FI63889B - Klinga foer en daeckrasp - Google Patents

Description

R5F*1 M (11)KUU,,LUTUSJUL,CA,SU . -, ~ Q

JpGS* lJ ' } UTLÄGGNI NGSSKRIFT O ό ö O ^ ^ ^ _____X51_) Kv.lk?/lnt.a.3 B 29 H 19/02 SUOMI—FINLAND (21) Ι*μμ«ΜιιΙε«ιημ—PMMMMefcnlns 7620^8 (22) H«k*m<^4»vt—Anrfkftloi^i lit.07.76 ' (23) Aikuplivi—Glltifh«t*d«f l4.07.76 (41) Tullut JulkiMkfl — MMt effimcKg to q6 77

Patentti- ]· rekisteri hallitus 1 V (44) N«ht»vlk»)p*nooJ« kiH>L|ullul«un pvm.— ,, ης o, PMMltOCh registerstyrelsen 1 ' AmakM utiagd ech utljukrtfUn pnbUcsrad 31.05.03 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeu*—Begird priorktt 12.12.75 USA(US) 6it00ltl (71) B&J Manufacturing Company, P.O. Box 325, Glenvood, Illinois 6ol»25, USA(US) (72) Wayne E. Jensen, Glenvood, Illinois, USA(US) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Terä rengasraspia varten - Klinga for en dackrasp Tämä keksintö koskee terää rengasraspia varten, ollen vaatimuksen 1 johdannossa annettua tyyppiä.

Kuten hyvin tiedetään, renkaan vahingoittunutta tai kulunutta pintaa valmistellaan uuden kumin saamista varten siirtämällä sitä suhteessa paljon nopeammin pyörivään raspiin, jonka kehä on varustettu eteenpäintyöntyvillä hammasriveillä, jotka toimivat renkaan pinnalla irrottaakseen, repiäkseen, leikatak-seen, hieroakseen rikki tai poistaakseen muutoin vanhan kumin. Tämän jälkeen jäljellä oleva renkaan pinta ohennetaan rosottamalla sellaiseen pintarakenteeseen, johon vulkanoin-ti- tai pinnoitustoimenpiteellä levitetty uusi kumi sitoutuu vahvasti.

US-patenteissa n:ot 2 896 309 ja 3 082 506 on esitetty terät sellaisia raspeja varten, joissa ulospäintyöntyvillä hampailla on etureunat, jotka ovat kallellaan positiivisessa kallistuskulmassa ja muodostavat terävän haarakkeen hampaan 2 63889 ulkoreunan kanssa. Nämä kaivautuvat kumirenkaaseen raspin pyöriessä ja leikkaavat siitä tehokkaasti pitkänomaisia kumi-lastuja nopeassa tahdissa ja kehittäen minimimäärän lämpöä. Yleensä hampaiden molemmat sivureunat ovat samalla tavalla kallistuneet, mutta eri suuntiin niin, että kumpaa tahansa sivureunaa voidaan käyttää etureunana riippuen siitä suunnasta, johon terät on asennettu tai raspi pyörii. Näiden hampaiden ulkoreunat sisältävät kolon, joka on esitetty V-muotöisenä US-patentissa 2 896 309 ja US-patentissa 3 082 506 säteit-täisen raon, loven tai puoliympyrän muotoisena. Täten kumpaan tahansa suuntaan raspi pyöriäkin, kolon takareuna on kallellaan neutraalissa tai negatiivisessa kulmassa renkaan pintaan nähden, joten se työskentelee tehokkaasti renkaan pinnalla, jonka hampaiden etureuna on puhdistanut, rosottaakseen tai ohentaakseen samanaikaisesti puhdistetun pinnan sellaiseen pintarakenteeseen, joka selvästi parantaa tämän jälkeen levitetyn kumin sitoutumista.

Edelleen tunnetaan teriä, joissa hampaitten työhaarakkeet harittavat vain positiiviseen päästökulmaan. Siten saavutetaan vain materiaalia poistava vaikutus, mutta ei kuitenkaan mitään sen jälkeen levitettävän kumikerroksen tarttumista parantavaa tasoittavaa vaikutusta.

Keksinnön tarkoituksena on täten saada aikaan terä, jolla on sekä materiaalia poistava että tasoittava vaikutus. Terän muoto täytyy hahmotella siten, että terä voidaan teroittaa useammin kuin tunnetut terät ja että sillä on siten pitempi elinikä.

Selityksen alussa mainittua tyyppiä olevassa terässä on edellä mainitut tarkoitukset saavutettu siten, että hampaan etureunalla on edelleen hampaan ulkotyöreunan sisäpuolella oleva toinen loveus, joka muodostaa ensimmäisestä ulkohaarak-keesta lähtevän leikkausreunan kanssa toisen, sisemmän haarakkeen, jolloin terän etureuna, katsottuna terän työsuunnassa, sekä ensimmäisestä, ulkohaarakkeesta lähte- ' ' ! V Γ ' 7 3 63889 vän alasivun alueella että myös toisesta, sisähaarakkeesta lähtevän alasivun alueella harittaa positiiviseen päästö-kulmaan .

Täten voidaan saavuttaa se, että kun terä on tullut tylsäksi, voidaan saada kahdesti uudet leikkaus- ja tasoitusreunat käyttöön teroittamalla terä. Täten voidaan terän käyttöikää pidentää olennaisesti tähän asti tunnettuihin teriin verrattuna.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuva 1 esittää kaavakuvana renkaan kulutusraspiteriä koskevan keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon.

Kuva 2 on katkoperspektiivinäkymä osasta kuvassa 1 esitetystä terästä ja se valaisee yhtä asetusta, joka hampaille voidaan järjestää, jotta sekä sen leikkaus- että rosotusreunat paljastuisivat .

Kuva 3 on yleisesti samantapainen näkymä kuin kuvassa 2 ja se näyttää toisen muodon, jota hampaisiin voidaan soveltaa.

Kuva 4 on toinen yleisesti samantapainen näkymä kuin kuvasssa 2 ja esittää vielä yhtä muotoa, jota hampaisiin voidaan soveltaa.

Kuva 4a on ylhäältä päin esitetty katkonäkymä kuvassa 4 esitetystä terästä.

Kuva 5 on sivuttainen pystykuva konventionaalisesta renkaan raspista, jossa on käytetty hyödyksi tämän keksinnön teriä.

Kuva 6 on päätynäkymä kuvan 5 raspista, joka on osittain katko-esityksenä ja läpileikkauksena ja esittää siinä olevien terien yhden järjestelyn ja yksityiskohtia raspin asennuksesta.

Kuva 7 esittää leikkaus- ja rosotusreunojen tasot, joihin asti kuvan 1 terien hampaiden ulkoreunat teroitetaan ja/tai kuluvat.

Kuva 8 on katkonäkymä kuvassa 1 esitetystä terästä ja se esittää muunnoksen siitä.

Kuva 9 on yleensä samanlainen kaavakuva kuin kuva 1 ja esittää keksin- il

r-s 3 8 8 Q

nön kolmannen suoritusmuodon.

Kuvat 10, 11, 12, 13, 14, 15 ja 16 ovat katkoperspektiivinäkymiä eri muodoista, joita voidaan soveltaa kuvan 9 suoritusmuodon hampaisiin.

Kuva 17 valaisee kuvassa 9 muotonsa saaneiden leikkaus- ja rosotus-reunojen tasoja.

Kuva 18 valaisee vielä yhtä keksinnön suoritusmuotoa.

Kuva 19 on kuvan 18 linjoja 19-19 pitkin otettu läpileikkaus.

Kuva 20 on katkonäkymä, joka esittää vielä yhden keksinnön suoritusmuodon ja sen leikkaus- ja rosotusreunojen kolme tasoa.

Kuva 21 on katkonäkymä yhdestä keksinnön lisäsuoritusmuodosta.

Yksityiskohtaisemmin viitataan nyt useisiin kuviin, joissa vastaavanlaiset osat tunnistetaan vastaavanlaisista viitenumeroista. Kuva 1 valaisee kohdassa 20 ensimmäistä suoritusmuotoa keksinnöstä, joka koskee renkaan kulutusraspiteriä, jotka voidaan leikata tai muutoin muodostaa metallilevystä konventionaalisten metodien mukaan. Kuten on kuvailtu, sellaisilla terillä on yleisesti koverankupera muoto ja parhaimpana pidetyssä: muodossaan ne käsittävät ennalta määrätyn kulmikkaan alan suuruisen rengasmaisen segmentin, vaikka ne voivat myös käsittää täyden 360° renkaan. Kuvitetussa esimerkissä terillä 20 on kullakin melkein 72° kulmikas ala, minkä vuoksi viisi terää päittäin järjestettynä tekee täyden rengasmaisen rivin tai -ympyrän, kuten kuvassa 6 on esitetty. Sellaisilla terillä on kuvailtu olevan ulkoinen kuperanmuotoinen työreuna yleisesti ilmaistu kohdassa 22» joka käsittää harvennetut hampaat 24. Sellaisilla terillä on myös rungossa aukot 26, 28 välimatkan päässä mainitusta työreunasta 22, joista aukoista terät voidaan kiinnittää raspiin, kuvassa 5 yleisesti merkityssä kohdassa R.

Kuten tavanmukaista, renkaan raspi R yhdistää uiko- tai ylälevyn TP ja taka- tai tappilaatan RP, joissa on keskellä aukko moottorin M akselin S ohennetun pään vastaanottamiseksi. Takalevyllä RP on pari aksiaalisesti suunnattuja tappeja P (kuva 6), joiden yli terät 20 on f. . t .> y ·,'*;» \ . ·.* ·*.

5 63889 koottu aukkojen 26, 28 avulla. Kuten tavanmukaista, terät 20 on järjestetty harvennettuun samankeskeiseen suhteeseen R:n raspin akselin x-x ympärille niin, että niiden hampaat 24 työntyvät ulospäin raspin kehän takana käydäkseen kiinni renkaan pintaan, jota valmistetaan uuden kumin levitystä varten. Kuten kuvassa 6 on esitetty, ylälevyl-lä TP on vastaavasti harvennetut aukot PO tappien P vastaanottamiseksi. Kuten kuvassa 1 on esitetty, terien aukot 26 ovat pyöreitä, kun taas aukot 28 ovat pitkänomaisia terien kaarevan ulottuvuuden suunnassa terien 20 kokoamisen helpottamiseksi tappien P yli. Konventio-naalisestiterät on järjestetty riveihin, joita erottavat välikkeetSP. Välikkeet SP voivat käsittää sopivan paksuisia . kiekkoja, joissa on keskellä aukot, mutta mieluimmin ne käsittävät renkaan segmenttejä, kuten kuvassa 6 on kuvailtu. Kuten on kuvailtu, niillä on yleisesti kuperan-kovera muoto ja kulmikas ulottuvuus, joka vastaa niiden terien ulottuvuutta, joiden kanssa ne on koottu. Erikoisten vaatimusten täyttämiseksi terät ja välikkeet voidaan järjestää rajaamaan terien samansuuntaisia rivejä tai ne voidaan järjestää spiraalin muotoisiksi katkonaisiksi riveiksi kiertämään akselin x-x ympäri. Jotkut käyttäjät pitävät parempana sitä, että joka toinen terä rivissä on vastakkain asetettu kulmaan akselin x-x kanssa heilahtelevan vaikutuksen aikaansaamiseksi navan pyöriessä. Siellä missä terät on järjestettävä johonkin muuhun kuin pyörei-siin riveihin, on yleistä järjestää levyjen RP ja RT päällipinnoille sopivan muotoiset pintakappaleet ja reunat toivotun suhteen aikaansaamiseksi. Tällainen menettely on alalla tunnettu ja tällainen järjestely on kuvattu ja siitä keskustellaan edellämainitussa US-patentissa 3,082,506. Raspinapa R järjestettynä terien ja välikkeiden kanssa levyjensä RP ja RT väliin, on asennettuna akselin S päähän ja sitä pidetään tiukasti reunaa S' vasten kiristysmutterilla N mainitun akselin S kierteistettyä päätä vasten niin, että napa ja sen terät pyörivät moottorin M kanssa akselin x-x ympäri. Käytettäessä raspia, rengas T on asennettu konventionaalisille laitteille (ei näkyvissä) pyörimään akselinsa ympäri, esimerkiksi nuolella t ilmoitettuun suuntaan. Sopivia keinoja käytetään jomman kumman renkaalle tai navalle tarkoitetun alustan siirtämiseksi toista alustaa kohden tai siitä poispäin renkaan pinnasta poistetun aineen paksuuden tai leikkaus-syvyyden kontrolloimiseksi. Konventionaalisesti rengas T pyörii jatkuvasti mutta hitaammin kuin raspi R. On myöskin järjestetty keino toieen alustan siirtämiseksi suhteessa toiseen niin, että terän hampaiden toiminta renkaan kehällä seuraa vaadittua mallia renkaan ku- 6 6 ό 8 8 9 lutuspinnan leveydeltä ja/tai reunalle ohentaessaan sitä haluttuun muotoon. Kuten on selostettu, raspia R käyttävä rosotuskoneen tai kulutuepinnan poistokoneen rakenne ja toiminta on konventionaalista ja tunnettua alalla, jolla on hyötyä tästä teräkeksinnöstä.

Tarkasteltaessa nyt kuvaa 7 kuvan 1 kanssa, niiden terien työreuna 22, jotka käsittävät keksinnön ensimmäisen suoritusmuodon, kokoaa yhteen hampaat 24 erotettuina väleillä 30, jotka määräävät mainittujen hampaiden etu- ja takasivureunojen muodon. Jokainen mainittu väli 30 käsittää ulkopuolella olevan pyöreän loven 32, joka katkaisee terän ulkoreunan 34 järjestääkseen kulmaulottuvuudeltaan rajoitetun aukon 36, joka on kooltaan pienempi kuin loven 32 halkaisija. Mainitut välit sisältävät lisäksi samankokoisen sisäpuolella olevan pyöreänmuotoisen loven 38, joka on limittäin ulkopuolella olevan pyöreänmuotoisen loven 32 kanssa kuten kohdassa 40. Ulkopuolista pyöreää lovea 32 rajoittaa säde, joka pyörii keskipisteen 42 ympäri sekä sisäpuolista pyöreää lovea 38 samanpituinen säde, joka pyörii keskipisteen 44 ympäri. Keskipisteet 42 ja 44 ovat säteen suunnassa erillään toisistaan ja terän ulkoreunasta siten, että aukko 40 on vastapäätä kaarta, joka vastaa sitä kaarta, jota vastapäätä aukko 36 on.

Kuten aikaisemmin on mainittu, kuvaillussa suoritusmuodossa, mainitut lomittain olevat pyöreät lovet 32, 38 määräävät viereisen hampaan 24 etu- ja takareunojen muodon, minkä hampaan välinä ne ovat.

Tätä järjestelyä täytyy pitää parhaimpana. Kuitenkin tämän version muunnoksissa muita muotoiltuja hampaita voidaan sirotella hampaiden 24 väliin, missä tapauksessa välit 30 käsittävät vain sen osan lovista 32, 38 mikä vaaditaan hampaan muodostamiseksi, kuten on esitetty kuvassa 7. Niinkuin mainitussa kuvassa 7 on kuvattu, kaikkien mainittujen hampaiden 24 etureuna käsittää ensimmäisen pyöreän loven 32 kaarevan segmentin 46 ja toisen pyöreän loven 38 toisen kaarevan segmentin 48.

Nämä segmentit leikkaavat toisensa tai kohtaavat kohdassa 50 muodostaakseen sisähaarakkeen 52 hampaan etureunaan. Hampaan yläreuna 54 on kallistuneena negatiivisessa kallistuskulmassa ja alareuna 56 kallistuneena positiivisessa kallistuskulmassa samanlaisessa kaltevuudessa. Kuten on kuvattu, kaareva segmentti 46 leikkaa myös terän hampaiden ulkoreunan 58 kuten kohdassa 60 muodostaakseen terävän ulko-haarakkeen 62. Tämän alapuoli 64 on kallistuneena positiiviseen 63889 kallistuskulmaan samoin kuin sisähaarakkeen 52 alapuoli 56.

Edelleen ymmärretään, että hampaiden 24 takasivureunat vastaavat etureunojensa muotoa ja mittasuhteita. Täten mainittujen hampaiden takareuna käsittää myös kaarevat segmentit 46a, 48a, jotka leikkaa-vat toisensa tai kohtaavat kohdassa 50a muodostaakseen sisähaarakkeen tai kohdan 52a, joka ulottuu sivuttain päinvastaiseen suuntaan kuin sisähaarake 52 hampaan etureunalla. Ulkosegmentti 46a leikkaa vastaavasti hampaan ulkoreunan kohdassa 60a muodostaakseen ulkohaa-rakkeen tai kohdan 62a· Kuten kuvassa 7 on kuvattu, mainittujen hampaiden takasivureunan sekä sisähaarake 52a että ulkohaarake 62a mukaanlukien niiden ala- ja yläpuolet, jäljentävät olennaisesti sijainnin, koon, muodon ja järjestelyn suhteen hampaan etureunan vastaavan sisähaarakkeen 52 ja ulkohaarakkeen 62, mutta päinvastaisessa suhteessa. Sen vuoksi sen suunnan mukaan, mihin raspin R terät on koottu tai mihin raspi R pyörii, hampaiden kumpi tahansa reuna voi muodostaa hampaan etureunan, missä tapauksessa toinen reuna muodostaa takareunan.

Keksinnön mukaan kukin hampaista 24 sisältää lisäksi kolon 66 joka katkaisee hampaiden ulkoreunan 58 keskeltä ulkohaarakkeiden 62, 62a väliä. Mainitut hampaat 24 sisältävät lisäksi pyöreän aukon tai kolon 68 sijoitettuna loven 66 alapuolelle siten, että mainitun aukon tai kolon 68 keskikohta 70 sijaitsee keskellä sisähaarakkeiden 52, 52a väliä, ja niiden tasalla. Lovella 66 on kuvailtu olevan puoliympyrän muoto ja sen keskipisteen 72 on kuvailtu olevan terän 34 ulkoreunan ja/tai hampaiden ulkoreunan tasolla tai hieman sen yläpuolella. Loven 66 syvyys on myös sama tai vain hieman pienempi kuin se taso, jonka määräävät ensimmäisten pyöreiden lovien keskipisteet 42. Lovi 66 voi myös käsittää säteittäin järjestyneen loven tai kapean raon ja se voi olennaiselta pohjaltaan olla V-muotoinen. Kuten myöhemmin selvitetään, lovelle 66 voidaan antaa mikä tahansa muoto, jossa sen takareuna 74 on kallistuneena muuhun kuin positiiviseen kallistuskulmaan, mikä on tunnusomaista ulkohaarakkeen 62 alapuolelle 64.

Positiivisen kallistuskulmansa vuoksi alapuoli 64 leikkaa tehokkas-ti vanhaa kumista kulutuspintaa suurina pitkänomaisina lastuina sen renkaan pinnasta, johon se on yhteydessä, kun mainittu ulkohaarake kaivautuu renkaan pintaan tavalla, joka on selostettu terän hampaiden etureunan yhteydessä em. patentissa 3,082,506. Toisaalta loven 66 ta- 8 63889 kareuna 74 on kallistuneena joko radiaalisesti kuten loven tai raon tapauksessa ja siten nolla tai neutraali kallistuskulmassa, tai negatiivisessa kallistuskulmassa kuten V-muotoisen tai puolipyöreän loven tapauksessa. Näiden kallistuskulmien on huomattu olevan erityisen tehokkaita työskentelyssä renkaan pinnalla kun etuhaarake 62 puhdistaa sen ohentaakseen samanaikaisesti mainitun puhdistetun pinnan tarkkaan kangaskudokseen asti, johon uusi kumi sitoutuu vahvasti. Vaikkakin myöhemmin selvitettävistä syistä lovi 66 mieluimmin päättyy ennen aukkoa 68, se voi myös olla limittäin aukon 68 kanssa saadakseen aikaan kommunikaation tämän kanssa, tai mainittu lovi 66 voidaan venyttää niin syvälle, että se tehokkaasti eliminoi aukon 68.

Hampaiden 24 on myös huomattu olevan paljon tehokkaampia leikkaus-ja rosotustoiminnassaan renkaan pinnalla, kun vastaavat leikkaus- · ja rosotusreunat avataan asettamalla hampaat ja/tai mainitut reunat johonkin kallistuskulmaan tai syrjään terän rungon suhteen.

Kuva 2 vaMsee sopivaa asetusta, jossa hampaiden 24 runko on väännetty niin, että hampaat ulottuvat poikittain terän rungosta jossain sopivassa pienessä noin 10-35 asteen kulmassa. Hampaille voidaan antaa sama kulmikas asento tai joillekin voidaan antaa erilainen kulmikas asento. Joka toinen hammas voi myös olla päinvastoin asetettu. Kuva 3 valaisee toista asentoa, jossa hampaat on säteitläin laskettu niin, että niiden sivureunat 46, 48 ja 46a, 48a ovat järjestettyinä terän toiselle puolelle, kun taas loven 66 takareuna 74 ja aukon 68 takareuna 78 jäävät olennaisesti terän rungon tasalle. Kuva 3 osoittaa joka toisen hampaan päinvastoin laskettuna. Ymmärretään, kuitenkin, että kaikki hampaat voidaan laskea terän samalle puolelle. Kuten myöhemmin selitetään, on myös suotavaa, että hampaille annettu asento tai kierto ulottuu syvyyteen, joka on aukon 68 keskipisteen 70 tasolla, tai ulottuu sisähaarakkeiden 52, 52a kallistuneen alapuolen terävimpään oeaan.

Kuvat 4 ja 4a kuvaavat hampaiden erityisen hyödyllisen asennon, jossa loven 66 ja aukon 68 tehokkuutta lämpösoikkona lisää hampaiden 24 sivuttainen muotoilu niin, että hampaiden 24 etureunat 46, 48 ovat järjestettynä ensimmäiseen tasohaaraan terän rungon toiselle puolelle, kun taas niiden takareunat 46a, 48a ovat toisessa mutta melkein yhdensuuntaisessa tasohaarassa vastakkaisella puolella ja hampaiden väliosa, joka sisältää loven 66 ja aukon 68 on terävässä kulmassa mainittujen haaratasojen välissä. Näin ollen tällainen muo- 9 6 3 8 8 9 toilu antaa välin aivan hampaiden pintojen viereen kuvan 4a jäähdy-tysilmanuolien läpikulkua varten leikkausreunan molemmilla puolilla raspin pyöriessä lämmön haihduttamista varten. Se avaa myös lovel-listen hampaiden takareunat leikkaus- ja/tai rosotustoimintoja varten kaikilla niiden useilla tasoilla, kuten myöhemmin selvitetään.

Hampaiden takareunat ja mainittujen hampaiden lovien 66 etureunat ovat vastaavasti mainittujen hampaiden etureunojen ja niiden lovien takareunojen peilikuvia. Täten toisen puolen ulkohaarakkeet kuluvat ajan mukana siinä määrin, etteivät ne ole enää tehokkaat. Terien ikää voidaan kuitenkin pidentää asentamalla terät päinvastoin raspiin R tai pyörittämällä raspia vastakkaiseen suuntaan niin, että ulkohaarakkeet 62a kulkevat edellä hampaassa ja reunat 7^a loviensa 66 jälkeen. Tässä terien vastakkaisasennossa tai -toiminnassa hampaat puhdistavat taas renkaiden pintaa tehokkaasti vanhasta kumista ja rosottavat puhdistetun renkaan pinnan vaadittavaan hienoon rakenteeseen. Kuitenkin huomataan, että terän jatkuvalla käytöllä sekä ulkoterät 62 että 62a samoin kuin loven 66 molemmat reunat kuluvat lopulta tarpeeksi niin, etteivät ne enää ole tehokkaita leikkaus- tai rosotusreunoja. Kun tämä tapahtui menneisyydessä, terät heitettiin pois ja raspiin R asennettiin uudet terät.

Tälle keksinnölle ominainen piirre on kuitenkin se, että kun tämä tapahtuu, käyttäjän tarvitsee vain terottaa hampaiden ulkoreuna, pienentäen hapaiden korkeutta uudelle matalammalle tasolle, missä hampailla on uudet leikkausreunat ja uudet rosotusreunat, ja tämän vuoksi terät ovat jatkuvasti hyödyllisiä poisteessaan vanhan kulu-tuspinnan renkaan pinnasta ja rosottaessaan sen vaadittuun ointara-kenteeseen.

Kuva 7 esittää kohdassa A hampaiden alkuperäisen muodon työtasolla a-a.

Kun hampaiden ulkoreunat kuluvat, ne terotetaan tasolle b, missä se osa, joka on B':ssä esitetty katkoviivalla, on poistettu jä hampaat omaksuvat B:ssä esitetyn muodon. Tasolla b hampaiden 21! etu-reuna käsittää nyt reunan 5^ joka on kallistuneena negatiivisessa kallistuskulmassa niin, ettei se ole tehokas leikkausreunana niinkuin reuna 6ä oli hampaan 2ä alkuperäisellä tasolla a, mutta se on hyödyllinen rosotusreuna. Tasolla b aukon 68 on katkaissut äskettäin 10 63ε 89 muodostettu hampaan ulkoreuna 50' niin, että aukon 68 ylempi takareunan osa 78 muodostaa terävän haarakkeen 62', joka on yleensä samanlainen kuin ulkohaarake 62. Myös tällä toisella tasolla b, mainitun äskettäin muodostetun haarakkeen 62’ alapuoli, jota esittää aukon 68 takareuna 78, on kallistuneena positiivisessa kallistuskulmassa siten, että se repii tehokkaasti vanhaa kumia renkaan pinnasta, jota vasten raspi toimii. Täten terottamalla hampaat 24 tasolle b asti, terän hyöty on palautettu.

Kun haarake 62' kuluu käytettäessä raspia lisää ja reunan 5** tultua eliminoiduksi, terät voidaan taas asentaa raspille päinvastoin siten, että aukon 68 reunasta 78a tulee nyt leikkausreuna ja hampaan etureunasta 54a tulee rosotusreuna. Kun leikkausreuna 78a ja rosotusreuna 54a kuluvat ja niistä tulee tehottomia niille suunniteltua toimintaa varten, terän työreunaa voidaan terottaa lisää tasolle c asti, millä tasolla hampaat 24 ohennetaan C:ssä esitetyn korkuisiksi ja muotoisiksi. Tasolla c (osa 0’ nyt poistettuna) hampaiden 24 etureuna käsittää sisähaarakkeen 52 joka alapuolensa 56 positiivisen kallistuskulman johdosta on terävässä kulmassa äskettäin muodostettuun hampaan ulkoreunaan 581 * nähden ja jatkaa tehokkaasti terän toimintaa leikaten vanhaa kumia renkaista, joita vasten raspi R toimii. Tasolla c aukon 68 takareuna 76 on käytettävissä ja negatiivisen kallistuskulmansa vuoksi se rosottaa renkaan pinnan tehokkaasti, kun hampaiden etureuna 56 puhdistaa sen. Täten renkaan hyödyllisyys on taas kerran elvytetty ja terän kestoikä on kolminkertainen konventionaalisiin teriin verrattuna.

Ymmärretään, että terän ikää voidaan vielä lisätä lisäämällä kolmas pyöreä lovi sisäisen pyöreän loven 38 alapuolelle ja järjestämällä toinen aukko, jonka keskipiste on näin muodostuneiden sisä-haarakkeiden toisen sarjan välissä. Täytyisi myös ymmärtää, että tässä uudessa muunnoksessa voi olla tarpeen lisätä terän paksuutta tarpeellisen hammaslujuuden aikaansaamiseksi. Tällä hetkellä pidetään tyydyttävimpänä vaihtoehtona sitä, että välit 30 rajoitetaan kahdeksi pyöreäksi loveksi 32, 38, joiden kummankin maksimihalkaisi-ja on 12,7 mm, missä sen teräslevyn paksuus, josta terät tehdään on 1,07 mm.

Tähän mennessä suoritetuissa testeissä on huomattu, että lovet 66 ja aukot 68 eivät ainoastaan työskentele yhdessä hampaiden ulkosi- i 11 6 3 8 8 9 vureunojen sisähaarakkeiden kanssa edellämainituilla kolmella tasolla järjestääkseen välttämättömät alkuleikkausreunat ja seuraavat rosotusreunat kuten yllä on kuvattu, vaan myös sijoittelunsa ja kokonsa vuoksi ne toimivat myös lämpösoikkona, joka haihduttaa lämpöä, mitä hampaissa muuten syntyisi mahdollisesti sisähaarakkeille 52, 52a koituvin tuhoisin seurauksin. Lisäksi on havaittu, että loven 66 ja aukon 68 esitetyssä sijaintipaikassa ylläkuvattu hyöty voidaan saavuttaa vaikuttamatta haitallisesti hampaan lujuuteen.

Puolipyöreän muodon käytön lovissa 66 ja pyöreän muodon käytön aukoissa 68 on havaittu olevan erityisen edullista. Kuitenkin terien käyttöikää voidaan lisätä käyttämällä muun muotoisia lovia ja aukkoja. Täten kuva 8 esittää muunnoksen kuvan 1 ensimmäiseksi selostetusta suoritusmuodosta, missä lovi 66 ja aukko 68 on korvattu lovella 80 joka ulottuu sisähaarakkeiden 52, 52a alapuolelle ja mieluimmin keskusten tasolle, missä pyöreät sisälovet 58 on määritelty. Tässä muunnoksessa hampaiden etu- ja takasivureunat on kuvattu kuten yllä kuvien 1 ja 7 yhteydessä. Niiden rosotusreunoina, jotka ovat yhteistyössä hampaiden etureunojen kanssa, on säteittään järjestetty loven 80 takareuna 82 joka on tehokkaasti kallistuneena negatiivisessa tai nolla kallistuskulmassa koko pituudeltaan. Täten kuvan 8 suoritusmuodossa tasolla a hampailla on ensimmäinen leikkaus-reuna 64, joka repii tehokkaasti vanhan kumin renkaan pinnasta ja rosotusreuna, jota esittää takareuna 82, joka samanaikaisesti ohentaa tehokkaasti puhdistetun pinnan rakennetta. Kun ulkohaarakkeet kuluvat, hampaita voidaan terottaa tasolle c asti, missä sisähaarakkeis-ta 52 ja niiden alapuolista 56 tulee tehokkaita leikkausreunoja.Koska loven 80 takareuna 82 ulottuu tasolle c asti, sen takareuna rosottaa tehokkaasti puhdistettua pintaa käytettäessä terää näiden hampaiden uudella tasolla.

Kuva 21 esittää keksinnön uuden suoritusmuodon, jossa lovi 180 ja sen takareuna 82 säilytetään entisellään, mutta hampaiden etu- ja takareunan määräävät nyt monikulmion muotoiset sisä- ja ulkolovet 132 ja 138. Kuvassa 21 nämä lomittain menevät monikulmiot ovat olennaiselta muodoltaan kolmikulmaisia. Kuvassa 20 ne ovat olennaiselta muodoltaan suorakulmaisia tai neliöitä. Kuvan 20 suoritusmuodossa, poiketen kuvan 21 suoritusmuodosta, lovi, joka katkaisee hampaiden ulkoreunan käsittää kaksi suorakulmion tai neliön sivua, ja sen alapuolella sijaitseva sisäaukko käsittää neliön tai muun 12 63889 suorakulmion, mutta kooltaan pienemmän kuin suorakulmaiset lovet 332, 338 ovat. Kuvan 20 suoritusmuodossa ulkopuolisella suorakulmion muotoisella lovella 332, joka katkaisee hampaiden ulkoreunan muodostaakseen teräviä ulkohaarakkeita kohdassa 362, on myös kallellaan oleva etureuna 364 ja negatiiviesti kallistunut reuna 334, joka toimii yleisesti kuvan 1 suoritusmuodon ulkoisen pyöreän loven 32 reunoja 64 ja 54 vastaavana reunana. Sisemmällä suorakulmion muotoisella lovella 338 on myös etureuna 356, joka on kallistuneena positiivisessa kallistuskulmassa ja sijaitsee sisähaarakkeen 352 alapuolella. Ulkoloven 366 takareuna 374 on aseteltuna negatiiviseen kallistuskulmaan ja suorakulmion muotoisen sisäaukon 368 taka-sivureuna käsittää yläosan 378 asetettuna positiiviseen kallistus-kulmaan ja alaosan 376 asetettuna negatiiviseen kallistuskulmaan. Kuvan 20 suoritusmuotoa voidaan onnistuneesti terottaa tasoille b ja c kuten yllä on kuvattu kuvan 1 suoritusmuodon yhteydessä niin, että kolmella tasolla se leikkaa tehokkaasti ja rosottaa samanaikaisesti.

Viitaten kuitenkin kuvan 21 suoritusmuotoon, ylempi kolmikulmainen lovi 132 katkaisee terän ulkoreunan kohdassa 136 muodostaen terävät ulkohaarakkeet 162 hampaan etureunaan. Ulkohaarakkeilla 162 on kallistunut alapuoli 164, joka johtaa hammasta (sen raspin pyörimissuuntaan, johon ne on asetettu) ja on kallistuneena terävässä positiivisessa kallistuskulmassa ja toimii kuten leikkausreuna 62 kuvan 1 ensimmäisessä selostetussa suoritusmuodossa. Kolmikul-maisten lovien lomittainmeno luo myös sisähaarakkeet 152 ja 152a, joilla on kallistuneet alareunat 156 ja siksi ne toimivat kuten sisähaarakkeet 52 ja 52a kuvan 1 suoritusmuodossa, kun hampaat on terotettu tasolle c. Molemmilla tasoilla loven 180 takareuna 82 (nollakallistuskulmansa vuoksi) rosottaa tehokkaasti etuhaarakkeiden puhdistamaa pintaa vastaavilla tasoilla. Kuvan 21 suoritusmuodossa, poiketen kuvan 1 ensimmäisestä selostetusta suoritusmuodosta ja kuvan 20 suoritusmuodosta, ei kuitenkaan ole välitasoa b, johon asti hampaat voitaisiin terottaa.

Viitaten nyt kuviin 9“19 ja erityisesti kuvaan 17, kuvataan keksinnön yhä uusia suoritusmuotoja, joissa hampaat on erotettu välein, jotka käsittävät limittäin menevät pyöreät sisälovet 238 ja ulkoiset kolmikulmion muotoiset lovet 232. Kolmikulmaiset ulkolovet 232 on kuvattu siten, että ne katkaisevat hampaiden ulkoreunan 58 (tai terän reunan 34) järjestääkseen ulkoiset etu- ja takahaarakkeet pai- 13 63889 koissa 262 ja 262a. Ulkoinen kolmikulmion muotoinen lovi 232 katkaisee myös pyöreän loven 238 järjestääkseen sivullepäin ulottuvat sisähaarakkeet 252, 252a, jotka vastaavat muiden selostettujen suoritusmuotojen sisähaarakkeita. Näissä suoritusmuodoissa V-muotoi-nen hammastus 246, joka esiintyy hampaiden etu- ja takareunoissa niiden sisä- ja ulkohaarakkeiden välissä, on kuitenkin huomattavasti pienempi säteittäissyvyydeltään kuin kaarevat segmentit 248, jotka käsittävät mainittujen hampaiden sisähaarakkeiden alla olevan etu- ja takasivujen osan. Missä hampaat on taivutettu terän pitkit-täissuunnasta ja mainittujen sisäpuolisien välihaarakkeiden 252 ja ulkohaarakkeiden 262 välistä, kuten esim. kuvissa 18 ja 19 on kuvattu, kaksi tasoa a ja c, joista leikkaus- ja rosotushampaat löytyvät, voivat sijaita melkein samalla säteittäisellä etäisyydellä akselista x-x, jolla raspi pyörii. Täten, kuten kuvassa 19 on esitetty, sisäpuolinen hampaan osa 280, joka sisältää sisähaarakkeet 252 voi olla kallistuneena noin 45° terän runkoon päin ja sijaita terän toisella puolella. Hampaiden ulko-osa 290, joka sisältää ulko-haarakkeet 262, on kallistuneena vastakkaiseen suuntaan lähes 90° osien 280 kallistuskulmaan päin siten, että ulkohaarakkeet ovat suunnilleen samalla tasolla kuin hampaan runko, mutta huomattavasti pienemmällä etäisyydellä kuin sisä- ja ulkohaarakkeiden ja-kautumiskohta ilman sellaista muotoilua. Muuttamalla mainittujen uiko- ja sisäpuolisten hampaan osien 280 ja 290 kallistuskulmia, sisähaarakkeet 252 voidaan sijoittaa lähelle hampaan runkoa ja ulkohaarakkeet 262 hampaan rungon toiselle puolelle, mutta lähempänä samaa säteisetäisyyttä mainitusta raspin akselista x-x, johon terät on asennettu. Täten hampaiden leikkaus- ja rosotustoiminnan vaihtaminen ulkotasolta a sisätasolle, esitettynä kohdassa c, saadaan aikaan muuttamatta raspin halaisijaa paljonkaan.

Vielä yksi lisäetu käytettäessä kolmikulmaista ulkoista lovea 232, kuten kuvien 9 ja 18 ja myös kuvan 21 suoritusmuodoissa, on se, että hampaiden etureunat 264 tai 164 kuvassa 21 hampaan ulkoreunalla pysyvät tehokkaina leikkausreunoina kunnes hampaan mainittu ulko-osa on riittävästi ohentunut tasolle c asti. Tarvittava terotus on minimaalinen ja joissakin tapauksissa se voidaan kokonaan eliminoida. Kuvien 9-18 esittämissä suoritusmuodoissa lovi 266 etu- ja takareunojen välissä on esitetty rakona tai lovena, jolla on säteittäin järjestetyt etu- ja takareunat. Lovi 266 voi kuitenkin myös olla V-muotoinen niin, että terän pyörimissuunnassa sen takareuna 268 14 63889 on tehokkaasti kallistuneena negatiivisessa kallistuskulmassa ja se on parhaimpana pidetty kallistus rosotustarkoituksiin. Kuten on esitetty, lovi 266 ulottuu myös suunnilleen pyöreiden lovien 238 keskipisteitä 244 vastaavalle tasolle.

Kuvat 10-16 esittävät eri asentoja kuvan 9 suoritusmuodon hampaille, joita voidaan käyttää niiden leikkaus- ja rosotusreunojen tehokkuuden lisäämiseksi. Tällaiset asettelut lisäävät myös ilmankiertoa mainittujen rosotus- ja leikkausreunojen poikki kehittyvän lämmön haihduttamiseksi. Vaikka mainittujen kuvien hampaiden asettelut on kuvattu kuvan 9 suoritusmuodon yhteydessä, ymmärretään, että kuvatut asettelut ovat myös yhtä hyödyllisiä aikaisemmin selostettuja suoritusmuotoja varten, mukaanluettuina kuvat 1, 8, 18, 20 ja 21.

Näin ollen kuva 10 esittää hampaan asettelun, jossa jokaisen hampaan etureuna on jätetty hampaan rungon tasolle ja sen takareuna on väännetty sanotulta tasolta ja asetettu pieneen kulmaan sen toiselle puolelle, jotta se avaisi takarosotusreunan 268. Vaikka tämä asettelu on kuvattu sovellettuna terän jokaiseen hampaaseen, ymmärretään, että joissakin tapauksissa voi olla toivottavaa, että tämä asento tai vääntö tehdään joillekin hampaille, mutta toisille ei, esim. joka toiselle hampaalle.

Kuva 11 esittää asettelua, jossa jokaisen hampaan yläosa, joka sisältää haarakkeet 262 ja 262a, on väännetty siten, että haarakkeet ovat vastakkain asetettuna riviin, joka on järjestettynä terävään kulmaan hampaan runkoon, kun taas hampaiden alempi osa, joka sisältää sisähaarakkeet 252, 252a on väännetty vastakkaiseen suuntaan siten, että sisähaarakkeet ulottuvat myös vastakkain terän poikki, mutta suorassa kulmassa ulkohaarakkeiden asetteluihin nähden. Kuten kuvassa 11 on esitetty, yhden hampaan ulkohaarakkeet ovat rin-nakkaisuhteessa toisten hampaiden ulkohaarakkeiden kanssa, kuten ovat jokaisen hampaan sisähaarakkeet muiden hampaiden sisähaarakkei-siin nähden. Voidaan kuitenkin käyttää muita mahdollisia järjestelyjä.

Kuva 12 esittää asettelun, jossa vain joka toisen hampaan takahaarak-keet 252a ja 262a on asetettu terän rungon vastakkaisille puolille ja ne ovat kääntyneenä välissä olevien hampaiden etuhaarakkeisiin 262, 252 päin, jotka on samalla tavoin asetettu terän rungon vas- 15 takkaisille puolille. 63^8 9

Kuva 13 esittää hampaan asettelun, jossa joka toisen hampaan yhden reunan ulkohaarake 262a, muttei sisähaarake 252a, on asetettu terän rungon toiselle puolelle, kun hampaan jäljelle jäänyt osa on jätetty alkuperäiselle hampaan rungon tasolle. Kuvassa 13 mainittu asettelu on esitetty sovellettuna joka toiseen hampaaseen. Sitä voisi kuitenkin soveltaa jokaiseen hampaaseen. Joissakin hampaissa asettelua voisi myös soveltaa toisten hammasreunojen ulkohaarakkeisiin.

Kuva IM esittää hampaan asettelun, jossa joka toisen hampaan etuja takaosien sisä- ja ulkohaarakkeet on asetettu terän rungon samalle puolelle antamaan oikean V-muodon ylhäältäpäin kuvatussa kaavakuvassa. Tässä asettelussa haarakkeet ovat joka tasolle terävissä kulmissa toisiinsa nähden. Tässä asettelussa välissä olevat hampaat on esitetty paikoillaan pysyneenä terän rungon tasossa. Kaikki hampaat voivat kuitenkin saada V-muotoisen asettelun, myös joka toinen hammas voi olla vastakkain asetettu.

Kuva 15 esittää uutta asettelua, jossa joka toinen hammas on väännetty pieneen kulmaan hampaan runkoa päin ja välissä olevat hampaat on väännetty samalla tavoin, mutta päinvastaiseen suuntaan.

Kuva 16 esittää asettelua, jossa joka toisen hampaan takapuoliako on kallistuneena pieneen kulmaan terän rungon toiselle puolelle, avatakseen raon 266 takareunan 268, kun välissäolevat hampaat pysyvät paikoillaan rungon tasossa tai ovat vaihtoehtoisesti kallistuneet vastakkaiselle puolelle. Voidaan myös käyttää muita hampaiden asetteluja, jotka ovat yhdenmukaisia sen tarpeen kanssa, että paljastetaan sekä joka hampaan etureuna että lovien takareuna terien tehokkuuden maksimoimiseksi niiden käydessä kiinni renkaan pintaan.

Selostuksesta pitäisi ymmärtää, että tähän asti selostetun keksinnön ei pidä ajatella olevan rajoitettu teriin, joita on sovellettu asennettavaksi renkaan raspin napaan kuvissa 5 ja 6. Se koskee erikoisesti tällaisten terien työreunoja riippumatta mainittujen terien rungon muotoilusta,,;jotka rungot tekevät ne sopiviksi erikoiseen renkaan raspiin tai rosotusnapaan asentamista varten. Täten keksinnöstä on hyötyä silloin, kun tällaisten terien työreuna on kaareton tai suora samaten kun kupera. Tätä keksintöä voidaan käyttää sekä kiekkomaisten ' 1 * 16 63889 että rengasmaisten terien työreunassa, jonka kulman laajuus on 360° samoin kuin niiden joihinkin osiin. Sitä voidaan myös käyttää niin kutsutuissa käännettävän tyyppisissä terissä, jossa terällä on sekä sisäpuoliset että ulkopuoliset kuperat työreunat, joista toinen voi vapaasti olla järjestetty käytössä olevan raspin ulkokehälle. Keksintöä voidaan myös käyttää teriin, jotka on asennettu nk. kiekkonapoi-hin, joissa terillä on suorat työreunat ja ne on asennettu kiekon toiselle puolelle ja/tai niin, että niiden työreuna on järjestetty yleisesti yhdensuuntaisesti navan kiertoakselin kanssa pikemminkin kuin säteittäin jossakin kulmassa siihen nähden kuten kuvissa 5 ja 6 esitetyssä navassa. Kuvaillut hampaat ja niiden asento voi käsittää kaikki tai vain joitakin raspiterän työreunan hampaita. Keksintöä voidaan myös soveltaa teriin, joiden työreuna käsittää vain yhden hampaan. Esimerkki tällaisista teristä ja navoista, joihin terät on asennettu, on esitetty US-patentissa 3>879·825> johon voidaan viitata ja jonka aiheen tämä viittaus sisältää.

Täten yllämainitussa selostuksessa on ilmeistä, että kaikki esitetyt keksinnön tavoitteet, edut ja luonteenomaiset piirteet saavutetaan terässä, jossa on hammasrakenne, joka on sekä mukava että taloudellinen valmistaa ja samalla se on erittäin tehokas toiminnassaan.

Claims (21)

17 Patenttivaatimukset 6 3 8 8 9

1. Terä rengasraspia varten, koostuen levyosasta, jossa on ulkoinen työreuna, jossa on ainakin yksi, edullisesti pyöreän ensimmäisen loveuksen muodostama hammas, jonka kukin etu- ja takareuna muodostaa ulkoreunan kanssa ulkohaarakkeen ja jossa on molempien ulkohaarakkeiden välissä ulkoreunallaan lisäloveus, ja välimatkan päässä työreunasta raspin napaosaan tapahtuvaaa kiinnitystä varten oleva alue, tunnettu siitä, että hampaan (24) etureunalla (46, 48; 246, 248) on edelleen hampaan ulkotyöreunan (58) sisäpuolella oleva toinen loveus (38; 238), joka muodostaa ensimmäisestä ulkohaarakkeesta (62; 162; 262; 362) lähtevän leikkaus- reunan (46) kanssa toisen, sisemmän haarakkeen (52; 152; 252; 352), jolloin terän etureuna, katsottuna terän työsuunnassa, harittaa sekä ensimmäisestä, ulkohaarakkeesta (62; 162; 262; 362) lähtevän ala-sivun (64; 164; 264; 364) alueella että myös toisesta, sisähaarak-keesta (52; 152; 252; 352) lähtevän alasivun (56; 156; 256; 356) alueella oositiiviseen päästokulmaan (Pig. 1-4, 4a, 7-21).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen terä, tunnettu siitä, että hampaan (24) takareunalla (46a; 48a, 246a, 248a) on kolmas, hampaan ulkoreunan (58) kanssa kolmannen, ulkohaarakkeen (62a; 162a; 262a; 362a) muodostava loveus (32; 132; 232; 332) ja edelleen hampaan jalassa sijaitseva, neljäs sisäloveus (38; 138; 238; 338), joka muodostaa kolmannen loveuksen kanssa neljännen, sisä-haarakkeen (52a; 152a; 252a; 352a), jolloin terän takareuna sekä kolmannen, ulkohaarakkeen alueella että myös neljännestä, sisähaarakkeesta lähtevän alasivun alueella harittaa negatiiviseen päästokulmaan (Fig. 1-4, 4a, 7-21).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen terä, tunnettu siitä, että toinen haarake (52; 152; 252; 352) ja neljäs haarake (52a; 152a; 252a; 352a) ovat tasossa (c-c), joka on ulkohaarakkeista (62; 62a; 162, 162a; 262, 262a; 362, 362a) yhtä kaukana.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen terä, tunnettu siitä, että ainakin yksi loveuksista (32, 38, 238) on ympyräseg-mentti (Fig. 1-4, 4a, 7-19).

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen terä, tunnettu 18 63889 siitä, että kaikki loveukset (32, 38) ovat ympyräsegmenttejä.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen terä, tunnet-t u siitä, että hampaan (24) etu- (46, 48) ja takareunaan (46a, 48a) rajoittuva ulkoloveus (132, 232, 332) loittonee olennaisesti V-muotoisesti ulospäin (Pig. 9-19).

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen terä, tunnet-t u siitä, että kaikki loveukset (132, 138, 332, 338) loittonevat sekä etureunalla että takareunalla V-muotoisesti ulospäin (Fig. 21, 20).

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen terä, tunnettu siitä, että hampaan jalkaa lähimpänä sijaitsevat loveukset (238) ovat ympyräsegmenttejä (248, 248a) (Fig. 9-19)·

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen terä, tunnet-t u siitä, että hampaan ulkoreunalla oleva loveus (80; 266; 180) ulottuu sellaiseen syvyyteen, joka on hampaan etureunan toisen haarakkeen alapuolella (Fig. 8-19; 21).

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen terä, tunnettu siitä, että hampaan ulkoreunalla olevassa loveuksessa on säteensuuntai-sesti järjestetyt, toistensa suhteen yhdensuuntaiset etu- ja takareunat (82; 268), jotka ulottuvat aina toisen haarakkeen korkeuden (c-c) alapuolelle (Fig. 8-19, 21).

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen terä. tunnet-t u siitä, että hampaassa on edullisesti ympyränmuotoinen aukko (68j 368), joka on järjestetty ulkoreunalla olevan loveuksen (66; 366) alapuolelle.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen terä, tunnettu siitä, että aukossa (68; 368) on takareuna, jonka osia (78; 378) on korkeammalla ja osia (76; 376) alempana kuin hampaan etu- ja takareunan toisen ja neljännen haarakkeen taso (c-c) (Fig. 1-4, 4a, 7, 20). 1 2 3 Patenttivaatimuksen 12 mukainen terä, tunnettu siitä, 2 että kukin aukon (68; 368) takareunan osa (78; 378), joka on korke 3 ammalla kuin toisen ja neljännen haarakkeen taso harittaa 19 63889 positiiviseen ja kukin aukon (68; 368) takareunan osa (76; 376) joka on syvemmällä kuin tämä taso, harittaa negatiiviseen päästökulmaan (Fig. 1-4, 4a, 7, 20).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen terä, tunnettu siitä, että toisen haarakkeen yläsivu (54; 354) harittaa negatiiviseen päästökulmaan (Fig. 1-4, 4a, 7, 20).

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen terä, tunnettu siitä, että neljännen haarakkeen yläsivu (54a) harittaa positiiviseen päästökulmaan (Fig. 1-4, 4a, 7, 20).

16. Jonkin patenttivaatimuksista 1-15 mukainen terä, tunnet-t u siitä, että kolmas haarake (62a) on taivutettu hampaan rungon samalle puolelle kuin ensimmäinen haarake (62) ja neljäs haarake (52a) on taivutettu hampaan rungon samalle puolelle kuin toinen haarake (52) (Fig. 3).

17. Jonkin patenttivaatimuksista 1-15 mukainen terä, tunnet-t u siitä, että hampaat on taivutettu siten, että niiden etu-reunat (46, 48) ja takareunat (46a, 48a) ovat hampaan rungon toisiaan vastapäätä olevissa tasoissa, mitä vastoin hampaan keskiosa on yläreunassa olevan loveuksen kanssa kulmassa em. tasojen välissä (Fig. 4, 4a).

18. Jonkin patenttivaatimuksista 1-15 mukainen terä, tunnettu siitä, että hammas on taivutettu sivusuuntaan niin, että toinen (52) ja neljäs (52a) haarake ovat hampaan runkotason yhdellä puolella ja ensimmäinen (62) ja kolmas (62a) haarake toisella puolella.

19. Jonkin patenttivaatimuksista 1-15 mukainen terä, tunnet-t u siitä, että työreuna on taivutettu sivusuuntaan siten, että hampaitten toiset haarakkeet (252) ovat tasossa, joka on sivusuuntaan hampaan rungosta ja itse hampaan runkotasossa olevista ensimmäisistä haarakkeista (Fig. 18, 19). 1 Jonkin patenttivaatimuksista 1-15 mukainen terä, tunnet- t u siitä, että ensimmäiset haarakkeet (262) ovat olennaisesti hampaan runkotasossa, mutta kolmannet haarakkeet (262a) ovat kuitenkin olennaisesti sen ulkopuolella. ' 20 63889

21. Patenttivaatimuksen 1 mukainen terä, tunnettu siitä, että ensimmäiset haarakkeet (62; 162; 262; 362) ja kolmannet haarakkeet (62a; 162a; 262a; 362a) ovat hampaan runkotasossa (Fig. 19).

22. Patenttivaatimuksen 1 mukainen terä, tunnettu siitä, että ensimmäiset haarakkeet (62; 162; 262; 362) ja kolmannet haarakkeet (62a; 162a; 262a; 362a) ovat hampaan runkotason vastakkaisilla puolilla (Fig. 4, 4a, 11, 15). i n · ' • \ 1 21 63889