FI63145B - Behandlingskrets foer videosignaler - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU

jj&Sr& ^ (11) UTLÄGGNI NOSSKRIFT 6 3 1 4 5 q Pr, tcr. I1 ί -Γ:y j firt ~ y 11 54 1953 (51) Kv.ik.Va3 H 04 N 9/5351 5/14 SUOMI —FINLAND (21) -PKW«n»ato»m 751910 (22) Hakmnliptlvi—AMBhnhvpdag 27.06.75 (23) AlkupiM —GlMglMtadif 27.06.75 (41) Tullut JulUaakal — MlvK offmtllg 06.01.76

PatMCtl· ja rekisterihallitus NShttvUuip»** |. IunM*u« ,

Patent» och raglatantyralaan ' 7 amMcm utkgrf odi ucUkrtfeM pubiinne 31.12.82 (32)(33)(31) Pjry4t«iy «tuoikws—l«gM prtortMt O5.O7.7lt 27.02.75 USA(US) U862U1, 55361*2 (71) RCA Corporation, 30 Rockefeller Plaza, New York, N.Y., USA(US) (72) Joseph Peter Bingham, Princeton Junction, New Jersey, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5¾) Videosignaalien käsittelypiiri - Behandlingskrets för videosignaler Tämä keksintö kohdistuu laitteisiin joilla parannetaan muu-tosvastetta television videomerkin käsittelysysteemeissä ja se kohdistuu erityisesti terävyyden eli selvyyden parantamiseen kuvassa, jonka televisiovastaanotin tuottaa.

Suurempien kuvaputkien kehittäminen televisiovastaanottimia varten on lisännyt muutosvasteen parantamisen ongelman tärkeyttä television videomerkin käsittelysysteemissä, Mitä tulee kuvan laatuun tämä vastaa sävyjen välisten siirtymien ja myös yksityiskohtien toiston parantamista.

On tunnettua, että videon käsittelysysteemin vaste on subjektiivisesti parannettavissa lisäämällä amplitudisiirtymien jyrkkyyttä videomerkeissä, Vastetta voidaan myös parantaa kehittämällä esisiirtymä juuri ennen siirtymää ja jälkisiirtymä juuri siirtymän jälkeen niin, että esim. siirryttäessä valkeasta mustaan sitä tehostetaan, koska kuva juuri ennen siirtymistä on valkeampi kuin mitä se on alkuperäisessä kuvassa ja juuri siirtymän jälkeen kuva on mustempi kuin mitä se on alkuperäisessä kuvassa.

63145

On jo tunnettua, että amplitudisiirtymien jyrkkyys on ensisijaisesti funktio videomerkkien käsittelysysteemin suurtaajuus-vasteesta. Tämän johdosta on toivottavaa, että videon käsittely-systeemillä on suhteellisen laaja kaistanleveys. Usein kuitenkin videon käsittelysysteemit, kuten esim. vastaanotin, jolla on suhteellisen laaja kaistaleveys aikaansaavat vähemmän tarkan kuvan kuin mitä aikaansaa kapeampikaistainen systeemi, koska nämä leveä-kaistaiset systeemit saattavat omata vaiheen epälineaarisuutta tai vääntymää funktiona taajuudesta. Tämä tahtoo sanoa että esim. koska laajankaistaisilla systeemeillä on yleensä jyrkemmät suuren taajuuden sammumisominaisuudet (lisäten merkin vaimennusta taajuuden aina kasvaessa) kuin mitä on kapeampikaistaisilla systeemeillä voidaan suuren taajuuden videomerkin komponentteja viivyttää enemmän kuin pienen taajuuden videomerkin komponentteja. Vaiheen vääntymä tai epälineaarisuus tulee ensisijaisesti ilmi haitallisten epäsymmetristen esisiirtymien ja jälkisiirtymien läsnäolona ja värähtelysointina käsitellyssä videomerkissä. Epäsymmetriset esisiirtymät ja jälkisiirtymät sekä värähtely ovat erityisen haitallisia, koska ne eivät yleensä ole helposti säädettävissä. Erityisesti kun videon merkkiä käsitellään vastaanottimissa, joihin sisältyy laitteita suuren taajuuden vasteen parantamiseksi, mutta joilla on korjaamattomat epälineaariset vaiheen ominaisarvot ne kuvat, joita kehitetään käsitellyn videomerkin perusteella eivät ole silmälle tyydyttäviä värähtelyjen ja säätämättö-mien esisiirtymien ja jälkisiirtymien vaikutuksesta. Täten tämän vaiheen vääntymän vaikutuksena saattaa ohimenevä vaste laajakaistaisessa laitteistossa olla huonompi kuin mitä voitaisiin muutoin olettaa.

Monentyyppiset laitteet, joilla parannetaan muutosvastetta videon käsittelysysteemeissä, ovat alalla tunnettuja. Eräässä tällaisessa laitteessa keskitettyjen parametrien korostus-piirejä käytetään parantamaan suuren taajuuden vastetta videon käsittelysysteemissä lisäten suuren taajuuden komponenttien amplitudia videon merkeissä pienen taajuuden komponenttien amplitudiin verrattuna. Valitettavasti on keskitettyjen parametrien korostuspiireissä yleisesti epälineaariset vaiheen ominaisarvot funktiona taajuudesta. Täten ellei keskitettyjen parametrien korostuspiirejä rakenneta siten, että aikaansaadaan lineaariset vaiheen ominaisarvot samoin kuin myös korostus, mikä yleensä vaa- 63145 tii monimutkaista ja kallista piiristöä, ovat keskitettyjen parametrien korostuspiirit vähemmän toivottavia moniin sovellutuksiin.

Eräässä toisessa laitteistossa muutosvasteiden parantamiseksi videomerkkien amplitudin transienttisuureet vahvistetaan viemällä videon merkit läpi keskitettyjen parametrien piiristä, joka on järjestetty kehittämään.esisiirtymän ja jälkisiir-tymän. Esim. US-patentissa 3,780,215, myönnetty 18. joulukuuta 1973, kuvataan piiriä, jolla kehitetään esisiirtymiä ja jälkisiir-tymiä. Tässä esitetyssä piirissä alipäästösignaali, joka kehitetään alipäästösuotimella vasteena videomerkkeihin vähennetään näistä videomerkeistä, kun sitä on sopivasti viivytetty niin, että aikaansaadaan esisiirtymän ja jälkisiirtymän merkin komponentit. Vaikkakin väriarvojen siirtymien näkyvyys kuvassa tehostuu enemmän kuin muutoin saataisiin, niin ellei alipäästösuodin ole järjestetty omaamaan oleellisesti lineaarista vaiheen ominaisarvoa funktiona taajuudesta tässä kuvassa saattaa olla mukana haitallista värähtelyä ja säätämätöntä esisiirtymää ja jälkisiirtymiä, jotka eivät ole miellyttäviä katselijalle.

Väritelevision videomerkit sisältävät valotiheys-, värikkyys- ja ääniosuuden. Valoisuusarvon merkin osuus omaa suhteellisen laajan kaistan leveyden ja se ulottuu alempaan taajuusalueeseen sekä korkeampaan taajuusalueeseen saakka. Tällä korkeammalla taajuusalueella on suhteellisen kapea kaistanleveys ja siihen sisältyy väriarvon ja äänen merkkiosuudet. Yksityiskohtainen tieto kuvasta sisältyy suuren taajuuden komponentteihin valoisuusarvon merkin osuuksissa. Näiden merkkien käsittelemiseksi sisältyy vä-ritelevisiovastaanottimiin väriarvon kanava, jolla käsitellään väriarvon merkin osuuksia sekä valoisuusarvon kanava, jolla käsitellään valoisuusarvon merkin osuuksia. Jotta voitaisiin parantaa terävyyttä ja yksityiskohtien erottelukykyä kuvassa on toivottavaa parantaa muutosvastetta valoisuusarvon kanavalla lisäämällä suuren taajuuden vastetta valoisuusarvon kanavalla. Kuitenkin väriarvon ja/tai äänen merkkien osuuksien läsnäolo valoisuusarvon kanavalla pyrkii johtamaan haitallisen näkyvän kuvion muodostumiseen kuvaan ja on myös toivottavaa aikaansaada keinot väriarvon ja äänen merkkien osuuksien poistamiseksi valoisuusarvon kanavalta. Tähän mennessä on kaistanestosuodin tai loukkupiiri keskitettynä värin apukantoaaltotaajuuden ympärille poistanut väriarvon 4 63145 merkin osuudet, loukkupiiri keskitettynä äänen välikantoaaltotaa-juuden ympärille poistanut äänen merkkiosuudet sekä korostuspiiri, jolla suhteellisesti tehostetaan suuren taajuuden komponentteja valoisuusmerkin arvon osuuksissa, aikaansaatu erikseen valoisuus-arvon kanavaan. Jotta voitaisiin pienentää monimutkaisuutta ja hintaa on toivottavaa, että käytetään vain yhtä ainoata piiriä, joka suhteessa vahvistaa suuren taajuuden komponenttia valoisuus-arvon merkin osuuksista ja joka myös suhteellisesti vaimentaa väri-arvon ja äänen merkin osuuksia tai molempia näistä.

Edelleen saattaa olla toivottavaa aikaansaada korostuksen ominaiskäyrän säätö valoisuusarvon kanavalle. Esim. saattaa olla toivottavaa säätää amplitudia tietyillä osuuksilla (se tahtoo sanoa suhteellisen suuren taajuuden komponentteja) valoisuusarvon merkeistä riippuen vastaanotetun televisiomerkin laadusta. Saattaa myös olla toivottavaa säätää ovatko suhteellisen suuren taajuuden komponentit valoisuusarvon merkeissä suhteellisesti voimistettuja (toisin sanoen huipulla varustettuja) tai ovatko ne suhteessa vaimennettuja (toisin sanoen huipusta katkaistuja) riippuen vastaanotetun merkin ominaisuuksista. Täten mikäli vastaanotettu merkki on jo aikaisemmin käsitelty lähettimessä, jotta aikaansaataisiin voimistetut, suhteellisen suuren taajuuden valoisuusarvon merkin komponentit, kuten menetellään esim. kaapelitelevisiosysteemeissä (CATV) tai mikäli lähetetty merkki sisältää suhteellisen suuren taajuuden kohinakomponentteja saattaa olla toivottavaa katkaista huiput sen sijaan että huippuja lisättäisiin suhteessa suuren taajuuden komponentteihin valoisuusarvon merkissä. Joka tapauksessa siitä riippumatta korostetaanko tai vaimennetaanko suhteellisen suuren taajuuden komponentit on toivottavaa, että amplitudin säätö suhteellisen suuren taajuuden komponenteille ei oleellisemmin vaikuta valoisuusarvon kanavan loukkuominaisuuksiin. On myös toivottavaa, että tämä säätö ei vaikuta tämän videon merkin tasajän-nitekomponenttiin, koska kuvan valoisuus riippuu videon merkin tasavirtakomponentista.

Alalla tunnetaan jo että haluttu amplitudin tai veiheen ominaisarvo (tai molemmat) funktiona taajuudesta on muodostettavissa laitteessa, jossa viivytetyt merkit, jotka aikaansaadaan merkin kytkentäpisteissä (joita yleensä nimitetään ulosotoiksi) viivelinjan osuudella tai vastaavassa laitteessa yhdistetään ennakolta määrätyllä tavalla niin että saadaan haluttu ominaiskäyrä.

5 63145 Tällainen laitteisto on kuvattuna US-patentissa 2,263,376/myönnetty 18. marraskuuta 1941, artikkelissa nimeltään "Transversal Filters" kirjoittanut H.E. Kaliman ja joka on julkaistu lehdessä Proceedings of the I.R.E., volyymi 28 numero 7, sivut 302...310, heinäkuu 1940, artikkelissa nimeltään "Selectivity and Transient Responce Synthesis" kirjoittanut R.W. Sonnenfeldt, julkaistu lehdessä I.R.E. Transactions on Broadcast and Television Receivers, volyymi BTR-1 n:o 3, sivut 1...8, heinäkuussa 1955, sekä artikkelissa nimeltään "A Transversal Equalizer for Television Circuits", kirjoittanut R.V. Sperry sekä D. Surenian, julkaistu lehdessä Bell System Technical Journal, volyymi 39 n:o 2, sivut 405...422 maaliskuussa 1960. Tällaista laitteistoa, jota joskus kutsutaan poikittaistasoittimeksi tai -suotimeksi voidaan yleisesti käyttö-kelpoisesti käyttää joukossa sovellutuksia merkinkäsittelyalalla. Esim. on tällainen laitteisto havaittavissa käyttökelpoiseksi vaakasuoran ja pystysuuntaisen pistevääristymän korjauksessa, kuten on kuvattuna US-patentissa 2,759,044, myönnetty 14. elokuuta 1956. Tämän lisäksi US-patentissa 2,922,965, myönnetty 26. tammikuuta 1960 keksijänä C.W. Harrison kuvataan toista laitteistoa, joka on sitä tyyppiä, joka on kuvattuna US-patentissa 2,759,044, keksijänä Oliver, ja jossa heijastuspääte on kytketty viivejohtoon, jossa on joukko ulosottoja pienentämään tarvittavien ulosottojen määrää. Eräässä toisessa sovellutuksessa viivejohdosta, jota on kuvattuna US-patentissa 3,749,824, myönnetty 31. heinäkuuta 1973 keksijänä Sagashima sekä muut, kytketään heijastava pääte valinnaisesti toiseen päähän valoisuusarvon kanavan viivelinjaa värilähetyksen aikana sammuttamaan väriarvon merkin osuudet siitä. Viivelinjan tehtävänä on myös kompensoida aikaviiveet merkeissä, joita käsitellään valoisuusarvon ja väriarvon kanavissa.

Nyt kyseessä olevan keksinnön kohteena on signaalien käsit-telypiiri videosignaalien toistoterävyyden parantamiseksi, jotka signaalit sisältävät laajakaistaisen valotiheyskomponentin ja osan tästä kaistasta kattavan värikkyyskomponentin, joka sisältää moduloituja värikantoaaltoja ja johon käsittelypiiriin kuuluu va-lotiheyskanava, jossa on viivelinja, jossa on useita väliulos-ottoja, joista saadaan eri määrillä viivytettyjä videosignaaleja, jotka yksilöllisillä painotuskertoimilla painottamisen jälkeen yhdistetään yhdistyspiirin avulla valotiheyssignaalin ylemmän taajuusalueen amplitudien korostamiseksi. Tälle käsittelypiirille on 6 63145 tunnusomaista, että väritelevisiovastaanottimessa, jonka värik-kyyskanavassa värikantoaalloista johdetaan määrätyllä määrällä viivästettyjä värierosignaaleja, johdetaan ensimmäisen yhdistys-piirin avulla ensimmäinen yhdistetty signaali kahden videosignaalin summasta , joita signaaleja on viivästetty toistensa suhteen aikajaksolla NT/2, jolloin N on kokonaisluku suurempi kuin 1 ja T on värikantoaallon jaksonaika, joka ensimmäinen signaali yhdistetään lineaarisesti toisella yhdistyspiirillä kolmanteen amplitudiltaan painotettuun signaaliin, jonka tehollinen viive on kahden summatun signaalin viiveiden välissä ja vastaa värikkyyskanavan viivettä, ja että toinen yhdistetty signaali johdetaan amplitu-dinsäätimeen, jonka ulostulo on liitetty kolmannen lineaarisen yhdistyspiirin sisääntuloon, jonka toiseen sisääntuloon johdetaan amplitudiltaan painotettu kolmas signaali ja joka muodostaa ulostulosignaalin, jossa on säädetysti painotetut mustaan ja valkoiseen menevät amplitudin siirtymäosat, joka ulostulosignaali syötetään tämän ulostulosignaalin yksittäisiin värierosignaaleihin yhdistävään piiriin useiden vastaavien värisignaalien muodostamiseksi.

Nämä ja muut nyt kyseessä olevan keksinnön piirteet on helpommin ymmärrettävissä alempana seuraavan yksityiskohtaisen selityksen perusteella ja oheisten piirustusten yhteydessä, joissa kuvio 1 näistä piirustuksista esittää osittain lohkokaavion muodossa ja osittain kaavamaisesti yleistä järjestelyä väritele-visiovastaanottimesta, jossa käytetään nyt kyseessä olevan keksinnön mukaisesti valmsitettua laitteistoa, kuvio 2 on lohkokaavio eräästä suoritusmuodosta nyt kyseessä olevaa keksintöä, kuvio 3 on graafinen esitys taajuusalueen aaltomuodoista, mitkä ovat käyttökelpoisia ymmärrettäessä kuvion 2 piirin toimintaa, kuvio 4 on graafinen esitys aikaperusteisista aaltomuodoista, mitkä ovat käyttökelpoisia ymmärrettäessä kuvion 2 piirin toimintaa, kuvio 5 on lohkokaavio eräästä toisesta nyt kyseessä olevan keksinnön suoritusmuodosta, kuvio 6 on graafinen esitys taajuusalueen aaltomuodoista, mikä on käyttökelpoinen ymmärrettäessä kuviossa 5 esitetyn, nyt 7 63145 kyseessä olevan keksinnön suoritusmuodon toimintaa, kuvio 7 on graafinen esitys aikaperusteisista aaltomuodoista, mitkä ovat käyttökelpoisia ymmärrettäessä kuviossa 5, nyt kyseessä olevan keksinnön suoritusmuodon toimintaa, kuvio 8 on kaavamainen kuva piirin sovellutuksesta nyt ky-sessä olevan keksinnön suoritusmuotoon, mikä on lohkokaavion muodossa esitetty kuviossa 5, kuvio 9 on lohkokaavio eräästä toisesta nyt kyseessä olevan keksinnön suoritusmuodosta, kuvio 10 on lohkokaavio vielä eräästä toisesta nyt kyseessä olevan keksinnön suoritusmuodosta, kuviot 11 ja 12 ovat graafisia esityksiä taajuusalueen aaltomuodoista, jotka ovat käyttökelpoisia ymmärrettäessä kuviossa 10 esitetyn suoritusmuodon toimintaa, kuvio 13 on lohkokaavio vielä eräästä nyt kyseessä olevan keksinnön suoritusmuodosta, ja kuviot 14 ja 15 ovat graafisia esityksiä taajuusalueen aaltomuodoista, jotka ovat käyttökelpoisia ymmärrettäessä kuviossa 13 esitetyn suoritusmuodon toimintaa.

Näissä piirustuksissa viitenumerot, jotka esiintyvät yhtä useammassa kuviossa viittaavat samaan tai vastaaviin osiin niissä.

Seuraavassa esitetyssä selityksessä voidaan eri kuvioissa esiintyvät samanlaiset komponentit muodostaa keskenään vastaavalla tavalla.

Viitaten nyt kuvioon 1 sisältää yleinen järjestely väri-television vastaanottimeen, missä käytetään nyt kyseessä olevaa keksintöä, merkinkäsittely-yksikön 12, joka toimii radiotaajuisten televisiomerkkien perusteella, mitkä vastaanotetaan antennissa ja kehittää soveliaiden välitaajuuspiirien (joita ei ole esitetty) sekä ilmaisinpiirien (joita ei ole esitetty) avulla videomerkin, joka muodostuu värikkyyden, valotiheyden, äänen ja tahdistuksen osuuksista. Videon ulostulo merkinkäsittely-yksiköstä 12 on kytketty väriarvon kanavaan 14, mihin sisältyy värin käsittely-yksikkö 16 sekä valoisuuden kanavaan 18, mihin sisältyy ensimmäinen valoisuuden merkin käsittely-yksikkö 20 sekä toinen valoisuuden merkin käsittely-yksikkö 22. Ulostulon merkit värin käsittely-yksiköstä 16, jotka edustavat esim. B-Y, G-Y sekä R-Y tietoa syötetään kuvaputken käyttölaitteelle 34, missä nämä merkit matriisikäsi- 8 631 45 tellään valoisuuden käsittelypiirin 22 ulostulon (Y) kanssa. Merkin käsittely-yksikön 20 tehtävänä on suhteessa vaimentaa niitä haitallisia merkin osuuksia/ kuten väriarvon tai äänen merkin osuuksia tai molempia näistä/ joita on läönä valoisuuden kanavalla 18/ sekä samanaikaisesti suhteessa lisätä suuren taajuuden komponenttien amplitudeja valoisuuden merkin osuuskissa täten parantaen muutosvasteita televisiovastaanottimessa. Merkinkäsittely-yksikkö 20 myöskin toivottavimmin toimii tasoittaen aikaviiveitä merkeissä, joita käsitellään väriarvon kanavalla 14 ja valoisuuden kanavalla 18. Ulostulo merkin käsittely-yksiköstä 20 kytketään valoisuuden käsittely-yksikköön 22 tämän toimiessa vahvistaen ja käsitellen videon merkkejä. Tämä vahvistettu ja käsitelty videon merkki kytketään kuvaputken käyttölaitteelle 34, Kontrastin säätö 32 on kytketty valoisuuden käsittely-yksikköön 22 säätämään videon merkin amplitudia ja täten säätämään kuvaputkella 28 tuotettujen kuvien kontrastia. Eräs sovelias kontrastin säätöjärjestely on kuvattuna US-patentissa n:o 3,804,981, keksijänä Jack Avins. Eräs toinen osa ulostulon merkistä merkinkäsittely-yksiköstä 12 kytketään synkronoinnin erottimeen 24, joka erottelee tai poistaa vaakasuuntaiset ja pystysuuntaiset tahtipulssit tästä videomerkistä. Tahtipulssit kytketään synkronisoinnin erottimesta 24 poikkeutuksen piiriin 26. Poikkeutuksen piirit 26 on kytketty kuvaputkelle 28 sekä suuren jännitteen yksikköön 30 säätämään elektronisäteen poikkeutusta tai pyyhkäisyä kuvaputkella 28 tavanomaiseen tapaan. Poikkeutuksen piirit 26 toimivat myös kehittäen sammutusmerkin vaakasuuntaisista ja pystysuuntaisista pulsseista. Sammutuksen merkki kytketään va-loisuusarvon käsittely-yksikköön 22 estämään valotiheyden käsitte-ly-yksikön 22 ulostulo pystysuuntaisten ja vaakasuuntaisten palautus jaksojen aikana, jotta taattaisiin kuvaputken 28 sammutus näiden vastaavien jaksojen aikana.

Yleinen piirin järjestely, mikä on esitetty kuviossa 1 soveltuu käytettäväksi väritelevisiovastaanottimessa, joka on sitä tyyppiä, joka on esitetty esimerkiksi RCA väritelevision huolto-tietokirjassa 1970 n:o T19 (koskee CTC-49 tyyppistä vastaanotinta), minkä kirjan on julkaissut RCA Corporation, Indianapolis, Indiana, U.S.A.

Merkinkäsittely-yksikköön 20 sisältyy merkin viivytyksen laitteet 36, mitkä on esitetty viivelinjana sekä joukko merkinkyt-kentälaitteita tai ulostuloja 38 kytkettynä viivejohtoon 36. Tämä 9 63145 merkin viivytyslaitteen 36 ja sivu-ulosottojen 38 yhdistelmä on joskus nimeltään ulosotollinen viivelinja. Vaikkakin viivelaite 36 on esitetty viivejohtona saattaa viivelaitteisto 36 olla jokin muukin sovelias laitteisto, jolla videon merkkiä viivytetään.

Esim. voidaan merkin viivytyslaitteet 36 muodostaa sarjasta va-rauskytkettyjä laitteita (CCD tyyppiä) tai varauksensiirtolaittei-ta. Vaikkakin sivu-ulosotot 38 on esitetty kytkettynä suoraan vii-vejohtoon 36 peräkkäisissä pisteissä pitkin tätä linjaa ne voidaan kytkeä millä tahansa muulla soveliaalla tavalla, mikä mahdollistaa merkin kytkennän kuten esim. kapasitiivisellä kytkennällä tai vastaavalla. Videon merkkiä viivytetään perkkkäisten sivu-ulosottojen 38 välillä vastaavien ennakolta määrättyjen aikavälien verran.

Nämä ulosotot 38 kytkevät viivytetyn videon merkin, mikä kehitetään kussakin ulosotoista 38, vastaavaan laitteeseen 40. Nämä laitteet 40 kehittävät merkin painottavan funktion ja nyt kuvatuissa suoritusmuodoissa ne säätävät merkin amplitudia. Laitteiden 40 tehtävänä on muuntaa videonmerkin amplitudia vastaavan ennakolta määrätyn vahvistuskertoimen verran täten aikaansaaden suuren joukon vastaavia amplitudiltaan säädettyjä eli painotettuja merkkejä. Painotuslaitteet 40 voidaan muodostaa mistä tahansa soveliaasta vahvistuksen säätöpiiristä, mihin sisältyvät esim. vahvistin, jossa vahvistusta voidaan säätää ennakolta määrättyihin arvoihin yksikkömäärän ali ja yli. Vaikkakin amplitudin säätölaitteet 40 on esitetty kytkettynä kuhunkin ulosotoista 38, jotta esitettäisiin yleinen toiminnan jäjestely merkinkäsittely-yksikölle 20 ei niiden välttämättä tarvitse olla erikseen järjestetty kaikissa tapauksissa. Täten esim. mikäli halutaan ennakolta määrätty vahvistus suuruudeltaan yksikön suuruisena saattaa erityinen amplitudin säätölaitteisto 40 muodostua pelkästään suorasta kytkennästä vastaavan ulosoton 38 ja yhteenlaskevan piirin 42 välillä.

Tuloksena ulovat amplitudiltaan säädetyt merkit yhdistetään algebrallisesti yhteenlaskupiirissä 42 niin että kehitetään video-merkki, jolla on parannettu muutosvaste ja mikä on suhteellisen vapaa haitallisista merkin osuuksista, kuten esim. väriarvon tai äänen merkin osuuksista tai molemmista. Yhteenlaskeva piiri 42 saattaa muodostua mistä tahansa soveliaasta piirijärjestelystä, jolla algebrallisesti lasketaan yhteen ja/tai vähennetään merkkejä kuten esim. operaatio- tai differentiaalivahvistimen järjestelystä tai vastaavasta. Amplitudin säätävät laitteet 40 saattavat 10 631 45 olla sisällytettynä yhteenlaskevaan piiriin 42. Esim. esittää kuvio 9 sellaista järjestelyä. Tämän lisäksi, kuten on jo mainittu, on väritelevision vastaanottimen rakenteessa, joissa on, kuten on esitettynä kuviossa 1, valoisuusarvon kanava ja väriarvon kanava, toivottavaa, että viiveosat 36 järjestetään tasoittamaan väriarvon ja valoisuusarvon kanavilla käsiteltyjen merkkien aikaviiveet.

Viitaten nyt kuvioon 2 on siinä esitetty lohkokaavion muodossa eräs tyyppi merkinkäsittely-yksikköä 20 kuvion 1 tapauksesta. Kolme ulosottoa 38a, 38b ja 38c on kytketty viivelinjaan 36 määrätyin välein vastaten vastaavasti ajallisia viiveaikoja Τβ, TD + sekä Tp + T.j + T2* Vii-veli-njaan 36 sisältyy osuus 37 jonka aikaviiveen väli TD ennen ulosottoa 38a on valittu aikaväliin verrattuna siten, että tasoitetaan valoisuusarvon ja väriarvon kanavilla käsiteltyjen merkkien aikaviiveet. Tämä tahtoo sanoa että aikojen TQ ja T^ summa on suuruudeltaan erotus niiden aikaviiveiden välillä, jotka liittyvät niihin merkkeihin, joita on käsitelty väriarvon ja valoisuusarvon kanavalla. Tämän lisäksi tulisi todeta, että merkkien yhdistämisestä tuloksena oleva merkki, joka kehitetään ulosotoissa sijoitettuna symmterisesti tietyn viivelin-jan pisteen ympärille omaa viiveajan, joka on suuruudeltaan keskiarvo yhdistettyjen merkkien aikaviiveistä. Tämän johdosta mikäli ulosotto 38b sijaitsee puolivälissä ulosottojen 38a ja 38c välillä niin ovat myös ajat ja T2 keskenään yhtä suuria, ja ulostulon merkki, joka muodostetaan yhdistelemällä merkit ulosotoista 38a ja 38c omaa sellaisen aikaviiveen, joka on yhtä suuri kuin mitä on se aikaviive, joka tarvitaan tasoittamaan niiden merkkien aikaviive, joita on käsitelty väriarvon ja valoisuusarvon kanavilla.

Kukin ulosotoista 38a, 38b ja 38c on kytketty vastaavaan painotuslaitteeseen 40a, 40b ja 40c. Painotuslaitteet 40a, 40b ja 40c ovat vahvistimia (tai vaimentimia) tai vastaavia järjestettynä muuntamaan videomerkin amplitudia kun se kehitetään ulosotoissa 38a, 38b ja 38c vastaavien ennakolta määrättyjen määrien A, B ja C verran. Yhteenlaskeva laite 212 on kytketty mukaan vähentämään algebrallisesti amplitudiltaan säädetyt ulostulomerkit painotus-laitteista 40a ja 40c vähentäen ne amplitudiltaan säädetystä ulos-tulomerkeistä painotuslaitteista 40b. Yhteenlaskevat laitteet 212 voidaan muodostaa mistä tahansa soveliaasta piiristä, joka suorittaa algebrallisen yhteenlaskun kuten esim. operaatiovahvistimesta, vastusmatriisista tai vastaavasta. Ulostulon merkki yhteenlaske- 11 631 45 vasta laitteesta 212 kytketään korostuksensäätöpiiriin 214, jonka tehtävänä on muuntaa ulostulon merkin amplitudia yhteenlaskevasta osasta 212. Korostuksensäätöpiiri 214 voidaan muodostaa mistä tahansa soveliaasta säädettävän vahvistuksen laitteesta, kuten on sinänsä tunnettua alalla, kuten esim. muuttuvan vahvistuskertoimen vahvistimesta ja se voidaan järjestää tuottamaan tietty vahvistuksen toimialue, joka alkaa yksikköä pienemmistä arvoista jatkuen yksikköä suurempiin arvoihin saakka. Ulostulot yhteenlaskevista laitteista 212 ja painatuslaitteesta 40b yhdistetään yhteenlaske-vaan osaan 216, mikä saattaa olla samankaltainen kuin yhteenlaske-va osa 212, missä sitten nämä kaksi ulostuloa lasketaan algebrallisesti yhteen muodostamaan ulostulon merkki.

Kuvion 2 mukaisen järjestelyn toimintaa on helpointa ymmärtää viitattaessa kuvioihin 3 ja 4, jotka vastaavasti esittävät taajuuden toiminta-aluetta ja ajallista toiminta-aluetta aaltomuodoissa, joita aikaansaadaan erilaisissa piirin pisteissä kuvion 2 mukaisessa järjestelyssä.

Ennenkuin kuvataan kuviota 3 tulee lyhyesti selostaa amplitudin ja taajuuden välisen vasteen ominaisarvot sivu-ulosoton viive johdosta tai vastaavasta laitteesta. Alan asiantuntija huomaa helposti, (kuten on kuvattuna jo aikaisemmin mainitussa US-paten-tissa 2.263.376) että amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio tietyllä viivelinjan osuudella, mikä muodostaa viiveajan T syötettyihin merkkeihin on ilmaistavissa kertoimena, joka muuttuu

-Ί [l/T

eksponentiaalisesti taajuuden funktiona, se tahtoo sanoa e J , missä e on luonnollisen logaritmin kantaluku. Tulisi todeta, että amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä merkkiin, joka kehittyy ulosottoon, joka sijaitsee viitepisteessä jossa T=0 on tasainen koska e^ = 1. Tulisi edelleen todeta, että amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio, mikä liittyy siihen kun algebrallisesti lasketaan yhteen kaksi merkkiä, jotka on kehitetty vastaavissa ulosotoissa sijaiten symmetrisesti vertailupis-teen ympärillä vaihtelee kosinifunktion mukaisesti.

Täten voidaan nähdä kuviossa 3 olettaen esimerkkitapauksen vuoksi, että aikavälit ja Tj ovat kumpikin valittu suuruudeltaan aikavälin T suuruisiksi ja ennakolta määrätyt arvot A, B ja C on valittu vastaavien suhteellisten arvojen suuruudeltaan 1/2, 1 ja 1/2 suuruisiksi, että kuvion 2 mukaisella laitteella amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio vaihtelee kosinifunktion tapaan, 12 631 45 jonka jakson pituus on 1/T sijoitettuna tason 312 päälle. Tämän siirtofunktion kosiniosuus saadaan lisäämällä yhteen amplitudiltaan säädetyt merkit, jotka kehitetään ulosotoissa 38a ja 38c. Voimakkuustaso 312 kehitetään amplitudiltaan säädetystä merkistä, joka aikaansaadaan ulosotossa 38b. Edelleen esimerkkitapauksen kyseessä ollen on kuvion 2 mukaisella laitteistolla amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion kokonaisarvo 314a kun korostuksen säätöpiirin 214 vahvistuskerroin on asetettu arvoon 0,15 ja amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion kokonaisfunktio 314b kun korostuksen säätöpiirin 214 vahvistuskerroin on asetettu määrään 0,5.

Kun tarkastellaan kuviota 3, ovat tietyt kuvion 2 merkinkä-sittely-yksikön ominaisuudet ymmärrettävissä. Voidaan nähdä, että sijaintipaikat taajuusakselilla maksimin ja minimin pisteille amplitudissa taajuuteen nähden kuvion 3 mukaisessa siirtofunktiossa voidaan sovittaa halutulla tavalla valitsemalla aikaväli, joka vastaa ulosottojen 38a ja 38c erotusväliä kuviossa 2. Voidaan myös nähdä, että ulostulon merkin kaistaleveys on säädettävissä yhdis-telmätason 312 avulla mikä saadaan ulosotosta 38b aikaansaadulla merkillä ja kosinimuotoinen siirtofunktio yhdistämällä merkit kehitettynä ulosotoissa 38a ja 38c. Edelleen voidaan nähdä, että huipun amplitudi eli maksimiominaisuuksia voidaan säätää säätämällä korostuksensäätöpiirin 214 vahvistusta. Korostuksensäätöpii-rin 214 asetukset eivätkuitenkaan vaikuta merkinkäsittely-yksikön ominaisuuksiin tasajännitteisellä (se tahtoo sanoa nollataajuisella) virralla. Tämä ominaisuus on erityisen toivottava, koska kuvan kirkkaus, mikä määräytyy valotiheyssignaalin tasajännitekomponen-tista, ei riipu korostuksensäätöpiirin 214 asetuksesta. Korostuk-sensäätöpiiri 214 ei myöskään vakuta minimipisteiden amplitudiin. Tämä on toivottavaa, koska korostuksen säätö ei nyt vaikuta loukun-muodostukseen taikka haitallisten merkkien amplitudin pienenemiseen. Esim. mikäli aika T valitaan vastaamaan värin apukantoaallon taajuuden (mikä on esim. 3,58 MHz) käänteisarvoa voidaan taajuus-komponentit nollakohdan ja 3,58 MHz välillä säätää amplitudiltaan aikaansaamaan korostus ilman että häiritään minimivastetta 3,58 MHz kohdalla.

Täten kohdistaen kuvioiden 2 ja 3 selitys kuvion 1 mukaiseen väritelevision vastaanottimen laitteistoon voidaan valitsemalla aikaväli ulosottojen 38a ja 38c välillä kuvion 2 mukaista merkin- 13 6 314 5 käsittely-yksikköä käyttää suhteessa tehostamaan suuren taajuuden komponentteja valoisuusarvon merkin osuuksissa verrattuna väriarvon merkin osuuksiin tai äänen merkin osuuksiin tai molempiin nähden jotka esiintyvät valoisuusarvon kanavassa.

Viitaten nyt kuvioon 4 on siinä esitetty erilaisia aikaperusteisia aaltomuotoja, jotka edustavat merkkejä, joita vaikuttaa vastaavissa piirin pisteissä merkinkäsittely-yksikössä kuviossa 2. Kuvio 4A on graafinen esitys viivytetyistä videomerkeistä merkittynä a, b ja c näiden ollessa kehitetty vastaavasti ulosotoissa 38a, 38b ja 38c merkinkäsittely-yksikössä kuviossa 2. Kuvio 4B on graafinen esitys erilaisista yhdistelmistä, joita tunnistetaan vastaavilla algebrallisilla lausekkeilla viivytetyistä videon merkeistä a, b ja c kehitettynä kuvion 2 merkinkäsittely-yksikössä. Kuvio 4C on graafinen esitys ulostulon merkistä käsittely-yksiköstä kuviossa 2. Esimerkkitapauksessa voidaan olettaa, että siirtymäaika amplitudin nolla ja amplitudin 1 välillä on 100 nanosekuntia. Vertailun kannalta otetaan siirtymäajat amplitudin 0 ja amplitudin 1 välillä aaltomuodon jyrkkyyden mitaksi. Edellyttäen että nousuaika viivelinjassa 36 kuviosta 2 on häviävän pieni näiden viivytetyn videon merkkien a, b ja c jyrkkyys on myös 100 nanosekuntia. Myös voidaan esimerkkitapauksessa olettaa, että ajat T1 ja T2 ovat kumpikin suuruudeltaan 100 nanosekuntia, suureet A, B ja C ovat vastaavasti suuruudeltaan 1/1, 1 ja 1/2 ja korostuksensäätöpiirin 214 vahvistus asetetaan suuruudeltaan yksikön suuruiseksi. Viitaten nyt kuvioon 4C voidaan nähdä, että ulostulon merkillä on esi-siirtymä (amplitudeja nollapisteen alapuolella) sekä jälkisiirty-mää (amplitudi yli ykkösen arvon) suuruudeltaan yhtä suurena ja ajalliselta kestoajaltaan yhtä suurena. Voidaan myös nähdä, että ulostulon merkillä on jyrkempi amplitudin siirtymä kuin sisääntu-levalla videosignaalilla. Tulisi todeta, että ennakkosiirtymän ja jälkisiirytmän amplitudia voidaan säätää valitsemalla ennakolta määrätyt arvot A ja C kun taas ennakkosiirtymän ja jälkisiirtymän kestoaikaa voidaan säätää valitsemalla aikavälit sivu-ulosottojen 38a, 38b ja 38c välillä. Tulisi edelleen todeta, että amplitudin siirtymän jyrkkyys ja ennakkosiirtymän ja jälkisiirtymän amplitudit ulostulon merkissä ovat säädettävissä valitsemalla korostuksensäätöpiirin 214 vahvistuskerroin.

Nyt voidaan todeta, että esisiirtymien ja jälkisiirtymien kehittäminen piirillä riippuu vaiheen lineaarisuudesta tässä pii- 14 631 45 rissä funktiona taajuudesta ja että yhtä suurien ennakkosiirtymien ja jälkisiirtymien kehittäminen vastaa oleellisesti lineaarista vaihetta taajuuteen nähden ominaisarvoissa. Vaiheen ja taajuuden välinen ominaiskäyrä korostuspiirissä kuviossa 2 on säädettävissä säätämällä amplitudiltaan säädettyjen merkkien kehittämistä kun nämä liittyvät ulosottoihin 38a ja 38c. Esimerkiksi vaikkakin ylläkuvatussa esimerkkitapauksessa aikavälit ja T2 valittiin keskenään yhtä suuriksi saattaa olla toivottavaa että aikavälit ja T2 valitaan keskenään erisuuriksi niin että aikaansaadaan ennakkosiirtymä ja jälkisiirtymä, joilla on keskenään erisuuruiset ajalliset kestoajat, jotta kompensoitaisiin vaiheen ja taajuuden välisiä epälineaarisuuksia muissa videon merkin käsittelysysteemin osuuksissa. Vastaavasti saattaa olla toivottavaa valita ennakolta määrätyt suuruudet A ja C keskenään erisuuriksi, jotta kompensoitaisiin vaiheen ja taajuuden välisiä epälineaarisuuksia videon merkin käsittelysysteemin muissa osuuksissa.

Kun valitaan ennakolta määrätyt arvot A ja C ja aikavälit vastaten sivu-ulosottojen 38a, 38b ja 38c ajallista erotusta ovat valoisuusarvon merkin amplitudin siirtymät tehostettavissa kehittämällä säädettyjä esisiirtymiä ja jälkisiirtymiä. Kun valitaan korostuksen säätöpiirin 214 vahvistuskerroin on amplitudin siirtymien jyrkkyys valoisuuden merkissä säädettävissä.

Viitaten seuraavassa kuvioon 3 niin mikäli halutaan, että minimiamplitudi sijaitsee värin alakantoaallon taajuudella eli kohdassa 3,58 MHz jotta suhteessa vaimennettaisiin väriarvon merkin osuuksia valitaan aika T likimäärin 280 nanosekuntia pitkäksi, se tahtoo sanoa värin apukantoaallon taajuuden käänteisarvoksi.

Kun täten valitaan T likimääräisesti 280 nanosekuntia pitkäksi, esiintyy amplitudin ja taajuuden välisen ominaiskäyrän amplitudin huippu valoisuusarvon merkissä likimäärin 1,79 MHz kohdalla. Mikäli on toivottavaa, että amplitudin ja taajuuden välisen ominais-käyrän huippu esiintyy suhteessa suuremmalla taajuuden komponenteilla valoisuusarvon merkissä, se tahtoo sanoa taajuuden komponenteilla lähempänä värin alakantoaallon taajuutta kuin mitä on puolet värin apukantoaallon taajuudesta (1,78 MHz) niin, että pyritään maksimoimaan suurtaajuusvaste valoisuusarvojen kanavalle samanaikaisesti aikaansaamalla värin alakantoaallon loukkuunjättäminen, saatetaan kuvion 5 mukaista merkinkäsittely-yksikköä pitää edullisempana kuvion 2 mukaiseen merkinkäsittely-yksikköön verrattuna.

15 63145

Lohkokaavion muodossa kuviossa 5 esitetty suoritusmuoto on edullisimmin käytössä merkinkäsittely-yksikkönä 20 kuviosta 1 koska se aikaansaa suhteellisen suurtaajuisen korostuksen, mikä sopii yhteen tehokkaan loukunmuodostuksen kanssa. Kuvion 5 mukainen merkin käsittely-yksikkö sisältää viivelinjan 36' (tai muun laitteen, joista yllä on mainittu), mikä toimii videon merkin perusteella. Ulosotot 38a', 38b’, 38c' sekä 38d' on kytketty viive-linjaan 36' määrätyin välein vastaten aikavälejä ', T2' ja T^'. Viivelinja 36' sisältää osuuden 37' jonka aikaviiveen osuus on TD' mikä sijaitsee ennen ulosottoa 38a' ja mikä on valittu tämän linjan muihin osuuksiin verrattuna siten, että tasoitetaan aikaviiveet merkeissä, joita on käsitelty valoisuuden ja väriarvon kanavilla. Valoisuuden ja väriarvon kanavilla käsiteltyjen merkkien aikaviiveiden tasoittamisen kannalta on toivottavaa, että aikojen TD', T.j ' sekä T2'/2 summa on suuruudeltaan yhtä suuri kuin erotus aikaviiveiden välillä merkeissä, jotka on käsitelty väriarvon ja valoisuuden kanavilla. Tämän lisäksi koska merkki, joka on seurauksena niiden merkkien yhdistämisestä, joita kehitetään viive-linjan keskipisteen ympärille symmetrisesti sijoitetuissa ulosotoissa on aikaviiveeltään yhtä suuri kuin mitä on keskimääräiset aikaviiveet yhdistetyille merkeille, niin mikäli aikavälit ' ja ' valitaan keskenään yhtä suuriksi on ulostulon merkillä aikaviive, joka on suuruudeltaan yhtä suuri kuin mitä on se aikaviive, mikä tarvitaan tasoittamaan väriarvon ja valoisuuden kanavilla käsiteltyjen merkkien aikaviiveet.

Kukin ulosotoista 38a', 38b', 38c’ ja 38d' on kytketty vastaavasti vastaavaan painotuslaitteeseen 40a', 40b', 40c' sekä 40d'. Painotuslaitteiden 40a', 40b', 40c' sekä 40d' tehtävänä on muuntaa videomerkin amplitudia vastaavilla ennakolta määrätyillä suureilla A', B', C ja D'. Amplitudi säädetyissä tai painotetuissa ulostulon merkeissä keskimmäisessä kahdessa painotuslaitteista 40b' ja 40c' vastaten sivu-ulosottoja 38b' sekä 38c' kytketään yhteenlas-kevaan osaan 412. jossa ne lasketaan algebrallisesti yhteen. Ulostulon merkit yhteenlaskevista laitteista 412 kytketään yhteenlaskun laitteeseen 414. Amplitudiltaan säädetyt ulostulon merkit ulommista painotusosista 40a' sekä 40d' vastaten ulosottojen sijaintipaikkoja 38a' sekä 38d' kytketään yhteenlaskuosaan 414, missä ne vähennetään yhteenlaskuosan 412 ulostulon merkistä. Ulostulon merkki yh-teenlaskimesta 414 kytketään korostuksensäätöpiiriin 416, jonka 16 631 45 tehtävänä on muuntaa yhteenlaskevan osan 414 ulostulon merkin amplitudia. Ulostulon merkki korostuksensäätöpiiristä 416 sekä ulostulon merkki yhteenlaskevasta osasta 412 kytketään yhteenlaskun laitteeseen 418, missä ne lasketaan algebrallisesti yhteen niin että kehitetään ulostulon videon merkki.

Kuvion 5 korostuspiirin toiminta tullaan esittämään esimerkkitapauksessa, jossa suureet ', T2' ja T^' valitaan kaikki suuruudeltaan 140 nanosekuntia pitkiksi, se tahtoo sanoa puoleksi värin apukantotaajuuden 3,58 MHz käänteisarvosta ja ennakolta määrätyt suureet A', B', C ja D' valitaan kukin suuruudeltaan 1/2 suuruiseksi.

Viitaten nyt kuvioon 6 on siinä esitetty erilaisia taajuus-perusteisia aaltomuotoja, jotka liittyvät kuvion 5 korotuspiiriin. Nämä aaltomuodot tunnistetaan algebraalisilla lausekkeilla, jotka edustavat viivytettyjen videomerkkien yhdistelmiä, mitkä tunnistetaan suureina a', b', c' ja d' kehitettynä vastaavasti ulosottojen kohdissa 38a', 38b', 38c' ja 38d'.Ulostulo on esitetty kahta korostuspiirin 416 vahvistuksen asetusta varten, se tahtoo sanoa 50 % arvoa varten ja 75 % arvoa varten. Tarkasteltaessa kuviota 6 tulisi muistaa, että kuten jo yllä on kuvattu, johtaa amplitudiltaan säädettyjen merkkien parien yhteenlaskeminen algebraalisesti amplitudin ja taajuuden väliseen siirtofunktioon, joka noudattaa kosi-nilakia. Täten kun amplitudiltaan säädetyt merkit vastaten ulosottoja 38a' ja 38d' joita erottaa aikaväli suuruudeltaan 3 x 140 nanosekuntia lasketaan algebraalisesti yhteen on tuloksena kosi-nimuotoinen amplitudin ja taajuuden välinen ominaiskäyrä, jota on osoitettu lausekkeella 1/2(a' + d'). Tämä ominaiskäyrä on toistu-mistaajuudeltaan 4/3 x 3,58 MHz. Vastaavasti kun amplitudiltaan säädetyt merkit vastaten ulosottoja 38b'ja 38c', joita erottaa aikaväli suuruudeltaan 140 nanosekuntia lasketaan algebraalisesti yhteen on tuloksena kosinimuotoinen amplitudin ja taajuuden välinen ominaiskäyrä, jota on ilmaistu lausekkeella 1/2(b' + c').

Tällä ominaiskäyrällä on toistumistaajuutena 4 x 3,58 MHz.

Kuviota 6 tarkastelemalla voidaan nähdä, että amplitudiltaan säädettyjen merkkien yhdistelmä, mikä liittyy ulosottoihin 38a' sekä 38d' johtaa amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion muodostumiseen, jota kuviossa 6 on tunnistettu merkinnällä 1/2(a' + d'), mikä säätää ulostulomerkin korostusta tai tehostusta. Voidaan myös nähdä, että amplitudiltaan säädettyjen merkkien yhdis- 17 631 45 telmä, kun nämä liittyvät ulosottoihin 38b' ja 38c', johtaa amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion muodostumiseen, jota kuviossa 6 tunnistetaan merkinnällä 1/2 (t>* + c'), mikä yhdistettynä korostuksensäätöominaiskäyrään säätää ulostulon merkin kaistanleveyttä. Edelleen voidaan nähdä, että amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion huippu vaihtelee korostuksensäätöpiirin 416 vahvistuksen asetuksen mukaisesti. Tulisi todeta, että korostuksensäätöpiirin 416 säädöt eivät vaikuta ominaiskäyrän amplitudiin tasajännitteellä (toisin sanoen nollataajuudella) ja tämän johdosta kuvan kirkkaus ei ole korostuksensäätöpiirin 416 säädön vaikutuksen alainen. Tulisi myös todeta, että korostuksensäätöpiirin 416 säädöt eivät oleellisesti vaikuta löukunmuodostuksen (mini-misuuruinen vaste) taajuuteen.

Viiveen ajan aikavälien T^', T2 ' ja T^' valitseminen 140 nanosekunnin suuruiseksi on edullista, koska se tuottaa ulostulon merkin, jossa amplitudin ja taajuuden välisen ominaiskäyrän huip-puamplitudin on suhteellisen suurella taajuudella, likimain 2/3 x 3.58 MHz (se tahtoo sanoa 2,4 MHz) ja silti aikaansaadaan tehokas 3.58 MHz loukunmuodostus. Tulisi kuitenkin todeta, että esimerkkitapauksena annetut arvot ovat muunnettavissa tarpeen mukaan, kuten erityisissä sovellutuksissa sopii. Esim. saattaa olla toivottavaa valita T2' suuruudeltaan 110 nanosekuntia suuruiseksi ja valita T^' ja T^' suuruudeltaan 140 nanosekuntia suuruisiksi. Tässä tapauksessa on amplitudin ja taajuuden välinen ominaiskäyrä ulostulon merkille arvoltaan oleellisesti nolla likimain 4,5 MHz kohdalla kun taas sillä on huippuamplitudi likimain 2/3 x 3,58 MHz (se tahtoo sanoa 2,4 MHz) kohdalla. Täten kuvion 5 mukaista mer-kinkäsittelylaitetta voidaan muuntaa siten, että taajuuden komponentit väriarvon ja äänen merkin osuuksien alueella videon merkissä suhteellisesti vaimennetaan kun taas suhteellisen suuritaajui-sia komponentteja valoisuuden merkin osuudesta voidaan suhteessa lisätä amplitudiltaan.

Täten aikaansaamalla algebraalinen yhdistelmä amplitudiltaan säädetyistä merkeistä ennakolta määrätyllä tavalla aikaansaa kuvion 5 korostuspiiri väriarvon ja äänen merkkien osuuksien suhteellisen vaimennuksen tai molemmat ja samanaikaisesti se suhteessa vahventaa amplitudia suhteellisen suuren taajuuden komponenteille valoisuuden merkin osuuksissa.

18 631 45

Viitaten nyt kuvioon 7 on siinä esitetty erilaisia ajallisia aaltomuotoja, jotka liittyvät kuvion 5 korostuspiiriin. Kuvio 7A on graafinen esitys viivytetyistä videon merkeistä, joita merkitään a', b', c' ja d' kehitettynä vastaavasti ulosotoissa 38a', 38b?, 38c' ja 38d' kuvion 5 mukaisessa merkinkäsittely-yksikössä. Kuvio 7B on graafinen esitys erilaisista yhdistelmistä viivytettyjä videon merkkejä a', b', c' ja d' kehitettynä kuvion 5 mukaisella merkinkäsittely-yksiköllä. Kuvio 7C on graafinen esitys ulostulon merkistä kuvion 5 mukaisessa merkinkäsittely-yksi-kössä. Esimerkkitapauksessa voidaan olettaa, että sisääntulon videon merkeillä on siirtymäaika amplitudien 0 ja 1 välillä suuruudeltaan 280 nanosekuntia. Mikäli viivelinjan 36' nousuaika oletetaan häviävän pieneksi, on viivytettyjen videomerkkien a', b', c' ja d' siirtymäaika myös 280 nanosekuntia. Selvyyden kannalta on esitetty ainoastaan ulostulon merkki vahvistuksen asetukselle korostuksen säätöpiirissä 416 suuruudeltaan yksikön suuruisena.

Kuvion 7 tarkastelu osoittaa, että ulostulon merkki sisältää jälkisiirtymän ja esisiirtymän, jotka ovat säädetty amplitudiltaan säädetyillä merkeillä, mitkä liittyvät ulosottoihin 38a' ja 38d'. Esisiirtymän ja jälkisiirtymän amplitudit säädetään ennakolta määrättyjen arvojen A' ja D' valinnalla kun taas ennakko-siirtymän ja jälkisiirtymän ajalliset kestoajat ovat säädettävissä valitsemalla aikavälit ' ja T^'. Tulisi todeta, että ulostulon merkin jyrkkyys on suurempi kuin mitä on sisääntulon videon merkin jyrkkyys. Edelleen vaikuttaa vahvistuskertoimen säädön asettaminen korostuksen säädön piirissä 416 sekä jyrkkyyteen että amplitudiin esisiirtymässä ja jälkisiirtymässä ulostulon merkissä.

Kun täten algebrallisesti yhdistetään amplitudiltaan säädetyt merkit ennakolta määrätyllä tavalla aikaansaa kuvion 5 koros-tuspiiri amplitudin siirtymät, jotka ovat suhteellisen jyrkkiä ja joilla on säädetty ennakkosiirtymä ja jälkisiirtymä, mikä tehostaa amplitudin siirtymien funktiota.

Tulisi todeta, että vaiheen ja taajuuden välinen ominais-käyrä kuvion 5 merkinkäsittely-yksikössä on helposti säädettävissä säätämällä amplitudiltaan säädettyjä merkkejä, joita liittyy ulosottoihin 38a' ja 38d'. Esim. lineaarinen vaiheen ja taajuuden välinen ominaiskäyrä vastaa keskenään yhtä suuren ennakkosiirtymän ja jälkisiirtymän muodostamista. Tämän johdosta vaikkakin ennä- 1 9 63145 koita määrätyt arvot A1 ja DV valittaisiin keskenään yhtä suuriksi ja aikaviiveen välit ' ja ' valittaisiin keskenään yhtä suuriksi ylläkuvatussa esimerkissä niin että aikaansaadaan lineaarinen vaiheen ja taajuuden välinen ominaiskäyrä, mikä tulee näkyviin yhtä suurena esisiirtymänä ja jälkisiirtymänä ovat amplitudiltaan säädetyt merkit, jotka liittyvät sivu-ulosottoihin 38a' ja 38d' säädettävissä niin, että aikaansaadaan keskenään eri suuruiset ennakkosiirtymä ja jälkisiirtymä, jotta kompensoitaisiin vaiheen ja taajuuden välisiä epälineaarisuuksia muissa osuuksissa videon merkin käsittelysysteemiä.

Kuviossa 8 on esitetty eräs suoritusmuoto tämän keksinnön toteutuksesta, mikä on esitetty lohkokaavion muodossa kuviossa 5, mistä huomattava osuus (sisällytettynä katkoviivojen 810 sisälle) soveltuu rakennettavaksi integroituna piirinä. Kuviossa 8 esitetyt vastusarvot on valittu esimerkkitapauksen vuoksi tuottamaan ennakolta määrätyt suureet suuruudeltaan A' = 1/2, B' = 1/2, c' = 1/2 ja D' = 1/2, mikä sopii yhteen kuvion 5 piirin toiminnan ku-vaamisesssa käytettyyn esimerkkiin. Tulisi huomata, että kuvion 8 piiriä voidaan muuntaa niin että aikaansaadaan muita ennakolta määrättyjä arvoja ja muutoin sovittaa sitä erityiseen sovellutus-tapaukseen.

Kuviossa 8 on viivelinja 36' valittu toimimaan siten, että tasoitetaan aikaviiveet merkeissä joita on käsitelty väriarvon kanavalla 14 ja valoisuuskanavalla 18 kuviossa 1 sen lisäksi, että viivytetään sisääntuloa videon merkille peräkkäisten sivu-ulosottojen 38a'm 38b', 38c' ja 38d' välillä ennakolta määrättyjen aikavälien verran. Videon merkkien syöttölähde (mitä ei ole esitetty) on ulostulon impedanssiltaan tyypillisessä tapauksessa likimääräisesti yhtä suuri kuin viivelinjan 36' luonteenomainen impedanssi, jotta saatettaisiin minimiinsä merkin heijastumat viivelinjan 36' sisääntulon kytkinnavassa. Viivelinja 36' päätetään impedanssiin 812, jonka arvo valitaan likimäärin yhtä suureksi kuin mitä on viivelinjan 36' luonteenomaisen impedanssin arvo, jotta saatettaisiin minimiinsä linjan loppupään heijastumat.

Ulosotto 38a' ja 38d' on vastaavasti kytketty kahteen sisääntuloon differentoijavahvistimesta 814, mikä muodostuu NPN transistoreista 811 ja 818, missä viivytetyn videon merkit aikaansaatuina vastaavasti ulosotoissa 38a' ja 38d' painotetaan ja lasketaan aritmeettisesti yhteen niin että kehitetään merkki vastuk- 20 631 45 sien 820 ja 822 liitospisteeseen differentiaalivahvistimessa 814 suuruudeltaan yhtä suurena kuin 1/2(a* + d'). Sisääntulon impedanssi differentiaalivahvistimeen 814 tehdään suhteellisen korkeaksi verrattuna viivelinjan 36' ominaisimpedanssin määrään valitsemalla sopivasti transistoreiden 811 ja 818 emitterivastuk-sien arvot.

Ulosotot 38d' ja 38c' kytketään vastaavasti vastuksien 824 ja 826 kautta transistorin 816 kannalle, millä on yhteisemitteri-kytkennän rakenne ja jotka muodostavat yhdessä vastuksien 824 ja 826 kanssa yhteenlaskevan piirin. Vastukset 824 ja 826 valitaan suhteellisen suurten arvojen mukaisesti verrattuna viivelinjan 36' ominaisimpedanssin arvoon niin, ettei kuormiteta viivelinjaa 36'. Merkki transistorin 816 emitterillä on suuruudeltaan 1/2(b' + c').

Tulisi todeta, että 1/2(b'+ c') merkki voidaan kehittää samaan tapaan kuin kehitettiin 1/2(a1 + d') merkki, mutta se on havainnollistettu kehitettynä yhteenlaskupiirissä, joka muodostuu transistorista 816 ja vastuksista 824 ja 826, jotta rajoitettaisiin integroituun piiriin tarvittavia sisääntulon kytkinnapoja.

Nämä 1/2(b' + c') sekä 1/2(a' + d*) merkit kytketään vastaavasti emitteriseuraajaasteiden kautta, jotka muodostuvat vastaavasti NPN transistoreista 828 ja 830 differentiaalivahvistimen 832 sisääntuloihin. Differentiaalivahvistin 832 muodostuu NPN transistoreista 836 ja 834, missä 1/2(a' + d') merkki vähennetään 1/2(b* + c') merkistä täten kehittäen merkin, joka on suuruudeltaan g/T/2(b'+c')-1/2(a'+d'^7 transistorin 834 kollektorilla, missä G on differentiaalivahvistimen 832 vahvistuskerroin.

Differentiaalivahvistimen 832 vahvistuskerrointa G voidaan säätää säätämällä jännitettä korostuksensäätöpiirin, joka muodostuu NPN transistoreista 838, 848 ja 850 korostuksensäädön kytkin-navassa. Tämä säätö vastaa kuvion 5 korostuksensäätöpiirin 416 vah-vistuskertoimen asettamista. Korostuksensäätöpiiri on kytketty transistorin 834 emitteri ja kollektoripiireille siten, että differentiaalivahvistimen 832 vahvsituskerroin on säädettävissä ilman, että oleellisesti muutettaisiin tasajännitettä differentiaalivahvistimen 832 ulostulossa seurauksena korostuksensäädön jännitteestä. Tämä tahtoo sanoa, että virta syötettynä transistorin 834 emitteripiiriin transistorin 838 kollektorilta ja virta syötettynä transistorin 834 kollektoripiiriin transistorin 848 21 63145 kollektorilta on mitoitettu muuttamaan tasajännitteen komponenttia ulostulon merkissä differentiaalivahvistimessa 832 oleellisesti yhtä suurin ja vastakkaisin siirroin seurauksena muutoksesta korostuksensäädön jännitteessä.

Differentiaalivahvistimen 832 ulostulo on kytketty NPN transistorin 840 kannalle, sen muodostaessa yhdessä sarjakytket-tyjen vastuksien 842, 844 ja 846 kanssa emitteriseuraajän piirin.

Se 1/2(b'+c') merkki, mikä aikaansaadaan NPN transistorin 828 emitterillä kytketään vastuksien 844 ja 846 liitospisteeseen, missä se lasketaan algebrallisesti yhteen G/T/2(b'+c') - 1/2(a'+d')_7 merkin kanssa muodostaen ulostulon merkin.

Viitaten nyt kuvioon 9 on siinä esitetty keksinnön eräs suoritusmuoto, joka on samankaltainen kuin kuvion 5 suoritusmuoto ja joka on yksinkertaistettu rakenne, joka on saatu mahdolliseksi käyttämällä heijastettuja merkkejä kun viivelinja 36" on sopivalla tavalla päätetty (mikä on esitetty avoimena piirinä), jotta aikaansaataisiin heijastettuja merkkejä. Ulosotto 912 sijaitsee paikassa, joka vastaa aikaviiveen väliä (T^ "+T2"+T3") /2 jossa T^", T2" ja " vastaavat aikaviiveen välejä T,j ', T21 ja T^' kuviosta 5 viive-linjan avoimesta päästä lukien ja kehittävät merkit, jotka ovat samankaltaisia kuin se merkki, joka on tuloksena kun lasketaan yhteen ulosotoissa 38a' ja 38d' kehitetyt merkit kuviosta 5. Ulosoton 914 paikka sijaitsee sellaisessa pisteessä, joka vastaa aika-viitettä T2"/2 viivelinjan 36" avoimesta päästä lukien ja se kehittää merkin, joka on samankaltainen kuin se merkki, joka on tuloksena ulosotoissa 38b' ja 38c' kuviossa 5 kehitettyjen merkkien yhteenlaskemisesta. Täten kehitetään suoraan saatu a" merkki ja heijastettu d" merkki, mikä on viivytetty a" merkkiin nähden viive-ajan verran, joka on suuruudeltaan " + T2" + T3" ulosottoon 912 niin että muodostuu tuloksena oleva merkki, jonka merkintä on a" + d". Vastaavasti suora b" merkki ja heijastettu c" merkki viivytettynä edellisestä b" merkistä aikaviiveen verran, joka on suuruudeltaan yhtä kuin T2" kehitetään ulosottoon 914 niin että muodostuu tuloksena oleva merkki merkinnältään b" + c".

Edellämainittu a" + d" merkki kytketään painotuslaitteisiin 916. Myös b" + c" merkki kytketään painotuslaitteisiin 918. Ulostulon merkki painotuslaitteesta 916 vähennetään painotuslaitteen 918 ulostulosta yhteenlaskevassa osassa 920. Ulostulon merkki yh-teenlaskevasta laitteesta 920 kytketään korostuksensäätöpiirin 922 22 63145 kautta yhteenlaskevaan laitteeseen 924, missä se lasketaan yhteen painotuslaitteen 918 ulostulon merkin kanssa niin että kehittyy ulostulon merkki.

Tulisi todeta, että vaikkakin kuviossa 5 amplitudiltaan säädettyjen merkkien amplitudit vastaten ulosottojen paikkoja 38a', 38b', 38c' ja 38d' ovat mahdollisesti erikseen säädettävissä asettamalla ennakolta säädetyt arvot painotuslaitteissa 40a', 40b', 40c' ja 40d' säädetään amplitudiltaan säädettyjen merkkien amplitudeja, mitkä kehitetään suorien ja heijastettujen merkkien avulla aikaansaatuna ulosotoissa 912 ja 914 pareittain. Se tahtoo sanoa, että painotuslaite 916 säätää molempien niiden amplitudiltaan säädettyjen merkkien amplitudeja, jotka kehitetään suoran ja heijastetun merkin avulla saatuna sivu-ulosotosta 912 ja painotuslaite 918 säätää molempien amplitudiltaan säädettyjen merkkien amplitudeja, jotka kehitetään suorien ja heijastettujen merkkien avulla aikaansaatuna ulosotossa 914.

Tulisi edelleen todeta, että kuten kuviossa 8 sisältää vii-velaitteen 36" muodostava viivelinja edullisimmin osuudet niiden aikaviiveiden tasoittamiseksi, joita on väriarvon ja valoisuusar-von kanavissa käsitellyillä merkeillä. Tätä tarkoitusta varten viivelinjan kokonaispituus tulisi olla suuruudeltaan aikaviiveen erotus niiden merkkien välillä, joita on käsitelty väriarvon ja valoisuuden kanavilla.

Viitaten kuvioon 10 on merkinkäsittely-yksikön 1000, mikä soveltuu käytettäväksi merkinkäsittely-yksikkönä 20 kuvion 1 mukaan, tehtävänä suhteellisesti tehostaa suurtaajuisia komponentteja valoisuuden merkin osuuksissa ja samanaikaisesti suhteellisesti vaimentaa haitallisia osuuksia videon merkistä vastaavaan tapaan kuin merkin käsittely-yksikkö, joka on esitetty kuviossa 2. Tämän lisäksi merkinkäsittely-yksikkö 1000 aikaansaa vaimennuksen samoinkuin myös korostuksen suuren taajuuden komponentteihin tässä valoisuuden merkissä.

Kolmet sivu-ulosotot 1038a, 1038b ja 1038c on kytketty vii-velinjaan 1036 määrätyin välimatkoin vastaten viiveaikojen aikavälejä D, D+D1 ja D+D1+D2 niin että kehitetään suhteellisesti viivytetyt merkit va, vb ja vc sisääntulon merkkiin verrattuna. Nämä viiveajat ovat samanlaisia kuin TD, T^+T^ ja vastaaavasti TD+T^+T2 kuvion 2 merkinkäsittely-yksikössä. Viivelinjaan 1036 sisältyy osuus 1037 ennen ulosottoa 1038a, joka on samankaltainen kuin osuus 23 6 3 1 45 37 kuvion 2 mukaisessa merkinkäsittely-yksikössä ja jolla tasoitetaan valoisuuden ja väriarvon merkkien kanavissa käsiteltyjen merkkien aikaviiveet.

Viivelinja 1036 on päätetty impedanssiin 1026 mikä on esitetty vastuksena tämän ollessa likimääräisesti suuruudeltaan yhtä suuri kuin viivelinjan 1036 ominaisimpedanssi. Videon merkkien syöttölähteen (mitä ei ole esitetty) tulisi edullisimmin olla u-lostulon impedanssiltaan sellainen, että sen arvo on likimäärin yhtä suuri kuin viivelinjan 1036 ominaisvastuksen arvo on.

Viivytettyjen merkkien v , v. ja v osuuksia kytketään yh-

teiseen liitospisteeseen 1042 vastuksien RA, RB ja vastaavasti RC

kautta niin että muodostuu merkki v .

m

Viivytetyt merkit v. v ja v kytketään vastaavasti ci m c "+" ja sisääntuloihin yhteenlaskulaitteessa 1012, mikä on samankaltainen kuin kuvion 2 yhteenlaskulaite 212 ja minkä tehtävänä on algebrallisesti vähentää viivutetyt merkit v& ja vc merkistä vm niin että muodostuu v . Tämän lisäksi yhteenlaskevat laitteet 1012 saattavat toimia muuntaen v ja v amplitudeja (toisin sanoen pai- noja) ennenkuin ne vähennetään v merkistä.

m

Yhteenlaskevan laitteen 1012 ulostulo v^ kytketään amplitudin säätöpiiriin 1014, missä on vahvistuskerroin K muodostaen suureen Kv^. Amplitudin säätöpiiri 1014 saattaa esim. olla säädettävän vahvistuskertoimen vahvistin, mikä on järjestetty tuottamaan vahvistuksien toimialue alkaen yksikköä enemmästä määrästä ja päättyen yksikköä suurempaan arvoon.

Amplitudin säätölaitteen 1014 ulostulo ja liitospiste 1042 kytketään yhteenlaskevan laitteen 1016 "+" sisääntuloihin tämän ollessa samanlainen kuin yhteenlaskeva laite 216 kuviosta 2, missä sitten v^ sekä Kv^ lasketaan algebrallisesti yhteen niin että muodostuu ulostulon merkki v .

o

Merkinkäsittely-yksikön 1000 toimintaa tullaan selittämään kun viiveaikavälit D1 ja D2 valitaan kumpikin suuruudeltaan t suuruisiksi ja yhteenlaskeva laite 1012 on järjestetty muuntamaan v , vm ja vc amplituudeja vastaaviin ennakolta määrättyihin painoarvoihin suuruudeltaan 1/2, 1 ja 1/2. Edelleen valitaan esimerkkitapauksessa RA arvo yhtä suureksi kuin RC arvo on. Edellyttäen että RA ja RB arvot ovat paljon suurempia kuin mitä on viivelinjan 1036 ominaisimpedanssin arvo ja käyttämällä sijoittamista saadaan suureen v^ riippuvuudet suureista v&, v^ ja vc yhtälöstä: 24 6 3 1 45

1 a 2RB t a t j RA % /«IV

Vm = 2 RA+2RB Va+Vc (RA+2RB)vb (1)

Merkit v ja νΛ saadaan taas lausekkeista: p J o v = v - Γ i(v +v )] (2)

p m L 2 a c J

v = v +Kv =v + Kjv - i(v +v )l (3) o m pm Lm 2a cj

Kun ajatellaan ulosoton 1038b sijaitsevan jo aikaisemmin määritellyn tapaisessa vertailupisteessä saadaan amplitudin ja taajuuden siirto-ominaisuudet, sellaisena kuin ne liittyvät v^, v ja v suureisiin vastaavasti seuraavilla lausekkeilla: p J o 2RB ___,, i. , RA ,„ * RA+2PB COS W t RA+2RB (4) 2PB PÄ RA+2RB COS ^ t + RA+2RB ” cos(J t (5) RÄ+2RB COSWt + RA+2RB + K(RA+2RB cos ^ t + (6) RA+2RB " cosW t)

Viitaten nyt kuvioon 11 on siinä esitetty graafiset esitykset normalisoiduista amplitudin ja taajuuden siirtofunktion ominaisuuksista liittyneenä v^ ja v^ ominaisuuksiin. Se siirto-funktio, joka liittyy v^ suureeseen on kosinifunktio, jonka huipusta huippuun amplitudi on 2(2RB)/(RA+RB), jaksollisuus on 1/t sijoitettuna päälle perustasoon RA/(RA+2RB) {vertaa yllä yhtälöä 4), sen maksimiamplitudin (suuruudeltaan yksikön suuruinen) ja 1/t kokonaismonikerroilla ja sen minimiamplitudi sijaitsee 1/2t kokonaismonikertojen kohdalla.

On toivottavaa, että valitaan vastuksien RA, RB ja RC arvot sitenä että v liittyvä siirto-ominaisuus ei laske alle 0 m u amplitudin akselitason (toisin sanoen ei muutu negatiiviseksi), koska tämä vastaa haitallista vaiheen vastakkaiseksi kääntymistä. Tässä esimerkissä tämä vastaa sitä, että valitaan RA/(RA+2RB) suuremmaksi tai yhtäsuureksi kuin 2RB/(RA+2RB) tai pikemminkin tulisi RA suureen olla suuremman tai yhtä suuren kuin 2RB. Esimerkkitapauksen kannalta valittiin RA/(RA+2RB) yhtäsuureksi kuin 25 63145 0,75 ja 2RB/(RA+2RB) valittiin yhtäsuureksi kuin 0,25.

Riippumatta suureiden RA, RB ja RC valinnasta on tasajännitteellä v^ liittyvä siirto-ominaisuus aina yksikön suuruinen, koska tasajännitteellä viivemerkit ulosotoissa 1038a, 1038b ja 1038c aina ovat saman amplitudin suuruisia. Tämä on toivottavaa, koska, kuten voidaan nähdä, se sallii suhteellisen suuritaajuisten valoisuusarvon merkin komponenttien vaimennuksen tai korostuksen säädön ilman, että vaikutetaan tasajännitekomponenttiin valoisuuden merkissä.

Suureeseen v^ (lauseke 5) liittyvä siirtofunktio on kosini-funktio, jonka minimisuuruinen (nolla-suuruus) amplitudi on tasa-jännitteen kohdalla ja 1/t kokonaislukumonikertojan kohdalla sen jaksottaisuus on 1/t ja sijaitsee sen maksimiamplitudi 1/2t ko-konaislukumonikertojen kohdalla. Suurimman amplitudin pisteet siinä siirtofunktiossa, joka liittyy suureeseen v^ sijaitsevat vastapäätä minimiamplitudin pisteitä siirtofunktiossa, joka liittyy v suureeseen ja päinvastoin.

Koska v on suureiden v ja Kv algebrallinen summa (vertaa o m J P

yhtälöä 3) on vq liittyvä siirtofunktio 1/2t kokonaislukumoniker-tojen kohdalla suhteellisesti tehostettavissa (korostus) tai suhteessa vaimennettavissa (vaimennus) kun säädetään K kertoimen arvoa ilman että se vaikuttaisi amplitudiin tasajännitteen kohdalla tai 1/t kokonaislukumonikertojen kohdalla. Se tahtoo sanoa kun muutellaan K kerrointa saattaa siirtofunktio liittyneenä vQ suureeseen 1/2t taajuudella olla suurempi (toisin sanoen korostettu) tai pienempi (toisin sanoen vaimennettu) kuin mitä on siirtofunktio liittyneenä suureeseen vb tällä samalla taajuudella. Tulisi todeta, että v^ liittyvä siirtofunktio vastaa suhteellisen laajakaistaista siirtofunktiota, mikä liittyy sivu-ulosotossa 38b kehitettyyn merkkiin merkinkäsittely-yksikössä kuvion 2 mukaan (toisin sanoen kuvion 3 tasoon 312).

Sen siirtofunktion vaihtelua, joka liittyy vQ suureeseen kertoimen K funktiona on havainnollistettu kuviossa 12, mikä muodostaa graafisen esityksen normalisoiduista amplitudin ja taajuuden siirto-ominaisuuksista liittyneenä suureisiin v , v ja v * m p J o useilla kertoimen K arvoilla, Kun K on suuruudeltaan sama kuin 2RB/RA ne siirto-ominaisuudet jotka liittyvät vQ suureeseen ovat tasaisia, toisin sanoen se vastaa sitä siirtofunktiota joka liittyy v^ arvoon. Kun K on pienempi kuin 2RB/RA, esim.}(2RB/RA) 26 631 4 5 on vQ liittyvä siirtofunktio vaimennettu 1/2t kohdalta. Kun kerroin K on suurempi kuin 2RB/RA esim. 2(2RB/RA) tähän vQ liittyvä siirtofunktio on korostettu 1/2t kohdalla.

Kun valitaan D1 ja D2 merkinkäsittely-yksikössä 1000 yhtä suureksi kuin likimääräisesti 280 nanosekuntia on amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion amplitudi valoisuuden kanavalla 18 kuviossa 1 likimain 1,78MHz taajuudella muunneltavissa korosr tuksesta vaimennukseen muuttamalla vahvistusa K amplitudin säätöpiirissä 1014.

Kun merkin käsittely-yksikköä 1000 käytetään valoisuuden kanavalla 18 kuivon 18 mukaan saattaa ylimääräinen suodinpiiri, sijoitettuna joko ennen tai jälkeen merkinkäsittely-yksikön 1000 olla käytössä edelleen vaimentamaan väriarvon tai äänen merkin osuuksia tai molempia näistä.

Viitaten kuvioon 13 on siinä esitetty vielä eräs merkinkä-sittely-yksikkö 1300, mikä soveltuu käytettäväksi kuvion 1 merkinkäsittely-yksikössä 20.

Neljä sivu-ulosottoa 1338a, 1338b, 1338c ja 1338d on kytketty viivelinjaan 1336 määrätyin välimatkoin vastaten vastaavasti viiveajan osuuksia D', D'+D1', 0^01^021 ja 0^01^02^031 niin että kehitetään vastaavasti viivytetyt merkit ea, e^, ec ja e^ sisääntulon merkkiin verrattuna. Viiveaikojen aikavälit vastaavat suuruudeltaan TD', TD'+T^', TD,+T1'+T2' ja TD', Τρ'+Τ^', TD,+T1' + Tj' ja TQ'+T^1+T21+T31 kuvion 5 merkinkäsittely-yksikössä. Viive-linja 1336 sisältää osuuden 1337 ennen ulosottoa 1338a, joka on samankaltainen kuin osuus 37' kuvion 5 merkinkäsittely-yksikössä ja jolla tasoitetaan valoisuuden ja väriarvon kanavilla käsiteltyjen merkkien aikaviiveet.

Viivelinja 1336 päätetään impedanssiin 1326, mikä on esitetty vastuksena likimäärin suuruudeltaan yhtä suurena kuin viive-linjan 1336 ominaisimpedanssin arvo, jotta saatetttaisiin minimiinsä heijstukset tämän linjan päästä. Vastaavasti tulisi video-merkin syöttölähteen (mitä ei ole esitetty) ulostulon impedanssiltaan edullisimmin olla arvoltaan likimäärin yhtä suuri kuin viive-linjan 1336 ominaisimpedanssin arvo, jotta saatetttaisiin minimiinsä merkin heijastumat sisääntulossa.

Osuudet viivytettyjä merkkejä ea, e^, ec ja e^ kytketään yhteiseen liitospisteeseen 1342 vastuksien R1, R2, R3 ja vastaavas- 27 63145 ti R4 kautta niin, että muodostuu e .

m

Merkit e&, em ja e^ kytketään vastaavasti "+" ja sisääntuloihin yhteenlaskulaitteesta 1312, jonka tehtävänä on muodostaa merkki ep. Tämän lisäksi yhteenlaskulaitteen 1312 tehtävänä saattaa olla muuntaa ea ja e^ amplitudeja (se tahtoo sanoa painoja) ennen suureesta e vähentämistä.

Yhteenlaskulaitteen 1312 ulostulo kytketään amplitudin säätöpiiriin 1316, jonka tehtävänä on e suureen muuntaminen vah- I? vistuskertoimen P verran niin että muodostuu Pe^. Amplitudin säätöpiiri 1316 on järjestetty esim. tuottamaan vahvistuksien toimialue, joka alkaa yksikköä pienemmästä arvosta päättyen yksikköä suurempaan.

Amplitudin säädön laitteen 1316 ulostulo ja merkit liitos- pisteestä 1302 kytketään "+" sisääntuloihin yhteenlaskulaitteesta 1318, joka on samankaltainen kuin yhteenlaskulaite 216 merkinkä- sittely-yksikössä kuviossa 2 ja tässä e^ ja Ρβρ lasketaan algebraa- lisesti yhteen niin että muodostuu ulostulon merkki e .

o

Vastuksia voidaan kytkeä sarjaan yhteenlaskulaitteiden 1312 ja 1318 sisääntulojen kanssan kompensoimaan vaihteluja vastaavissa aikaviiveissä niissä merkeissä, joita näissä piireissä yhdistetään, niiden loiskapasitanssin epätasalaatuisuuden johdosta, joita liittyy näiden piirien sisääntuloihin.

Merkinkäsittely-yksikön 1300 toiminta tullaan nyt kuvaamaan esimerkkitapauksena, jolloin viiveajat D1', D1' ja D3' kukin valitaan suuruudeltaan yhtäsuureksi kuin 2t' ja yhteenlaskulaite 1312 valitaan muuntamaan e . e ja e, amplitudeja ennakolta mää- a m a rätyin painokertoimin 1/2, 1 ja vastaavasti 1/2. Edelleen esimerkkitapauksena valitaan R1 suuruudeltaan yhtä suureksi kuin R4 ja valitaan R2 suuruudeltaan yhtä suureksi kuin R3. Olettaen että R1 ja R2 ovat paljon suurempia kuin mitä on viivelinjan 1336 ominais-impedanssin arvo niin käyttämällä sijoitusta voidaan suureen em suhde e , e. ja e. suureisiin ilmaista lausekkeella: a b d em = 2(R1+R2) ^a^d* + 2iR1+R2) (eb+ec* (7) merkit e ja e_ saadaan taas lausekkeista: p J o ep - em · 5(ea+ed> ,8) 28 6 3 1 45 e = e + Pe = e + Pe- 4-(e +e,)j (9) o m p m Lm 2 a a j

Tarkastellen pistettä puolivälissä ulosottojen 1338b ja 1338c välillä vertailupisteenä saadaan amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion arvot liittyneenä vastaavasti suureisiin e . e ja eÄ vastaavasti lausekkeista: m p J o RTTS2 °°s3«t· ♦ 5,¾ coslJf (10) rT?§2 cos3 ώ t' + oosu/t' - cos3W t' (11) no pi

RiTS5 cosSO/f * cosi^'f π- (12( *<5ΐΐΙϊ °°sWt' + 51¾ cosw,t' - =os3u)t)

Viitaten nyt kuvioon 14 on siinä esitetty graafiset esitykset normalisoiduista amplitudin ja taajuuden välisistä siirtofunktioista liittyneenä em ja ep suureisiin. Voidaan todeta, että amplitudin ja taajuuden välinen siirtofunktio liittyneenä e^ suureeseen on muodoltaan kosinifunktio R2/(R1+R2) cosu/t' sijoitettuna toisen cosinifunktion R1/(R1+R2) cos3^t' päälle. Siirtofunktio, mikä liittyy suureeseen em on maksimiamplitudiltaan yksikön suuruinen tasavirralla (se tahtoo sanoa nollataajuudella) ja pienenee amplitudiltaan suhteellisen nopealla sammutuspienentymällä (toisin sanoen sen amplitudi pienentyy taajuuden kasvaessa) liki-määrin (1/3) 1/4t kohdan jälkeen saavuttaen amplitudin 0 kohdassa 1/4t'. Vertailu suhteellisen laajakaistaisen ominaiskäyrän mitä on merkitty 1/2(b'+c') kuviossa 6 vastaten se sitä merkkiä, joka kehitetään yhteenlaskevan laitteen 412 ulostulossa kuvion 5 merkin-käsittely-yksikössä ja sen siirtofunktion välillä, mikä liittyy suureeseen e kuviossa 14 osoittaa, että viimemainittu siirtofunk-m tio laskeutuu nopeammin eli jyrkemmin kuin mitä tekee edellinen.

On toivottavaa valita vastuksien R1, R2, R3 ja R4 arvot siten, että suureeseen em liittyvät siirtofunktion arvot eivät laske nollan amplitudin akselin alapuolelle (toisin sanoen muutu negatiivisiksi) , koska tämä vastaa haitallista vaiheen vastakkaiseksi kääntymistä. Tässä esimerkissä tämä tulos vastaa sitä, että väli- 29 63145 taan 1/2(HI/R1+R2) suuremmaksi tai yhtä suureksi kuin R2/(R1+R2) tai pikemminkin, että R1 tulisi olla suuremman tai yhtä suuren kuin mitä on 2(R2). TÄmän esimerkin kannalta valittiin R1/(R1+R2) yhtä suureksi kuin 0,75 ja R2/(R1+R2) valittiin yhtä suureksi kuin 0,25.

Tulisi todeta, että riippumatta suureiden R1, R2, R3 ja R4 valinnasta amplitudin ja taajuuden välisten siirtofunktioiden arvo liittyneenä suureeseen em on tasajännitteen kohdalla ykkösen suuruinen, koska tasajännitteellä viivytetyt merkit ulosotoissa 1338a, 1338b, 1338c ja 1338d ovat kaikki amplitudiltaan samoja. Tämä on merkityksellistä koska, kuten voidaan nähdä, se sallii säädettävän joko valoisuuden merkin suhteellisen suurtaajuisten komponenttien vaimennuksen tai korostuksen ilman että se vaikuttaa valoisuuden merkin tasajännitekomponenttiin.

Se siirtofunktio, joka liittyy suureeseen e^ ja joka saadaan lausekkeen (11) mukaisesti on minimiamplitudiltaan (millä on nollasuuruus) tasajännitteen kohdalla ja kohdassa 1/4t' ja on sillä maksimiamplitudi likimäärin (2/3) 1/4t' kohdalla. Täten huipun amplitudin piste siirtofunktiossa, joka liittyy e suureeseen si-

P

jaitsee suhteellisen jyrkän laskeutuma-alueen kohdalla (1/3) 1/4t ja 1/4t' välisellä alueella siinä siirtofunktiossa, joka liittyy suureeseen.

m

Koska eÄ on suureiden e_ ja Pe algebrallinen summa (vertaa o m p lauseketta 9) siirtofunktion amplitudi, mikä liittyy tähän suureeseen eQ kohdassa (2/3) 1/4t' on suhteellisesti tehostettavissa (korostus) tai suhteessa vaimennettavissa (vaimennus) säätämällä kertoimen P arvoa ilman että se vaikuttaisi tasajännitteen arvoon tai arvoon kohdassa 1/4t'. Tämä tahtoo sanoa, että vaihtelemalla kerrointa P amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion arvo liittyneenä suureeseen eo taajuudella (2/3) 1/4t' on säädettävissä olemaan suurempi (toisin sanoen korostettavissa) tai pienempi (toisin sanoen vaimennettavissa) kuin mitä on sen siirtofunktion arvo, joka liittyy kuvion 6 merkkiin (eb+ec) taajuudella (2/3) 1/4t'. Tulisi todeta, että siirtofunktio, joka liittyy (e^+e^ arvoon vastaa suhteellisen laajakaistaista siirtofunktiota, joka liittyy siihen merkkiin, joka kehitetään ulostulon yhteenlasku-laitteessa 412 kuvion 5 mukaisessa merkinkäsittely-yksikössä, toisin sanoen kuivon 6 aaltomuotoon 1/2(b'+c'). Suureeseen vq liittyvän siirtofunktio vaihtelu kertoimen K funktiona on ha- 30 63145 vainnollistettu kuviossa 15, mikä muodostaa graafisen esityksen normalisoidusta amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion arvosta liittyneenä suureisiin e . e sekä e^ useille kertoimen P arvoille. Kun P on suuruudeltaan R2/R1 suureeseen eQ liittyvä siirtofunktio on yhtä suuri kuin se siirtofunktio, joka liittyy suureeseen e^+e^ Kun P on pienempi kuin R2/R1 esim. (1/2)R2/R1 siirtofunktion arvo liittyneenä eQ suureeseen on katkaistu taajuudella (2/3)1/4t'. Kun P on suurempi kuin R2/R1 esim. (3) R2/R1 on suureeseen eQ liittyvä siirtofunktio korostettu.

Kun valitaan D1', D2' ja D3' merkinkäsittely-yksikössä 1300 suuruudeltaan likimäärin 140 nanosekuntia suuriksi on amplitudin ja taajuuden välisen siirtofunktion amplitudi valoisuuden kanavassa 18 kuviosta 1 likimain 2,39 MHz kohdalla muunneltavissa korostetusta tilanteesta vaimennettuun tilanteeseen muuttamalla vahvistuskerrointa P amplitudin säädön piirissä 1314 ilman että muutetaan amplitudia tasajännitteellä ja samanaikaisesti tahok-kaasti vaimentaen merkin komponentteja 3,58 MHz läheisyydessä, toisin sanoen väriarvon merkin komponentteja.

Yhteenvetona edellisestä on nyt kuvattu laitteisto, jolla suhteellisesti lisätään suurtaajuisten komponenttien amplitudeja valoisuuden merkin osuuksissa samanaikaisesti vaimentaen amplitudeja väriarvon tai äänen merkin osuuksissa tai näissä molemmissa. Laitteistoon sisältyy viivelinja, joka toimii televisiomerkkien perusteella. Joukko ulosottoja liittyy tähän viivelinjaan kehittäen joukon viivytettyjä videomerkkejä. Kaksi viivytettyä videon merkkiä yhdistetään niin, että muodostuu korostuksen säätävä merkki, jonka amplitudin ja taajuuden välinen ominaiskäyrä on korostettu tasajännitteen ja taajuuden f välillä, tämän taajuuden f ollessa alueella, missä halutaan vaimentaa videon merkkejä. Tulisi todeta, että on toivottavaa sijoittaa nämä kaksi viivytettyä videon merkkiä erikseen ajallisesti aikavälin verran suuruudeltaan NT/2, missä N on kokonaisluku ja T on taajuuden f käänteisluku. Viitaten esim. kuvion 2 mukaiseen laitteistoon valittiin N suuruudeltaan olemaan 4. Viitaten taas kuvion 5 tapaukseen valittiin N olemaan 3. Vaikkakin edullisena pidetty kokonaisluvun N alue sisältää kokonaisluvut suuruusluokaltaan väliltä 2...5 muut N luvun arvot saattavat olla käyttökelpoisia erityisissä sovellutuksissa. Kaistanleveyttä säätävä tai laajakaistainen merkki saadaan vähin- 31 63145 tään eräästä kolmannesta viivytettyjen videomerkkien kohdasta. Kaistanleveyttä säätävä merkki yhdistetään korostuksen säätävään merkkiin niin että muodostuu ulostulon merkki. Mitä tulee esim. kuvion 2 mukaiseen laitteistoon saadaan laajakaistainen merkki viivytetyn videon merkistä, joka kehitetään keskiulostulosta 38b. Viitaten taas kuvion 5 mukaiseen laitteistoon esimerkkitapauksena saadaan laajakaistainen merkki viivytettyjen videomerkkien yhdistelmästä, mikä kehitetään keskimmäisestä kahdesta ulostulosta 38b' ja 38c'.

On myös esitetty, että laitteistolla tuotettiin parannettu muutosvaste, joka sopii yhteen haitallisten merkkien vaimentamisen kanssa, jotka ilman vaimentamista saattaisivat normaalisti aikaansaada haitallisen näkyvän kuvion. Myös esitettiin, että valmistettu laitteisto helposti kykeni säätämään ennakkosiirtyrniä ja jälki-siirtymiä. Edelleen osoitettiin, että korostuksen säätöä varten aikaansaatu laitteisto ei oleellisesti vaikuta tasavirtakomponent-tien amplitudeihin taikka amplitudeihin taajuuskomponenteilla taajuuden f läheisyydessä.

On myös kuvattu laitteistoa, millä aikaansaadaan korostetun amplitudiosuuden säätö, jotta sallittaisiin joko korostus tai vaimennus riippuen siirretyn merkin laadusta. Näihin laitteistoihin sisältyy järjestelyt, joilla pienennetään ulostulomerkin amplitudia laajakaistaisen merkin amplitudin alle taajuudella, joka on likimäärin yhtä suuri kuin mitä on se taajuus, jolla korostuksen säätömerkillä on maksimiamplitudinsa. Esim. kuvion 10 merkinkäsittely-yksikössä 1000 kahden viivytetyn merkin osuudet, joita erottaa viiveaika 2T lisätään suhteellisen laajakaistaisen merkin osuuteen, joka saadaan merkistä, jolla keskimääräinen viive sijaitsee näiden kahden viivytetyn merkin välillä, jotta sallittaisiin ulostulon merkin amplitudin säätö tiettyyn arvoon yli (toisin sanoen korostettuna) tai ali (toisin sanoen vaimennettuna) laajakaistaisen merkin amplitudiin nähden taajuudella 1/2T. Kuvion 13 merkinkäsittely-yksikössä 1300 kahden viivytetyn merkin osuuksia, joita erottaa viiveaika suuruudeltaan rT/2 lisätään suhteellisen laajakaistaisen merkin osuuteen, mikä saadaan kahden viivytetyn merkin algebrallisella yhteenlaskulla, joista kummallakin viiveet sijaitsevat kahden viivytetyn merkin viiveiden välillä ja erossa viiveajan 2T verran, jotta sallittaisiin ulostulon merkin amplitudin säätö tiettyyn arvoon yli (toisin sanoen vaimennus) tai ali 32 63145 (toisin sanoen vaimennus) laajakaistaisen merkin taajuudella (2/3)-1/4t.

Edelleen voidaan viivelinjan tiettyä osuutta käyttää aikaviiveiden erojen tasoittamiseen merkeille, joita on käsitelty väriarvon ja valoisuuden kanavilla.

Tulisi todeta, että vaikkakin tätä keksintöä on kuvattu erityisiin suoritusmuotoihin viitaten voidaan muitakin muunnoksia siitä tehdä poikkeamatta keksinnön puitteista.

Claims (15)

33 63145

1. Signaalien käsittelypiiri videosignaalien toistoterä-vyyden parantamiseksi, jotka signaalit sisältävät laajakaistaisen valotiheyskomponentin ja osan tästä kaistasta kattavan värikkyys-komponentin, joka sisältää moduloituja värikantoaaltoja ja johon käsittelypiiriin kuuluu valotiheyskanava, jossa on viivelinja, jossa on useita väliulosottoja, joista saadaan eri määrillä viivytettyjä videosignaaleja, jotka yksilöllisillä painotuskertoimil-la painottamisen jälkeen yhdistetään yhdistyspiirin avulla valo-tiheyssignaalin ylemmän taajuusalueen amplitudien korostamiseksi, tunnettu siitä, että väritelevisiovastaanottimessa, jonka värikkyyskanavassa värikantoaalloista johdetaan määrätyllä määrällä viivästettyjä värierosignaaleja, johdetaan ensimmäisen yhdis-tyspiirin (212) avulla ensimmäinen yhdistetty signaali kahden videosignaalin summasta (johtimilla 38a ja 38d vast.), joita signaaleja on viivästetty toistensa suhteen aikajaksolla NT/2, jolloin N on kokonaisluku suurempi kuin 1 ja T on värikantoaallon jakson-aika, joka ensimmäinen signaali yhdistetään lineaarisesti toisella yhdistyspiirillä kolmanteen amplitudiltaan painotettuun (piiri 40b) signaaliin, jonka tehollinen viive on kahden summatun signaalin viiveiden välissä ja vastaa värikkyyskanavan viivettä, ja että toinen yhdistetty signaali (osan 212 ulostulossa) johdetaan amplitudinsäätimeen (214), jonka ulostulo on liitetty kolmannen lineaarisen yhdistyspiirin (216) sisääntuloon, jonka toiseen sisääntuloon johdetaan amplitudiltaan painotettu kolmas signaali (osan 40b ulostulosta) ja joka muodostaa ulostulosignaalin, jossa on säädetysti painotetut mustaan ja valkoiseen menevät amplitudin siirtymäosat, joka ulostulosignaali syötetään tämän ulostulosignaalin yksittäisiin värierosignaaleihin yhdistävään piiriin useiden vastaavien värisignaalien muodostamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen signaalien käsittelypiiri, tunnettu siitä, että kolmas signaali sijaitsee ajallisesti ensimmäisen yhdistetyn signaalin muodostavien signaalien välisessä keskikohdassa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen signaalien käsittelypiiri, tunnettu siitä, että viivepiirin (36) osa (37) vertaa valotiheyssignaalin ja värikkyyskanavien välistä kulkuaika- 34 6 3 1 45 eroa ja se on valittu siten, että sen viiveen (Τβ) ja ajanjakson NT/2 puolikkaan summa on sama kuin molempien kanavien välinen kulkuaikaero.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen signaalien käsittely-piiri, tunnettu siitä, että välineet (410; 816, 828) kolmannen signaalin johtamiseksi ja toinen yhdistyspiiri (212; 412; 832) sisältävät amplitudinsäätimen (214; 414; 838, 848, 850).

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen signaalin käsittelypiiri, tunnettu siitä, että ensimmäinen yhdistetty signaali yhdistetään kolmanteen signaaliin toisessa yhdistys-piirissä (212; 412; 832) vähentämällä toiseksi yhdistetyksi signaaliksi.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2...5 mukainen signaalien käsittelypiiri, tunnettu siitä, että kolmas yhdistyspiiri (216; 416; 840...846) muodostaa kolmannen signaalin ja toisen yhdistetyn signaalin summan.

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen signaalien käsittelypiiri, tunnettu siitä, että kolmas signaali johdetaan kolmen galvaanisen kytkentähaaran (RA, RB, RC) liitospis-teestä (1042) liittimiin mainittua kahta videosignaalia, jotka on viivästetty toisistaan oleellisesti aikajaksolla NT/2, ja ajallisesti likimain niiden keskellä sijaitsevaa videosignaalia varten.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen signaalien käsittely-piiri, tunnettu siitä, että molemmat, liitospisteen (1042) ja toisistaan NT/2 aikajakson päässä sijaitsevien videosignaalien liittimien väliset kytkentähaarat (RA, RC) on muodostettu likimain samanarvoisten vastusten avulla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen signaalien käsittely-piiri, tunnettu siitä, että kolmas kytkentähaara (RB) sisältää vastuksen jonka arvo on vähemmän kuin puolet molempien muiden kytkentähaarojen (RA, RC) vastusten arvosta.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen signaalien käsittely-piiri, tunnettu siitä, että viivepiiri (36) syöttää neljään liitospisteeseen (1338a...1338d) ainakin neljä toistensa suhteen viivästettyä videosignaalia (e ...e,), joista ensimmäinen ja viimeinen (e , e,) syötetään ensimmäiseen yhdistyspiiriin (B12) ja kaksi keskimmäistä videosignaalia (e^, ec) yhdistetään (liitos-piste 1342) kolmanneksi signaaliksi. 35 631 4 5

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen signaalien käsittely-piiri, tunnettu siitä, että molemmat keksimmäiset videosignaalit (e, , e ) sijaitsevat ajallisesti symmetrisesti ensimmäi-sen ja viimeisen viivästetyn signaalin (e , e.) välisen aikakes-kipisteen suhteen.

12. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen signaalien kä-sittelypiiri, tunnettu siitä, että molemmat keskimmäiset videosignaalit ovat toisistaan aikajakson päässä, joka on likimain sama kuin puolet värikantoaaltotaajuuden käänteisluvusta.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen signaalien käsittely-piiri, tunnettu siitä, että ensimmäisestä ja toisesta liitospisteestä (1338a, 1338b) johdetut videosignaalit ovat toisistaan aikajakson päässä, joka on likimain sama kuin puolet väri-kantoaaltotaajuuden käänteisarvosta ja että myös signaalit, jotka on johdettu kolmannesta ja neljännestä liitospisteestä (1338c, 1338d) ovat toisistaan saman aikajakson päässä.

14. Patenttivaatimuksen 10 mukainen signaalien käsittely-piiri, tunnett u siitä, että viivepiiri (36") on toisesta päästään heijastavasti suljettu viivelinja, että ensimmäinen ja viimeinen viivästetty videosignaali (a", d") otetaan liitospisteestä (912), johon heijastuneet signaalit ilmestyvät heijastumisen jälkeen ajanjakson 3T/4 kuluttua ja että molemmat keskimmäiset viivästetyt signaalit (b", c") otetaan liitospisteestä (914), joka sijaitsee lähempänä viivepiirin heijastavaa päätä.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen signaalien käsittely-piiri, tunnettu siitä, että signaaliviive liitospisteiden (912, 914) välillä on oleellisesti sama kuin T/4. 36 63145