FI64532C

FI64532C - Foer elektriska apparater avsedd genomskinlig aotminstone pao ena sidan grovytig polypropylenfilm och foerfarande foer dess framstaellning

Info

Publication number: FI64532C
Application number: FI753354A
Authority: FI
Inventors: Hiroshi Sato; Munetsugu Nakatani; Hiroshi Nakatsui; Hideto Kakita; Hiroyuki Shimoyama; Naoki Mochida; Shuichi Sugimori
Original assignee: Mitsubishi Rayon Co
Priority date: 1974-11-29
Filing date: 1975-11-27
Publication date: 1983-12-12
Also published as: DE2553693C2; GB1490454A; DE2553693A1; US4138520A; FI64532B; FI753354A

Description

f55Fl M ««KUULUTUSJULKAISU ' / c "7 ο

Ma 1 J 1 j UTLÄGGN I NGSSKRIFT O h D O Z

C (45) r-';:r·1·1 cy.^r.nctty 1C 1C 1933 ^ y ^ (51) Kv.lk.^lnt.ci.3 B 29 D 7/22 SUOMI — FINLAND (21) P«*nUlh*k«'nu*-P««nwn»5knln| 753354 (22) HtkamlapUvt — Ar»Äknlnpd»j 27.11 .75 (23) Alkupilvi — GlMghttidag 27.11.75 (41) Tullut luikituksi — Blivlt offtntllf 30.05.76

Patentti· ia rekisterihallitus .... UI. , .__„ • (44) Nihtivikslpunon jt kuuLJullaitun pvm. —

Patent· oeh registerstyretsen 7 Antökan utitjd och utl.<krHt«n publicurad 31.08.83 (32)(33)(31) Pyy4«tty «uolkuu* — B«ttrd priorltet 29.11.74 12.09.75, 16.09.75, 06.10.75 Japani-Japan(JP) 138620/74, 111178/75, 111883/75, 120505/75 (71) Mitsubishi Rayon Co., Ltd., 8, Kycbashi-2-chcme, Chuo-ku, Tokyo, Japani-Japan (JP) (72) Hiroshi Sato, Hiroshima-ken, Munetsugu Nakatani, Chtake-shi, Hiroshi Naktsui, Chtake-shi, Hideto Kakita, Chtake-shi, Hiroyuki Shimoyana, Chtake-shi, Naoki Mochida, Chtake-shi, Shuichi Sugimori, Chtake-shi, Japani-Japan(JP) (74) Oy Kolster Ab (54) Sähkölaitteita varten tarkoitettu, läpinäkyvä, ainakin toiselta puolelta karheapintainen polypropyleenikalvo ja menetelmä sen valmistamiseksi - För elektriska apparater avsedd genomskinlig, ätminstone pa ena sidän grovytig polypropylenfilm och förfarande för dess framstäiIning Tämä keksintö kohdistuu sähkölaitteita varten tarkoitettuun, läpinäkyvään, ainakin toiselta puolelta karheapintaiseen polypropyleenikalvoon, joka ei sisällä fl -tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta/ja menetelmään kalvon valmistamiseksi.

Tähän mennessä synteettisiä hartsikalvoja, erikoisesti läpinäkyviä poly-propyleenikalvoja, on laajalti käytetty painopapereina, jäijennöspapereina, lääkkeiden ja ruokatarvikkeiden pakkauskalvoina jne. Menetelmiksi näiden pinta-karhenne ttuj en läpinäkyvien polypropyleenikalvojen valmistamiseksi on esitetty menetelmää, jossa polypropyleenihartsia sekoitetaan epäorgaanisen täyteaineen, kuten kalsiumkarbonaatin, kvartsin tai natriumsilikaatin kanssa ja muodostunut seos puristevaletaan sulana tai sille suoritetaan jälkivenytyskäsittely ja menetelmää, jossa polypropyleenihartsia sekoitetaan vaahdotusaineen kanssa ja muodostunut seos puristevaletaan sulana vaahdottaen, jolloin muodostuneen kalvon pinta karhenee. Näissä menetelmissä on kuitenkin useita epäkohtia, kuten että karhennetun pinnan muodostumisen valvonta on vaikea, että pinnan karhentamisek- 'l i ( 2 64532 si lisätyn aineen luonteesta riippuen muodostunut kalvo ei sovellu hygienisistä syistä lääkkeiden ja ruokatarvikkeiden pakkauskalvoksija että kalvon sisäosa ei ole riittävän ilmatiivis.

Toisaalta on ehdotettu menetelmää läpinäkyvän polypropyleenikalvon valmistamiseksi, jolloin polypropyleenin seosta määrätyn kiteitä muodostavan aineen, esimerkiksi kinakridonekinonin, substituoidun kinakridonekinonin tai näiden metallikelaattiyhdisteen kanssa valetaan sulana venyttämättömän, β-tyyppisen kiderakenteen omaavan polypropyleenikalvon valmistamiseksi ja täten valmistettua kalvoa venytetään sitten hienojen aukkojen muodostamiseksi venytettyyn kalvoon ja sen pinnan tekemiseksi mattamaiseksi. Edellä mainitun menetelmän avulla saatu kalvo sisältää kuitenkin kiteitä muodostavaa ainetta ja siten on siinä epäkontana se, että mainittu kiteyttävä aine siirtyy pois kalvon sisustasta tai itse kalvon kemiallinen vastustuskyky heikkenee. Lisäksi alan aikaisemman menetelmän mukaan valmistetun kalvon sisäosassa on pieniä aukkoja ja siten sen ilmatiiviys on huono. Tästä aiheutuu myös epäkohta kalvon käytöstä riippuen.

Biaksiaalisesti venytetyn polypropyleenikalvon eristysvastus ja dielektri-set ominaisuudet ovat erinomaiset ja on sitä viime aikoina käytetty eristeenä tai dielektrikumina sähkökaapeleissa, kondensaattoreissa, muuntajissa ja vastaavissa erilaisissa sähkölaitteissa, joilta vaaditaan pientä kokoa, kevyttä painoa ja hyvää kestävyyttä. Mainitun polypropyleenikalvon pinta on kuitenkin erittäin tasainen niin, että valmistettaessa kondensaattorielementti käämimällä mainittu kalvo yhdessä elektrodikalvon kanssa ja mainitusta elementistä valmistetaan kondensaattori, kalvon pinnat tai kalvon pinta ja elektrodikalvon pinta kiinnittyvät täydellisesti toisiinsa. Tämän seurauksena vieläpä kuivattaessa kondensaattorielementtiä tyhjiössä sen keskiosaan joutunut ilma tai vesi ei voi poistua riittävän täydellisesti. Lisäksi kyllästettäessä mainittua kondensaattorielementtiä tyhjiökuivauksen jälkeen eristävällä öljyllä, muodostuu kondensaattoriin kohtia, joita eristeöljy ei ole pystynyt kyllästämään. Jos tällaista kondensaattoria käytetään jännitteellisenä, esiintyy mahdollisuus koronapurkauk-siin, mistä tuloksena tapahtuu ennenaikainen dielektrinen läpilyönti matalalla jännitteellä kyllästämättömissä kohdissa.

Pintakarhennetun, läpinäkyvän polypropyleenikalvon saamiseksi, jolla ei ole edellämainittuja epäkohtia, tämän keksinnön keksijät suorittivat perusteellisia tutkimuksia havaitakseen, että jos venyttämätöntä, valettua polypropy-leenikappaletta valmistettuna sulatteen puristevalun avulla määrätyissä olosuhteissa kiteiseksi polypropyleeniksi, joka ei sisällä määrättyä /4-tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta, venytetään biaksiaalisesti määrätyissä olosuhteis- 3 64532 sa saadaan läpinäkyvää polypropyleenikalvoa, jonka vähintään yksi sivu muodostuu kaksi- tai kolmedimensionaalisesta verkkorakenteesta.

Esiteltävän keksinnön mukaiselle polypropyleenikalvolle on tunnusomaista, että kalvon karhea pintakerros muodostuu kaksi- tai kolmiulotteisesta verkko-rakenteesta, jolloin verkkorakenteen muodostavia verkkoalkioita on läsnä vähintään 1000 kappaletta kalvon pinnan neliösenttimetriä kohti ja kalvon sameus-arvo on vähintään 13,4 % ja öljyntunkeutumiskorkeus vähintään 49 mm.

Esiteltävä keksintö antaa myös menetelmän tällaisen polypropyleenikalvon valmistamiseksi, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että aihion karhennettavalla sivulla olevalla pintakerroksella K-arvo on ainakin 0,1, tämän K-arvon vastatessa läsnäolevien /^-tyyppisten kiteiden määrää pinnalta sisäänpäin 10 Z paksuudesta saakka, sellaisissa olosuhteissa, että venytyslämpötila venytyksen alkukohdassa on välillä 145°C...176°C, esikuumennusaika esikuumennuksen alkamisesta venytyksen alkuhetkeen on vähemmän kuin 150 sekuntia ja venytyssuhde yhdessä suunnassa on pienempi kuin 8, jolloin venyttämatön, valettu polypropyleenikalvoaihio on valmistettu sinänsä tunnetulla menetelmällä, jossa puristetaan sulana kiteistä polypropyleeniä, joka ei sisällä -tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta, rengassuuttimen lävitse putkimaisen sulatteen muodostamiseksi, sulatteen sisäpinnan annetaan joko heti tai jaksoittain liukua kosketukseen yhden tai useampien kiekkomaisten osien ulkokehän kanssa, joka on hieman pyöristetty, jolloin sulatteen sisäpinta pidetään lämpötilassa 130°C...200°C ja sulatteen ulkopintaa sinänsä tunnetulla tavalla samnaikaisesti jäähdytetään jäähdytysväliaineella.

Esiteltävän keksinnön mukaisen läpinäkyvän polypropyleenikalvon pintakerroksen verkkorakenne voidaan muodostaa lämpökäsittelyn avulla sulattamalla tai liuotuskäsittelyn avulla liuottamalla valetun, venyttämättömän polypropy-leeniesineen pinnalla olevia /$ -tyyppisiä kiteitä ja verkkorakenne voi saada erilaisia muotoja. Esimerkiksi verkkorakenne muodostuu verkkoalkioista, jotka muodostuvat kuitumaisista materiaaleista, poimutetuista materiaaleista, kalvo-maisista materiaaleista, kuoppamaisista materiaaleista tai näiden yhdistelmistä. Mainitut kuitumaiset ja poimutetut materiaalit muodostavat verkkorakenteen solmujen välillä olevat osat. Kalvomainen materiaali tarkoittaa hiutalemaista materiaalia, jonka muoto on vaihteleva kuten esimerkiksi monikulmio tai tähtimäinen ja muodostaa se yleensä verkkorakenteen solmukohdat. Pintakarhennetun kalvon ulkonäkö, joka muodostuu kuoppamaisia materiaaleja olevien verkkoalkioi-den muodostamasta ryhmittymästä, muistuttaa kuun pintaa, kumpuilevaa maastoa tai ruutumaista rakennetta. On lisäksi tapauksia, joissa kuituverkkoon on siroteltu mainittuja kuoppamaisia materiaaleja olevia verkkoalkioita. Edellämainitut kuitumaiset materiaalit, poimutetut materiaalit, kalvomaiset materiaalit ja 4 64532 kuoppamaiset materiaalit voivat jokainen erikseen muodostaa kalvon karhean pinnan, mutta ei niiden tarvitse aina muodostaa pintaa yksinään ja verkkorakenne voi muodostua mainittujen kuitumaisten materiaalien, poimutettujen materiaalien ja kuoppamaisten materiaalien seoksesta. Mainittu verkkorakenne voi muodoltaan olla taso tai useita tällaisia verkkorakenteiden kerroksia voidaan muodostaa kaksi- tai kolmedimensionaalisesti kalvon sisäosaan, mutta on välttämätöntä, että nämä verkkorakenteet muodostavat kalvon karhean pinnan.

Esiteltävän keksinnön mukaisen läpinäkyvän polypropyleenikalvon pintakerroksen verkkorakenteen muodostavien verkkoalkioiden koko voi vaihdella laajasti, mutta on se edullisesti alueella 10...300 mikrometriä. Lisäksi mainittujen verkkoalkioiden tiheysjakauma on vähintään 1000, edullisesti vähintään 2 ... .

5000 jokaista cm kohti kalvon pintaa. Piirialkioiden tiheysjakauma voidaan määrätä laskemalla yksikköalueella olevien verkkoalkioiden lukumäärä havaittuna pyyhkivän elektronimikroskoopin avulla 100...300 kertaisella suurennuksella.

Lisäksi esillä olevan keksinnön polypropyleenikalvolla on sameusarvo vähintään 13,4 % ja öljyn tunkeutumiskorkeus vähintään 49 mm, jotka on saatu esimerkissä 11 mainittujen menetelmiennukaisilla mittauksilla. Koska kalvolla on tällaiset ominaisuudet, sillä on erinomainen vaikutus, kun sitä käytetään sähkölaitteisiin, kuten kondensaattorin öljyllä kyllästettynä eristyskalvona.

Esiteltävän keksinnön mukaisen läpinäkyvän polypropyleenikalvon valmistuksessa käytetty polypropyleeni ei ole vain propyleenihomopolymeeri, vaan kuuluvat tähän myös propyleenin kopolymeerit muiden «C-olefiinien pienten määrien kanssa ja on se isotaktinen polypropyleeni, jota uutettaessa kiehuvalla n-hep-taanilla 8 tuntia saadaan 90 prosenttia tai enemmän jäännöstä, mainitun prosenttiluvun ilmaistessa polypropyleenin isotaktisuuden. Polypropyleenin polyme-rointiaste toi olla mikä tahansa, kunhan se on sulana valettavissa, jolloin sen sulamisindeksi on 0,3...30, edullisesti 0,5...20, mitattuna 230°C:ssa 2,16 kp:n kuormituksella ASTM D1238-57T esittämän menetelmän mukaan. Edelleen polypropyleeni on mahdollisimman puhdasta käyttötarkoituksensa suhteen eikä se saa sisältää muita lisäaineita kuin stabiloijaa, eikä eöimer.-iitcai ^-tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta.

Toinen luonteenomainen piirre esiteltävälle keksinnölle on, että vähintään toisella venyttämättömän valetun polypropyleeniaihion, jota käytetään valmistettaessa esiteltävän keksinnön mukaista läpinäkyvää polypropyleenikalvoa, pinnalla on pintakerros, jonka K-arvo vastaten läsnäolevien /3-tyyppisten kiteiden määrää pinnalta 10 prosenttia olevaan paksuuteen asti seinän paksuus suunnassa on vähintään 0,1. Jos venyttämätöntä valettua polypropyleenituotetta, jonka pintakerroksessa mainittu K-arvo on pienempi kuin 0,1, venytetään edellä-annetuissa olosuhteissa, ei saada haluttua esiteltävän keksinnön mukaista läpi- 5 64532 näkyvää polypropyleenikalvoa.

Mainittu K-arvo, joka esittää edellämainitun venyttämättömän, valetun polypropyleeniesineen pintakerroksessa olevien /3-tyyppisten kiteiden määrää, on laskettu menetelmän mukaan, joka on esitetty sivuilla 135...137 julkaisussa Makromolekul Chemie, osa 75 (1964). Lisäksi mainitun K-arvon mittaamiseen käytetty näyte valmistettiin jäädyttämällä mainittu venyttämätön valettu esine ja leikkaamalla mikrotomin avulla pintakerros jäädytetystä, venyitämättömästä, valetusta esineestä kohdasta, joka ulottuu pinnalta 10 prosentin paksuuteen asti seinän paksuus-suunnassa.

Keksintöä kuvataan seuraavassa suoritusesimerkkien muodossa viitaten piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen kalvon erästä valmistusmenetelmää, kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen kalvon valmistusta patenttivaatimuksessa 2 esitetyllä menetelmällä, kuviot 3 ja 4 esittävät kahta muuta valmistusmenetelmää ja kuviot 5 ja 6 esittävät jäähdytysvälinettä liitettyinä esiteltävään menetelmään.

Keksinnön mukaisen polypropyleenikalvon valmistamiseksi voidaan käyttää jotain seuraavassa esiteltävää kolmea menetelmää.

Kuviossa 1 esitetyssä menetelmässä mainittua kiteistä polypropyleeniä puristetaan sulana rengassuuttimen lävitse putkimaisen sulatteen muodostamiseksi, sulatteen sisäpinnan liukuessa kosketuksessa sylinterimäiseen osaan, jota pidetään alueella 30...110°C olevassa lämpötilassa ja samanaikaisesti sulatteen ulkopintaa jäähdytetään jäähdytysnesteen avulla sylinterimaisen kappaleen lämpötilan alapuolella olevassa lämpötilassa, jolloin jäähdytysnesteen pintaa pidetään sen kohdan alapuolella, jossa sulatteen sisäpinta joutuu kosketukseen sylinterimaisen kappaleen kanssa ja muodostunut putki otetaan sitten talteen. Tämän menetelmän avulla venyttäraätöntä, putkimaista, valettua polypropy-leenikappaletta, jonka pintakerroksen K-arvo on vähintään 0,1, voidaan valmistaa erittäin tehokkaasti.

Edellämainitun venyttämättömän valetun polypropyleenikappaleen valmistuksessa käytetyn sylinterimäisen osan materiaalina voi olla jokainen tavanomainen metalli, keramiikka, lasi, hiili tai polymeeriaine ja mainitun sylinterimäi-sen osan pinta voi olla peilimäinen, avanturiini tai tekstiilimäinen. Lisäksi on välttämätöntä, että sylinterimäinen osa pidetään alueella 30...110°C, edullisesti 50...100°C, olevassa lämpötilassa. Jos mainitun sylinterimäisen osan lämpötila on pienempi kuin 30°C, edellämainittu K-arvo muodostuneen venyttäraät-tömän valetun polypropyleenikappaleen pintakerroksessa epäedullisesti tulee 6 64532 pienemmäksi kuin 0,1. Jos tällaista venyttämätöntä, valettua poliypropyleenikap-paletta venytetään, ei voida saada esiteltävän keksinnön mukaista läpinäkyvää polypropyleenikalvoa. Jos mainitun sylinterimäisen osan lämpötila on suurempi kuin 110°C, putkimainen sulate ei voi liukua tasaisesti pitkin sylinterimäisen osan pintaa, jolloin on mahdotonta valmistaa homogeenista, venyttämätöntä, valettua polypropyleenikappaletta. Sylinterimäisen osan lämpötilan pitämiseksi edellämainitulla lämpötila-alueella, voidaan väliainetta, kuten ilmaa tai vettä, johtaa siihen ja poistaa se sylinterimäisen osan sisältä. Tällöin sylinterimäisen osan ulkoseinämä pysyy edellämainitulla alueella olevassa lämpötilassa.

Menetelmänä edellämainitun putkimaisen sulatteen ulkopinnan jäähdyttämiseksi jäähdytysaineella sylinterimäisen osan lämpötilan alapuolelle voidaan käyttää jotakin ilmaa, vettä tai vastaavaa jäähdytysväliainetta käyttävää menetelmää. Tarkasteltaessa putkimaisen sulatteen jäähdytystarvetta on jäähdytys-väliaine kuitenkin edullisesti nestemäinen väliaine ja vettä käyttävä menetelmä on erikoisen suositeltava. Jos putkimaisen sulatteen jäähdytys nestemäisellä jäähdytysaineella suoritetaan sen menetelmän mukaisesti, että jäähdytysaineen nesteen pinta pidetään sen kohdan alapuolella, jossa mainittu putkimainen sulate joutuu kosketukseen mainitun sylinterimäisen osan kanssa, edullisesti kohdassa, joka on 5 mm ... 30 cm kosketuksen alkamiskohdan alapuolella, on mahdollista valmistaa erittäin tehokkaasti venyttämätöntä, putkimaista, valettua polypropyleenikalvoa, jonka pintakerroksessa on edellämainittu erikoinen kiderakenne määrätyssä osassa. Edellämainitun menetelmän toteutus on esitetty seu-raavassa kuvioon 1 viitaten.

Ensiksikin kiteistä polypropyleeniä, joka ei sisällä β -tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta, johdetaan puristimeen ja puristetaan sulana rengas-suuttimen 1 rengasmaisen raon 2 lävitse putkimaisen sulatteen 3 muodostamiseksi. Tämän jälkeen johdetaan puristettua ilmaa puristetun ilman syöttöputken 7 kautta putkimaisen sulatteen 3 läpimitan suurentamiseksi samaksi tai hieman suuremmaksi kuin alueella 30...110°C olevassa lämpötilassa pidetyn sylinterimäisen osan 4 ulkoläpimitta ja putkimaisen sulatteen sisäpinta liukuu kosketuksessa sylinterimäisen osan 4 pinnan kanssa. Samanaikaisesti putkimaisen sulatteen 3 ulkopinta jäähdytetään jäähdytysnesteen avulla sylinterimäisen osan lämpötilan alapuolelle, joka on sijoitettu pystysuunnassa siirrettävän ulkoiseen jääh-dytysnestetankkiin 11, nestettä pidettäessä määrätyllä tasolla tankissa antamalla nesteen poistua ylivuotoputken 12 kautta ja sitten muodostunutta putkimaista materiaalia johdetaan alaspäin. Jos jäähdytysneste sen jäähdyttäessä putkimaista materiaalia pakoitetaan liikkumaan piirustuksessa nuolien osoittamaan suuntaan tai vastakkaiseen suuntaan sylinterimäisen osan 4 ympäri asenne- 7 I 64532 tun tiivisterenkaan 9 avulla, putkimaisen materiaalin jäähdytys voidaan suorittaa erittäin tasaisesti. Tämä menettely on tämän vuoksi suositeltava.

Sylinterimäisen osan 4 sisälle on asennettu jäähdytysnesteen syöttöputki 5 ja jäähdytysnesteen poistoputki 6, jotka kulkevat rengassuuttimen 1 lävitse ja sylinterin sisäosaa pidetään aina jäähdytysnesteen avulla edellämainitulla alueella olevassa lämpötilassa.

Tämän jälkeen siirretään sylinterimäiseltä osalta poistunutta putkimaista materiaalia edelleen alaspäin sen ollessa sylinterimäisen osa 4 alaosaan kiinnitetyn ilmansyöttöputken kautta johdetun puristetun ilman täyttömänä niin, että ulkoisessa jäähdytysnestetankissa 11 oleva jäähdytysneste ei purista sitä kokoon, ja otetaan sitten talteen puristustelojen 10 avulla.

Toisessa menetelmässä kiteistä polypropyleeniä, joka ei sisällä /¾ “tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta, puristetaan sulana rengassuulakkeen lävitse putkimaisen sulatteen muodostamiseksi, jolloin sulatteen sisäpinta, jonka lämpötila pidetään alueella 130...200°C, liukuu hetkellisesti tai katkonaisesti kosketuksessa yhden tai useamman levymäisen osan ulkokehän kanssa, joka ulkokehä on hieman pyöristetty ja samanaikaisesti sulatteen ulkopintaa jäähdytetään jäähdy tysväliaineen avulla ja muodostunut putkimainen materiaali otetaan talteen.

Mainitun venyttämättömän, valetun polypropyleenikappaleen valmistuksessa käytettyjen levymäisten osien materiaalina voidaan käyttää tavanomaista metallia, keramiikkaa, lasia tai polytetrafluoroetyleeniä, jota voidaan lujittaa hiilellä, asbestilla tai vastaavalla aineella tai voi se olla ilman lujitusta. Yleensä mitä terävämpi mainitun levymäisen osan ulkokehän pyöristys on, sitä suurempi on putkimaisen sulatteen liukumisen vaikutus kosketuksessa levymäiseen osaan venyttämättömän valetun polypropyleenikalvon saamiseksi, jonka edellämainittu K-arvo on suuri. Kuitenkin toisaalta putkimaisen sulatteen kulkustabii-lisuus alenee. Tänän vuoksi on edullista, jos levymäisen osan pyöristys sen ulkokehällä on 0,05...10 mu, edullisesti 0,1...3 mm kaarevuussäteenä määritettynä. Edelleen mitä suurempi levymäisten osien lukumäärä on, sitä suurempi on vaikutus putkimaiseen sulatteeseen sen koskettaessa levymäisiä osia. Toisaalta kuitenkin alenee putkimaisen sulatteen kulkustabiilisuus. Tämän mukaan levymäisten osien lukumäärä on 1...10, edullisesti 3...7.

Valmistettaessa edellämainittua venyttämätöntä, valettua polypropyleeni-tuotetta putkimaisen sulatteen sisäpinnan liukuessa kosketuksessa vähintään yhden edellämainitun levymäisen osan kanssa, on sulatteen sisäpinta pidettävä alueella 130...200°C, edullisesti 150...200°C, olevassa lämpötilassa. Jos sulatteen sisäpinnan lämpötila poikkeaa edellämainituista lämpötiloista, on mahdotonta saada venyttämätöntä, valettua materiaalia, jonka vähintään yhden sivun g 64532 pintakerroksen K-arvo on vähintään 0,1. Menetelmänä mainitun sulatteen sisäpinnan lämpötilan mittaamiseksi käytetään menettelyä, jolloin termoelementti on sijoitettu jokaisen levymäisen osan läheisyyteen, jotka koskettavat sulatetta ja termoelementtien mittapäät ovat kosketuksessa sulatteen sisäpinnan kanssa sen toteamiseksi, onko vähintään yhden termoelementin mittaama lämpötila edellä-mainitulla alueella.

Ne kohdat, joihin levymäinen osa tai osat on asennettava sulatteen sisäpinnan lämpötilan saamiseksi edellämainitulle alueelle, vaihtelevat eri valu-olosuhteiden mukaan ja ulkoisen jäähdytysvällaineen laadun mukaan. Jos kuitenkin vettä käytetään ulkoisena jäähdytysnesteenä, on edullista, jos osa vähintään yhdestä levymäisestä osasta, joka koskettaa sulatetta, on sijoitettu kohtaan, joka on aina 500 millimetriin asti ulkoisen jäähdytysveden vesipinnan alapuolella, edullisesti 10...200 mm veden pinnan alapuolella.

Putkimaisen sulatteen kanssa kosketuksessa olevan levymäisen osan liuku-misvaikutuksen parantamiseksi edellämainittua venyttämätöntä valettua polypro-pyleenimateriaalia valmistettaessa ja venyttämättömän, valetun polypropyleeni-kappaleen saamiseksi, jonka vähintään toisen sivun pintakerroksen K-arvo on vähintään 0,1, on välttämätöntä, että sulatteen kulkunopeus sen liukuessa kosketuksessa levymäisen osan kanssa on vähintään 15 mm/sek. edullisesti vähintään AO mm/sek. Nämä kulkunopeudet lasketaan letkun vastaanottotelojen nopeudesta.

Ulkoisena jäähdytysaineena valmistettaessa edellämainittua, venyttämä-töntä, valettua polypropyleenimateriaalia voidaan käyttää kaasua, kuten typpeä tai nestettä, kuten vettä, elohopeaa tai etyleeniglykolia. Näistä neste, erikoisesti vesi, on suositeltavin.

Kuvion 2 mukaisesti syötetään aluksi kiteistä polypropyleeniä, joka ei sisällä A -tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta^ suulakepuristimeen ja puristetaan sulana rengasmaisen suulakkeen 1A rengasmaisen raon 15 lävitse putkimaisen sulatteen 16 muodostamiseksi. Tämän jälkeen sulatteen sisäpinnan, jonka lämpötila pidetään alueella 130...200°C, annetaan liukua kosketuksessa yhden tai useamman levymäisen osan 17 ulkokehän kanssa hetkellisesti tai katkonaisesti ja samanaikaisesti sulatteen ulkopintaa jäähdytetään jäähdytysvedellä 19 jäähdytysvesitankissa 18 ja muodostunut letku otetaan talteen puristustelojen kautta.

Kolmannessa menetelmässä edellämainitun, venyttämättömän, valetun poly-propyleenimateriaalin valmistamiseksi letkumenetelmän mukaan puristetaan sulana kiteistä polypropyleeniä, joka ei sisällä /^-tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta, rengassuulakkeen lävitse sellaisissa olosuhteissa, että hartsin lämpötila puristuksessa suulakkeen ulostuloaukossa on 230°C tai pienempi ja keski- 9 64532 määräinen lineaarinen puristusnopeus suulakkeen poistoaukossa on 1,5 cm/sek. tai suurempi, putkimaisen sulatteen muodostamiseksi, sulatteen ulkopinta saatetaan kosketukseen väliaineen kanssa, jonka lämpötila on 45°C tai enemmän ja muodostunut putki otetaan talteen sen sisäpinnan ollessa samalla kosketuksessa väliaineen kanssa, jonka lämpötila on pienempi kuin ensinmainitun väliaineen lämpötila.

Valmistettaessa edellämainittua, venyitämätöntä, valettua polypropylee-nimateriaalia on välttämätöntä tyydyttää sellaiset olosuhteet, että hartsin lämpötila puristuksen aikana suulakkeen poistoaukossa on 230°C tai pienempi, edullisesti 210°C tai pienempi ja keskimääräinen lineaarinen hartsin puristus-nopeus suulakkeen ulostulossa on 1,5 cm/sek. tai enemmän, edullisesti 2,5 cm/sek. tai enemmän. Keskimääräinen lineaarinen puristusnopeus V (cm/sek.) puristettaessa hartsia suulakkeen lävitse määrätään yhtälön

Q

V = -

0,75 A

avulla, jossa Q on yksikköajassa puristetun hartsin paino (g/sek.), A on suu- 2 lakkeen ulostuloaukon poikkipinta-ala (cm ) ja luku 0,75 on hartsisulatteen tiheys (g/cm ). Tämä tarkoittaa, että on välttämätöntä kohdistaa määrättyä astetta suurempi leikkuuvoima sulaan hartsiin sen puristuessa suulakkeen ulos-tuloaukosta. Jos hartsin lämpötila sitä puristettaessa suulakkeen ulostuloau-kosta ja keskimääräinen lineaarinen puristusnopeus hartsia puristettaessa suulakkeen ulostuloaukosta ovat edellämainittujen alueiden ulkopuolella, on mahdotonta saada venyttämätöntä, valettua polypropyleenimateriaalia, jonka pintakerroksen K-arvo on vähintään 0,1, kuten edellä on mainittu.

Putkimaiseen sulatteeseen koskettava väliaine valmistettaessa edellämainittua, venyttämätöntä, valettua polypropyleenimateriaalia voi olla kaasumainen, neste tai kiinteä aine. Kaasuna voidaan käyttää ilmaa tai typpeä. Nesteenä voidaan käyttää vettä, elohopeaa tai etyleeniglykolia, mutta veden käyttö on käytännöllisistä syistä edullisin. Kiinteänä aineena voidaan käyttää tavanomaista metallia, keramiikkaa, lasia, hiiltä tai polymeerimateriaalia. Mainitun kiinteän kappaleen pinnan muoto voi olla peilimäinen, avanturiini tai tekstiilikuvioinen.

Edellämainitussa menetelmässä putkimaisen sulatteen ulkopintaa koskettavan väliaineen lämpötilan tulee olla vähintään 45°C, edullisesti vähintään 50°C ja mainitun sulatteen sisäpintaa koskettavan väliaineen lämpötilan täytyy olla pienempi kuin ensinmainitun väliaineen. Jos mainittujen kahden väliaineen läm- 10 j 64532 f pötilat eivät ole edellämainituilla lämpötila-alueilla» on mahdotonta valmistaa venyttämätöntä valettua polypropyleenituotetta, jonka pintakerroksen K-arvo on vähintään 0,1, kuten edellä on mainittu. Putken valustabiilisuuden vuoksi mainitun sulatteen ulkopintaa koskettavan väliaineen lämpötilan suurin arvo on 130°C ja veden lämpötila, jos sitä käytetään väliaineena, on 90°C.

Edellämainitun menetelmän toteutus on esitetty kuviossa 3.

Ensinnäkin johdetaan kiteistä polypropyleeniä, joka ei sisällä /3 -tyyp-piriä kiteitä muodostavaa ainetta, suulakepuristimeen ja puristetaan sulana rengasmaisen suuttimen 20 rengasmaisen raon 21 kautta sellaisissa olosuhteissa, että hartsin lämpötila sen poistuessa suulakkeesta on 230°C tai pienempi ja keskimääräinen lineaarinen puristusnopeus hartsia puristettaessa suulakkeen lävitse on 1,5 cm/sek. tai suurempi putkimaisen sulatteen 22 muodostamiseksi.

Tämän jälkeen johdetaan puristettua ilmaa ilmansyöttöputken 26 kautta mainitun sulatteen 22 laajentamiseksi siten, että sen läpimitta on sama tai hieman suurempi kuin sylinterimäisen osan 23 ulkoläpimitta, joka sylinterimäinen osa on sijoitettu edellämainitun rengassuuttimen 20 alapuolelle ja sulatteen 22 sisäpinta liukuu kosketuksessa sylinterimäisen osan 23 pinnan kanssa. Samanaikaisesti putkimaisen sulatteen ulkopinta saatetaan kosketukseen nestemäisen väliaineen kanssa, jonka lämpötila on suurempi kuin 45°C ja jäähdytetään sen avulla väliaineen ollessa sijoitettuna pystysuunnassa siirrettävään nestetankkiin 30 ja nesteen taso pidetään vakiona poistamalla nestettä ylivuotoputken 31 kautta ja muodostunut putkimainen materiaali johdetaan alaspäin. Tässä tapauksessa, kun neste pakotetaan liikkumaan piirroksessa nuolten osoittamaan suuntaan tai päinvastaiseen suuntaan sylinterimäisen osan 23 ympärille asennetun tiiviste-renkaan avulla, kosketusvaikutus edellämainitun putkimaisen sulatteen 22 ja nestemäisen väliaineen välillä voidaan pitää erittäin stabiilina. Tämä menettely on siksi suositeltava. Edellämainitun sylinterimäisen osan 23 sisään on asennettu väliaineen syöttöputki 24 ja väliaineen poistoputki 25, jotka kulkevat rengassuuttimen 20 lävitse ja pidetään sen lämpötila aina pienempänä kuin 45°C väliaineen avulla. Tämän jälkeen sylinterimäiseltä osalta 23 poistunut putkimainen materiaali johdetaan edelleen alaspäin sen ollessa ilmansyöttöput-ken 27 kautta johdetun puristetun ilman täyttämänä niin, että ulkopuolinen neste ei purista sitä kasaan ja otetaan sitten talteen puristustelojen 29 kautta.

Toinen edellämainitun menetelmän mukainen toteutus on esitetty kuviossa 4. Kiteistä polypropyleeniä, joka ei sisällä /3-tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta, johdetaan suulakepuristimeen, puristetaan sulana rengassuuttimen 32 rengasmaisen raon 33 lävitse sellaisissa olosuhteissa, että hartsin lämpötila puristuksen aikana on 230°C tai pienempi ja keskimääräinen lineaarinen puristus- " 64532 nopeus on 1,5 cm/sek. tai suurempi putkimaisen sulatteen 34 muodostamiseksi.

Tämän jälkeen sulatteen 34 sisäpinta saatetaan kosketukseen nesteen kanssa, jonka lämpötila on pienempi kuin 45°C ja jota johdetaan ja poistetaan nesteen-syöttöputken 36 ja nesteen poistoputken 37 kautta, jotka putket kulkevat rengas-suulakkeen 32 lävitse. Samanaikaisesti sulatteen ulkopinta johdetaan alaspäin sen ollessa kosketuksessa ulkopinnan ympärille asennetun sylinterimäisen osan 35 kanssa. Sylinterimäisen osan 35 sisäosaa pidetään 45°C:n yläpuolella olevassa lämpötilassa johtamalla ja poistamalla nestettä piirroksessa nuolten osoittamassa suunnassa tai vastakkaisessa suunnassa. Tämän jälkeen sylinterimäiseltä osalta 35 poistunut putkimainen materiaali johdetaan alaspäin tukien sitä ohjaus-teloilla 38 ja otetaan sitten talteen puristustelojen 39 kautta.

Toisaalta tapauksessa, jolloin halutaan valmistaa venyttämätöntä, levymäistä, valettua polypropyleenimateriaalia litteää suulaketta käyttäen, on edullista käyttää seuraavassa esiteltävää menetelmää.

Tällöin kiteistä polypropyleeniä, joka ei sisällä /i -tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta, puristetaan sulana litteässä suulakkeessa olevan raon lävitse levymäisen sulatteen muodostamiseksi, jolloin sulatteen toista puolta pidetään kosketuksessa alueella 30...130°C olevassa lämpötilassa pidetyn kuuman telan kanssa ja sulatteen toista puolta jäähdytetään väliaineen avulla, jota pidetään kuuman telan lämpötilan alapuolella olevassa lämpötilassa ja muodostunut levy otetaan talteen.

Materiaalina kuumaa telaa varten, joka saatetaan kosketukseen levymäisen sulatteen toisen puolen kanssa edellämainitussa menetelmässä, voidaan käyttää kaikkia tavanomaisia metalleja, keramiikkaa, lasia, hiiltä ja polymeerisiä aineita. Kuitenkin keramiikka tai lasi on suositeltavampi kuin metalli ja orgaaninen aine, kuten polymeeriaine, on vielä suositeltavampi. Edelleen voi telan pinta olla muodoltaan peilimäinen, avanturiini tai tekstillimäinen.

Edellämainitussa menetelmässä venyttämättömän levymäisen valetun poly-propyleenimateriaalin valmistamiseksi täytyy kuumaa telaa pitää alueella 30... 130°C, edullisesti alueella 40...100°C, olevassa lämpötilassa. Jos kuuman telan lämpötila on pienempi kuin 30°C, muodostuneen venyttämättömän valetun poly-propyleenimateriaalin pintakerroksen K-arvo tulee epäedullisesti pienemmäksi kuin 0,1. Edelleen jos kuuman telan lämpötila on suurempi kuin 130°C, tulevat valmistusvaiheet epästabiileiksi, jolloin on mahdoton saada homogeenistä levyä.

Menetelmänä edellämainitun levymäisen sulatteen toisen puolen jäähdyttämiseksi väliaineen avulla, jonka lämpötila pidetään kuuman telan lämpötilan alapuolella, voidaan käyttää ilmaa, vettä tai jäähdytysteloja käyttävää menetelmää. Jäähdytystehokkuuden suhteen ovat kuitenkin menetelmät, joissa käytetään ilmaa tai jäähdytysteloja, suositeltavia.

12 64532

Venyttämättömän, levymäisen, valetun polypropyleeniesineen valmistamiseksi jäähdytystelaprosessin avulla voidaan käyttää kuviossa 5 esitettyä menettelyä, jolloin litteän suulakkeen 40 lävitse puristetun levymäisen sulatteen 41 toinen sivu saatetaan kosketukseen kuumien silikonikumitelojen 43 ja 45 kanssa ja sen toinen sivu saatetaan kosketukseen kovakromilla päällystettyjen jäähdytystelojen 42 ja 44 kanssa, joiden lämpötila on alempi kuin kuumien telojen. Valmistettaessa venyttämätöntä, levymäistä, valettua polypropyleenituo-tetta vesijäähdytysmenettelyn avulla voidaan käyttää kuviossa 6 esitettyä menetelmää, jolloin litteän suulakkeen 46 lävitse sulana puristetun levymäisen sulatteen 47 toinen sivu saatetaan kosketukseen kuuman polytetrafluoroetyleenis-tä valmistetun telan 48 kanssa ja sen toinen sivu jäähdytetään sen ollessa kosketuksessa jäähdytysveden kanssa, jonka lämpötila pidetään kuuman telan 48 lämpötilan alapuolella. Jos edellämainitussa menetelmässä käytetyn jäähdytys-väliaineen lämpötila on korkeampi kuin kuuman telan lämpötila muodostuu täpliä saadun venyttämättömän, valetun polypropyleenimateriaalin pinnalle niin, että on mahdotonta valmistaa homogeenista, venyttämätöntä, valettua materiaalia.

Jonkun edelläesitetyn menetelmän mukaan saadun venyttämättömän, valetun polypropyleenimateriaalin paksuus on vähintään 200 ^um, edullisesti vähintään 350 ^um.

Jos tällaista venyttämätöntä, valettua polypropyleenimateriaalia venytetään biaksiaalisesti määrätyissä olosuhteissa, on mahdollista saada esiteltävän keksinnön tarkoittamaa, määrätyn pintarakenteen omaavaa läpinäkyvää polypropy-leenikalvoa. Venytyskäsittelynä tässä tapauksessa voidaan käyttää jokaista tasossa tapahtuvaa samanaikaista tai peräkkäistä biaksiaalista venytyskäsittelyä tai putkimaista biaksiaalista venytyskäsittelyä. Venytysolosuhteet tällaisen biaksiaalisen venytyksen tapauksessa voidaan valita siten, että venytyslämpö-tilana venytyksen alkukohdassa on alueella 145...176°C oleva lämpötila ja veny-tyssuhde yhdessä suunnassa on pienempi kuin 8-kertainen. Venytyksen alkukohdalla tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä kohtaa, jossa venyttämättömän valetun esineen paksuus alenee oleellisesti venytysvaiheessa ja tarkoittaa tasomaisen biaksiaalisen venytystapahtuman tapauksessa sitä kohtaa, jossa vastakkaisten vasemman ja oikeanpuoleisten pitimien välinen etäisyys alkaa kasvaa; tasomaisen peräkkäisen biaksiaalisen venytyksen tapauksessa tarkoittaa se sitä kohtaa, jossa kalvon paksuuden pieneneminen alkaa pitkittäissuunnassa venytetyssä kohtaa ja putkimaisen biaksiaalisen venytyskäsittelyn tapauksessa vastaa se sitä kohtaa, jossa putken läpimitta sen kulkiessa kuumennetun venytyssylinterin lävitse alkaa suureta. Jos venytyslämpöti la venytyksen alkukohdassa on pienempi o kuin 145 C, on mahdotonta saada sellaista erinomaista, läpinäkyvää polypropy- i3 64532 leenikalvoa, jossa on tiivis sisäosa ja karhennettu pinta, kuten esiteltävä keksintö tarkoittaa. Toisaalta jos venytyslämpötila venytyksen alkukohdassa on korkeampi kuin 176°C, ei voida suorittaa stabiilia venytystä ja on mahdotonta saada sellaista erinomaista, läpinäkyvää, pintakarhennettua polypropyleenikal-voa, mikä on esiteltävän keksinnön tarkoituksena.

Ennen biaksiaalista venytystä edellämainituissa olosuhteissa esikuumen-netaan edellämainittu, venyttämätön, valettu polypropyleenimateriaali. Jos esi-kuumennusaika esikuumennuksen alusta venytyksen alkuhetkeen on lyhyempi kuin 150 sekuntia esikuumennuksessa, voidaan esiteltävän keksinnön mukaista, läpinäkyvää polypropyleenikalvoa valmistaa erittäin tehokkaasti. Jos esikuumennus-aika on pitempi kuin 150 sekuntia, on mahdotonta valmistaa sellaista erinomaista, läpinäkyvää polypropyleenikalvoa, jonka sisäosa on tiivis ja pinta karhennettu, mikä on esiteltävän keksinnön tarkoitus.

Biaksiaalisessa venytyksessä venytyssuhteen toiseen suuntaan tulee olla pienempi kuin 8. Jos venytys toisessa suunnassa on 8-kertainen tai suurempi, on mahdotonta saada sellaista keksinnön tarkoittamaa erinomaista, läpinäkyvää polypropyleenikalvoa, joka on tiivis keskeltä ja pinnalta karhennettu. Venytys-suhteen alaraja määräytyy aineen kaventumisilmiön mukaan. Kaventumisilmiön ylittämiseen tarvittava venytyssuhde vaihtelee venytyslämpötilasta ja vastaavista riippuvaisena. Yleensä kuitenkin venytyssuhde yhteen suuntaan on vähintään 1,2 tai suurempi ja pienempi kuin 8, edullisesti 3...6.

Edellämainitun menetelmän avulla saadun esiteltävän keksinnön mukaisen, läpinäkyvän polypropyleenikalvon mekaaniset ominaisuudet ovat erinomaiset, sen sisäosa on erittäin tiivis, ilmatiiviys on hyvä ja sameus edullinen ja sen pinta on tehokkaasti karhentunut hienojakoisesti epätasaiseksi tai kuitumaiseksi verkkorakenteeksi, joka muodostuu edellämainituista omalaatuisista verkkoalki-oista. Lisäksi esiteltävän keksinnön mukainen läpinäkyvä polypropyleenikalvo ei sisällä β-tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta ja siten sitä voidaan käyttää terveydenhoitoon kuuluvalla alueella esimerkiksi lääkkeiden, hygieenisten materiaalien ja elintarvikkeiden pakkauskalvona.

Sen omalaatuisen sisärakenteen vuoksi esiteltävän keksinnön mukainen, läpinäkyvä polypropyleenikalvo omaa erinomaisen kyllästettävyyden eristeöljyllä, jota tavanomainen polypropyleenikalvo ei omaa. Lisäksi esiteltävän keksinnön mukaisen läpinäkyvän polypropyleenikalvon sisärakenne on erittäin tiivis, se ei sisällä muita lisäaineita, kuten kiteitä muodostavaa ainetta ja sen puhtaus on siten erittäin hyvä niin, että käytettynä kondensaattorin dielektrikumina, on mahdollista valmistaa kondensaattori, jossa ei esiinny koronapurkauksia kalvon sisäosassa olevien pienten aukkojen 14 64532 vaikutuksesta ja joka voidaan riittävän hyvin suojata koronapurkauksen aiheuttamalta sähköiseltä läpilyönniltä, joka johtuu pienellä jännitteellä kondensaat-torielementin eristeöljyllä kyllästetyssä osassa olevien pienten aukkojen vaikutuksesta. Lisäksi voidaan esiteltävän keksinnön mukaista polypropyleenikalvoa käyttää kalvona sähkökaapeleissa, muuntajissa ja muissa erilaisissa sähkölaitteissa, joilta vaaditaan pientä kokoa, kevyttä painoa ja pitkää kestävyyttä, joten sen ominaisuudet ovat erinomaiset.

Esiteltävän keksinnön mukaisen läpinäkyvän polypropyleenikalvon dielekt-riset ominaisuudet ovat erinomaiset niin, että käytettynä kalvona sähkölaitteissa, erikoisesti märkä- tai kuiva-tyyppisten kondensaattorien dielektrikumina voidaan riittävän hyvin saavuttaa mainitut ominaisuudet. Käytettynä mainituissa märkä- tai kuiva-tyyppisissä kondensaattoreissa, voi esiteltävän keksinnön mukainen polypropyleenikalvo olla jotakin seuraavasta kolmesta tyypistä:

Ensimmäinen tyyppi:

Esiteltävän keksinnön mukainen läpinäkyvä polypropyleenikalvo muodostetaan dielektriseksi kerrokseksi, joka käämitään yhdessä elektrodikalvon kanssa ja kyllästetään eristeöljyllä öljykyllästetyn kalvokondensaattorin muodostamiseksi.

Toinen tyyppi:

Esiteltävän keksinnön mukainen läpinäkyvä polypropyleenikalvo muodostetaan dielektriseksi kerrokseksi, tyhjiömetalloinnin tai vastaavan menetelmän avulla muodostetaan ohut metallikalvokerros elektrodiksi mainitun eristekalvon vähintään yhdelle sivulle ja muodostetaan ohut metallikalvokerros elektrodiksi eristekalvon vähintään yhdelle sivulle ja muodostunut kalvo käämitään rullaksi ja kyllästetään sitten eristeöljyllä öljykyllästetyn kalvokondensaattorin saamiseksi.

Kolmas tyyppi:

Esiteltävän keksinnön mukainen läpinäkyvä polypropyleenikalvo muodostetaan dielektriseksi kerrokseksi, tyhjiömetalloinnin tai vastaavan menetelmän avulla muodostetaan ohut metallikalvokerros elektrodiksi mainitun kerroksen vähintään yhdelle sivulle ja muodostunut kalvo käämitään sitten rullaksi kuiva-tyyppisen kalvokondensaattorin muodostamiseksi.

Esiteltävää keksintöä kuvaillaan yksityiskohtaisemmin seuraavien esimerkkien avulla.

Esimerkki 1

Voimakkaasti kiteistä polypropyleeniä, jonka isotaktisuusindeksi oli 95 % ja su1amisindeksi 3,0, syötettiin kuvion 1 mukaiseen suulakepuristimeen ja puristettiin sitten sulana alaspäin rengassuuttimen 1 lävitse, jota pidettiin 15 64532 230°C:n lämpötilassa ja joka oli kiinnitetty mainitun suulakepuristimen poisto-päähän, putkimaisen sulatteen 3 muodostamiseksi. Ennen sulatteen 3 jähmettymistä sulatteen 3 sisäpinta saatettiin kosketukseen 150-mesh-luvun omaavan kromilla päällystetyn, avanturiinikuvioidun sylinterimäisen osan 4 kanssa, jota pidettiin 70°C:n lämpötilassa lämmitysväliaineen avulla. Samanaikaisesti sulatetta 3 johdettiin alaspäin jäähdyttäen sen ulkopintaa vedellä 13 sen lämpötilan ollessa 8°C ulkoisessa jäähdytystankissa 11 ja otettiin sitten talteen puristus-telojen 10 avulla venyttämättömän, putkimaisen valetun kappaleen saamiseksi, jonka paksuus oli 600 mikrometriä. Tässä tapauksessa veden pinta pidettiin 30 mm sen kohdan alapuolella, jossa putkimainen sulate 3 joutui kosketukseen sylinterimäisen osan 4 kanssa. Venyttämättömän, valetun esineen sisäpinnan K-arvo 60 mikrometrin paksuuteen asti mitattiin edelläesitetyn menettelyn mukaisesti, jolloin saatiin arvo 0,2. Toisaalta venyttämättömän, valetun esineen K-arvo ulkopinnalta 540 mikometrin syvyyteen asti oli 0,02.

Täten saatua venyttämätöntä, putkimaista, valettua materiaalia venytettiin biaksiaalisesti putkimaisen biaksiaalisen venytysmenettelyn mukaisesti sellaisissa olosuhteissa, että lämpötila venytyksen alkukohdalla oli 153°C ja veny-tyssuhde sekä pitkittäisessä että poikittaisessa suunnassa oli 6 ja materiaalille suoritettiin sitten lämpökäsittely 140°C:ssa 30 sekunnin aikana biaksiaalisesti venytetyn polypropyleenikalvon saamiseksi, jonka paksuus oli 18 mikrometriä. Biaksiaalisesti venytetyn kalvon toisella sivulla oli pintakerros rakenteeltaan verkkomainen ja muodostui se kuitumaista materiaalia olevien verkko-alkioiden muodostamasta kokonaisuudesta. Verkkoalkioiden tiheysjakauma oli 70,000...90,000 cm kohti kalvon pintaa ja verkkoalkioiden koko oli 10...150 mikrometriä.

Esimerkki 2 Käyttäen samaa, voimakkaasti kiteistä polypropyleeniä kuin esimerkissä 1 valmistettiin esimerkin 1 mukaisissa olosuhteissa venyttämätöntä, putkimaista, valettua materiaalia, jonka paksuus oli 600 miktometriä paitsi, että sylinterimäisen osan 4 lämpötilaa vaihdeltiin taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Tämän jälkeen venytettiin venyttämätöntä, putkimaista, valettua materiaalia biaksiaalisesti samoissa olosuhteissa kuin esimerkissä 1 ja sitten sille suoritettiin lämpökäsittely 140°C:n lämpötilassa 30 sekunnin aikana, jolloin saatiin biaksiaalisesti venytettyä polypropyleenikalvoa, jonka paksuus oli 18^um. Näiden joukossa kokeen n:o 1 kalvon pinta oli oleellisesti sileä, mutta molempien muiden kalvojen toisella puolella oli verkkorakenteinen pintakerros, joka muodostui verkkoalkioista, joiden muodot olivat kuitumainen, poimutettu ja kalvomainen. Verkkoalkioiden tiheysjakaumat ja koot on esitetty näille kalvoille taulukossa 1.

64532 16 ! δ Γ ο ή *—v o o o o

M o fl O m O O

>J*H03 HHCMCJ

Ö ·* .¾ I I I I I

®-HOw σ 0 0 0

> a -14 iH H r-t H

Ö o ® _ o o o o

d ÄM O O O O

h 8 a ·> o o o ö go . O - - · o o o o h d S h °° tr ^

<jJ o :aj III I

O OB :aj I O O O O

m >> s o o o o

M ® 0 O O O O

l·! Λ M ·»»·>·>

® -Η 3 O O O O

> <-i co vo «n tn t

pT

p «e h m in > * o o o

rH f g O O O

Ui O

o J< ------ d g & *4 ο λ !£ , in tj- in J» OJ O r—I CM m SO · · · · ·

cd O O O O O

I a M o

I I

•h a :cd :aJ θ ή T-4 h a <l> cd +; ; < o m o o cm o c ® cm tn cd cr> i—i H -H i H β +> >» ® :o

CO Q A Φ O

O 2 H CM tn in 17 64532

Esimerkki 3

Samaa voimakkaasti kiteistä polypropyleeniä käyttäen kuin esimerkissä 1 valmistettiin venyttämätöntä valettua putkimaista materiaalia, jonka paksuus oli 600 ^um, esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa paitsi, että sylin-terimäisen osan 4 pintamateriaalia ja lämpötilaa vaihdeltiin taulukossa 2 esitetyllä tavalla. K-arvot kohdissa (A) näiden venyttämättömien valettujen materiaalien sisäpinnoilta 10 prosentin syvyyteen asti seinämän paksuus-suunnassa ja loppuosissa (B) mitattiin, jolloin saatiin taulukossa 2 esitetyt tulokset.

Tämän jälkeen venyttämättömiä putkimaisia valettuja materiaaleja venytettiin biaksiaalisesti esimerkin 1 mukaisissa olosuhteissa biaksiaali-sesti venytettyjen kalvojen saamiseksi, joiden paksuus oli 18 ^um. Näiden joukossa kokeiden n:ot 1 ja 5 pinnat olivat oleellisesti sileitä, mutta muiden kalvojen toisella sivulla oli pintakerros, jonka verkkomainen rakenne muodostui kuitumaisista, poimumaisista ja kalvomaieista verkkoalkioista muodostuvasta kokonaisuudesta. Tiheysjakaumat ja koot näiden kalvojen verk-koalkioille on esitetty taulukossa 2.

18 64532 a ------ φ I *Ö O -H r-» ° fl - _

M -H O pj O O

h M M \ . o O

Φ rH O --- I CM | <\l

> rt M I s s I

O O

Ή rH

§ o o o o

<ö rtCM O O O O

rl H Θ O O O O

O ?3 Ö *. ·* ·. « X* o o o o M '2 tr— tr^ r— c~- H β H I I I I I | rt -otot ' O O Λ ' Λ

O o:tj S S 2 X

λ >» a 2 x o o

^ <0 jj G G G O

MÄ.* * » *“

Φ -H s O G G O

>+ή tn m tn tn

' H ^1- C\) H

o rt O O. O O

> φ · s · · · —

g m O O O O

CV I D

MO

O

rt

H

St ~ eh ·< tn <Tt r- o vo t-

— O H C\J CM OH

_ . · · · · ·· £ g ooo o oo äo rt I o M o------

I I

h a :rt :rt j? ^ o o cm o in cm pe cm in oo tn eviin φ rt -h ra rt o C O rH o •H *H v-r -r· S +* >» o :o_____ to o o» ----——

S

o

° I

Ä Ό

rt -H » M

Φ t I Φ o n rt S rt -h rt £ •rt "rt O tri S M O _ _ rt rt •H Φ rH - - M "H rH -

M -H -HR . rH

φ rt * φ φ -h -HB β H Φ t»

Ö rt Ö MH -H

•H -H 5P -H >» O

•H C rt O -H Τβ ί»»·Η rt Φ »3

CO O» M

φο H cm tn <- in vo o ♦·

M C

19 64532

Esimerkki 4 Sämaa voimakkaasti kiteistä polypropyleeniä kuin esimerkissä 1 johdettiin kuviossa 2 esitettyyn suulakepuristimeen ja puristettiin sulana alaspäin 210°C:n lämpötilassa pidetyn rengassuulakkeen 14 lävitse, joka oli kiinnitetty puristimen poistopäähän, putkimaisen sulatteen 16 muodostamiseksi. Tämä putkimainen sulate 16 otettiin talteen keruutelojen avulla nopeudella 4 m/min. jolloin sen ulkopintaa jäähdytettiin jäähdytysveden 19 avulla, jonka lämpötila oli 10°C ja joka sijaitsi jäähdytysvesitankissa 18 asennettuna rengassuuttimen alapuolelle ja sulatteen sisäpinta johdettiin kosketukseen viiden levymäisen osan 17 kanssa venyttämättömän putkimaisen valetun materiaalin saamiseksi, jonka paksuus oli 600 ^um.

Jokainen mainituista levymäisistä osista oli valmistettu hiilitäyt-teisestä pölytetrafluoroetyleenistä ja niiden ulkokehän pyöristys oli 0,5 mm kaarevuussäteen mukaan määrättynä. Ylimmän levymäisen osan ulkokehä oli 20 mm jäähdytysvesitankissa 18 olevan veden pinnan alapuolella ja alimmainen levymäinen osa oli 110 mm mainitun tankin vedenpinnan alapuolella. Putkimaisen sulatteen 16 sisäpinnan lämpötila kohdassa, jossa se kosketti ylintä viidestä levymäisestä osasta 17 oli 218°C ja sulatteen sisäpinnan lämpötila kohdassa, jossa se kosketti alinta levymäistä osaa oli 171°C ja sulatteen lämpötila sen sisäpinnalla, jossa se kosketti alempia neljää levymäistä osaa 17 oli alueella 130-200°C. ,-·''’ K-arvo mainitun venyttämättömän valetun materiaalin sisäpinnalta 64 mikrometrin syvyyteen oli 0,15 ja K-arvo ulkopinnalta 576 mikrometrin syvyyteen oli 0,05.

Tämän jälkeen venyttämätöntä valettua materiaalia venytettiin biak-siaalisesti esimerkin 1 mukaisissa olosuhteissa ja sille suoritettiin sitten lämpökäsittely 140°C:n lämpötilassa 30 sekunnin aikana 20 mikrometrin paksuisen biaksiaalisesti venytetyn kalvon saamiseksi. Mainitun biaksiaali-sesti venytetyn kalvon pintakernoksen muodosti verkkomainen rakenne, joka koostui kuitumaisten, poimutettujen ja kalvomaisten verkkoalkioiden muodostamasta rakenteesta. Mainittujen verkkoalkioiden tiheysjakauma oli 80,000- 100,000 jokaista kalvonpinnan neliösentimetriä kohti ja verkkoalkioiden koko oli 10-100 mikrometriä.

Esimerkki 5

Venyttämätöntä putkimaista valettua materiaalia, jonka paksuus oli 450 ^um, valmistettiin esimerkissä 4 esitetyllä tavalla paitsi, että ren-gassuuttimen 14 lämpötila oli 230°C, jäähdytysveden 19 lämpötila jäähdytys-tankissa 18 oli 70°C ja talteenottonopeus oli 5,5 m/min. Tässä tapauksessa 20 64532 putkimaisen sulatteen 16 lämpötila sen koskettaessa ylintä viidestä levymäisestä osasta 17 oli 236°C, sulatteen sisäpinnan lämpötila sen koskettaessa alinta osaa oli l63°C ja sulatteen sisäpinnan lämpötila sen koskettaessa neljää alempaa osaa oli alueella 130-200°C.

K-arvo mainitun venyttämättömän valetun esineen sisäpinnalta 45 mikro-metrin syvyyteen oli 0,24 ja K-arvo ulkopinnalta 405 mikrometrin paksuuteen oli 0,06.

Tämän jälkeen venyttämätöntä putkimaista valettua esinettä venytettiin biaksiaalisesti esimerkin 1 mukaisissa olosuhteissa ja sitä lämpökäsitel-tiin sitten 140°C:n lämpötilassa 30 sekunnin aikana, jolloin saatiin 15 mikrometrin paksuinen biaksiaalisesti venytetty polypropyleenikalvo. Mainitun biaksiaalisesti venytetyn·kalvon toinen pinta muodostui verkkorakenteesta, joka.koostui kuoppamaisten verkkoalkioiden muodostamasta kokonaisuudesta.

2

Mainittujen verkkoalkioiden tiheysjakauma oli 50,000-70,000 cm kohti kalvon pintaa ja verkkoalkioiden koko oli 50-200 mikrometriä.

Esimerkki 6

Esimerkissä 1 käytettyä voimakkaasti kiteistä polypropyleeniä syötettiin suulakepuristimeen ja sitä puristettiin sulana alaspäin kuviossa 3 esitetyn rengassuuttimen 20 lävitse olosuhteissa, joissa hartsin lämpötila puristuksen aikana suulakkeen poistoaukosta oli 205°C ja keskimääräinen lineaarinen puristusnopeus' suuttimen poistoaukosta oli 2,9 m/sek. putkimaisen sulatteen 22 saamiseksi. Putkimaisen sulatteen ulkopinta saatettiin kosketukseen kuuman veden kanssa, jonka lämpötila oli 80°C ja samanaikaisesti sen sisäpintaa jäähdytettiin saattamalla se kosketukseen 200 mesh-luvun omaavan, kromipäällysteisen,avanturiinikuvioidun sylinterimäisen osan 23 kanssa, jota koko ajan pidettiin 5°C:n lämpötilassa johtamalla ja poistamalla väliainetta syöttöputken 24 ja poistoputken 26 kautta, jotka kulkivat rengassuuttimen 20 lävitse. Täten käsiteltyä putkimaista sulatetta 22 johdettiin alaspäin ja otettiin sitten talteen puristuetelojen 22 avulla venyttämättö-män putkimaisen materiaalin saamiseksi, jonka paksuus oli 600 yum.

K-arvo mainitun venyttämättömän valetun materiaalin ulkopinnalta 60 mikrometrin syvyyteen oli 0,5 ja K-arvo sen sisäpinnalta 540 mikrometrin syvyyteen oli 0,02.

Tämän jälkeen venyttämätöntä putkimaista valettua materiaalia venytettiin biaksiaalisesti esimerkin 1 mukaisissa olosuhteissa ja sitten sille suoritettiin lämpökäsittely 140°C:ssa 30 sekunnin aikana biaksiaalisesti venytetyn propyleenikalvon saamiseksi, jonka paksuus oli 18 ^um. Mainitun biaksiaalisesti venytetyn kalvon toisen pinnan muodosti verkkomainen rakenne, 64532 joka koostui kuitumaisista* poimumaisista ja kalvomaisista verkkoalkiois- ta muodostuvasta kokonaisuudesta. Mainittujen verkkoalkioiden tiheysjakauma 2 oli 80,000-100,000 alkiota cm kohti kalvon pintaa ja verkkoalkioiden koko oli 10-100 mikrometriä.

Esimerkki 7

Eripaksuisia venyttämättömiä valettuja esineitä valmistettiin esimerkin 6 mukaisissa olosuhteissa paitsi, että hartsin lämpötila puristuksen aikana suulakkeen poistoaukosta ja kesimääräinen lineaarinen puristusnopeus poistoaukosta vaihtelivat taulukon 3 mukaisesti. K-arvot venyttämättornien valettujen esineiden ulkopinnoilta 10 prosentin syvyyteen asti on myös esitetty taulukossa 3· Tämän jälkeen venyttämättömiä putkimaisia valettuja esineitä venytettiin biaksiaalisesti esimerkin 1 mukaisissa olosuhteissa ja niille suoritettiin sitten lämpökäsittely 140°C:ssa 30 sekunnin aikana biaksiaalisesti venytetyn polypropyleenikalvon saamiseksi, jonka paksuus vaihtelitaulukossa 3 esitetyllä tavalla. Näiden joukossa kokeista n:ot 1 ja 3 saatujen biaksiaalisesti venytettyjen kalvojen pinnat olivat oleellisesti sileitä, mutta muitten kalvojen toisella pinnalla oli verkkomainen pintakerros, joka muodostui kuitumaisista, poimumaisista ja kalvomaisista verkkoalkioista koostuvasta rakenteesta. Näiden kalvojen tiheysjakaumat ja koot on myös esitetty taulukossa 3· 22 ί 6 4 5 3 2 I I I I I-1

l-H

M^ O O

λή o a o o

M o M 3 H H

β *H O *V. I I I 1 o ' c>

rH rH

a ~ Φ o

•ö Λ O O

•h a -—. o o O pCM O «

Ή cfl B ·. A

>t Αί O o y ^ 03\ § Π

ίβ *-» · I

0 m S , v . ·

Ai >» 3 1 · I O

Λ © M O O

Μ Λ 3 O O

Φ *H H O ·* > * o g °

1 00 rH

H ———— ' — .......... —1 © Λ! m .

&IL

•h m a © © 3 PM \ 00^ ® E 3 Φ O ' * > > 0 > a

« l> CM 00 CM

^ Λ O H O H

o · · M 0 0.00

M I

3 » I ----__ *2 ^ 5-¾ 2 h-> 3 ©r-^ «β :cd +-> pm 0

Eh θ © 3 :rt pH Ö *.

4-> © Φ "-/ . +> > © c q -h 3 S _ o o © :© m 3 Q - t~ t— t> a ® © o cm tn 1 I P"» •HI© I · :© d ·η m AI______

Pi © Pi © Φ © ~' :© © 3 3 Φ © :© C PM © AS 0 -Η PMAl a

H pH ö O © O

Αί Φ p H—' _ © 0 0 © 3 ΟΊ 00 Φ © Ή 3 3 © * ~ · «

« 0 Pi 4-> © 4-> CM H rH

ί a---- a © :© I © c iH 3 © © PM © © 0 4H Ai © •h © h-> Ai n^.

©pH © © 4·* O CM Lf\ in

-H -H H-> H -HO N-\ CM O S

SS”^W CM CM CM

tp PM Pi m pH

© O

ö ** H CVJ KN ^

M G

23 64532

Esimerkki 8

Venyttämätöntä putkimaista valettua materiaalia, jonka paksuus oli 600 mikrometriä, valmistettiin esimerkin 6 mukaisissa olosuhteissa paitsi, että putkimaisen sulatteen 22 ulkopintaa koskettavan veden lämpötilaa vaih-teltiin taulukon 4 mukaisesti.

Venyttämättornien valettujen esineiden pintakerrosten K-arvot 60 mikrometrin syvyyteen asti on esitetty taulukossa 4.

Taulukko 4

Koe n:o Veden lämpötila, °C K-arvo y 1 40 Ο,ΟΘ 2 50 0,12 Tämän jälkeen venyttämättömiä valettuja esineitä venytettiin biaksi-aalisesti esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa ja niille suoritetaan sitten lämpökäsittely 140oC:ssa 30 sekunnin aikana, jolloin saatiin 15 mikrometrin paksuisia biaksiaalisesti venytettyjä polypropyleenikalvoja. Kokeen n:o 1 mukaisen biaksiaalisesti venytetyn kalvon pinta oli oleellisesti sileä, mutta kokeen n:o 2 mukaisen biaksiaalisesti venytetyn kalvon pintakerros muodostui verkkorakenteesta, joka koostui kuitumaisista, poimumaisis- ta ja kalvomaisista verkkoalkioista, Mainittujen verkkoalkioiden tiheysja- 2 kauma oli 100,000-110,000 cm kohti kalvon pintaa ja koko 10-100 mikrometriä.

Esimerkki 9

Samaa voimakkaasti kiteistä polypropyleeniä kuin esimerkissä 1 syötettiin suulakepuristimeen, jonka kierukan läpimitta oli 40 mm ja puristettiin sitten sulana litteän suuttimen 40 lävitse (rakoväli 1,0 mm, raon leveys 30 cm) esitettynä kuviossa 5 ja kiinnitettynä mainitun suulakepuristimen poistopäähän levymäisen sulatteen 41 muodostamiseksi. Tämä levymäinen sulate otettiin talteen saattamalla sen toinen sivu kosketukseen kuumien silikonikumitelojen 43 ja 45 kanssa, joita pidettiin 65°C:n lämpötilassa ja sen toinen sivu saatettiin kosketukseen kovakromattujen jäahdytystelojen 42 ja 44 kanssa, joiden lämpötila pidettiin 10°C:ssa, venyttämättömän levymäisen valetun esineen saamiseksi, jonka paksuus oli noin 500 mikrometriä.

Mainitun valetun esineen sen sivun K-arvo, joka kosketti kuumia teloja 43 ja 45» 50 mikrometrin syvyyteen asti oli 0,18 ja valetun esineen toisen sivun, joka kosketti jäähdytysteloja-42 ja 44, K-arvo 450 mikrometrin syvyyteen asti oli 0,04.

24 64532 Tämän jälkeen venyttäraätön valettu esine leikattiin kooltaan 6 x 6 cm olevaksi koepalaksi ja koepala sijoitettiin tasomenettelyä käyttävään, bi~ aksiaalisesti venyttävään koneeseen* venytettiin biaksiaalisesti esimerkin 1 mukaisissa olosuhteissa ja sille suoritettiin sitten lämpökäsittely 140°C:n lämpötilassa 30 sekunnin aikana biaksiaalisesti venytetyn polypropyleeni-kalvon saamiseksi, jonka paksuus oli 15 ^um. Mainitun biaksiaalisesti venytetyn kalvon toisen puolen pintakerros oli verkkomainen koostuen kuitumaisten, poimumaisten ja kalvomaisten verkkoalkioiden muodostamasta verkosta. Hainit- 2 tujen verkkoalkioiden tiheysjakauma oli 10,000-20,000 cm kohti kalvon pintaa ja koko oli 10-250 mikrometriä.

Esimerkki 10

Samaa voimakkaasti kiteistä polypropyleeniä kuin esimerkissä 1 syötettiin suulakepuristimeen, jonka kierukan läpimitta oli 25 mm ja puristettiin sitten sulana kuvion 6 mukaisen litteän suuttimen 46 lävitse (raon paksuus 1,0 mm, raon leveys 15 cm), joka oli kiinnitetty mainitun suulakepuristimen poistopäähän, levymäisen sulatteen 47 muodostamiseksi. Tämä levymäinen sulate 47 otettiin talteen koskettaen samalla sen toista sivua kuumalla poly-\ tetrafluoroetyleenitelalla 48, jota pidettiin taulukossa 5 esitetyissä lämpötiloissa ja saattaen sen toinen sivu kosketukseen 5°C:n lämpötilassa pidetyn veden 49 kanssa venyttämättömän levymäisen valetun esineen saamiseksi, jonka paksuus oli noin 600 yum. Kuuman telan lämpötilojen ja tällöin saatujen venyttämättornien valettujen esineiden K-axvojen välinen riippuvuus on esitetty taulukossa 5· Tämän jälkeen venyttämättömät valetut esineet leikattiin kooltaan 6 x.6 cm oleviksi koekappaleiksi ja koekappaleet sijoitettiin yksitellen ta-eomaisesti toimivaan samanaikaisesti biaksiaalisesti venyttävään koneeseen, venytettiin biaksiaalisesti esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa ja sitten niille suoritettiin lämpökäsittely 140°C:ssa 30 sekunnin aikana, jolloin saatiin 1Θ mikrometrin paksuisia biaksiaalisesti venytettyjä polypropyleeni-kalvoja. Näistä kokeen 1 mukainen, biaksiaalisesti venytetty kalvo oli pinnaltaan tasainen, mutta jokaisen muun kalvon toisella pinnalla oli verkkomainen rakenne, joka muodostui kuitumaisista, poimumaisista ja levymäisistä verkkoalkioieta. Verkkoalkioiden tiheysjakaumat ja koot näille kalvoille on esitetty taulukossa 5· 25 64532 rl

rt ö S

o ra in

44 >Ö r-% CM

44 Ή O Θ n o 44 rt i l s s © -H O "'s* ί> λ x— o

rH

c o o

•rt a-r-v O O

•h 3 cm ·. « Q rt Θ O LT» a 44 O cm Zj rH rt\ ^

0 ra* 0 * * s I

a © M O O

IH Ä 3 o O

> -M--r . « o c-

f—I

m d rt m rt © a rt 'Ö 0 j3 tn vo 00

> O O O O

U 44 .s . .

1 rt ° O O

M n •h ------- ~ rt -h trv rt ta o rt ra rt O rH © rt M © ra rH e M H-> 44 rH © 3 rt rt ® d 3 -H Ö +*

3 rt © rt S

rt ΒΛΙΗ S - « Λ Λ

&t rtraPi}» f- i—I cr> O

rt o Pj O I—I rH tn 44 44 rt m · · · ·

n „ O O O O

0 rt rH rt > m rt ·· H ra >Έ& rt rt ra

1 d rH o M 44 O rH

9

«H

ra rt

-H rH

tH

§ ior-^ m in o O

a p.o cm tn vo cr« 3 a o 3 raJ w

M rH © O

o ·· M rt rH cm (n h*- 26 64532

Esimerkki 11

Polypropyleeniä, jonka isotaktisuus-indeksi oli 95 tuhkapitoisuus 25 ppm, mitattuna polttamalla polypropyleeniä tuhkaksi 2 tunnin aikana rikkihappoa ja jääetikkaa sisältävässä seoksessa^ ja sulamisindeksi 5»3» syötettiin suulakepuristimeen ja puristettiin sitä sulana kuviossa 1 esitetyn rengassuuttimen 1 (rakoväli 1,0 mm) läpi sellaisissa olosuhteissa» että hartsin lämpötila puristuksen aikana suuttimen poistopäästa oli 210°C ja keskimääräinen lineaarinen puristusnopeus poistopäästa oli 3»6 cm/sek. putkimaisen sulatteen 3 muodostamiseksi. Tämän putkimaisen sulatteen 3 sisäpinnan annettiin liukua kosketuksessa kovakromia olevan sylinterimäisen osan 4 kanssa, jonka pinnalla oli 200 mesh-luvun avanturiinikuviointi ja joka oli kuumennettu 70°C:n lämpötilaan. Samanaikaisesti mainitun sulatteen 3 ulkopintaa jäähdytettiin nopeasti vedellä 13. Tämänjälkeen putkimainen sulate 3 otettiin talteen nopeudella 4»4 m/min. venyttämättömän valetun putkimaisen ,·χ tuotteen saamiseksi. Tästä venyttämättömästä valetusta tuotteesta leikattiin pala sen pinnalta 10 prosentin syvyyteen ja mitattiin sen K-arvo, jolloin saatiin arvo 0,18. Loppuosan K-arvo leikkaamisen jälkeen oli 0,03· Tämän jälkeen venyttämätöntä valettua tuotetta venytettiin biaksiaali-sesti putkimaisen biaksiaalisen venytysmenettelyn avulla sellaisissa olosuhteissa, että venytyskerroin sekä pitkittäisessä että poikittaisessa suunnassa oli 6, venytyslämpötila venytyksen alkuhetkellä sekä esikuumennusaika on esitetty taulukossa 6, jonka jälkeen suoritettiin lämpökäsittely 140°C:8sa 30 sekunnin aikana biaksiaalisesti venytettyjen polypropyleenikalvojen saamiseksi, joiden paksuus oli 15 yum. Taulukossa 6 esitettyjen kokeiden n:ot 1 ja 5 mukaisten biaksiaalisesti venytettyjen kalvojen pinnat olivat sileitä, mutta jokaisen muun kalvon toisen puolen pinta muodostui verkkomaisesta rakenteesta, joka koostui kuitumaisten, poimumaisten ja tasomaisten verkkoalkioi-den yhdistelmästä. Verkkoalkioiden tiheysjakaumat ja koot näille kalvoille on esitetty taulukossa 6.

Lisäksi mitattiin kalvojen sameus ja öljyn tunkeutuminen upottamalla kalvot öljyyn. Saadut tulokset on myös esitetty taulukossa 6.

Sameus mitattiin JIS K-6714 mukaisen menetelmän avulla, öljyn tunkeutumisen määrä mitattiin siten, että jokaisen kalvon karhennetut pinnat sijoitettiin päällekkäin ja täten saadut kalvot käärittiin 50 mm:n läpimittaisen lasiputken ympärille, lasiputki ja eillä oleva kalvo sijoitettiin pystysuoraan petri-maljaan, öljyä (KIS 500, valmistaa Kureha Kagaku Co) kaadettiin maljaan siten, että öljy peitti 5 mm lasiputken alapäästä ja mitattiin kapillaari-ilmiön vaikutuksesta kalvopintojen väliin noussut öljytaso 25°Cissa 6 tunnin kuluttua.

l 64532 27 • I Γ"Π 0 ra 0) 0 Μ φ

4- > O

A! ti ra a _ 5- w a c en h in

•o f\J vo C”- VO CM

Q

ra— ctv cm co irv w H CM (-:

______I

δ o 43 §

AJ O H

A! τλ O 0

ti Ai AS PI I I = = I

«H O \ > ra ii o

fH

— f ft o Φ o

M (4 O

Ή 0 ^ » 0 ?cv) _ o VO Ή OJ 0 σν

Λ AS O

O rt li\ I . — I

M «β t-> · | I - - I

AJ oraa —

0 AJ >» p O

rH Ai ® .2 O

O ti .ti ti O

C0 ΦΉΗ

£l >. +jw O

t*- 1 ----- ra 0^ δ m φ Φ 0 n o o o S« ω =· ε £ ®

H Ai »H «H

<3 3

X> AI I

r». >»ä a -h o -—>

:oJ SAS O r-t 0 0O

5 o 00 VO

X? >rt « ^ ^ LTV S S

>» «e ra H H 1-1 ti «H ti ra Φ ή Φ φ > -*-» a? nd

φ o H CM t<~\ ^fr- ITV

O ·· M ti i 28 64532

Esimerkki 12

Biaksiaalisesti venytettyä polypropyleenikaivoa valmistettiin samalla tavalla kuin esimerkin 11 kokeessa n:o 3 paitsi, että venytyssuhdetta vaihdeltiin taulukossa 7 esitetyllä tavalla. Taulukon 7 kokeen 2 mukaisen kalvon pinta oli oleellisesti sileä, mutta taulukon 7 kokeen 1 mukaisen kalvon toisella pinnalla oli verkkomainen rakenne, joka muodostui kuitumaisista, poimumaisista ja tasomaisista verkkoalkioista. Näiden kalvojen verkkoalkioi-den tiheysjakaumat ja koot on esitetty taulukossa 7. Näiden kalvojen sameudet ja öljyn tunkeutumiskorkeudet mitattuina esimerkissä 11 esitetyllä tavalla on myös esitetty taulukossa 7.

Taulukko 7

Koe Venytyssuhde Verkkoalkioiden Verkkoalkioi- Sameus Öljyn tunkeutu- n:o (pitkittäin tiheysjakauma^ den koko ($) miskorkeus x poikittain) (lukumäärä/crn ) (^um) (mm) 1 7x7 50,000- 10-200 13,4 49 70,000 2 8x8 - - 2,8 18

Esimerkki 15

Polypropyleeniä, jonka ominaisviskositeetti oli 1,99 dl/g mitattuna tetraliinissa 135°C:ssa ja isotaktisuusindeksi 97 $» syötettiin 50 mm:n läpimittaiseen suulakepuristimeen, joka oli varustettu rengassuuttimella 14 (rakoväli 1 mm), esitetty kuviossa 2 ja puristettiin sitä sitten sulana kierukan pyörimisnopeuden ollessa 100 rpm sekä puristuslämpötilan 218°C putkimaisen sulatteen 16 muodostamiseksi. Tämän jälkeen putkimainen sulate 16 otettiin talteen nopeudella 4»5 m/min. antaen mainitun sulatteen 16 sisäpinnan liukua kosketuksessa viiden levymäisen osan 17 kanssa ja jäähdyttäen sen ulkopintaa vedellä 19 40°C:n lämpötilassa vesitankissa 18, jossa veden pinta oli 20 cm mainitun rengassuuttimen 14 alapuolella siten, että putki viipyi 20 sekuntia mainitussa vesitankissa 18 venyttämättömän putkimaisen valetun esineen saamiseksi. Mainitun venyttämättömän valetun esineen sisäpinnan K-arvo 10 prosentin syvyyteen sen pinnasta oli 0,25 ja muun osan K-arvo oli 0,02. Tämän jälkeen venytettiin venyttämätöntä valettua tuotetta biaksiaalisesti putkimaisen venytyskäsittelyn avulla siten, että lämpötila venytyksen alkukohdassa oli 153°C, venytyssuhde pitkittäisen akselin suhteen oli 5 ja poikittaissuunnassa 5*3* jonka jälkeen sille suoritettiin lämpökäsittely kuumassa ilmassa 140°C:n lämpötilassa 30 sekunnin aikana kutistumisen 29 645 32 ollessa rajoitetun Θ prosenttiin biaksiaalisesti venytetyn polypropyleenikal-von saamiseksi, jonka paksuus oli 20 ^um.

Mainitun biaksiaalisesti venytetyn kalvon toisella pinnalla (jota kutsutaan tämänjälkeen "pinnaksi A") oli verkkomaisen rakenteen omaava pintakerros, joka muodostui kuitumaisista, poimumaisista ja tasomaisista verkko- alkioista. Mainitun verkkorakenteen muodostavien verkkoalkioiden tiheysjakau- 2 ma oli 30,000-50,000 cm kohti kalvon pintaa ja niiden koko oli 10-240 mikrometriä. Toisella pinnalla (jota tämän jälkeen kutsutaan "pinnaksi B") oli kaksidimensionaalinen verkkorakenne, joka muodostui poimumaisesta materiaalista ja mainitun verkkorakenteen muodostavien verkkoalkioiden tiheysjakau-2 ma oli 700-900 cm kohti kalvon pintaa. Mainittu biaksiaalisesti venytetty kalvo leikattiin sitten pitkittäissuunnassa 15 cm tn levyiseksi kahdeksi kalvoksi. Näiden kahden kalvon pinnat A sijoitettiin vastakkain, muodostunut yhdistelmäkalvo käärittiin 5 cm:n ulkoläpimittaiselle lasiputkelle, lasiputki sijoitettiin pystysuoraan petri-maljaan, synteettistä eristysöljyä polybuteenia kaadettiin maljaan siten, että kaadetun polybuteenin taso oli 1 cm:n etäisyydellä lasiputken alapäästä ja polybuteenin tunkeutumiskorkeus kalvoon kapillaari-ilmiön vaikutuksesta 25°C:ssa 24 tunnin kuluttua mitattiin, jolloin arvoksi saatiin 12-14 cm. Sen sijaan polybuteenin tunkeutumiskorkeus tapauksessa, jossa pinnat B olivat vastakkain, oli 2-4 cm.

Esimerkki 14

Esimerkin 13 mukaan saatu biaksiaalisesti venytetty polypropyleeni-kalvo ja alumiinikalvo sijoitettiin päällekkäin siten, että biaksiaalisesti venytetyn kalvon pinta A oli alumiinifolion peilimäistä pintaa vastassa ja muodostunut yhdistelmä käämittiin kondensaattorielementin valmistamiseksi.

Tämä kondensaattorielementti kyllästettiin tyhjiössä synteettisellä eristävällä polybuteeniöljyllä 80°C:ssa 24 tunnin aikana. Kondensaattorielementti kierrettiin sitten auki polybuteenin tunkeutumisen ja kyllästystilan tutkimiseksi. Tällöin havaittiin, että polybuteeni oli tunkeutunut kalvon koko pinnalle ja oli se kostuttanut riittävästi kalvon.

Esimerkki 15

Esimerkissä 11 saatua venyttämätöntä putkimaista valettua materiaalia/ venytettiin biaksiaalisesti putkimaisen venytysmenettelyn mukaan siten, että lämpötila venytyksen alkukohdassa oli 155°C, venytyssuhde pitkittäissuunnassa oli 5 ja venytyssuhde poikittaissuunnassa oli 5,3, jonka jälkeen sille suoritettiin lämpökäsittely kuumassa ilmassa 140°C:ssa 30 sekunnin aikana rajoittaen kutistumisen 8 prosenttiin biaksiaalisesti venytetyn polypropy-leenikalvon saamiseksi, jonka paksuus oli 20 ^um. Tästä biaksiaalisesti veny- 64532 30 tetystä kalvosta leikattiin 120 mm:n levyinen liuska ja käämittiin sitten yhdessä 15 mikrometrin paksuisen alumiinifolion kanssa kondensaattoriele-raentin muodostamiseksi.

Täten valmistettu kondensaattorielementti kuivattiin tavanomaisen menettelyn avulla, sijoitettiin kondensaattorin metallikuoreen ja kyllästettiin sitten tyhjiössä mineraaliöljyllä 80°C:n lämpötilassa 24 tunnin aikana.

Vertailua varten valmistettiin kondensaattori samoissa olosuhteissa kuin edellä paitsi, että käytettiin tavanomaista, sileäpintaista, biaksiaali-sesti venytettyä sähkösovellutuksiin tarkoitettua polypropyleenikalvoa, jonka pintaa ei ollut karhennettu ja kyllästettiin se sitten mineraaliöljyllä 80°C:n lämpötilassa 24 tunnin aikana kuten edellä.

Näiden kondensaattorien öljyn impregnoitumista verrattiin keskenään. Tällöin havaittiin, että sileäpintaista kalvoa käyttävälle kondensaattorille oli ominaista kapasiteetin muutos, mikä oli 6 $ 3 vuorokauden kuluessa, kun taas esiteltävän keksinnön mukaista, biaksiaalisesti venytettyä kalvoa käyttävän kondensaattorin kapasiteettimuutos oli -0,2

Molempien kondensaattorien dielektrinen häviökerroin (tg δ) huoneenlämpötilassa, koronapurkauksen muodostumisjännite ja koronapurkauksen sammumia jännite on lisäksi esitetty taulukossa 8.

Taulukko 8 Näyte Koronan Koronan tg δ muodostu- sammumia- /_/\ misjännite jännite _(V)_(V)_

Esiteltävän keksinnön mukainen kondensaattori 3700 3100 0,054

Vertailukondensaattori 1300 500 0,048

Esimerkki 16

Valmistettiin kondensaattori, jossa käytettiin esimerkissä 15 saatua esiteltävän keksinnön mukaista biaksiaalisesti venytettyä kalvoa ja kondensaattori, jossa käytettiin esimerkissä 15 saatua sileäpintaista polypropyleenikalvoa esimerkissä 15 esitetyllä tavalla ja kyllästettiin mineraaliöljyllä 80°C:n lämpötilassa kyllästysaikaa vaihtelemalla. Tämän jälkeen nämä kaksi kondensaattoria rikottiin öljyn impregnoitumisen määrittämiseksi kummassakin kondensaattorissa. Saadut tulokset on esitetty taulukossa 9* 51 64532

Taulukon 9 tuloksista voidaan havaita, että öljyn impregnoituminen kondensaattoriin, jossa käytettiin esiteltävän keksinnön mukaista venytettyä kalvoa oli erittäin hyvä ja osoittaa sen käytön suositeltavuuden kaikissa polypropyleenikalvokondensaattoreissa.

Taulukko 9

Kyllästysaika Esiteltävän keksinnön Sertailukondensaattori mukainen kondensaattori 2 tuntia Riittämättömästi Riittämättömästi kyllästynyt kyllästynyt 6 f* Osaksi kyllästymätön -”- 12 " Ei kyllästymätöntä osaa Osaksi kyllästymätön 18 " 24 " -"- Havaittu hieman kylläety- mättömiä kohtia

Vertailuesimerkki 1

Valmistettiin kolmea tyyppiä (A), (B) ja (C) olevaa biaksiaalisesti venytettyä polypropyleenikalvoa seuraavassa esitetyllä tavalla.

(A) Muosotettiin esimerkin 11 mukainen putkimainen sulate 3 alentamalla vain kovakromista tehdyn sylinterimäisen osan 4 lämpötilaa venyttämättömän, putkimaisen valetun kappaleen saamiseksi, jonka K-arvo valetun osan sisäpinnalla 10 prosentin paksuuteen asti oli 0,08. Täten saatu venyttämätön, putkimainen, valettu kappale venytettiin biaksiaalisesti ja lämpökäsiteltiin esimerkin 15 mukaisissa olosuhteissa kalvon (A) muodostamiseksi.

(b) Esimerkissä 11 saatua venyttämätöntä, putkimaista valettua kappaletta venytettiin biaksiaalisesti ja lämpökäsiteltiin esimerkissä 15 esitetyllä tavalla paitsi, että lämpötila venytyksen alkukohdassa oli 140°C kalvon (B) muodostamiseksi.

(C) Esimerkissä 11 saatua venyttämätöntä, putkimaista, valettua kappaletta venytettiin biaksiaalisesti ja lämpökäsiteltiin esimerkissä 15 esitetyllä tavalla paitsi, että vaihdeltiin vain venytyssuhde sekä pitkittäisessä että poikittaisessa suunnassa arvoon 8,1 kalvon (c) valmistamiseksi.

Kaikkien näiden kalvojen (A), (B) ja (c) pinnat olivat oleellisesti sileitä. Näitä kalvoja käyttäen valmistettiin kondensaattoreita esimerkissä 15 esitetyllä tavalla, mutta koronan muodostumisjännitteet ja koronan sammumia jännitteet eivät olleet edullisia käytännössä kuten esimerkin 15 mukaisen vertailukondensaattorin tapauksessakaan.

Esimerkki 17

Esimerkissä 13 saatua biaksiaalisesti venytettyä polypropyleeni- i 32 64532 käbroa leikattiin 120 millimetrin levyisiksi liuskoiksi ja käämittiin sitten yhdessä 8 mikrometrin paksuisen alumiinielektrodifolion kanssa kondensaat-torielementiksi. Tämä kondensaattorielementti puristettiin ja kuivattiin tavanomaisen menettelyn mukaisesti, sijoitettiin metalliseen kondensaattorin suojakoteloon ja kyllästettiin sitten tyhjiössä mineraaliöljyllä 80°C:ssa 24 tunnin aikana kondensaattorin saamiseksi.

Vertailutarkoituksiin valmistettiin kondensaattorielementti edellä esitetyllä tavalla paitsi, että käytettiin tavallista, sileäpintaista, bi-aksiaalisesti venytettyä, sähkölaitteisiin tarkoitettua polypropyleenikal-voa, jonka pintaa ei oltu karhennettu, ja kyllästettiin se sitten tyhjiössä mineraaliöljyllä 80°C:ssa 24 tunnin aikana edellä esitetyllä tavalla kondensaattorin saamiseksi.

Näiden kondensaattorien öljyn impregnoitumista verrattiin toisiinsa. Tällöin havaittiin, että sileäpintaista kalvoa käyttävän kondensaattorin kapasiteettimuutos oli 6 $ 2 vuorokauden aikana, kun taas esiteltävän keksinnön mukaista, biaksiaalisesti venytettyä kalvoa käyttävän kondensaattorin kapasiteettimuutos oli vain -0,1

Lisäksi taulukossa 10 on esitetty molempien kondensaattorien dielek-triset häviökertoimet huoneenlämpötilassa, koronan muodostumisjännitteet ja koronan sammumisjännitteet.

Taulukko 10 Näyte tg 5 Koronan muodostu- Koronan sammumis jännite misjännite _(V)_(V)_

Esiteltävän keksinnön 0,052 3700 3200 mukainen kondensaattori

Vertailukondensaattori 1300 500

Esimerkki 18

Valmistettiin kondensaattori käyttäen esimerkissä 13 saatua, esiteltävän keksinnön mukaista, biaksiaalisesti venytettyä kalvoa ja kondensaattoria käyttäen esimerkissä 17 käytettyä sileäpintaista polypropyleeni -kalvoa esimerkissä 17 esitetyllä tavalla ja kyllästettiin sitten mineraaliöljyllä 80°C:ssa vaihtelemalla kyllästysaikaa. Tämänjälkeen nämä kaksi kondensaattoria rikottiin öljyn kyllästysasteen tutkimiseksi kummassakin kondensaattorissa. Saadut tulokset on esitetty taulukossa 11.

33 ’ \ 64 5 32

Taulukon 11 tuloksista voidaan havaita, että kondensaattori, jossa käytetään esiteltävän keksinnön mukaista biaksiaalisesti venytettyä kalvoa, kyllästyy öljyllä erittäin hyvin ja sen käyttö on suositeltavaa kaikissa propyleenikondensaattoreissa.

Taulukko 11

Kyllästysaika Esiteltävän keksinnön Vertailukondensaattori mukainen kondensaattori 2 tuntia Riittämättömästi Riittämättömästi kyllästynyt kyllästynyt 6 " Osittain kyllästymättä 12 " Ei kyllästymättömiä Osittain kyllästymättä alueita 18 " 24 " Havaittiin vähäinen kylläs- tymätön alue

Esimerkki 19

Puolijohdetyyppistä koronakäsittelylaitetta käyttäen altistettiin esimerkissä 13 saadun biaksiaalisesti venytetyn polypropyleenikalvon se puoli, jossa verkkoalkioiden tiheys oli pienempi, so. sivu B, koronapurkauskäsitte-lyyn käsittelynopeuden ollessa 21,5 m/min. Tässä käsittelyssä säädettiin ulostuloa siten, että muodostuneen kalvon märkäindeksiksi saatiin arvo 40 dyne/cm. Tämän jälkeen kalvo leikattiin liuskoiksi ja sijoitettiin sitten tyhjömetallointilaitteeseen alumiinimetallihöyryn saostamiseksi tavanomaisen menetelmän mukaisesti koronakäsitellylle kalvon pinnalle. Höyrystetyn metalli-kalvon paksuus oli 2 ohmia sähköisen vastusarvon mukaan määritettynä ja noin 200 λ metallikerroksen paksuutena.

Tämän jälkeen kaksi edellämainittua, metallihöyrystettyä, biaksiaalisesti venytettyä polypropyleenikalvoa käämittiin rullalle ja muodostunut yhdistelmä puristettiin tavanomaisen menetelmän avulla ja sitten suoritettiin metallointikäsittely molempien päiden välissä olevaan keskiosaan nauhan muodostamiseksi kondensaattorielementtiä varten. Tämä kondensaattoriele-mentti kuivattiin tavanomaisen menettelyn mukaisesti, sijoitettiin metalliseen kondensaattorikoteloon ja kyllästettiin sitten mineraaliöljyllä 80°C: ssa 24 tunnin aikana kondensaattorin saamiseksi.

Vertailua varten valmistettiin kondensaattorielementti edelläesi-tetyissä olosuhteissa paitsi, että käytettiin tavallista, eileapintaista, biaksiaalisesti venytettyä polypropyleenikalvoa, jonka pintaa ei karhenne!- 54 64532 tu ja tyhjiökyllästettiin sitten mineraaliöljyllä samalla tavalla kuin edellä vertailukondensaattorin saamiseksi.

Taulukossa 12 on esitetty molempien kondensaattorien dielektriset häviökertoimet (tg δ), koronan muodostumisjännitteet ja öljyn kyllästys-aste.

Taulukko 12 Näyte tg δ (^) Koronan muodostu- Ö|yn impregnoitu- 85°C:ssa misjännite minen (tuhoava (V) testi)

Esiteltävän keksinnön 0,02-0,03 430 Täysin impregnoi- mukainen kondensaattori tunut

Vertailukondensaattori 0,02-0,08 270 Osittain impreg- noitumaton

Esimerkki 20

Kaksi liuskaa esimerkissä 19 saatua, alumiinimetallilla höyrystämäl-lä päällystettyä, biaksiaalisesti venytettyä polypropyleenikalvoa sijoitettiin päällekkäin ja kierrettiin rullalle ja muodostunut yhdistelmä puristettiin tavanomaisen menettelyn mukaisesti ja sille suoritettiin sitten metallointikäsittely nauhan muodostamiseksi molempien päiden välissä olevaan keskiosaan kondensaattorielementin saamiseksi. Tätä kondensaattorielementtiä esikuivattiin 80°C:n lämpötilassa 8 tuntia, sitten sitä kuivattiin tyhjiössä 80°C:ssa 12 tuntia 2-3 x 10 2 torrin paineessa ja täytettiin sitten epoksi-hartsilla kondensaattorin saamiseksi, jonka kapasiteetti oli 10 ^uF.

Vertailua varten valmistettiin kondensaattori edelläesitetyllä tavalla paitsi, että käytettiin tavallista, biaksiaalisesti venytettyä polypropyleenikalvoa, jonka pintaa ei oltu karhennettu.

Molempien kondensaattorien dielektriset häviökertoimet ja koronan muo-dostumisjännite on esitetty taulukossa 13·

Taulukko 13 Näyte tg δ ($) tg δ ($) Koronan muodos- 85°C:ssa 50 Hz 85°C, 1 KHz tumisjännite (V, AC)

Esiteltävän keksinnön mu- 0,01-0,03 0,12-0,16 352 kainen kondensaattori

Vertailukondensaattori 0,03-0,05 0,36-0,52 280

tg δ : 300 V, AC

Claims

35 64532 i

1. Sähkölaitteita varten tarkoitettu, läpinäkyvä, ainakin toiselta puolelta karheapintainen polypropyleenikalvo, joka ei sisällä /^-tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta, tunnettu siitä, että kalvon karhea pintakerros muodostuu kaksi- tai kolmiulotteisesta verkkorakenteesta, jolloin verkkorakenteen muodostavia verkkoalkioita on läsnä vähintään 1000 kappaletta kalvon pinnan neliösenttimetriä kohti ja kalvon sameusarvo on vähintään 13,4 % ja öljyn-tunkeutumiskorkeus vähintään 49 mm.

2. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen läpinäkyvän, ulkopinnaltaan karhean polypropyleenikalvon valmistamiseksi, joka kalvo ei sisällä /'-tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta, joka kalvo muodostetaan venyttämällä biaksiaalisesti venyttämätöntä, valettua polypropyleenikalvoaihiota, tunnettu siitä, että aihion karhennettavalla sivulla olevalla pintakerroksella K-arvo on ainakin 0,1, tämän K-arvon vastatessa läsnäolevien /^-tyyppisten kiteiden määrää pinnalta sisäänpäin 10 % paksuudesta saakka, sellaisissa olosuhteissa, että veny tyslämpötila venytyksen alkukohdassa on välillä 145°C...176°C, esikuumennus-aika esikuumennuksen alkamisesta venytyksen alkuhetkeen on vähemmän kuin 150 sekuntia ja venytyssuhde yhdessä suunnassa on pienempi kuin 8, jolloin venytta-mätön, valettu polypropyleenikalvoaihio on valmistettu sinänsä tunnetulla menetelmällä, jossa puristetaan sulana kiteistä polypropyleeniä, joka ei sisällä /3 -tyyppisiä kiteitä muodostavaa ainetta, rengassuuttimen lävitse putkimaisen sulatteen muodostamiseksi, sulatteen sisäpinnan annetaan joko heti tai jaksoittain liukua kosketukseen yhden tai useampien kiekkomaisten osien ulkokehän kanssa, joka on hieman pyöristetty, jolloin sulatteen sisäpinta pidetään lämpötilassa 130°C...200°C ja sulatteen ulkopintaa sinänsä tunnetulla tavalla samanaikaisesti jäähdytetään jäähdytysväliaineella.