FI65175B - Valsanordning - Google Patents

Description

«ιΜμ·'| Γιι1 rt11 KUULUTUSJULKAISU

MA ^ (11) UTLÄGGNINGSSICRIFT 65(75 c (45) Ρε!.?Γ.1 U -v "nr.* Lty ID 04 1934 l Patent oedlelat V v ^ (51) Kv.lkP/hK.CL3 B 21 B 13/20 SUOMI —FINLAND pi) ΜμΜΜιμμ· — PaMrtamttiiIng 7Θ2090 P2) HtkwnlspUvt—AmSknliigadag 29.06.78 (23) Alkupilvl—Giltlfhuttdag 29.06.70 (41) Tullut (ulkbuktl — Blhrft offwrtlig 02.01.79 r.MMritalllM /4«

Patent- och registentyrelMn AmMcan uttegd odi utl.*kr1ft«n publlcarad 30.12.83 (32)(33)(31) Fyy4utty «tuolkuu»—Begird priority 01.07.77

Englant i-England (GB ) 277^/77 (71) Hille Engineering Company Limited, Neepsend Lane, Sheffield S3 8DL,

Englanti-England(GB) (72) Alexander Ian Wilson, Sheffield, Yorkshire, Englanti-England(GB) (7¾) Qy Kolster Ah (5h) Valssauslaite - Valsanordning Tämä keksintö liittyy valssauslaitteeseen, joka on tarkoitettu pitkänomaisen työkappaleen poikkipinnan mittojen pienentämiseen antamalla valssainparin olla jatkuvasti jaksottaisessa yhteydessä työkappaleeseen.

Erityisesti keksintö koskee valssauslaitetta, jota on kuvattu esim. US-patenttijulkaisussa 3,643,488 ja joka käsittää ensimmäisen parin yhdessä toimivia valsseja, joiden välissä työkappaletta supistetaan jaksottain ensimmäisessä supistussuunnassa, toisen parin yhdessä toimivia valsseja, joiden välissä työkappaletta supistetaan jaksottain toisessa supistussuunnassa, joka on kohtisuoraan ensimmäiseen suuntaan nähden, jolloin kullakin valssilla on ainakin osittain katkokartion muotoinen valssauspinta pinnan valssaamiseksi työkappaleeseen ja jotka kukin on varustettu välineillä tai yhdistetty sellaisiin pyöristetyn pinnan valssaamiseksi työkappaleeseen ja jolloin kukin valssi on sovitettu kannattimeen oman akselinsa ympäri pyörivästi ja kannattimet ovat pyöritettävissä valssausviivaan nähden kohtisuoraan kulkevien eri kannatinakseleiden ympäri, joista ensimmäisen valssiparin kannattimien akselit kulkevat kohtisuoraan 2 65175 toisen valssiparin kannattimien akseleihin nähden, välineet valssien käyttämiseksi niiden omien akseliensa ympäri ja välineet kannattimien synkroniseksi käyttämiseksi niiden akselien ympäri, jolloin kunkin valssiparin valssit kussakin syklissä lähestyvät vals-sausviivaa ja toisiaan ja etääntyvät jälleen ja valssiparit koskettavat ja supistavat vuorotellen työkappaletta jaksottain.

Yllä mainitun US-patenttijulkaisun valssauslaitteessa kunkin kannattimen akseli on samansuuntainen kuin tämän kannattimen kannattaman valssin akseli. Työkappaleen valssaa täten kukin valssi kannattimen akselille keskiöidyn osaksi pyöreän kaaren yli valssin pysyessä aina samalla tasolla. Kun laitteella valssataan työkappale pyöreään muotoon, kukin valssi muodostaa tasaisen kaksoiskiilatun syvennyksen, jolla on vastapäätä olevat kartiomaiset pinnat ja syvennyksen tyvi on pyöristetty haluttuun poikkipintaan. Jos valssaus-laitetta käytetään valssaamaan työkappale nelikulmaiseksi tai suorakulmaiseksi, muodostuu pakostakin terävät suuntaiskulmat ensimmäisen valssiparin valssaaman pinnan ja toisen valssiparin valssaaman pinnan väliin, koska valssit eivät pysty sulkemaan sisäänsä kulmia. Teräviä kulmia pidetään metallurgisesti huonoina.

DE-patenttijulkaisun 1,816,915 valssauslaitteessa valssien akselit on kallistettu niiden kannattimien akseleihin nähden 45° kulmassa ja kullakin valssilla on katkokartion muotoinen valssauspinta. Siinä on vain kaksi valssinkannatinta, joita kumpikin kannattaa yhtä valssia toisesta parista ja yhtä valssia toisesta parista ja joiden kannatinakselit ovat samansuuntaiset. Valssien käyttövälineen muodostaa pari vastevalsseja, joita käytetään kannatinakseleiden suuntaisten akselien ympäri ja joiden kanssa valssit tulevat kitkakoske-tukseen. Koska kannattimia pyöritetään akseliensa ympäri, kaksi vals-slparia tulee peräjälkeen kosketuksiin työkappaleen kanssa ja ne tekevät jaksottaisen supistuksen työkappaleeseen kahdessa keskenään kohtisuorassa suunnassa.

Valssien katkokartion muotoisten valssauspintojen vuoksi ja sen vuoksi, että kummankin parin valssit suorittavat pyöreät liikkeet saman kannatinakselin ympäri, työkappale supistetaan nelikulmaiseen muotoon, jossa jälleen on terävät kulmat, joista kukin on muodostettu kahden keskenään kohtisuorassa olevan työkappalepinnan välissä. Esillä olevassa keksinnössä kunkin valssin akseli on kallistettu sen kannattimen pyörimisakseliin nähden, johon se on asennettu ja kutkin välineet pyöristetyn pinnan vaisaarniseksi on järjestetty 3 65175 valssaamaan pyöristetty pinta kulmaan siihen kuuluvan valssin vals-saaman pinnan ja toisen valssin valssaaman pinnan väliin. Valssin-akselin kallistus kannatinakseliin nähden mahdollistaa välineiden seurata ja pyöristää kulmaa puuttumatta viereiseen, toisen valssin valssaamaan kartiomaiseen pintaan.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa välineet pyöristetyn pinnan valssaamiseksi käsittävät kussakin valssissa olevan renkaan muotoisen valssauspinnan, joka kulkee kohtisuoraan katkokartion muotoiseen valssauspintaan nähden ja joka on tarkoitettu tekemään pyöristetty pinta työkappaleen poikkipintaan. Keksintö ei kuitenkaan rajoitu tällaiseen järjestelyyn, koska kulman pyöristys voidaan suorittaa lisänä olevalla kulmavalssilla, joka on kunkin valssinkannat-timen kannattama. Kukin valssi voidaan tehdä valssaamaan kaareva pinta työkappaleeseen tarkoituksena tuottaa pyöreä muoto.

Kunkin valssin katkokartion muotoisen pinnan sivuviiva kulkee edullisesti sen pisteen kautta, jossa tämän valssin akseli leikkaa sen kannattimen akselin, johon valssi on asennettu, niin että valssin todellinen toiminta työkappaleen pinnalla voi tapahtua.

Tämän keksinnön valssauslaite on ensi sijassa tarkoitettu supistamaan voimakkaasti pitkänomaisia teräskappaleita, mutta sitä voidaan soveltaa myös muusta metallista tehtyihin työkappaleisiin.

Keksintöä valaisee seuraava selitys keksinnön mukaisen vals-sauslaitteen suositusta suoritusmuodosta, jolloin viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on sivukuva valssauslaitteesta, kuvio 2 esittää kaavamaisesti yhden valssainkannattimen käyttöä, kuvio 3 on osittainen aksiaalileikkaus yhdestä valssainkan-nattimesta, kuviot 4 ja 5 ovat valssausvaihetta kuvaavia perspektiivi- kuvia , kuviot 6 ja 7 esittävät muunnosta, jossa käytetään kauluk-settomia valssaimia, kuvion 6 ollessa päätykuva valssainkannatti-mesta ja 7 esittäessä valssaimia pistoviivallaan, ja kuvio 8 esittää laatan valssaamista.

Valssauslaitteen, jota kuvataan kuvioissa 1...5 muodostavat pohjimmiltaan neljä valssainkannatinta 12A, 12B, 12C ja 12D, joista kukin on yleiseltä muodoltaan kartio. Neljä valssainkannatinta ovat rakenteeltaan identtisiä ja niiden osille annetaan samat viitenume- 4 65175 rot varustettuina kirjaimilla A, B, C ja D, joista voidaan tunnistaa, mihin osa kuuluu. Valssaimet pyörivät akseleilla 13A...13D, jotka ovat myös kartioiden akseleita ja jotka muodostavat neliön sivut. Kussakin valssainkannattimessa 12 on ainakin yksi valssain 14 (piirustuksissa esitetään neljä valssainta) jota itsenäisesti pyöritetään valssainakelsin 15 ympäri, joka on kalteva kannattajan akseliin 13 nähden. Jos kuten näkyy, kussakin kannattimessa on useampia kuin yksi valssain, on valssainakselit jaettu tasaisin kulmavälein kannatinakselin ympärille.

Neljä kannatinta 12 on asennettu neljässä laakerituessa 16 oleville laakereille, niin että kannatin 12A, esimerkiksi, on laakeroitu tuissa 16A, ja 16B oleviin laakereihin ja kannatin 12B laake-reihin tuissa 16B ja 16C. Laakerituet on kiinnitetty runkoon, jonka muodostaa kaksi toisistaan erillään olevaa suoraa runko-osaa, jotka on hitsattu tukien 16 vastakkaisille puolille ja joita pystytuet 18 kannattavat.

Valssainkannattimia 12 kierretään synkroonisesti akseliensa 13 ympäri. Senvuoksi näkyy kuviossa 1 yhteinen käyttömoottori 20, joka on pystytukien 18 varassa ja joka vauhtipyörän 21 välityksellä käyttää neljää väliakselia 22A...22D. Akselit 22 ovat rungolla, erillään akseleista 13 ja ne on yhdistetty kartiohammaspyörillä 23A ...23D. Kukin akseli 22 on yhdistetty vastaavaan valssainkannattimen 12 kuviossa 1 näkyvän ja kuviossa 2 kaavamaisesti esitetyn alennus-vaihteen välityksellä niin että akselilla 22A on hammaspyörä 24A, joka on yhteydessä suurempaan.hammaspyörään 25A, joka on samalla akselilla kuin hammaspyörä 26A, joka liittyy suurempaan hammaspyörään 27A, joka on kiinteästi valssainkannattimella 12A. Vetolaitteen ansiosta pyörivät kaikki neljä valssainkannatinta samalla kierooslu-vulla. Valssainkannattimet 12A ja 12C pyörivät vaiheittain, niin että valssaimet tulevat pistoviivalle 28, joka on kohtisuorassa siihen tasoon nähden, jossa kannatinakselit 13 ovat, samanaikaisesti kuten kuviossa 1 näkyy. Toinen kannatinpari 12B ja 12D pyörivät samalla tavoin vaiheessa, mutta ovat eri vaiheessa, kuin kannattimet 12A ja 12C, niin että peräkkäiset valssainparit 14A ja 14C vuorotte-lvat pistoviivalla 28 peräkkäisten valssainparien 14B ja 14D kanssa.

Kuviossa 3 näkyy osittain yksi valssainkannatin 12C yksityiskohtaisemmin ja erityisesti veto valssaimiin 14C siinä kannattimessa. Kuviossa näkyy hammaspyörä 27C rengasmaisena vaihdepyöränä, joka on osittain laakerituen 16C sisällä ja joka on lukittu kannatti- 5 65175 meen 12C kiilalla 30C. Kannatin 12C on laakeroitu yhdestä päästään tuessa 16C olevaan laakeriin 31C ja toista päätä kannattelee laakeri 54C lyhyellä akselilla 29C, joka lähtee tuesta 16D. Kannatin tukee kahdessa erillään olevassa samankeskeisessä laakerissa 32C ja 33C valssaimen vetoakselia 34C, joka on samankeskeinen kannatimen akselin 13C kanssa. Akselissa 34C on siihen kiilalla lukittuna kar-tiohammaspyörä 35C, joka on yhteydessä neljään vedettyyn kartioham-maspypörään 36C, joista kuviossa näkyy vain yksi ja jotka on kiinnitetty kannattimeen kiinnitettyihin akseleihin 37C. Kussakin akselissa 37C on hammaspyörä (ei näkyvissä), joka on yhteydessä hammaspyörään 38C, joka on kiilalla lukittu valssaimen vetoakseliin 40C, joka on laakeroitu kannattimeen ja jonka päähän on kiinnitetty yksi vals-saimista 14C.

Valssaimen vetoakselin 34C toinen pää on kiinnitetty yleis-nivelellä 41C itsenäisen vetomoottorin 43C yhdysakseliin 42C. Kun valssaimen vetoakseli 34C pyörii, se vetää kartiohammaspyörien 35C ja 36C välityksellä neljää valssainakselin 40C valssainkannattimessa 12C ja siten neljää valssainta 14C. Moottori 20 pyörittää samanaikaisesti edelläkuvatun vaihteiston välityksellä valssainkannatinta 12C, sen akselin 13C ympäri.

Kuten kuviosta 3 selviää, on kunkin valssainakselin 40C keskiviiva 15C kalteva kannatinakseliin 13C nähden kulmassa, joka on sama kaikille valssainakseleille 40 ja joka on hiukan suurempi kuin 45°. Lisäksi leikkaavat kaikki neljä valssainakselia 15 kussakin valssainkannattimessa 12 kannattimen akselin 13 asemassa leikkauspisteessä. Kuten kuvioissa 1 ja 3 on esitetty on kussakin valssai-messa 14 katkaistun kartion muotoinen pinta 44, jonka sivuviiva kulkee pisteen kautta, jossa valssaimen akseli leikkaa kannattimen akselin. Sen sisemmässä päässä on kussakin valssaimessa kaulus 45, johon on muodostettu rengasmainen pinta 46, joka on poikittain vals-sainakseliin 15 nähden ja joka on pyöristetty kohdassa 47, niin että se liittyisi pehmeämmin pintaan 44.

Valssauslaitteen toimintaa neliöpoikkipintäisen teräsaihion valssaamiseksi tangon muotoon selitetään nyt kuvioiden 4 ja 5 perusteella. Noissa kuvioissa merkitään työkappaletta, aihiota, joka pitää supistaa tangoksi, numerolla 50. Kitkarullat (ei näkyvissä) pakottavat työkappaleen valssausviivaa 28 myöten, alhaisella, jatkuvalla nopeudella ositettuun suuntaan. Kunkin valssainkannattimen valssaimet kääntyvät kosketukseen pintojen 50A, 50B, 50C tai 50D

6 65175 kanssa, liikkuen kosketuksen aikana vastakkaiseen suuntaan kuin työkappale.

Koska vastakkaisten valssainkannattimien 12A, 12C tai 12B, 12D valssaimet liikkuvat vaiheittain, kuten yllä on selitetty, saavuttavat valssairaet 14A ja 14C valssausviivan samanaikaisesti ja toimivat yhdessä supistaakseen välissään olevan työkappaleen etupää-tä, pyörien pinnoilla 50A ja 50C. Kumpikin valssainakseli 15 seuraa kartion pintaa, kun vastaava kannatin 12 pyörii akselinsa 13 ympäri, niin että valssain seuraa ympyränmuotoista rataa koskettaen ensin työkappaleen supistettua kohtaa minimietäisyydellä yhteisvaikutta-vasta valssaimesta ja työkappaleen pituusakselista ja kääntyen sitten poispäin työkappaleen pituusakselista, kunnes pinta 44A irtoaa työkappaleesta kohdassa, jossa työkappaleen mitta on suurimmillaan. Samanaikaisesti, ja koska akseli 13 on kalteva valssainakseliin nähden, kääntyvät molempien valssainten kaulukset 45 eroon toisistaan.

Valssaimien suorittamien jaksottaisten supistusten peräkkäinen järjestys on seuraava: 1. Jos oletetaan, että työkappale on osittain supistettu, kuten kuvioissa 4 ja 5 näkyy, koskettaa kannattimien 12A ja 12C yhdessä toimiva valssainpari työkappaletta sen supistetussa kohdassa ja kun valssaimet vierivät pitkin pintoja 50A ja 50C, supistavat valssainpinnat 44A ja 44C työkappaleen noita pintoja lisää.

2. Samanaikaisesti valssaavat valssaimien 14A ja 14C pinnat 46 särmiä 51A ja 51C työkappaleessa sillä seurauksella, että valssainten kohdat 47 pyöristävät nämä särmät.

3. Valssainparia 14A ja 14C seuraa kannattimien 12 B ja 12D valssainpari 14b ja 14D, kuviossa 5, jotka toimivat työkappaleen suhteen samalla tavoin, mutta pinnoilla 50B ja 50D, suorissa kulmissa pintoihin 50A ja 50C nähden niin että kaulukset 45B ja 45D pyöristävät särmät 51B ja 51D. Johtuen valssainakselin kaltevuudesta kannatinakseliin nähden, seuraavat valssainpinnat 46B ja 46D työ-kappaleen toisistaan erkanevia pintoja 50A ja 50B, jotka kannattimien 12A ja 12C valssaimet ovat edellisessä valssausvaiheessa muodostaneet. Valssaimet 14B ja 14D eroavat kosketuksesta työkappalee-seen 50 kohdassa, joka on siirtynyt työkappaleen liikkeen vastakkaiseen suuntaan siitä, missä aikaisemmin toimineet valssaimet 14A ja 14C irtosivat, määrän, joka riippuu työkappaleen liikkeen määrästä eteenpäin perättäisten valssausvaiheiden välillä.

7 65175 4. Valssainparia 14B, 14D seuraa vuorostaan valssainkannat-timien 12A, 12C seuraava valssainpari 14A, 14C ja kuten aikaisemmin, supistavat jälkimmäiset valssaimet edelleen pintoja 50A, 50C.

Työkappaletta 50 supistetaan siten lisää vuorotellen pinnoilla 50A, 50C ja 50B, 50D niin että työkappaleen särmät 51 pyöristetään jokaisen lisäsupistuksen jälkeen ja työkappale supistetaan jatkuvaksi tangoksi, jonka poikkipinta on neliö, mutta jonka pitkit-täissärmät on pyöristetty ja jonka poikkipinnan mitat ovat olennaisesti pienemmät kuin valssaamattoman aihion.

Jotta valssatun tangon mittoja voitaisiin säätää, on kukin kannatin 12 asennettu epäkeskeisesti. Siten tukee laakeria 31C, kuviossa 3, rengas 53, joka on asennettu epäkeskeisesti tukeen 16C ja kannattimen toinen laakeri on samalla tavoin asennettu epäkeskei-seen helaan 52, joka on sijoitettu lyhyelle akselille 29. Muuttamalla renkaan 53 ja helan 29 kulma-asnetoja voidaan yhdessätoimivien valssainten, 14A ja 14C tai 14B ja 14D, vähimmäisetäisyyttä toisistaan muuttaa ja tällä tavoin voidaan valssatun neliöpoikkipinnan tai tangon tai tangon suorakaidepoikkipinnan mittoja vaihdella. Kun valssainkannatinta 12 säädetään, siirtyy sen rengashammaspyörä 27 tangentiaalisesti vetopyöränsä 26 suhteen, mutta pysyy edelleen kosketuksessa.

Tarkoitus, jonka vuoksi kukin kannatinakseli 13 on kalteva vastaavan kannattimen kunkin valssaimen akseliin 15 nähden, on likeinen. Jos esimerkiksi kannattinakseli 13 olisi yhdensuuntainen valssainakselin kanssa eivät kaulukset 45A, 45C kuviossa 4 erkanisi toisistaan kunkin valssausvaiheen aikana ja ne häiritisisvät o-sittain supistetun työkappaleen toisistaan erkanevia pintoja 5OB jai 50D. Kallistamalla akseleita saadaan kaulukset seuraamaan ratoja, jotka ovat samat kuin pinnat 50B, 50D, joilla pinnat 46A, 46C vierivät. Johtuen siitä, että pintojen 50A, 50C profiilit ovat samanlaiset kuin pintojen 50B, 50C profiilit, pitäisi kulman Q kannatin-akselin ja kunkin valssainakselin välillä olla noin 45°. Koska kuitenkin kukin yhdessä toimiva valssainpari 14A ja 14C tai 14B ja 14D, aloittavat ja päättävät lisäsupistusvaiheensa työkappaleelle pisteissä, jotka poikkeavat edellisen valssainparin 14B ja 14D tai 14A ja 14C vastaavasti, pisteistä, on kulma mieluummin hiukan suurempi kuin 45°. Lopullinen kulma riippuu työkappaleen nopeudesta, mutta kulma 46°20' on todettu sopivaksi.

65175

Vaikka tässä on selitetty ja esitetty neljän valssaimen käyttöä kannatinta kohti, voidaan valssainten lukumäärää vaihdella vaatimuksista riippuen. Voidaan esimerkiksi käyttää kuutta valssainta, jos edellytetään suurta tuotantoa, jolloin tyypilliset maksimiarvot neljälle ja kuudelle valssaimelle ovat vastaavasti 100 ja 150 tonnia tunnissa ja aihion suurimmat nopeudet ovat vastaavasti 0,16 ja 024 m/s. Suurin mahdollinen sopistus valssauslaitteen yhdessä ajossa on 93 %.

Valssaimet 14 pyörivät akseleittensa ympäri nopeuksilla, jotka ovat suhteessa kannattimien pyörintänopeuksiin, työkappaleen 50 eteenpäinliikuttamiseksi. Työkappaleeseen vaikuttavat kitkarullat varmistavat liikkeen eteenpäin erityisesti perättäisten valssainpa-rien valssausväliaikoina sekä valssauksen alkuvaiheessa.

Supistettu tanko on metallurgisesti tyydyttävä, koska siinä ei ole teräviä pitkittäissärimiä, joita muodostuisi, jollei kauluksia 45 olisi.

Ylläkuvattua valssauslaitetta voidaan muuntaa eri suhteissa. Siten ovat kannatinakselit 13, kuvatun laitteen työkappaleen normaalitasossa. Toinen tai kumpikin vastakkaisista akseleista, 12A ja 12C tai 12B ja 12D, voi sensijaan olla tasossa, joka on hiukan kallellaan kulkuiinjän normaalitasoon nähden.

Toiseksi voidaan valssaimet 14 tehdä ilman kauluksia 45, jolloin kukin valssain 14 on sylinterinmuotoinen ja mieluummin varustettu katkaistun kartion muotoisella pinnalla. Kun käytetään kauluk-settomia valssaimia, on kussakin valssainkannattimessa valssaimien 14 lisäksi vastaava lukumäärä tasoitusvalssaimia 55, kuvioissa 6 ja 7, jotka voivat olla vedettyjä, mutta jotka mieluummin pyörivät vapaasti. Kutakin valssainta 14 seuraa, sen välittömässä läheisyydessä, kannattimen 12 pyörimissuunnassa, tasoitusvalssain 55, kuten kuviossa 6 näkyy ja kukin tasoitusvalssain on asennettu niin, että se vierii edeltävän valssaimen 14 valssaaman pinnan 50A...50D särmällä 51 ja siinä on valssauspinta 56, kuviossa 7, reunan 51 pyöris-tämiseksi. Kuvio 7 esittää kauluksettomia valssaimia valssauslinjal-la vastaavine tasoitusvalssaimineen 55A ja 55C jotka valssaavat pyöristetyt särmät 51A ja 51C, kuviossa 4. Kuviossa näkyy myös pis-tekatkoviivoina toinen valssainpari 14B ja 14D niiden ollessa vals-sauslinjassa, mutta ei niiden tasoitusvalssaimia.

Valssauslaitteella voidaan valssata muitakin kuin neliömäisiä 9 65175 poikkipintoja, jos valssainten 14 profiilia sopivasti muutetaan. Täten voidaan valssata pyöreitä poikkipintoja loiventamalla pyöristetyn osan 47 kaarevuutta kuviossa 3 ja lisäämällä osan pituutta. Lattoja ts. poikkipintoja, joiden leveys on suuri paksuuteen verrattuna, valssataan kauluksettomilla valssaimilla 14A, 14C, joissa on leveät pinnat ja kauluksettomilla valssaimilla 14B, 14D, joiden pinnat ovat kapeammat kuten kuviossa 8 näkyy. Kannatinakselit 13B, 13D on siirretty kuvion 1 osoittamasta paikasta, niin että niiden pienin etäisyys toisistaan on kuten näkyy olennaisesti suurempi kuin valssaimien 14A, 14C pienin keskinäinen etäisyys. Kuten kuvioissa 6 ja 7 seuraa kutakin valssainta 14 tasoitusvalssain 55 työkappaleen 50 särmien pyöristämiseksi.

Kun halutaan valssatulle työkappaleelle suorakaiteenmuotoinen poikkipinta, niin että leveys on hieman paksuutta suurempi, voidaan käyttää kauluksilla varustettuja valssaimia, kuten kuvioissa 1 ja 3...5, muuttaen, jos tarpeellista valssaimien aksiaalista sijaintia jotta mainittujen valssainten kaulukset seuraisivat kunnolla työkappaleen särmiä. Samaa ajattelutapaa voidaan soveltaa soikionmuotoisia poikkipintoja valssattaessa.

Claims (6)

10 65175

1. Valssauslaite pitkänomaisen, pitkin valssausrataa (28) liikuteltavan työkappaleen (50) poikkipintamittojen pienentämiseksi, jossa laitteessa on ensimmäinen yhdessä toimiva valssipari (14A, 14C), jonka välissä työkappaletta supistetaan jaksottain ensimmäisessä suunnassa, toinen yhdessä toimiva valssipari (14B,14D), jonka välissä työkappaletta supistetaan jaksottain toisessa suunnassa, joka on kohtisuoraan ensimmäistä suuntaa vastaan, jolloin kullakin valssilla (14) on ainakin osittain katkokartion muotoinen valssauspinta (44) pinnan valssaamiseksi työkappaleeseen (50) ja jotka kukin on varustettu välineillä (45 tai 55) tai yhdistetty sellaisiin pyöristetyn pinnan valssaamiseksi työkappaleeseen ja jolloin kukin valssi (14A...14D) on sovitettu kannatti-meen (12) oman akselinsa (15) ympäri pyöriväksi ja kannattimet (12) ovat pyöritettävissä valssausviivaan (28) nähden kohtisuorien eri kannatinakseleiden (13) ympäri, joista ensimmäisen vals-siparin (14A, 14C) kannattimien (12A, 12C) akselit (13A, 13C) kulkevat kohtisuoraan toisen valssiparin (14B, 14D) kannattimien (12B,12D) akseleihin (13B, 13D) nähden, edelleen välineet (43) valssien (12) käyttämiseksi niiden omien akseliensa (15) ympäri ja välineet (20) kannattimien (12) synkroniseksi käyttämiseksi niiden akselien (13) ympäri, jolloin kunkin valssiparin (14A, 14C; 14B, 14D) valssit kussakin syklissä lähestyvät valssausviivaa (28) ja toisiaan ja etääntyvät jälleen ja valssiparit koskettavat ja supistavat vuorotellen työkappaletta (50) jaksottain, tunnet-t u siitä, että kunkin valssin (14) akseli (15) on kallistettu sitä kannattavan kannattimen (12) pyörimisakseliin (13) nähden ja että kukin välineistä (45 tai 55) pyöristetyn pinnan valssaamiseksi on sovitettu siten, että se valssaa pyöristetyn pinnan reunaan (51) asianomaisen valssin (14) valssaaman pinnan ja toisen valssin valssaaman pinnan väliin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valssauslaite, tunnet-t u siitä, että kunkin valssin (14) katkokartion muotoisen pinnan (44) sivuviiva kulkee sen pisteen kautta, jossa tämän valssin akseli (15) leikkaa sen kannattimen (12) akselin (13), johon tämä valssi (14) on kiinnitetty.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen valssauslaite, tunnet-t u siitä, että välineet pyöristetyn pinnan valssaamiseksi koostu- 11 65175 vat kussakin valssissa (14) olevasta renkaan muotoisesta valssaus-pinnasta (46), joka kulkee kohtisuoraan katkokartion muotoiseen valssauspintaan (44) nähden ja joka on muodostettu aikaansaamaan pyöristetty pinta työkappaleen poikkipintaan.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen valssauslaite, tunnet-t u siitä, että renkaan muotoinen valssauspinta (46) on kaulus (45), joka on valssin (14) integraalinen osa.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen valssauslaite, tunnettu siitä, että välineisiin kunkin katkokartion muotoisen valssin (14) pyöristetyn pinnan valssaamiseksi kuuluu lisäreuna-valssi (55), jota kukin valssinkannatin (12) kannattaa, tämän valssinkannattimen (12) valssin (14) valssaaman pinnan reunan pyö-ristämiseksi.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen valssauslaite, tunnettu siitä, että valssinkannattimen akseli (13) leikkaa valssausakselin (15) noin 45° kulmassa. 12 651 75