FI61531C - Foerfarande foer foerbaettring av efteranvaendningen av vid tilverkningsprocessen foer slipmassa altstrad vaermeenergi - Google Patents

Description

61531

Menetelmä puuhiokkeen valmistusprosessissa syntyvän lämpöenergian jälkikäytön parantamiseksi 5 Tämän keksinnön kohteena on menetelmä puuhiokkeen valmistusprosessissa syntyvän lämpöenergian jälkikäytön parantamiseksi, jonka menetelmän mukaan - puuta hiotaan pyörivällä hiontaelimellä hiomati-lassa, jossa vallitsee yli yhden ilmakehän absoluuttinen 10 paine, - hiomatilaan suihkutetaan lämmintä suihkuvettä, - massasulppu johdetaan hiomatilasta höyryntalteen-ottolaitteistoon, jossa massasulppuun sitoutunutta lämpö-energiaa vapautetaan höyryksi, 15 - massasulppu johdetaan höyryntalteenottolaitteis- tosta saostimeen veden poistamiseksi massasulpusta, - massasulpusta vapautunutta vettä johdetaan takaisin hiomatilaan suihkuvedeksi, - suihkuveteen tuodaan lisävettä suihkuvesihäviöiden 20 korvaamiseksi, ja - höyryntalteenottolaitteistossa vapautunut höyry otetaan talteen jälkikäyttöä varten.

Ennestään on tunnettu paineenalainen hionta (Fl-pa-tenttihakemukset 782414, 780514 ja 780515, SE-patenttiha-25 kemus 7411949-6, SE-patentit 318178 ja 336952), jossa hionta tapahtuu yli yhden ilmakehän paineen alaisessa hio-matilassa. Puiden syöttö ylipaineiseen hiomatilaan tapahtuu esim. hiomakoneen hiontataskujen päälle rakennettujen paineentasauskammioiden avulla. Sulkuluukkujen ja massa-30 altaan rajoittama hiomatila paineistetaan sopivimmin ilman tai painehöyryn avulla. Puun kuidutus tapahtuu painamalla hydraulimännän avulla puupöllejä hiontakiveä vasten. Hiontakiven aikaansaama vibraatio ja kitkalämpö yhdessä hiontakiven pinnalle suihkutettavan suihkuveden 35 kanssa irrottavat kuidut puuaineksesta.

2 61531

Suihkuvesien lämpötilalla on havaittu olevan ylipai-neellisessa hionnassa suurempi merkitys kuituuntumiseen kuin paineettomassa hionnassa. Mitä lämpimämmät ovat suih-kuvedet, sen pitempinä ja kokonaisempina irtoavat kuidut 5 puuaineksesta ja sen lujempaa on näistä kuiduista valmistettu paperi. Paineenalaiselle hionnalle on siis edullista, mitä lämpimämpänä suihkuvedet johdetaan takaisin hiomakoneeseen.

Kuiduttamisen jälkeen johdetaan massasulppu pois 10 hiomatilasta putkella, jossa tapahtuu ennen massavirtauk-

sen määrän säätöä massasulpussa olevien tikkujen ja suurehkojen puukappaleiden hienonnus tikkumurskaimella. Hiomatilasta ulos johdettavan massan lämpötila on normaalisti yli 100°C. Suihkuvesien lämpötilasta ja hiomatilan yli-15 paineesta riippuen saattaa massan lämpötila nousta 145°C

saakka käytännön olosuhteissa. Tällöin suihkuvesien hioma-tilaan sisäänsyöttölämpötilan tulee olla 130-135°C ja hiomatilan ylipaineen 3 bar. Massasulppuun sitoutunut lämpö-energia vapautetaan höyryn muodossa höyrynerottimessa, 20 jossa paine alennetaan ilmanpaineiseksi, koska massan lämpötilan on oltava höyrynerottimen jälkeen veden kiehumispisteen alapuolella. Höyrynerottimesta massa voidaan johtaa suoraan saostimelle, jossa kuuma suihkuvesi erotetaan massasta johdettavaksi takaisin hiomatilaan. Höyrynerotti-25 mesta massa voidaan myös purkaa välisäiliöön, josta se johdetaan erilaisiin lajitteluihin: painelajitteluun ja pyörre-puhdistukseen ennen johtamistaan saostimeen, jossa kuuma suihkuvesi erotetaan massasta. Saostimelta massa poistuu 5-33 % sakeudessa, 30 Tämän tunnetun järjestelmän haittapuolena on se, että höyrynerottimesta poistuva höyry saadaan vain yhdessä paineessa ja lämpötilassa ja tämä paine ja lämpötila on lähes alhaisin lämpötila, mitä järjestelmän suljetussa osassa esiintyy. Vaikka kuuma massasulppu tulee höyrynerotti-35 meen 115-125°C olevassa lämpötilassa, tapahtuu höyrystyminen höyrynerottimesta poistuvan massasulpun lämpötilassa 4 ’* f» > · r'}·.

3 61531 n. 100°C. Tämä vähentää vapautuvan höyryn käyttöarvoa.

Useissa tapauksissa vapautuvasta höyrystä osa voitaisiin käyttää esim. lämpökompressorilla painetasoa nostamalla ja vaihtamalla puhtaaseen höyryyn esim. paperitehtaan vas-5 tapainehöyryverkostossa vastapainehöyryä korvaamassa. Muu osa voitaisiin käyttää esim. erilaisiin lämmitystarkoituk-siin painetasoa nostamatta.

Edellä selitetyn tunnetun järjestelmän epäkohtana on lisäksi se, että hiomatilaan johdettavan suihkuveden lämpö-10 tilaa ei saada nostetuksi yli noin 100°C tunnetussa järjestelmässä massasulpusta vapautuvan höyryn avulla. Vastaavasti hiomatilasta tulevan massasulpun lämpötila nousee vain noin 110-115°C: seen.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetel-15 mä, joka poistaa edellä mainitut epäkohdat ja joka parantaa painehiontaan perustuvasta puuhiokkeen valmistusprosessista vapautuvan höyryn käyttökelpoisuutta ja käyttöarvoa.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, 20 - että hiomatilasta tulevan massasulpun annetaan pai sua tulopaineestaan ilmakehän paineeseen vähintään kahdessa höyrynerottimessa vapauttamalla höyryä massasulpusta jokaisessa höyrynerottimessa painetta alentamalla, ja - että eri höyrynerottimissa vapautuvan höyryn määrää 25 säädetään höyrynerottimien kesken höyryn halutun jälkikäyt-töjakautuman mukaisesti.

Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että hiomakoneesta tikkumurskaimen kautta ensimmäiseen höyrynerottimeen tulevasta massasulpusta ei anneta höyrystyä ensimmäisessä höy-30 rynerottimessa kuin vain osan. Tämä on mahdollista pitämällä höyrynerottimessa niin korkea paine, että tätä höyryn-painetta vastaavan kylläisen höyryn lämpötila on vain sen verran tulevan massasulpun lämpötilaa alempi, että vain osa kokonaishöyrystyspotentiaalista voi tapahtua höyrynerotti-35 missä. Näin saatu höyry on korkeammassa lämpötilassa ja pai- '.i.C' 4 61531 neessa kuin tunnetusta menetelmästä saatu höyry. Tätä höyryä voidaan nyt käyttää sellaisessa kohteessa, missä sen korkeammasta lämpötilasta ja paineesta on suurin hyöty, esim. lämpökompressorilaitoksen yhteydessä. Vastaavasti 5 voidaan myöhäisempi höyrynmuodostus jakaa useammissa höy-rynerottimissa tapahtuvaksi ja käyttää näin vapautuneet eri paineiset ja lämpöiset höyryt eri kohteissa joko kokonaan tai osittain.

Menetelmän eräs yksinkertainen käyttösovellutus on 10 ratkaisu, jossa höyrynerottimia on kaksi. Ensimmäisessä höyrynerottimessa vapautuvaa höyryä käytetään kohteessa, missä korkeasta paineesta saadaan suurin mahdollinen hyöty. Ensimmäisestä höyrynerottimesta massa johdetaan toiseen höyrynerottimeen, missä pidetään sellainen paine, 15 että massa jäähtyy 100-105°C olevaan lämpötilaan muista prosessikytkennöistä riippuen. Toisesta höyrynerottimesta vapautuvaa alempipaineista ja -lämpötilaista höyryä käytetään kohteissa, joissa tämänlaatuinen höyry on sopivampi.

Eräs paineeltaan ja lämpötilaltaan alhaisemman höy-20 ryn käyttökohde on hiomatilaan johdettavan suihkuveden lämmittäminen. Sarjassa olevista höyrynerottimista yhdessä tai useammassa vapautuu höyryä, jonka määrä ja paine ovat sellaiset, että suihkuveden lämpötila saadaan nousemaan haluttuun lämpötilaan, kun tämä höyry johdetaan suihkuveden 25 kanssa kosketuksiin. Suihkuvesi voi tässä tilassa olla normaali ilmakehän paineisena tai ylipaineen alaisena. Mikäli suihkuvesi on yli yhden ilmakehän absoluuttisessa paineessa, voidaan suihkuvesi lämmittää yli 100°C lämpötilaan.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten 30 oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaisesti toimivaa painehiontaprosessia, ja kuvio 2 esittää kaavamaisesti vaihtoehtoista painehiontaprosessia .

35 Piirustuksissa on esitetty hiomakone 1, jossa on pyö rivä hiomakivi 2, joka on asennettu paineistettuun hiomati- λ ^. >.

5 61531 laan 3. Hiomatilaan liittyy kaksi hiontataskua 4, joiden yläpuolelle on järjestetty sinänsä tunnetut sulkuluukku-jen sulkemat paineentasauskammiot 5. Hiomakiven vastakkaisilla puolilla on hydraulimännät 6 hiontataskuihin pu-5 dotettujen puupöllien painamiseksi hiomakiveä vastaan.

Hiomatilaan on sovitettu joukko suihkuputkia 7 lämpimän suihkuveden johtamiseksi hiomakiven pinnalle. Hiokemas-san kokoamiseksi on hiomatilaan järjestetty massa-allas 8.

Hiomakoneen massa-altaasta johtaa putki 9 massasulp-10 pua A varten tikkumurskaimen 10 ja puskuventtiilin 10a kautta ensimmäiseen höyrynerottimeen 11, joka on varustettu höy-rynpoistoputkella 12 massasulpusta vapautuvaa höyryä Hl varten. Tästä höyrynerottimesta johtaa putki 13 toiseen höyrynerottimeen 14, joka on varustettu höyrynpoistoputkella 15 15 massasulpusta vielä vapautuvaa höyryä H2 varten. Höyrynerot-timen 11 painetta voidaan säätää joko putkeen 12 asennetun venttiilin, säätimen ja paineanturin avulla tai esim. höyryä lauhduttavan lämmönsiirtimen lämpöpinnan lämpötilan avulla. Höyrynerottimesta 14 johtaa putki 16 paineesta va-20 pautetun massasulpun B johtamiseksi välisäiliöön 17. Väli-säiliöstä johtaa putki 18 pumpun 19 ja painelajittimen 20 kautta saostimeen 21 saostettavaa massasulppua C varten.

Saostin on varustettu poistokohdalla 22 saostettua hioke-massaa D varten. Saostimessa on allas 23 saostettavasta mas-25 sasulpusta C poistuvaa vettä F varten. Altaasta 23 johtaa putki 24 välisäiliöön 25. Välisäiliöstä 25 johtaa putki 26 pumpun 27 kautta hiomatilassa oleviin suihkuputkiin 7 lämpimän suihkuveden G johtamiseksi mainittuihin suihkuputkiin.

Puuhioketta valmistettaessa kiertää suihkuvesi jat-30 kuvasti putkien 9-13-16-24-26 muodostaman kiertojärjestelmän kautta. Osa suihkuvedestä poistuu saostetun hiokemas-san mukana ja johtuen muista prosessissa tapahtuvista ve-sihäviöistä, poistuvasta höyrystä yms. joudutaan kierto- • S.' 6 61531 järjestelmään lisäämään enemmän korvausvettä kuin mitä pelkästään saostimelta poistuu massan mukana. Korvausvesi E voidaan tuoda esim. säiliöön 25 tai putkeen 16 tai, kuten kuviossa 1 on esitetty, putkella 28 saostimeen 21.

5 Jos kysymyksessä on esimerkiksi hiomo, jossa on neljä hiomakonetta, voi höyrynerottimesta vapautua höyryä n.

3 kg/s lämpötilassa 100°C ja paineessa 1,013 bar. Hiomakoneelta tulevan massasulpun lämpötila voi olla esim. 115°C. Oletetaan, että systeemistä vapautuvasta höyrystä puolen 10 painetta halutaan korottaa 400 kPa:iin lämpökompressorilla ja toisen puolen annetaan vapautua ilmanpaineisena. Kompressorin tehontarve voidaan laskea tunnetulla kaavalla: Γ k-1 15 P . i k - 1 <?ek <k |_\Pek/ missä

20 P = kompressorin tehontarve kW

m = massavirta kg/s Pek = paine ennen kompressoria kPa Pku = paine kompressorin jälkeen 25 S - kaasun tiheys ennen kompressoria kg/m^ k = terminen kompressibiliteetti = kompressorin mekaaninen hyötysuhde.

Koska kompressoria käytettäessä höyryn täytyy olla 30 puhdasta, on vapautuva höyry vaihdettava puhtaaseen läm-mönsiirtimessä. Tässä vaiheessa on puhtaan höyryn taloudellinen lämpötila n. 95°C. Lasketaan tunnetulla menetelmällä kompressorin tehontarve, kun 61531 7 m =1,5 kg/s

Pek =84,5 kPa pku = 400 kPa 5 S 0,5045 k =1,3 ly - °'8 * 0j_3 ~ 84,5 · 1,3 /400\ 1,3

10 p = 1,5 - [ - ) - 1 590 kW

0,5045 · 0,3 · 0,8 \84,5/

Keksinnön mukaisella menetelmällä annetaan massasul-pun lämpötilan laskea ensimmäisessä kolonnassa 11 vain 15 107,5°C:seen säätämällä höyrynerottimessa vapautuvan höy ryn painetta, jolloin höyrynerottimesta poistuvan höyryn Hl lämpötila on n. 107,5°C. Lämmönsiirtimessä höyryn lämpötila laskee jälleen 5°C, joten komprimoitävän höyryn lämpötila on n. 102,5°C ja paine 110,7 kPa ja tiheys 20 0,6495 kg/m3.

Lämpökompressorin tehontarpeeksi saadaan tällöin: ~ 0.3

P = 1,5 1/3- /ll°° Λ 1,3 -1 = 478 kW

25 0,6495 · 0,3 0,8 \110,7/ Säästö kompressorin tehontarpeessa on 112 kW eli n. 19 %.

Komprimoitävän höyryn tilavuusvirta pienenee vastaa-30 vasti n. 20 %, mikä pienentää tarvittavien laitteiden kokoja ja sitä kautta investointikustannuksia.

Ylipaineisen höyrynerottimen höyrynpainetta säädetään venttiilin 29 avulla, jota ohjataan säätimellä 30 paineanturista 31 saadun mittaustuloksen perusteella. Massasulpun 35 pintaa höyrynerottimen jälkeisessä putkessa säätää venttii- v · *· \ 8 61531 li 32, jota ohjataan säätimellä 33 pinnankorkeusanturin 34 antaman tuloksen perusteella.

Huomataan, että keksinnön mukaisen menetelmän ansiosta voidaan painehiontaprosessin lämpöenergia ottaa kuvion 5 1 mukaisesti talteen sekä höyrynä Hl, jolla on korkeampi lämpötila ja korkeampi paine, että höyrynä H2, jolla on ilmakehän paine ja alhaisempi lämpötila. Säätämällä ensimmäisen höyrynerottimen painetta voidaan höyryjen Hl ja H2 määrä säätää keskenään vastaamaan höyryn eri kulutuskohtei-10 den haluttua tarvejakautumaa.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän eräs vaihtoehtoinen toteutusmuoto, jossa massasulpusta vapautuvan höyryn eräs kulutuskohde on hiomakoneen hiomati-laan johdettavan suihkuveden lämmittäminen.

15 Kuviossa 2 esitetty vaihtoehto vastaa laitteistoil taan ja järjestelyiltään olennaisesti kuviossa 1 esitettyä järjestelmää, paitsi että kuvion 2 mukaisessa järjestelmässä on ylipaineisen höyrynerottimen 11 ja ilmanpaineisen höyrynerottimen 14 väliin asennettu höyrynerotin 35, niin 20 että hiomatilasta tuleva massasulppu paisuu tulopaineesta ilmanpaineeseen kolmessa vaiheessa. Mainitusta höyrynerot-timesta 35 johtaa höyrynpoistoputki 36, joka johtaa höyryn-erottimesta vapautuvan höyryn säiliöön 25 suihkuveden lämmittämistä varten. Höyrynerotin 35 on yhdistetty ensimmäi-25 seen höyrynerottimeen putkella 37 ja kolmanteen höyryn- erottimeen putkella 38. Putki 28, jolla tuodaan suihkuveden korvausvettä E, on liitetty kolmannen höyrynerottimen 14 tuloputkeen 38.

Kuvion 2 mukaisen järjestelmän kahdessa ensimmäises-30 sä höyrynerottimessa on ilmanpainetta korkeampi paine ja viimeisessä normaali ilmanpaine. Periaatteessa järjestelmä voisi toimia kokonaan alipaineisena. Höyry eri höyryn-erottimista johdettaisiin tällöin sarjassa oleviin lauh-duttimiin, jotka voisivat olla esim. perinteellisiä reku-35 peratiivisiä lämmönsiirtimiä tai erilaisia vesitorneja, joissa höyry on suoraan kosketuksissa lauhduttavaan nesteeseen.

'1 1 ‘ .... : 61 531 9

Tunnetussa järjestelmässä on suihkuveden lämpötila n. 99°C. Olkoon hiomakoneesta tulevan massasulpun määrä 80 kg/s ja lämpötila 115°C. Ennen höyrynerotinta tuotavan veden lämpötila olkoon 60°C ja määrä 8 kg/s. Saadaan höy-5 rynerottimeen tulevan massasulpun lämpötilaksi 80 · 115°C + 8 · 60°C = no0c 88 10 Vapautuva höyrymäärä on 1,63 kg/s ja siirtyvä lämpö- teho 3,7 MW. Höyryn lämpötila on n. 100°C ja paine n.

100 kPa.

Keksinnön mukaisessa järjestelmässä voi suihkuveden lämpötila olla 115°C ja hiomakoneelta tulevan massasulpun 15 virtausmäärä n. 80 kg/s ja lämpötila 130°C. Paineenalennus ensimmäisessä höyrynerottimessa 11 tapahtuisi 126°C lämpötilaa vastaavaan kylläisen höyryn paineeseen 239 kPa. Toisessa höyrynerottimessa 29 lämpötila putoaisi 126°C:sta lll°C:seen, jolloin paine olisi n. 148 kPa. Ennen kolmatta 20 höyrynerotinta 14 tuodaan järjestelmään lisävettä 8 kg/s, lämpötila 60°C. Kolmannessa höyrynerottimessa massa jäähtyy 106,l°C:sta n. 100°C:seen.

Eri höyrynerottimissa syntyy höyryä ja siirtyy lämpöenergiaa seuraavasti:

25 1. höyrynerotin 0,60 kg/s 1,34 MW

2. höyrynerotin 2,21 kg/s 5,00 MW

3. höyrynerotin 0,98 kg/s 2,21 MW

Eri portaista vapautuva höyry voidaan käyttää esim.

30 seuraavasti: 1. höyrynerotin:

Johdetaan höyry Hl lämmönsiirtimeen, missä tämä likainen höyry lauhtuu höyrystäen toisiopuolella puhdasta höyryä lämpötilaan 121°C ja paineeseen 205 kPa. Edellä mai-35 nitulla kompressorin tehontarvekaavalla saadaan lasketuksi, y' '· * * «· ( 10 61 531 paljonko tämän höyryn komprimointi 400 kPa:n paineeseen kuluttaa sähköä.

0,3 5 , . 0,60 W · !·3- (<ί°Λ 1,3 - 1 . 96 kW.

1,155 · 0,3 . 0,8 \^205J

2. höyrynerotin: Höyry H2 johdetaan välittömään kosketukseen paineen-10 alaisen suihkuveden kanssa joko säiliössä 25, kuten kuviossa 2 on esitetty, suihkuvesitornissa tai levylauhduttimessa tms. Höyry lauhtuu tällöin n. 110°C:n lämpötilassa. Koska höyrymäärä vastaa 15°C:n muutosta 80 kg/s nestevirrassa, nousee myös suihkuveden lämpötila 15°C eli 100°C:sta 15 115°C:seen.

3. höyrynerotin: Höyrynerottimesta vapautuva höyry H3 voidaan käyttää esim. kuuman kaukolämpöveden valmistukseen.

Vastaava höyryn käyttötapa edellyttää seuraavaa 20 kompressoritehon käyttöä: ~ JV3 P . 0,60 ~100 · 1,3 - 1 = 204 kW.

0,5977 · 0,3 · 0,8 V 100J

25

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan saada 400 kPa:n komprimoitua höyryä n. 38 % kokonaishöyrytehosta alle puolella kompressorin tehontarpeella. Samalla myös kompressorin koko ja sitä kautta investointikustannukset 30 pienenevät oleellisesti.

Järjestelmä antaa myös mahdollisuuden säädellä suihkuveden lämpötilaa hyvin laajoissa rajoissa vaihtamalla vain suihkuveden lämmittämiseen tarkoitettua höyrynerotinta.

Käytettäessä höyrynerottimista vapautuvaa höyryä suih-35 kuveden lämmittämiseen voidaan toisen höyrynerottimen 35 VW.' 11 61531 höyry H2 johtaa myös suoraan suihkuveteen G sen lämmittämiseksi, kuten katkoviivoilla kuvatulla putkella 39 on esitetty kuviossa 2. Vaihtoehtoisesti voidaan suihkuveden lämmittämiseen käyttää kokonaan tai osittain ensimmäisen 5 höyrynerottimen 11 höyryä Hl, joka johdetaan säiliöön 25 tai suoraan suihkuveteen, kuten kuviossa 1 on esitetty katkoviivoilla kuvatulla putkella 39.

Alempipaineinen höyry H2, kuv. 1, tai H3, kuv. 2, otetaan kokonaan tai osittain talteen. Höyrynerotin 14 ja 10 välisäiliö 17 voivat olla yksi ja sama astia.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan voi keksinnön mukainen menetelmä vaihdella huomattavastikin patenttivaatimusten puitteissa.

•V':' '

Claims (7)

12 61531

1. Menetelmä puuhiokkeen valmistusprosessissa syntyvän lämpöenergian jälkikäytön parantamiseksi, jonka me- 5 netelmän mukaan - puuta hiotaan pyörivällä hiontaelimellä (2) hio-matilassa (3), jossa vallitsee yli yhden ilmakehän absoluuttinen paine - hiomatilaan suihkutetaan lämmintä suihkuyettä (G), 10. massasulppu (A) johdetaan hiomatilasta höyryntal- teenottolaitteistoon (11, 14; 11, 35, 14), jossa massasulp-puun sitoutunutta lämpöenergiaa vapautetaan höyryksi (H), - massasulppu (B) johdetaan höyryntalteenottolait-teistosta saostimeen (18) veden poistamiseksi massasul- 15 pusta, - massasulpusta vapautunutta vettä (F) johdetaan takaisin hiomatilaan suihkuvedeksi (G), - suihkuveteen tuodaan lisävettä (E) suihkuvesihäviöi-den korvaamiseksi, ja 20. höyryntalteenottolaitteistossa vapautunut höyry (H) otetaan talteen jälkikäyttöä varten, tunnettu siitä, - että hiomatilasta (3) tulevan massasulpun (A) annetaan paisua tulopaineestaan ilmakehän paineeseen vähintään 25 kahdessa höyrynerottimessa (11, 14; 11, 35, 14) vapauttamalla höyryä (Hl, H2; Hl, H2, H3) massasulpusta jokaisessa höyrynerottimessa painetta alentamalla, ja - että eri höyrynerottimissa vapautuvan höyryn (Hl, H2; Hl, H2, H3) määrää säädetään höyrynerottimien kesken 30 höyryn halutun jälkikäyttöjakautuman mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpötilaltaan sopivaa yli yhden ilmakehän absoluuttisen paineista höyryä vapauttavan höyrynerottimen (11; 35) höyryä (Hl; H2) käytetään hiomati- 35 laan (3) johdettavan suihkuveden (G) lämmittämiseen. I " ' c 13 fcl 531

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyryä (Hl; H2) käytetään alempi-paineisen mutta yli yhden ilmakehän absoluuttisen paineisen suihkuveden (G) lämmittämiseen, sopivimmin yli 100°C ole- 5 vaan lämpötilaan.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että höyryä (Hl; H2) käytetään normaali ilmakehän paineisen suihkuveden (G) lämmittämiseen.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen melo netelmä, tunnettu siitä, että massasulpun (A) annetaan paisua höyrynerottimissa (11, 14; 11, 35, 14) niin paljon, että massasulppu jäähtyy viimeisessä höyrynerottimessa (14) noin 100°C olevaan lämpötilaan.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että massasulpun (A) annetaan paisua vähintään kolmessa höyrynerottimessa (11, 35, 14), jolloin aikaisintaan toisesta höyrynerottimesta (35) otetaan suihku-veden (G) lämmittämiseksi sopivaa höyryä (H2).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 2-6 mukainen menetel-20 mä,tunnettu siitä, että höyry (Hl; H2) johdetaan suoraan suihkuveteen. ···· ,. 61531 14