharoinaspyörä 50 liittää yhteen hammaspyörät 46 ja 48, joita aksiaalisesti siirrettävät koiraskartioelimistä 91 ja 92 muodostuvat kytkinpuolikkaat käyttävät säteittäisesti jaettujen kie-rukkamaisten nokkapintojen 52 ja 54 avulla. Neutraali tila voidaan saavuttaa samoin kuin edellä sijoittamalla molemmat koiraskartiot etäälle keskeisenä väliosana toimivasta naaraskartiosta 90.

Kuvioissa 12 ja 13 esitetään vielä yksi rakennemuoto, joka on toiminnaltaan ja rakenteeltaan samanlainen kuin kuviossa 3, lukuun ottamatta hammaspyörää, jota käytettiin kytkemään yhteen hammaspyörät 46 ja 48. Tässä toteutusmuodossa käytetään sylinterihammaspyöriä, joten väliakselin 80 kumpaankin päähän on kiinnitetty pyörivä hammaspyörä 82 ja 84. Hammaspyörä 82 on rynnössä hammaspyörään 46. Hammaspyörä 84 on rynnössä välihammaspyörään 86, joka on rynnössä hammaspyörään 48. Hammaspyörä 48 on kiinnitetty lähtöakseliin 16 ja hammaspyörä 46 pyörii tuloakselilla 14.

Kuvioissa 12 ja 13 esitetyssä järjestelyssä yhteen suuntaan pyörivä tuloakseli 14 käyttää lähtöakselia 16 jompaan kumpaan pyörimissuuntaan, kun kytkintä ohjataan aksiaalisesti siirtämällä kytkin-puolikasta 20 tai 22. Tämän rakennemuodon etuna on, että hammaspyörien kokoja voidaan helposti vaihtaa suuremman välityssuhteen tai muiden mekaanisten etujen saamiseksi.

Claims (5)

10 65476

1. Erityisesti venekäyttöön tarkoitettu suunnanvaihdon mahdollistava kaksisuuntainen käyttökytkin, joka käsittää kaksoiskar-tiokytkimen, jossa on keskeinen väliosa ja kaksi kytkinpuolikasta ja joka käsittää kaksi välihammaspyörälaitteen välityksellä vastakkaisesti pyörivää hammaspyörää, joiden väliin kaksoiskytkin on sovitettu, jolloin kumpikin kytkinpuolikas on yhdistetty kiertymättö-mästi hammaspyörään ja toinen kytkinpuolikkaista ja keskeinen väli-osa voidaan tarpeen mukaan suhteellisen aksiaaliliikkeen avulla siirtää kosketukseen toistensa kanssa niin, että tuloakseli voidaan yhdistää joko toisen tai toisen kytkinpuolikkaan kautta lähtöakse-lille, jolloin voiman siirtyminen väliosasta lähtöakselille tapahtuu itsekiinnittyvällä servokäyttöisellä nokkaliitoksella, tunnettu siitä, että kaksoiskytkimen keskeinen väliosa (18) on kiinnitetty tuloakselin (14) siihen päähän, joka on koaksiaalises-ti sovitetun lähtöakselin (16) lähellä, että toinen hammaspyörä (46) on sovitettu tuloakselille (14) vapaasti pyöriväksi ja toinen hammaspyörä (48) on sovitettu kiertymättömästi lähtöakselille (16), että kytkinpuolikkaita (20, 22) voidaan liikuttaa aksiaalisesti ja että nokkaliitos on muodostettu kehän yli jaetuista toisiinsa päin käännetyistä, jatkuvassa keskinäisessä kosketuksessa olevista, ruu-vimaisista vastakkaisilla nousuilla varustetuista hammaspyörien (46, 48) ja kytkinpuolikkaiden (20, 22) välissä olevista nokkapin-noista (52a, 54a).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaksisuuntainen käyttö-kytkin, tunnettu siitä, että keskeinen välikappale (18) käsittää kaksi kiinteästi toisiinsa yhdistettyä katkaistun kartion muotoista puolikasta ja että katkaistun kartion muotoiset puolikkaat rajoittavat väliinsä keskeisen ontelon (16a), johon lähtöakselin (16) pää (17) on aksiaalilaakerin (19) ja paine-laatan (21) avulla laakeroitu vapaasti pyörivästi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kaksisuuntainen käyttökytkin, tunnettu siitä, että nokkapinnat (52a, 54a) on sijoitettu kytkinpuolikkaiden (20, 22) ja hammaspyörien (46, 48. sylinterimäisille päätyosille. 11 65476

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaksisuuntainen käyttö-kytkin, tunnettu siitä, että hammaspyörät (46, 48) on tehty sylinterihammaspyöriksi, jolloin väliakselin (80) kumpaankin päähän on sovitettu hammaspyörä (82, 84).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kaksisuuntainen käyttökytkin, tunnettu siitä, että keskeisen väliosan (18) ja kytkinpuolikkaiden (20, 22) kartiokulmat poikkeavat hieman toisistaan. 12 65476