FI63209C - Foerfarande och anordning foer drivande av en fluidiserad baedd - Google Patents

Description

iuSlP’·) rBl f11vKUULUTUSJULKAISU r ? o fl Q

J5Ta IBJ <11> UTLAGGNINOSSKRIFT OOzlU9 C Patentti cynnnctty 10 05 19C3

Patent oeddelat (51) K».ik.Va3 C 03 B 27/00 // B 01 J 8/24 SUOMI—FINLAND (21) η^μμτ*.-********, 782956 (22) H*k«ml«p*jYi — AmBknkifrfag 28.09*78 (23) AlkHpUvi—aiM|ti«ttdac 28.09*78 (41) Tulkit Julktouk·! — Bllvk offMtllg 30.03.79 j. r^lMritoUHu. (44) NlhtMkd^M. f. (unljulIttlMi pvm.—

Patent- OCh regiSteretyrelMn ' ; AiwBkui utlagd och utUkrMtwi publinrad 31.01.83 (32)(33)(31) hrydwty muoHmm—S*gM prMu* 29.09.77

Englanti-England(GB) 4056U/77 (71) Pilkington Brothers Limited, Prescot Road, St. Helens, Merseyside WA10 3TT, Englanti-England(GB) (72) Donald Curtis Wright, Parbold, Lancashire, Brian Marsh, Orrell,

Lancashire, Rodney Leo Davison Young, Nr. Wigan, Lancashire,

Willem Wiechers, Ormskirk, Lancashire, Englanti-England(GB) (7*0 0y Kolster Ah (5*0 Menetelmä ja laite leijukerroksen käyttämiseksi - Förfarande och anordning för drivande av en fluidiserad bädd Tämä keksintö kohdistuu leijukerroksiin ja erikoisesti menetelmään kaasun avulla leijutetun, heinojakoisen materiaalin muodostaman kerroksen käyttöön ja menetelmässä käytettävään laitteeseen.

Tällaisia leijukerroksia käytetään useita valmistusprosesseja toteutettaessa.

Metalliesineille, kuten metallilevyille, nauhoille tai langoille, voidaan suorittaa lämpökäsittely, kuten jäähdytys tai päästö upottamalla esine leijukerrokseen.

On myös ehdotettu lasiesineiden, kuten lasilevyjen, katkaisemiseksi kuumien lasiesineiden upottamista kaasun avulla leijutettuun, hienojakoisen materiaalin muodostamaan kerrokseen, jota pidetään lasiesineiden lämpötilaa huomattavasti alemmassa lämpötilassa.

Kuumennettuja leijukerroksia voidaan käyttää myös näihin kerroksiin upotettujen esineiden nopeaksi ja tasaiseksi kuumentamiseksi.

Lisäksi rainojen kaltaisia materiaaleja, kuten tekstiilejä tai paperia, voidaan kuivata kuumennetuissa leijukerroksessa valmistuksen aikana.

63209

Esineitä voidaan päällystää upottamalla ne leijupetiin, joka muodostuu sen materiaalin sulavista, hienojakoisista osasista, jolla esineet päällystetään.

Nyt on havaittu, että useiden valmistusprosessien toimintaa, joissa käytetään kaasun avulla leijutettua hienojakoista materiaalia olevaa petiä, voidaan parantaa suorittamalla leijutus siten, että muodostuu leijumaton, staattinen tila hienojakoisen materiaalin muodostaman petin paikalliseen kohtaan.

Esiteltävä keksintö kohdistuu menetelmään hienojakoisen materiaalin kaasulla leijutetun petin tällaiseen käyttöön.

Keksinnön mukaan saadaan menetelmä kaasulla leijutetun, hienojakoista materiaalia olevan petin käyttämiseksi, mikä menetelmä käsittää kaasun poistamisen määrätyltä alueelta petistä niin, että muodostuu leijumaton, staattinen tila hienojakoisesta materiaalista tähän petin alueeseen.

Kaasua voidaan poistaa petin määrätyltä alueelta sellaisella nopeudella, että hienojakoinen materiaali mainitussa alueessa on yhteenpakkautuneena.

Petiin upotetun esineen käsittelemistä varten voidaan kaasua poistaa petin määrätyltä alueelta kohdasta, joka sijaitsee esineen petin tulon ja poiston välillä ottamalla kohtaa.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää lasilevyn lämpökäsittelyyn, esimerkiksi levyn lämpökarkaisuun tai päästöön. Keksinnön mukaan käsittää menetelmä lasilevyn lämpökarkaisua varten kuuman lasilevyn laskemisen mainittuun, kaasulla leijutettua, hienojakoista materiaalia olevaan petiin, jota pidetään lasin jäähdytys-lämpötilassa ja kaasun poistamisen petin yläosasta, jonka lävitse lasilevy kulkee laskeutuessaan petiin, poistonopeuden ollessa riittävän pitämään lasilevyä koskettavan hienojakoisen materiaalin mainitussa alueessa staattisessa yhteenpakkautuneessa tilassa lasilevyn laskeutuessa mainitun alueen lävitse ja sille suoritetaan tasainen alkujäähdytys tässä alueessa.

Tässä keksinnön sovellutuksessa lasilevyn laskeutuessa petin yläosan lävitse, jossa hienojakoinen materiaali on staattisessa yhteenpakkautuneessa tilassa, kohdistuu lasilevyn pintaan tasainen alku jäähdytys, mikä saa lasilevyn pinnan vähemmän alttiiksi vääristy-mille jäähdytettäessä lasilevyä sen jälkeen leijupetin pääosassa petin staattisen yläosan alapuolella.

' * l s 63209

Toinen tapa lasilevyn lämpökarkaisemiseksi keksinnön raukaisen menetelmän avulla käsittää lasilevyn laskemisen kaasulla leijutettuun, hienojakoista materiaalia olevaan petiin, jota pidetään lasin jäähdytyslämpötilassa, kaasun poiston aloittamisen petin yläosasta ennen kuuman lasilevyn laskemista petiin, kaasun poistonopeuden säätämisen siten, että muodostuu vähitellen staattinen, yhteenpakkautu-nut tila hienojakoista materiaalia petin yläosaan ja lasilevyn laskemisen petiin ajankohtana kaasun poiston jälkeen, jolloin lasilevyn alareuna kulkee mainitun yläosassa olevan alueen lävitse ennen staattisen yhteenpakkautuneen tilan täydellistä saavuttamista hienojakoisessa materiaalissa mainitussa yläosan alueessa.

Edullisesti menetelmään kuuluu lasin laskemisen ajoittaminen petiin siten, että lasilevy kokonaisuudessaan kulkee mainitun yläosan lävitse ennen staattisen yhteenpakkautuneen tilan täydellistä saavuttamista hienojakoiseen materiaaliin mainitussa yläpuolisessa osassa.

Eräs tapa tämän menetelmän suorittamiseksi käsittää leijuttavan kaasun jatkuvan poistamisen lasilevyn kulkutien molemmilta puolilta petin yläosassa lasilevyä laskettaessa petiin.

Keksintöä voidaan käyttää myös hienojakoisen materiaalin tilan säätämiseen sen aukon alueella, jonka kautta esine siirretään leijutettuun materiaaliin. Keksinnön tämän kohdan mukainen menetelmä käsittää kaasun poistamisen siltä kohtaa petin alueelta, joka on petin kanssa yhteydessä olevan aukon vieressä, nopeudella, joka riittää pitämään hienojakoisen materiaalin petin tällä alueella leiju-mattomassa staattisessa tilassa, joka on riittävästi pakkautunut tukkimaan aukon, mutta joka sallii esineen siirtymisen pakkautuneen hienojakoisen materiaalin lävitse tähän alueeseen.

Tämän menetelmän eräässä sovellutuksessa aukko on pystysuunnassa oleva aukko käsiteltävän levymateriaalin syöttämiseksi leiju-petiin ja keksinnön mukainen menetelmä käsittää kaasun poistamisen määrätyltä alueelta petistä alueen sijaitessa leijupetissä käsiteltävän levymateriaalin syöttöaukon läheisyydessä levyn toisella puolella ja kaasun poistonopeuden säätämisen määrätyn pakkautumistiheyden muodostamiseksi hienojakoiseen materiaaliin siten, että se tukkii pystysuuntaisen aukon, mutta sallii levymateriaalin siirtämisen aukon tukkivan, yhteenpakatun hienojakoisen materiaalin lävitse.

63209

Kaasua voidaan poistaa useista paikallisista alueista petistä niin, että muodostuu hienojakoisen materiaalin leijumaton yhteen-pakkautunut tila jokaiseen mainituista alueista.

Kaasu voidaan poistaa vähintään yhdestä petin paikallisesta alueesta hienojakoisen materiaalin pitämiseksi yhdessä tai useammassa petin mainitussa alueessa staattisessa leijumattomassa tilassa ja esine upotetaan petiin siten, että esineen osa tai osat joutuvat kosketukseen leijumattoman staattisen hienojakoisen materiaalin kanssa yhdessä tai useammassa petin mainitussa alueessa ja petin leijutetun ienojakoisen materiaalin kanssa kosketukseen joutuvat esineen osat (tai osa) saavat erilaisen käsittelyn.

Lasilevyn differentiaalista lämpökäsittelyä varten menetelmä käsittää kuuman lasilevyn upottamisen petiin siten, että vähemmän karkaistavat lasilevyn osat joutuvat kosketukseen leijumattoman staattisen hienojakoisen materiaalin kanssa jokaisessa petin mainitussa paikallisessa alueessa ja voimakkaammin karkaistavat lasilevyn kohdat joutuvat kosketukseen leijutetun hienojakoisen materiaalin kanssa.

Kaasua voidaan poistaa useista paikallisista alueista, jotka sijaitsevat toisistaan erillään ja ulottuvat oleellisesti pystysuunnassa petin lävitse jakaen petin siten useisiin erillisiin osiin.

Kaasun poistonopeus jokaisesta mainitusta paikallisesta alueesta voi olla sellainen, että hienojakoinen materiaali jokaisessa mainitussa alueessa on riittävän tiiviisti yhteenpakkautunut petin osien erottamiseksi fysikaalisesti toisistaan sallien kuitenkin esineen kulun yhteenpakkautuneen hienojakoisen materiaalin lävitse jokaiseen mainituista alueista ja siten petin yhdestä osasta toiseen.

Moottoriajoneuvon tuulilasin lämpökarkaisu siten, että levyyn muodostuu näköalue, voidaan keksinnön mukaan suorittaa siten, että peti pidetään lasin jäähdytyslämpötilassa, poistetaan kaasua useista petin pystysuuntaista, vaakasuunnassa toisistaan erillään olevista alueista hienojakoisen materiaalin pitämiseksi näissä alueissa leijumattomassa staattisessa tilassa ja laskemalla kuuma lasilevy pystysuunnassa petiin siten, että vähemmän karkaistavat lasilevyn osat joutuvat kosketukseen leijumattoman, staattisen materiaalin kanssa ja mainittujen alueen väliin joutuvat lasilevyn osat kar-kaistuvat voimakkaammin joutuessaan kosketukseen leijutetun hienojakoisen materiaalin kanssa, jolloin saadaan lasilevy, jossa on vä- 5 63209 hemmän karkaistua lasia olevia nauhamaisia alueita vuorotellen voimakkaammin karkaistujen nauhamaisten alueiden kanssa.

Toisessa keksinnön mukaisessa menettelytavassa, jolloin esine siirtyy petin yhdestä alueesta toiseen, voi menetelmä käsittää kaasun poistamisen kahdesta rinnakkaisesta pystysuuntaisesta petin alueesta, joiden alueiden etäisyys toisistaan on sellainen, että näiden alueiden välissä oleva hienojakoinen materiaali on lei-jumattomassa yhteenpakatussa tilassa, kaasun poiston päättämisen toisesta mainitusta alueesta aikaväliksi, joka on riittävä hienojakoisen materiaalin leijuttamiseksi uudestaan mainitussa alueessa ja mainittujen alueiden välissä jatkaen samalla kaasun poistoa toisesta alueesta ja aloittaen sitten kaasun poiston uudestaan mainitusta ensimmäisestä alueesta hienojakoisen materiaalin leijumattoman, yhteenpakkautuneen tilan muodostamiseksi uudestaan näiden alueiden väliin.

Petin pohjalla olevan suuremman paineen vuoksi verrattuna petin yläosassa olevaan paineeseen voi petin pohjalla esiintyä suurempi kaasun poistonopeus kuin ylempänä petissä. Tästä voi aiheutua suurempi leijumattomassa staattisessa tilassa oleva hienojakoisen materiaalin alue petin pohjalle kuin sen yläosaan. Tämä voidaan välttää poistamalla kaasun petin jokaisen mainitun pystysuoran alueen pohjalta suuremmalla nopeudella kuin tämän alueen yläosasta.

Keksintö kohdistuu myös laitteeseen esineen käsittelemistä varten, mihin laitteeseen kuuluu säiliö hienojakoisen materiaalin kaasulla leijutettua petiä varten ja kaasunpoistovälineet asennettuina säiliöön kaasun poistamiseksi leijupetin määrätyltä alueelta hienojakoisen materiaalin leijumattoman staattisen tilan muodostamiseksi tähän alueeseen.

Kaasunpoistovälineet käsittävät vähintään yhden kaasunpoisto-putken sijoitettuna mainitun määrätyn alueen läheisyyteen.

Laite voi myös käsittää välineet esineen siirtämiseksi määrättyä kulkutietä pitkin säiliössä ja tällöin kaasunpoistovälineet on sijoitettu siten, että mainittu leijupetin alue muodostuu mainittuun kulkutiehen.

Eräässä keksinnön mukaisessa laitteessa kaasunpoistovälineet käsittävät kaksi pitkänomaista kaasunpoistoputkea sijoitettuina toisiaan vastaan erilleen säiliössä esineen kulkutien määrittämiseksi 63209 niiden välissä, mitkä poistoputket on sijoitettu poistamaan kaasua putkien välissä olevasta leijupetin alueesta.

Edullisesti putket on sijoitettu vaakasuuntaisesti säiliön yläosaan. Nämä kaksi putkea voivat olla keskenään yhdensuuntaisia.

Toisessa keksinnön mukaisessa laitteessa säiliö voidaan muodostaa siten, että siinä on pystysuuntainen aukko käsiteltävän esineen siirtämiseksi säiliöön ja kaasunpoistovälineet on asennettu säiliöön pystysuuntaisen aukon viereen.

Tässä laitteessa kaasunpoistovälineet voivat käsittää kaksi pitkänomaista kaasunpoistoputkea asennettuina toisiaan vastaan, yksi aukon kummallekin puolelle kulkutien määrittämiseksi putkien väliin säiliöön saapuva esinettä varten.

Vielä seuraavassa toteutuksessa kaasunpoistovälineet voivat muodostua kahdesta yhdensuuntaisesta kaasunpoistoputkesta asennettuina pystysuoraan säiliöön ja sijoitettuina toisistaan erilleen esineen kulkutien määräämiseksi säiliön yhdestä osasta toiseen.

Tämän toteutuksen eräässä muodossa kaasunpoistovälineet voivat käsittää kaksi paria yhdensuuntaisia kaasunpoistoputkia asennettuina pystysuoraan säiliöön putkiparien ollessa sijoitetun toisistaan erilleen ja molempien parien putkien ollessa sijoitetun toisistaan erilleen esineen kulkutien määrittämiseksi säiliössä.

Edelleen keksinnön mukaisesti kaasunpoistovälineet voivat käsittää useita kaasunpoistoputkia kaasun poistamiseksi useista paikallisista alueista esineen kulkutiellä, mitkä putket on sijoitettu toisistaan erilleen ja sijaitsevat säiliössä pystysuorassa.

Kaasunpoistoputket voivat muodostaa ensimmäisen ja toisen ryhmän yhdensuuntaisia kaasunpoistoputkia asennettuina pystysuoraan säiliöön, kahden ryhmän putkien ollessa sijoitetun toisiaan vastaan ja toisistaan erilleen sallien esineen siirtymisen pystysuunnassa kahden ryhmän välissä.

Jokainen pystysuuntaisista kaasunpoistoputkista voi olla jaettu pystysuunnassa osastoihin yksittäisten kaasunpoistoputkien ollessa kytketyn jokaiseen osastoon.

Keksintö kohdistuu myös keksinnön mukaisen menetelmän avulla käsiteltyyn esineeseen, esimerkiksi keksinnön mukaisen menetelmän avulla lämpökarkaistuun lasilevyyn.

Keksinnön ymmärtämiseksi paremmin, eräitä sen toteutuksia esitellään tarkemmin esimerkin avulla mukaanliitettyihin piirroksiin 63209 7 viitaten, joista kuvio 1 on osittain aukileikattu perpektiiviesitys hienojakoista materiaalia olevan leijupetin sisältävästä säiliöstä, jolloin kaksi kaasunpoistoputkea on sijoitettu säiliön yläosaan esineen tulotien määräämiseksi leijupetiin putkien välitse, kuvio 2 on tasoesitys kuvion 1 mukaisesta toteutuksesta, kuvio 3 on osittain aukileikattu päätykuva kuvion 1 mukaisesta laitteesta, kuvio 4 on yksityiskohta kuvion 1 leikkauksen IV-IV kohdalta, kuvio 5 esittää kaaviollisesti kaasunpoistosysteemia käytettynä kuvion 1 mukaisessa laitteessa, kuvio 6 on graafinen käyrä esittäen kuvion 1 mukaisen laitteen toimintaa käytettäessä kuvion 5 mukaista kaasunpoistosysteemiä, kuvio 7 on perspektiiviesitys keksinnön mukaisen laitteen toisen toteutuksen toisesta päädystä ja on siinä esitetty kaksi kaasunpoistoputkea asennettuna pystysuuntaan pystysuuntaisen aukon viereen säiliön toiselle päätyseinälle hienojakoisen materiaalin leijupetiä varten, kuvio 8 on osittain aukileikattu päätyleikkaus kuvion 7 mukaisesta laitteesta, kuvio 9 on leikkausesitys kuvion 7 mukaisen laitteen modifikaatiosta, kuvio 10 on perspektiiviesitys keksinnön kolmannesta toteutuksesta ja esittää se kahta paria kaasunpoistoputkia asennettuina pystysuoraan säiliöön, joka sisältää hienojakoista materiaalia olevan leijupetin, kuvio 11 on osaleikkaus pitkin viivaa XI-XI kuvion 10 mukaisesta laitteesta, kuvio 12 on perspektiiviesitys keksinnön mukaisen laitteen neljännestä toteutuksesta ja on siinä esitetty kaksi ryhmää kaasunpoistoputkia asennettuina pystysuoraan hienojakoisen materiaalin leijupetin sisältävään säiliöön lasilevyn kulkutien määrittämiseksi petiin kahden putkiryhmän väliin, ja kuvio 13 on osapoikkileikkaus pitkin viivaa XIII-XIII kuvion 12 mukaisesta laitteesta.

Tarkasteltaessa piirroksia 1-4 on niissä esitetty kaaviollisesti syvä säiliö 1, joka toimii hienojakoista materiaalia olevan kaasulla leijutetun petin 2 säiliönä, mikä materiaali voidaan pitää 63209 rauhallisessa, tasaisesti laajentuneessa tilassa hienojakoisen flui-daation avulla. Hienojakoinen materiaali voi olla esimerkiksi ^-alu-minaa, jonka keskimääräinen osakoko on 64 ^um ja osastiheys 2,2 g/cm^. Materiaali saadaan leijumaan ylöspäin suuntautuvan leijuttavan kaasun, tavallisesti ilman, virtauksen avulla, virtausnopeuden ollessa esimerkiksi 0,54 cm/s, tasaisesti petin pohjan yläpuolelle huokoisen membraanin 3 yläpinnan lävitse säiliön pohjan suuruisesta kammiosta 4. Membraanin 3 yli oleva suuri painehäviö auttaa petin rauhallisen tilan ylläpitämisessä sovellutuksissa kuten kuumien lasilevyjen lämpökäsittelyssä, joissa tällainen tila on edullinen.

Säiliö on asennettu nostopöydälle siten, että se voidaan kohottaa kuuman taivutetun lasilevyn vastaanottoasentoon, mikä lasilevy lasketaan sitten taivutusasemasta, ei-esitetty, pystysuunnassa lämpökarkaisua varten jäähdyttämällä leijupetissä.

Leijutettu hienojakoinen materiaali laajenee ylöspäin oleellisesti säiliön 1 koko syvyydeltä. Leijupetin pinnan taso on osoitettu viivalla 6 aivan säiliön yläreunan 5 alapuolella. Lämpökarkais-taessa natronkalkkilasia, lasilevyn lämpötila on alueella 610-680°C ja leijutetun materiaalin lämpötila on tavallisesti alueella 30-150°C, edullisesti noin 6Q-80°C.

Kun kuuma lasilevy lasketaan leijutettuun hienojakoiseen materiaaliin säiliöön 1 aiheutuu tästä hienojakoisen materiaalin nopea liike lasilevyn pinnoilla. Tämä hienojakoisen materiaalin liike voi aiheutua ohuiden kaasukalvojen muodostumisesta lasilevyn pinnoille. Hienojakoista materiaalia olevan petin pinnalla murtuvat kaasukalvot kanaviksi siten, että lasilevyn pinnoilla voi esiintyä epätasaista alkujäähtymistä sen siirtyessä leijupetin pinnan lävitse. Tällainen lasipintojen epätasainen alkujäähtyminen voi eräissä tapauksissa johtaa lasilevyn pintojen optisen laadun liian suureen heikkenemiseen.

Tämä haitta voidaan välttää keksinnön mukaan poistamalla kaasua petin yläosasta alueelta, jonka lävitse lasilevy siirtyy saapuessaan petiin, poistonopeuden ollessa riittävän pitämään lasilevyä tällä alueella koskettava hienojakoinen materiaali staattisessa yhteenoakkautuneessa tilassa laskettaessa lasilevyä tämän alueen lävitse. Täten muodostettu leijumaton staattinen kerros kohdistaa lasilevyn pintoihin tasaisen alkujäähdytyksen lasilevyn laskeutuessa tämän alueen lävitse ja saapuessa leijupetiin. Leijumattoman staat- 9 63209 tisen kerroksen muodostamiseksi leijupetin yläosaan hienojakoinen materiaali saatetaan leijvanattomaan tilaan alueella, joka ulottuu alaspäin petin pinnasta.

Kaasunnoistovälineet on asennettu säiliöön ja kuuluu niihin kaasunpoistoputket, jotka on esitetty yleisesti numeroilla 7 ja 8 ja jotka on asennettu vastakkain siten, että putket 7 ja 8 ovat välittömästi leijupetin pinnan tason 6 alapuolella. Putket 7 ja 8 ovat toisistaan erillään niin, että ne määrittävät tulotien 9 lasilevyjä varten, minkä tulotien leveys on esimerkiksi 125 mm ja sijaitsevat ne täten petin sen alueen vieressä, joka on saatettava leijumattomaan tilaan.

Molemmissa putkissa 7 ja 8 on pääohjausosa 10, joka muodostuu L-muotoisesta kanavaosasta 11, kuva 4. Mikrohuokoinen kudottu metalliverkko 12 on kiinnitetty jokaiseen kanavaosaan 11 muodostaen putken 7 tai 8 sisäpuolisen seinän 13 ja kaltevan seinän 14.

Sopivaa mikrohuokoista kudottua metalliverkkomateriaalia valmistaa Sintered Products Limited, Hamilton Road, Sutton-in-Ashfield, Nottinghamshire, England nimellä R M 5A. Tämä materiaali muodostuu monikerroksisesta, kudottua, ruostumatonta terästä olevien metalliverkkojen muodostamasta rakenteesta, jolloin kerrokset on sintrattu yhteen ja jolloin materiaalin ilmanläpäisykyky on 97,3 litraa sekunnissa neliömetriä kohti paine-eron ollessa 1 kPa.

Jokaisessa putkessa 7, 8 on siipiosat 15, joiden rakenne on sama kuin keskiosan 10 ja jotka on kiinnitetty keskiosan 10 päihin nivelten 16 avulla. Säätämällä putkien 7 ja 8 siipiosien 15 kulmaa keskiosan 10 suhteen putket 7 ja 8 voidaan asettaa vastaamaan likimain taivutettujen karkaistavien lasilevyjen kaarevaa muotoa.

Eräässä toteutuksessa putkien 7 ja 8 syvyys on 50 mm, leveys 25 mm ja kokonaispituus vastaa lasilevyn pituutta, esimerkiksi 2 m tuulilasia varten. Tässä järjestelyssä putket 7 ja 8 on sijoitettu 50 mm leijupetin pinnan tason 6 alapuolelle.

Haaraputki 17 yhdistää jokaisen putken keskiosan 10 ja kaksi siipiosaa 15 kokoomaputkeen 18, joka yhdistyy tyhjiöplimppuun 19, kuva 2.

Jos imu muodostetaan putkiin 7 ja 8 tyhjiöpumpun 19 avulla, poistetaan leijuttavaa kaasua putkien 7 ja 8 välissä ja yläpuolella olevasta alueesta mikrohuokoisen metalliverkon 12 muodostamien putkien seinien lävitse ja hienojakoinen materiaali leijupetin ylä- 10 63209 osassa joutuu lei junta ttoma an tilaan muodostaen, leijuttavan kaasun ylöspäin suuntautuvan virtauksen vaikutuksesta, hienojakoisen materiaalin staattisen yhteenpakkautuneen tilan, jonka lävitse kuuma lasi saapuu leijupetiin.

Käytettyä imua säädetään siten, että osasten pakkautumistiheys on sellainen, että kuuma lasilevy voi tunkeutua staattisen, yhteenpakkautuneen hienojakoisen materiaalin lävitse ilman muodonmuutoksia lasilevyyn. Tässä sovellutuksessa esitetyssä määrätyssä järjestelyssä käytetyn imun voimakkuus, jolla saavutettiin kaasunpoistonopeudek-si 1,25 litraa sekunnissa metriä kohti putkissa 7 ja 8, havaittiin sopivaksi ja muodostuneen staattisesti yhteenpakkautuneen kerroksen paksuus oli noin 120 mm, minkä lävitse lasilevyn alareuna pystyi helposti tunkeutumaan.

Parhaita tuloksia varten on edullista, jos staattisen kerroksen yhteenpakkautuminen on voimakkaampi kuin se, jonka lasilevy voi vapaasti läpäistä. Tämä voidaan saavuttaa aloittaen leijutettua petiä käyttäen ja ilman imun käyttöä putkiin 7 ja 8, kun kuuma lasilevy on valmis laskettavaksi leijupetiin.

Ennen lasilevyn laskemisen aloittamista petiin muodostetaan imu putkiin 7 ja 8 aloittaen siten kaasunpoiston petin yläosasta. Kaasun poistonopeutta säädetään siten, että muodostuu hienojakoisen materiaalin staattinen^ yhteenpakkautunut tila petin yläosaan. Lopullinen tila, joka saavutetaan hienojakoiseen materiaaliin, on voimakkaampi kuin edellisessä esimerkissä ja on se voimakkaampi kuin se, jonka lasilevyn alareuna läpäisee helposti petin yläpinnassa. Lasilevyn alareuna saavuttaa leijupetin yläpinnan 6 kaasun poiston aloittamisen jälkeen ajankohtana, jolloin lasilevyn alareuna siirtyy yläosan lävitse ennen lopullisen yhteenpakkautuneen tilan täydellistä saavuttamista ja jolloin hienojakoinen materiaali petin yläosassa on saavuttanut osittaisen yhteenpakkautuneen tilan niin, että levyn alareuna voi helposti tunkeutua petin yläosaan. Tällä hetkellä petin yläosassa olevan hienojakoisen materiaalin yhteenpakkautuminen voi olla vähäisempi kuin edellisessä esimerkissä käytetty, jolloin lasilevyn alareunan tunkeutuminen leijupetin yläosaan on vielä helpompaa. Lasilevy lasketaan yläosan lävitse petiin ja hienojakoisen materiaalin yhteenpakkautumista petin yläosassa asteet-tain suurennetaan ja edullisesti lasilevy lasketaan täysin petiin, ennenkuin hienojakoinen materiaali petin yläosassa saavuttaa lopullisen, täysin yhteenpakkautuneen tilan.

U 63209

Kuvan 5 piirroksessa on esitetty kaasunpoistojärjestelmä tämän toimintatavan suorittamiseksi. Tyhjiöpumppu 19 on yhdistetty kaasunpoistoputkiin 7 ja 8 jakoputken 18 välityksellä, johon kuuluu pääsolenoidiventtiili 20, säädettävä ohjausventtiili 21, virtaus-mittari 22 ja suodatinyksikkö 23. Pneumaattisesti toimiva säätö-venttiili 24 on kytketty rinnan säätöventtiilin 21 kanssa sivu-putken 25 avulla. Tyhjöputken 19 ja pääsolenoidiventtiilin 20 välisessä syöttöputken 18 osassa on haaraputki 26, joka johtaa ulkoilmaan toisiosolenoidiventtiilin 27 kautta.

Kun kuuman lasilevyn lasku aloitetaan toimii rajakytkin, ei-esitetty, avaten pääsolenoidiventtiilin 20 ja sulkien toisio-solenoidiventtiilin 27. Rajakytkimen toimiminen käynnistää myös ajoittimen 28, joka ohjaa säätöventtiilin 24 hidastettua toimintaa.

Kuten kuvassa 6 on esitetty, pääsolenoidiventtiilin 20 ollessa avoinna ja säätöventtiilin 24 suljettuna, poistuu kaasua aluksi lei-jupetin yläosasta putkien 7 ja 8 kautta jatkuvasti nopeudella noin 1 litra sekunnissa putkien 7 ja 8 pituuden metriä kohti säädettynä sen mukaan, kuinka paljon säätöventtiiliä 21 on avattu. Tämä tilanne säilyy 20 sekuntia ja on se piirroksessa esitetty käyrän A-B vaakasuorana osana. Tämän ajan kuluttua hienojakoinen materiaali lei-jupetin yläosassa on saavuttanut osittaisen yhteenpakkautumisasteen ja ajoitin 28 aloittaa sitten säätöventtiilin 24 avaamisen asteet-tain. Säätöventtiilin 24 avautuessa vähitellen esiintyy vastaava vähittäinen kasvu leijuttavan kaasun poistonopeudessa leijupetin yläosasta, kunnes noin 37 sekunnin kuluttua kaasunpoistonopeus on saavuttanut suurimman nopeutensa, noin 1,5 litraa sekunnissa metriä kohti putkien 7 ja 8 pituutta.

Tänä ajankohtana säätöventtiilin 24 liikesuunta muutetaan vastakkaiseksi venttiilin 24 sulkemiseksi, solenoidiventtiili 20 suljetaan ja solenoidiventtiili 27 avataan. Lasilevyn alareuna saapuu leijupetin pintaan ajankohtana C käyrällä 6, so. 7 sekuntia siitä, kun säätöventtiilin avaaminen on alkanut. Tällä hetkellä leijupetin yläosa on pakkautunut yhä enemmän yhteen, mutta yhteenpakkautumis-aste on vielä sellainen, että lasilevyn alareuna voi helposti tunkeutua petin yläpinnan lävitse. Lasilevy on siirtynyt täysin leijupetin yläpinnan lävitse ajankohtana D, so. 2-4 sekunnin kuluttua siitä, kun levyn alareuna on ensin saapunut petin yläpintaan lasilevyn laskusyvyydestä ja -nopeudesta riippuen.

12 63209 Käyrällä pisteiden C ja D välistä etäisyyttä vastaavana aikavälinä on materiaali leijupetin yläosassa saavuttanut yhteenka-saantumisasteen, joka on suurempi kuin mikä sallii lasilevyn alareunan tunkeutumisen petin pinnan lävitse, mutta joka on edullisempi lasin optisen laadun suhteen minimoimalla lasilevyn kuuman pinnan vääristymisen.

Venttiilin 21 etukäteen asetettu alkuaukon suuruus säätää kaasunpoiston alkunopeutta leijupetin yläosasta, mikä vastaa kuvan 6 käyrän osaa Λ-B. Säätöventtiilin 24 avautumisnopeus ja määrä säätää kaasunpoiston nopeuden kasvua ja käytettävä maksimaalinen kaasunpoistonopeus ja olosuhteet asetetaan kulloinkin käsiteltävän lasin asettamien vaatimusten mukaan, esimerkiksi lasilevyn paksuuden ja lämpötilan mukaan.

Edellä esitettyä menettelyä käyttäen natronkalkkilasilevyjä, joiden paksuus oli 2,3 mm ja jotka oli taivutettu moottoriajoneuvon tuulilasin muotoon ja lämpötilan ollessa 660°C, laskettiin V^alu-minaa olevaan leijupetiin nopeudella 300 mm/see. Petin lämpötila oli 60°C. Jokaisen valmistetun karkaistun lasilevyn päävetojännitys oli alueella 38-42 MPa eikä lasilevyyn muodostunut haitallisia vääristymiä.

Menetelmä, jolloin muodostetaan hienojakoisen materiaalin staattinen kerros leijupetin yläosaan käytettäväksi lasilevyjen karkaisuun, on erikoisen edullinen, jos käytetty leijuttava kaasu on jotain muuta kuin ilmaa, esimerkiksi heliumia. Heliumin lämmönjohtavuus on suurempi kuin ilman ja sitä käytettäessä saadaan leijupetiin upotetun kuuman lasilevyn jäähtyminen nopeammaksi, josta aiheutuu lasilevyn voimakkaampi karkaisu. Kuitenkin nämä leijuttavat kaasut kuten helium ovat kalliita eikä voida sallia niiden haihtumista hukkaan. Keksinnön mukainen menetelmä sallii kaasun, joka on poistettu petin yläosasta, kierrättämisen jatkuvasti petin lävitse vähäisin häviöin. Menetelmää voidaan myös soveltaa leijupetien käyttämiseen, joissa käytetään myrkyllisiä tai muutoin vaarallisia leijuttavia kaasuja tai joiden toiminnan aikana muodostuu tällaisia kaasuja.

Tällainen esimerkki on orgaanista hienojakoista materiaalia olevan leijupetin käyttö kuumien esineiden kestopäällystämistä varten upottamalla petiin. Nämä leijupetit muodostavat myrkyllisiä kaasuja orgaanisten päällystysmateriaalien hajaantuessa kuumennettaessa 63209 ja nämä kaasut voidaan poistaa turvallisesti poistamalla leijuttavaa kaasua petin yläosasta. Tässä tapauksessa voi olla välttämätöntä suorittaa esineiden syöttö leijupetiin muulla tavalla kuin petin yläosassa levän hienojakoisen materiaalin staattisen kerroksen lävitse. Menetelmä esineiden siirtämiseksi sivusta leijupetiin, kuten seuraavassa piirrosten 7 ja 8 yhteydessä esitetään, voi olla sopiva.

Toinen sovellutus tällaisen hienojakoista materiaalia olevan staattisen kerroksen käyttämiselle leijupetin yläosassa on kevyen hienojakoisen materiaalin häviöiden estäminen, jos hienojakoinen materiaali sisältää keveitä hienojakoisia osasia olevan osuuden.

Suuren tuotantonopeuden saavuttamiseksi on edullista, jos säiliö 1 voidaan nostaa ja laskea mahdollisimman nopeasti. Hienojakoisen materiaalin häviöiden estämiseksi säiliön yläreunan 5 ylitse nostettaessa tai laskettaessa voidaan poistaa kaasua putkien 7 ja 8 kautta petin yläosan saamiseksi leijumattomaksi nosto- ja laskuvaiheen aikana.

Kuvien 7 ja 8 piirrokset esittävät säiliötä 1, jossa hienojakoisen materiaalin muodostama kaasulla leijutettu peti voidaan pitää rauhallisessa, tasaisesti laajentuneessa tilassa leijutettuna kuvien 1-4 piirrosten esittämällä tavalla.

Kuvien 7 ja 8 esittämässä laitteessa säiliön 1 päätyseinässä 30 on pystysuuntainen rakomainen aukko 31 käytettäväksi esineiden siirtämiseksi sivusuunnassa aukon 31 lävitse leijupetiin. Kaksi kaa-sunpoistoputkea 7 ja 8 on sijoitettu pystysuuntaan säiliöön 1 pystysuuntaisen aukon 31 viereen päätyseinälle 30 yksi aukon 31 alapään molemmille puolille. Kumpikin putkista 7 ja 8 muodostuu U-muotoises-ta kanavaosasta 11. Kanavaosien 11 toisiaan vastassa olevat avoimet sivut on molemmat päällystetty mikrohuokoista kudottua metalliverkkoa olevalla kerroksella 12, jonka materiaali on samanlaista kuin kuvien 1-4 mukaisessa järjestelyssä käytetty.

Molemmat putkista 7 ja 8 on yhdistetty kaasunpoistoputkeen 17 ja muodostettaessa imu putkiin 7 ja 8 putkien 17 välityksellä leijuttavaa kaasua, joka on tavallisesti ilmaa, poistetaan petin alueelta, joka sijaitsee aukon 31 alaosan vieressä ja hienojakoinen materiaali tässä alueessa muuttuu leijumattomaan tilaan ja pakkaantuu staattiseen tilaan. Hienojakoinen materiaali, joka sijaitsee aukon 31 yläosan vieressä putkien 7 ja 8 yläpuolella muuttuu myös 14 63209 leijumattomaan tilaan ja pakkautuu yhteen, koska leijuttavan kaasun syöttö siihen keskeytyy hienojakoisen materiaalin yhteenpakkautu-misen vuoksi leijupetin alaosassa putkien 7 ja 8 välissä. Täten leijumattorauus takaa hienojakoisen materiaalin riittävän yhteenpak-kautumisen aukon 31 tukkimista varten ja estää hienojakoisen materiaalin poistumisen säiliöstä 1 aukon 31 kautta. Imua putkissa 7 ja 8 säädetään siten, että muodostuu hienojakoisen materiaalin yhteen-pakkautumisaste, joka tukkii aukon, mutta että esine, erikoisesti levymäinen, voi siirtyä aukon 31 lävitse ja sitten helposti aukon 31 läheisyydessä olevan staattisen, yhteenpakkautuneen materiaalin muodostaman kerroksen lävitse leijupetin pääosaan käsittelyä varten leijupetissä.

Käytettäessä huokoista V'-aluminaa olevaa leijupetiä, kuten kuvioiden 1-4 mukaisen laitteen yhteydessä edellä on esitetty, käytettiin kaasunpoistoputkia, joiden neliömäisen poikkileikkauksen sivujen pituudet olivat 2^5 cm ja etupintojen välinen etäisyys 10 cm, kaasunpoistonopeuden ollessa 0,76-0,86 litraa sekunnissa putkien 7 ja 8 pituusmetriä kohti. Tällöin muodostui staattisen hienojakoisen materiaalin alue, jonka mitat olivat sopivat ja yhteenpakkautuminen oli riittävä tukkimaan pystysuuntaisen, rakomaisen aukon 31.

Samanlainen pystysuuntainen aukko varustettuna kaasunpoisto-putkilla voidaan sijoittaa säiliön 1 vastakkaiseen päätyyn esineen poistamiseksi säiliöstä.

Kuvien 7 ja 8 mukaista järjestelyä käytettäessä aukon 31 viereen muodostunut hienojakoisen materiaalin yhteenpakkautunut alue voi olla muodoltaan kiilamainen, jonka poikkileikkaus petin pohjaosassa on suurempi kuin petin yläosan poikkileikkaus. Tämä voi aiheutua siitä, että leijuttavaa ilmaa voi tunkeutua hieman sivulta-käsin alueen yläosaan kaasunpoistoputkien 7 ja 8 yläpään yläpuolella.

Tätä ilmiötä voidaan vähentää käyttämällä kuvassa 9 esitettyä muunnosta. Kaasunpoistoputket 7 ja 8 ulottuvat alaspäin leijupetin koko syvyydeltä ja on ne jaettu lukuisiin pystysuuntaan asennettuihin osastoihin 33 poikkiseinien 34 erottamina. Jokaisessa osastossa 33 on erillinen kaasunpoistoputki 35. Putkiin 35 muodostettua imua säädetään yksilöllisesti siten, että ilman poistonopeus osastoista 33 laskee siirryttäessä alemmasta osastosta 33 ylempään putkissa 7 ja 8. Tällä toimintatavalla voidaan muodostaa leijumaton alue, jonka poikkileikkaus on oleellisesti sama aukon 31 koko pituudelta.

63209

Jakamalla pystysuorat putket 7 ja 8 osastoihin vältytään myös ilmiöltä, että leijuttava kaasu, joka poistuu suurella paineella leijupetin pohjalta putkien 7 ja 8 alaosan lävitse, voisi siirtyä takaisin petin yläosaan putkien 7 ja 8 yläpäätyjen kautta.

Eräässä toteutuksessa kuvan 9 putkien 7 ja 8 poikkileikkaus on neliömäinen sivun pituuden ollessa 2,5 cm ja on niissä neljä erillistä osastoa 33 joiden pituudet ovat 15 cm jokaisen. Putkien etusivujen ollessa 10 cm:n päässä toisistaan, havaittiin, että tasaisen poikkileikkauksen omaavan leijumattoman alueen saamiseksi rako-maisen aukon 31 koko pituudelta ^-aluminaa olevaan leijupetiin, kuten edellä on esitetty, tarvittavat kaasunpoistonopeudet olivat 5-6 litraa minuutissa pohjaosastossa 33 putkissa 7 ja 8, 4-5 litraa minuutissa seuraavaa osastoa 33 varten, 3-4 litraa minuutissa kolmatta osastoa varten ja 0-2 litraa varten ylintä osastoa 33 varten. Havaittiin, että eräissä tapauksissa ylin osasto 33 voitiin haluttaessa poistaa.

Keksinnön tämä toteutus soveltuu erikoisen hyvin prosesseja varten, joissa levymateriaalia käsitellään leijupetissä.

Esimerkiksi kuuma lasilevy, joka karkaistaan jäähdyttämällä leijupetissä, voidaan ripustaa yläreunastaan ja siirtää vaakatasossa leijupetiin sivuaukon 31 kautta.

Kuvien 7 ja 8 mukainen laite soveltuu myös lämpökäsittelyyn, esimerkiksi metallilevyjen päästöön ja kudottujen tapaisten materiaalien kuten paperin ja tekstiilien kuivaamiseen siirtämällä kudottua materiaalia jatkuvasti leijupetin lävitse säiliön molemmissa päädyissä sijaitsevien telojen välissä. Kudottu materiaali saapuu leijupetiin säiliön 2 toisen päätyseinän 30 aukon 31 vieressä olevan yhteenpakkautuneen materiaalin lävitse ja poistuu petistä säiliön vastakkaisessa päätyseinässä olevan samanlaisen aukon, ei-esi-tetty, vieressä olevan yhteenpakkautuneen materiaalin lävitse.

Keksinnön toinen toteutus on esitetty piirrosten kuvioissa 10 ja 11 ja kuuluu siihen säiliö 1, joka sisältää hienojakoista materiaalia olevan kaasun avulla leijutetun petin. Kaksi paria osastoilla varustettuja kaasunpoistoputkia 7 ja 8, joiden rakenne on samanlainen kuin kuvion 9 putkien 7 ja 8, on asennettu pystysuoraan säiliön 1 keskiosaan sijoitettuina toisistaan erilleen. Pystysuora erotusseinä 36 sijaitsee kunkin putken 7 ja 8 ja säiliön 1 vastaavan pitkittäisen sivuseinän välissä.

16 63209

Kim imu muodostetaan putkiin 7 ja 8 yksittäisten kaasun-poistoputkien 35 kautta, jotka on yhdistetty putkien 7 ja 8 osastoihin 33, poistuu leijuttavaa kaasua putkien 7 ja 8 muodostamien parien välistä ja hienojakoinen materiaali tässä alueessa muuttuu leijumattomaan tilaan ja pakkautuu yhteen muodostaen yhteenpakkau-tunutta hienojakoista materiaalia olevan seinän 38, joka jakaa leijupetin kahteen erilliseen osaan 39 ja 40.

Putkien 7 ja 8 mitat voivat olla samat, kuin kuvan 9 toteutuksen yhteydessä on esitetty ja samaa ^-aluminaa käytettäessä kaa-sunpoistonopeus yksittäisistä osastoista 33 putkissa 7 ja 8 on myös sama kuin kuvan 9 yhteydessä on esitetty.

Tämän järjestelyn avulla on mahdollista esineen esimerkiksi lasilevy n kaksivaiheinen käsittely leijupetin kahdessa erillisessä osastossa. Esimerkiksi lämpötila petin osassa 39 voi olla riittävän korkea, esimerkiksi 750°C, lasilevyn kuumentamiseksi karkaisua varten sopivaan lämpötilaan ja kuuma lasilevy siirretään sitten petin osaan 40 yhteenpakkautunutta hienojakoista materiaalia olevan seinän lävitse lasilevyn karkaisemiseksi petin osassa 40, jonka lämpötila on sopiva kuuman lasilevyn jäähdyttämistä varten, esimerkiksi 60-80°C.

Yhteenpakkautunutta hienojakoista materiaalia olevan seinän 38 käyttö, joka erottaa leijupetin kaksi osaa 39 ja 40, sallii erilaisten leijutustapojen käytön petin kahdessa osassa 39 ja 40. Petin osaa 39 voidaan käyttää kuplivana kuumennettua leijutuskaasua käyttäen niin, että saadaan lasilevyn nopea kuumeneminen. Petin osa 39 voi sisältää myös upotettuina kuumennuselementtejä ja kupliva lei-jutus parantaa lämmön siirtymisnopeutta kuumennuselementtien ja petin hienojakoisen materiaalin välillä. Hienojakoinen materiaali petin osassa 40 voidaan pitää rauhallisessa, tasaisesti laajentuneessa leijuvassa tilassa, joka soveltuu lasilevyn karkaisuun.

Kuuman lasilevyn siirtäminen hienojakoista materiaalia olevan erottavan seinän 38 lävitse työntää materiaalia pois seinästä, mikä voi mahdollisesti johtaa osittaiseen murtumaan petin kahden osan 39 ja 40 välillä. Tämä voidaan välttää muodostamalla seinä 38 uudestaan sopivin aikavälein. Tämä tehdään poistamalla imu ensimmäisestä parista kaasunpoistoputkia 7 ja 8 siten, että hienojakoinen materiaali tämän putkiparin alueella ja kahden putkiparin erottamalla alueella saatetaan leijumaan. Imu muodostetaan sitten uudes- 17 63209 taan tähän pariin putkia 7 ja 8 niin, että seinämän 38 osa muodostuu uudestaan näiden putkien alueelle. Tätä tehtäessä ylläpidetään imua toisessa parissa kaasunpoistoputkia 7 ja 8. Kun seinämän 38 osa on muodostettu uudestaan ensimmäisen putkiparin väliin, poistetaan toisessa putkiparissa 7 ja 8 oleva imu ja muodostetaan uudestaan seinän 38 osan pystyttämiseksi uudestaan toisen putkiparin 7 ja 8 alueelle. Yhteenpakkautunut seinä 38 kokonaisuudessaan muodostetaan täten uudestaan.

Kuvion 10 ja 11 mukaisessa järjestelyssä voidaan käyttää pystysuoria rakomaisia aukkoja pystysuorien kaasunpoistoputkien kanssa säiliön päädyissä levyjen sivuttaista siirtoa varten leijupetin osiin 39 ja 40 ja niistä pois, kuten kuvien 7 ja 8 yhteydessä on esitetty.

Keksinnön seuraava toteutus on esitetty piirrosten kuvioissa 12 ja 13. Tässä toteutuksessa ensimmäinen ja toinen ryhmä 41 ja 42 on asennettu pystysuoraan säiliöön 1, joka sisältää hienojakoista materiaalia olevan kaasulla leijutetun petin. Putket 43 molemmissa ryhmissä 41 ja 42 on sijoitettu toisistaan erilleen lasilevyn pystysuuntaisen siirron sallimiseksi ryhmien väliin. Jokainen putkista 43 ensimmäisessä ryhmässä 41 on vastapäätä vastaavaa putkea toisessa ryhmässä 42.

Kuten kuviossa 13 on esitetty, jokainen putki 43 käsittää U-muotoisen kanavaosan 44. Jokaisen kanavaosan 44 avoin sivu on päällystetty mikrohuokoista kudottua metalliverkkoa olevalla kerroksella 45. Putkien 43 päät on suljettu levyillä 46 ja on ne jaettu useisiin osastoihin 47 poikkiseinien 48 avulla. Erilliset kaasunpoisto-putket 49 on yhdistetty putkien 43 osastoihin 47.

Imu muodostetaan jokaiseen osastoon 47 putkissa 43 leijuttavan kaasun poistamiseksi jokaisen toisiaan vastapäätä olevan putki-parin välisistä alueista kahdessa putkiryhmässä 41 ja 42 siten, että leijupetin hienojakoinen materiaali näissä alueissa joutuu lei-jumattomaan staattiseen tilaan ja pakkautuu yhteen pystysuoriksi nauhoiksi 50.

Kaasunpoistoputkien 43 poikkileikkaus on neliömäinen sivun pituuden ollessa 2,5 cm ja yksittäisten osastojen 47 pituus on 15 cm. Putkien 43 muodostamien kahden ryhmän 41 ja 42 välinen etäisyys on 7,5 cm. Käytettäessä y'-aluminaa olevaa leijupetiä sopivat kaasun-poistonopeudet ovat 5-6 litraa minuutissa putkien 43 pöhjaosastois- 18 63209 ta, 4-5 litraa minuutissa seuraavista osastoista 47, 3-4 litraa minuutissa kolmansista osastoista 47 ja 2 litraan asti ylimmästä osastosta 47.

Karkaistava lasilevy 51 lasketaan leijupetiin kaasunpoisto-putkien 43 kahden ryhmän 41 ja 42 väliin. Lasilevyn osat, jotka joutuvat kosketukseen leijumatonta materiaalia olevien pystysuorien nauhamaisten alueiden kanssa kaasunpoistoputkien toisiaan vastapäätä olevien avoimien sivujen välissä, jäähtyvät vähemmän ja saavat siten pienemmän karkaisuasteen kuin ne osat lasilevyssä, jotka joutuvat kosketukseen leijutetun hienojakoisen materiaalin kanssa leijumatonta materiaalia olevien nauhojen 50 välissä ja jotka siten karkaistuvat voimakkaammin.

Saadussa karkaistussa lasilevyssä on vähemmän karkaistua lasia olevia pystysuoria nauhoja voimakkaammin karkaistujen nauhamaisten alueiden välissä alueissa, joihin kaasunpoistoputkiryhmien vaikutus kohdistuu. Esimerkiksi jäähdytettäessä moottoriajoneuvon tuulilasina käytettävää natron-telkkilasilevyä, jonka paksuus on 3,0 mm ja jonka lasilevyn lämpötila on 660°C, on havaittu mahdolliseksi valmistaa levy, jonka näköalue muodostuu vähemmän karkaistua lasilevyä olevista nauhamaisista alueista, joiden päävetojännitys on alueella 38-39 MPa vuorotellen voimakkaammin karkaistua lasia olevien nauhamaisten alueiden kanssa, joiden päävetojännitys on alueella 47-49 MPa. Tuulilasin rikkoutuessa, esimerkiksi kiveniskun vaikutuksesta, tuulilasin voimakkaammin karkaistut osat murtuvat pieniksi, ei-leikkaaviksi osasiksi, kun taas vähemmän karkaistu lasi tuulilasissa murtuu suuriksi kappaleiksi, jotka jättävät hieman näkömahdollisuuksia näköalueen lävitse sallien ajoneuvon ohjaamisen, kunnes tuulilasi on uusittu.

Claims (30)

1. Menetelmä kaasulla leijutetun, heinojakoista materiaalia olevan kerroksen (2) käyttämiseksi, tunnettu siitä, että kaasua poistetaan kerroksen paikalliselta alueelta (9,38,50) siten, että hienojakoisessa materiaalissa muodostuu leijumaton, staattinen olotila kerroksen tälle alueelle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasua poistetaan kerroksen paikalliselta alueelta (9,38,50) sellaisella nopeudella, että hienojakoinen materiaali mainitulla alueella on pakkautuneessa olotilassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä kerrokseen (2) lasketun esineen käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että kaasua poistetaan kerroksen paikalliselta alueelta (9), joka sijaitsee esineen kulkutiellä, jota esine seuraa sen tullessa kerrokseen ja poistuessa siitä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä lasilevyn lämpö-karkaisemiseksi, tunnettu siitä, että kuuma lasilevy lasketaan mainittuun, kaasulla leijutettua hienojakoista materiaalia olevaan kerrokseen (2), jota pidetään lasin äkkijäähdytyslämpötilassa ja että kaasua poistetaan kerroksen yläosassa olevalta alueelta (9), jonka lävitse lasilevy kulkee sen tullessa kerrokseen nopeudella, joka on riittävä lasilevyn kanssa kosketuksessa olevan hienojakoisen materiaalin pitämiseksi tällä alueella staattisessa, pakkautuneessa tilassa lasilevyä laskettaessa tämän alueen lävitse, ja siihen kohdistetaan tasainen alkujäähdytys tällä alueella.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä lasilevyn lämpö-karkaisemiseksi, tunnettu siitä, että kuuma lasilevy lasketaan mainittuun, kaasulla leijutettua hienojakoista materiaalia olevaan kerrokseen, jota pidetään lasin äkkijäähdytyslämpötilassa, kaa-sunpoisto aloitetaan kerroksen yläosassa olevalta alueelta (9) ennen kuuman lasilevyn laskemista kerrokseen, kaasun poistonopeutta säädetään siten, että kerroksen yläosan alueelle (9) muodostuu vähitellen hienojakoiseen materiaaliin staattinen, pakkautunut olotila ja että lasilevy lasketaan kerrokseen sellaisena ajankohtana kaasunpoiston aloittamisen jälkeen,jolloin lasilevyn alareuna kulkee mainitun yläosan alueen lävitse ennenkuin mainittu yläosan alue on täysin saavuttanut staattisen, pakkautuneen olotilan hienojakoisessa materiaalissa mainitulla yläosan alueella. 20 63209

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasilevyn lasku kerrokseen (2) ajoitetaan siten, että lasilevy kokonaisuudessaan kulkee yläosan alueen (9) lävitse ennen kuin staattinen, pakkautunut olotila täysin saavutetaan hienojakoisessa materiaalissa mainitulla yläosan alueella.

7. Jonkin patenttivaatimuksien 4-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että leijuttavaa kaasua poistetaan jatkuvasti lasilevyn kulkutien molemmilla puolilla olevalta alueelta kerroksen yläosasta laskettaessa lasilevyä kerrokseen (2).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasua poistetaan kerroksen paikalliselta alueelta, joka sijaitsee kerroksen kanssa yhteydessä olevan aukon läheisyydessä, nopeudella joka on riittävä hienojakoisen materiaalin pitämiseksi tällä kerroksen alueella leijumattomassa, staattisessa olotilassa, joka on riittävästi pakkautunut aukon tukkimiseksi, mutta joka sallii esineen kulun pakkautuneen hienojakoisen materiaalin lävitse tälle alueelle.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasua poistetaan kerroksen paikalliselta alueelta, joka sijaitsee pystysuoran aukon (31) vieressä käsiteltävän levymateri-aalin viemiseksi leijukerrokseen toiselta sivulta ja että kaasun poistonopeutta säädetään siten, että hienojakoisessa materiaalissa muodostuu pakkautumisaste, joka tukkii pystysuoran aukon, mutta sallii materiaalilevyn kulun aukon tukkivan yhteenpakkautuneen, hienojakoisen materiaalin lävitse.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasua poistetaan useilta kerroksen paikallisilta alueilta (50) siten, että hienojakoisessa materiaalissa muodostuu lei-jumaton, staattinen olotila jokaiselle kerroksen mainitulle alueelle.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasua poistetaan vähintään yhdeltä kerroksen paikalliselta alueelta (9,38,50) hienojakoisen materiaalin pitämiseksi kerroksen jokaisella mainitulla alueella leijumattomassa, staattisessa olotilassa ja että esine lasketaan kerrokseen sillä tavalla, että esineen osa tai osat joutuvat kosketukseen leijumattoman, staattisen hienojakoisen materiaalin kanssa kerroksen yhdellä tai jokaisella mainitulla alueella ja että saadaan erilainen käsittely kuin esineen siihen osaan tai osiin, jotka joutuvat kosketukseen kerroksen leijutetun, hienojakoisen materiaalin kanssa. 21 63209

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä lasilevyn (51) differentiaaliseksi lämpökarkaisemiseksi, tunnettu siitä, että kuuma lasilevy (51) lasketaan kerrokseen siten, että lasilevyn vähemmän karkaistavat osat joutuvat kosketukseen leijumattoman, staattisen hienojakoisen materiaalin kanssa kerroksen yhdellä tai jokaisella mainitulla paikallisella alueella (50) ja että voimakkaammin karkaistavat lasilevyn osat joutuvat kosketukseen leijutetun hienojakoisen materiaalin kanssa.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasua poistetaan useilta paikallisilta alueilta (50), jotka sijaitsevat toisistaan erillään ja jotka ulottuvat oleellisesti pystysuoraan kerroksessa, jolloin kerros jakautuu useihin erillisiin osiin.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasua poistetaan jokaiselta paikalliselta alueelta (50) sellaisella nopeudella, että hienojakoinen materiaali jokaisella mainitulla alueella on riittävästi pakkautuneessa olotilassa kerroksen osien erottamiseksi fysikaalisesti toisistaan, mutta sallien esineen kulun pakkautuneen hienojakoisen materiaalin lävitse jokaisella mainitulla alueella ja siten kerroksen yhdestä osasta toiseen.

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kerros pidetään lasin äkkijäähdytyslämpötilassa, kaasua poistetaan useilta pystysuuntaisilta, vaakatasossa toisistaan erillään olevilta kerroksen alueilta (50) hienojakoisen materiaalin pitämiseksi näillä alueilla leijumattomassa, staattisessa olotilassa ja että kuuma lasilevy (51) lasketaan pystysuoraan kerrokseen siten, että vähemmän karkaistavat lasilevyn osat joutuvat kosketukseen lei- jumattoman, staattisen hienojakoisen materiaalin kanssa ja mainittujen alueiden välissä olevat lasilevyn osat karkaistaan voimakkaammin saattamalla ne kosketukseen leijutetun hienojakoisen materiaalin kanssa, jolloin saadaan lasilevy, jossa on vähemmän karkaistua lasia olevia nauhoja vuorotellen voimakkaammin karkaistua lasia olevien nauhojen kanssa.

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasua poistetaan kahdelta, yhdensuuntaiselta, pystysuoraan olevalta kerroksen alueelta, joiden välinen etäisyys on sellainen, että hienojakoinen materiaali näiden alueiden välissä on leiju-mattomassa, pakkautuneessa olotilassa, ja että kaasun poisto lopetetaan toiselta mainitulta alueelta aikaväliksi, joka on riittävä 22 63209 hienojakoisen materiaalin saamiseksi leijumaan uudestaan tällä alueella ja mainittujen alueiden välissä, kun taas kaasunpoistoa jatketaan toiselta alueelta ja sitten kaasunpoistoon ryhdytään uudelleen mainitulta yhdeltä alueelta hienojakoisen materiaalin leijumattoman, pakkautuneen olotilan muodostamiseksi uudestaan mainittujen alueiden väliin.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 13-16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasua poistetaan kerroksen jokaisen pystysuoran alueen pohjalta nopeudella, joka on suurempi kuin tämän alueen yläosassa.

18. Laite esineen käsittelemiseksi hienojakoista materiaalia olevassa kaasulla leijutetussa kerroksessa (2) patenttivaatimuksen 1 mukaisella menetelmällä, tunnettu siitä, että se käsittää säiliön (1) hienojakoisen materiaalin kaasulla leijutettua kerrosta (2) varten ja kaasunpoistovälineet (7,8,43), jotka on asennettu säiliöön (1) kaasun poistamiseksi leijukerroksen paikallisesta alueelta hienojakoisen materiaalin leijlomattoman, staattisen olotilan muodostamiseksi tälle alueelle.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasunpoistovälineet käsittävät vähintään yhden kaasun-poistojohdon .(7,8,43), joka sijaitsee mainitun paikallisen alueen läheisyydessä.

19 63209 Patenttivaatimuksen

20. Patenttivaatimuksen 18 tai 19 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että se käsittää välineet esineen siirtämiseksi säiliössä olevaa kulkutietä pitkin ja että kaasunpoistovälineet /7,8,43) on sovitettu siten, että leijukerros muodostaa paikallisen alueen mainitulle kulkutielle.

21. Jonkin patenttivaatimuksen 18-20 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasunpoistovälineet käsittävät kaksi pitkänomaista kaasunpoistojohtoa (7,8;43), jotka on sovitettu säiliöön (1) toisiaan vastaan ja toisistaan erilleen esineen kulkutien määrittämiseksi niiden väliin, ja jotka on sovitettu poistamaan kaasua leijukerroksen putkien väliseltä alueelta.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen laite, tunnettu siitä, että johdot (7,8) on asennettu vaakasuoraan säiliön yläosassa.

23. Patenttivaatimuksen 21 tai 22 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kaksi johtoa (7,8;43) ovat keskenään yhdensuuntaiset.

24. Jonkin patenttivaatimuksen 18-20 mukainen laite, t u n -n e t t u siitä, että säiliöön (1) on muodostettu pystysuora 23 6 3 2 0 9 aukko (31) käsiteltävän esineen viemiseksi säiliöön ja että kaasun-poistovälineet (7,8) on asennettu säiliöön tämän pystysuoran aukon viereen.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasunpoistovälineet (7,8) käsittävät kaksi pitkänomaista kaasunpoistojohtoa jotka on sovitettu vastakkain yksi aukon (31) kummallekin puolelle säiliöön viedyn esineen kulkutien määrittämiseksi putkien väliin .

26. Jonkin patenttivaatimuksien 18-21 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasunpoistovälineet (7,8) käsittävät parin yhdensuuntaisia kaasunpoistojohtoja, jotka on asennettuna pystysuoraan säiliöön (1) ja toisistaan erilleen kulkutien määrittämiseksi esineen siirtämistä varten säiliön yhdestä osasta toiseen.

27. Patenttivaatimuksen 25 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasunpoistovälineet käsittävät kaksi paria yhdensuuntaisia kaasunpoistojohtoja X7,8;43), jotka on asennettuna pystysuo- «· raan säiliöön (1), johtoparien ollessa toisistaan erillään ja molempien parien johtojen ollessa toisistaan erillään esineen kulkutien määrittämiseksi säiliön sisällä.

28. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasunpoistovälineet (7, 8) käsittävät useita kaasunpoisto-johtoja (43) kaasun poistamiseksi useilta paikallisilta alueilta esineen kulkutiellä, jotka johdot ovat toisistaan erillään ja kohoavat pystysuoraan säiliössä.

29. Patenttivaatimuksen 28 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaasunpoistojohdot käsittävät ensimmäisen ja toisen ryhmän (41,42) yhdensuuntaisia kaasunpoistojohtoja (43), jotka on asennettuna pystysuoraan säiliöön, jolloin kahden ryhmän johdot on sijoitettu toisiaan vastaan ja toisistaan erilleen esineen pystysuuntaisen tulon sallimiseksi kahden ryhmän (41,42) väliin.

30. Jonkin patenttivaatimuksen 26-29 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen pystysuuntaisista kaasunpoistojohdoista (7,8;43) on jaettu pystysuunnassa osastoihin (33,47) ja jokaiseen osastoon (35,47) on yhdistetty erillinen kaasunpoistoputki. 24 63209