FI64711C - Bordslampa foer lysroer - Google Patents

Description

Tri n1,ICUULUTUSJULKAISU , a n a λ ™ ^ UTLÄGGN1NGSSK1UFT 64/1 I

• g^j («) 'S (51) Kv.lk.^nt.ci.-' F 21 V 7/12 |_^ LAND (21) Patenttlhikemu* — Patentansöknlng 800835 (22) HikemllpIM — Ar>söknlrgsd»g 18.0 3 · 30 (Fl) (23) AlkopUvJ —Gl!tlghettd*g l8.03-80 (41) Tulkit fu(kl*«kjl — Btlvlt offvntllg 01.1C. 80

Patentti- ja ’•skistcrihallitus (44) NIhtlvik*lp*non j» kuul.|ulkal*un pvm. — g-| gg_ go

Patent- och registerstyreisen ' Antökan utlagd och utf.skrtften pubilcerad · ~ * (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prloritet 30.03.79

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DS) P 2912766.0 (71) Siemens Aktiengesellschaft, Berlin/Miinchen, DE; Wittelsbacherplatz 2, D-6C0G Munchen 2, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepuhliker. Tyskland(DE) (72) Horst, Rieh.1 , Traunreut, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliker. ly sklan d (DE) (7^) Oy Xolster Ab (5‘‘) Pöytävalair.in putkenmuotoisille loistelampuille -Bordslarnpa för lysrör

Keksintö koskee pyötävalaisinta, jossa on jalka ja putkenniuotois-ta loistelamppua ja peili laitetta ympäröivä kotelo, jossa olevaan valon ulostuloaukkoon on asennettu ritilä, jossa on kotelon pituus-akseliin nähden poikittaisia lamelleja, jolloin jalka ja kotelo on muodostettu sellaisiksi, että valon ulostuloaukon pitkittäisreu-nat ja loistelamppu ovat yhdensuuntaiset pöydän tason kanssa, että kotelon alemman pitkittäisreunan etäisyys pöydän pinnasta on 50-85 cm ja että valon ulostuloaukon pitkit.täisreunojen kautta kulkeva valon ulostulotaso rajaa pöydän pinnan kanssa väliinsä pöydän keskiötä kohti avautuvan terävän kulman ja jolloin peilialitteessa on loistelampun yläpuolella sijaitseva kattopeili, jolla on 40° + 10° pääsäteilysuunta vaakasuoraan nähden, ja takasivupei1i, jonka pää-säteilysuunta suunnilleen vastaa kattopeilin pääsäteilysuuntaa.

Tällaiset pöytävalaisimet kiinnitetään etupäässä työpöydän sivulle niiden pituusakselin ollessa yhdensuuntainen työpöydän leveän 2 64711 sivun kanssa; talloin käytännöllisesti katsoen täysin vältetään heijastushäikäisyt. Toisaalta on varmistettava, että lamppu tai sen peikikuvat eivät ole nähtävissä määrätyn varjostuskulman yläpuolella horisontaalitasosta mitattuna; tämän varjostuskulman täytyy mainitunlaisissa pöytävaiaisimissa olla vähintään 5°.

Jotta työpöytä voitaisiin sivulta riittävällä tasaisuudella valaista esitetynlaisella pöytävalaisimella, täytyy melkoisten valo-osuuksien voida tulla ulos kotelosta 25° kulmassa (kaikki ilmoitetut kulmat koskevat kulmia vaakasuoraan nähden, mikäli toisin ei ole esitetty). Jos siihen sopivalla peilioptiikalla halutaan lampun valovirta viedä mahdollisimman häviöttömästi pöydän pinnalle ja samalla täyttää häikäisyrajoituksen ehdot, niin tämä vaatiipoikit-taislameileja käy-ettäessäkin jokseenkin muodottoman, leveän kotelon. Tämän välttämiseksi on tunnetussa valaisimessa valon ulostulo-taso asetettu hieman vinoon ja valon ulostuloaukkoon ja häikäisyn rajoittamiseksi laitettu lisäksi pitkittäislamelleja.

Nämä toimenpiteet vaikuttavat kuitenkin epäsuotuisasti hyötysuhteeseen ja pöydän päätyöskentelysuuntaan ohjattavaan valovirtaan.

Näin on jopa silloin, kun lame 11it on alasivulta peilitetty, koska ne ovat toinen toistensa tiellä.

US-patenttijulkaisusta 2,560,281 on toisaalta tunnettu työpaikka-valaisin, jossa on vähintään yksi loistelamppu ja vähintään yksi pit-kittäislamelli, joka on alapuoleltaan, mutta ei yläpuoleltaan tehty heijastavaksi. Tämä merkitsee, että kattopeilistä tälle yläpuolelle tuleva valovirtausosuus menee käytännöllisesti katsoen hukkaan ja että pitkittäislamelli erottuu katselijasta selvästi sen takana olevasta kaino- ja takasivupeilistä, mistä seuraa suuria luminanssieroja.

Siksi keksinnön tehtävänä on kehittää edelleen yllä mainitunlaista pöytävalaisinta niin, että valon ulostuloaukossa esiintyy mahdollisimman vähäisiä luminanssieroja ja että määrätyissä varjos-tusehöoissa on saavutettavissa pöydän tasaisempi valaistus valaisimen hyötysuhteen ollessa parempi.

Tämän tehtävän ratkaisu ilmenee patenttivaatimuksessa 1 ilmoitetuista tunnusmerkeistä.

Keksinnön mukainen lisäpeili ei pelkästään huolehdi lampun moitteettomasta varjostuksesta kulloinkin vaaditun varjostuskulman yläpuolella; sen peilitetty yläpuoli saa lisäksi aikaan pöydän valaisimesta kauempana olevan pinnan valaisun ja siten tasaisemman valais- / il Π / / J 6 4 / i i tuksen. Erityisen merkityksellinen on se seikka, että katselija ei käytännöllisesti katsoen voi havaita normaaleissa havainto- eli näkökulmissa näkyvää lisäpeiliä, koska tämä ei pelitetyn yläpintansa ansiosta erotu sitä ympäröivistä peileistä 'katto- ja takasivupe.il i) . Lopuksi lisäpeilin peilitetty yläpinta myötävaikuttaa lisäpeilin yläpuolella sijaitsevien poikittaislamellien alueiden lisävalaisuun, millä voidaan melkoisesti vähentää näiden poiki ttaislamellien lum.i-nanssieroj a.

Lisäpeilin ylempi pitkittäisreuna sijaitsee suositetusta ylemmällä targentiaaiisäteellä, joka kulkee kotelon ylemmän pitkittäis-reunan ja halkasijaltaan 26 mm loistelampun (-putken) kehän välissä, jolloin sen kaltevuus vastaa vaadittua varjostuskulmaa, Näin on varmistettavissa lampun moitteeton varjostus mainitun tangentiaalisä-teen kulmaa pienemmissä näkökulmissa valaisinkotelon korkeuden ollessa vähäinen haittaamatta enempää kuin on tarpeellista kattopeilin tehokkuutta .

Lisäpeilin huolehtiessa häikäisynrajoituksesta katselusuunnassa valaisimen pituusakselia vastaan on mattayläpintaisiksi tehtyjen poikittaislamellien tehtävänä estää häikäisy katselusuunnissa valaisimen pituusakselia vastaan kohtisuoraan suuntaan asti. Poikittaislamellien luvun ja pinnan myötä kasvavien häviöiden vähentämiseksi on keksinnön lisämuodon mukaan pidetty huoli siitä, että .loistelampun keskipistesäteitä pitkin mitattu poikittaislamellien syvyys, kun keskipistesäteiden kaltevuuskulma on yli 40°, on pienempi kuin kes-kipistesäteiden kaltevuuskulman ollessa alle 15°. Enemmän alaspäin suunnattua lampun säteilyä estävät vähän siis tällä alueella suhteellisen kapeiksi muodostetut poikittaislamellit. Nämä poikittaislamei-lit ulottuvat olennaiselta osalta valon ulostulotason yli ja sallivat täten myös lisäpeilin ulottamisen ulos valon ulostulotasosta ilman että se sattuu silmään. Näin ollen on mahdollista mitoittaa lisäpeilin etäisyys kotelon ylemmästä pitkittäisreunasta niin suureksi, että poikittaislamellien luminanssin tasaisuus L . - L . lisä- peilin edessä on parempi kuin 1:3. Näin on toisaalta lisäpeilin yläosan peittämä kattopeilin alue pidettävissä varsin pienenä. Samasta syystä pitäisi lisäpeilin ylemmäi pitkittäisreunan dLla lampun sillä keskipistesäteellä, joka muodostaa kotelon ylemmän pitkittäisreunan kautta kulkevan keskipistesäteen kanssa enintään 15°, etenkin 10°, peiitokulman.

4 64711

Lisäparannus pöydän pinnan valaistuksen tasaisuudessa on lisäksi saavutettavissa, jos lisäpeilin kaltevuus valitaan sellaiseksi, että lampun peilikuvan lisäpeilin ylemmän pitkittäisreunan kautta kulkevan keskipiste säteen kulma on yhtä suuri tai pienempi kuin 7 0°. Tämä lisää valaistusvoimakkuutta vain suoraan ja kattopeilin valaisemien pöydän pintojen välisellä siirtymäalueella.

Lopuksi on osoittautunut edulliseksi valita sivupeilin pääsä-teilysuunnan kulma kattopeilin vastaavaa kulmaa pienemmäksi.

Keksinnön muut edulliset muodot on ilmoitettu alivaatimusten tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön suoritusesimerkkiä selitetään kuvioiden avulla, joista kuvio 1 on sivukuva pöytälevystä ja siihen kiinnitetystä pöytä-valaisimesta ja kuvio 2 on poikkileikkaus pöytävalaisimen kotelosta.

Kuviossa 1 on pienennetyssä mittakaavassa esitetty valaisinko-telolla 21 varustettu pöytävalaisin 2 järjestetyksi pöydän 1 yhteyteen tämän pinnan ollessa merkitty numerolla 11. Valaisinkotelo 21 on tuella 26 ja kiinnitysvälineiden 27 avulla kiinnitetty pöytäle-vyyn 1. iMitat on ilmoitettu senttimetreissä. Lopuksi on merkitty tärkeimpien säteiden kaltevuuskulmat, etenkin päätyöskentelyalueen 12 rajojen ja keskustan kaltevuuskulmat. Lisäksi on esitetty havainto- eli näkökulmat y, . Vieruspöydän 1' (asetettu L-muotoon) ääressä istuvan henkilön piirretystä silmien sijaintipaikassa 10 seuraa ehto, että pöytävalaisimen varjostuskulman täytyy olla vähintään 5°, so. lamppu tai lampunmuodostin saa näkyä vain suuremmassa näkökulmassa .

Kuviossa 2 poikkileikkauksessa esitetyssä, päädyistään suljetussa kourunaisessa kotelossa 21 on ylemmän pitkittäisreunan 211 ja alemman pitkittäisreunan 212 rajaama valon ulostuloaukko, niin että valon ulostulotaso 210 muodostaa vaakatason kanssa 12° kulman , kun pöytävalaisin on yhdistetty pöytään kuviossa 1 esitetyllä tavalla. Tämän kotelon sisään on sijoitettu myös kourumainen peili-laite, jossa on kattopeili 22 ja takasivupeili 23. Tämän peililaitteen sisäpuolelle on kiinnitetty putkimainen loistelamppu 20.

Kotelon ylemmän pitkittäisreunan 211 ja lampun 20 väliin on laitettu suorakulmainen tasainen lisäpeili 24 lampun 20 suuntaiseksi sen yläpuolen 240 ollessa myös tehty peiliheijastavaksi. Sen ylempi pi tkittäisrouna 241 sijaitsee lampun 20 ylemmällä tangenti- li 5 64711 aalisäteellä 204, joka kulkee kotelon ylemmän pitkittäisreunan 211 kautta. Lisäpeilin alempi pitkittäisreuna 242 sijaitsee 7° kaltevuuskulman omaavalla alemmalla tangentiaalisäteellä 207, joten varjostusehto on taatusti täytetty. Lisäpeilin 24 kaltevuuskulma on noin 30°; Tällöin saa lampun peilikuvan 20' keskipistesäteen 203 kulma V>-, säteen kulkiessa ylemmän pitkittäisreunan 241 kautta, arvon (66°), joka on 70° pienempi. Lisäpeilin tässä kaltevuudessa saadaan haluttu valaistusvoimakkuuden lisäys vain suoraan ja kattopeilistä valaistujen pöytäpintojen väliselle siirtymäalueelle.

Lisäpeili 24 on niin järjestetty kotelon 21 sisäpuolelle , että sen ylempi pitkittäisreuna 241 sijaitsee keskipistesäteen 20S ja tangentiaalisäteen 204 leikkauspisteessä, jolloin ko. keskipiste-säteen ja kotelon ylemmän pitkittäisreunan 211 kautta kulkevan keskipistesäteen 206 välisen kulman & tulee olla mahdollisimman pieni. Toisaalta täytyy lisäpeilin olla ainakin niin kaukana kotelon ylemmästä pitkittäisreunasta 211, että lisäpeilin edellä sijaitsevien ritilän poikittaislamellien 25 luminanssin tasaisuus L . - L .

r mm maks on parempi kuin 1:3.

Nämä poikittaislamellit ovat 20 mm etäisyydellä toisistaan ja nillä on erilainen säteittäinen syvyys T lampusta lähtevistä keskipistesäteistä mitattuna: yli 40° kaltevuuskulman omaavien kes-kipistesäteiden alueella tämä säteittäinen syvyys on pienempi kuin alle 15° kaltevuuskulman omaavien keskipistesäteiden alueella; tällä viimeksi mainitulla alueella se on 40-50 % kotelon ylemmän pitkittäisreunan 211 kautta kulkevan keskipistesäteen 206 pituudesta.

Koska poikittaislamellien alareuna on suurelta osin kotelon 21 yläpuolen suuntainen ja kotelon pitkittäissivu ja poikittaislamellit muodostavat päätykuvassa suunnilleen puoliympyrän, tästä seuraa poikittaislamellien erikoinen muoto, joka suunnilleen vastaa nuolenpään sivuprofiilia.

Takasivupeili 23 on pääasiassa osa parabeelista, jolla on 25 mm polttoväli ia 30° suuruinen pääakselin 230 kaltevuuskulma \ , jolloin tämä takasivupeili ulottuu kotelon alemmasta pitkittäisreunasta 212 tämän paraabelin huippupisteeseen ja lampun 20 keskipiste on sijoitettu paraabelin polttopisteeseen.

Kattopeili 22 muodostuu sisemmästä osasta 222 ja ulommasta osasta 221,jolloin jälkimmäinen on pääasiassa osa paraabelista, jonka polttoväli on 15 mm ja pääakselin 220 kaltevuuskulma t^on 40°. Tämä 6 64711 ulompi osa 221 ulottuu suunnilleen kotelon ylemmästä pitkittäisreu-nasta 211 keskipistesäteeseen 201, joka on kohtisuorassa lisäpeilin 24 ajateltua jatketta vastaan; tästä lähtee sisempi osa 222 pääasiassa jatkuvana kaarena takasivupeilin yläpäähän asti. Katto peili 22 on kokonaisuudessaan niin asetettu, että lampun 20 keskipiste sijaitsee ulomman osan 221 määrittävän parabeelin polttopisteessä.

Koska lisäpeilin 24 kulma , joka on 30°, on pienempi kuin kat-topeilin 22 pääsäteilysuunnan 220 kulma \X~ , myös lisäpeilin 24 yläpuoli 240 heijastaa määrätyllä kulma-alueella olevia keskipistesä-teirä, kuten säteen 202 avulla on esitetty. Tällä tavalla syntyy sädekimppu, jonka kaltevuuskulma on pienempi kuin ft , siis pienempi kuin 30°, jolla valaistaan pöytävalaisimesta kauempana sijaitseva pöytälevyn pää.

Koska keksinnön mukaisessa pöytävalaisimessa kaikki säteet lähtevät 7° suuremmassa kulmassa, valaisimen kaikki peilipinnat näyttävät normaalista työpaikasta katsottaessa tummilta. Lampulla, jonka pituus oli 890 mm ja valovirta 1350 lumenia, saavutettiin kuvion 1 mukaisessa sijoituksessa pöytään (leveys 80 cm) nähden 370 luksin keskimääräinen horisontaalinen valaistusvoimakkuus (mittausruudukko 20 x 20 cm) ja 1:5,7 suuruinen tasaisuus; valaisinlaitteen hyötysuhde oli 35 %.

Claims (9)

1. Pöytävalaisin, jossa on jalka ja putkenmuotoista loistelamppua ja peililaitetta ympäröivä kotelo, jossa olevaan valon ulostuloaukkoon on asennettu ritilä, jossa on kotelon pituusakseliin nähden poikittaisia lamelleja, jolloin jalka ja kotelo on muccostettu sellaisiksi, että valon ulostuloaukon pitkittäisreunat ja loistelamppu ovat yhdensuuntaiset pöydän pinnan kanssa, kotelon alemman pitkittäisreunan etäisyys pöydän pinnasta on 50...85 cm ja valon ulostuloaukon pitkittäisreunojen kautta kulkeva valon ulostu-lotaso rajaa pöydän tason kanssa väliinsä pöydän keskiötä kohti avautuvan terävän kulman ja jolloin peililaitteessa on loistelampun yläpuolella sijaitseva kattopeili, jolla on 40° _+ 10° pääsäteily-suunta vaakasuoraa vastaan ja takasivupeili, jonka pääsäteilysuun-ta suunnilleen vastaa kattopeilin pääsäteilysuuntaa, tunnet- t u yhdestä ainoasta suorakulmaisesta, tasaisesta, myös yläpinnaltaan (240) peiliksi muodostetusta lisäpeilistä (24), joka pitkit-täislamellien asemesta on asetettu loistelampun (20) suuntaiseksi tämän ja kotelon ylemmän pitkittäisreunan (211) väliin vaakasuoraan nähden kaltevuuskulmaan (^3), joka en 15° asti pienempi kuin katto-peilin (22) pääsäteilvsuunnan (220) kulma (j^), ja jonka leveys on niin suuri, että loistelamppu (20) on täysin peitetty vaaditun vnr-jostuskulman yläpuolella, jolloin lisäpeilin (24) ylempi pitkittäis-reuna (241) sijaitsee varjostuskulman kaltevuudessa olevalla tangentilla (204) tai sen yläpuolella, joka tangentti kulkee kotelon ylemmästä pitkittäisreunasta (211) lampulle (20).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pöytävalaisin, tunnet-t u siitä, että lisäpeilin (24) kaltevuus (/5 ) on valittu sellaiseksi, ertä loistelampun (20) peilikuvan (20') lisäpeilin (24) ylemmän pitkittäisreunan (241) kautta kulkevan keskipistesäteen (203) kulma. ( '/-) vaakasuoraan nähden on yhtä suuri tai pienempi kuin 70°.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen pöytävalaisin, tunnettu siitä, että lisäpeilin (24) ylempi pitkittäisreuna (241) sijaitsee keskipsitesäteellä (205), joka muodostaa kotelon ylemmän pitkittäisreunan (211) kautta kulkevan keskipistesäteen (206) kanssa enintään 15° suuruisen poittokulman (ci* ), ja että tämä pert- tokulna on vähintään niin suuri, että Lisäpeilin (24) edessä olevien 8 64711 poikittaislanellien (25) luminanssin tasaisuus L ^ -Ln\aVc· Cn Pare?T'P^ kuin 1:3.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen pöytävalaisin, tunnet- t u siitä, että loistelampun keskipistesäteistä mitattu poikittais-lameliien (25) sätoittäinen syvyys (T) on kaltevuuskulmaltaan yli 40° keskipistesäteissa pienempi kuin kaltevuuskulmaltaan alle 15° keskipistesäteissä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen pöytävalaisin, tunnet-t u siitä, että poikittaislamellien (25) säteittäinen syvyys (T) on alle 15° kulma-alueella 40-50 % kotelon ylemmän pitkittäisreunan (211; kautta kulkevan loistelampun keskipistesäteen (206) pituudesta

6. Jonkin patenttivaatimuksien 1-5 mukainen pöytävalaisin, t u n- n e t t u siitä, että takasivupeilin (23) pääsäteilysuunnan (230) kuina ( ) on pienempi kuin kattcpeilin (22) pääsäteilysuunnan kulma ( .

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen pöytävalaisin, t u n n e t tu siitä, että takasivupeili (23) on olennaisesti osa paraabelista, jonka polttoväli on 25 mm ja jonka pääakselin (239) kaltevuus ( ) on 35° ja joka on niin asetettu, että loistelampun (20) keski piste on tämän paraabelin polttopisteessä, jolloin takasivupeili (23) sijaitsee kotelon alemman pitkittäisreunan (212) ja paraabelin huippupisteen välissä.

7 64711

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen pöytävalaisin, tunnet-t u siitä, että kattopeilissä (22) on ulko-osa (221), joka on olennaisesti osa paraabelista, jonka polttoväli on 15 mm ja jonka pääakselin kaltevuus ( )>-) on 4 0° + 10° ja joka on niin asetettu, että loistelamppu (20) on tämän paraabelin polttopisteessä, jolloin tämä ulko-osa (221) sijaitsee kotelon ylemmän pitkittäisreunan (211) ja lisäpeilin (24) jatketta vastaan kohtisuoran keskipiste-säteen (201) välissä.

9 6471 1