FI62577C - Saett att framstaella massa med hoeg torrhalt foer tillverkning av fiberplattor enligt den vaota metoden med slutet bakvattensystem - Google Patents
Saett att framstaella massa med hoeg torrhalt foer tillverkning av fiberplattor enligt den vaota metoden med slutet bakvattensystem Download PDFInfo
- Publication number
- FI62577C FI62577C FI3687/74A FI368774A FI62577C FI 62577 C FI62577 C FI 62577C FI 3687/74 A FI3687/74 A FI 3687/74A FI 368774 A FI368774 A FI 368774A FI 62577 C FI62577 C FI 62577C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- chips
- water
- steam
- pulp
- dry matter
- Prior art date
Links
Classifications
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21F—PAPER-MAKING MACHINES; METHODS OF PRODUCING PAPER THEREON
- D21F1/00—Wet end of machines for making continuous webs of paper
- D21F1/66—Pulp catching, de-watering, or recovering; Re-use of pulp-water
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21B—FIBROUS RAW MATERIALS OR THEIR MECHANICAL TREATMENT
- D21B1/00—Fibrous raw materials or their mechanical treatment
- D21B1/04—Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres
- D21B1/12—Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres by wet methods, by the use of steam
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21J—FIBREBOARD; MANUFACTURE OF ARTICLES FROM CELLULOSIC FIBROUS SUSPENSIONS OR FROM PAPIER-MACHE
- D21J1/00—Fibreboard
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Wood Science & Technology (AREA)
- Mechanical Engineering (AREA)
- Paper (AREA)
- Dry Formation Of Fiberboard And The Like (AREA)
Description
-I rBl KUULUTUSJULKAISU
JSgjfto ™ (11) UTLÄGGNI NGSSKRIFT 62 5 7 7 vBtp C P-?. tcr ‘:U uy 10 Cl 1933 ^ ^ ^ (51) Kv.Ht?/int.ci.3 D 21 J 1/00, D 21 B 1/04 SUOMI—FINLAND pi) iwctiiwkMw-PKiMmaiiniAi 3β8τΜ (22) Hakamltptlvi — An*eknlng*dtg 19.12.7^
' ' (23) Alkupllvt—GiKIghattdag 19.12.?U
(41) Tulkit )u1klt«lu) — Bllvlt offamHg 29 · 06.75
Patentti- j* reki atari hallitus ____ ________ ,, ..... ηΛ _ * . (44) NihUvtkalpanon |i kuuL|ullulsun pvm. — 30.09-82
Patent· och registerstyrelsan ' Amttkan utltgd och utl.«krlft*n publkarad (32)(33)(31) Pyydetty «tuolk«i( —Begird prlerttet 28.12.73
Ruotsi-Sveirge(SE) 7317565-5 (71) Stig Daniel Selander, Fredrikshovsgatan 5, S-115 22 Stockholm,
Ruotsi-Sverige (SE) (72) Stig Daniel Selander, Stockholm, Karl Nicolaus Cederquist, Stockholm,
Ruotsi-Sverige(SE) {'Jk) Oy Kolster Ab (5M Menetelmä suuren kuiva-ainepitoisuuden omaavan massan valmistamiseksi kuitulevyjen tekoa varten suljetun kiertovesijärjestelmän käsittävällä märällä menetelmällä - Sätt att framställa massa med hög torrhalt för tillverkning av fiberplattor enligt den vata metoden med slutet bak-vattensystem
Suomalaisesta patenttihakemuksesta n:o 108/72 ja suomalaisesta patenttihakemuksesta n:o 2663/7^ 11 p:nä syyskuuta 197** on tullut tunnetuksi se, että puu-kuitulevyjä märällä menetelmällä valmistettaessa oleellisena edellytyksenä sille, että kiertovesijärjestelmä voidaan muodostaa suljetuksi piiriksi ja valmistaa massasuspensio yksinomaan kiertoveteen, on se, että prosessiin syötettävän kuitumateriaalin kuiva-ainepitoisuus on oleellisesti suurempi kuin märän arkin kuiva-ainepitoisuus ennen kuin se lopullisesti vettä haihduttamalla kuivatetaan. Loppu-kuivatus voi tapahtua kuitulevylle annettavasta tiiviydestä riippuen mekaanisen puristuksen alaisena tai ilman puristusta.
Esimerkiksi kovia kuitulevyä valmistettaessa pannaan märkä arkki niin kovaan mekaaniseen puristukseen, että puristettu märkä arkki saa 50 - 55 %'·?· kuiva-ainepitoisuuden ennen kuin loppukuivatus tapahtuu. Kun puristetun arkin kuiva-ainepitoisuus on tällainen, niin tulee kuitumateriaalin kuiva-ainepitoisuuden olla kyiduttimen jälkeen vähintään 50 - 55 S». Tavallisesti täytyy pitoisuuden olla 55-70 %:n välillä, jotta tietty määrä vettä voidaan päästää prosessiin ilman kier- 2 62577 toveden poistokanavaan pääsyn vaaraa. Jos valmistetaan huokoisia kuitulevyjä, jolloin märän arkin kuiva-ainepitoisuus kohoaa 1*0-50 %:iin, on massan kuiva-ainepitoisuus 50-55 % tyydyttävä.
Veden käyttöä kuiduttimen akselin läpiviennin tiivisteväliaineena täytyy rajoittaa tai torjua kokonaan, esimerkiksi käyttämällä höyryä.
Kuitumassa voidaan valmistaa kaikenlaisista lignoselluloosapitöisistä, sopivalla tavalla palasiksi hajotetuista kuitumateriaaleista, esim. hakkeen tai sahajauhon muodossa olevasta puusta, oljista, hagassista jne., joita jatkossa kutsutaan yhteisellä nimellä puuhake tai vain hake.
Kuiduttamisen on oletettu tapahtuvan ilmakehän paineisessa höyryssä tai aina 15 atyyn saakka nostetussa, 100-200°C:n välistä lämpötila-aluetta vastaavassa paineessa.
Kyllästetyssä höyryssä kauttaaltaan hyvin lämminneen puuhakkeen kuidutukseen kuluu tavallisesti kuivaksi ajateltua massatonnia kohden noin 250 kWh, jos kuidu-tus tapahtuu l60-170°C:ssa. Tätä alemmissa lämpötiloissa on otettava huomioon energiankulutuksen lisääntyminen. Sama sähköenergia muuttuu melkein määrällisesti lämpöenergiaksi, joka kehittää höyryä. Lämmönkehitye on keskittynyt jauhatusvyöhyk-keeseen ja kuitumateriaalin paikallisen ylikuumentumisen välttämiseksi tulee vettä olla riittävästi mukana ja yli 60 /»:nen massan sakeus jauhatusvyöhykkeessä ei ole suositeltava.
Jos oletetaan, että kuidutu3 tapahtuu l65°C:ssa ja hakkeen kuiva-ainepitoisuus on 50 % ja lämpötila 5°C silloin, kun se syötetään kuiduttimeen, muuttuu massan sakeus kuiduttimessa noin 1*7 seksi ja ilmakehänpaineeseen puhaltamisen jälkeen noin 51 /»:seksi edellyttäen, että hake lämmitetään l65°C:een höyryllä ja. että kuidutusenergiaa kuluu 2l*0 kWh kuiva-ainetonnie kohden sekä ettei mitään sisälle tulevan tiivistysveden tai höyryn kosteuden aiheuttamaa laimennusta tapahdu. Kun hakkeen kuiva-ainepitoisuus on 55 %% muuttuu massan sakeus samoissa olosuhteissa vastaavasti 5^ ja 57>5 %·seksi. Kun hakkeen kuiva-ainepitoisuus on esim. 1*5 %% muuttuu massan sakeus vastaavasti b2 ja 1*5,5 ^reeksi. Kuitenkin tapahtuu tavallisesti sisään tulevasta vedestä aiheutuvaa laimentumista ja käytännössä on odotettavissa alhaisemmat massan sakeudet kuin ne, mitkä täs3ä on ilmoitettu.
Se, että massan sakeus muuttuu kuiduttimen jälkeen osaksi hakkeen kosteutena, osaksi kondensoituneena höyrynä syötettyä vettä ajatellen näin suureksi, johtuu jauhatusvyöhykkeen lämmönkehityksestä, jonka johdosta lämmönkehitystä vastaava määrä vettä höyrystyy.
3 62 5 77
Huokoisia levyjä valmistettaessa, jolloin märän arkin kuiva-ainepitoisuus on ennen kuivatusta I4O-5O J5, voitaisiin suotuisammassa tapauksessa kuiduttaa kuiva-ainepitoisuudeltaan 50 #:sta haketta.
Kun hakkeen kuiva-ainepitoisuus on ennen kuidutusta liian alhainen, poistetaan keksinnön mukaan osa hakkeessa olevasta vedestä puristamalla sitä yhteen mekaanisesti niin paljon, että hakkeen kuiva-ainepitoisuus ylittää loppukuivatuk-seen tulleen levyaineen kuiva-ainepitoisuuden. Kuiva-ainepitoisuus on tässä tarkoituksessa saatettava vähintään 50 %:iin ja kernaimmin 55~70 %:r rajoihin. Kuiva-ainepitoisuuden ollessa näin suuri joutuisi hake jauhatusvyöhykkeessä alttiiksi vahingolliselle ylikuumentumiselle tai kiinnipalamiselle ja sen välttämiseksi sekä tuoreveden syöttämiseksi johdetaan keksinnön mukaan kiertovettä jo kuidutusvaiheessa hake- tai kuitumassaan.
Lisätoimenpiteenä on kiertovesi lämmitettävä 100°C:een tai kuumemmaksi syötetyn kiertoveden laimentumisen estämiseksi kuiduttimessa kondensoituvasta höyrystä. Tä llä tavalla saadaan aikaan jopa tietty kiertoveden höyrystyminen kuidutuksessa ja massan mukana menevä kiertovesimäärä tulee syötettyä määrää pienemmäksi.
Välilliseen kiertoveden esilämmitykseen korkeaan lämpötilaan, esim.
200°C:een saattaa kuitenkin liittyä kivettymishaitta ja käytännössä esilämmitystä ei pidä jatkaa pitemmälle kuin 170°C:een saakka.
Käyttämällä hyväksi massan kuiduttimesta purkautuessa vapautuvaa höyryä hakkeen lämmityksessä ja höyryttämisessä 100°C:een helpotetaan veden haihtumista silloin, kun haketta kuivatetaan mekaanisesti yhteenpuristamalla, mistä seikasta puolestaan johtuu se, että silloin saavutetaan suurempi tilavuuspeino puristus-painetta lisäämättä. Esim. tietyn tyyppisen hakkeen tilavuuspainon lisäämiseksi 0,2:sta 0,7'·ään yhteenpuristamalla oli höyryttämättömään hakkeeseen kohdistettava I50 kg/cm paine, kun taas höyrytetylle hakkeelle riittää 70 kg/cm paine.
Hakkeen esilämmityksellä saadaan oleellinen tuorehöyryn säästö, jos kui- dutus tapahtuu paineessa ja kokoon puristettu hake syötetään välittömästi kuidut- • o .. . . .
timeen 90 - 100 C:n lämpötilassa. Ainakin puolet kuiduttimeen syötetystä tuore- höyrystä voidaan säästää.
Esimerkkinä voidaan mainita, että jos hakkeen kuiva-ainepitoisuus on yhteen-puristuksen jälkeen 50 % ja sen länqpötila 100°C silloin, kun se syötetään kuiduttimeen, jonka edellytetään toimivan l65°C:n lämpötilassa, saa purkautuva massa 57_58 #:n kuiva-ainepitoisuuden edellyttäen, että mitään ylimääräistä vettä ei ole tullut sisään. Jos hakkeen kuiva-ainepitoisuus on samoin edellytyksin 55 %> 62577 u muuttuu massan kuiva-ainepitoisuus arvoon 6U-65 %. On saavutettu sellainen massan sakeus kuiduttimessa, että kiertovettä on syötettävä keksinnön mukaan sakeuden säätämiseksi.
Haketta höyrytettäessä kondensoituu hakkeen pinnalle ja sisään vaihtelevia höyrymääriä, jotka suurentavat hakkeen vesipitoisuutta ja lisäävät vedenpoisto-puristuksen merkitystä. Jos esim. hakkeen kuiva-ainepitoisuus on 50 %, laskee se höyrytettäessä l+7-^ö #:iin ja jotta saavutettaisiin esim. 55 #:n kuiva-ainepitoisuus, on tonnia kohden puristettava 1+10 kg vettä pois, mikä voidaan tehdä puristamalla lämmintä, höyrytettyä haketta.
Puristamalla poistetusta nestemäärästä on 250 kg höyryn lauhdosta ja l60 kg puun kosteutta. Jos sitävastoin hakkeesta puristetaan vettä pois ennen esilämmitystä esim. siinä määrin, että hakkeen kuiva-ainepitoisuus kohoaa 50 ficta. 60 $:iin ja hake sen jälkeen esilämmitetään höyryllä 100°C:een, saa hake noin 50 %:n kuiva-ainepitoisuuden, joka suotuisimmassa tapauksessa antaa tulokseksi 61+-65 /2:n lopullisen kuiva-ainepitoisuuden. Puristamalla poistettavan puuveden määräksi tulee tässä tapauksessa noin 330 kg kuivaksi ajateltua haketonnia kohden ilman höyryn lauhteen osuutta. Puuveden osittainen poisto ennen hakkeen höyryllä tapahtuvaa esilämmitystä saattaa tietyissä tapauksissa olla edullista, koska puristamalla poistettu vesi on osittain sen vähäisen määrän ja osittain sen pienen epäpuhtausasteen johdosta helposti palautettavissa tai tehtävissä vaarattomaksi. Erikoisen tärkeäksi tulee vedenpoisto ennen esilämmitystä silloin, kun hakkeen pesu sisältyy prosessiin. Silloin voi hakkeen mukana seurata puun kosteuden lisäksi merkittäviä vesimääriä ja veden määrä saattaa nousta 250-350 kg:ksi haketonnia kohden. Silloin on hyödyllistä, että hake ensiksi lingotaan tai sitä puristetaan ylimääräisen veden poistamiseksi, ennen kuin se esilämmite-tään ja puristetaan uudelleen kuiduttimeen syötön yhteydessä.
Jos hakkeen pesussa käsitellään hyvin kuivaa haketta, esim. sellaista, jonka kuiva-ainepitoisuus on 55“65 %t tarvitsee poistaa vain pinnalla oleva vesi, ja poisto tapahtuu yksinkertaisimmin lingon avulla.
Olosuhteista riippuen voidaan hakkeen kuiva-ainepitoisuus säätää eri tavoin sopivaan 50-70 %:n tasoon ja hakkeen lämpötila 100°C:een ennen kuiduttimeen syöttöä. Hakkeesta voidaan esim. poistaa ylimääräinen vesi linkoamalla tai puristamalla ennen hakkeen esilämmitystä ja kuiduttimeen syöttöä tai hakkeesta voidaan poistaa ylimääräinen vesi myös sillä tavalla, että vesi poistetaan osaksi ennen esilämmitystä ja osaksi esilämmityksen jälkeen ennen kuiduttimeen syöttöä tai syötön yhteydessä.
62577 5
Vesi voidaan tietenkin poistaa myös kuumalla ilmalla, kuumilla savukaasuilla tai tulistetulla höyryllä suoritetulla esikuivatuk3ella. Tulee lämpötaloudellisesti edullisemmaksi kuivattaa sisään menevä hake kuin kuivattaa ulos tuleva massa. Jos prosessissa on hakevettä, on hakkeesta poistettava pinnalla oleva vesi, ennen kuin se joutuu kuivatukseen. Jos tarkoituksena on kuivattaa esilämmi-tetty hake, on tämä tehtävä tulistetulla höyryllä niin, että hakkeen lämpötila voidaan pysyttää muuttumattomana kuiduttimeen syötettäessä.
Hake, jonka kuiva-ainepitoisuus on 60 % tai suurempi, voidaan esilämittää välittömästi höyryllä ja syöttää kuiduttimeen. Kuitenkin on yleensä edullista säätää kuiva-ainepitoisuus esilämmityksen jälkeen puristamalla niin, että saadaan varmasti noin 60 #:n kuiva-ainepitoisuus hakkeen 100°C:n lämpötilassa. Jos hake, jolla on tämä kuiva-ainepitoisuus ja lämpötila kuidutetaan l65°C:ssa, voidaan kuiduttimeen syöttää massatonnia kohden 200 ke 130°C:ista kiertovettä ja 120 kg s O ... ........ . . . ...
65 C:ista tilvistysvetta ja tällöin saadaan valmistuote, jonka kuiva-ainepitoisuus on 67-6ΰ %t lisättyä kiertovettä huomioonottamatta, kun kuiduttimen massan sakeus on noin 55 %·
On tärkeää, että hakkeen lämmitys ja höyrytys suoritetaan tehokkaasti, koska veden poisto täten helpottuu. Hakkeen esilämmitys tapahtuu yksinkertaisimmin johtamalla höyry suoraan sopivan paksuisen hakekerroksen läpi. Höyryn tulee silloin voittaa tietty vastapaine, jonka ei kuitenkaan tarvitse olla muutamaa vesi-pilarimetriä suurempi. Jos kuidutus tapahtuu paineessa, puhalletaan massa ilmanpaineeseen syklonin kautta. Jos sen höyryä käytetään hakkeen esilämmitykseen, täytyy höyryn paineen olla niin suuri, että se voittaa hakekerroksen vastuksen. Tällöin voidaan joko antaa syklonin toimia pienessä vastapaineessa tai puhaltaa höyry puhaltimella tai kompressorilla hakekerroksen läpi.
Valmistetun massan suuren kuiva-ainepitoisuuden tärkeyden valaisemiseksi voidaan mainita, että kun massan kuiva-ainepitoisuus on 60 %, voidaan massasus-pensioon syöttää noin 300 kg tuorevettä kuivaksi ajateltua massatonnia kohden, ilman että syntyy kiertoveden ylijäämää. Jos massan kuiva-ainepitoisuus on 65 %% voidaan siihen syöttää noin 1+50 kg vettä.
Haketta höyryssä kuidutettaessa irtoaa osa puuaineesta syntyvän hydrolyysin vaikutuksesta. Irronneen aineen määrä riippuu pääasiallisesti lämpötilasta ja sitä voidaan supistaa kuiduttamalla kohtuullisissa lämpötiloissa. Irtoamista voidaan kuitenkin vielä supistaa kohottamalla kuidutettaessa massan pH:ta ja tämä voidaan tehdä parhaiten siten, että haketta syötettäessä siihen lisätään emäksi-sesti reagoivia aineita, esim. kalsiumin oksideja, hydraatteja tai karbonaatteja. Määrät vaihtelevat puulajin mukaan, mutta ovat normaalisti pieniä, 1-2 kg Ca0:ta kuivaksi ajateltua massatonnia kohden.
Esimerkiksi kovakuitulevyjä valmistettaessa tulee täysin suljetussa kierto-vesijärjestelmässä irronneen puuaineen pitoisuus kiertovedessä olemaan samaa 6 62577 suuruusluokkaa kuin puun prosentuaalinen irtoaminen. Sen vuoksi on tärkeää, että orgaanisen aineen irtoamista estetään niin kauan kuin vain on mahdollista ja kiertovesi saa sillä tavalla mahdollisimman pienen liuonneiden aineiden pitoisuuden.
Hakkeen yhteenpuristuksessa mahdollisesti poistuvaa vettä voidaan käyttää ainakin osittain hakkeen pesuun, suihkutusvetenä muovauksessa jne. tai tiivistys-vetenä.
Tämä menetelmä antaa suljetun kiertovesijärjestelmän käsittävällä, märällä menetelmällä kuitulevyjä valmistettaessa seuraavat edut: 1. Kuidutuksen jälkeen ei ole mitään massan kuivatusta.
2. Hakkeen kuivatus voidaan välttää.
3. Massan purkauksessa vapautuvaa höyryä käytetään tehokkaasti hyödyksi hakkeen lämmityksessä 100°C:n lämpötilaan.
H. Hakkeen liikavesi poistetaan helposti lisälämpöä käyttämättä.
5. Jos kuidutin toimii paineenalaisena, saadaan aikaan merkittävä kuidut-timeen syötettävän tuorehöyryn säästö. Monissa tapauksissa voitanee säästää noin 50 %.
6. Voidaan valmistaa massaa, jonka kuiva-ainepitoisuus yltää 65-70 $i:iin saakka, ilman kuitujen ylikuumentumisen riskiä jauhatusvyöhykkeessä. Massan kuiva-ainepitoisuus on silloin laskettu ottamatta lainkaan huomioon siihen tuotua kierto-vettä.
7. Massan tai hakkeen höyryä tai erilaisia polttoaineita käyttämällä tapahtuvaan kuivatukseen verrattuna pienentyneet investointi- ja käyttökustannukset.
Liitteenä oleva piirustus esittää kaaviollisesta menetelmän toteuttamiseen sopivaa laitteistoa. Se havainnollistaa kiertoveden kierrätysjärjestelmää ja hakkeen esikäsittelyä höyryttämällä ja sitä seuraavaa kuivatusta mekaanisen puristuksen avulla hakkeen kuiduttimeen syötön yhteydessä. Hake johdetaan kuljettimella 1 torniin 2, jossa se höyrytetään höyryllä, joka otetaan syklonista 12 ja johdetaan puhaltimen 13 ja putkijohdon 3 avxxlla torniin 2. Lämmin hake syötetään arinan U ja syöttölaitteen 5 kautta kuljettimeen 6, joka vie hakkeen ruuvipuristimeen 7» jossa hakkeen kuiva-ainepitoisuus säädetään sopivaksi puristamalla siitä vettä pois ja josta se syötetään esilämmittimen 35 läpi ja ruuvikuljettimen 36 kautta kuiduttimeen 8, joka toimii lb5°C:n lämpötilassa ja 7 atyn höyrynpaineessa. Mahdollisesti ulos puristettu vesi johdetaan pois putkijohdolla 9 hakkeen pesuun jne. Tuorehöyry johdetaan kuiduttimeen putkijohdolla 10 ja samanaikaisesti johdetaan kuiduttimeen säiliöstä 19 pumpun 20 ja putkijohdon 22 avulla valittu määrä kiertovettä sen jälkeen, kun vesi on ensin kulkenut lämmönvaihtimen 21 läpi ja lämmin- 7 62577 nyt 130°C:ksi. Vainuamassa puhalletaan kuiduttimesta 8 putkijohdon 11 kautta sykloniin 12, josta vapautuva höyry johdetaan torniin 2. Syklonissa 12 erotettu massa kuljetetaan ruuvin li ja syöksyputken 15 kautta massakuoppaen 16, johon samalla johdetaan kiertovettä säiliöstä 19 pumpulla 18 putkijohdon 17 kautta. Valmis massasuspensio pumpataan pumpulla 23 putkijohdon 2k kautta muovuuskoneeseen 25, josta virtaava kiertovesi kerätään laatikkoon 26 ja johdetaan siitä säiliöön 19. Märkä arkki 27 viedään kuumapuristimeen 28 ja kuivatetaan mekaanisesti 50 /':n kuiva-ainepitoisuuteen ja kuivataan lopullisesti lämmön ja paineen avulla valmiiksi tuotteeksi 29« Ulos puristettu kiertovesi kootaan laatikkoon 30 ja johdetaan säiliöön 31» josta kiertovesi siirretään pumpulla 32 putkijohdon 33 kautta säiliöön 19. Muovauskoneeseen johdetaan putkijohdon 3^ kautta rajoitettu määrä tuorevettä tai puristuksesta saatua vettä suihkutusvedeksi.
Claims (10)
- 3 62577 Patenttivaatimukset.
- 1. Märän menetelmän mukainen ja suljetun kiertovesijärjestelmän käsittävä kuitulevyjen valmistusmenetelmä, johon vuoronsa mukaan kuuluu hakkeen kuiduttaininen kuiduttimessa 100 - 200°C:n kyllästetyn höyryn höyrytilassa ja vastaavassa höyryn-paineesea, kuidutetun materiaalin liettäminen kuljetusnesteenä olevaan kiertoveteen, märän arkin muodostaminen lietteestä, kiertoveden mekaaninen erottaminen ja palauttaminen liettämisvaiheeseen sekä lopullinen, veden höyrystämisen avulla tapahtuva kuivatus, tunnettu siitä, että hake, jonka kuiva-ainepitoisuus ylittää 50 %:n arvon, kuiduttuu samanaikaisen, kuitumateriaalin ylikuumentumisen välttämiseksi tapahtuvan kiertoveden kuiduttimeen syötön aikana.
- 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hakkeesta poistetaan ennen kuiduttamisvaihetta mekaanisesti yhteenpuristamalla niin paljon vettä, että mainittu kuiva-ainepitoisuus saavutetaan.
- 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hake esilämmitetään ennen kuiduttimeen syöttöä höyryllä 90° - 100°C:n lämpötilaan . I4. Patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että esilämmitys tapahtuu ennen hakkeen mekaanista yhteenpuristamista.
- 5. Patenttivaatimuksen 3 tai U mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuiduttimesta kuiduttamisen yhteydessä poistuva höyryä käytetään hakkeen esilämmitykseen.
- 6. Jonkun edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hakkeen yhteenpuristaminen sen vesipitoisuuden säätämiseksi tapahtuu kuiduttimeen syötön yhteydessä.
- 7. Jonkun edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kiertovesi, joka syötetään kuiduttimeen siinä olevan massan väkevyyden säätämiseksi, esilämmitetään 100° - 170°C:n välillä olevaan lämpötilaan. ö. Jonkun edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kuiduttamisessa ilmakehän paineessa vapautuva höyry puhalletaan puhaltimen tai kompressorin avulla esilämmitettävän hakekerroksen läpi.
- 9· Jonkun patenttivaatimuksen 1~7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuidutuksessa höyrynpaineen alaisena oleva massa ja höyry puhalletaan ulos niin suuren vastapaineen alaisena, että vapautuva höyry pystyy voittamaan esilämmitettävän hakekerroksen läpi kulkiessaan kohtaamansa vastapaineen. 62577 9
- 10. Jonkun edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hakkeen mekaanisessa yhteenpuristamisessa poistuva vesi palautetaan ainakin osittain prosessiin, esim. hakkeen pesun kautta tai suili* kutusvetenä ja niin edespäin.
- 11. Jonkun edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hakkeesta, poistetaan osittain vesi ennen kuin hake esilämmitetään, puristetaan kokoon ja syötetään. 10 625 7 7
Applications Claiming Priority (2)
Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
---|---|---|---|
SE7317565A SE7317565L (fi) | 1973-12-28 | 1973-12-28 | |
SE7317565 | 1973-12-28 |
Publications (3)
Publication Number | Publication Date |
---|---|
FI368774A FI368774A (fi) | 1975-06-29 |
FI62577B FI62577B (fi) | 1982-09-30 |
FI62577C true FI62577C (fi) | 1983-01-10 |
Family
ID=20319539
Family Applications (1)
Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
---|---|---|---|
FI3687/74A FI62577C (fi) | 1973-12-28 | 1974-12-19 | Saett att framstaella massa med hoeg torrhalt foer tillverkning av fiberplattor enligt den vaota metoden med slutet bakvattensystem |
Country Status (16)
Country | Link |
---|---|
US (1) | US4012279A (fi) |
JP (1) | JPS5813680B2 (fi) |
AT (1) | AT346065B (fi) |
BE (1) | BE823905A (fi) |
BR (1) | BR7410909D0 (fi) |
CA (1) | CA1027404A (fi) |
DD (1) | DD115877A5 (fi) |
DE (1) | DE2458929C3 (fi) |
FI (1) | FI62577C (fi) |
FR (1) | FR2256286B1 (fi) |
IT (1) | IT1028055B (fi) |
NL (1) | NL7416790A (fi) |
NO (1) | NO144536C (fi) |
RO (1) | RO86235B (fi) |
SE (1) | SE7317565L (fi) |
ZA (1) | ZA747793B (fi) |
Families Citing this family (30)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
SE413601B (sv) * | 1976-06-30 | 1980-06-09 | American Defibrator | Sett vid framstellning av fibermassa i en under angtryck staende malapparat samt anordning for genomforande av settet |
SE413784B (sv) * | 1976-08-06 | 1980-06-23 | Isel Sa | Sett och anordning for att utnyttja i defibreringszonen utvecklat verme for att minimera angforbrukningen vid framstellning av massa for fiberskivor |
SE399015B (sv) * | 1976-10-06 | 1978-01-30 | Reinhall Rolf | Sett att framstella fiberplattor |
SE7704737L (sv) * | 1977-04-25 | 1978-10-26 | S D Selander | Sett att palegga ett eller flera ytmassaskikt pa grundmassabanan vid framstellning av fiberskivor pa vata vegen |
CA1074606A (en) * | 1977-06-08 | 1980-04-01 | Llewellyn E. Clark | Method and apparatus for thermo-mechanical pulping |
SE420329C (sv) * | 1978-02-16 | 1984-07-10 | Mo Och Domsjoe Ab | Forfarande for framstellning av slipmassa vid overtryck |
DE2851601C3 (de) * | 1978-11-29 | 1982-01-21 | J.M. Voith Gmbh, 7920 Heidenheim | Verfahren und Einrichtung zur Herstellung von Holzschliff in einem Holzschleifer |
SE422089B (sv) * | 1978-05-03 | 1982-02-15 | Defibrator Ab | Sett och anordning vid tillverkning av fibermassa av lignocellulosahaltigt material |
SE421939B (sv) * | 1980-06-05 | 1982-02-08 | Karlstad Mekaniska Ab | Forfarande for bakvattenhantering |
FI61531C (fi) | 1980-11-18 | 1982-08-10 | Tampella Oy Ab | Foerfarande foer foerbaettring av efteranvaendningen av vid tilverkningsprocessen foer slipmassa altstrad vaermeenergi |
FI61731C (fi) * | 1980-11-18 | 1982-09-10 | Tampella Oy Ab | Foerfarande foer foerbaettring av efteranvaendningen av vid tilverkningsprocessen foer traeslipmassa alstrad vaermeener gi |
SE428813B (sv) * | 1981-10-28 | 1983-07-25 | Sunds Defibrator | Sett for framstellning av fiberskivor enligt den vata metoden |
FR2534850A1 (fr) * | 1982-10-20 | 1984-04-27 | Pamart Alain | Procede et installation pour la fabrication de panneaux de fibres de bois agglomerees par voie humide |
JPS6026129U (ja) * | 1983-07-28 | 1985-02-22 | カルソニックカンセイ株式会社 | コ−ド |
DE3802489C2 (de) * | 1988-01-28 | 1997-12-18 | Schwaebische Huettenwerke Gmbh | Einrichtung zum Konditionieren von Schüttgut wie Spänen oder Schnitzeln |
DE3903591A1 (de) * | 1989-02-07 | 1990-08-09 | Baehre & Greten | Verfahren und vorrichtung zur herstellung von lignozellulosehaltigem faserstoff fuer die herstellung von faserplatten nach dem trockenverfahren |
SE468016B (sv) * | 1990-06-20 | 1992-10-19 | Sunds Defibrator Ind Ab | Saett foer framstaellning av fiberboard enligt torra metoden innefattande defibrering av lignocellulosahaltigt fibermaterial |
FI117560B (fi) * | 2000-08-14 | 2006-11-30 | Fortum Oyj | Höyrykäsittely |
US7300540B2 (en) | 2004-07-08 | 2007-11-27 | Andritz Inc. | Energy efficient TMP refining of destructured chips |
CA2507321C (en) * | 2004-07-08 | 2012-06-26 | Andritz Inc. | High intensity refiner plate with inner fiberizing zone |
US7967948B2 (en) | 2006-06-02 | 2011-06-28 | International Paper Company | Process for non-chlorine oxidative bleaching of mechanical pulp in the presence of optical brightening agents |
FI20105786A (fi) * | 2010-07-09 | 2012-01-10 | Upm Kymmene Corp | Menetelmä ja järjestelmä lämmöneristeen raaka-aineen valmistamiseksi |
ES2837553T3 (es) * | 2010-09-17 | 2021-06-30 | Titan Wood Ltd | Tratamiento de piezas de madera |
US9879361B2 (en) | 2012-08-24 | 2018-01-30 | Domtar Paper Company, Llc | Surface enhanced pulp fibers, methods of making surface enhanced pulp fibers, products incorporating surface enhanced pulp fibers, and methods of making products incorporating surface enhanced pulp fibers |
MX2016010820A (es) | 2014-02-21 | 2017-03-03 | Domtar Paper Co Llc | Fibras de pulpa con superficie mejorada en la superficie, en la superficie de un sustrato. |
MX2016010821A (es) | 2014-02-21 | 2017-05-09 | Domtar Paper Co Llc | Fibras de pulpa con superficie mejorada en fibrocemento. |
US11473245B2 (en) | 2016-08-01 | 2022-10-18 | Domtar Paper Company Llc | Surface enhanced pulp fibers at a substrate surface |
US11499269B2 (en) | 2016-10-18 | 2022-11-15 | Domtar Paper Company Llc | Method for production of filler loaded surface enhanced pulp fibers |
WO2019152969A1 (en) | 2018-02-05 | 2019-08-08 | Pande Harshad | Paper products and pulps with surface enhanced pulp fibers and increased absorbency, and methods of making same |
CA3134990A1 (en) | 2019-03-26 | 2020-10-01 | Domtar Paper Company, Llc | Paper products subjected to a surface treatment comprising enzyme-treated surface enhanced pulp fibers and methods of making the same |
Family Cites Families (9)
Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
---|---|---|---|---|
US865168A (en) * | 1907-02-09 | 1907-09-03 | Joseph M Dohan | Manufacture of pulp and paper. |
US1670874A (en) * | 1925-11-24 | 1928-05-22 | Bankus Albert | Means for reclaiming suspended solids from white water of paper manufacture |
US2008892A (en) * | 1932-03-29 | 1935-07-23 | Defibrator Ab | Method of manufacture of pulp |
US1983572A (en) * | 1933-03-08 | 1934-12-11 | Ind Chemical Sales Company Inc | Paper and process of and apparatus for making the same |
US1949534A (en) * | 1933-05-08 | 1934-03-06 | Sturtevant Mill Co | Method of and apparatus for hydrating cellulose pulp |
US2610119A (en) * | 1946-09-14 | 1952-09-09 | Defibrator Ab | Defibering presoaked ligno-cellulose |
US3446697A (en) * | 1964-03-10 | 1969-05-27 | Mo Och Domsjoe Ab | Method of improving the drainage properties of high bark content wood pulp in the making of fiberboard |
US3907630A (en) * | 1971-01-20 | 1975-09-23 | Defibrator Ab | Method of fiber board article production employing predrying of the ligno-cellulosic material prior to liquid suspension and article formation, and employing water recirculation |
SE362672B (fi) * | 1971-10-15 | 1973-12-17 | Karlstad Mekaniska Ab |
-
1973
- 1973-12-28 SE SE7317565A patent/SE7317565L/xx unknown
-
1974
- 1974-12-06 ZA ZA00747793A patent/ZA747793B/xx unknown
- 1974-12-12 DE DE2458929A patent/DE2458929C3/de not_active Expired
- 1974-12-19 FI FI3687/74A patent/FI62577C/fi active
- 1974-12-19 AT AT1017874A patent/AT346065B/de not_active IP Right Cessation
- 1974-12-23 DD DD183366A patent/DD115877A5/xx unknown
- 1974-12-23 NL NL7416790A patent/NL7416790A/xx not_active Application Discontinuation
- 1974-12-24 IT IT31027/74A patent/IT1028055B/it active
- 1974-12-27 RO RO80967A patent/RO86235B/ro unknown
- 1974-12-27 FR FR7442996A patent/FR2256286B1/fr not_active Expired
- 1974-12-27 NO NO744711A patent/NO144536C/no unknown
- 1974-12-27 BE BE151970A patent/BE823905A/xx unknown
- 1974-12-27 BR BR10909/74A patent/BR7410909D0/pt unknown
- 1974-12-28 JP JP49149291A patent/JPS5813680B2/ja not_active Expired
- 1974-12-30 US US05/537,470 patent/US4012279A/en not_active Expired - Lifetime
- 1974-12-30 CA CA217,065A patent/CA1027404A/en not_active Expired
Also Published As
Publication number | Publication date |
---|---|
FR2256286A1 (fi) | 1975-07-25 |
NO744711L (fi) | 1975-07-28 |
JPS5095505A (fi) | 1975-07-30 |
ATA1017874A (de) | 1978-02-15 |
SE7317565L (fi) | 1975-06-30 |
US4012279A (en) | 1977-03-15 |
FR2256286B1 (fi) | 1978-10-13 |
CA1027404A (en) | 1978-03-07 |
NO144536C (no) | 1981-09-16 |
FI368774A (fi) | 1975-06-29 |
RO86235B (ro) | 1985-04-02 |
IT1028055B (it) | 1979-01-30 |
BE823905A (fr) | 1975-06-27 |
DE2458929C3 (de) | 1979-06-28 |
DD115877A5 (fi) | 1975-10-20 |
NL7416790A (nl) | 1975-07-01 |
SE376267B (fi) | 1975-05-12 |
AU7645574A (en) | 1976-06-17 |
BR7410909D0 (pt) | 1975-09-16 |
NO144536B (no) | 1981-06-09 |
DE2458929B2 (de) | 1978-11-02 |
RO86235A (ro) | 1985-03-15 |
FI62577B (fi) | 1982-09-30 |
ZA747793B (en) | 1975-12-31 |
JPS5813680B2 (ja) | 1983-03-15 |
DE2458929A1 (de) | 1975-07-10 |
AT346065B (de) | 1978-10-25 |
Similar Documents
Publication | Publication Date | Title |
---|---|---|
FI62577C (fi) | Saett att framstaella massa med hoeg torrhalt foer tillverkning av fiberplattor enligt den vaota metoden med slutet bakvattensystem | |
FI70919C (fi) | Foerfarande foer vaermeaotervinning vid torkning av fasta braenslen ur vattenhaltiga organiska material | |
FI91614C (fi) | Menetelmä ja laite kuitulevyarkkien valmistamiseksi | |
US4537655A (en) | Process for producing and flash drying high yield mechanical cellulose pulp with steam and condensate recycle | |
GB2401069A (en) | Processing lignocellulose materials | |
RU2673311C1 (ru) | Варочный котел непрерывного действия и система питания | |
RU2041815C1 (ru) | Способ изготовления волокнита, содержащего лигноцеллюлозу, для изготовления волокнистых плит по сухому способу и устройство для его осуществления | |
CN106283815B (zh) | 干燥系统及其造纸方法 | |
US2711591A (en) | Method for dehydrating and drying of web-like material | |
US1781712A (en) | Wood-pulp material | |
US3907630A (en) | Method of fiber board article production employing predrying of the ligno-cellulosic material prior to liquid suspension and article formation, and employing water recirculation | |
FI66449C (fi) | Saett att paolaegga ett eller flera ytmassaskikt pao grundmassabanan vid framstaellning av fiberskivor pao vaota vaegen | |
FI75879C (fi) | Foerfarande och apparatur foer foerbehandling av lignocellulosamaterial vid kontinuerlig uppslutning av lignocellulosamaterial till cellulosamassa. | |
CN107366172A (zh) | 一种制浆连蒸喷放锅尾汽回收利用的方法 | |
FI63277B (fi) | Foerfarande foer framstaellning av traefiberplattor | |
FI71804C (fi) | Saett foer framstaellning av fiberskivor enligt den vaota metoden. | |
DE102010034763B3 (de) | Verfahren und Anlage zur Aufbereitung von Holz für die Herstellung mitteldichter Faserplatten | |
US6742280B1 (en) | Method in drying of paper | |
NZ238142A (en) | Manufacturing fibreboard by dry defibration of lignocellulose material | |
SE420224B (sv) | Sett och apparat for att upphetta fibermaterial vid framstellning av massa genom defibrering av flis | |
BR0107238A (pt) | Equipamento e processos de fabrico de painéis de construção a partir de uma mistura de partìculas lignocelulósicas e ligante de resina e painéis respectivos | |
CA1210979A (en) | Process of producing fiberboard according to the wet method | |
NO801000L (no) | Anlegg til aa fraskille opploeste vedsubstanser ved fremstilling av fiberplater | |
WO1999001606A1 (fi) | Method and device for treating steam in a fiber refining process | |
NO136420B (fi) |