FI62816B - Anordning foer tillverkning av fibrer genom utdragning med hjaelp av gasstroemmar - Google Patents

Description

fTSCrn Tr7 «... KUULUTUSJULKAISU

Wa M <11>utlAggningsskrift 6201 6 ^ ^ (51) K*.tk.3/in«.a3 c 05 B 37/06 SUOMI —FINLAND (21) PtMnttlh*k«MM-Pu«ncaMeknlfl| T818U1+ (22) HakcmlspUvt—AiwOknlnpd·· 08.06.78 ' ^ (23) Alkupllvt—GiMghradtf O8.O6.78 (41) Tullut {ullclMlul — Blivlt effamllg 2k 02 79

MjtntMdMHki (4Λ «MMUn. » p™. _

Patent- och registerstyralaan ' ' Am«cm utitgd och uti^krUtM pubitcmd 30.11.82 (32)(33)(31) Pyy<i*«y «uoiimim—e«gM priorit«t 23.08.77 19.Ok.78 Ranska-Frankrike(FR) 7725690, 7611488 (71) Saint-Gobain Industries, 62, Bd Victor Hugo, F-92209 Neuilly sur Seine, Ranska-Frankrike(FR) (72) Marcel Levecque, Saint-Gratien, Jean A. Battigelli, Rantigny,

Dominique Plantard, Rantigny, Ranska-Frankrike(FR) (74) Berggren Oy Ab (54) Laite kuitujen valmistamiseksi venyttämällä kaasuvirtojen avulla -Anordning för tillverkning av fibrer genom utdragning med hjälp av gasströmmar

Esillä oleva keksintö koskee kuitujen valmistamista erilaisista venytettävissä olevista aineksista, venyttämällä kaasuvirtojen avulla, joihin on muodostettu ainakin yksi pari vastakkaisiin suuntiin pyöriviä pyörteitä.

Keksintö kohdistuu etenkin lämpöplastisten ainesten, erityisesti mine raaliainesten kuten lasin tai sen tapaisten seosten venytykseen, jotk on saatettu sulaan tilaan lämmittämällä. Se kohdistuu myös tiettyjen orgaanisten ainesten kuten polystyreenin, polypropyleenin, polykarbo-naattien tai polyamidien kuidutukseen. Keksinnön mukainen laite on kuitenkin erityisen kiinnostava lasin ja sen kaltaisten lämpöplastisten ainesten venytyksen tapauksessa, ja seuraavassa se selitetäankin, esimerkkinä, tämän käyttötarkoituksen yhteydessä.

Eräitä menetelmiä, joissa käytetään pyörteislä virtoja kuitujen valmistukseen venyttämällä sulaa lasia, tunnetaan ennestään. Nimenomaan ranskalaisessa patenttijulkaisussa 2 223 318 selitetään vastakkaisiin suuntiin pyörivien pyörteiden parien muodostaminen vuorovaikutusvyö- 2 6281 6 hykkeessä, joka saadaan aikaan johtamalla kaasusuihku, jota sanotaan sekundääri- eli kantajasuihkuksi, ja saattamalla se tunkeutumaan mitoiltaan suurempaan pääkaasuvirtaan, jolloin sulaa lasia oleva säie viedään tähän vyöhykkeeseen siinä venytettäväksi. Laitteessa, jota käytetään tämän menetelmän suorittamiseen, lasin syöttöreikä, joka ohjaa lasisäikeen näin muodostettua vuorovaikutusvyöhykettä kohti, sijaitsee päävirran rajalla tai käytännöllisesti katsoen tällä rajalla.

On kuitenkin myös mahdollista, niin kuin suomalaisessa patenttijulkaisussa 59 579 on selitetty, sijoittaa lasin syöttöaukko matkan päähän päävirran rajasta, ja viedä lasisäie painovoiman avulla vuorovaikutusvyöhykettä kohti.

Toisaalta on ajateltu sijoittaa sekä lasin syöttöaukot että sekundääri-suihkujen lähtösuuttimet matkan päähän päävirran rajasta, jolloin la-sisäikeet viedään vastaavien vuorovaikutusvyöhykkeiden sisään itse suihkujen vaikutuksesta, niin että ne joutuvat alttiiksi kahdelle ve-nytysvaiheelle, yhdelle sekundäärisuihkussa ja toiselle päävirrassa. Tämä sovitus on yksityiskohtaisesti selitetty ranskalaisissa patenttihakemuksessa 76 03416 ja suomalaisessa patenttihakemuksessa 77 3788.

Lisäksi näistä hakemuksista viimeksimainitussa sekundäärisuihkussa (eli kantajasuihkussa), joka kuljettaa lasin päävirran kanssa muodostuvaan vuorovaikutusvyöhykkeeseen, aiheutetaan stabiilin, laminaarin virtauksen muodostuminen, joka sijaitsee kahden vastakkaisiin suuntiin pyörivän pyörteen välissä. Lasisäie syötetään tähän laminaariin vyöhykkeeseen ja se menee sitten pyörteiden alueen sisään, jotka myöhemmin sulautuvat yhteen kantajasuihkua alavirtaan päin mentäessä ennen kuin tämä saavuttaa päävirran. Täten ensimmäinen vaihe tapahtuu lasisäikeen tempautuessa kantajasuihkun pyörreparin mukaan ja ollessa alttiina niiden vaikutukselle, kun taas toinen vaihe, joka on edullinen mutta toisinaan ehdonvaltäinen, tapahtuu päävirran kanssa muodostuneessa vuorovaikutusvyöhykkeessä sen jälkeen kun kantajasuihku on tunkeutunut sen sisään ja osaksi venytetty säie on siihen syötetty.

Puheena olevassa patenttihakemuksessa laminaarin virtauksen vyöhyke ja jokaiselle kuidutuskeskukselle ominaiset kantajasuihkun pyörteet kehittää suihkun häiritseminen, joka aiheuttaa yleisesti sen leviämisen, joka myötävaikuttaa toiminnan stabiiliuteen ja säännöllisyyteen huolimatta sen kohdan, jossa lasi syötetään kantajasuihkuun ja päävirran välisestä välimatkasta.

6281 6

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tämän menetelmän suorittamiseen käytetyn laitteen parantaminen. Siinäkin käytetään laitteita, joilla ainakin paikallisesti muutetaan kantajasuihkun suuntaa ja siten muodostetaan kantajasuihkuun laminaarin virtauksen vyöhyke pyör-repareineen. Keksinnön mukainen parannus käsittää kuitenkin sen, että kantajasuihkua häiritään ja mieluimmin sen suuntaa muutetaan elimen avulla, joka on muodoltaan erilainen kuin se elin, joka on selitetty edellä mainitussa patenttihakemuksessa, venytettävän aineksen syötön stabiiliuden vieläkin parantamiseksi.

Keksintö kohdistuu näin ollen laitteeseen kuitujen valmistamiseksi venytettävästä aineesta kaasuvirtojen avulla venyttämällä, käsittäen laitteen kaasusuihkujen kehittämiseksi, joka on varustettu kaasu-suihkujen ulosvirtausaukoilla, laitteen venytettävää ainetta olevien säikeiden syöttämiseksi, jossa on syöttöaukkoja siten sijoitettuina, että niistä tulevat säikeet kohtaavat kaasusuihkujen kulkuradat, mekaanisen poikkeutuselimen, joka sijaitsee kunkin kaasusuihkun kulkuradalla kaasusuihkun ulosvirtausaukon ja kaasusuihkun ja aine-säikeen välisen kosketusvyöhykkeen välissä, sekä mahdollisesti laitteen sellaisen pääkaasuvirran kehittämiseksi, jonka pinta-ala on suurempi kuin kaasusuihkujen, mutta kineettinen energia tilavuusyk-sikköä kohti pienempi kuin kaasusuihkujen ja joka pääkaasuvirta on suunnattu siten, että poikkeutetut kaasusuihkut leikkaavat sen kulkuradan, ja keksinnön mukainen laite on tunnettu siitä, että poik-keutuselimellä on kaasusuihkun akselin ja ainesäikeen syöttöaukon määrittämässä tasossa poikkileikkaus, jonka kaasusuihkuun päin oleva puoli on kupera, ja että laitteen eri osat ovat kannatinlaitteen kannattamat, joka on varustettu säätöelimillä osien keskinäisen aseman säätämiseksi. Huomattakoon, että poikkeutuselin ohjaa myös suihkua ainakin osalle sen kulkua; tämän selityksen jatkuessa sitä tarkoittamaan käytetään kuitenkin pelkästään termiä "deflektorielin".

Joskin mieluimmin käytetään tätä deflektorielintä ja "suihkujen pyörteitä", jotka siitä aiheutuvat, keinona lasisäikeen kuljettamiseksi päävirran kanssa muodostuneeseen vuorovaikutusvyöhykkeeseen, kaksivaiheisen venytyksen siten aikaansaamiseksi, otetaan huomioon myös venytyksen suorittaminen yhtenä ainoana vaiheena, so. pelkästään kantaja-suihkun pyörteissä. Tässä tapauksessa ei tietenkään päävirtaa enää ole.

Eräissä jäljempänä piirustuksen yhteydessä selitettävissä sovellutus-muodoissa deflektorielin käsittää ympyräsylinterin muotoisen tangon, 6281 6 mutta tämä voidaan korvata yleisesti ja keksinnön puitteissa poikkeamatta millä tahansa sylinterinmuotoisella ontolla tai täysiaineisella kappaleella, joka tietenkin täyttää edellä luetellut ehdot sikäli kuin kyse on suihkuille alttiina olevista pinnan osista. Tämä deflektori-elin voi olla myös ei-sylinterimäinen, ja koostua sarjasta elementtejä, joista jokainen on suunnattuna suihkuun päin ja on esimerkiksi kärjet vastakkain olevan kaksoiskartion muotoinen.

Esillä olevan keksinnön mukainen laite käsittää myös säätöelimiä, joilla voidaan säätää kuidutuskeskuksissa käytettyjen eri elinten so. pää-virran kehittimen, suihkujen lähetyslaitteen, deflektorielimen ja ve-nytysreikälevyn keskinäisiä asemia, toimintaa ja vuorovaikutusta.

Suurin osa ehdotetuista säädöistä on sovellettavissa kaikkiin niihin kuidutuslaitteen muotoihin, jotka on selitetty edellä mainituissa patentti- tai muissa julkaisuissa. Palautettakoon mieleen, että tietyissä näistä muodoista kuidutuskeskuksiin kuuluu vain kolme peruskomponenttia, I, II ja III, nimittäin I päävirran kehitin, II suihkun lähetyselin ja III venytettävän aineksen syötön lähde, joka syöttää ainessäikeen suihkun ja päävirran vuorovaikutusvyöhykkeeseen. Joskin näitä eri säätöelimiä tai -mekanismeja voidaan soveltaa ja käyttää laitteissa, jotka käsittävät vain nämä kolme peruskomponenttia, eräät niistä tarjoavat erityisen edun silloin kun kuidutuskeskukset käsittävät lisäksi neljännen komponentin suihkujen virtauksen häirintää varten, niin kuin esillä olevassa hakemuksessa tai patenttihakemuksessa 77 3788.

Tarkemmin sanottuna kuidutuslaite käsittää asennus- ja säätöelimiä, jotka tekevät mahdolliseksi modifioida jokaisen kuidutuskeskuksen eri komponenttien keskinäisiä asemia ja vuorovaikutuksia, erityisesti kulmasiirtämällä (kiertämällä) tai (siirtämällä) ainakin yhtä näistä komponenteista venytettävän aineksen syötön lähteeseen nähden. Tämä on erityisen edullista laitoksissa, jotka on tarkoitettu lämpöplastis-ten mineraaliainesten kuten sulatusuunista valuvan lasin kuidutukseen.

Eräänä keksinnön tarkoituksena on myös kompensoida näillä säädöillä erilaisten toimintaolosuhteiden kuten järjestelmän eri komponenttien lämpötilan, venytettävän aineksen koostumuksen ja viskositeetin, suihkuun ja päävirtaan käytettyjen kaasujen nopeuksien ynnä muiden vaihteluille alttiiden toimintaolosuhteiden heilahtelut. Komponenttien muo- 5 6281 6 donxnuutoksia tai muodon säännöttömyyksiä ja mittoja voidaan myös kompensoida näiden säätöelinten avulla. Joskin eräät niistä on esitetty muodossa, jonka käyttöönotto vaatii laitteiston pysäyttämistä hetkeksi, suurinta osaa niistä voidaan käyttää kuidutuksen aikana, ilman laitteen käynnin keskeyttämistä.

Edellyttäen, että kuidutuskeskuksten eri komponentit ovat verraten lähellä toisiaan, keksinnön eräänä toisena tarkoituksena on mahdollistaa tiettyjen komponenttien, etenkin deflektorielimen ja suihkujen lähe-tyslaitteen automaattinen peräyttäminen niin, että ne loittonevat sulan aineksen syötön lähteestä siinä tapauksessa, että kaasua joko suihkujen lähetyslaitteeseen tai päävirtaan syöttävässä järjestelmässä on vikaa tai se pettää; täten vältetään laitteen eri komponenttien vahingoittuminen.

Oheisen piirustuksen kuviot l-10b, ll-12b, 13-18, 19-21 ja 22 havainnollistavat viittä keksinnön sovellutusmuotoa.

Kuvio 1 on pituussuuntainen, kaaviollinen kokonaissivukuvanto keksinnön mukaisen kuidutus- ja kuitujen vastaanottolaitteen pääosista, eräät osat esitettynä leikkauksena.

Kuvio 2 on poikittainen pystykuvanto, suuremmassa mittakaavassa, kuvion 1 mukaisen kuidutuslaitteen pääelimistä, nähtynä viimeksimainitun oikealta puolelta.

Kuvio 3 on pystykuvanto, vielä suuremmassa mittakaavassa, kuvion 2 mukaisen laitteen eräistä osista.

Kuvio 4 on tasokuvanto kuvion 3 eräistä elimistä.

Kuvio 5 on pysty leikkauskuvanto kuvioiden 3 ja 4 mukaisen kuidutuslaitteen elimistä otettuna kuvion 3 viivaa V-V myöten.

Kuvio 6 on kaaviollinen perspektiivikuvanto, joka esittää kuvioissa 1-5 esitetyn laitteen toimintaa.

Kuvio 7 on kaaviollinen, osittainen, suurennettu leikkauskuvanto osasta kuvion 5 mukaista laitetta, ja havainnollistaa suihkun deflektorielimen toiminnan eräitä vaiheita lasia venytettäessä.

Kuvio 8 on kaaviollinen kuvanto useista kuviossa 7 esitetyistä suihkuista ja päävirran osista, josta lasin syöttö ja muodostumassa olevat lasikuidut on jätetty pois.

Kuvio 9 on kaaviollinen poikkileikkaus kolmesta naapurisuihkusta ja havainnollistaa suihkuissa olevien vastakkaisiin suuntiin pyörivien pyörteiden pyörimissuuntia.

Kuvio 10 on pituussuuntainen, pysty leikkauskuvanto kuidutuslaitteen 6 6281 6 pääelimistä ja havainnollistaa etenkin eräitä mittoja, jotka on otettava vaarin esillä olevan keksinnön ensisijaiseen sovellutusmuotoon liittyvien toimintaolosuhteiden aikaansaamiseksi.

Kuviot 10a ja 10b ovat detalji-leikkauskuvantoja kahdesta naapurisuih-kujen lähtösuulakkeesta ja lasin syöttönipasta, ja esittää sekin tiettyjä huomioon otettavia mittoja.

Kuvio 11 on perspektiivinen, kuvion 6 kaltainen kaaviokuva, mutta esittää erästä toista mahdollista suihkun deflektorielimen muotoa.

Kuviot 12-12b vastaavat kuvion 11 mukaista sovellutusmuotoa ja ovat kuviokohtaisesti homologisisa kuvioiden 10-10b kanssa.

Kuvio 13 on kuvion 1 kaltainen pystykuvanto, mutta esittää kolmannen sovellutusmuodon kaikkien elinten sijaintia ja niiden asennusta, yhdessä lasin syöttö- etukappaleen kanssa.

Kuvio 13a on suurimittakaavainen kuvanto osasta tätä laitetta, esittäen suihkujen jakolaatikkoa, johon on asennettu deflektorisiiveke, joka on selitetty myös tämän hakijan ranskalaisessa patenttihakemuksessa 76 37884.

Kuvio 14 esittää yleisenä pystykuvantona, kuviota 13 pienemmässä mittakaavassa laitosta, joka käsittää neljä kuidutusasemaa, jotka liittyvät samaan etukappaleeseen ja samaan kuitujen vastaanottolaitteeseen. Kuvio 15 on osa-pystykuvanto osasta kuvion 13 mukaista laitetta.

Kuvio 16 on pysty leikkauskuvanto kuvion 15 viivaa 16/16 myöten jossa eräitä osia näkyy leikkaamattomina.

Kuvio 17 on kaaviollinen kuvanto eräistä säädöistä, joita käytetään ensisijaisesti kuvioissa 13-16 esitettyä laitetta varten.

Kuvio 18 esittää kaaviollisesti erään automaattisen ohjausjärjestelmän eri osia, johon kuuluu mekanismi, joka saa aikaan tiettyjen komponenttien automaattisen peräytyksen niin, että ne loittonevat venytysreikä-levystä.

Kuvio 19 on tasokuvanto viiden suihkujen jakolaatikon ryhmästä, jotka on varustettu sellaisella deflektorilla kuin kuvioissa 13, 13a ja 18 on esitetty, mutta esittää lisäksi suihkujen jakolaatikoiden asennusta, joka mahdollistaa deflektorin taivutuksen siirtämällä mainittuja jako-laatikoita ja säätämällä niiden asentoa, siten mahdollistaen deflektorin asennon säädön lasin syöttöreikälevyyn nähden.

Kuvio 20 on pystykuvanto nähtynä kuvion 19 mukaisen laitteen toisesta päästä.

Kuviot 21 ja 22 ovat leikkauksia kuvion 19 viivaa 21-21 ja vastaavasti 22-22 myöten.

Kuvio 23 esittää detaljileikkausta kuvion 19 viivaa 22-22 myöten.

Kuvio 24 on perspektiivinen osakuvanto osasta suihkujen jakolaatikon 7 6281 6 asennuselimiä, ja kuvio 25 esittää perspektiivissä yhtä näihin elimiin sopivista säätökappaleista.

Kuviot 26 ja 27 esittävät kaaviollisesti deflektorin taivutuksen suuntaa ja sen säätömahdollisuuksia.

Kuvio 28 on kuvion 13 kaltainen kuvanto, mutta se esittää säätöjärjestelmää sovellettuna neljä komponenttia käsittävän sijasta vain kolme komponenttia käsittäviin kuidutuskeskuksiin.

Kuviot l-10b

Ensimmäisen sovellutusmuodon selittämistä varten tarkasteltakoon ensiksi kuviota 1, jossa, kohdassa 13 on esitetty päävirran lähetysput-ki, joka on yhdistetty polttimeen eli tämän päävirran 15 kehittimeen 14. Putki 13 ohjaa päävirran suunnassa, joka on likimäärin vaakasuora, lasin syötön lähteen alitse, joka kaaviollisesti on esitetty kohdassa 16. Sekundäarisuihkut lähettää lähetyslaite 17, joka on varustettu suulakkeilla, joiden aukot on yhdistetty kannattimiin 18 kiinnitettyihin kaasunsyöttöelimiin. Sekundäärisuihkut on suunnattu def-lektorielintä 19 kohti, joka muuttaa niiden suuntaa alaspäin saattaen ne tunkeutumaan päävirtaan 15 ja muodostamaan vuorovaikutusvyöhykkeet. Syötön lähteen 16 toimittamat erilliset lasisäikeet pannaan kulkemaan sekundärisuihkuja kohti ja ohjautuvat senvuoksi päävirran kanssa muodostuneeseen vuorovaikutusvyöhykkeeseen, siinä kuiduttettaviksi. Se-kundäärisuihkujen ja päävirran sekoittumisesta syntynyt virtaus menee venytettyjen kuitujen kanssa kaltevaan ohjauskouruun C kerrostaakseen kuidut vastaanottohihnan eli -kuljettimen 20 rei'itetylle pinnalle. Kuljettimen 20 ylisen juoksun alapuolelle on edullisesti sijoitettu imulaatikoita 21, ja kuidut otetaan talteen kerroksen B' muodossa kaaviollisesti kohdissa 22 ja 23 esitettyihin imutuulettimiin yhdistettyjen imujohtojen vaikutuksen ansiosta.

Sekundäärisuihkujen lähetyslaitetta kannattavat kannattimet 18, jotka on kiinnitetty kannatuslaattoihin 24, jotka on varustettu aukoilla, jotka ovat yhteistoiminnassa pulttien 25 kanssa mahdollistaakseen kan-natinten 18 pystysuuntaisen asettelun päävirran kehittimen 14 runkoon nähden (katso myös kuviota 2) ja niin ollen suihkujen ja itse päävirran 15 keskinäisen pystysuoran aseman säätämisen.

Mieluimmin päävirran kehittimen 14, runko, joka kannattaa suihkujen lähetyslaitteiden kannattimia 18, on kiinnitetty sillä tavoin, että sen aseman säätäminen pystysuunnassa käy päinsä väkiruuvien 26 avulla, jotka liittyvät laitteen alustaan. Päävirran kehitintä ja suihkujen 8 62816 lähetyslaitteita voidaan näin ollen siirtää pystysuunnassa yhdessä, varsinkin siirtymäliikkeessä, mikä tekee mahdolliseksi säätämisen pystysuunnassa lasin syötön lähteeseen 16 ja ohjauskouruun C nähden. Lisäksi koko tämän yhdistelmän vaakasuoraa asemaa voidaan asetella väkiruuvityyppisten, asianmukaisten mekanismien avulla, jotka kaaviol-lisesti on hahmoteltu kohtiin 28. Lisäksi on olemassa muitakin suihkujen lähetyslaitteisiin ja suihkujen deflektorielimiin liittyvien elinten säätömahdollisuuksia, niin kuin jäljempänä tiettyjen kuvioiden yhteydessä selitetään.

Siirtyen tarkastelemaan kuvioiden 2, 3, 4 ja 5 suurimittakaavaista kuidutuslaitteen esitystä huomataan ensiksi, että sekundäärisuihkujen lähetyslaitteet 17 käsittävät suihkujen jakolaatikon 17a, joka on kiinnitetty kannatuslevyihin 18 yhdistettyjen hoikkien 30 kannattamaan syöttöputkeen 29. Suihkujen lähetyslaitetta 17 voidaan näin ollen kiertää ylöspäin tai alaspäin jakoputken 29 keskiviivan ympäri ja kiinnittää sitten liikkumattomaksi mihin tahansa haluttuun asentoon, esimerkiksi lukitusruuvien kuten kohdassa 31 esitettyjen avulla.

Tämän ylöspäin tai alaspäin tapahtuvan kiertoliikkeen lisäksi kiinnitystäpä mahdollistaa lähetyslaitteen 7 siirtämisen sivusuunnassa eli säädön jakoputken 29 keskiviivan kanssa yhdensuuntaisessa suunnassa. Tämä säätö on erittäin tärkeä kantajasuihkujen saamiseksi tarkkaan ojennukseen jäljempänä selitettäviin lasin syöttöaukkoihin nähden.

Lähetyslaitteen 17 jakolaatikko 17a syöttää jokaisen suihkun lähtö-suulaketta 32, joita tässä esimerkissä on luvultaan 11. Kuviosta 5 näkyy selvästi, että suihkujen lähtösuulakkeiden keskiviivat ovat kaltevat alaspäin ja oikealle päin kuviossa, deflektorin 19 pintaa kohti. Deflektorina on tässä sovellutusmuodossa ympyräsylinterin muotoinen, keksiviivaltaan vaakasuora tanko, joka on sijoitettu suihkujen lähtösuulakkeiden rivin kanssa yhdensuuntaiseksi; lisäksi näiden suulakkeiden keskiviivat ovat käytännöllisesti katsoen kohtisuorassa sylinte-rimäisen tangon emäviivoihin nähden. Toisaalta deflektoritangon molempiin päihin on kiinnitetty asennuskorvakkeet 33, jotka on yhdistetty suihkujen jakolaatikkoon 17a pulteilla 34. Deflektoritangon 19 asemaa pystysuunnassa suihkujen jakolaatikkoon 17a nähden ja niin ollen suihkuihin nähden voidaan säätää irroitettavien välikelevyjen 45 avulla, jotka on sijoitettu asennuskorvakkeiden 33 ja jakolaatikon 17a pohjan väliin. Lisäksi asennuskorvakkeessa 33 olevat reiät voivat olla muodoltaan pitkänomaiset ja siten sallia deflektoritangon aseman 9 6281 6 säädön vaakasuunnassa sen lähentämiseksi tai loitontamiseksi suihkusta tai lasisäikeestä.

Lasin syötön lähde 16 käsittää syöttöreikälevyn 35, jossa on sarja nippoja 36, joissa jokaisesa on syöttöreikä 36a ja annostusreikä 37. Lasi syötetään näin ollen pullistumien G tai säikeiden sarjana sekun-däärisuihkuja kohti, joissa nämä säikeet tulevat osittain venytetyiksi niin kuin kuvion 5 kohdassa 38 on esitetty; nämä osaksi venytetyt säikeet joutuvat sitten suihkujen ja päävirran vuorovaikutusvyöhyk-keeseen, jossa niille tapahtuu täydentävä venytys, jota on kaavioitu kohdassa 39. Kuviossa 3 näkyy yhdeksän lasin syöttönippaa 36 ja suihkujen lähtösuutinta 32 toistensa kohdalle sijoitettuina, joskin näiden kokonaismäärä on suurempi, nimittäin yksitoista, jotta lisä-suihku voidaan sovittaa sarjan kumpaankin päähän. Tämä sovitus tekee mahdolliseksi saavuttaa yhdenmukaiset kuidutusolosuhteet kaikille niille yhdeksälle lasisäikeelle, joita tässä esimerkissä käytetään.

Edellä kuvioiden 1-5 yhteydessä selitetyllä laitteella suoritettava kuidutusprosessi on esitetty kaaviollisesti kuvioissa 6-9. Aivan ensiksi on huomattava, että sylinterin muotoinen deflektoritanko 19 on sellaisessa asemassa, että sen keskiviiva on hiukan alaspäin siirtyneenä suihkun lähtösuuttimista 32 lähteneen jokaisen sekundäärisuihkun J keskiviivaan nähden. Tämä sijainti onkin esitetty jokaisen neljän kantajasuihkun Jl, J2, J3 ja J4 osalta. Se aiheuttaa kantajasuihkujen kulkuradan suunnan muutoksen ja lisäksi jokaisen suihkun J virtaus jakautuu yläosaksi ja alaosaksi, joista ensiksimainittu noudattaa tangon 19 yläpintaa tarttuen sen kaarevaan pintaan COANDA-ilmiön mukaisesti, kun taas toinen osa noudattaa sen alapintaa. Koska tangon 19 keskiviiva sijaitsee alempana kuin suihkujen lähtoaukkojen keskiviivat, suihkun virtauksen yläosan poikkileikkausala on suurempi kuin sen alaosan, mikä on toivottava ominaisuus syistä, jotka esitetään jäljempänä tässä selityksessä.

Sekundäärisuihkun nämä kaksi osaa, nimittäin tangon 19 ylitse ja alitse kulkeva osa, sekoittuvat sitten toisiinsa tangon alavirran puolella.

Kuvioista 6 ja 8 näkyy, että kustakin suuttimesta 32 lähtenyt suihku-virtaus leviää sivuille päin eli divergoi deflektorin 19 keskiviivan suuntiin, ja, silloin kun suihkujen välimatka on sopiva, tämä sivut-tainen leviäminen johtaa siihen, että naapurisuihkut törmäävät toisiin- 10 62 81 6 sa, joka ilmiö tapahtuu suihkujen yläosien ja alaosien virratessa deflektoritangon 19 perättäisten pätkien 19α, 196, 19 Ύ vastaavien pintojen ympäri.

Tämä naapurisuihkujen sivuttainen törmääminen toisiaan vasten aiheuttaa vastakkaisiin suuntiin pyörivien pyörteiden parien kehittymisen, joiden pyörteiden kärjet ovat tangon 19 pinnassa. Niin kuin kuvioista 6-9 näkyy, kaksi pyörreparia kehittyy jokaisen suihkun virtauksessa. Niinpä kaksi pyörrettä 40a ja 40b, jotka muodostavat ylisen pyörrepa-rin, muodostuu virtauksen siinä osassa, joka kulkee tangon 19 yläpinnan yli, kun taas alempi pyörrepari 41a, 41b kehittyy virtauksen siinä osassa joka kulkee tangon alapinnan alitse.

Nämä kaksi pyörreparia pyörivät vastakkaisiin suuntiin: ylisen pyörre-parin kahden pyörteen pyörintä suuntautuu alaspäin niiden toisiaan vasten olevia pintoja myöten ja ylöspäin niiden ulkopintoja myöten, niin kuin kuviossa 9 on näytetty nuolilla 40c ja 40d; nuolet 41c ja 41d osoittavat kääntäen, että alisen pyörreparin pyörteiden pyörimisliike suuntautuu ylöspäin niiden toisiaan vasten olevia pintoja myöten ja alaspäin niiden ulkopintoja myöten.

Tangon 19 suihkujen keksiviivoihin nähden alaspäin siirtyneen aseman johdosta virtauksen se osa, joka sijaitsee tämän tangon yläpuolella, on suurempi ja tehokkaampi. Lisäksi tämä tangon asema suihkuihin nähden aiheuttaa sen, että yläpinnalle kehittyy erityisen stabiili ja tehokas, olennaisesti laminaarin virtauksen vyöhyke ylisen pyörreparin pyörteiden 40a ja 40b väliin; tämä melkein laminaarin virtauksen vyöhyke on yleensä muodoltaan kolmiomainen, koska pyörteet leviävät ala-virtaan päin edetessään, kunnes ne yhtyvät. Sama ilmiö kehittyy alisessa pyörreparissa.

Sikäli kuin suihkun virtaus etenee alavirtaan päin, siihen liittyvät pyörteet pyrkivät menettämään identiteettinsä, niin kuin kuvion 6 kaaviollisessa poikkileikkauksessa on esitetty suihkun J3 virtauksen osalta. Kunkin suihkun virtauksella on pyörteiden yhtymisenkin jälkeen vielä jäljellä päävirran 15 liike-energiaan verrattuna niin suuri liike-energia tilavuusyksikköä kohti, että suihku tunkeutuu päävirran sisään, muodostaen sen kanssa vuorovaikutusvyöhykkeen, sitä tyyppiä, joka jo on täydellisesti selitetty edellä mainitussa ranskalaisessa patenttijulkaisussa 2 223 318. Palautettakoon mieleen, että vyöhykkeel- 11 6281 6 le tunnusmerkillistä on vastakkaisiin suuntiin pyörivien pyörteiden parin 42a, 42b muodostuminen (katso kuviota 6). Tietenkin sillä alueella, jolla sekundäärisuihkut tunkeutuvat päävirran sisään, jokaisen suihkun virtaus ja nopeus on riittävästi keskittyneenä sen keskiviivan läheisyyteen, jotta jokainen suihku vaikuttaa yksilökohtaisesti ja muodostaa erillisen vuorovaikutusvyöhykkeen päävirran kanssa.

Kunkin kuidutuskeskuksen sekundäärisuihkujen Jl, J2 jne virtauksen käyttämiseksi kuitujen valmistamiseen, venytettävää ainesta olevat säikeet, erityisesti lasisäikeet, jotka on saatu nippojen 36 ulostu-lokohtiin muodostuneista lasipullistumista G, syötetään yksilökohtaisesti ylisten pyörreparien pyörteiden välissä sijaitseviin suihkujen laminaarin virtauksen vyöhykkeisiin. Deflektoritangon 19 yläpuolisen virtauksen ominaisuudet aiheuttavat ilman erittäin suuren mukaantem-pautumisen, jota on kaavioitu kuvioihin 6 ja 7 pitkin suihkun J2 virtausta piirretyillä nuolilla. Indusoitu virtaus suosii jokaisen pullistuman G venytystä lasisäikeiksi ja tämän stabiilia mukaanvien-tiä jokaisessa kuidutuskeskuksessa muodostuneen saman pyörreparin kahden pyörteen välissä sijaitsevaan laminaarin virtauksen vyöhykkeeseen. Pyörrevirtaukset vievät sitten mukanaan tämän säikeen, pannen alulle sen venytyksen, niin kuin kuvioiden 5-7 kohdassa 38 on osoitettu.

Osaksi venytettyä kuitua mukanaan kuljettavan suihkun virtaus etenee sitten alaspäin, tunkeutuen päävirtaan 15 ja syöttäen siten tämän kuidun suihkun ja päävirran väliseen vuorovaikutusvyöhykkeeseen, jossa vastakkaisiin suuntiin pyörivät lisäpyörteet 42a ja 42b saavat aikaan täydentävän venytyksen. Kuitu voidaan sitten ottaa vastaan järjestelmään sellaisen kuin esimerkiksi ohjauskourun C ja vastaanottokuljet-timen 20 yhdistelmään, joka on esitetty kuviossa 1.

Joskin itse suihkuvirtauksessa tapahtuvaa venytystä voidaan käyttää kuitujen valmistukseen turvautumatta ollenkaan päävirtaan 15, useimmissa tapauksissa katsotaan kuitenkin mieluimmin, että suihkujen aikaansaama venytys edustaa ainoastaan primäärivenvtystä, ja suoritetaai toinen venytysvaihe suihkun ja päävirran vuorovaikutusvyöhykkeessä.

Edellä selitetty järjestelmä on edullinen sikäli, että siinä kuidu-tuslaitteen pääelimet ovat erillään toisistaan, etenkin lasin syötön lähde ja venytys-päävirran kehitin, mutta myös päävirran kehitin ja 12 6281 6 suihkujen lähetyslaitteet. Itse asiassa on helpompi pysyttää haluttu lämpötila kussakin laitteen elimessä silloin kun nämä ovat matkan päässä toisistaan, koska lämmön siirtyminen elinten välillä tällöin pienenee. On kuitenkin tärkeätä tässä kuidutusjärjestel-mässä, että venytettävää ainesta olevat säikeet syötetään jokaiseen venytys- päävirran yksityiseen vuorovaikutusvyöhykkeeseen erittäin tarkalleen määrätyissä kohdissa. Huolimatta laitteen elinten erillään olemisesta keksintö mahdollistaa venytettävän aineksen syöttämisen tarkasti, koska pyörreparien kehittymistapa jokaisessa kantaja-suihkussa tekee mahdolliseksi saavuttaa suuri virtauksen stabiliteetti. Todetaan itse asiassa, että pyörteiden kärjet sijaitsevat sylin-terimäisen tangon 19 pinnassa ja ovat siten "kiinnittyneinä" tähän pintaan, stabiiliin asemaan. Pyörteethän ovat itsekin paljon stabiilimmat kuin jos niiden kärjet sijaitsisivat vapaassa tilassa, ja tästä seuraa se, että venytettävän aineksen syöttö vuorovaik.utusvyö-hykkeisiin on erittäin stabiili.

Toisaalta siinä tapauksessa että lasipullistumien G ojennuksessa vastaaviin suihkujen lähtösuulakkeiden aukkoihin 32 nähden on pientä virhettä, tämä virhe kompensoituu automaattisesti niiden ilmavirtojen ansiosta, joita indusoituu suihkun ylisten pyörteiden välissä sijaitsevan melkein laminnarin virtauksen vyöhykkeen tasolle. Tämä tekee mahdolliseksi saavuttaa hyvä lasin syötön stabiliteetti jokaisen suihkun melkein laminaarin virtauksen vyöhykkeessä ja tästä seuraa myös lasin syötön vuorovaikutusvyöhykkeeseen toista venytysvaihetta varten stabiliteetin parantaminen.

Joskin laminaarin virtauksen vyöhykkeiden kehittyminen tekee mahdolliseksi stabiloida lasisäikeiden syöttö kuhunkin kuidutuskeskukseen, tietyt toimintaolosuhteiden vaihtelut vaativat silloin tällöin vuorovaikutusten, so. kuidutuskeskusten eri komponenttien relatiivisten käyttöasemien modifioimista. Edellä on kuvioiden 1-6 yhteydessä selitetty useita mekanismeja, joilla tällaisia modifikaatioita voidaan suorittaa, ja voidaan todeta, että eräitä niistä, esimerkiksi kuviossa 1 esitettyjä väkiruuvijärjestelmiä 26 - 27, 28 tai kuviossa 2 esitettyjä holkkeja ja ruuveja 30 - 31 voidaan manipuloida pysäyttämättä kuidutusta, kun taas eräät muut säädöt, esimerkiksi deflektoritangon 19 aseman säätö suihkujen lähtöaukkoihin nähden välikappaleiden 33 -34 avulla, vaativat hetkellisen pysäytyksen.

On kuitenkin mahdollista sijoittaa kaikki nämä säätöjärjestelmät sillä tavoin, että niitä voidaan käyttää kuidutusta jatkaen. Eräitä 13 6281 6 mahdollisia ratkaisuja on esitetty kuvioiden 13-22 yhteydessä selitettävissä sovellutusmuodoissa.

Kuvio 10 esittää leikkauksena, samalla tavoin kuin kuvio 5, kolmea pääkomponenttia: päävirran kehitintä, sekundäärisuihkun lähetyslai-tetta ja venytettävän aineksen syötön lähdettä sekä sylinterin muotoista deflektoria 19. Siihen on merkitty, samoin kuin leikkausku-vantoihin 10a ja 10b symboleja, jotka viittaavat eräisiin ulottuvuuksiin ja eräisiin kulmiin, joita koskevat seuraavat taulukot, jotka ilmaiseva sekä ulottuvuuksien ja kulmien asianmukaiset vaihtelualueet että niiden ensisijaiset arvot.

Taulukko I

Venytettävän aineksen syöttöreikälevy ja syöttönipat

Symboli Ensisijainen arvo mm Vaihtelualue dT 2 1-5 1T 1 1-5 lp 5 0-10

dR

Dr 5 1-10

Taulukko II

Suihkun lähetyslaite ja deflektorielin 19

Symboli Ensisijainen arvo mm astetta Vaihtelualue dj 2 0,5-4 7 1

Yj 5 3-7 6 6-12 ^jD 0 + 0,25 - - 0,5

dJ

a JB 10 0-45 LJD 4 3-8

Silloin kun suihkun lähtösuulakkeen keskiviiva sivuaa tangon 19 yläpintaa, 1 on nolla ja lT_:n negatiiviset arvot vastaavat kuvion 10 U U JL) tapausta, jossa tämä keskiviiva leikkaa tangon yläosaa.

14 6281 6

Taulukko III

Päävirta

Symboli Ensisijainen arvo Vaihtelualue 1B 10 5 - 20

Taulukko IV

Eri elinten relatiiviset asemat

Symboli Ensisijainen arvo mm Vaihtelualue 2jf 8 3 - 15

Zjb 17 12 - 30 XBJ - 5 -12-+13

Xjp 5 3-8

Mitä tulee symboliin XBJ, sen negatiiviset arvot vastaavat kuviossa 10 esitettyä tapausta, jossa päävirran lähetyspytken ulostuloaukko sijaitsee ylävirtaan päin sekundäärisuihkun lähtösuulakkeesta päävirran ete-nemissuuntaan nähden. Kuvioiden l-10b mukaisessa sovellutusmuodossa sekundäärisuihkut eli kantajasuihkut sijaitsevat, niin kuin edellä on mainittu, niin lähellä toisiaan, että ne levitessään törmäävät toisiinsa, niin että ne, jokaisessa kantajasuihkussa, kehittävät pyörre-pareja. Kuidutuskeskuksia voidaan muodostaa niin monta kuin halutaan, ja jokainen keskus käsittää venytettävän aineksen syöttönipan ja siihen liittyvän suihkun, mutta jotta jokainen suihku törmäisi molemmilta sivuiltaan toiseen suihkuun, niiden lukumäärän on ylitettävä kahdella syöttönippojen lukumäärä, jolloin kaksi "täydentävää" suihkua sijoitetaan kunkin rivin päihin.

Termiä venytettävän aineksen "syöttöaukko" käytetään hyvin laajassa merkityksessä ja se saattaa tarkoittaa joko erillistä reikää tai rakoa, joka liittyy suihkuriviin, tai sarjaa syöttöreikiä tai -nippoja. Silloin kun viimeksimainitut on korvattu päävirtaan nähden poikittain sijaitsevalla raolla, raosta lähtevä aines jakautuu kartioiksi ja säikeiksi suihkujen vaikutuksesta. Tässäkin, ja Selmoista syistä kuin edellä, suihkurivien päihin sijoitetaan kaksi täydentävää suihkua.

15 6281 6

Kuidutuskeskusten lukumäärä voi olla jopa 150, mutta normaaliin lasin tai jonkin samankaltaisen lämpöplastisen aineksen kuidutukseen riittävä syöttö reikälevy käsittää esimerkiksi 70 lasin syöttönippaa ja 72 suihkua.

Sopii myös huomauttaa, että esillä olevan keksinnön mukaisen järjestelmän käyttöolosuhteet vaihtelevat monien eri tekijöiden funktiona, esimerkiksi kuidutettavan aineksen ominaisuuksien mukaan.

Niin kuin edellä on mainittu, keksintöä voidaan soveltaa laajalti vaihteleviin venytettäviin aineksiin. Lasin tai muiden epäorgaanisten ainesten tapauksessa syöttöreikälevyn eli syotönlähteen lämpötila tietenkin vaihtelee kulloinkin kuidutettavana olevan aineksen mukaan ja yleensä lämpötila-alueella, joka voi sijaita noin 1400°C ja 1800°C välillä.

Tavallista tyyppiä olevaa lasiseosta käytettäessä venytysreikälevyn lämpötila on noin 1480°C.

YksikkÖvirtaama voi vaihdella 20 kg ja 150 kg välillä reikää kohti 24 tunnissa, tyypillisten arvojen ollessa 50 - 80 kg reikää kohti 24 tunnissa

Eräät suihkua ja päävirtaa koskevat arvot ovat myös tärkeät, niin kuin ilmenee seuraavista taulukoista, joissa käytetään seuraavia symboleja: P = paine T = lämpötila V = nopeus p = tilavuusmassa

Taulukko V

Suihkun lähetyslaite

Symboli Ensisijainen arvo Vaihtelualue

Pj (baria) 2,5 1-4

Tj (°C) 20 10 - 1500 V_ (m/sek) 300 200 - 900 J 2

PjVj (baria) 2,1 0,8-3,5 16 6281 6

Taulukko VI PSSvirta

Symboli Ensisijainen arvo Vaihtelualue Ρβ (baria) 95 30 - 250 T (°C) 1450 1350 - 1800

O

VB (m/s) 320 200 - 550 PBVg2 (baria) 0/2 0,06 - 0,5

Kuviot 11 - 12b Näissä kuvioissa havainnollistetun sovellutusmuodon esitys on samanlainen kuin kuvion 6, paitsi että kuviossa 11 päävirta 15 on jätetty pois ja suihkujen virtausta koskeva osa on lyhennetty. Pääerotus ensimmäiseen sovellutusmuotoon verrattuna on deflektorielimessä. Tämä käsittää sylinterimäisen, mieluimmin ympyräsylinterin muotoisen tangon 43, joka on varustettu kehänmyötäisillä sinkilöillä 44, jotka rajoittavat sen koko pituudelle sarjan kanavia suihkujen virtauksen ylä-ja alaosia varten. Kukin tangon osa 43 a, 43 B ja 43 γ muodostaa sitä rajoittavien sinkilöiden kanssa kanavan kutakin vastaavaa suihkua Jl, J2 ja J3 varten. Niin kuin kuvioissa on esitetty, jokainen vierettäi-nen tangon osa omaksuu symmetriatasokseen ensisijaisesti sen tason, joka sisältää venytettävää ainesta olevan säikeen ja suihkun lähtö-suulakkeen keskiviivan. Prosessi on samanlainen kuin se, joka edellä on selitetty ensimmäisen esimerkin yhteydessä, paitsi että pyörrepa-rit kehitetään suihkujen törmäyksellä niiden levitessä sinkilöiden 44 sivupintoja vasten eikä vierekkäisten suihkujen törmäyksellä toisiaan vasten. Sinkiläthän myötävaikuttavat myös pyörteiden kärkien stabi-loimiseen, mikä tekijä on hyvin tärkeä edellä jo selitetyistä syistä ja varsinkin venytettävää ainesta olevien säikeiden erityisen tarkan syötön yksityisiin suihkujen ja päävirran muodostamiin vuorovaikutus-vyöhykkeisiin mahdollistamiseksi huolimatta suurestakin kuidutusjär-jestelmän pääelinten välimatkasta.

Koska kantajasuihkuun liittyvien pyörreparien kehittyminen ei vaadi vierettäisten suihkujen törmäämistä toisiinsa, todetaan, että kuidu-tuskeskusten ja niin ollen kantajasuihkujenkin sivuttainen välimatka voi olla suurempi kuin se, jota ensimmäisessä tapauksessa käytettiin. Tämä ominaisuus voi olla edullinen käsiteltäessä tai kuidutettaessa eräitä aineksia, joiden yhteydessä on parempi ylläpitää suurempaa vä- 6281 6 17 limatkaa venytettävän aineksen syöttöaukkojen välillä.

Mitä kuvioissa 12 - 12b esitettyihin kuvion 11 mukaisen kuidutusjärjestelmän pääelinten mittoihin ja näiden mittojen välisiin suhteisiin tulee, sanottakoon heti aluksi, että enimmät arvot ovat samat kuin ne, jotka on esitetty taulukoissa I - IV ja jotka koskevat ensimmäistä so-vellutusmuotoa. Tangon 43 läpimitta voi olla sama kuin ensimmäisen esimerkin tangon 19 läpimitta (taulukko II), kun taas sinkilöillä 44 voi olla seuraavassa taulukossa VII esitetyt ulottuvuudet:

Taulukko VII

Sinkilät

Symboli Ensisijainen arvo Vaihtelualue P (baria) 95 30 _ 250 a n TB ( C) 1450 1350 - 1800 VR (m/s) 320 200 - 550 B 2 ΡΒνβ (baria) 0,2 0,06 - 0,5

Suihkusuulakkeiden 32 välimatka on mieluimmin hiukan suurempi kuin toisessa sovellutusmuodossa sinkilöiden 44 deflketoritangolla läsnä-olemisen ja niiden paksuuden vuoksi. Lisäksi, jos sinkilät on sopivasti sijoitettu deflektoritangolle, ei ole olemassa mitään ylärajaa suihkujen välimatkalle, koska pyörteet kehitetään suihkujen levitessä niiden yksilökohtaisella törmäyksellä sinkilöiden sivuseiniä vasten eikä tällä kertaa vierettäisten suihkujen törmäyksellä toisiaan vasten. Kuitenkin suihkujen välimatka mieluimmin vastatkoon sinkilöiden välimatkaa, so. kahta vierekkäistä suihkua erottakoon mieluimmin yksi ja sama, paksuudeltaan vähäinen sinkilä. Tämän välimatkan arvo voi olla mikä tahansa 5 mm:stä ylöspäin.

Muilta osin kuvioissa 12 - 12b esitetyt ulottuvuudet ovat samat kuin ne jotka on esitetty kuvioissa 10 - 10b ja edellä selitetty taulukoiden I - IV yhteydessä.

Toinen sovellutusmuoto on edullinen ei ainoastaan silloin kun halutaan pitkät välimatkat vierettäisten kuidutskeskusten välille, vaan myös koska sinkilöiden läsnäolo tekee mahdolliseksi paremmin stabiloida kunkin pyörteen huippu. Itse asiassa tämä huippu ei ainoastaan tule 6281 6

IS

stabiloiduksi, niin kuin ensimmäisessä tapauksessa, tiettyyn asemaan tangon kehällä, so jonkin sen emäviivan tasolla, vaan se sijaitsee myös määrätyssä asemassa pitkin tätä emäviivaa, tarkasti sinkilän sivupinnan tasossa.

Edellä esitettyjen kahden version osalta on voitu havaita, että sekundääri suihkun lähtösuulakkeen 32 asema deflektoritankoon (19 ja 43) nähden, jota osoittaa välimatka lTr. (kuviot 10, 12, taulukko II) on sellainen, että suihkun virtaus jakautuu kahteen osaan, jotka virtaa-vat tangon vastakkaisia pintoja myöten. Lisäksi tanko on siirtyneenä kantajasuihkun lähtösuulakkeen keskiviivaan nähden suihkun alkuperäisen kulkuradan suunnan muuttamiseksi. Huomattakoon kuitenkin, että deflektoritanko voisi sijaita myös siten, että se ei muuttaisi kanta-jasuihkun virtauksen suuntaa muuta kuin paikallisesti ja että se muodostaisi yhtä suuret yläosan ja alaosan, jotka sitten sekoittuisivat tangon alavirran puolelle ilman että suihkun lopullinen kulkurata olisi muuttanut suuntaansa. Tässä tapauksessakin esiintyy pyörreparien ja laminaarin virtauksen vyöhykkeen muodostuminen, joskin venytyksen tehokkuus suihkussa osaksi vähenee.

Teoreettisesti on mahdollista myös sijoittaa jokainen suihku sillä tavoin, että koko sen virtaus kulkee samalta puolen tankoa, mutta se ei edusta keksinnön ensisijaista muotoa, koska itse asiassa halutaan antaa mahdollisimman suuri stabiliteetti sille kulmalle, jossa virtaus jättää tangon pinnan. Niinpä jos tämä virtaus kokonaisuudessaan kulkisi vain yhdeltä puolen tankoa, se kohta jossa se tangon jättäisi ja niin ollen myös suihkun suunnan muutoskulma ei olisi stabiili vaan alttiina vaihteluille, varsinkin lois-ilmavirtojen vaikutuksesta.

Tämä aiheuttaisi sitten epäsäännöllisyyksiä suihkussa venytyksen aikana mutta myös vuorovaikutusvyöhykkeessä venytyksen aikana.

lJD:n arvo valitaankin mieluimmin siten, että jokainen suihku virtaa molemmin puolin tankoa, mutta että suurempi osa virtauksesta kulkee tangon yläpuoltse, pitkin sitä pintaa, joka on venytettävää ainesta olevaan säikeeseen päin. Tämä virtauksen jakautumisen epätasaisuus tekee mahdolliseksi saada aikaan venytettävän aineksen syöttökohdan läheisyyteen pyörreparit 40a, 40b, jotka ovat suuremmat ja voimakkaammat kuin ne pyörreparit 41a, 41b, jotka kehittyvät virtauksen siihen osaan, joka kiertää tangon sen vastakkaiselta puolelta. Tämä jakauma on tosiaan edullinen silloin, kun keksinnön ensisijaisen sovellutus-muodon mukaan halutaan suosia pyörreparien 40a, 40b ylivoittoista vai- 19 6281 6 kutusta kuidun venytyksen aikana.

Kuviot 13 - 18 Näissä kuvioissa esitetyn laitteen sovellutusmuodossa voidaan helpommin suorittaa ne säädöt, jotka kuvioiden 1-12 mukaisessa laitteistossa voidaan suorittaa, mutta laite sallii lisäksi muunkin tyyppisiä säätöjä, niin kuin selityksen edistyessä selviää.

Tarkasteltakoon ensiksi kuvioita 13, 13a ja 14. Kohdassa 20 on esitetty rei'itetty kuitujen vastaanottokuljetin, samaa tyyppiä kuin kuviossa 1, johon kuuluu imukammiot 20, jotka on yhdistetty imujohtoihin 22 kuitujen kerrostumisen ja jakaantumisen edistämiseksi.

Runko 50 kannattaa uunin etukappaletta 51, joka syöttää sarjaa veny-tysreikälevyjä 52, niin kuin näkyy kuviosta 14, joka kaaviollisesti esittää neljän kuidutusaseman A, B, C, D yhdistelmää, joista yksi on esitetty suuremmassa mittakaavassa kuviossa 13. Kullakin kuidutusase-malla laite käsittää erilaisia elimiä, joiden avulla voidaan muodostaa useita kuidutuskeskuksia. Niinpä jokaisella asemalla on venytysreikä-levy 52 sijoitettuna kohtisuoraan kuvion tasoon nähden ja varustettuna useilla syöttönipoilla pullistumien tai säikeiden muodostamiseksi sulasta aineksesta. Siihen kuuluu myös vähintään yksi kehitin, joka kehittää päävirran 15, joka liittyy lähtöputkeen 55 samoin kuin ensimmäisessä sovellutusmuodossa, sekä sarja suihkujen jakolaatikoita 56, sellaisia kuin osaleikkauksena on esitetty kuviossa 13a, joista jako-laatikoista jokainen on varustettu sarjalla suihkun lähtösuulakkeita 32. Kuvion 13a leikkauskuvanto esittää lisäksi suihkujen jakolaatikkoon ruuveilla 57a kiinnitetyn deflektorisiiven 57 muotoa, jonka deflekto-rin 57 vaikutus suihkuun J on kaaviollisesti esitetty tässä samassa kuviossa. Kussakin kuidutuskeskuksessa valmistunut kuitu 38 ohjataan kouruun C^yhtä aikaa kuin naapuri-kuidutuskeskuksissa valmistetut kuidut, ja koko yhdistelmä virtaa kourua myöten, kerrostuen sitten kuitumatoksi B7

Kehittimen putki 55, suihkujen jakolaatikot 56 ja näiden kannattama deflektori tai deflektorit 57 on jokaisella kuidutusasemalla yhdistetty toisiinsa erilaisten, jäljempänä selitettävien säätö- ja kiinnitys-mekanismien avulla, jolloin tämän laitteen kokonaisuuteen kuuluvat mekanismit muodostavat yksikön jokaisella kuidutusasemalla. Tätä tarkoitusta varten jokaiseen niistä kuuluu pystysuora riippupalkki 58, 20 62 81 6 joka on kiinnitetty etukappaleen 51 runkoon 50. Riippupalkin 58 alapää (katso kuvioita 13, 14, 15 ja 16) kannattaa sylinterimäistä hoikkia 59, jonka keskiviiva on poikittaissuuntainen etukappaleeseen nähden eli tämän kuidutusaseman venytysreikälevyn 52 suuntainen. Hoikin 59 sisään on sovitettu laakeritappi 60, joka on kiinnitetty laippaan 61, joka puolestaan kannattaa kiinnitys-vastalaippaa 62, johon on kiinnitetty kannatin 63, jonka tehtävänä on kannattaa varsinaista kuidutus-laitetta kullakin asemalla. Laipassa 61 on kaareva vaste 64 sijoitettuna hoikkiin 59 kiinnitettyjen korvakkeiden 65 - 65 väliin. Korvak-keiden läpi pistävät säätöruuvit 66, joiden avulla kannatinta 63 voidaan kiertää hoikin 59 ja tapin 60 keskiviivan ympäri. Laippa 61 ja vastalaippa 62 on kiristetty toisiaan vasten ja lukittu haluttuun sää-töasentoon ruuveilla 67. Vaikka kuidutuslaitteen, päävirran kehitti-men 71, sen lähtöputken 55, suihkujen jakolaatikoiden 56 ja syöttö-putken 72 liike onkin kiertoliikettä hoikin 59 ja tapin 60 keskiviivan ympäri, se aikaansaa pääasiassa näiden elinten siirtoliikkeen, joka loitontaa niitä venytysreikälevystä 52 eli siis lasisäikeistä tai lähentää niitä niihin, koska nämä elimet sijaitsevat melkoisen matkan päässä tämän keskiviivan yläpuolella. Sen ansiosta, että kui-dutuslaite kokonaisuudessaan on kiinnitetty kannattimeen 63, tällä säädöllä voidaan lähentää tätä yhdistelmää ja samalla elimiä 55, 56 ja 57 venytettävää ainesta oleviin säikeisiin, jotka venytysreikälevystä 52 syötetään kuidutusasemalle, tai loitontaa niitä niistä.

Muita kiinnitys- ja säätöelimiä on kannatettuina kannattimella 63, joka näkyy kuvioissa 13 ja 15. Niinpä kehys 68 on kiinnitetty kannattimeen 63 mieluimmin luistin 69 avulla, joka mahdollistaa sen säätämisen ja siirtämisen oikealle tai vasemmalle kuviossa 13. Kehys 68 toimii väkiruuvien 70 kiintopisteenä, joiden avulla päävirran kehitintä 71 voidaan asetella pystysuunnassa. Kaasun syöttöputki 72, joka syöttää kaasua suihkujen jakolaatioihin 56, on kiinnitetty päävirran ke-hittimen 71 päälle elimillä, jotka on kaaviollisesti esitetty kohdassa 73. Nämä voivat olla kiinteät, mutta voivat myös käsittää säätömeka-nismit syöttöputken 72 ja siten myös suihkujen jakolaatikoiden 56 ja deflektorin 57 aseman muuttamiseksi päävirran kehittimeen 71 ja järjestelmän muihin elimiin kuten lasin syötönlähteeseen 52 nähden.

Kehyksen 68 liike kannattimeen 63 nähden päävirran lähetysputken 55, suihkujen jakolaatikoiden 56 ja deflektorin 57 loitontamiseksi veny tysreikälevystä 52 tai lähentämiseksi siihen on kaaviollisesti esitet- 21 6281 6 ty kuviossa 17, joka esittää myös kahta tämän liikkeen ohjausjärjestelmää. Yhteen näistä järjestelmistä kuuluu käsinsäätö, joka on kaa-viollisesti esitetty kohdassa 74, ja toiseen niistä männän ja sylinterin käsittävä toimielin 75, jotka kaksi järjestelmää 74 ja 75 on yhdistetty kehykseen 68 sillä tavoin, että ne voivat vaikuttaa toisistaan riippumatta.

Toimielimen 75 mäntä on yhdistetty päävirran kehittimen ja suihkujen jakolaatikoiden kiinnitysrakenteisiin niin kuin kuviossa 18 on katkoviivalla 68a esitetty. Tämä kuvio esittää myös syöttöputken 72 liitäntää väliaineen syötön lähteeseen 76. Toimielimen 75 sylinteri on toisesta päästään varustettu yhdysputkella 77, joka on yhteydessä jakeluventtiiliin 78, joka yhdysputkella 79 on yhteydessä sylinterin toisen pään kanssa. Toimisylinterin 75 ohjausväliaine on varastoituna säiliöön 80, joka putkella 81 on yhdistetty venttiiliin 78 ja putkella 82 suihkujen jakoiaatikoi-den väliaineella syöttöjohtoon "76. Tässä johdossa vallitsevan paineen havuinttelIn 83 ohjaa monitie-jakeluventtiiliä 78. Havaintielin 83, joka mahdollisesti on varustettu manometrillä, on myös varustettu koskettimella, joka kuuluu piiriin 83a ja käsittää venttiilin 78 ohjaussolenoidin 83b. Tällä havaitsimella voidaan myös ohjata piiriä 84a ja solenoidia 84b, jolla voidaan avata putkessa 82 säiliön 80 ja syöttöjohdon 76 välisessä putkessa 82 oleva sähköventtiili 84. Jakeluventtiilissä 78 on tie väliaineen tyhjennystä varten. Kuviossa 18 kaaviollisesti esitetyssä asennossaan tämä venttiili mahdollistaa ohjausväliainesäiliön 80 sisältämän ohjausvä-liaineen (esimerkiksi paineilman) syöttämisen yhteeseen 79, mikä pysyttää männän sen ala—asennossa, so asennossa, jossa päävirran kehitin ja suihkujen jakolaatikot ovat siirrettyinä venytysreikälevyä kohti. Sylinterin alaosaan liittyvä yhde 77 on tällöin yhteydessä ilmakehään venttiilin tietä 78e myöten. Tämä tilanne saadaan solenoidin 83b avulla aikaan silloin kun havaitsin 83 havaitsee normaalit paine-olosuhteet suihkukaasun syöttöjohdossa 76. Siinä tapauksessa, että suihkujen virtaus keskeytyy tai että niiden syöttöpaine alenee liian paljon, havaitsin 83 saattaa jakeluventtiilin 78 asennon kääntymään solenoidin 83b välityksellä sillä tavoin, että sylinterin yläosassa oleva yhde 79 tulee yhteyteen ilmakehän kanssa venttiilin tyhjennys-tietä 78e myöten; samaan aikaan ohjausväliaine säiliöstä 80 virtaa putkea 81 myöten sylinterin alaosassa olevaan yhteeseen 77, mikä siirtää männän sen yläasentoon kuviossa ja tarkemmin sanottuna suuntaan, joka aiheuttaa päävirran kehittimen ja suihkujen jakolaatikoiden nopean peräytymisen niiden loitontamiseksi venytyreikälevystä. Säiliön 80 22 6281 6 syöttöputkessa 82 oleva sähköventtiili sulkeutuu sekin solenoidinsa 84b vaikutuksesta sillä hetkellä, jolloin havaitsin 83 havaitsee paineen alenevan suihkujen kaasunsyöttöjohdossa 76. Paikallinen oh-jausväliainereservi on näin ollen aina käytettävissä päävirran ja suihkun nopeaa loitontamista varten lasin syöttöaukkolevystä, joka kerta kun väliaineen syötössä suihkua varten tapahtuu keskeytys.

Tämän järjestelmän tarkoitus ja edut ovat ymmärrettävissä jos otetaan huomioon se, että kuidutuksen aikana päävirran kehitin 55, suihkujen jakolaatikot 56 ja varsinkin deflektori 57 (katso kuvioita 13 ja 17) sijaitsevat kaikki sulaa ainesta olevien, reikälevyn 52 syöttönipois-ta 36 lähtevien säikeiden läheisyydessä. Säännöllisesti virtaava suihkun läsnäolo varmistaa venytettävää ainesta olevien säikeiden asianmukaisen ja stabiilin syötön, mutta jos suihku keskeytyy tai sen syöttöpaine alenee epänormaalin alhaiseen arvoon, sen virtaus ei enää pysytä ainessäikeitä toivotussa asemassa deflektoriin 57 nähden; tällöin esiintyy se vaara, että sula aines saattaa pudota deflektorin, suihkujen jakolaatikoiden tai päävirran kehittimen päälle ja mahdollisesti vahingoittaa jotakin näistä elimistä.

Kuviot 19 - 27

Heti aluksi on huomautettava, että sulassa tilassa olevan aineksen syötön vaatimien lämpötilojen korkeuden johdosta vetoreikälevyt 52 vääristyvät tietyn käyttöajan jälkeen, mikä vääristys voi tapahtua yhtä hyvin pystytasossa kuin vaakatasossakin. Tällä venytysreikäle-vyjen vääristymisellä on taipumus vaikuttaa epäedullisesti deflektorin 57 ja lasin syöttönippojen 36 rivin vuorovaikutukseen ja keskinäiseen asemaan. Tästä syystä kuvioiden 19 - 27 mukainen sovellutusmuoto tarjoaa deflektorin 57 ja venytysreikälevyn toiminnan eli vuorovaikutusten ja keskinäisten asemien säätöjärjestelmän, jolla pyritään kompensoimaan viimeksimainitun vääristyminen.

Niin kuin kuviosta 19 näkyy, yksi ainoa deflektori 57 ulottuu viidestä vierettäisestä suihkujen jakolaatikosta 56 koostuvan sarjan koko pituudelle, jotka jakolaatikot jokainen on yhdistetty omaan syöttöjohtoonsa 111, joka liittyy putkeen 112. Johdot 111 on asennettu niin, että niillä on tietty siirtymisvapaus suunnassa, joka lähentää niitä venytysreikälevyyn 52 tai loitontaa niitä siitä, esimerkiksi rullien 113 avulla, ja niin, että ainakin kolme suihkujen jakolaatikkoa 56 voi siirtyä erikseen vastaavien johtojen mukana. Tätä tarkoitusta varten jo- 23 6281 6 kaiseen näihin kolmeen keskiseen syöttöjohtoon 111 liittyy tappi 114, joka on suunnatty ylöspäin niin, että se pistää viiston reiän 115 läpi, joka on tehty yksilölliseen laattaan 116, joka voi liikkua poi-kittaissuunnassa ja joka jatkuu laitteen reunan ohi niin kuin näkyy kuviosta 19 ja kuvion 21 oikeanpuolisesta osasta. Kukin laatta päättyy suorakulmaan 117, jossa on reikä, joka liittyy kierteitettyyn karaan 118, jolle on kierretty muttereita kunkin laatan 116 asettelemista varten erikseen. Tällä tavoin johtojen 111 ja niihin liittyvien suihkujen jakolaatikoiden asemia voidaan säätää toisiinsa nähden eri tavoin vaakatasossa, niin kuin kuviossa 27 on kaaviollisesti esitetty. Tämä kuvio havainnollistaa venytysreikälevyn 52 vääristymistä, jonka mukaan syöttönippojen 36 rivi on kaartunut ylöspäin, ja todetaan, että suihkujen jakolaatikot on työnnetty asemiin, jotka aiheuttavat deflektorisiivekkeen 57 lievän taipuman; selvää on, että kuviossa 27 esitetyt olosuhteet ovat huomattavasti liioitellut ja että deflektoril-le voi tapahtua vain hyvin lievä taipuma. Suihkujen jakolaatikoita voidaan siirtää myös vastakkaiseen suuntaan venytysreikälevyn käänteisen vääristymisen kompensoimiseksi, jota on esitetty katkoviivalla 52a kuviossa 27.

Kolmea keskistä suihkujen jakolaatikkoa 56 voidaan lisäksi siirtää toisiinsa nähden venytysreikälevyn pystytasossa tapahtuneen vääristymisen kompensoimiseksi. Tätä varten jokainen syöttöjohto 111 on varustettu U-kappaleilla 119, joiden sisässä on epäkeskot 120, jotka on kiinnitetty poikittaisiin akseleihin 121, joita voidaan kiertäen säätää ja sitten lukita mutterien 122 avulla. Näin näitä kolmea keskistä suihkujen jakolaatikkoa voidaan lievästi siirtää ylöspäin tai alaspäin, mikä aiheuttaa deflektorisiivekkeen 57 lievän taipuman ja kompensoi venytysreikälevyn vääristymisen pystysuorassa tasossa. Tätä säätöä havainnollistaa kaaviollisesti kuvio 26, jossa reikälevyn vääristymisen laajuutta taaskin on liioiteltu. Elimiä 119 ja 120 käytetään suihkujen jakolaatikoiden siirtämiseen toisiinsa nähden ylöspäin tai alaspäin, niin kuin on osoitettu täydellä viivalla ja vastaavasti katkoviivalla 52b.

Elimet, jotka on edellä selitetty kuvioiden 19 - 27 yhteydessä ja joita käytetään deflektorin taivuttamiseen, voidaan tietenkin sisällyttää myös kuvioiden 13 - 18 mukaiseen sovellutusmuotoon.

Kuvio 28

Niissä sovellutusmuodoissa, jotka edellä on selitetty kuvioiden 1-28 24 6281 6 yhteydessä, jokaiseen kuidutuskeskukseen kuuluu neljä komponenttia, nimittäin pää-virran kehitin, suihkun lähetyseLin, laite sellainen kuin deflektorielin, joka sijaitsee suihkun kulkuradalla aiheuttaen siinä pienpaineisen stabiilin vyöhykkeen, ja lasin syötön lähde, joka on sijoitettu sillä tavoin, että se tuo venytettävässä tilassa olevan lasisäikeen tähän suihkun pienpaineiseen vyöhykkeeseen, jota sanotaan laminaarin virtauksen vyöhykkeeksi. Kuhunkin kolmeen ensimmäiseen komponenttiin kuuluu lisäksi kiinnityslaite, joka käsittää ainakin yhden säädettävissä olevan elimen deflektorielimen aseman ja toiminnan modifioimista varten ainakin yhteen nähden muista komponenteista. Toisin sanoen nämä eri säätöelimet tekevät mahdolliseksi modifioida kuidutuskeskuksen def lektorielimen ja ainakin yhden muista komponenteista relatiivivisia toiminta-asemia tai vuorovaikutuksia.

Kuviossa 28 esitettyyn sovellutusmuotoon ei kuulu deflektorielintä, ja kuidutuskeskukset käsittävät siis vain kolme komponenttia. Tähän laitteeseen on sisällytetty eräitä samankaltaisia säätölaitteita kuin edellä on selitetty, ainakin yhden näistä kolmesta komponentista aseman ja vuorovaikutuksen kahteen muuhun komponenttiin nähden modifioi-miseksi. Tärkeätä on huomata tähän kuvioon 28 nähden se, että siinä tämä säätö voidaan suorittaa suihkun lähtösuulakkeiden ja lasin syöt-tönippojen keskiviivat sisältävässä tasossa.

Eräät laitteen osat ovat samankaltaiset tai täysin samanlaiset kuin edellisten sovellutusmuotojen vastaavat osat, varsinkin kuvioissa 13 - 18 esitetyt. Niinpä pystysuora riippupalkki 58 on kiinnitetty venytysreikälevyä 52 ja etukappaletta kannattavaan runkoon 50. Riippupalkki 58 on alapäässään varustettu hoikilla 59 ja laakeritapilla 60, joka kannattaa laippaa 61 mahdollistaen edellä kuvioiden 13, 15 ja 16 yhteydessä jo selitetyn säädön. Tämä mekanismi voi kannattaa palkkia tai kehystä 90, joka toimii päävirran kehittimen 71, syöttöjohdon 91 ja suihkujen jakolaatikoiden 92 kannattimena. Nämä jakolaatikot voivat olla täysin samanlaiset kuin kuvioissa 4 tai 13a esitetyt, mutta niihin ei kuulu deflektoria 19 tai 57, ja suihkujen lähtösuulakkeet 32a on sijoitettu ja suunnattu, niin kuin kuviosta 28 näkyy, sillä tavoin, että ne lähettävät suihkut alaspäin reikälevyn 52 lasinsyöttö-reikien alle. Suihkut tunkeutuvat päävirtaan, niiden mukaansa tempaama ilma tai ympäristökaasu saattaa lasisäikeet menemään suihkujen sisään, niin että säikeet tulevat viedyiksi suihkujen ja päävirran vuo-rovaikutusvyöhykkeisiin, joutuakseen alttiiksi edellä mainitussa ranskalaisessa patenttihakemuksessa 76 03416 selitetylle venytykselle. Vaihtoehtoisesti kuidutuskeskuksen komponentit voivat myös sijaita 6281 6 25 toisiinsa nähden sillä tavoin kuin ranskalaisessa patenttihakemuksessa 75 04 970, jossa lasisäie menee välittömästi suihkua ja päävirran vuorovaikutusvyöhykkeeseen sen sijaan, että suihku sen siihen kuljettaisi .

Kannattimen 94 kannattama asennuslaatta 93 on varustettu rakomaisilla aukoilla, jotka ovat yhteistoiminnassa ruuvien 95 järjestelmän kanssa laatan lukitsemiseksi kannattimeen 94. Tämän sovituksen ansiosta päävirran kehitin 71 voi olla kiinnitetty niin, että sitä voidaan loitontaa tai lähentää venytysreikälevyyn nähden vaakasuunnassa. Tämä tarjoaa mahdollisuuden joko kiinnittää päävirran kehitin tiettyyn asemaan tai jättää sille siirtymisvapaus toimintaolosuhteista riippuen, esimerkiksi sillä tavoin kuin edellä on selitetty kuvion 17 yhteydessä.

Samoin kuin kuvion 13 mukaisessa sovellutusmuodossa kuvioissa 17 ja 18 esitettyjen kaltaiset käsikäyttöiset tai automaattiset säätömekanis-mit on mieluimmin sisällyetty kuvion 28 mukaiseen laitteeseen suihkujen jakolaatikoiden ja päävirran kehittimen aseman säätänistä varten loitontamalla tai lähentämällä niitä lasinsyöttöreikien keskiviivoihin nähden. Tämä säätö voidaan suorittaa käsin tai ohjata automaattisesti kaasun suihkuihin syötössä esiintyvän keskeytyksen tai epäsäännöllisyyden perusteella.

Väkiruuvit 96, joilla päävirran kehitin 71 on kiinnitetty laattaan 93, mahdollistavat päävirran kehittimen aseman säädön pystysuunnassa. Suihkujen syöttöjohto 91 ja siihen yhdistetyt suihkujen jakolaatikot 92 on asennettu päävirran kehittimen 71 päälle kuviossa 13 esitettyjen kaltaisten elinten 97 avulla. Näillä elimillä voidaan joko kiinnittää suihkun lähetyslaite määrättyyn asemaan päävirran kehittimeen nähden tai siirtää syöttöjohtoa 91 vaakasuorassa ja/tai pystysuorassa suunnassa tähän kehittimeen nähden, jos nämä elimet on varustettu asianmukaisilla säätölaitteilla.

Samoin kuin kuvioiden 13 - 18 mukaiseen laitteeseen nähden, huomattakoon lisäksi, että kuidutuskeskukset käsittävä laite on myös kiinnitetty siihen runkoon, joka kannattaa lasin syötön lähdettä, tai yhdistetty siihen. Tämä runko, joka on yhteinen lasin syötön lähteelle ja kuidu-tuslaitteelle, on edullinen, koska se helpottaa kuidutuslaitteen asettelua siihen reikälevyyn tai niihin reikälevyihin nähden, joista lasi-säikeet syötetään kuidutuskeskuksiin.

26 6281 6

Itsestään on selvää, että ne nimenomaiset mekanismit, jotka eri sovel-lutusmuotojen yhteydessä on selitetty erilaisten säätöjen suorittamista varten, voidaan korvata muilla järjestelmillä, joilla on samat funktiot.

Claims (15)

6281 6 27

1. Laite kuitujen valmistamiseksi venytettävästä aineesta kaasuvirtojen avulla venyttämällä, käsittäen laitteen (17) kaasu-suihkujen kehittämiseksi, joka on varustettu kaasusuihkujen ulos-virtausaukoilla (32), laitteen (16) venytettävää ainetta olevien säikeiden syöttämiseksi, jossa on syöttöaukkoja (36) siten sijoitettuina, että niistä tulevat säikeet (G) kohtaavat kaasusuihkujen kulkuradat, mekaanisen poikkeutuselimen (19), joka sijaitsee kunkin kaasusuihkun kulkuradalla kaasusuihkun ulosvirtausaukon (32) ja kaasusuihkun ja ainesäikeen välisen kosketusvyöhykkeen välissä, sekä mahdollisesti laitteen (13) sellaisen pääkaasuvirran (15) kehittämiseksi, jonka pinta-ala on suurempi kuin kaasusuihkujen, mutta kineettinen energia tilavuusyksikköä kohti pienempi kuin kaasu-suihkujen ja joka pääkaasuvirta on suunnattu siten, että poikkeutetut kaasusuihkut leikkaavat sen kulkuradan, tunnettu siitä, että poikkeutuselimellä (19, 43, 57) on kaasusuihkun akselin ja ainesäikeen syöttöaukon määrittämässä tasossa poikkileikkaus, jonka kaasusuihkuun päin oleva puoli on kupera, ja että laitteen eri osat ovat kannatinlaitteen kannattamat, joka on varustettu säätö-elimillä osien keskinäisen aseman säätämiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kannatinlaite käsittää elimet (30, 31) poikkeutuselimen (19) ja/tai kaasusuihkujen kehittämislaitteen (17) kiertämiseksi akselin ympäri, joka on kohtisuorassa kaasusuihkun ja ainesäikeen kautta kulkevaa tasoa vastaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kannatinlaite käsittää elimet (33, 34, 35) poikkeutuselimen (19) aseman säätämiseksi kaasusuihkujen kehittämislaittee-seen (17) nähden.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kannatinlaite käsittää elimet (24, 25, 73, 97, 113-122) kaasusuihkujen kehittämislaitteen (17, 56) ja siihen kiinnitetyn poikkeutuselimen (19, 57) aseman muuttamiseksi pääkaasuvirran kehittämislaitteen (14, 55) ja venytettävän aineen syöttölaitteeseen (16, 51, 52) nähden.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tunnet- 28 6 2 8 1 6 t u siitä, että kannatinlaite käsittää elimet (26, 27, 28, 68, 70, 74, 75) pääkaasuvirran kehittämislaitteen (14, 55), kaasu-suihkujen kehittämislaitteen (17, 56) ja siihen kiinnitetyn poik-keutuseliraen (19, 57) aseman muuttamiseksi samanaikaisesti venytettävän aineen syöttölaitteeseen (16, 51, 52) nähden.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitut elimet käsittävät ilmaisimen (83), joka on herkkä kaasusuihkujen kehittämislaitteen (17, 56) kaasun syöttöpai-neelle, joka ilmaisin on yhdistetty säätöjärjestelmään (75-82, 83a, 83b, 84, 84a, 84b) pääkaasuvirran kehittämislaitteen (14, 55. ja kaasusuihkujen kehittämislaitteen (17, 56) siirtämiseksi nopeasti poispäin venytettävän aineen syöttölaitteesta (16, 51, 52) .

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kannatinlaitteeseen sisältyy venytettävän aineen syöttölaitteen (51, 52) kiinteä runko (50), joka sijaitsee pääkaasuvirran kehittämislaitteen (55) yläpuolella, sekä pääkaasuvirran kehittämislaitteen (55) ja kaasusuihkujen kehittämislaitteen (56) kannatin (63) , joka on yhdistetty mainittuun runkoon (50) kiertoelimen, erityisesti holkki-tappi-järjestelmän (59, 60) avulla, joka on toisaalta kiinnitetty runkoon (50) ja toisaalta liitetty kannattimeen (63).

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että siihen kuuluu elimet (113-122) poikkeutuselimen (57) taivuttamiseksi, jotka toimivat venytettävän aineen syöttölaitteeseen sisältyvän reikälevyn (52) muodonmuutosten mukaisesti ja jotka on liitetty poikkeuselintä kannattavaan kaasusuihkujen kehittämislaitteeseen (56).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että poikkeutuselin (19, 43) käsittää kuperapintaisia osaelimiä (43a, 436..., 19a, 198...), joiden kupera osa sijaitsee kaasusuihkujen virtaustiellä vastapäätä niiden ulosvirtausaukko-ja (32) .

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että poikkeutuselimen (19, 43) kuperapintaiset osa- 29 6281 6 elimet (43α, 43$..., 19α, 19$...) ovat pinta-alaltaan sellaisia, että ne ovat kokonaan kaasusuihkujen sisällä.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että poikkeutuselin (19, 43) on aseteltavissa kunkin kaasusuihkun ulosvirtausaukon (32) akseliin nähden.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-11 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kukin poikkeutuselimen osaelin (43a, 43$..., 19a, 19$...) on symmetrinen venytettävää ainetta olevan säikeen ja vastaavan kaasusuihkun ulosvirtausaukon (32) akselin kautta kulkevaan tasoon nähden.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-12 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että poikkeutuselimen osaelimet (43a, 43$..., 19«, 19$...) ovat lieriömäisiä ja sopivimmin poikkileikkaukseltaan ympyrän muotoisia.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että kunkin kaasusuihkun akseli on suunnattu poikkeutuselimen sitä osaa kohti, joka on kääntyneenä venytettävän aineen syöttö-aukkoihin päin eli poikkeutuselimen yläosaa kohti.

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että poikkeutuselimen osaelinten (43a, 43$...) välissä on välimatkoin sijaitsevat laipat (44), jotka sivusuunnassa rajoittavat kaasusuihkuja. 30 „ „ „„ 6281 6