FI65350C - Metod foer alstring av korrektionsfaktorsignaler foer katodstraoleroer - Google Patents

Description

2 65350 ka näiden kolmen tykin on välttämättä oltava erillään toisistaan ja jokainen väri tuottaa oman siirretyn tyynyrasterinsa kuvapinnalla. Kolme suihkua voi - ilman korjausta - kohdistua yhteen kohtaan kuvapinnan keskustassa, mutta näiden kolmen suihkun samanlainen vaakasuora ja pystysuora poikkeutus aikaansaa suihkujen divergoinnin ja siirretyn tyynyvaikutuksen.

Tämän seurauksena täytyy kaksi vääristymää korjata, ennen kuin katsoja hyväksyy kuvan; ensin tyynyvaikutus ja sen jälkeen kolmen suihkun kohdistus, niin että ne esittävät hyvin suunnatun kuvan.

Aikaisemmin on kuvailtu varustelu, joka varastoi korjauste-kijäsignaaleja digitaalisessa muodossa k^todisädeputken kuvanpin-taa varten, joka on jaettu useisiin erillisiin aloihin. Operaattori ottaa korjaustekijäsignaalit jokaista alaa varten ja kohdistaa ensiksi punaisen ja vihreän kuvion keltaisen kuvion aikaansaamiseksi ja sen jälkeen keltaisen kuvion sinisen kuvion kanssa valkoisen kuvion esiinsaamista varten. Äskenmainitun varustelun yhteydessä on kuvapinnalla 64 erillistä alaa ja korjaustekijäsignaalit johdetaan jokaisesta alasta erillisesti. Tämä voi olla pitkä ja monimutkainen toimenpide.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on saada aikaan menetelmä korjaustekijäsignaalien tuottamiseksi, joka menetelmä on yksinkertaisempi operaattorin käyttää ja vaatii lyhyemmän ajan.

Keksinnön mukaisesti saadaan aikaan menetelmä korjaustekijäsignaalien tuottamiseksi katodisädeputkea varten. Menetelmä käsittää seuraavat vaiheet: Katodisädeputken kuvapinnan jakaminen ennalta määrättyyn määrään aloja, testikuvion ilmaiseminen valituissa pisteissä kuvapinnalla, joiden pisteiden lukumäärä on pienempi kuin mainittu ennalta määrätty lukumäärä, korjaustekijäsignaalien arvojen johtaminen pisteistä, joissa testikuvio ilmaistaan sekä johdettujen arvojen käyttö arvojen määräämiseksi korjausteki-jäsignaaleja varten koskien kaikkia kuvapinnan aloja.

Keksinnön yllä olevat ja muut päämäärät, ominaisuudet ja edut, jotka määritellään alla olevissa patenttivaatimuksissa, käyvät ilmi seuraavasta, edullisen suoritusmuodon yksityiskohtaisemmasta selityksestä, jota kuvaillaan oheisessa piirustuksessa.

Kuvio 1 kuvailee kaavamaisesti katodisädeputki-ilmaisu-ohjausyksikköä, jota käytetään edullisen suoritusmuodon yhteydessä.

3 65350

Kuvio 2 esittää kaavamaisesti katodisädeputken kuvapintaa .

Kuviot 3a, 3b ja 3c esittävät testikuvioita, joita käytetään edullisessa suoritusmuodossa.

Kuvio 4 on kulkukaavio, joka kuvailee edullisessa suoritusmuodossa esiintyviä vaiheita.

Kuvio 5 esittää kuvion 4 suoritusmuodon vaihtoehtoista menetelmää.

Kuviot 6a, 6b, 6c ja 6d kuvailevat kuvion 5 mukaisen menetelmän vaiheita.

Kuvio 7 esittää jakamistaulukon arvoja kulmansäätövaiheita varten.

Kuvio 8 esittää akselijakamisarvoja koskien sekä parabolisia että kolmannen asteen säätövaiheita.

Piirustuksen kuviossa 1 esitetään lohkokaavion muodossa varustelu, joka on sopiva keksinnön mukaisen edullisen menetelmän suorittamiseen. Varustelu käsittää kolmivärielektronitykin katodisädeputken (CRT) 1, jossa on normaalien ohjauskelojen ja Vastaavien lisäksi sarja toisiopoikkeutuskeloja 2, joita käytetään ohjaamaan kolmesta väristä kunkin, punaisen, vihreän ja sinisen, poikkeutusta, sekä yksi vaakasiirtopoikkeutuskela..

Sarja digitaali-analogia-muuntimia (DAC) 3 muuntaa digitaaliset korjausarvosignaalit, jotka on varastoitu kohdistusmuistiin 4, analogia-arvoiksi poikkeutuskeloihin 2 syöttämistä varten.

Kohdistusmuistin 4 tulostusta ja sinne syöttöä ohjaa tahdistetusta katodisädeputken . päärasteripyyhkäisyn kanssa keskusyksikkö ja ohjauslogiikka 5, johon lohkoon voi sisältyä mikrokä-sittelylogiikkayksikkö lukumuistiin 6 värastoituine tarvittavine mikro-ohjelmineen.

Varustelu, jota edustavat lohkot 1-6, on sijoitettu yhteen ainoaan koteloon, joka voi käsittää myös näppäinpöydän, jonka osaa edustaa lohko 7. Lohkolla 7 kuvattuja näppäimiä käytetään edullisen menetelmän mukaisesti tiedon sisäänviemiseksi käsittely-yksikköön ja kohdistusmuistiin. Toisina ajankohtina voivat näppäimet edustaa muita toimintoja. Luonnollisestikaan ei näppäinpöydän tarvitse olla muotoiltu yhdeksi kappaleeksi katodisädeputken kotelon kanssa, vaan se voi olla erillinen yksikkö, joka on liitetty johtimen 8 välityksellä. Edelleen on ymmärrettävää, että käsittely-yksikköloh-ko 5 yhdessä muistien 4 ja 6 kanssa voi olla sijoitettu erilliseen koteloon.

“ 65350

Lukumuisti (ROS) 6 sisältää mikro-ohjelman laitteen yleisten toimintojen ohjaamiseksi ja edelleen mahdollisia erityisohjelmia sellaisten tehtävien suorittamiseksi kuin diagnostiikka-rutiinit, joista erityisohjelmista yksi on mikro-ohjelma käsittely-yksikön saamiseksi suorittamaan esillä olevan keksinnön mukaista menetelmää.

Yleisesti tekee keksinnön mukainen menetelmä mahdolliseksi katodisädeputken ilmaisimen käyttäjälle saada aikaan oikein kohdistettu kuvapinta käyttämällä korjaustekijäsignaalien arvoa, joka on otettu ennalta määrätystä lukumäärästä kuvapinnan aloja korjaustekijäsignaalien arvon määräämiseksi, joka vaaditaan oikeaa kohdistusta varten kaikilla muilla kuvapinnan aloilla. Edullisessa suoritusmuodossa on kuvapinta jaettu 256 alaan (16xl6-matriisi) ja korjaustekijäsignaalit otetaan 13 alalta, joita käytetään jäljellä olevien 2U3 alan korjaustekijäsignaalien arvojen määräämistä varten.

Suurella tiheydellä määrittelevän katodisädeputken ilmaisimen yhteydessä ei koko kuvapintaa välttämättä käytetä graafisen tai aakkosnumeerisen tiedon ilmaisemiseksi kuten tavallisten , televisiokojeiden yhteydessä. Esimerkiksi väriputken yhteydessä, jonka visuaalinen lävistäjä on 14 tuumaa, jää 9,7" x 7" oleva kuvapinnan ala käyttämättä ilmaisualana käytettäessä noin 90 % reikä-levypinnasta.

Kuvio 2 esittää kuvapinnan käyttökelpoista alaa, joka on jaettu 16 vaakasuoraan vyöhykkeeseen ja 16 pystysuoraan vyöhykkeeseen, mikä antaa 256 erillistä alaa.

Edullinen menetelmä korjaustekijäsignaalien määräämiseksi katodisädeputkea varten merkitsee jatkuvaa ilmaisua testiku-vion 13 pisteessä, joka kohdistetaan punaisen ja vihreän osalta keltaisen aikaansaamiseksi ja sen jälkeen keltaisen ja sinisen osalta valkoisen aikaansaamiseksi. Valitut pisteet ovat: 1 kuvapinnan keskikohta 2, U, 6 ja 8 neljän akselin päät 3, 5, 7 ja 9 2/3 matkasta keskikohdasta jokaisen akselin päähän 10, 11, 12 ja 13 neljä kulmakohtaa

Ne pisteet, jotka on valittu ilmaisua varten, voivat peittää enemmän kuin yhden alan käytetyn testikuvion koosta ja tyypistä riippuen. Siten tulee esim, keskikohdan ilmaisu 1 peittämään vähintään 4 65350 alaa ja oletettavasti 24,.

Korjaus kuvapinnan keskellä 1 ottaa huomioon staattisen ka-todisädeputkitykkien virhesuuntauksen ja tasavirtasiirtymän kohdistus vahvistimissa, Korjaustekijäsignaalit mitä tahansa kelaa varten (punainen, vihreä, sininen ja sivusuunta), aiheutuen testi-mallin säädöstä kuvapinnan 1 keskellä, lisätään samoin jokaiseen digitaaliseen korjaussanaan, joka varastoidaan tämän kelan kohdis-tusmuistiin 4. Tämä aiheuttaa koko rasterin staattisen vaihtelun tiettyä väriä varten. Korjaustekijäsignaalit staattisen korjauksen osalta johdetaan aina, ennen kuin toisien pisteiden arvot löydetään.

Korjaustekijäsignaalit, jotka johdetaan pisteistä 2, 4, 6 ja 8, on jaettu vaaka- ja pysty aloja pitkin, jotka pienenevät parabolisesti nollaan kuvapinnan keskipistettä 1 kohti. Jos esimerkiksi pistettä 4 varten vaaditaan arvon 37 omaava korjaustekijäsig-naali pystyvyöhykettä 15-16 varten, lisättäisiin arvot 28, 21, 14, 9, 5, 2, 0 pystyvyöhykkeeseen 14-15, 13-14, 12-13, 11-12, 10-11, 9-10, 8-9. Nämä arvot annetaan ainoastaan esimerkkinä.

Pisteistä 3, 5, 7 ja 9 johdetut korjaustekijäsignaalit jaetaan käytettäessä kolmannen asteen ilmaisua pysty- ja vaakavyöhykettä pitkin, niin että jakaminen lähenee nollaa akselin päässä ja kuvapinnan keskellä. Jos arvo 7 johdetaan pistettä 5 varten, voi jakamiseksi kahdeksan keskeltä alkavan pystyvyöhykkeen yli tulla: 0, 2, 4, 6, 7, 5, 0.

Kulmapisteet 10, 11, 11, 12 ja 13 tulevat kohdistetuiksi, kun kuvapinnan keskipiste 1, ulkoakselipisteet 2, 4, 6, 8 ja pisteet 3, 5, 7, 9 on kohdistettu. Korjausarvot, jotka on tuotettu, kun esim. piste 10 säädetään, jaetaan lineaarisesti ja ne vähenevät nollaan vaakavyöhykkeitä pitkin vaaka-akselia kohti, jaetaan lineaarisesti ja vähenevät nollaan pystyvyöhykkeitä pitkin pystyakselia kohti ja jaetaan parabolisesti ja vähenevät nollaan lävistäjää pitkin kuvapinnan keskustaa kohti kuvapinnan ylemmässä oikeassa neljänneksessä. Tämä ilmaistaan paremmin yhtälön avulla:

Ir = I x jossa I on kulmaelementin (A, Y) arvo ja Ir on arvo, jota käytetään pisteessä x, y.

Jos esimerkiksi korjausarvo 8 asetetaan pisteeseen 10 16xl6-vyöhykejärjestelmässä, tulisi neljänneksen aloille asetettaviksi arvoiksi alla olevassa taulukossa esitetyt arvot.

6 65350

Taulukko 1. kulma 012 3 5 678 01234567 012 2 3 456 012 2 3 345 001 1 2 233 001 1 2 222 000 0 1 111 000 0 0 000 kuvapinnan keskikohta.

Kuviot 3a, 3b ja 3c esittävät testikuvion erästä tyyppiä, jota voidaan käyttää keksinnön mukaisen menetelmän yhteydessä. Testikuvion tuottamiseksi tarkoitettu ohjausohjelma on varastoitu kuvion 1 mukaiseen EAROS-muistiin 6, ja käsittely-yksikkö- ja oh-jauslogiikkalohko 5 suorittaa välttämättömiä toimenpiteitä kuvioiden tuottamiseksi tarvittaviin pisteisiin kuvapinnalla.

Testikuvio kuviossa 3a esittää punaista neliötä ja vihreää neliötä, jotka kohdistuksen yhteydessä antavat keltaisen neliön, kuten kuviossa 3b esitetään. Kuvion 3b toinen kuvio esittää kohdistetun keltaisen neliön yhdessä keltaisen keskiristin ja sinisen ristin kanssa. Sinisen ristin ja keltaisen ristin kohdistus antaa kuviossa 3c olevan kuvion, valkoisen keskiristin keltaisessa neliössä. Luonnollisesti voidaan käyttää monia muita testikuvioita ja kuvioissa 3a, 3b ja 3c esitetyt ovat vain esimerkkejä.

Kun testikuvio, esim. kuviossa 3a oleva, ilmaistaan yhdessä pisteessä kuvapinnalla, tuottaa käsittely-yksikkö ja ohjausgiikka myös otsikon kuvapinnalla ilmaisua varten SÄÄDÄ PUNAINEN, ja kun kuvion 3b kuvio ilmaistaan, tuotetaan otsikko SÄÄDÄ SININEN.

Käsittely-yksikkö voi sovittaa otsikon ilmaisun mihin tahansa sopivaan kuvapinnan osaan, esim. tietyn värin alalinjaa pitkin tai aivan ilmaistun kuvion lähelle.

Kuvio 4 esittää kulkukaaviota keksinnön mukaisen edullisen menetelmän ensimmäisessä tasossa. Menetelmä käsittää 27 päävaihetta, jotka ovat lohkossa 20. Jokaista ilmaisupistettä varten kuvapinnalla on kaksi päävaihetta. Ensimmäinen on punaisen ja vihreän kuvion ilmaiseminen, joka esitetään kuviossa 3a esimerkkinä ja ilmaisee otsikon SÄÄDÄ PUNAINEN. Toinen on keltaisen ja sinisen kuvion ilmaiseminen kuvion 3b mukai esti ja otsikon SÄÄDÄ SININEN ilmaiseminen.

7 65350

Ilmaisukuvio ja otsikko jokaisessa päävaiheessa esitetään lohkona 21 kuviossa 4·.

Taulukko II alla esittää nämä 27 päävaihetta:

Taulukko II

Vaihe Kuvapinnan piste Aktiivinen tykki Otsikko 1 1 punainen + vihreä säädä punainen 2 1 P + V + sininen säädä sininen 3 2 P + V säädä punainen 4 2 P + V + S säädä sininen • · · · • · # · • · ♦ ' · 26 13 P + V + S säädä sininen 27 1-13 P + V + S selvä

Jokainen päävaihe käsittää seuraavat rutiini- tai alivaiheet. Kun testikuvio ilmaistaan, on operaattorilla mahdollisuus painaa alas yksi kuviossa 1 olevan näppäinpöydän 7 näppäimistä.

Vaiheessa 22 määrää käsittely-yksikkö 5,mikä näppäin painetaan alas. Jos päävaihe on säädä punainen-vaihe, on jokaisen suun-tanäppäimen alaspainamisesta tuloksena oikeiden puna- ja vihreä-digitaalikorjaustekijäsignaalisanojen seuraavassa esitetyt eteenpäin askeltamiset tai takaisin askeltamiset. Nämä sanat on varastoitu kohdistusmuistiin.

Näppäin Punainen Vihreä -> +1 +1 — -1 -1 + 1 -1 ^ -1+1

Kun päävaihe on säädä sininen, askeltavat digitaalikorjaus-tekijäsignaalisant sini- ja sivusuuntakeloja varten eteenpäin tai taaksepäin seuraavasti: Näppäin Sininen Sivusuunta —> +1 i Näppäinpöydän 7 molemmissa muissa näppäimissä on merkinnät seuraava ja taakse. Vastauksena näppäimen seuraava alaspainamiseen askeltaa käsittely-yksikkö yhdestä päävaiheesta edelleen seuraavaan 8 65350 päävaiheeseen ja vastauksena näppäimen taakse alaspainamiseen askeltaa käsittely-yksikkö taaksepäin yhdestä päävaiheesta edelliseen päävaiheeseen. Tämä voi olla välttämätöntä, kun operaattori havaitsee, että korjauksella tietyssä pisteessä voi olla epäsuotuisa vaikutus aikaisemmin kohdistettuun alaan tai kun operaattori aivan yksinkertaisesti haluaa tarkistaa aikaisemmin kohdistetun pisteen.

Suuntanäppäimet voidaan painaa alas "typomaattisella" tavalla, mikä merkitsee sitä, että näppäin pidetään alaspainetussa asennossa kauemmin kuin korjaustekijäsignaalisanan lisäys- tai vähennysjakson ajan, kunnes operaattori pitää korjausta riittävänä kyseisessä suunnassa. Jos tuloksena olisi liian pitkälle menevä syöttö, voidaan luonnollisesti takaisinsuuntanäppäin painaa alas.

Lohko 23 kuvion 4 mukaisessa kulkukaaviossa ilmaisee, että kun käsittely-yksikkö on todennut, että yksi suuntanäppäin on painettu alas, suoritetaan välttämätön lisäys tai vähennys oikeassa korjaustekijäsignaalisanassa jokaisen jakson aikana, jonka näppäin on alaspainettuna. Menetelmä vaikuttaa luonnollisesti molempiin suuntiin, ts. korjaustekijäsanan jokaiseen ajan tasalle saattamiseen, niin että kuva, jonka kyseiset elektronitykit muodostavat kuvapinnalle, muuttaa kohtaa ja operaattori näkee suoraan suuntänäppäimen alaspainamisen tuloksen.

Kun operaattori painaa seuraava-näppäimen, ennen kuin käsittely-yksikkö jatkaa seuraavaan vaiheeseen, suorittaa yksikkö sen laskennan, joka on välttämätön sen arvon jakamiseen, joka on saavutettu juuri kohdistettua pistettä varten, niille aloille, joihin tämä piste vaikuttaa.

Jakaminen tapahtuu edullisen suoritusmuodon yhteydessä seuraavalla tavalla:

Vaihe 1 ja 2 Jakaminen on yhtäläinen koko kuvapinnalla.

Ilmaisupiste 1 Tämä siitä syystä että keskipisteen säätö korjaa staattisen virhesuuntauksen. Jos sen vuoksi vaaditaan esim. korjaustekijä 5 puna/vihreää varten keskipisteessä, lisätään 5 tämän elektronitykin kaikkiin korjaustekijäsanoihin.

Vaiheissa 3-26 vaikuttaa jakaminen jokaista pistettä varten ainoastaan yhteen tai kahteen kuvapinnan neljännekseen. Seuraavassa kutsutaan oikeaa yläneljännestä 1, oikeaa alaneljännestä 2, vasenta 9 65350 alaneljännestä 3 ja oikeaa yläneljännestä H, Käytetään kolmea erityistä jakamisalgoritmia: 1) Akseliparabolinen (AP). Tämä merkitsee, että korjaus jaetaan yhtäläisesti kutakin vyöhykettä pitkin sen akselin poikki, jolla kohdistettu piste on ja vähennetään parabolisesti nollaan poikki-akselia kohti.

2) Kolmannen asteen algoritmi (AC). Tämä merkitsee, että korjaus jaetaan yhtäläisesti kutakin vyöhykettä pitkin sen akselin poikki, jolla kohdistettu piste on käyttäen hyväksi kolmannen asteen ilmaisua. — E [(f)2 - (i)3_

Korjaustekijä vähenee kolmannen asteen ilmaisun mukaisesti nollaan poikkiakselilla ja kuvapinnan reunassa.

3) Kulmajakaminen (C). Tämä jakaminen lasketaan edellä selitetyn mukaisesti viitaten taulukkoon I.

Vaihe 3 ja 4 AP-jakamista käytetään ja se vaikuttaa neljännek-

Ilmaisupiste 2 siin 1 ja 4

Vaihe 5 ja 6 AC-jakamista käytetään ja se vaikuttaa neljän-

Ilmaisupiste 3 neksiin 1 ja 4

Vaihe 7 ja 8 AP-jakamista käytetään ja se vaikuttaa neljän-

Ilmaisupiste 4 neksiin 1 ja 2

Vaihe 9 ja 10 AC-jakamista käytetään ja se vaikuttaa neljän-Ilmaisupiste 5 neksiin 1 ja 2 VAihe 11 ja 12 AP-jakamista käytetään ja se vaikuttaa neljän-Ilmaisupiste 6 neksiin 2 ja 3

Vaihe 13 ja 14 AC-jakamista käytetään ja se vaikuttaa Ilmaisupiste 7 neljänneksiin 2 ja 3

Vaihe 15 ja 16 AP-jakamista käytetään ja se vaikuttaa Ilmaisupiste 8 neljänneksiin 3 ja 4

Vaihe 17 ja 18 AC-jakamista käytetään ja se vaikuttaa Ilmaisupiste 9 neljänneksiin 3 ja 4

Vaihe 19 ja 20 Kulmajakamista käytetään ja se vaikuttaa ainoastaan

Ilmaisupiste 10 neljännekseen 1

Vaihe 21 ja 22 Kulmajakamista käytetään ja se vaikuttaa ainoastaan

Ilmaisupiste 11 neljännekseen 2

Vaihe 23 ja 24 Kulmajakamista käytetään ja se vaikuttaa ainoastaan

Ilmaisupiste 12 neljännekseen 3 10 65350 '/aine 25 ja 2 6 Kulma jakamista käytetään ja se vaikuttaa ainoas- ...Imaisupiste 13 taan neljännekseen 4

Vaihe 27 Tätä käytetään ainoastaan tarkistusta varten: mitään säätöä ei suoriteta

Kun käsittely-yksikkö on suorittanut ne käskyt, jotka ovat välttämättömiä korjaustekijän jakamiseksi kaikille aloille, joihin vaikutetaan kyseisessä vaiheessa, tapahtuu tulo seuraavaan päävaiheeseen. Jokaisen päävaiheen alussa vaikuttavat ilmaistuun kuvioon kohdistustekijäsignaalit, jotka edellinen vaihe tuottaa. Vaiheessa 4, 5 vaikuttavat siten ilmaisukuvioon korjaustekijäsignaalit, jotka on johdettu vaiheista 1 ja 3 punaista ja vihreää elektroni-tykkiä varten.

Kun tulo tapahtuu päävaiheeseen 27, tuotetaan ilmaisukuvio kaikkia 13 ilmaisupistettä varten ja otsikko selvä ilmaistaan. Jos operaattori on tulokseen tyytyväinen, painetaan alas näppäin seuraava ja korjaustekijäsignaalien arvot varastoidaan EAROS-muistiin 6. Ei ole välttämätöntä varastoida kaikkien alojen arvoja EAROS-muistiin, koska käsittely yksikkö ainoastaan 13 ilmaisupis-teen arvoilla voi laskea arvot kuvapinnan muita aloja varten, aina kun ilmaisu on käytössä.

Vaihtoehtoinen menetelmä korjaustekijäarvojen jakamiseksi kuvataan kuvioissa 5 ja 6,

Kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa ei korjaustekijäarvojen jakaminen tapahdu ennen kuin seuraava-näppäin on painettu alas. Kuvion 5 vaihtoehto merkitsee korjaustekijäarvojen jakamista vaiheessa 23 kuviossa 4. Kuvio 5 kuvaa vaihtoehtoista vaihetta 23 ja sitä selitetään kuvioon 6 viitaten, jossa jakaminen päävaiheessa 3 esitetään punaista elektronitykkiä varten neljänneksessä 1 kuvapinnan alojen 16xl6-matriisissa.

Jakamisarvot jokaista näppäimen alaspainamisjaksoa varten varastoidaan jakamistaulukkoon (ST) kuviossa 6a, kahta akkua ACC1 ja ACC2 käytetään ja korjaustekijäarvot varastoidaan korjausarvomatriisiin, joka sisältää tulokohdan neljänneksen jokaista alaa varten.

Kuvion 5 ensimmäinen vaihe 3 asettaa akut AC.C1 ja ACC2 nollalle, jota kuvaillaan kuviossa 6a. Sama kuvio esittää myös korjaustekijämatriisin, jolla on arvo 5 jokaista alaa varten. Tämän oletetaan olevan se arvo, joka syötetään matriisiin päävaiheen 1 tuloksena, kun keskikohdan ilmaisukuvio säädettiin ja tulok- 11 65350 seksi saadut korjaustekijät jaettiin kaikille aloille. Luonnollisesti käytetään lukua 5 kuviossa 6 ainoastaan esimerkkinä ja se voi käytetystä järjestelmästä riippuen olla mikä luku tahansa. Kyseistä esimerkkiä varten oletetaan edelleen, että operaattori painaa alas näppäimen—> näppäinpöydässä 7, mikä vaatii ”+l" jokaista jaksoa varten koskien punaisen korjaustekijäsignaaliarvoa.

Vaihe 31 seuraa vaihetta 30 ja vaatii, että jakamistaulukon (ST) sisältö lisätään ACCl:n sisältöön.

Vaihe 32 vähentää tämän jälkeen ACC2:n sisällön jokaisen rivin sisällöstä korjaustekijämatriisissa. Ensimmäisen näppäimen alaspainamisjakson aikana on kysymyksessä no11a-vähennys, joka ei ilmeisesti vaikuta matriisin sisältöön.

Vaihe 33 asettaa akun ACC2 nollalle.

Vaihe 34 lisää ACCl:n sisällöin ACC2:een ja matriisiin pyöristäen desimaaliluvun ylöspäin tai alaspäin kokonaislukujen säilyttämiseksi sekä ACC2:ssa että matriisissa.

Vaihe 35 aiheuttaa pienen viivytyksen toimenpiteessä sallien katodisädeputken reagoinnin korjaustekijämatriisin muutettuihin arvoihin ja näyttäen ilmaisukuvion säätöineen.

Kuvio 6b esittää ACCl:n, ACC2:n ja matriisin sisällöin ensimmäisen jakson lopussa.

Vaihe 36 on päätösvaihe sen määräämiseksi, pitääkö operaattori jatkuvasti näppäimen —> alaspainettuna. Mikäli näin tapahtuu, tapahtuu takaisintulo vaiheeseen 31. Muussa tapauksessa suoritetaan vaihe 22 kuviossa 4.

Kuvio 6c esittää ACCl:n, ACC2:n ja matriisin sisällön vaiheen 33 lopussa toisen kierroksen aikana. ACC1 sisältää jakamistaulu-kon luvut kaksinkertaisina ja pyöristämättöminä, ACC2 sisältää ainoastaan nollia ja matriisilla on sama sisältö, kuin sillä oli päävaiheen alussa.

Toimenpide voidaan tahdistaa pyyhkäisymenetelmän kanssa ilmaisun yhteydessä, niin että vaiheet 32, 33 ja 34 tapahtuvat takaisinpyyh-käisyn aikana, joten voidaan välttää kuvion lepattaminen suhteellisen suurten muutosten seurauksena korjausmatriisissa, joita voi esiintyä näiden vaiheiden aikana. Vaiheen 34 jälkeen tulee luonnollisesti ACC2:lla ja matriisilla olemaan sisältö, joka vastaa ACCl:n arvoja. Tätä kuvataan kuviossa 6d, joka esittää ACCl:n ja matriisin sisällön seitsemännen jakson lopussa. Sen johdosta, että 12 65350 ACC2 palaa takaisin nollaan jokaisen vaiheen aikana, ei tapahdu pyöristämisvirheiden kasaantumista ja ainoastaan ne arvot pyöristetään, jotka kulloinkin ovat ACCl:ssä.

Jos operaattori esim. kuvion 6 mukaisesti seitsemännen jakson jälkeen vapauttaa näppäimen, askeltaa käsittely-yksikkö edelleen vaiheeseen 22 kuviossa 2. Operaattori voi jälleen painaa alas saman näppäimen, jossa tapauksessa kuvion 5 mukainen rutiini syötetään uudelleen tiedostoon tai voidaan painaa myös toista näppäintä, joka vaatii vähennystä jakamistaulukon matriisiin lisäämisen asemesta. Tässä tapauksessa muuttuu kuvion 5 rutiini siten, että lisäämis-vaiheista tulee vähennys ja vähennyksestä lisäys.

Jos näppäin, joka painetaan alas, on SEURAAVA, varastoidaan matriisin arvot kohdistusmuistiin odottamaan seuraavaa päävaihetta, jolloin arvot punaista elektronitykkiä varten säädetään uudelleen.

Jos näppäin —>painetaan alas, suoritetaan samanlainen lisäys-rutiini samanaikaisesti vihreän tykin korjaustekijämatriisia varten ja jos jompi kumpi näppäimistä t » 4 painetaan alas, kasvaa arvo toisessa matriisissa, kun taas arvo toisessa matriisissa pienenee.

SEURAAVA-vaiheen jälkeen jätetään jakamisvaihe kuviossa 4 huomioonottamatta, koska kuvion 5 rutiini on jo suorittanut tämän.

Jos päävaihe tarkoittaa yhden kulmapisteen säätöä, sisältää jakamistaulukko arvomatriisin, yhden arvon kutakin neljänneksen alaa varten, ja ACCl:llä ja ACC2:lla tulee olemaan sama lukumäärä kohtia, niin että täydellinen matriisi siirretään jakamistaulukosta matriisiin ACClrn ja ACC2:n kautta. Muutoin on rutiini sama kuin kuviossa 5 esitetty.

Kuvio 7 kuvailee jakamistaulukon kyseisiä arvoja kulman-säätöä varten, kun säätöarvot lasketaan kuten yllä on selitetty yhtälön avulla:

Ir = 1 f x Y

Kuvio 8 esittää arvoja sekä parabolisia akselijakamisia että myös kolmannen asteen jakamisia varten.

Edellä on käsitelty keksinnön edullisia suoritusmuotoja. On olemassa muita tapoja korjaustekijäarvojen jakamisen suorittamiseksi. Niinpä voidaan esim. muunnella ilmaisupisteiden lukumäärää ja kuvapinnan alojen lukumäärää lisätä tai vähentää jokaista erityistä sovellutusta varten tarvittavasta tarkkuusasteesta riippuvaisesti.

Claims (9)

13 65350 Patenttivaatimukset.

1. Menetelmä korjaustekijäsignaalien tuottamiseksi katodi-sädeputkea varten, tunnettu katodisädeputken kuvapinnan jakamisesta ennalta määrättyyn lukumäärään aloja, testikuvion ilmaisemisesta kuvapinnalla valituissa pisteissä, joiden pisteiden lukumäärä on pienempi kuin ennalta määrätty lukumäärä, korjaustekijäsignaalien arvojen johtamisesta pisteistä, joissa testikuvio ilmaistaan sekä johdettujen arvojen käyttämisestä arvojen määräämiseksi korjaustekijäsignaaleja varten koskien muita kuvapinnan aloja.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu testikuvion ilmaisemisesta kuvapinnan keskellä, korjaustekijaarvon johtamisesta tätä alaa varten sekä johdetun korjaustekijäarvon lisäämisestä kuvapinnan kaikkien muiden alojen korjaustekijäarvoi-hin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu johdettujen korjaustekijäsignaalien varastoimisesta digitaalimuis-tiin,

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu digitaalimuisti varastoi digitaalikorjausteki-jäarvot, jotka kuuluvat yhteen kunkin alan kanssa, joita on mainittu edeltä määrätty lukumäärä.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kun testikuvio ilmaistaan yhdessä valituista pisteistä kuvapinnalla, ilmaistaan myös otsikko, joka ilmoittaa operaattorille sen pisteen, jossa kuvio ilmaistaan.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytettäessä kolmitykkisiä väri-putkia korjaustekijäsignaaliarvot määrätään jokaiselle kolmelle väritykille jokaista alaa varten ennalta määrätyssä lukumäärässä aloja.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että testikuvion ilmaiseminen valitussa pisteessä on päävaihe ja käsittää korjaustekijäsignaaliarvojen johtamisen jokaista kolmea väritykkiä sekä sivusuuntakorjauskelaa varten.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että korjaustekijäsignaaliarvot, jotka johdetaan ennen 6 5 3 5 0 14 tuloa päävaiheeseen, säilytetään digitaalimuistissa siihen saakka, kun päävaihe on loppuun suoritettu.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että operaattori voi määrätä siirron joko eteenpäin seuraa-vaan päävaiheeseen tai taaksepäin aikaisemmin loppuun suoritettuun päävaiheeseen. 15 65350