FI63983B - Anordning foer slipning av jaernvaegsraels - Google Patents

Description

raSr*] M (11)KUULUTUSjULKA!SU 4 70 ft 3

lJ 1 UTLÄGGNI NGSSKRI FT sj 3 S O O

^ ’ ^ (51) Kv.ik.3/Int.a.3 E 01 B 31/12 SUOMI—FINLAND <M) Pttunttlhtkumui — Pituntunueknlnj 753709 (22) Hukumlipilvl — Anueknlngudug 30-12.75 (23) AlkupUvi—GHclghucadug 30.12.75 (41) Tullut luikituksi — Bllvtt ofTuntllg 22.11. j6 ]· rekisterihallitus (44) NlhtivUcslpunon ji kuuL)ulk»toun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' AmMcm utUgd och uti.skriftan pubticurud 31.05.83 (32)(33)(31) utuollcuu*—Begird prlorHut 21.05.75

Sveitsi-Schweiz(CH) 6522/75 (71) Speno International S.A., Parc Chateau Banquet 22-21*, Genf, Sveitsi-Schweiz(CH), Frank Speno Railroad Ballast Cleaning Co. Inc., Itacha, USA(US) (72) Romolo Panetti, Genf, Sveitsi-Schweiz(CH) (7I+) Leitzinger Oy (5U) Laite rautatiekiskojen hiomiseksi - Anordning för slipning av järnvägsräls

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 lajimääritelmän mukainen laite rautatiekiskojen hiomiseksi.

FR-patenttijulkaisusta 1 060 027, erityisesti kuvioista 1 ja 2 tunnetussa laitteessa on vaa'an varren tapaan pitkänomaiseen palkkiin ripustetut hiomavälineet. Hiomavälineiden yksilöllisen ripustuksen ansiosta voivat nämä käyräviivaisen heilahdusliikkeen ansiosta mukautua kiskoissa esiintyviin koveriin ja kuperiin kohtiin, jolloin kuitenkin jää haittapuoleksi, että hiomavälineet seuraavat kiskoissa olevia pitkiä aaltomuotoja. Tästä aiheutuu, mikä ei suinkaan ole tarkoitus, että pitkät aaltomuodot eivät poistu, ellei suoriteta jälkeenpäin tapahtuvaa työstöä.

FR-patenttijulkaisun 1 060 027 lähtökohtana pitäen, on oheisen keksinnön tehtävänä esittää laite, johon kuuluvien hiomavälineiden itsestään tapahtuva mukautuminen kiskojen koveriin ja kuperiin kohtiin aikaansaa sen, että kiskoilla olevat pitkät aaltomuodot 2 63983 kokonaan poistuvat. Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkien mukaisesti.

Oheisen keksinnön mukaisesta molempien ryhmien välillä vallitsevasta liikkeiden kytkennästä seuraa, että kaikki hiomavälineet samalla puristuspaineella ohjautuvat tai lukittuvat toisiinsa nähden siten, että niiden työpinnat pääasiallisesti ovat ympyräviivalla. Erityisiä lukituslaitteitä, jotka lukitsevat hiomavälineet itsenäisesti mukautuviin työasemiin ratakiskon kuperissa tai koverissa kohdissa, ei tarvita. Keksinnön mukaisella laitteella on siten mahdollista ohjata hiomavälineitä pitkin kiskon koveria ja kuperia kohtia siten, että nämä molempien ryhmien välisen liikkeen kytkennän ansiosta eivät pysty seuraamaan kiskoissa olevia pitkiä aaltoja. Keksinnön mukaisella laitteella voidaan sen vuoksi erityisesti pitkät aallot kiskon pinnassa ratakiskon kuperissa tai koverissa kohdissa kokonaan poistaa.

Muut keksinnön edut ilmenevät alivaatimusten tunnusmerkeistä.

Piirustuksessa on esimerkinomaisesti esitetty keksinnön sovellu-tusmuotoja.

Kuvio 1 esittää ensimmäistä sovellutusmuotoa.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti kahden ryhmän kulkua kohoutuman yli, jonka säde on vakio (R).

Kuvio 3 esittää lopuksi puolikaaviollisesti ylläesitetyn laitteen käytännöllistä sovellutusmuotoa.

Kuvio 4 esittää sivulta nähtynä toista sovellutusmuotoa.

Kuvio 5 esittää sivulta nähtynä kolmatta sovellutusmuotoa.

Kuvio 6 esittää päältä nähtynä viimeksi mainittua sovellutusmuotoa.

Kaksi kuviossa 1 esitettyä kannatinta 54 ja 55 on yhdistetty nivel- 3 63983 tyvästi kohdissa 56 ja 57 kannatuskehykseen. Näiden kannattamien toisiinsa nähden vastapäätä sijaitsevat päät tarttuvat kohdassa 58 toisiinsa siten, että toisen kannattimen kääntyminen yhteen suuntaan aikaansaa toisen kannattimen kääntymisen vastakkaiseen suuntaan.

Kääntökohtiensa molemmin puolin kannattimet kannattavat hiomaväli-neitä ja esitetyssä tapauksessa nimenomaan hiomalaikkoja 59 ja 60 kannattimessa 54 ja hiomalaikkoja 61 ja 62 kannattimessa 55. Nämä hiomalaikat muodostavat kosketuskohdat tässä tapauksessa suoraviivaisen kiskon 63 kanssa.

Kirjaimilla a ja b, vastaavasti c ja d on merkitty kiskoon nähden pystysuorasti hiomalaikkojen keskikohdan läpi kulkevien akseleiden, jotka kulkevat myös laikkojen kannattimen kiinnityskohtien kautta ja kannattimien toisiinsa tartuntakohdan 58 kautta kulkevan akselin välisiä välimatkoja.

Kaksi ensimmäistä välimatkaa a, b tarkoittavat toisessa kannattimessa olevien kosketuskohtien etäisyyttä tartuntakohdasta 58 ja toiset välimatkat c, d tarkoittavat toisessa kannattimessa olevien kosketuskohtien etäisyyttä tästä tartuntakohdasta. Kyseisessä tapauksessa pätee sääntö, että a kerrottuna billä on oltava yhtäsuuri kuin c kerrottuna d:llä.

Kuten kuviossa 2 on esitetty, kun kannattimet vapautetaan ja ajetaan muuttumattomalla säteellä koholla olevan kiskonosan 64 yli, niin kannattimet kallistuvat siksi, kunnes kaikki laikat 59, 60, 61 ja 62 tulevat oikeaan kosketukseen kiskon 64 kanssa.

Piirustuksen mukaan ja koska kaarevuussäde on esitetty liian pienenä, tartuntakohta 58 ei näytä enää täyttävän mainittua sääntöä. Kuitenkin käytännössä nämä säteet ovat niin suuria, että välimatkoja a, b, c, d voidaan pitää muuttumattomina.

Tämän sovitelman ansiosta voidaan väittää, että hiomalaikat liittyvät yhtä tiiviisti kiskoon kuin jarrukengät pyörän kehään.

4 63983

Kaikenlainen lukitus tulee tarpeettomaksi, mutta luonnollisesti se voidaan liittää mukaan.

Kuvio 3 esittää, kuinka juuri selitettyä esimerkkiä voidaan toteuttaa käytännöllisesti.

Neljä hiomalaikkaa 59, 60, 61, 62 ovat moottoreineen kannattimissa 54 ja 55, jotka on yhdistetty niveltyvästi kohdissa 56 ja 57 kanna-tuskehykseen 65. Kannattimien toisiinsa nähden vastapäätä sijaitsevat vapaat päät tarttuvat toisiinsa hammassektoreiden välityksellä kohdassa 58.

Vintturi 66 yhdistää kokonaisuuden ajoneuvon kanssa ja toimii hiomalaikoilla kiskoon aikaansaadun paineen säätämiseksi, vastaavasti hiomalaikkojen kiskosta etäännyttämiseksi, kun niitä ei käytetä.

Kuvion 4 mukaisessa toisessa sovellutusmuodossa kahden kannattimen 67 ja 68, jotka kannattavat hiomalaikkaryhmiä 69, 70, vastaavasti 71, 72, välinen yhteys on aikaansaatu kahdella yhdystangolla 73 ja 74. Tanko 73 yhdistää kannattimen 67 ylemmän kohdan 75 kannattimen 68 alemman kohdan 76 kanssa, samalla kun tanko 74 yhdistää kannattimen 67 alemman kohdan 77 kannattimen 68 ylemmän kohdan 78 kanssa.

Molemmat ristiinkulkevat tangot ovat yhtä pitkiä. Myös molempiin kannattimiin kiinnityskohtien väliset välimatkat olisivat yhtä suuret, jos molempien ryhmien hiomalaikkojen välimatkat olisivat yhtä suuret. Esillä olevassa tapauksessa hiomalaikkojen 69 ja 70 välinen välimatka on suurempi kuin hiomalaikkojen 71 ja 72 välinen välimatka, minkä johdosta kohtien 76 ja 78 välinen välimatka on myös suurempi kuin kohtien 75 ja 77 välinen välimatka. Voidaan järjestää välineet, jotka sallivat näiden välimatkojen hienosäädön.

Nämä kohdat ovat parittain kannattimien pituusakseliin nähden kohtisuorilla akseleilla. Kannattimet kääntyvät luonnollisesti esittämättä jätetyn kannatuskehyksen keskeisten kääntökohtien 78, 80 ympäri ja kääntyvät aina toisiinsa nähden vastakkaisiin suuntiin. Luonnollisesti molempien kannattimien 67, 68 välillä täytyy olla 5 63983 määrätty väli, joka sallii niiden toisistaan etäännyttämisen tai toisiaan kohti lähentämisen, minkä johdosta on järjestetty pitkit-täisreikä 81.

Hiomalaikat ovat siirrettävissä kannattimissa niin, että ne voivat toimia erilaisilla välimatkoilla, eivätkä vastaa hiottavaa aallon pituutta.

Lopuksi on helposti osoitettavissa, että selitetty laite sallii kaikkien neljän hiomalaikan nojaamisen jokaista positiivista tai negatiivista kiskojen kaarevuutta vastaan.

Kuvioiden 5 ja 6 mukaisen kolmannen sovellutusmuodon tapauksessa molemmat kannattimet 82 ja 83 on jälleen ripustettu keskikohdastaan 84 vastaavasti 85 kääntyviksi, jolloin kääntöakselit sijaitsevat kannatuskehyksessä 86 (keskellä leikkauksena kuviossa 5).

Kannatuskehyksen keskellä on akseli 87 kaksi- ja tasavartisessa viputangossa 88, joka on kääntyvä vaakasuorassa tasossa, ts. yhdensuuntaisesti kiskon kanssa. Samanpituiset tangot 89 ja 90 on yhdistetty niveltyvästi viputangon päihin ja kohdissa 91 ja 92 kannatti-miin, jotka viimeksi mainitut kohdat ovat yhtä kaukana kääntökoh-dista 84 ja 85, ts. kokonaisuus on muodostettu symmetriseksi.

Tästä laitteesta käy selvästi ilmi, että kun jompikumpi kannatin 82 tai 83 kallistuu tietyn kulman, toinen kannatin tulee kallistumaan saman kulman vastakkaiseen suuntaan. Kuvio 5 esittää tätä laitetta muuttumattoman säteen R pohjalta.

Kiinnitettäköön vielä huomiota siihen, että hiomalaikkaryhmien ei ehdottomasti tarvitse käsitellä kiskon ylempää kulkupintaa, vaan voidaan hioa kiskoa kaltevasti, sivultapäin joka korkeudelta.

Tätä tarkoitusta varten selitetyt laitteet voivat olla tehdyt kallistettaviksi.

Claims (6)

6 63983

1. Laite rautatiekiskojen hiomiseksi, jossa laitteessa on kaksi hiomaryhmää, joissa kummassakin on kaksi hioraavälinettä, jotka hiomavälineet ovat kummassakin ryhmässä omassa rungossaan, jotka on nivelöity kiskojen pituussuunnassa kulkevaan kannattimeen kiskojen pituusakseliin nähden poikittaiselle kääntöakselille, tunnettu siitä, että hiomavälineet (59, 60, 61, 62, 69, 70, 71, 72) on järjestetty kiinteästi runkoihinsa (54, 55, 67, 68, 82, 38) ja että molempien ryhmien rungot (54, 55, 67, 68, 82, 83) on kytketty liikkeen suhteen keskinäiseen toimiyhteyteen siten, että toisen rungon (54 tai 55, 67 tai 68, 82 tai 83) kallistuksen muutos aiheuttaa vastaavanlaisen pakkotoimisen kallistuksen muutoksen toisessa rungossa (55 tai 54, 68 tai 67, 83 tai 82), ja että molempien ryhmien hiomavälineiden (59, 60, 61, 62, 69, 70, 71, 72) työpinnat seuraavat olennaisesti ympy-räviivaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että runkojen (67, 68) toisiaan kohti olevat vapaat päät on nivelletty toisiinsa parilla yhtä pitkiä ja ristikkäin kulkevia nivelvarsia (73, 74), jolloin toinen kääntöakseleista (79, 80) on laakeroitu vastaavaan runkoon (67 tai 68) tietyllä sivuttaisella välyksellä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yhden ryhmän hiomavälineiden (69, 70, 71, 72) keskinäinen etäisyys on säädettävissä, jolloin nivelvarsien (73, 74) kiinnityskohtien (75, 77 tai 76, 78) etäisyys kehyksessä (67 tai 68) on samalla tavoin säädettävissä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että molemmat kehykset (82, 83) on järjestetty liikutettavaksi yhdessä väliin kytketyllä kaksivartisella vivulla (88) ja kumpaankin runkoon (82, 83) ja kaksivartisen vivun päihin nivelöi-dyillä kytkintangoilla (89, 90), jolloin rungot ovat liikutettavissa toisiinsa nähden vastakkaisiin kallistussuuntiin. 7 63983

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että rungot on kytketty toisiinsa välittömällä tartunnalla siten, että ne pakkotoimisesti kääntyvät vastakkaisiin suuntiin.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että rungot on kallistettavissa poikittain kiskojen pituusakseliin nähden.