FI62149B - Foerfarande foer framstaellning av varmslipmassa - Google Patents
Foerfarande foer framstaellning av varmslipmassa Download PDFInfo
- Publication number
- FI62149B FI62149B FI790106A FI790106A FI62149B FI 62149 B FI62149 B FI 62149B FI 790106 A FI790106 A FI 790106A FI 790106 A FI790106 A FI 790106A FI 62149 B FI62149 B FI 62149B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- chips
- steam
- temperature
- feeder
- heat
- Prior art date
Links
Classifications
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21B—FIBROUS RAW MATERIALS OR THEIR MECHANICAL TREATMENT
- D21B1/00—Fibrous raw materials or their mechanical treatment
- D21B1/04—Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres
- D21B1/12—Fibrous raw materials or their mechanical treatment by dividing raw materials into small particles, e.g. fibres by wet methods, by the use of steam
-
- Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
- Y02P—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
- Y02P70/00—Climate change mitigation technologies in the production process for final industrial or consumer products
- Y02P70/10—Greenhouse gas [GHG] capture, material saving, heat recovery or other energy efficient measures, e.g. motor control, characterised by manufacturing processes, e.g. for rolling metal or metal working
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Wood Science & Technology (AREA)
- Mechanical Engineering (AREA)
- Paper (AREA)
- Disintegrating Or Milling (AREA)
Description
---"1 Μ „„ KUULUTUSJULKAISU
W (11) utlAggningsskrift 62149 3¾¾ C f4_ Patentti uyZnv-oity 20 03 1934 ^ Patent cieddelat (51) Kv.ik.3/int.ci.3 D 21 B 1/12 SUOMI—FINLAND (21) fmmMh&mm--ΓκμομΟΜιι 790106 (22) HkkwnbpUva—Ai«eknln((d*c 12.01.79 ^ ^ (23) Alkupthrt—Glklfhatsdaf 12.01.79 (41) Tulkit JvIkMol—MMt offancflg 13.07. θθ PMMittl· ]* rekistarihallitiM Nlkttrttalpwon |. p*m— ’ 7’
Patani och registerttyrelaan Anaekan utitgd ocb «i^krHtMi pubttewwd ju. u i. ot (32)(33)(31) Pyydtty «tuolkaui—Begird prlorhat (71) Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Jylhävaara, PL 30, 37601 Valkeakoski,
Suomi-Finland(FI) (72) Erkki Huusari, Kaipola, Suomi-Finland(Fl) (7U) Oy Heinänen Ab (5t) Menetelmä kuumahierteen valmistamiseksi - Förfarande för framställning av varmslipmassa
Paperin valmistukseen raaka-aineena on mekaanisten massojen osuus viime vuosina nopeasti noussut·. Mekaanisten massojen kilpailukyvyn on pääasiallisesti luonut kuumahierre, joka on hierretty lastuista kahden jauhinlevyn välissä. Kuumahierrettä valmistettaessa käytetään kohotettua lämpötilaa, jotta ligniini saadaan pehmenemään ja kuidut irtoamaan niiden kuitenkaan katkeamatta.
/
Edelleen jauhinlevyjen välissä tapahtuu kuitu-kitkatyötä, joka yhdessä kuitu-jauhinlevy-kitkatyön kanssa edullisesti fibrilloi kuituja. Tämä kuitujen fibri1loituminen antaa massasta valmistettavalle paperille enemmän lujuutta kuin kylmähierrossa tai kivihionnassa aikaansaatu kuitu antaa. Periaatteessa tämä valmistusmenetelmä on ollut tunnettu jo kauan. Menetelmä on alkanut kuitenkin vasta viime vuosina yleistyä laajemmalti. Syinä mainittuun kehitykseen ovat olleet lähinnä puuraaka-aineen hinnan nousu ja kuumahierrelaitteiden tekninen kehittyminen.
Samalla kun kuumahierretekniikka on nopeasti kehittynyt on alettu kiinnittää huomiota sen suureen sähköenergian kulutukseen. Tyypillinen kuumahierrelaitos kuluttaa sähköenergiaa noin 1800-2200 kWh/tonni massaa. Koska itse kuidutuksen hyötysuhde on ilmeisesti paljolti alle 1 %, muuttuu käytännöllisesti kaikki 2 62149 syötetty akseliteho lämmöksi. Lämpö, kuteen yleisesti ymmärretään, ei kuitenkaan ole käyttöhyödyke sinänsä, vaan käytettävyys riippuu siitä, paljonko sen lämpötila ylittää lähinnä seuraavan runsaasti saatavilla olevan lämmönlähteen lämpötilan.
Kuumahierreprosesseista on selostettu yleisesti, että kun lämpötila nousee yli tietyn rajan, esim. kuusella 127°C, alkaa ligniini pehmetä liikaa ja leviää sulana tuotteena hierrettävän kuitumateriaalin pintaan estäen selluloosalle tyypillisten vety-siltojen muodostumisen paperia valmistettaessa. Tästä syystä edullisesti toimivissa kuumahierrelaitoksissa säädetään lämpötila ja sitä vastaava kylläisen vesihöyryn paine sellaiseksi, ettei tätä lämpötilaa ylitetä. Tyypillisesti edullinen esiläm-mitys ja hiertopaine, joita käytetään on noin 120°C ja sitä vastaava höyrynpaine n. 200 kPa.
Nämä mainitut lämpötilat ja paineet eivät vielä mahdollista kuitenkaan mainitun höyryn hyväksi käytettävyyttä tyypillisiin höyryn käyttökohteisiin. On luonnollisesti aina mahdollista komprimoida minkä paineista höyryä tahansa mihin paineeseen ja lämpötilaan tahansa, joka kuitenkin merkitsee erillistä lisäkustannusta. Mainitun paineisista höyryistä on lämpöä otettu talteen kontaktoimalla höyry veden kanssa, jolloin saadaan kuumaa vettä. Kuumaa 70-90°C vettä kuitenkin paperitehtailla yleensä on runsaasti.
Monien kuumahierreprosessien lämmöntalteenottosysteemei1lä on ollut erityisenä haittana lisäksi se seikka, että joko jauhi-mesta suoraan tai jauhimesta esilämmittimen kautta saatu höyry sisältää suuret määrät ilmaa, jopa tyypillisesti 10 tilavuus-%. Jos tällainen höyry ajatellaan esimerkiksi korroosionäkökohtien vuoksi vaihtaa puhtaaksi höyryksi, tuottaa vaihtaminen suuria vaikeuksia ilmansisä11östä johtuvan alhaisen lauhtumislämmön-siirtokertoimen vuoksi.
Keksinnön kohteena on täten menetelmä kuumahierteen valmistamiseksi puuhakkeesta, jossa menetelmässä hakevirta johdetaan nor-maalipaineisesta varastosta sulkusyöttimen kautta paineenalaisuen höyrytyskammioon, jossa hake viipyy muutamien minuuttien ajan ja kuumenee optimilämpÖtilaan 100-125°C, ja höyrytyskammiosta sulkusyöttimen kautta syöttölaitteeseen, joka syöttää hakkeen suljettua rakennetta olevaan kuumajauhimeen, jossa menetelmässä jauhi-men kidasta hakevirtaa vastaan purkautuvaa höyryä käytetään hak- 3 62149 keen kuumentamiseen höyrytyskammiossa, ja hierteestä erotettu höyry johdetaan sen hyväksikäyttämistä varten lämmönvaihtimeen Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan ihanteellinen kuuma-hierteen valmistusmenetelmä, jossa voidaan mahdollisimman suuri osa syötetystä akselitehosta saada talteen mahdollisimman puhtaana höyrynä, joka voidaan poistaa laitteistosta mahdollisimman korkeassa lämpötilassa.
Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että hakkeen kuumentamiseen käytetty höyry johdetaan hakevirtaan nähden täydellisesti vastavirtaan eli syöttölaitteen, sulku-syöttimen, höyrytyskammion, sulkusyöttimen ja normaalipainei-sen varaston kautta ulkoilmaan ja että hakkeen jauhaminen suoritetaan sinänsä tunnettuun tapaan olennaisesti korkeammassa lämpötilassa kuin hakkeen kuumentaminen.
Keksintöön johtaneissa kokeissa on todettu, että hakevirtaan nähden täydellisesti vastavirtaan johdettu höyry estää tehokkaasti ilman pääsyn mukaan prosessiin. Tässä tarkoituksessa on tärkeätä, että tämä osa höyrystä johdetaan myös normaali-paineisen hakevaraston kautta. Höyry sisältää tällöin runsaasti ilmaa, minkä takia se lasketaan vapaasti pois.
Yllättäen on havaittu, että itse jauhimessa lämpötila ei sinänsä ole ratkaiseva tekijä kuitujen peittymiselle pehmenneellä ligniinillä. Tämän takia jauhaminen suoritetaan keksinnön mukaan olennaisesti korkeammassa lämpötilassa kuin hakkeen esikuumentaminen. Tästä on seurauksena se, että taiteenotetta-va höyry saadaan huomattavasti korkeammassa lämpötilassa kuin tähän asti. Lisäksi talteenotettu höyry sisältää ilmaa vain 0,1 - 0,06 tilavuus-%. Ilmapitoisuus on siten vain vähäinen murto-osa ennestään tunnettuihin menetelmiin verrattuna. Tämä alhainen ilmamäärä mahdollistaa suhteellisen korkeapaineisen höyryn hyväksikäytön tyypillisissä höyrynkäyttökohteissa.
Keksinnön eräälle edulliselle sovellutusmuodolle on tunnusomaista se, että jauhimen kidasta syöttölaitteeseen purkautuvasta höyrystä johdetaan osa lämmönvaihtimeen ja että jauha-mislämpötilan säätämiseksi tätä höyryvirtausta kuristetaan e-nemmän tai vähemmän. Mitä enemmän höyryvirtausta kuristetaan 4 62149 sitä korkeammaksi jauhamislämpötila nousee. Jauhaminen suoritetaan sopivimmin lämpötilassa ainakin 135°C. Tällä lämpötilan alarajalla on merkitystä sikäli, että saatu lähes ilmavapaa höyry sisältää mm. muurahais- ja etikka-happoja, jotka aiheuttavat korroosiota, ja hartsi- ja rasvahappoja, jotka kerrostuvat lämmönsiirtopinnoi1 le ja aiheuttavat niille lämmönsiirtoa estäviä 1ika kerroksia. Suoritetuissa kokeissa on yllättäen havaittu, että korroosiota ja lämmönsiirtopintojen tyypillistä likaantumista ei enää käytännössä esiinny, jos lauhtuvan likaisen höyryn lämpötila on ainakin 135°C. Tämä voitaneen selittää sillä, että korkeammassa lämpötilassa lauhtuva vesi liuottaa paremmin itseensä kyseisiä happoja ja näinollen poistaa mennessään lämmönsiirtopinnalta jatkuvasti likakerroksen.
Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkin avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, joka esittää kaaviollisesta menetelmän erästä sovei1utusmuotoa.
Piirustuksessa viittausnumero 1 tarkoittaa ulkoilman paineen alaisena olevaa hakevarastoa, johon syötetään haketta nuolen 2 suuntaan. Viittausnumero 3 tarkoittaa sulkusyötintä, joka syöttää vakiomääräisen hakevirran höyrytyskammioon 4. Toisaalta sulkusyötin 3 syöttää päinvastaiseen suuntaan höyryvirran, joka esikuumentaa varastossa 1 olevaa haketta ja työntää siitä ilmaa pois. Höyrytyskammiossa 4 hake kuumenee optimikuidu-tuslämpötilaan, joka systeemin toimintaperiaatteesta johtuen on vapaasti valittavissa, Esim. painopaperimassaa valmistettaessa se on puulajista riippuen 100-125°C. Hake viipyy höyrytys-kammiossa muutamien minuuttien ajan kuitenkin niin, että kaikkien partikkelien viipymäaika on jokseenkin sama. Hake poistuu höyrytyskammiosta 4 vakiovirtana sulkusyöttimen 5 kautta syöttölaitteeseen 6, jota ei ole tarkemmin esitetty, mutta joka voi olla tässä yhteydessä sinänsä tunnettu ruuvi-kuljetin. Samalla sulkusyötin 5 syöttää höyryä syöttölaitteesta 6 höyrytyskammioon 4.
5 62149
Syöttölaite B työntää suljettua rakennetta olevan kuuma-jauhimen 7 kitaan jatkuvatoimisesta haketta. Jauhin 7 kehittää höyryä, josta osa poistuu hierteen mukana jauhimen kehän kautta. Toinen osa höyrystä poistuu jauhimen kidan kautta hakevirtaa vastaan. Tästä höyrystä taas osa kulkee syöttölaitteen 6 sulkusyöttimen 5, höyrytyskammion 4, sul-kusyöttimen 3 ja hakevaraston 1 kautta ulkoilmaan. Koska tämä osa höyrystä kulkee hakevirtaan nähden täydellisesti vastavirtaan, poistaa se tehokkaasti ilman hakkeesta. Toinen osa jauhimen 7 kidasta purkautuvasta höyrystä johdetaan kuristusventtiilillä 8 varustetun höyryjohdon 9 kautta sopivammin lauhdutin/kiehutin-tyyppiseen lämmönvaihtimeen 10. Kuristusventtii1i1lä 8 säädetään jauhimen 7 lämpötilaa ja painetta. Venttiiliä 8 kuristetaan niin, että jauhaminen o tapahtuu lämpötilassa ainakin 135 C, jolloin vastaava höy-rynpaine jauhimessa on ainakin 350 kPa. Tähänastisissa kokeissa ei ole löydetty ylärajaa lämpötilalle ja paineelle.
Joka tapauksessa on selvää, että mitä korkeampi lämpötila ja paine on sitä käyttökelpoisempaa on prosessista saatava höyry. Toisaalta lämpötilaa ei voida kuituja vahingoittamatta nostaa kovin korkeaksi.
Jauhimesta 7 saatava hierre, jonka mukana on höyryä, poistuu ' jauhimen kehältä johdan 11 kautta sykloniin 12. Täällä hierre laskeutuu alas ja höyry siirtyy kuristusventtiilillä 13 varustetun höyryjohdon 14 kautta lämmönvaihtimeen 10. Syöttölaite 15 ja jauhin 16 voivat olla samanlaisia kuin e-dellä esitetty syöttölaite 6 ja jauhin 7. Jauhimen 16 kidasta hierrevirtaa vastaan purkautuva höyry siirtyy syöttölaitteen 15, syklonin 12 ja höyryjohdon 14 kautta lämmönvaihtimeen 10.
Valmis hierre, jossa on mukana höyryä, poistuu jauhimen 16 kehältä johdon 17 kautta sykloniin 18, jossa höyry eroaa ja siirtyy kuristusventtiilillä 19 varustetun höyryjohdon 20 kautta lämmönvaihtimeen 10. Hierre laskeutuu syklonissa 18 0 62149 alas ja poistuu sul kusyöttimer. 21 kautta säiliöön 22, josta se voidaan siirtää haluttuun kohteeseen. On selvää, että säiliössä 22 vallitsee täten pieni ylipaine, joka purkautuu nuolen 23 osoittamalla tavalla. Täten tulee estetyksi ilman pääsy prosessiin. Massan kuiva-ainepitoisuus säiliössä 22 on noin 45 % tai sen yli.
Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön erilaiset sovel1utusmuodot voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa. Edellä on selostettu ja piirustuksessa on näytetty, että prosessiin kuuluu kaksi peräkkäistä jauhinta 7 ja 16 mutta keksintöä voidaan soveltaa myös prosessiin, jossa on vain yksi jauhin 7, tai toisaalta prosessiin, jossa on peräkkäin useampia kuin kaksi jauhinta.
Claims (2)
1. Menetelmä kuumahierteen valmistamiseksi puuhakkeesta, jossa menetelmässä hakevirta johdetaan normaalipaineisesta varastosta M) sulkusyöttimen (3) kautta paineena laiseen höyrystyskammioon (4), jossa hake viipyy muutamien minuuttien ajan ja kuumenee optimiläm-pötilaan 100-125°C, ja höyrytyskammiosta su 1kusyöttimen (5) kautta syöttölaitteeseen (6), joka syöttää hakkeen suljettua rakennetta olevaan kuumajauhimeen (7), jossa menetelmässä jauhimen kidasta hake-virtaa vastaan purkautuvaa höyryä käytetään hakkeen kuumentamiseen höyrytyskammiossa (4), ja hierteestä erotettu höyry johdetaan sen hyväksikäyttämistä varten lämmönvaihtimeen (10), tunnettu siitä, että hakkeen kuumentamiseen käytetty höyry johdetaan hake-virtaan nähden täydellisesti vastavirtaan eli syöttölaitteen (6), su 1kusyöttimen (5), höyrytyskammion (4), sulkusyöttimen (3) ja normaal ipaineisen varaston (1) kautta ulkoilmaan ja että hakkeen jauhaminen suoritetaan sinänsä tunnettuun tapaan olennaisesti korkeammassa lämpötilassa kuin hakkeen kuumentaminen.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jauhimen (7) kidasta syöttölaitteeseen (6) purkautuvasta höyrystä johdetaan osa lämmönvaihtimeen (10) ja että jauha-mislämpötilan säätämiseksi tätä höyryvirtausta kuristetaan enemmän tai vähemmän. 1 Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hakkeen jauhaminen suoritetaan lämpötilassa ainakin 135°C.
Priority Applications (5)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI790106A FI62149C (fi) | 1979-01-12 | 1979-01-12 | Foerfarande foer framstaellning av varmslipmassa |
| SE8000220A SE437680B (sv) | 1979-01-12 | 1980-01-11 | Forfarande och anordning for framstellning av temomekanisk raffinormassa utav treflis |
| CA343,494A CA1114214A (en) | 1979-01-12 | 1980-01-11 | Procedure and means for preparing thermogroundwood |
| JP145880A JPS55128089A (en) | 1979-01-12 | 1980-01-11 | Method and apparatus for producing heat milled wood from wood chip |
| US06/344,624 US4421595A (en) | 1979-01-12 | 1982-02-01 | Process for preparing thermomechanical pulp with heat recovery |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI790106A FI62149C (fi) | 1979-01-12 | 1979-01-12 | Foerfarande foer framstaellning av varmslipmassa |
| FI790106 | 1979-01-12 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI790106A FI790106A (fi) | 1980-07-13 |
| FI62149B true FI62149B (fi) | 1982-07-30 |
| FI62149C FI62149C (fi) | 1984-03-20 |
Family
ID=8512300
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI790106A FI62149C (fi) | 1979-01-12 | 1979-01-12 | Foerfarande foer framstaellning av varmslipmassa |
Country Status (5)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US4421595A (fi) |
| JP (1) | JPS55128089A (fi) |
| CA (1) | CA1114214A (fi) |
| FI (1) | FI62149C (fi) |
| SE (1) | SE437680B (fi) |
Families Citing this family (15)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| SE441107C (sv) * | 1982-05-07 | 1991-03-18 | Modo Chemetics Ab | Foerfarande foer framstaellning av billig hoegutbytesmassa med goda pappersegenskaper |
| SE436287B (sv) * | 1983-04-12 | 1984-11-26 | Sunds Defibrator | Sett och anordning for framstellning av fibermassa fran lignocellulosahaltigt material |
| JP2615545B2 (ja) * | 1985-05-30 | 1997-05-28 | カシオ計算機株式会社 | 電子楽器 |
| DE3827336A1 (de) * | 1988-08-12 | 1990-02-15 | Escher Wyss Gmbh | Verfahren zur behandlung der kurzfaserfraktion nach abtrennen der langfaserfraktion aus einem sekundaerfasergemisch, insbesondere zur herstellung von faltschachtelkartons |
| US4925527A (en) * | 1989-02-22 | 1990-05-15 | Ahlstromforetagen Svenska Ab | Method for the recovery of turpentine and heat in a refiner pulping process |
| SE470575B (sv) * | 1993-02-01 | 1994-09-19 | Sunds Defibrator Ind Ab | Sätt för framställning av fibermassa av lignocellulosahaltigt fibermaterial där fibermaterialet först inmatas i och passerar kontinuerligt igenom en förvärmare |
| SE518897C2 (sv) | 2001-04-17 | 2002-12-03 | Lars Obitz | System och metod för matning av fibrer från ett fiberseparationssteg vid ett första tryck till ett torkningssteg vid ett andra, lägre tryck |
| FI20022050A (fi) * | 2002-11-18 | 2004-05-19 | M Real Oyj | Menetelmä ja laite mekaanisen kuidun valmistamiseksi |
| SE524788C2 (sv) | 2003-02-11 | 2004-10-05 | Metso Paper Sundsvall Ab | Förfarande och anordning för framställning och behandling av träfiber |
| US7381303B2 (en) * | 2004-04-27 | 2008-06-03 | Honeywell International Inc. | System and method for controlling a thermo-mechanical wood pulp refiner |
| RU2407768C2 (ru) | 2005-06-03 | 2010-12-27 | Андриц Аг | Способ снижения потребления электроэнергии при производстве термомеханической древесной массы посредством высокотемпературного размола древесной массы низкой и средней концентрации |
| JP5060791B2 (ja) * | 2007-01-26 | 2012-10-31 | 独立行政法人森林総合研究所 | 木材の乾燥方法、木材への薬剤浸透方法及び乾燥装置 |
| FI121816B (fi) | 2009-01-08 | 2011-04-29 | Upm Kymmene Corp | Jauhin ja menetelmä massan jauhamiseksi |
| FI122889B (fi) | 2010-12-31 | 2012-08-31 | Upm Kymmene Corp | Menetelmä ja laitteisto nanoselluloosan valmistamiseksi |
| US20200196658A1 (en) | 2018-12-20 | 2020-06-25 | R.J. Reynolds Tobacco Company | Method for whitening tobacco |
Family Cites Families (4)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US4059237A (en) * | 1974-02-15 | 1977-11-22 | Oy Keskuslaboratorio - Centrallaboratorium, Ab | System for feeding a double disc refiner |
| SE413601B (sv) * | 1976-06-30 | 1980-06-09 | American Defibrator | Sett vid framstellning av fibermassa i en under angtryck staende malapparat samt anordning for genomforande av settet |
| SE411562B (sv) * | 1977-12-12 | 1980-01-14 | Forsberg G L K | Sett vid behandling av massgods med ett gas- eller vetskeformigt fluidum samt anordning for att genomfora settet |
| FI58953B (fi) * | 1977-12-22 | 1981-01-30 | Valmet Oy | Foerfarande foer utnyttjande av vid framstaellning av termomekanisk massa bildad vaermeenergi |
-
1979
- 1979-01-12 FI FI790106A patent/FI62149C/fi not_active IP Right Cessation
-
1980
- 1980-01-11 JP JP145880A patent/JPS55128089A/ja active Pending
- 1980-01-11 SE SE8000220A patent/SE437680B/sv not_active IP Right Cessation
- 1980-01-11 CA CA343,494A patent/CA1114214A/en not_active Expired
-
1982
- 1982-02-01 US US06/344,624 patent/US4421595A/en not_active Expired - Fee Related
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| CA1114214A (en) | 1981-12-15 |
| FI790106A (fi) | 1980-07-13 |
| SE437680B (sv) | 1985-03-11 |
| JPS55128089A (en) | 1980-10-03 |
| US4421595A (en) | 1983-12-20 |
| SE8000220L (sv) | 1980-07-13 |
| FI62149C (fi) | 1984-03-20 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI62149B (fi) | Foerfarande foer framstaellning av varmslipmassa | |
| US4136831A (en) | Method and apparatus for minimizing steam consumption in the production of pulp for fiberboard and the like | |
| US4537655A (en) | Process for producing and flash drying high yield mechanical cellulose pulp with steam and condensate recycle | |
| JP2012518060A (ja) | パルプ処理装置を用いるバイオマス系燃料の製造方法 | |
| US4043049A (en) | Process and apparatus for flash drying fluffed cellulose pulp | |
| NO151093B (no) | Fremgangsmaate ved fremstilling av fibermasse, samt anordning for utfoerelse av fremgangsmaaten | |
| FI75610C (fi) | Foerfarande och anordning foer framstaellning av fibermassa av lignocellulosahaltigt material. | |
| FI58953B (fi) | Foerfarande foer utnyttjande av vid framstaellning av termomekanisk massa bildad vaermeenergi | |
| CN101824767A (zh) | 化学纸浆厂蒸煮车间中废蒸煮液的热回收 | |
| CN102356194A (zh) | 用于对木片或浆纤维进行磨浆的方法、系统以及磨浆机 | |
| US3627629A (en) | Refining system and process | |
| FI69880C (fi) | Foerfarande foer framstaellning av slipmassa | |
| US4207140A (en) | Method of producing groundwood pulp | |
| US3801434A (en) | Method in the manufacture of lignocellulosic fibreboard | |
| CA1095304A (en) | Wet method of preparing fiberboard products in a substantially closed and balanced white water system | |
| GB2126909A (en) | Recompression evaporation of a solution | |
| FI61052B (fi) | Foerfarande foer att hoeja temperaturen av spritsvatten som skall tillfoeras tillverkningsprocessen foer slipmassa | |
| CN213328443U (zh) | 一种低蒸汽消耗热磨制纤维系统 | |
| CA1096677A (en) | Method and apparatus for producing wood pulp in a wood-grinder | |
| CA1245088A (en) | Refiner steam turbine drive modifications | |
| CA1140382A (en) | Process for producing fiberboard wherein dissolved wood matter is separated from the process water | |
| CN111501387A (zh) | 一种低蒸汽消耗热磨制纤维系统 | |
| US4428534A (en) | Method of improving the utilization of the heat energy produced in a wood grinding process | |
| GB2087259A (en) | Improved utilization of heat energy in a wood grinding process | |
| WO1998050623A1 (en) | Apparatus for feeding and refining lignocellulosic material |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed |
Owner name: YHTYNEET PAPERITEHTAAT OY |