FI66449C - Saett att paolaegga ett eller flera ytmassaskikt pao grundmassabanan vid framstaellning av fiberskivor pao vaota vaegen - Google Patents

Description

---f1 KUULUTUSJULKAISU ,..,- Μ ί11) utlAcgningsskrift 6 6449 ^ ^ (S1) K«JIl/Im.C13 Ο 21 J 1/00 SUOMI—FINLAND OD I 11 ^(9π0μ6ΙμΙα| 7® 1225

<“) H—ΗΗ-Α—H*, 20M. IB

*ΓΙ" (23) AMnpM—GHtlgkMsdac 20.0U.78 (41) T«Hm Mvk ofaMlg 26.10.78 ftrtenttl- ja rakittarihallllM· - tMhttrffahnm h fcwUrftolwn m·

^Manfe-och raflHr«tywbn ' * A~ofc— th«d«& wStoSSw^ 23.06.8U

(32)(33)(31) *yr***r«οκΑ*.-*·*·* prior** 25.0U.77 Ruotsi-Sverige(SE) 770U737-1 (71) Stig Selander, Fredrikshovsg. 5, S-115 22 Stockholm, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Stig Selander, Stockholm, Karl Cederquist, Stockholm, Ruotsi-Sverige(SE) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Tapa yhden tai useamman pintamassakerroksen levittämiseksi perusmassa-radalle valmistettaessa kuitulevyjä märän menetelmän mukaan - Sätt att pilägga ett eller flera ytmassaskikt pä grundmassabanan vid framställ-ning av fiberskivor pä väta vägen

Valmistettaessa kuitulevyjä 1ignoselluloosaa sisältävästä kuitumateriaalista märkämenettelyn avulla kuiduttamalla kuitumateriaalia kyllästetyssä vesihöyryatmosfäärissä paineen alaisena lämpötilan ollessa 100°C tai korkeamman, esimerkiksi 110-200°C, siirtyy määrätty osa kuitupitoisesta materiaalista liuokseen muun muassa hemiselluloosan hydrolyysin vaikutuksesta. Selluloosapitoi-sen materiaalin kemialiisesta luonteesta riippuen ja kuidutukses-sa vallitsevasta lämpötilasta ja happamuudesta riippuen voi liuennut matoriaalimäärä nousta 4-12 %:iin kuidutettavan materiaalin kui va-a i noesta.

Kuidutettava materiaali muodostuu useimmissa tapauksissa havu- tai lehtipuusta, mutta voi se eräissä tapauksissa olla ba- 2 66449 gassia tai olkia jne., jotka ennen kuidutusta tavallisesti pienennetään lastuiksi tai hakkeeksi. Seuraavassa käytetään kaikista käyttökelpoisista lignoselluloosapitoisista kuitumateriaaleista yhteistä nimeä puu ja ne ovat pienennetyssä tilassa puulastuina tai lastuina.

Kuinka paljon liuenneesta materiaalista poistuu prosessi-veden mukana ja likaa esiastiaa, riippuu siitä, miten tehokkaasti kiertovesisysteemi on suljettu. Jos se on täysin suljettu, ei liuennutta materiaalia pääse poistumaan lainkaan, vaan se jää valmiiseen levyyn. Sen lisäksi, o-ttä tällöin saavutetaan täydellinen ympäristön suojaaminen kohtuullisin kustannuksin, on kuitulevyjen painosaanto lähes 100 %.

Suljettua tai lähes täysin suljettua kiertovesisysteemiä Käyttävissä kuitulevytehtaissa, jolloin kiertovedessä esiintyy runsaasti liuenneita aineita, saadaan tavallisesti kuitulevyjä, joiden mekaaniset lujuusominaisuudet ja turpoamisominaisuudet ovat parantuneet, mutta sitä vastoin muut ominaisuudet, kuten väri, veden absorptio ja eräissä tapauksissa pinnan tiiviys heikkenevät hieman.

Kuitulevyjen pintaominaisuuksia, kuten tiiviyttä, vaaleutta ja kovuutta voidaan parantaa ja levyjen laatua nostaa käyttämällä päällysteinä pintamassoja, joiden jauhautumisaste on verrattain suuri, ja jotka on lietetty puhtaaseen tai verrattain puhtaaseen veteen. Epäkohtana on kuitenkin tällöin se, että valmistuslaittee-seen lisätään ylimääräistä vettä, joka huomattavasti lisää poistettavan prosessiveden määrää, mikä ei voi tulla kysymykseen suljettua tai lähes suljettua kiertovesi systeemiä käytettäessä.

Esiteltävä keksintö kohdistuu tapaan yhden tai useamman pin'· tamassakerroksen levittämiseksi perusmassaradalle valmistettuna suljettua tai lähes suljettua kiertovesisysteemiä käyttäen ilman, että tapahtuu lisäystä kiertovesimäärässä ja ilman, että vaikutetaan merkittävästi energiatarpeeseen kuitulevyä valmistettaessa. Tarvittaessa voidaan menetelmää käyttää myös osittain suljetussa kiertovesisysteemissä, mikäli halutaan estää prosessiveden poisto-määrän kasvaminen.

Keksintö on ruotsalaisissa patenteissa 355 617, 7312580-9 ja 7317565-5 esiteltyjen menetelmien jatkokehitys kuitulevyjen 3 66449 valmistamiseksi suljettua kiertovesisysteemiä käyttäen, joka nyt useiden käyttövuosien jälkeen on useissa tapauksissa osoittautunut hyväksi ratkaisuksi ajankohtaiseen ympäristönsuojeluproblee-maan.

Yleisesti edellä mainittujen ruotsalaisten patenttien mukaiset valmistusmenetelmät perustuvat saapuvan lastun kuumentamiseen 90-lOO°C:n lämpötilaan poistuvan vesihöyryn avulla, jota vapautuu saatettaessa kuidutettu massa normaali-iImanpaineeseen. Vedenpoisto höyrytetystä, vielä kuumista lastuista suoritetaan sitten mekaanisen puristuksen avulla syötettäessä kuidutussystc?emin esiläm-mittimeen, jossa lastujen lämpötila nostetaan kuidutuslämpötilaan johtamalla paineenalaista vesihöyryä, minkä jälkeen lastut siirretään kuidutustilaan. Siinä kehittyy tällöin lämpöä syötetyn kui-dutusenergian vaikutuksesta ja vastaava määrä vesihöyryä muodostuu siinä olevasta vedestä. Valmis massa, vesi ja vesihöyry, puhalletaan sitten normaali-ilmanpaineessa tai hieman kohotetussa ilmanpaineessa olevaan sykloniin ja vapautunut höyry erotetaan massasta. Syklonista poistuvaa vesihöyryä käytetään lastujen esikuumen-nukseen ja massa laimennetaan prosessivedellä ja muotoillaan arkiksi, joka puristetaan lämmössä tai kuivataan valmiiksi tuotteeksi .

Jos perusmassaradalle levitetään pintamassa lietettynä puhtaaseen tai verrattain puhtaaseen veteen, kuten tähän mennessä on ollut tavallista, kasvaa, kuten edellä on mainittu, kiertovesimää-rä ja muodostunut ylimäärä täytyy johtaa keräysast i.aan tai tehdä muulla tavalla haitattomaksi. Esiteltävän keksinnön avulla on osoittautunut mahdolliseksi estää kiertoveden ylimäärän muodostuminen, jos määrätyt ehdot täytetään valmistuksessa. Kaikissa olosuhteissa voidaan yi imäärää rajoittaa niin, että kiertoveteen lisätty vesi pintamassaa levitettäessä voidaan poistaa sen vesihöyryn avulla, joka jää jäljelle, kun kuidutettua massaa ulospuhallet-taessa vapautuneesta vesihöyrystä on erotettu lastujen esihöyry-tykseen tarvittava vesihöyrymäärä.

Tämän saavuttamiseen vaadittavat ehdot ja edellytykset voidaan koota yhteen seuraavasti: 1) kuidutusasteeseen täytyy johtaa niin paljon vesihöyryä, että 1isäraffinointi tulee tarpeettomnksi tai että se voidaan suo- 4 66449 rittaa minimimäärällä sähköenergiaa. Tällä tavalla voidaan johtaa vähintäin 1 50-17 0 kWh/tonni a massaa (ka) kuidutusvaiheeseen. Tästä seuraa, että riittävä määrä vesihöyryä vapautuu massan ulospuhalluksessa normaali -ilmanpa ineoseen sekä lastujen < sihöyrytyksen että tarvittavan vesimäärän poistamisen takaamiseksi kiertovedestä niin, että sen määrä pysyy vakiona.

2) Syklonissa saadun massan kuiva-ainepitoisuuden täytyy olla 55-70 %. Tämän pitoisuuden saamiseksi on edullista, jos verrattain suuri määrä sähköenergiaa johdetaan kuidutusvaiheeseen. Tällöin saavutetaan veden kasvanut höyrystyminen ja suurempi kuiva-ainepitoisuus massaan.

3) Edelleen täytyy esikuumennushöyryn kulutus pitää pienenä kuivaamalla saapuvat lastut erittäin kuiviksi, suuremmaksi kuin 45 %:n, sopivasti 50-55 %:n kuiva-ainepitoisuuteen. Tämän merkitystä voidaan valaista seuraavilla luvuilla: jos 1 tonni lastuja, jonka kuiva-ainepitoisuus on 45 %, esikäsiteilaan vesihöyryllä esimerkiksi 90°C:n lämpötilaan, tarvitaan esimerkiksi 281 kg vesihöyryä ja kuiva-ainepitoisuuden ollessa 55 % tarvitaan 214 kg vesihöyryä. Lisäksi saadaan se etu, että puristamalla poistettavan veden ja kondensaatin määrä syötettäessä lastuja kuidutusasteen esi-lämmittimeen, alenee lastujen kuiva-ainepitoisuuden kasvaessa ennen esikuumennusta. Siten saadaan esimerkiksi yhdestä tonnista lastuja, joiden kuiva-ainepitoisuus on 45 %, 648 kg vettä, kuiva-ainepitoisuuden ollessa 50 % 408 kg vettä, kuiva-ainepitoisuuden ollessa 53 % 276 kg vettä ja kuiva-ainepitoisuuden ollessa 55 % 194 kg vettä, joka tavalla tai toisella täytyy tehdä haitattomaksi esimerkiksi käyttämällä laimennusvetenä pintamassaa varten edellä käyvää puhdistusta käyttäen tai ilman sitä.

4) Veden poisto saapuvista lastuista ennen esihöyrystystä on erikoisen tärkeää niissä tapauksissa, jolloin lastuja ennen esi-höyrytystä käsitellään lastunpesuvaiheessa, jolloin niihin voi siirtyä huomattava määrä absorboitunutta tuoretta vettä. Veden poisto lastuista voidaan suorittaa esimerkiksi mekaanisen puristuksen avulla, linkoamalla tai kuivaamalla tai haihduttamalla vesi kuumien kaasujen avulla.

5) Tarvittavan suuren, 60-70 % olevan kuivapitoisuuden saarni seksi syklonista puhaltamalla poistettavaan perusmassaan täytyy 5 66449 esihöyrytctylg ta, kuumista lastuista syötettäessä kuidutusvaiheen esilämmittimeen poistaa vesi siinä määrin, että lastujen kuiva-ainepitoisuus on vähintäin noin 50 % tai sopivasti suurempi, esim. 55-65 %.

Kuumapuristimeen saapuvasta kosteasta arkista poistetaan tavallisesti puristuspaineen avulla niin paljon prosessivettä, että kuiva-ainepitoisuus on noin 55 % kuivauksen alkaessa ja valmistetun perusmassan pitoisuuden täytyy olla vähintäin sellainen, että tasapaino kiertovesisysteemissä voidaan ylläpitää. Suurilla pitoisuuksilla saadaan se etu, että vettä voidaan lisätä kiertovesisys-teemiin ja siten vähentää vastaavasti sitä vesimäärää, joka täytyy poistaa haihduttamalla pintamassapäällysteessä olevasta vedestä. Lukujen avulla sen osoittamiseksi, kuinka eri tekijät vaikuttavat mahdollisuuksiin estää prosessivesimäärän kasvua päällystettäessä pintamassalla suljetussa kiertovesi systeemissä edellyttäen, että energiankulutus säilyy normaaleissa rajoissa, so. 150-170 kWh/ton-nia massaa, voidaan mainita, että esihöyrytettäessä lastuja, joiden kuiva-ainepitoisuus on 50 %, 90°C:n lämpötilaan ja poistettaessa vettä syötettäessä kuidutusasteen esilämmittimeen 55 %:n kuiva-ainepitoisuuteen, täytyy johtaa noin 200 kg paineenalaista vesihöyryä tonnia kohti syötettyjä lastuja niin, että kuidutuslämpö-tilaksi saadaan 170°C. Puhaltamalla poistettu massa sisältää sitten vesihöyryn erottamisen jälkeen syöttämällä 150 tai 175 kWh/ tonnia massaa oleva sähköenergiamäärä 60,1 tai 61,5 % kuiva-ainetta ja puhallushöyryn määrä nousee 369 vastaavasti 400 kg:aan, josta 125 vastaavasti 156 kg käytetään veden poistamiseen haihduttamalla .

Pintamassa voidaan luonnollisesti valmistaa eri tyyppisistä massoista, esimerkiksi kuidutetusta massasta, hiontamassasta, rouhitusta massasta, eri laatuisista jätepaperimassoista jne. riippuen levyn pinnalle asetettavista vaatimuksista. Edullista on kuitenkin käyttää syklonista saatavaa perusmassaa ja erottaa siitä sopiva määrä, joka käsitellään sopivaan jauhetusasteeseen erillisessä vaiheessa laimentamisen jälkeen puhtaalla tai melkein puhtaalla vedellä. Perusmassasta erotettu määrä, jonka pitoisuus on 60 % tai suurempi, laimennetaan vedellä siten, että pitoisuus on sama tai lähes sama kuin massan pitoisuus siinä pintamassakerrok- 6 66449 sessa, joka levitetään perusmassaradalle ja on se noin 10 % tai suurempi, esimerkiksi 10-25 %. Tämän jälkeen pienennetään massa sopivaan jauhatusasteeseen ja laimennetaan palauitämällä vettä, joka on poistettu muotoiltaessa pintamassa pintamassakerrokseksi, joka levitetään perusmassaradalle. Jos esimerkiksi pintamassaa käy-2 tetään 300 g/m 3,2 mm:n paksuiselle kuitulevylle, vastaa tämä noin 94 kg pintamassaa tonnia kohti kuitulevyjä. Jos tämä pintamassa valmistetaan perusmassasta, jonka pitoisuus on 61,5 % ja levitetään perusmassaradalle 15 %:n kuiva-ainepitoisuuden omaavaksi kerrokseksi, lisätään ennen pintamassan jauhetusta tai sen yhteydessä 473 kg vettä ja levitettäessä 20 %:n kuiva-ainepitoisuuden omaavaksi kerrokseksi lisätään 317 kg vettä.

Valmistettaessa kuitulevyjä pelkästään perusmassasta, voidaan, perusmassan pitoisuuden ollessa 61,5 % ja puristetun kuitulevyn kuiva-ainepitoisuuden 55 %, lisätä 184 kg vettä tonnia kohti massaa prosessiveteen suljetussa kiertovesisysteemissä ilman, että vesitasapaino häiriytyy. Jos esiteltävässä tapauksessa levi-tetään vielä 300 g/m pintamassaa pintakerrokseksi, jonka kuiva-ainepitoisuus on 15 %, saadaan veden ylimääräksi prosessiveteen noin 289 kg, jos mukaan lasketaan ne 184 kg, jotka edellä esitetyn mukaan voidaan lisätä prosessiveteen valmistettaessa kuitulevyjä pelkästään perusmassasta ja jos levitetään pintakerros, jonka kuiva-ainepitoisuus on 20 %, saadaan noin 133 kg:n ylimäärä, joka täytyy poistaa prosessivedestä. Todellisuudessa on määrä hieman pienempi, koska pintakerroksen kuiva-ainepitoisuudeksi tulee noin 55 % kuumapuristimessa kuivausvaiheen alussa. Kuten aikaisemmin on mainittu, on käytettävissä 156 kg vesihöyryä, jonka lämpötila on 100°C, mikä voidaan käyttää hyödyksi veden poistamisessa, kun muodostetaan perusmassaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on 61,5 % käyttäen 175 kWh sähköenergiaa tonnia kohti massaa, mistä aiheutuu, että pintamassakerroksen kuiva-ainepitoisuuden täytyy olla hieman suurempi kuin 15 % ilman, että täytyy käyttää ylimääräistä vesihöyryä veden poistamiseksi.

Pintakerroksen ominaisuuksien, kuten kovuuden, kiillon ja vaaleuden parantamiseksi voidaan pintamassaan lisätä synteettisiä hartseja, kuten fenoli- ja karbamidihartseja, luonnonhartseja ja valkaisuaineita joko sitä valmistettaessa tai ruiskuttaa suoraan levitetylle pintamassakerrokselle.

7 66449

Valmistettaessa perusmassaa, jonka pitoisuus on 65-66 %, esimerkiksi saattamalla lastujen kuiva-ainepitoisuus 53 %:iin ennen esihöyrytystä ja poistamalla vesi höyrytetyistä lastuista kui-dutusvaiheen syötössä, niin että saadaan kuiva-ainepitoisuudeksi 5Θ %, saadaan ylimäärä vesihöyryä, jos levitetään pintamassakerros, jonka kuiva-ainepitoi suu s on 20 %, lisäten sekä 150 että 175 kWh kuidutusenergiaa tonnia kohti massaa. Levitettäessä pintamassaker-ros, jonka kuiva-ainepitoisuus on 15 %, käyttäen 175 kWh kuidutus-energiaa tonnia kohti massaa, saadaan riittävästi vesihöyryä prosessiveden pitämiseksi tasapainossa, jolloin käytettäessä 150 kWh energiaa, täytyy lisätä 15-20 kg pienempi määrä ylimääräistä vesihöyryä tonnia kohti massaa. Pintamassakerroksen pitoisuuden laskiessa, kasvaa prosessiveteen joutuva vesimäärä nopeasti, niin että pitoisuuden ollessa 10 %, täytyy käyttää vähintäin 200 kg vesihöyryä tonnia kohti massaa lisää veden haihduttamiseksi. Eräissä tapauksissa on tämä ylimääräinen vesihöyrymäärä käytettävissä johtuen siitä, että enemmän vesihöyryä johdetaan kuidutusvaiheeseen kuin edellä on esitetty, esimerkiksi kuidutetun massan moitteettoman ulospuha Itämisen saamiseksi.

Vaikkakin menetelmää voidaan käyttää myös osittain suljetussa kiertovesisysteemissä, esitetään seuraavassa mukaan liitettyyn kuvaan viitaten toteutusesimerkki menetelmästä käyttäen suljettua kiertovesisysteemiä. Esitetyt luvut perustuvat tapaukseen, jolloin saapuva lastumäärä on 1 tonni tunnissa kuiva-ainetta. Lastut saapuvat ku1jetusnauhaila 1 niiden kuiva-ainepitoisuuden ollessa 53 %, kun ne on kuivattu tähän kuiva-ainepitoisuuteen esimerkiksi mekaanisen puristuksen avulla ja siirretään ne höyrytyskattilaan 2, jossa lastut esihöyrytetään paineettomalla vesihöyryllä, jota vapautuu massan ulospuhalluksessa kuidutusvaiheen jälkeen ja johdetaan ne höyrytyskattilaan putken 3 kautta. Kuumat lastut siirretään kie-rukkakuljett imen 4 avulla kierukkasyöttölaitteeseen 5, joka mekaanisen puristuksen avulla poistaa vettä lastuista 58 %:n kuiva-ainepitoisuuteen syötettäessä kuidutusasteen esilämmittimeen 6. Puristettaessa poistuu 275 kg vettä (puun kosteutta ja höyrykonden-saattia), joka poistuu putken 7 kautta. Esilämmittimessä 6 kuumennetaan lastut 170°C:n lämpötilaan johtamalla noin 200 kg paineen-alaista vesihöyryä putken B kautta, minkä jälkeen lastut syötetään 8 66449 pyörivään jauhatuslaitteeseen kuiduttajassa 9 ja kuidutetaan siinä johtamalla 175 kWh sähköenergiaa perusmassaan, joka suoraan tai vähäisen raffinoinnin jälkeen muutetaan kuitulevyiksi. Massa poistetaan puhaltamalla kuiduttajasta 9 putken 10 kautta sykloniin 11, josta poistetaan 400 kg 110°C:n lämpötilassa olevaa vesihöyryä tuulettimen 12 avulla ja josta 225 kg johdetaan höyrytyskattilaan 2 ja 175 kg prosessiveden esilämmittimeen 13, jossa sopiva määrä prosessivettä lämmitetään 60-90°C:n lämpötilaan ja johdetaan torniin 14, jossa prosessivesi jäähdytetään vastavirtaan ilmalla veden haihtuessa. Ilma johdetaan tuulettimen 15 avulla. Syklonissa saadun massan kuiva-ainepitoisuus on noin 65 % ja jaetaan siten, että 906 kg (kuiva-ainetta) massaa syötetään kierukkaku1jettimen 20 avulla sammioon 21, jossa massa laimennetaan prosessivedellä sopivan pitoisuuden omaavan märkäarkin muodostamiseksi ja 94 kg (ka) massaa johdetaan kierukkaku1jettimen 22 avulla raffinointilaitteeseen 23 laimentaen 327 kg:11a vettä putken 24 kautta. Tästä vedestä muodostuu 275 kg puristettaessa putkesta 7 saadusta ja suodatetusta vedestä. Valmis pintamassa johdetaan altaaseen 25 ja laimennetaan putken 26 kautta saatavalla vedellä, joka on poistettu imun avulla pintamassakerroksen muodostamisessa laitteessa 29 ja johdetaan putken 28 kautta tankkiin 27 siirtämistä varten pumpun 40 avulla putken 26 kautta sammioon 25. Pumpun 41 avulla putken 42 kautta siirretään pintamassasuspensiota muotoilulaitteeseen 29. Tällä tavalla valmistetaan ja levitetään pintamassa erillisessä systeemissä ja muotoilusta palautettu vesi sisältää pienen määrän liukoisia aineita, 1 - 1,5 %. Perusmassasuspensiota siirretään pumpun 50 avulla putken 51 kautta sammiosta 21 muotoilukoneeseen 52 ja valmistettu perusmassarata päällystetään muotoilulaitteen 29 avulla pin-tamassakerroksella, jonka kuiva-ainepitoisuus on 20 %. Muotoilu-laitteesta 52 poistuva prosessivesi kootaan sammioon 53, josta prosessivesi osittain pumpataan pumpun 54 avulla putken 55 kautta sammioon 21 perusmassan laimentamiseksi, osittain putken 56 kautta pumpataan esilämmittimeen 13, jossa prosessivesi lämmitetään 80-90°C:n lämpötilaan paineesta vapautetulla höyryllä, joka puhalti-men 12 kautta johdetaan esilämmittimeen 13 ennen sen johtamista torniin 14, jossa se jäähdytetään vastavirtaan ilmalla kiertovesi-systeemissä vallitsevaan, 50-60°C:n lämpötilaan, jolloin samanai- 9 66449 kaisesti haihtuu vettä. Kylmä prosessivesi johdetaan putken 57 kautta sammioon 21.

Muotoilukoneessa 52 valmistettu märkä arkki johdetaan kuljetusradan 30 kautta kuumapuristimeen 31. Tässä puristamalla poistettu prosessivesi kootaan tankkiin 32 ja palautetaan sammioon 53 pumpun 33 avulla putken 34 kautta. Vähäisempi määrä esi lämmitettyä prosessivettä voidaan johtaa kuiduttimeen 9 sammiosta 53 pumpun 35 avulla, putken 36 ja esilämmittimen 37 kautta, jos massan pitoisuus kuiduttimessa jostain syystä tulisi epänormaalin suureksi, esimerkiksi kuiduttimeen siirrettävien lastujen liian suuren kuivapi-toisuuden vuoksi.

Veden poisto prosessivedestä voidaan ilmeisesti suorittaa myös haihduttamalla tyhjiössä lämpötilassa, joka vastaa prosessi-veden lämpötilaa, esim. 5Q-70°C.

Jos edellä esitetyssä esimerkissä muodostetusta määrästä arkista poistetaan mahdollisesti puristamalla niin paljon vettä, että arkin kuiva-ainepitoisuus nousee 55 %:iin, voidaan kaikkiaan 296 kg vettä johtaa kiertovesisysteemiin vaikuttamatta sen tasapainoon, jos syklonissa olevan massan kuiva-ainepitoisuus on noin 65 %. Kun pintamassa on laimennettu 327 kg:11a vettä, josta 75 kg jää levyyn puristuksessa, ei ole ylimääräistä vettä, joka pitäisi haihduttaa, sen sijaan voidaan tarvittaessa lisätä 125 kg vettä kiertovesisysteemiin tai voidaan myös lisätä enemmän vettä pinta-massan raffinoinnin yhteydessä ja käyttää hieman pienempää pitoisuutta levitettäessä pintakerroksessa.

Yhteenvetona voidaan mainita, että tapauksessa, jolloin 2 massaradalle levitetään noin 300 g/m oleva pintakerros kovakui-tulevyjä valmistettaessa suljetussa kiertovesisysteemissä ilman, että voidaan käyttää ylimääräistä energian syöttöä vesihöyryn tai sähköenergian muodossa, voidaan perusmassa valmistaa mahdollisimman valmiiksi kuidutusvaiheessa niin, että seuraavaa raffinointia ei tarvitse käyttää tai että käytetään mahdollisimman vähäistä raffinointia. Tässä tapauksessa voidaan vähintäin 150-175 kWh energiaa käyttää tonnia kohti massaa kuidutusvaiheessa ilman, että kokona isenergiankulutus massan valmistuksessa tulee normaalia suuremmaksi. Kuidutusvaiheesta puhaltamalla poistetun massan kuiva-ainepitoisuuden täytyy olla vähintäin 50 % höyrytyksen jälkeen ja ennen 10 66449 syöttöä kuidutusvaiheeseen poistetaan vettä niin, että kuiva-ainepitoisuudeksi tulee vähintäin 55 %. Pintamassan kuiva-ainepitoisuuden täytyy samanaikaisesti olla vähintäin 10 % riippuen käytettävissä olevasta höyrymäärästä kiertovesisysteemin tasapainon takaamiseksi .

Valmistettaessa esimerkiksi huokoisia kuitulevyjä, joiden kuiva-ainepitoisuus on huomattavasti pienempi ennen lopullista kuivausta, voidaan käyttää joko pienempää kuiva-ainepitoisuutta pintakerroksessa tai yhtä tai useampaa edellä esitetyistä kuiva-ainepitoisuuksista alennetaan.

Claims (9)

11 66449

1. Tapa valmistettaessa kuitulevyjä märän menetelmän avulla kokonaan tai osittain suljettua kiertovesisysteemiä käyttäen levittää perusmassarada]le yksi tai useampi kerros pintamassaa, jolloin kuitulevyyn sisältyvä perusmassa on valmistettu kuidutta-malla lastuja, joista esihöyrytyksen jälkeen on poistettu osaksi vettä mekaanisen puristuksen avulla, ja jotka sen jälkeen kuidu-tetaan paineenalaisina ja kohotetussa, 110-200°C olevassa lämpötilassa, ja jotka laimentamisen jälkeen prosessivedellä muodostetaan mainituksi perusmassaradaksi, tunnettu siitä, että pintamassa valmistetaan ja muodostetaan pnrusmassasysteemistä erillisessä systeemissä, jossa valmistetaan pintamassasuspensio, josta sen jälkeen poistetaan vettä ja muodostetaan sakeutettua pinta-massaa oleva kerros, joka levitetään perusmassaradalle, jolloin tällöin poistettu vesi palautetaan suljettuun kiertosysteemiin uuden pintamassasuspension valmistamista varten ja pintamassasysteemis- tä tässä päällystyksessä perusmassasysteemiin siirretty vesi korvataan vedellä, joka lisätään pintamassasuspensioon niin, että liuenneiden aineiden pitoisuus tässä suspensiossa tulee oleellisesti pienemmäksi kuin perusmassasuspensiossa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että perusmassalle levitettävän sakeutetun pintamassaker-roksen pitoisuus on 10-25 %.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnettu siitä, että ensimmäisessä vaiheessa valmistetaan veteen pintamassasuspensio, jonka pitoisuus on sama tai lähes sama kuin perusmassaradalle levitettävän pintamassakerroksen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen tapa, tunnettu siitä, että tämän pintamassasuspension valmistamisessa käytetty vesi muodostuu tuoreesta vedestä ja lastuista puristetusta vedestä joko sellaisinaan tai sekoitettuina.

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen tapa, tunnettu siitä, että pintamassa valmistetaan raffinoimalla sopiva määrä pe-rusmassaa.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen 1-5 mukainen tapa, tunnettu siitä, että piritamassaan lisätään synteet- 12 664 4 9 tisiä hartseja ja muita aineita, esimerkiksi valkaisuaineita joko sellaisinaan tai seoksina, jotka vaikuttavat kuitulevyn vastaavan pintakerroksen ominaisuuksiin.

7. Patenttivaatimusten 1-6 mukainen tapa, tunnettu siitä, että kiertovesisysteemissä oleva ylimääräinen vesi poistetaan prosessivedestä lämmön mukana, jota saadaan vesihöyrystä, jota vapautuu kuidutetun perusmassan ulospuhalluksessa. Θ. Patenttivaatimusten 1-7 mukainen tapa, tunnettu siitä, että perusmassa valmistetaan pitoisuuteen, joka on vähintäin puristetun märän arkin pitoisuus ennen sen lämpökuivausta.

9. Patenttivaatimusten 1-8 mukainen tapa, tunnettu siitä, että hakkeen kuiva-ainepitoisuus saatetaan ennen sen esihöyrytystä vähintäin 45 prosenttiin. 13 66449