FI62811C

FI62811C - Foerfarande foer behandling av en hydrosulfitavlut

Info

Publication number: FI62811C
Application number: FI2406/74A
Authority: FI
Inventors: Yoshio Yoshikawa; Sadao Otsuka; Akira Amemiya; Toshio Komatsu
Original assignee: Mitsubishi Gas Chemical Co
Priority date: 1973-08-15
Filing date: 1974-08-13
Publication date: 1983-03-10
Also published as: NO142294C; NO142294B; NO742919L; SE401363B; DE2439149A1; CA1028432A; SE7410310L; JPS5039674A; JPS5341464B2; FI240674A; FI62811B; US3962073A; FR2240891A1; NL7410852A; BE818892A; GB1455047A; BR7406705D0; FR2240891B1

Description

ESäFH [B] (11)KUULUTUSjULKAISU s* n* «

JffifA lJ ' ' UTLÄGGN I NGSSKRIFT O ^ O I I

• C (45) Patentti ayönnrtty 10 03 1903 . *firC2 Patent ucddolat ' y ^ (51) K».lk?/lnt.ci.3 C 02 F 1/7^, 3/12

SUOMI—FINLAND (&) TmM&Omm-rmmmAMw 2I+06/TU

(22) HikamiipUvt — Anteknlnpdif 13-08.7^ (23) AlkuptWi—GlMghtudag 13.08.7*+ (41) Tullut julklMksI — BltvK offumllg 16.02.7 5

PtUllttI· ja rekisterihallitus Nihavtlul panon I· kuuLJulkaltun pvm. — flo

Patent· och registerstyrelsen v ' AntiMun uthtgd och utl.ikrtfwn publican* 30.11.82 (32)(33)(31) Pyydatty etuoikeus —Begird pHoritec 15-08.73

Japani-Japan(JP) 91*+35/73 (71) Mitsubishi Gas Chemical Co. Inc., 5~2 Marunouchi 2-chome, Chiyoda-ku, Tokyo, Japani-Japan(JP) (72) Yoshio Yoshikava, Inashiki-gun, Ibaraki-ken, Sadao Otsuka, Nagareyama-shi, Chiba-ken, Akira Amemiya, Katsushika-ku, Tokyo, Toshio Komatsu, Katsushika-ku, Tokyo, Japani-Japan(jP) (7*0 Berggran Oy Ab (5*+) Menetelmä hydrosulfiittijäteliuoksen käsittelemiseksi - Förfarande för behandling av en hydrosulfitavlut

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää hydrosulfiittivalmis-tusmenetelmästä saadun jäteliuoksen käsittelemiseksi. Keksintö koskee tarkemmin sanoen menetelmää jäteliuoksen käsittelemiseksi, joka menetelmä käsittää jäteliuoksen ilmastuksen pelkistävien epäorgaanisten rikkiyhdisteiden poistamiseksi jäteliuoksesta ja käsittelemällä jäteliuosta sitten aktiiville temene te lmän avulla. Tässä keksinnössä "hydrosulfiitilla" tarkoitetaan alkalimetalliditioniittia.

Tässä mainittu jäteliuos on sellainen jäteliuos, joka saadaan poistettaessa lopputuote, vedetön hydrosulfiitti, ja liuotin rcaktioseoksesta menetelmässä, jossa valmistetaan vedetöntä hydrosulfiittia käyttäen natriumformiaattia, alkalimetalli-yhdisteitä ja rikkidioksidia, kuten sellaisissa menetelmissä, jotka on esitetty US-patenteissa n:ot 2 010 615 ja 3 411 875 ja brittiläisessä patentissa n:o 1 148 248. Jäteliuos sisältää natriumtiosulfaattia, natriumsulfiittia, natriumbisul-fiittia, muita tuntemattomia pelkistäviä epäorgaanisia rik- 2 6281 1 kiyhdisteitä, joilla on kaava

Na S 0 x y z jossa kaavassa x, y ja z ovat positiivisia lukuja, natrium-formaattia yms. Mikäli tämä jäteliuos täten lasketaan suoraan ympäristöön tulee siitä BHK- ja KHK-lähde (BHK = biologinen hapen kulutus; KHK = kemiallinen hapen kulutus) ja se aiheuttaa veden saastumista. Tämän johdosta on käytettävä jonkinlaista käsittelyä ennen jäteliuoksen vesistöön laskemista.

Aktiivi1ietemenetelmä tunnetaan yleisesti kaikkein tehokkaimpana menetelmänä sellaisen jäteliuoksen käsittelemiseksi, joka sisältää hydrofiilisia orgaanisia yhdisteitä, ja sitä käytetään eri aloilla. Esimerkiksi sellaista jäteliuosta, joka sisältää epäorgaanisia pelkistäviä aineita, kuten natriumtiosul-faattia, natriumsulfiittia, ja hapanta natriumsulfiittia ja natriumformaattia, voidaan käsitellä tehokkaasti.

Sovellettaessa tavanomaista aktiivilietemenetelmää suoraan hydrosulfiittijäteliuokseen ei BHK:ta voida riittävästi alentaa silloinkaan, kun jäteliuos laimennetaan suuressa määrässä, ja edelleen itse aktiiviliete saa hienojen osasten muodon ja kulkeutuu poistuvan aineen mukana muodostamatta haluttuja höytäleitä ja tämän johdosta on jäteliuoksen täydellinen käsittely mahdoton toteuttaa.

US-patentissa n:o 3 186 942 on kuvattu menetelmä natriumsul-fidia sisältävän natriumtiosulfaattiliuoksen käsittelemiseksi hapettamalla happipitoisella kaasulla metalli-ionien, kuten Fe^+, Fe^+ ja Cu^+ läsnäollessa, minkä jälkeen näin käsiteltyä liuosta voidaan suoraan käsitellä edelleen aktiiviliete-menetelmällä. Käsittely happipitoisella kaasulla suoritetaan aikalisissä olosuhteissa, paineessa ja 95-135°C:n lämpötilassa. Alkaliset olosuhteet saadaan aikaan lisäämällä NaOH. Menetelmässä Na2S203 hapettuu Na2SC>4:ksi.

Edellä kuvattu menetelmä ei kuitenkaan sovellu hydrosulfiit- 3 6281 1 tijäteliuosten käsittelyyn, mikä johtunee tuntemattomista pelkistävistä aineista, joita esiintyy hydrosulfiittimenel-mästä saadussa jäteliuoksessa edellä mainittujen aineiden lisäksi. Sovellettaessa tämä tunnettu menetelmä hydrosulfiit-tijäteliuoksen käsittelyyn, olisi todennäköisesti mahdollista hapettaa Na2S0^, NaHSO^ ja ^2820^ Na2S0^:ksi, mutta tämä edellyttäisi suuren määrän NaOH:a, ja suuret laitekustannukset ja käyttökustannukset, koska käsittely on suoritettava paineen alaisena. Lisäksi jäteliuos on neutraloitava ennen aktiivilietemenetelmää, mihin tarvitaan suuri määrä happoa. Menetelmä olisi näin ollen taloudellisesti epäedullinen.

Vaikkakin jäteliuokseen lisätään alkalia, mutta hapetus suoritetaan ilmakehän paineessa, hapettumista tuskin tapahtuu. Jos taas hapetus suoritetaan paineen alaisena, mutta lisäämättä alkalia, hapettumista kyllä tapahtuu, mutta tällöin saostuu kolloidaalista rikkiä niin, että aktiivilietemenetelmää ei voida suorittaa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on näin ollen saada aikaan taloudellisesti edullinen menetelmä alkalihydrosulfiitin valmistuksesta natriumformiaattia, alkaliyhdisteitä ja rikkidioksidia käyttäen peräisin olevan jätelipeän käsittelemiseksi, joka jätelipeä sisältää natriumtiosulfaattia, natriumsulfiit-tia, natriumbisulfiittia, muita pelkistäviä rikkiyhdisteitä, joita edustaa kaava Na S 0 , jossa x, y ja z ovat kokonaislu-kuja, ja natriumformiaattia, aktiivilietemenetelmällä, johon sisältyy jätelipeän laimentaminen ja ravinteen lisääminen laimennetuun nesteeseen. Keksinnön mukainen menetelmä on tunnettu siitä, että ennen laimentamista jäteliuos ilmastetaan 30-85°C:n lämpötilassa, kun läsnä on 10-1000 ppm metalli-ionia ryhmästä rauta-, mangaani-, koboltti-, kupari- ja nikkeli-ionit, kunnes jätelipeän jodinkulutus on laskenut vähintään 50 %:lla.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä ei tarvita NaOH:a ja käsittely suoritetaan ilmakehän paineessa, joten käsittelykus- 4 6281 1 tannukset muodostuvat alhaisiksi. Ilmastuksessa ei tarvitse hapettaa rikkiyhdisteitä Na2SC>4:ksi, vaan polytiohappojen suoloiksi Na2Sx0g, jotka sitten helposti hapettuvat Na2S04:ksi aktiivilietekäsittelyssä. Tämä hapettuminen edellyttää natri-umlähteen ja tällainen syntyy kun NaHCC>2 hajoaa aktiivilietekäsittelyssä .

Kuviossa 1 on esitetty ilmastuskäsittelylämpötilan ja ilmas-tusajan välinen suhde esillä olevaa keksintöä toteutettaessa.

Keksinnön mukaisella menetelmällä käsiteltävä jäteliuos laimennetaan edullisesti vedellä niin, että jodin kulutus on 1-15 %. Jodin kulutuksella tarkoitetaan tässä selityksessä seuraavaa painoprosenttimäärää: Jäteliuoksen kuluttaman jodin painomäärä χ % Jäteliuoksen paino

Mitä suurempi on pelkistävien aineiden pitoisuus jäteliuok-sessa, sitä suurempi on jodin kulutus.

Esillä olevassa keksinnössä käytetyt metalli-ionit ovat rauta-, mangaani-, koboltti-, kupari- ja nikkeli-ioneja. Näistä ovat rauta- ja mangaani-ionit edullisimpia.

Nämä metalli-ionit voidaan lisätä metallisuolan muodossa, kuten esim. sulfaattina, kloridina, nitraattina jne.

Tyypillisiä metallisuoloja voivat olla ferrisulfaatti, ferri-kloridi, ferrinitraatti, mangaanisulfaatti, mangaanikloridi, mangaaninitraatti, kobolttisulfaatti, kobolttikloridi, ko-bolttinitraatti, kuparisulfaatti, kuparikloridi, kuparinit-raatti, nikkelisulfaatti, nikkelikloridi, nikkelinitraatti yms.

Metalli-ioneja voidaan käyttää joko yksin tai yhdistelmänä. Käytetyn metallin väkevyys on tavallisesti 10-1000 ppm, edullisesti 50-1000 ppm. Jos metalli-ioniväkevyys on alhai- 5 6281 1 sempi kuin 10 ppm, on ilmastuksen vaikutus huomattavan alhainen tai sitä tuskin on todettavissa.

Kaasu, jota käytetään ilmastuksessa, voi olla molekulaarinen happi tai kaasu, joka sisältää molekulaarista happea, edullisesti ilma.

Ilmastuslämpötila voi olla alueella 30-85°C ja on edullisesti 40-70°C. Kuviossa 1 on abskissa ilmastuslämpötila (°C) ja oordinaatta ilmastusaika (h). Käyrä esittää suhdetta ilmas- tuslämpötilan ja ilmastusajan välillä suuremman kuin 90 %:sen jodikulutuksen pienenemisen aikaansaamiseksi käytettäessä mangaanisulfaattia väkevyydessä 60 ppm, ja ilmaa johdettiin 3 2 patsaaseen nopeudella 60 m /m /h. Kuten kuviosta 1 selvästi ilmenee, niin pelkistävien epäorgaanisten rikkiyhdisteiden hapettumisnopeus pienenee suuressa määrässä lämpötiloissa alle 30°C ja yli 85°C. Esimerkiksi lämpötilassa 20°C on hape-tusnopeus noin 1/5 siitä mitä se on lämpötilassa 40°C.

Ilmastusaika voidaan valita sopivasti ottaen huomioon erilaisia muita tekijöitä.

Ilmastus voidaan toteuttaa erilaatuisissa reaktiolaitteissa, joista edullisin on tornityyppinen reaktori. Torniin johde- 3 2 tun ilman pintanopeus on tavallisesti suurempi kuin 10 m /m /h 3 2 ja on edullisesti 40-200 m /m /h.

Hydrosulfiittijäteliuos ilmastetaan edellä mainituissa olosuhteissa .

On edullista valita ilmastusolosuhteet siten, että aikaansaadaan jodin kulutuksen suurempi pieneneminen kuin 50 %, edullisimmin suurempi kuin 60 %. Kun jodin kulutuksen piene-nemistehokkuus on alhaisempi kuin 50 %, höytäleet hajoavat ja aktiivilietemenetelmä tulee vaikeaksi toteuttaa. Kun jodin kulutuksen poistotehokkuus on pienempi kuin 60 %, tulee aktiivilietekäsittelyn kuormitus liian suureksi. Aktiivilie-tekäsittelyn kuormitusta voidaan esittää BHK-kuormituksen 6 6281 1 avulla, joka osoittaa kuinka paljon BHK on aktiivilietesäi-liön yksikkötilavuutta ja aikayksikköä kohden.

Ilmastettu jäteliuos voidaan laimentaa vedellä 5-10-kertai-seksi. Ammoniumsulfaattia ja fosforihappoa lisätään liuokseen niin, että suhde BHK:N:P on edullisesti 100:5:1. Saatua liuosta käsitellään aktiivilietemenetelmällä.

Yleensä toteutetaan aktiivilietekäsittely BHK-arvossa 1,0-2,0 3 kg/m -p ja MLSS-arvossa 3000-5000 ppm. Yleensä pidetään BHK- 3 arvoa, joka on pienempi kuin 1,0 kg/m -p, teollisuusmitta-kaavassa epäedullisena.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti ei aktiiviliete muodostu hienojen osasten muotoon ja se voi muodostaa hyviä höytäleitä, ja tämän johdosta on jäteliuoksen täydellinen käsittely mahdollinen. Toisin sanoen silloinkin, kun BHK-arvo on 1,5 kg/ 3 m -p, voidaan aikaansaada erinomaiset tulokset ja BHK-arvon pieneneminen voi olla suurempi kuin 95 %.

Tässä selityksessä lyhennys MLSS (Mixed Liquor of Suspended Solid) tarkoittaa höytäleväkevyyttä aktiivilietettä sisältävässä säiliössä ja SVI (Sludge Volume Index mg/1) tarkoittaa kiinteän aineen tiivistynyttä tilavuutta g kohden aktiivi-lietettä sen jälkeen, kun aktiivilietteen suspendoitu liuos on seissyt 30 min.

Seuraavat esimerkit on esitetty kuvaamaan, mutta ei rajoittamaan keksintöä.

Esimerkki 1

Hydrosulfiitin valmistusmenetelmästä saatu jäteliuos (natri-umformiaattia 12 %, jodin kulutus 20 %), 100 litraa, sekoitettiin 100 litran kanssa vettä. Saatuun seokseen lisättiin 50 g FeCl^-öH^O ja liuos johdettiin kellopohjakolonnin yläosaan, jonka sisähalkaisija oli 100 mm ja korkeus 3000 mm, nopeudella 6 1/h, ja liuos poistettiin jatkuvasti kolonnin pohjalta. Ilmaa johdettiin kolonnin pohjalta hajotuslaitteen 7 6281 1 3 2 lävitse määrässä 40 m /m /h (pintanopeus kolonnissa). Ilmas-tuslämpötila pidettiin arvossa 60°C. Liuoksen jodinkulutus pieneni arvosta 10 % arvoon 0,5 % ja jodin kulutuksen poisto-tehokkuus oli 95 %. Tämän jälkeen liuos laimennettiin 20-kertaiseksi ja siihen lisättiin ammoniumsulfaattia ja fos-forihappoa. Saatu liuos johdettiin aktiivilietekäsittelyyn 3 MLSS-arvon ollessa 3000 ppm ja BHK-kuormituksen 1,5 kg/m -p. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 1. Saatu liuos oli kirkasta ja sen SVI-arvo oli 70.

Taulukko 1

Ennen käsittelyä Käsittelyn jälkeen aktiivilietemene- aktiivilietemene- telmällä telmällä BHK 1500 ppm 60 ppm KHK (KMn04) 1200 100 KHK (K2Cr20?) 2800 260

Jodin kulutus 250 0

Esimerkki 2 100 litraa hydrosulfiittivalmistusmenetelmästä saatua jäte-liuosta (natriumformiaattia 12 %, jodin kulutus 20 %) sekoitettiin 150 litran kanssa vettä ja liuokseen lisättiin 80 g MnS04’H20. Saatu liuos johdettiin kellopohjakolonniin, jonka sisähalkaisija oli 100 mm ja korkeus 3000 mm, nopeudella 8 1/h kolonnin pohjalta ja ylivirtaus tapahtui kolonnin yläosasta.

Ilmaa johdettiin kolonnin pohjalta hajotuslaitteen lävitse 3 2 nopeudella 70 m /m /h (pintanopeus kolonnitornissa). Ilmas-tuslämpötila pidettiin arvossa 40°C käsittelyn aikana. Yli-virranneen liuoksen jodin kulutus oli 0,2 %. Saatu liuos laimennettiin 15-kertaiseksi ja liuokseen lisättiin ammonium-sulfaattia ja fosforihappoa. Saatu liuos käsiteltiin aktiivi-lietemenetelmällä MLSS-arvossa 4000 ppm ja BHK-arvossa 1,6 3 kg/m -p. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 2.

Täten käsitelty liuos oli kirkas ja sen SVI-arvo oli 90.

8 6281 1

Taulukko 2

Ennen käsittelyä Käsittelyn jälkeen aktiivilietemene- aktiivilietemene- telmällä telmällä BHK 1600 ppm 40 ppm KHK (KMn04) 1200 90 KHK (K2Cr20?) 2700 240

Jodin kulutus 130 0

Vertailuesimerkki 1

Hydrosulfiitin valmistusmenetelmästä saatu jäteliuos (natri-umformiaattia 12 %, jodin kulutus 20 %) laimennettiin 40-kertaisesti ja liuokseen lisättiin ammoniumsulfaattia ja fosforihappoa.

Saatu liuos käsiteltiin aktiivilietemenetelmällä MLSS-arvossa 3 3000 ppm. Hiutaleet hajosivat BHK-arvossa 0,4 kg/m -p ja hieno liete poistui poistuvan aineen mukana. BHK, KHK ja jodin kulutus olivat ne, jotka alla olevassa taulukossa 3 on esitetty.

Taulukko 3

Ennen käsittelyä Käsittelyn jälkeen aktiivilietemene- aktiivilietemenetelmällä telmällä BHK 1500 ppm 610 ppm KHK (KMn04) 1500 680 KHK (K2Cr207) 3000 1550

Jodin kulutus 5000 1320

Vertailuesimerkki 2 100 litraa hydrosulfiitin valmistusmenetelmästä saatua jäte-liuosta (natriumformiaattia 12 %, jodin kulutus 20 %) sekoitettiin 100 litran kanssa vettä ja liuokseen lisättiin 50 g PeCl3*6H20. Saatu liuos johdettiin kellopohjakolonnin yläosaan, jonka sisähalkaisija oli 100 mm ja korkeus 3000 mm, nopeudella 2 1/h, samalla kun ilmaa puhallettiin torniin 3 2 sen pohjasta hajotuslaitteen lävitse määrässä 40 m /m /h. Neste poistettiin jatkuvasti tornin pohjalta. Tornin lämpötila pidettiin arvossa 20°C. Käsittelyn jälkeen oli saadun 9 62811 liuoksen jodin kulutus 8 %. Tämä liuos ei kuitenkaan ollut sopivaa käsiteltäväksi aktiivilietemenetelmällä laimentaen tai ilman laimennusta.

Vertalluesimerkki 3 100 litraa hydrosulfiittivalmistusmenetelmästä saatua jäte-liuosta (natriumformiaattia 12 %, jodin kulutus 20 %) sekoitettiin 100 litran kanssa vettä, ja tämän jälkeen 18 litraa saatua seosta johdettiin sellaisen kellopohjakolonnin lävitse, jonka sisähalkaisija oli 100 mm ja korkeus 3000 mm, lisäämättä mitään katalyyttiä, samalla kun ilmaa puhallettiin kellopdhja- kolonniin sen tornin pohjalta hajotuslaitteen kautta määrässä 3 2 40 m /m /h (lineaarisena nopeutena tyhjässä tornissa). Tornin sisäosa pidettiin lämpötilassa 60°C. 24 tunnin kuluttua oli tornissa olevan liuoksen jodin kulutus 9,8 % ja 48 tunnin kuluttua se oli sama kuin edellä. Tämä liuos oli luonnollisesti sopimatonta käsiteltäväksi aktiivilietemenetelmällä laimentaen tai ilman laimennusta.

Esimerkki 3 100 litraa hydrosulfiitin valmistusmenetelmästä saatua jäte-liuosta (natriumformiaattia 12 %, jodin kulutus 20 %) sekoitettiin 100 litran kanssa vettä ja liuokseen lisättiin 100 g CuSO^·. Esimerkin 1 mukainen käsittelytapa toistettiin lukuunottamatta sitä, että saatu liuos johdettiin saman kellopohjakolonnin pohjalle nopeudella 8 1/h ja liuos poistettiin jatkuvasti kolonnin yläosasta. Ilmaa johdettiin kolon-nin pohjalta hajotuslaitteen lävitse nopeudella 70 m /m /h (pintanopeus tornissa). Ilmastuslämpötila pidettiin arvossa 40°C. Ylivirranneen liuoksen jodin kulutus oli 2 %. Liuos laimennettiin 20-kertaiseksi ja liuokseen lisättiin ammonium-sulfaattia ja fosforihappoa. Saatu liuos käsiteltiin aktiivilietemenetelmällä MLSS-arvossa 4000 ppm ja BHK-arvossa 3 1,3 kg/m -p. Tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 4. Täten käsitelty liuos oli kirkasta ja SVI-arvo oli 85.

10 6281 1

Taulukko 4

Ennen käsittelyä Käsittelyn jälkeen aktiivilietemene- aktiivilietemene- telmällä telmällä BHK 1600 ppm 100 ppm KHK (KMn04) 1500 150 KHK (K2Cr207) 3000 350

Jodin kulutus 1000 0

Esimerkki 4 100 litraa hydrosulfiittivalmistusmenetelmästä saatua jäte-liuosta (natriumformiaattia 12 %, jodin kulutus 20 %) sekoitettiin 100 litran kanssa vettä ja tähän liuokseen lisättiin 30 g FeCL2*6H20 ja 30 g CoCl^. Saatu liuos johdettiin saman kellopohjakolonnin yläosaan, jota käytettiin esimerkissä 1, nopeudella 15 1/h, ja liuos poistettiin jatkuvasti kolonnin pohjalta. Ilmaa johdettiin kolonnin pohjalta hajotuslaitteen 3 2 kautta nopeudella 40 m /m /h (pintanopeus kolonnissa). Ilmas-tuslämpötila pidettiin arvossa 60°C. Poistetun liuoksen jodin kulutus oli 0,1 %. Liuos voidaan käsitellä tehokkaasti aktiivilietemenetelmällä esimerkin 3 mukaisesti.

Esimerkki 5 100 litraa hydrosulfiitin valmistusmenetelmästä saatua jä-teliuosta (natriumformiaattia 12 %, jodin kulutus 20 %) sekoitettiin 100 litran kanssa vettä ja liuokseen lisättiin 200 g NiSO^. Seurattiin esimerkin 1 mukaista käsittelytapaa lukuunottamatta sitä, että saatu liuos johdettiin saman kellopohjakolonnin pohjalle nopeudella 5 1/h ja liuos poistettiin jatkuvasti kolonnin yläosasta. Ilmaa johdettiin kolon- 3 2 nin pohjalta hajotuslaitteen kautta nopeudella 70 m /m /h (pintanopeus kolonnissa). Ilmastuslämpötila pidettiin arvossa 40°C. Poistetun liuoksen jodin kulutus oli 2,3 %. Liuos voidaan käsitellä tehokkaasti aktiivilietemenetelmällä esimerkin 3 mukaisesti.

Claims

6281 1 11

1. Menetelmä alkalihydrosulfiitin valmistuksesta natrium-formiaattia, alkaliyhdisteitä ja rikkidioksidia käyttäen peräisin olevan jätelipeän käsittelemiseksi, joka jätelipeä sisältää natriumtiosulfaattia, natriumsulfiittia, natriumbisul-fiittia, muita pelkistäviä rikkiyhdisteitä, joita edustaa kaava Na S 0 , jossa x, y ja z ovat kokonaislukuja, ja natri-x y z umformiaattia, aktiivilietemenetelmällä, johon sisältyy jäte-lipeän laimentaminen ja ravinteen lisääminen laimennettuun nesteeseen, tunnettu siitä, että ennen laimentamista jäteliuos ilmastetaan 30-85°C:n lämpötilassa, kun läsnä on 10-1000 ppm metalli-ionia ryhmästä rauta-, mangaani-, koboltti-, kupari- ja nikkeli-ionit, kunnes jätelipeän jodin kulutus on laskenut vähintään 50 %:lla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että metalli-ionina käytetään rauta- ja mangaani-ioneja.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että metalli-ioniväkevyys pidetään alueella 50-1000 ppm.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että lämpötila pidetään alueella 40-70°C.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäteliuoksen jodin kulutus säädetään jäteliuosta laimentamalla arvoon 1-15 paino-% laskettuna jäteliuoksen määrästä, ennen jäteliuoksen ilmastusta.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäteliuosta ilmastetaan kunnes sen jodin kulutus on laskenut yli 60 %:lla.