FI62201C - Foerfarande och anordning foer bildning av ostblock av kvark - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU £00 01 «Π» lJ 11 UTLÄGGNINOSSKRI FT OZZUl •gS? c (4¾ patentti aySjwtty 10 1C 1932 ^ (51) A 01 J 25/12 SUOMI —FINLAND pi) PKMttIhiktinM-PitiMiflieiailiii 760837 (22) Hakamliptlvl —Aftteknlnpdaf 29.03.76 (23) Alkup«lv«—GlklghMdtg 29-03.76 (41) Tulkit JulklMlctl — Bllvlt offwtllg 09.10.76 rekisterihallitus Nihttvikrfp*™ j. kuuL|uik«Uun pvm.- 31.08.82

Patent· och refisterstyrelsen ' ' AmMcan uthgd och uti.«krifMn pubimrad (32)(33)(31) Pyydetty «uoikws—a«(ird prtorltut Ot.Ot.75

Iso-Britannia-Storbritannien(GB) 1U002/75 (71) Wincanton Engineering Limited, Unigate House, Western Avenue, London, X s o-Britanni a-Storbrit anni en(GB) (72) George Kenneth Charles, London, Iso-Britannia-Storbritannien(GB) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Menetelmä ja laite juustoharkkojen muodostamiseksi kvarkista -Förfarande och anordning för bildning av ostblock av kvark

Esillä oleva keksintö koskee juuston valmistusta ja kohdistuu erityisesti kokoonpuristettujen luonnonjuustoharkkojen muodostamiseen kvarkista.

Yhä suurempi määrä juustoa valmistetaan teollisesti käsittelemällä juustokvarkkia myllyssä siten, että kvarkki leikataan myllyssä palasiksi, kuutioiksi, viipaleiksi, lastuiksi tms. tavalla, sekoittamalla kvarkkiin suolaa, puristamalla näin valmisteltu kvarkki kokoon heran ja ilman poistamiseksi siitä ja kvarkkirakeiden saattamiseksi yhtymään toisiinsa, niin että muodostuu luonnonjuustoharkko, pakkaamalla harkko läpäisemättömään arkkiaineeseen ja kypsyttämällä juusto sitten paineessa. Myöhemmin käsitellystä kvarkista käytetään sanontaa murennettu kvarkki. Aikaisemmin tavanomaisena menetelmänä valmistellun juustokvarkin muodostamiseksi luonnonjuustoharkoiksi on ollut kvarkin puristaminen kokoon erillisissä muoteissa, mutta jokaisen muotin täyttö, punnitus, kokoonpuristus ja tyhjennys vie paljon aikaa, ja suurimittaiseen tuotantoon tarvitaan suuri määrä muotteja ja puristimia.

Brittiläisessä patenttijulkaisussa 1 187 964 on selitetty murennetun kvarkin kokoonpuristamismenetelmä kvarkin tiivistämiseksi juustohar-koiksi, joka käsittää sen, että murennettu kvarkki muodostetaan pilariksi kammiossa, joka pysytetään alipaineessa, niin että pilarin 2 62201 alaosassa olevaa kvarkkia puristaa kokoon sen päällä olevan kvarkin paino, puristaen siitä ulos heran ja tiivistäen kvarkin, että hera poistetaan kammiosta, että murennettua kvarkkia syötetään kammioon pilarin yläpäähän, että pilari saatetaan laskeutumaan alas ja pilarin alapää leikataan irti juustoharkon muodostamiseksi ja että juustohark-ko poistetaan kammiosta. Edellä mainitussa patenttijulkaisussa selitettyyn laitteeseen tämän menetelmän suorittamiseksi kuuluu ontto, kammioon sovitettu kolonni, jolloin kvarkkipilari muodostetaan täyttämällä tämän kolonnin sisusta murennetulla kvarkilla ja laskemalla pilaria alaspäin kannattaen pilaria ensiksi lavalla ja laskien lavaa alaspäin niin , että pilarin alapää liukuu ulos kolonnista. Tätä laitetta käytettäessä on todettu, että kvarkkipilarin ja kolonnin seinien välinen kitkavastus on joskus niin suuri, että se aiheuttaa murtumia pilarissa kun tätä lasketaan kolonnissa alaspäin.

Esillä olevan keksinnön mukaan saadaan aikaan menetelmä juustoharkko-jen muodostamiseksi murennetusta juustokvarkista, joka käsittää sen, että murennettua kvarkkia syötetään alipaineiseen kammioon kvarkkipilarin muodostamiseksi tähän kammioon, jolloin pilarin alaosassa olevaa kvarkkia puristaa kokoon sen päällä olevan kvarkin paino, puristaen siitä ulos heraa ja tiivistäen kvarkin, että pilaria lasketaan alas, että pilarin alapää leikataan irti juustoharkoksi ja että syöttö-, alaslasku- ja irtileikkaustoimia jatketaan, ja tunnusmerkillistä tälle menetelmälle on se, että kvarkkipilaria alas laskettaessa pilarin yläpäähän kohdistetaan suurempi kaasunpaine kuin se vastapaine, joka vaikuttaa pilarin pohjaan, niin että paine-ero aikaansaa pilarin yläpäähän vaikuttavan voiman, joka pakottaa pilaria alaspäin.

Kvarkkipilaria alaspäin laskettaessa hera ja ilma voidaan imeä ulos kammion alapäästä samalla kun rajoitettu ilmavirta päästetään kammion yläpäähän aikaansaamaan mainittu paine-ero. Kvarkkipilaria voidaan sopivasti laskea alas siten, että sen alapää menee ensimmäisen kammion alapuolella olevaan toiseen kammioon, jossa toisessa kammiossa paine on alempi kuin ensimmäisessä kammiossa pilarin alaslaskemisjakson aikana.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä kvarkkipilaria voidaan laskea alaspäin ilman pilarin murtumisen vaaraa valitsemalla sopiva paine-ero, jonka minimiarvo riippuu valmistettavana olevasta juustolajista ja juustoaineen tiiviydestä.

3 62201

Kvarkkipilarin muodostamisen aikana myös kammion absoluuttinen paine riippuu valmistettavana olevasta juustolajista ja juustoaineen tiiviydestä. Käyttämällä kammion sisässä sopivaa, alhaista painetta kvarkista saadaan poistetuksi melkein kaikki ilma ennen kuin se puristuu kokoon pilarissa, niin että juustoharkkoihin ei jää ilmakuplia.

Murennettu kvarkki voidaan kätevästi syöttää vastaanottokammioon syöttöputkea myöten, jonka toinen pää avautuu kammioon ja toinen pää on yhdistetty suppilon poistopäähän, jossa kvarkkia säilytetään ilmakehän tai sitä suuremmassa paineessa. Kun vastaanottokammio on alipaineessa, kvarkkiin syöttöputkessa vaikuttava paine-ero saattaa kvarkin virtaamaan putkea myöten suppilosta vastaanottokammioon.

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetut juustoharkot ovat sopivassa kunnossa käärittäväksi läpäisemättömään arkkiaineeseen ja kypsytettäväksi paineen alaisina. On tietenkin selvää, että murennettuun kvarkkiin on aikaisemmin sekoitettu suolaa ja mahdollisia muita lisäaineita, ja sanontaa kvarkki käytetään tässä tarkoittamaan juustonvalmistukseen käytettyä seosta.

Juustoharkkoja puristetaan mieluimmin lisää kokoon sen jälkeen kun ne on leikattu irti alapäästä, kvarkkirakeiden joustavuuden voittamiseksi ja sileämmän ulkopinnan aikaansaamiseksi juustoharkkoon.

Esillä olevan keksinnön mukaan saadaan aikaan myös laite juustohark-kojen muodostamiseksi murennetusta juustokvarkista, johon laitteeseen kuuluu ylempi ja alempi kammio, tyhjölaite kammion pysyttämiseksi alipaineessa, laite murennetun juustokvarkin syöttömiseksi ylemmän kammion yläpäähän niin, että se muodostaa ylempään kammioon kvarkkipilarin, samalla kun ylempi kammio pysytetään mainitussa ali-apineessa, laite kvarkkipilarin alaosasta sen päällä olevan kvarkin painon vaikutuksesta ulospuristuneen heran poistamiseksi, laite pilarin alapään irtileikkaamiseksi niin, että muodostuu juustoharkko, ja laite tämän harkon poistamiseksi alemmasta kammiosta ja kvarkki-pilarin laskemiseksi alaspäin ylemmässä kammiossa, ja jolle laitteelle tunnusmerkillistä on se, että mainittu tyhjölaite voidaan saattaa pysyttämään ylemmän kammion yläosassa korkeampaa painetta kuin alemmassa kammiossa kvarkkipilarin alaslaskemisen aikana ylemmän kammion sisässä, jolloin paine-ero kohdistaa pilarin yläpäähän voiman, joka pakottaa pilaria alaspäin.

11 62201

Eräs keksinnön mukaisen menetelmän suorittamiseen sopivan laitteen sovellutusmuoto selitetään seuraavassa esimerkkinä oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa kuvio 1 on kaaviollinen kuvanto laitteesta ja kuvio 2 on leikkauskuvanto laitteeseen kuuluvasta alipaineen säätö-venttiilistä.

Niin kuin kuviosta 1 näkyy, laitteeseen kuuluu ontto, poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoinen kotelo 10, joka on sovitettu pystyyn onton kotelon 11 päälle niin, että kotelon 10 alapää ajautuu kotelon 11 sisustaan. Kotelon 10 sisusta muodostaa ylemmän alipainekammion 12 ja kotelon 11 sisusta muodostaa alemman alipainekammion 13· Kotelon 10 alapäässä, kammion 13 sisässä oleviin ohjaimiin (esittämättä) on sovitettu giljotiiniterä 15, jota mäntä- ja sylinterimoottori 17 liikuttaa suljetun asennon, jossa se.sulkee ylisen kammion 12 alisesta kammiosta 13, ja avoimen asennon välillä, jossa se on kokonaan peräytettynä ylisen kammion alapään kohdalta.

Poikkileikkaukseltaan suorakulmion muotoinen, ohutseinäinen putkimainen kolonni 20 on sovitettu yliseen kammioon 12 siten, että sen alapää on vain pienen matkan päässä giljotiiniterästä 15 tämän ollessa sulkuasennossaan, ja kolonnin yläpäähän on sovitettu pyörre-erotin 21 niin, että se ulkonee ylöspäin kotelon 10 kannessa olevan reiän läpi, ja tämän pyörre-erottimen sovituksen tiukkuus kotelon aukossa on väliaineen pitävä. Kolonnin 20 seinät on rei'itetty ja toimivat yhdessä kotelon 10 kanssa niin, että niiden väliin muodostuu tila nesteen valumista varten. Kolonnin seinät voi sopivasti olla muodostettu kotelon 10 seinän sisäpuolisista revitetyistä vuorauslaatoista. Vuorauslaatat voivat olla ohuita ruostumattomia teräslevyjä joista kustakin on meistetty pieniä pitkänomaisia liuskoja pois levyn tasosta niin, että on muodostunut kapeat raot kunkin liuskan molemmin puolin ja niin, että liuskojen päät liittyvät sujuvasti levyn pääosaan niin kuin suomalaisessa patenttijulkaisussa 59693 on selitetty. Nämä liuskat voivat olla likimää-nin 9,5 mm pitkät ja 1,6 mm leveät ja liuskat ovat 25 mm:n välimatkoin riveissä siten, että kunkin rivin liuskat ovat sivulle siirtyneinä viereisten rivien liuskoihin nähden. Levyt on sovitettu niin, että liuskat ovat pystysuuntaiset ja ulkonevat levyjen ulkopinnoista. Kolonnin 20 sisäpinnat ovat näin ollen sileät ja vailla mitään sisään 5 62201 pistäviä ulkonemia, ja liuskat pysyttävät levyn pääosan pienen matkan päässä kotelosta 10 valutustilan muodostamiseksi.

Pyörre-erotin on tarkoitettu käytettäväksi kvarkin syöttämiseen kolonniin 20 ja käsittää pystyn sylinterinmuotoisen vastaanottokammion 22 ja kvarkin syöttöputken 23, joka avautuu kammioon 22 tangentin suunnassa sen seinän läpi. Kammion 22 pohja, joka avautuu kolonnin 20 sisustaan, on sovitettu suorakulmion muotoiseen osaan, joka on tehty sopivaksi kolonnin yläpäässä olevaan laajenevaan suuosaan. Kammion 22 yläpäässä on poistoaukko 24, jonka kautta ilmaa voidaan poistaa erottimesta ja kolonnista.

Kvarkin syöttöputki 23 on taipuisalla letkulla 25 yhdistetty suppiloon 26, jossa kolonniin syötettävää kvarkkia säilytetään, ja letkussa 25 on venttiili 27 kvarkin syötön säätöä varten. Suppilon alapää on varustettu havaintielimellä 29, joka on so/itettu antamaan signaali kun kvarkin pinta suppilossa laskee ennaltamäärätyn tason alle. Venttiili 27, joka on tunnettua rakennetta, käsittää sylinterinmuotoisen kotelon, jonka sisään on sovitettu kumiletku, joka muodostaa venttiilin läpimenokanavan ja jota kumiletkua voidaan litistää aineen virtauksen venttiilin läpi säätämiseksi, toimittamalla paineilmaa ulkoisen kotelon ja kumiletkun väliseen kammioon. Säätömekanismi toimittaa paineilmaa venttiiliin sen sulkemiseksi havaitsimen lähettämän signaalin johdosta kun kvarkin pinta suppilossa on ennaltamäärätyn tason alapuolella.

Iso alipainesäiliö 35 on yhdistetty suoraan putkella 36 moottorikäyttöiseen imuriin 37, joka pystyy pysyttämään säiliössä suuren tyhjön, ja säiliö on myös yhdistetty säätöventtiilin 38 kautta putkella 39 pyörre-erottimen 21 poistoaukkoon 24 ja säätöventtiilin 40 kautta putkella 41 alisen kammion 13 ilmanpoistoaukkoon 42. Säätöventtiilit 38, 40 ovat rakenteeltaan samanlaiset ja kuvion 2 mukaiset, niin että kummassakin on sylinteri 51 ja venttiilimäntä 52, joka on sovitettu tulemaan tiivistyskosketukseen valinnaisesti venttiilin istuinten 53, 54 kanssa sylinterin alapäässä ja vastaavasti yläpäässä, ja sylinterin keskiosassa on aukko 55, joka on yhdistetty putkeen 39 tai vastaavasti 41, ja sylinterin alapää on yhdistetty alipainesäiliöön venttiilin istuimen 53 kautta, ja sylinterin yläpää on yhdistetty ilmakehään venttiilin istuimen 54 kautta. Sylinterin 51 yläpää on varustettu hatulla 56, jossa on joukko aukkoja 57, jotka voidaan saat- 6 62201 taa sylinterin seinässä olevien aukkojen 58 kohdalle, ja aukot 57 ovat kooltaan asteikkomaisesti eri suuret, niin että venttiilin istuimen 5** kautta kulkevan ilmavirran suuruutta voidaan säätää hattua kiertämällä. Venttiilimäntä 52 on kiinnitetty männänvarteen 60, joka pistää venttiilinistuimen 5^ läpi ja hatussa 56 olevan reiän läpi ja on yhdistetty ilmamoottoriin, joka voidaan saattaa siirtämään mäntä 52 valinnaisesti venttiilin istuimia 55 ja 5^ vasten, niin että aukko 55 on yhteydessä alipainesäiliön kanssa kun mäntä on kosketuksessa venttiilinistuinta 5** vasten ja aukko 55 on yhteydessä ilmakehään aukkojen 57, 58 kautta, kun mäntä on kosketuksessa venttiilinistuinta 53 vasten. Niin kuin kuviosta 1 näkyy, säätöventtiiliä 38 liikuttavaa ilmamoottoria on merkitty numerolla 6l ja säätöventtiiliä ^0 liikuttavaa ilmamoottoria on merkitty numerolla 62.

Kotelon 10 alapäässä on valutuskokooja 65, joka on yhteydessä kolonnin 20 ja kotelon 10 välisen tilan kanssa, ja valutuskanava 66 tästä kokoojaputkesta avautuu kammioon 13 läppäventtiilin 67 kautta, joka on suunniteltu estämään väliaineen virtaus alisesta kammiosta yliseen kammioon kun paine alisessa kammiossa on suurempi kuin ylisessä kammiossa. Kotelon 11 seinä on varustettu valutuskanavalla 68, jota säätää mäntä- ja sylinterimoottorin 70 ohjaama venttiili 69.

Alinen kammio 13 on varustettu lavalla 75, joka sijaitsee suoraan kolonnin 20 alapuolella. Lava on kiinnitetty pystysuoran mäntä- ja sylinterimoottorin 77 männänvarteen 76, joka voidaan saattaa nostamaan ja laskemaan lavaa. Alinen kammio on varustettu myös ulosheittolait-teella 78, joka koostuu tasaisesta laatasta 79, joka on kiinnitetty vaakasuoran mäntä- ja sylinterimoottorin 81 männänvarteen 80, joka voidaan saattaa työntämään laatta lavan ylitse niin, että se heittää ulos sillä olevan juustoharkon alisen kammion 11 päätyseinässä olevasta ovesta 82.

Laitteen toimintajakson alkaessa kvarkin syöttöputki 25 on suljettuna venttiilillä 27, ylinen kammio 12 on tiiviisti suljettu kammioon 13 nähden giljotiiniterällä 15, joka tällöin on kuvion 1 mukaisessa sulkuasennossaan, kotelon 11 ovi 82 on suljettuna, alisen kotelon valutuskanava 68 on venttiilin 69 sulkemana, säätöventtiilit >3, *10 ovat molemmat asetettuina niin, että niiden venttiilimännät .1 52 ovat kosketuksessa ylisiä venttiilinistuimia 5^ vasten, niin että molemmat kammiot 12, 13 ovat yhteydessä alipainesäiliöön 35, ja imuri 7 62201 37 on käynnissä poistaen ilmaa säiliöstä ja molemmista kammioista 12, 13- Suppilo on täytetty murennetun juustokvarkin ja suolan seoksella.

Kun tyhjö kammioissa 12, 13 on saatu suureksi, venttiili 27 avataan, niin että kammiossa 12 vallitsevan alhaisen paineen ja siihen verrattuna suuren ilmakehän paineen välinen paine-ero vaikuttaa suppilossa olevaan kvarkkiin ja saattaa kvarkin virtaamaan ylös putkea 25 pyörre-erottimeen 21. Suppilossa ja putkessa oleva kvarkkimassa vastustaa ilman pääsyä putkea myöten kammioon 12 niin paljon, että tyhjö kammiossa säilyy. Siinä tapauksessa, että kvarkin pinnan korkeus suppilossa laskee ennaltamäärätyn tason alapuolelle, havaitsin 29 vaikuttaa venttiiliin 27 niin, että tämä sulkee kvarkin syöttöputken niin kuin edellä on selitetty.

Pyörre-erottimen sisään tuleva kvarkki joutuu tietenkin heti alttiiksi siellä vallitsevalle alipaineelle ja osa kvarkin kosteudesta höyrystyy ja imeytyy pois erottimesta yhdessä kvarkin mukana tulleen ilman kanssa putkea 39 myöten. Koska syöttöputki 23 avautuu tangentin suunnassa erottimen sylinterinmuotoiseen kammioon 22, kvarkilla on taipumus kulkea kammion 22 seinää myöten ympäri ennen kuin se putoaa kammioon 12, ja ilmalla ja kosteushöyryllä on taipumus virrata kammion 22 keskustaan, jossa ne joutuvat alttiiksi ilman poistosta putkea 39 myöten aiheutuvalle ylöspäin suunnatulle vedolle. Näin ollen ei ole juuri lainkaan sitä vaaraa, että erottimen läpi kulkeva ilmavirta vetäisi kvarkkia ylöspäin putkeen 39·

Murennettu kvarkki putoaa erottimesta kolonniin 20 ja rakentuu siten kvarkkipilariksi, jota giljotiiniterä 15 kannattaa. Kolonnissa olevan kvarkin paino puristaa alapäässä olevaa kvarkkia kokoon ja pakottaa heraa ulos kvarkista, jolloin hera kulkee kolonnin seinissä olevien rakojen läpi kolonnin ja kotelon 10 väliseen tilaan ja valuu sitten kokoojaan 65. Kolonni on varustettu säätömekanismilla, joka voidaan saattaa sulkemaan venttiili 27 kvarkin syötön keskeyttämiseksi aina kun kvarkkipilari saavuttaa ennaltamäärätyn korkeuden.

Kun kvarkkipilari on saavuttanut tämän ennaltamäärätyn korkeuden, alisessa kammiossa 13 oleva lava 75 saatetaan nousemaan asemaan, jossa se on välittömästi giljotiiniterän 15 alla, ja säätöventtiilin 38 moottori 6l saatetaan toimimaan niin, että se siirtää venttiilimännän 8 62201 yliseltä istuimelta 54 kosketukseen alisen istuimen 53 kanssa ja siten päästää ilmaa virtaamaan putkea 39 myöten kammioon 12. Tämän johdosta suurentunut paine kammiossa 12 puristaa kokoon ja tiivistää pilarissa olevaa kvarkkia. Koska pilarin rakentuminen on tapahtunut alipaineessa, pilarin sisässä on vähän tai ei lainkaan ilmaa ja kvarkin rakenne on tiivis ja onteloton. Suurentunut paine kammiossa 12 ottaa myös kokoojassa 55 olevan heran ulos valutusjohtoa 66 myöten läppä-venttiilin 67 kautta kammioon 13, joka yhä on alipainesäiliön 35 alipaineessa. Kun kokoojassa 65 ollut hera on poistunut kammioon 13 ylisestä kammiosta 12, ilmaa jatkuvasti virtaa alas kolonnin 20 ja kotelon 10 seinien välitse ja läppäventtiilin 67 kautta kammioon 13 ja poistuu sitten kammiosta 13 putkea 41 myöten ja alipainesäiliön 35 kautta. Tämä ilmavirta lakaisee kosteuden kolonnin 20 seinissä olevista raoista ja sillä on kuivatusvaikutus myös kolonnissa olevaan kvarkkiin.

Giljotiiniterä peräytetään nyt, niin että kolonnin sisässä oleva kvarkkipilari liukuu alas lavalle. Lava, yhdessä kvarkkipilarin kanssa lasketaan sitten hitaasti moottorin 77 avulla kuvion 1 mukaiseen asemaan. LÄvan liikkuessa alaspäin kvarkkipilaria pakottaa alaspäin lavaa vasten kammiossa 12 vallitseva ilmanpaine, joka on huomattavasti suurempi kuin kammiossa 13 vallitseva ilmanpaine. Tämä kvarkkipila-riin alaspäin vaikuttava paine varmistaa sen, että ei ole mitään pilarin murtumisen vaaraa kvarkin ja kolonnin seinien välisen kitka-vastuksen johdosta. Lavan ollessa alisessa asemassaan giljotiiniterä ajetaan kuvion 1 mutaiseen sulkuasentoonsa, niin että se leikkaa irti kvarkkiharkon kvarkkipilarin alapäästä. Vaikka harkossa olevaa kvarkkia on jo puristanut kokoon sen päällä kolonnissa olleen kvarkin paino ja kolonnin ilmakehään kytkemisen johdosta suurentunut ilmanpaine, kvarkkiharkkoa puristetaan vielä lisää kokoon pakottamalla lavaa ylöspäin ja puristamalla harkkoa terän 15 alasivua vasten. Kvarkkia voidaan täten puristaa kokoon niin paljon kuin halutaan käyttämällä sopivan kokoista moottoria 77.

Kun kvarkkihakkoa on puristettu kokoon ennaltamäärätty aika, (esimerkiksi 30-60 sekuntia), lavaa lasketaan harkon erottamiseksi jonkin matkan päähän terästä 15, moottori 62 saattaa säätöventtiilin 40 kytkemään putken 41 eroon alipainesäiliöstä ja yhdistämään sen sen sijaan ilmakehään. Myös venttiili 69 avataan ilman tulon kammioon 13 lisäämiseksi. Kuri paine kammiossa 13 on noussut ilmakehän paineeseen, 9 62201 kvarkkihakko poistetaan oven 82 kautta ulosheittimellä 78. Tässä vaiheessa hera, joka on tullut alisen kammion 13 sisään läppäventtii-lin 67 kautta, valuu pois valutuskanavaa 68 myöten. Sitten ulosheitin peräytetään, ovi 82 ja venttiili 69 suljetaan, säätöventtiilit 38, J40 saatetaan kytkemään kammiot 12, 13 alipainesäiliöön, ja jakso toistetaan.

On tietenkin selvää, että säätöventtiileitä ja moottoreita voidaan ohjata automaattisesti, perättäisestä, sopivalla säätömekanismilla laitteen kunkin toimintajakson aikana.

Pitkän toimintajakson jälkeen kammioiden 12, 13 koko sisusta ja varsinkin heran valutusalue kolonnin 20 ja kotelon 10 välillä peittyy rasvaisilla kerrostumilla ja pienillä juustokvarkkihiukkasilla, jotka on perusteellisesti poistettava.

Pintapuolinen irtoroskien poisto saadaan toimeksi syöttämällä puhdasta vettä suppiloon 26 ylläpitäen tyhjöä kammiossa 12 ja 13, niin että vesi imeytyy ylös putkea 25 myöten erottimeen ja valuu alas kolonniin.

Perusteellisempi puhdistus saadaan toimeksi pumppaamalla vettä yhtee-seen 90, joka on kotelon 10 yläpäässä, jolloin vesi laskeutuu kolonnin 20 ja kotelon 10 välissä, virraten avoimen giljotiiniterän ohi ja kerääntyy sitten kammion 13 pohjalle, josta se valuu avoimen venttiilin 69 kautta ja valutuskanavaa 68 myöten poistoon. Kun kaikki irto-roska on huuhdeltu pois, sopivaa detergenttiä sisältävää kuumaa vettä pumpataan yhteeseen 90 niin kauan kuin on tarpeen pintojen puhdistamiseen perusteellisesti rasvasta. Vaikka nesteen päävirtaus tapahtuukin kolonnin 20 ja kotelon 10 seinien välissä, huomattava määrä nestettä pakottuu myös kolonnin sisustaan sen seinissä olevien rakojen kautta sen määrän lisäksi, joka läikkyy kolonnin seinien yläreunojen yli , ja käytännössä tästä on seurauksena kaikkien pintojen tehokas puhdistuminen. Puhdistustoimitus päätetään pumppaamalla kylmää, puhdista vettä yhteeseen 90 kaiken detergentin poistamiseksi.

Claims (10)

10 62201

1. Menetelmä juustoharkkojen muodostamiseksi käsitellystä juus-tokvarkista, joka käsittää sen, että kvarkkia syötetään kammioon niin, että kammioon muodostuu kvarkkipilari, jolloin kvarkkia pilarin alaosassa puristaa kokoon sen päällä olevan kvarkin paino niin, että siitä puristuu ulos heraa ja kvarkki tiivistyy, ja että ilma ja hera poistuvat kammiosta niin, että kammiossa pysyy alipaine kun kvarkkia syötetään kammioon, jolloin kvarkin kanssa kammioon joutunut ilma lennähtää pois, ennen kuin kvarkki kerrostuu pilarin yläosaan, että pilaria lasketaan alaspäin, että pilarin alapää leikataan irti juustoharkon muodostamiseksi ja että syöttö-, alaslas-kemis- ja irtileikkaamistoimia jatketaan, tunnettu siitä, että kvarkkipilarin alaslaskemisen aikana pilarin yläpää saatetaan alttiiksi suuremmalle kaasunpaineelle kuin se vastapaine, joka vaikuttaa pilarin alapäähän, niin että paine-ero kohdistaa pilarin yläpäähän voiman, joka pakottaa pilaria alaspäin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa kvarkkipilari muodostetaan ontossa kolonnissa, joka on pienen välyksen päässä kammion sivuseinistä ja jonka kolonnin seinissä on reikiä kvarkista ulospuristuneen heran kulkua varten, tunnettu siitä, että pilarin alaspäin laskemisen aikana heraa ja ilmaa imetään ulos kolonnin ja kammion välisestä tilasta samalla kun rajoitettu ilmavirta päästetään kammion yläpäähän mainitun paine-eron aikaansaamiseksi .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, jossa kvarkki-pilaria lasketaan alaspäin niin, että sen alapää kulkee toiseen, ylemmän kammion alla olevaan kammioon, tunnettu siitä, että paine alemmassa kammiossa on pienempi kuin paine ylemmässä kammiossa alaspäin laskemistoimituksen aikana.

1. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa käsiteltyä kvarkkia säilytetään suppilossa suuremmassa paineessa kuin vastaanottokammiossa vallitsee ja suppilon poistoaukko on yhdistetty vastaanottokammioon syöttöputkella, tunnettu siitä, että kvarkkiin syöttöputkessa vaikuttavaa paine-eroa käytetään kvarkin imemiseen suppilosta vastaanottokammioon. . I.a i t·· .j uustoharkko.jen muodostamiseksi murennetusta j uustokvar- 11 62201 kista, johon kuuluu ylempi ja alempi kammio, tyhjölaite kammion pysyttämiseksi alipaineessa, laite murennetun juustokvarkin syöttämiseksi ylemmän kammion yläpäähän niin, että se muodostaa ylempään kammioon kvarkkipilarin, samalla kun ylempi kammio pysytetään mainitussa alipaineessa, laite kvarkkipilarin alaosasta sen päällä olevan kvarkin painon vaikutuksesta ulospuristuneen heran poistamiseksi, laite pilarin alapään irtileikkaamiseksi niin, että muodostuu juustoharkko, ja laite tämän harkon poistamiseksi alemmasta kammiosta ja kvarkkipilarin laskemiseksi alaspäin ylemmässä kammiossa, tunnettu siitä, että mainittu tyhjölaite (35, 37. voidaan saattaa pysyttämään ylemmän kammion yläosassa (12) korkeampaa painetta kuin alemmassa kammiossa (13) kvarkkipilarin alaslaskemisen aikana ylemmän kammion sisässä, jolloin paine-ero kohdistaa pilarin yläpäähän voiman, joka pakottaa pilaria alaspäin .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, jossa irtileikkauslai-te on sovitettu leikkaamaan irti kvarkkipilarin alempaan kammioon pistävä alapää, tunnettu siitä, että tyhjölaitteeseen kuuluu alipainesäiliö (35) ja johdot (38, 39, 40, 4l), jotka voidaan saattaa yhdistämään alipainesäiliö (35) valinnaisesti joko ylempään (12) tai alempaan kammioon (13).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu päästölaite (57, 58), joka voidaan saattaa päästämään rajoitettu ilmavirta ylempään kammioon (12) samalla kun tyhjölaite (35» 37) voidaan saattaa imemään heraa ja ilmaa alemmasta (13) kammiosta kvarkkipilarin alaspäin laskemisen aikana.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, jossa ylemmän kammion sisässä on ontto kolonni pienen välyksen erottamana kammion sivuseinistä, ja ainakin kolonnin alaosassa on reikiä kolonnissa olevasta kvarkkipilarista ulospuristuneen heran kulkua varten, ja irtileikkauslaite käsittää giljotiiniterän, jota voidaan liikuttaa avoimen asennon, jossa kolonnissa oleva kvarkkipilari on vapaa liukumaan kolonnissa alaspäin ja pistämään alemman kammion sisään, ja sulkuasennon välillä, jossa giljotiinin terä sulkee kammioiden välisen aukon, tunnettu siitä, että kolonnin (20) ja ylemmän kammion (12) sivuseinien (10) välinen tila on yhdistetty alempaan kammioon (13) yksisuuntaisen venttiilin (67) kautta, joka päästää 62201 väliaineen virtaamaan ylemmästä kammiosta (12) alempaan kammioon (13).

9. Jonkin patenttivaatimuksista 5-8 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kvarkin syöttölaite käsittää suppilon (26), jonka alapäässä on poistoaukko, että tästä poistoaukosta johtaa syöttö-putki (25) vastaanottokammioon (22), ja että kvarkin virtausta syöttöputkea (25) myöten suppilossa olevan kvarkin ja vastaanot-tokammiossa olevan kvarkin paine-eron johdosta säätää venttiili-laite (27).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että ylemmän kammion (12) yläpäässä oleva vastaanottokammio (22) toimii pyörre-erottimena (21), jossa syöttöputkea (25) myöten ylös imeytynyt kvarkki virtaa ympäri erotinta (21) kaarevaa kulkutietä myöten, ja että tyhjölaite (35, 37) voidaan saattaa poistamaan ilmaa erottimen keskestä.