FI61513C - Foerfarande foer regenerering av en koksfoerorenad katalysatorvid en katalytisk fluidiserad krackning - Google Patents
Foerfarande foer regenerering av en koksfoerorenad katalysatorvid en katalytisk fluidiserad krackning Download PDFInfo
- Publication number
- FI61513C FI61513C FI762190A FI762190A FI61513C FI 61513 C FI61513 C FI 61513C FI 762190 A FI762190 A FI 762190A FI 762190 A FI762190 A FI 762190A FI 61513 C FI61513 C FI 61513C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- catalyst
- conversion
- regeneration gas
- regeneration
- coke
- Prior art date
Links
Classifications
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
- B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
- B01J8/00—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes
- B01J8/18—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles
- B01J8/1809—Controlling processes
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
- C10G11/00—Catalytic cracking, in the absence of hydrogen, of hydrocarbon oils
- C10G11/14—Catalytic cracking, in the absence of hydrogen, of hydrocarbon oils with preheated moving solid catalysts
- C10G11/18—Catalytic cracking, in the absence of hydrogen, of hydrocarbon oils with preheated moving solid catalysts according to the "fluidised-bed" technique
- C10G11/182—Regeneration
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C10—PETROLEUM, GAS OR COKE INDUSTRIES; TECHNICAL GASES CONTAINING CARBON MONOXIDE; FUELS; LUBRICANTS; PEAT
- C10G—CRACKING HYDROCARBON OILS; PRODUCTION OF LIQUID HYDROCARBON MIXTURES, e.g. BY DESTRUCTIVE HYDROGENATION, OLIGOMERISATION, POLYMERISATION; RECOVERY OF HYDROCARBON OILS FROM OIL-SHALE, OIL-SAND, OR GASES; REFINING MIXTURES MAINLY CONSISTING OF HYDROCARBONS; REFORMING OF NAPHTHA; MINERAL WAXES
- C10G11/00—Catalytic cracking, in the absence of hydrogen, of hydrocarbon oils
- C10G11/14—Catalytic cracking, in the absence of hydrogen, of hydrocarbon oils with preheated moving solid catalysts
- C10G11/18—Catalytic cracking, in the absence of hydrogen, of hydrocarbon oils with preheated moving solid catalysts according to the "fluidised-bed" technique
- C10G11/187—Controlling or regulating
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
- B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
- B01J2208/00—Processes carried out in the presence of solid particles; Reactors therefor
- B01J2208/00008—Controlling the process
- B01J2208/00017—Controlling the temperature
- B01J2208/00026—Controlling or regulating the heat exchange system
- B01J2208/00035—Controlling or regulating the heat exchange system involving measured parameters
- B01J2208/0007—Pressure measurement
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
- B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
- B01J2208/00—Processes carried out in the presence of solid particles; Reactors therefor
- B01J2208/00008—Controlling the process
- B01J2208/00017—Controlling the temperature
- B01J2208/00106—Controlling the temperature by indirect heat exchange
- B01J2208/00265—Part of all of the reactants being heated or cooled outside the reactor while recycling
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
- B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
- B01J2208/00—Processes carried out in the presence of solid particles; Reactors therefor
- B01J2208/00008—Controlling the process
- B01J2208/00539—Pressure
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
- B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
- B01J2208/00—Processes carried out in the presence of solid particles; Reactors therefor
- B01J2208/00008—Controlling the process
- B01J2208/00548—Flow
-
- Y—GENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
- Y02—TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
- Y02P—CLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
- Y02P30/00—Technologies relating to oil refining and petrochemical industry
- Y02P30/40—Ethylene production
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Oil, Petroleum & Natural Gas (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- General Chemical & Material Sciences (AREA)
- Combustion & Propulsion (AREA)
- Production Of Liquid Hydrocarbon Mixture For Refining Petroleum (AREA)
- Catalysts (AREA)
- Hydrogen, Water And Hydrids (AREA)
- Carbon And Carbon Compounds (AREA)
Description
GSF^l [B] (11)KUULUTUS]ULKAISU
ΨΒΓλ l°J ; UTLÄGGNI NGSSKRIFT
C (45) latcnT'c^lat^ ^ ^ * (51) Kv.ik.Va3 C 10 G 11/18, B 01 J 23/90 SUOMI — FINLAND (21) P*t«nttlh«ktmu» — PatmcamMuita· 762190 (22) H»k#ml»pilvi — AiwOknlnftdag 30.07.76 (23) Alkupiivt—CiltlghMdai 30.07-76 (41) Tullut julklMkii — Blivh offantllf 05.02.77
Patentti-]· rekisterihallitut (44) NlhtlvUalpmon )· kuuL|ulk»l»un pvm. —
Patent· och registerstyrelsen Amttkan utlajd octi uti.tkriftan pubiiurad 30. OU. 82 (32)(33)(31) Pyydetty stueiksui—Bsjlrt prtorttat OU.08.75 USA(US) 601851 (71) UOP Inc., Ten UOP Plaza, Algonquin & Mt. Prospect Roads, Des Plaines,
Illinois 600l6, USA(US) (72) David Bruce Bartholic, Edison, New Jersey, Algie James Conner, Downers Grove, Illinois, USA(US) (7I+) Berggren Oy Ab (5I+) Menetelmä koksin saastuttaman katalyyttisen leijukrakkauskatalyytin regeneroimiseksi - FÖrfarande för regenerering av en koksförorenad katalysator vid en katalytisk fluidiserad krackning
Ammattiala, jota tämä keksintö koskee on hiilivetyprosessointia. Tarkemmin sanoen keksintö koskee regenerointiprosessia koksin hapettavaksi poistamiseksi käytetystä PCC-katalyytistä ja C0:n katalyyttistä muuttamista CC^ksi.
Regenerointitekniikka, jossa leijutettava käytetty katalyytti regeneroidaan regenerointivyöhykkeessä, kattaa suuren alueen kemian alasta- Patentit, joilla on yritetty ratkaista käytetyn leijutettavan katalyytin regenerointiin liittyviä ongelmia, ovat yleensä käsitelleet katalyytin pinnalla olevan koksin maksimipoistoa samalla, kun yritetään estää tai minimoida hiilimonoksidin konversio hiilidioksidiksi missä tahansa regenerointivyöhykkeen osassa.
Erityisesti nykyisenä jalostamokäytäntönä on ollut käyttää tavanomaisia regenerointivyöhykkeitä estämään oleellisesti täydellisen C0:n muutoksen CC^rksi missä tahansa regenerointivyöhykkeessä ja erityisesti laimeafaasisessa katalyyttialueessa,jossa on läsnä vähän katalyyttiä absorboimassa reaktiolämpöä ja jossa seurauksena voi olla syklonien tai muun erotuslaittteiston lämpövahingoittuminen. Oleelli- 2 *1513 sesti täydellinen CO-konversio tavanomaisissa regenerointivyöhykkeis-sä estettiin aivan yksinkertaisesti rajoittamalla regenerointivyöhyk-keeseen johdetun tuoreen regenerointikaasun määrää. Kun happea ei ole riittävästi läsnä ylläpitämässä CO:n reaktiota C02:ksi, jälkipala-mista ei yksinkertaisesti voi tapahtua olivatpa lämpötilat regeneroin-tivyöhykkeessä mitä tahansa. Samoin regenerointivyöhykkeen lämpötilat rajoitettiin yleensä alle n. 677°C:een valitsemalla sopivasti hiilive-tyreaktiovyöhykkeen toimintaolosuhteet tai tuoreet syöttövirrat tai palautusvirrat. Näissä lämpötiloissa CO-hapetuksen reaktionopeus pieneni huomattavasti niin, että jos häiriöitä sattuisi, tarvittaisiin suurempi ylimäärä tuoretta regenerointikaasua CO:n muuttamiseksi kuin tarvittaisiin yli n. 677°C:n lämpötiloissa. Syntynyt poltto-kaasu, joka sisälsi useita tilavuusprosentteja CO:a, laskettiin joko suoraan atmosfääriin tai käytettiin polttoaineena CO-kattilassa, joka sijaitsi alavirtaan regenerointivyöhykkeestä.
Tavallinen käytäntö, joka on tuttu PCC-prosessien alaan perehtyneille, on ollut säätää alunperin käsin tuoreen regenerointikaasun virtaus regenerointivyöhykkeeseen määrältään riittäväksi tuottamaan osittain käytettyä regenerointikaasua, mutta riittämättömäksi ylläpitämään oleellisesti täydellistä CO-konversiota samalla kun on rajoitettu regenerointivyöhykkeen lämpötilat n. 677°C:een. Tämä vaadittu virtausnopeus vastasi tavallisesti n. 3,63-5,44 kg ilmaa/0,454 kg koksia. Kun kohtuullinen muuttumattoman tilan säätö oli saavutettu,tuoreen regenerointikaasun virtausnopeus säädettiin tyypillisesti reagoimaan suoraan pienelle lämpötilaerolle polttokaasun ulostulolämpötilan (tai laimean faasin vapautumistilan lämpötilan) ja tiiviin kerroksen lämpötilan välillä tämän sopivan tuoreen regenerointikaasun virtausnopeuden ylläpitämiseksi automaattisesti oleellisesti täydellisen CO:n konversion estämiseksi C02:ksi missä tahansa regenerointivyöhykkeessä. Kun lämpötilaero kasvoi yli jonkun ennalta määrätyn lämpötilaeron osoittaen, että enemmän CO-konversiota tapahtui laimeassa faasissa, tuoreen regenerointikaasun määrää pienennettiin oleellisesti täydellisen CO:n konversion estämiseksi C02:ksi. Tästä säätömenetelmästä ovat esimerkkeinä Pohlenz'in amerikkalaiset patentit 3 l6l 583 ja 3 206 393· Vaikka tällainen menetelmä tuottaa pienen määrän 02:a polttokaasuun, yleensä välillä 0,1-1 tilavuus-^ 02, se estää oleellisesti täydellisen C0:n konversion C02:ksi regenerointivyöhykkeessä.
t Ϊ 3 61513
Tseoliittiä sisältävien katalyyttien tuloon saakka oli olemassa vain vähän taloudellista yllykettä CO:n oleellisesti täydelliseen konversioon CC^iksi regenerointi vyöhykkeessä. Palamis lämpö , j oka. olisi saatettu poistaa, ei yksinkertaisesti ollut prosessissa tarpeen; yleensä ei esiintynyt mitään syötön esilämmitystä hiilivetyreaktiovyöhykettä varten ja amorfisilla katalyyteillä hiilivedyn konversiovyöhykkeessä saatu suurempi koksisaanto oli tavallisesti riittävä poltettaessa regenerointivyöhykkeessä sen lämmön aikaansaamiseksi, joka vaaditaan koko prosessin lämpötasapainoon niissä alemmissa hiilivedyn konversio-vyöhykkeen lämpötiloissa, joita silloin käytetään ja jotka eivät vaadi sellaisia lisälämmön syöttöjä, kuten syötön esilämmitystä. Tseoliittiä sisältävien FCC-katalyyttien käyttö, joilla on pienemmät koksia muodostavat taipumukset, ja hiilivedyn konversiovyöhykkeen korkeamman lämpötilan käyttö teki kuitenkin usein lisälämmön syötön FCC-pro-sessiin välttämättömäksi. Tyypillisesti lisälämpö saatiin aikaan polttamalla ulkoista polttoainetta, kuten poltinöljyä regenerointivyöhykkeessä tai esilämmittämänä FCC-hiilivetysyöttö ulkoisissa esilämmittimissä. Näin ollen lämpöä tyypillisesti ensin lisättiin ja myöhemmin poistettiin FCC-prosessista kahdella ulkoisella laitteella, syötön esilämmittimellä ja CO-kattilalla, jotka molemmat edustavat huomattavaa pääomasijoitusta.
Keksintömme menetelmällä koksi, joka tulee käytetystä leijutettavasta krakkauskatalyytistä, joka sisältää katalyyttisestä tehokkaat määrät CO-konversiota edistävää ainetta, hapetetaan ja oleellisesti täydellinen katalysoitu CO:n konversio C02:ksi initioidaan ja säädetään regenerointivyöhykkeessä olevassa tiivisfaasisessa katalyyttikerrok-sessa. CO-polton reaktiolämmön talteenotto ainakin osittain tiivisfaasisessa katalyyttikerroksessa tekee mahdolliseksi joko pienemmät syötön esilämmitysvaatimukset tai korkeammat hiilivedyn reaktiovyöhyk-keen lämpötilat ilman syötön lisäesilämmitystä samalla, kun poistetaan ilman saastumisongelma ilman ulkoisen CO-kattilan tarvetta. Tarkemmin sanoen katalyyttisen leijukrakkauskatalyytin käyttö prosessissamme, joka sisältää katalyyttisestä tehokkaat määrät CO-konversiota edistäviä aineita tekee mahdolliseksi joko saman CO-muutos-nopeuden tapahtumisen jopa 55°C tai enemmänkin alempana kuin mitä vaaditaan ilman CO-konversiota edistävää ainetta, tai nopeamman C0-muutosnopeuden tapahtumisen tietyssä lämpötilassa kuin mitä tapahtuisi samassa lämpötilassa käyttämättä CO-konversiota edistävää ainetta. Juuri tällä viimemainitulla edulla on erityistä kaupallista merkitystä.
" 61513
Ilman CO-konversiota edistävää ainetta tuoreen regenerointikaasun epätasainen jakautuminen tiivisfaasisessa katalyyttikerroksessa vaatii usein korkeampia regenerointivyöhykelämpötiloja tai suurempia tuoreen regenerointikaasun nopeuksia kuin on toivottavaa riittävän suuren CO:n konversionopeuden ylläpitämiseksi niin,että oleellisesti täydellinen CO:n konversio tapahtuu regenerointivyöhykkeessä. Regenerointi-vyöhykkeen lämpötilan nostamiseksi poltinöljyä poltettiin regenerointi vyöhykkeessä tai suurempia määriä lieteöljyä kierrätettiin takaisin hiilivetyreaktiovyöhykkeeseen niin, että käytetty katalyytti sisältäisi enemmän koksia, joka voitaisiin polttaa regenerointivyöhykkeessä lämpötilan nostamiseksi. Suurentuneet tuoreen regenerointikaasun nopeudet puhallinkapasiteetin käytön lisäksi ylikuormittivat usein syk-lonierotinlaitteet ja tuottivat suurempia määriä polttokaasun hiukkas-maisia purkauksia (katalyyttiä) kuin ilmansaastutussäännökset sallivat. CO-konversiota edistävän aineen käyttö tekee mahdolliseksi poltinöljyn tai kasvaneiden kierrätetyn lieteöljyn nopeuksien eliminoimisen ja liiallisen tuoreen regenerointikaasun määrän pienentämisen ja antaa jalostamolle takaisin lisää FCC-prosessijoustavuutta.
Vaikka alalla aikaisemmin opetettiin laajasti yli n. 677°C:n olevien lämpötilojen käyttöä regenerointivyöhykkeissä (kts. esim. amerikkalaiset patentit 3 751 359, 3 26l 777, 3 563 911 ja 3 769 203) ja myös paljastaa laajasti ilman virtausnopeuksien säädön suhteessa polttokaasussa olevaan happeen (kts. esim. amerikkalaiset patentit 2 4±4 002 ja 2 466 04l), keksintömme prosessi on niistä selvästi erotettavissa, sillä siinä vaaditaan eikä vältetä oleellisesti täydellistä CO:n konversiota C02:ksi regenerointivyöhykkeessä. Prosessissamme todetaan sitä paitsi, että C0:n hapettamista ei saada aikaan pelkällä korkean lämpötilan tekijällä, so. yli n. 677°C:n lämpötiloilla; itse asiassa keksintömme prosessissa vaaditaan selvästi erottuvana vaiheena riittävästi tuoreen regenerointikaasun johtamista tiiviiseen kerrokseen, jotta tehtäisiin mahdolliseksi oleellisesti täydellinen C0:n konversio C02:ksi. Ellei riittävästi 02:ta ole läsnä yli n. 677°C:n lämpötilat eivät initioi eivätkä ylläpidä jälkipalamista.
Noin 677°C:n lämpötilaa vaaditaan aluksi aikaansaamaan riittävän suuri reaktionopeus, kun CO:n konversio on kerran initioitu, jotta varmistettaisiin, että se menee oleellisesti loppuun regenerointivyöhykkeen tiiviissä kerroksessa.
Alan aikaisempaa tietoa, joka liittyy CO-konversiota edistävien ainei- 5 61513 den käyttöön regenerointivyöhykkeissä, on amerikkalainen patentti 3 8θ8 121. Tuon keksinnön prosessissa koksin ja CO:n hapetus toteutetaan käyttämällä kahta erillistä katalyyttiä, joilla on eri hiukkaskoko ja koostumus: hiilivedyn konversiokatalyyttiä ja CO:n hapetuskatalyttiä. Sitä paitsi CO:n hapetuskatalyytti pidetään tavanomaista tyyppiä olevassa regenerointivyöhykkeessä eikä se kulje ulos tästä vyöhykkeestä hiilivetyreaktiovyöhykkeeseen kuten tekee katalyytti, jota käytetään keksintömme prosessissa.
Näin ollen tämän keksinnön menetelmän laajana tarkoituksena on saada aikaan prosessi koksin hapettamiseksi, joka tulee käytetystä leijutettavasta katalyytistä, joka sisältää katalyyttisestä tehokkaat määrät CO-konversiota edistäviä aineita, ja CO:n oleellisesti täydelliseksi katalyyttiseksi konversioksi regeneroidun katalyytin ja käytetyn regenerointikaasun tuottamiseksi sellaisella tavalla, että ainakin osa CO-konversion lämmöstä saadaan talteen regenerointivyöhykkeessä. Keksintömme tarkoituksena on lisäksi saada aikaan sen minimilämpötilan alentaminen, joka vaaditaan oleellisesti täydelliseen CO-konversioon, ja saada aikaan CO-konversion nopeuden kasvu käyttämällä CO-konversiota edistävää ainetta eikä käyttämällä korkeita regenerointivyöhykkeen lämpötiloja tai suuria tuoreen regenerointikaasun nopeuksia. Edelleen menetelmämme tarkoituksena on saada aikaan, että riittävästi tuoretta regenerointikaasua on saatavissa, jotta varmistettaisiin oleellisesti täydellinen C0:n palaminen C02:ksi huolimatta vaihteluista, joita saattaa esiintyä koksin määrässä regeneröintivyöhykkeeseen tulevan käytetyn katalyytin pinnalla.
Lyhyenä yhteenvetona keksintömme on eräässä toteutusmuodossa menetelmä koksin saastuttaman katalyyttisen nestekrakkauskatalyytin regeneroimiseksi, joka katalyytti sisältää katalyyttisestä tehokkaat määrät CO-konversiota edistävää ainetta, ja hiilimonoksidin muuttamiseksi katalyyttisestä oleellisesti täysin hiilidioksidiksi, joka menetelmä käsittää vaiheet joissa: a. johdetaan regenerointivyöhykkeessä olevaan tiivisfaasiseen katalyyttikerrokseen katalyyttiä ja tuoretta regenerointikaasua ensimmäisellä virtausnopeudella, joka riittää koksin hapettami-seen osittain käytetyn regenerointikaasun tuottamiseksi; b. hapetetaan koksi ensimmäisissä hapetusolosuhteissa, joihin 6 6151 3 kuuluu katalyyttikerroksen ensimmäinen lämpötila välillä 399-677°C, regeneroidun katalyytin ja osittain käytetyn, CO:a sisältävän regenerointikaasun tuottamiseksi; c. nostetaan katalyyttikerroksen lämpötila ensimmäisestä lämpötilasta toiseen lämpötilaan välille 677-760°C; d. johdetaan katalyyttikerrokseen tuoretta regenerointikaasua toisella virtausnopeudella, joka on stökiometrisesti riittävä hapettamaan CO:n oleellisesti täydellisesti CC^ksi; e. hapetetaan CO:a käytetyn regenerointikaasun tuottamiseksi katalyyttikerroksessa, jota pidetään toisissa hapetusolosuhteissa, joihin kuuluu CO-konversiota edistävän aineen läsnäolo; f. analysoidaan käytetty regenerointikaasu mitatun vapaan hapen pitoisuuden saamiseksi ja verrataan mitattua vapaan hapen pitoisuutta ennalta määrättyyn vapaan hapen pitoisuuteen; ja g. tämän jälkeen säädetään tuore regenerointikaasu kolmanteen virtausnopeuteen mitatun vapaan hapen pitoisuuden pitämiseksi yhtä suurena kuin ennalta määrätty vapaan hapen pitoisuus, mikä takaa oleellisesti täydellisen CO:n konversion CC^ksi. Keksinnön tunnusomaiset piirteet on annettu pääasiassa patenttivaatimuksessa 1.
Muut tämän keksinnön tarkoitukset ja toteutusmuodot käsittävät yksityiskohtia katalyyteistä, toimintapiirteistä ja toimintaolosuhteista, jotka kaikki paljastetaan jäljempänä seuraavassa kaikkien näiden keksintömme eri puolien selostuksessa.
Kun keksintöä on näin kuvattu lyhyin yleisin sanonnoin, viitataan nyt piirrokseen tämän keksinnön paremman ymmärtämisen aikaansaamiseksi. On ymmärrettävä, että piirros on esitetty vain sellaisine yksityiskohtineen kuin on tarpeen keksinnön ymmärtämiseksi ja että pienehköjä seikkoja on jätetty siitä pois yksinkertaisuuden vuoksi ja että se ei rajoita keksintömme suojapiiriä ja henkeä.
Liitteenä oleva piirros esittää kaavamaisesti sen regenerointivyöhyk-keen sivukuvantoa, joka soveltuu keksintömme menetelmän toteuttamiseen. Käytetty katalyytti, joka sisältää tyypillisesti n. 0,5-1,5 paino-? koksia, kulkee hiilivetyreaktiovyöhykkeestä (ei esitetty) regenerointi-vyöhykkeeseen 1 putken 9 kautta. Katalyyttiä pidetään regenerointi-vyöhykkeessä 1 tiiviissä kerroksessa 3- Juuri regeneroitu katalyytti poistetaan tiiviistä kerroksesta 3 ja regenerointivyöhykkeestä 1 putken *1 kautta ja palautetaan hiilivetyreaktiovyöhykkeeseen. Putkessa k olevaa säätöventtiiliä 5, tyypillisesti liukuventtiiliä käytetään säätämään sitä regeneroidun katalyytin määrää, joka poistuu regenerointivyöhykkeestä 1 ja kulkee hiilivetyreaktiovyöhykkeeseen.
1 61513
Putki 14 voi liittyä putkeen 9 tarkoituksena päästää sisään yhtä useista erikoisnesteistä. Neste voi olla strippausväliainetta, kuten vesihöyryä, joka aiheuttaa adsorboituneiden ja raoissa olevien hiilivetyjen poiston käytetystä katalyytistä ennen kuin katalyytti johdetaan regenerointivyöhykkeeseen 1. Neste voi olla ilmastusväliaine, kuten ilma tai vesihöyry tarkoituksena pitää putkessa 9 oleva käytetty katalyytti leijutetussa tilassa, mikä takaa katalyytin tasaisen virtauksen regenerointivyöhykkeeseen· Neste voi myös olla hiilivetyneste tai kaasu, jota lisätään regenerointivyöhykkeeseen ulkopuolisena lisä-polttoaineena tarkoituksena nostaa lämpötilaa regenerointivyöhykkkees-sä.
Tuoretta regenerointikaasua syötetään putken 6 kautta tiiviiseen kerrokseen 3· Tuore regenerointikaasu kulkee jakolaitteen 8 läpi, mikä tekee mahdolliseksi kaasun helpomman jakautumisen tiiviiseen kerrokseen 3. Tyypillisesti jakolaite voi olla metallilevy, joka sisältää reikiä tai rakoja, tai putkiristikkorakennelma, jotka molemmat ovat alaan perehtyneille tuttuja. Kun läsnä on riittävästi tuoretta regenerointikaasua ja vähintään n. 677°C:n tiiviin kerroksen lämpötilassa koksin hapettuminen ja oleellisesti täydellinen CO:n jälkipalaininen C02:ksi tapahtuvat tiiviissä kerroksessa tuottaen regeneroitunutta katalyyttiä ja käytettyä regenerointikaasua.
Käytetty regenerointikaasu yhdessä mukana kulkeutuvan regeneroituneen katalyytin kanssa kulkeutuu pois tiivistä kerroksesta 3 ja laimean faasin alueeseen 2, joka sijaitsee tiiviin kerroksen 3 yläpuolella ja kosketuksessa siihen. Erotuslaite 12, joka on tyypillisesti syklo-nierotuslaite, sijaitsee laimean faasin alueella 2 ja sitä käytetään saavuttamaan käytetyn regenerointikaasun ja mukana kulkeutuneen katalyytin oleellinen erotus. Vaikka piiroksessa esitetään vain yksi tällainen sykloni, voidaan olettaa että useita sykloneja järjestettynä kaasun katalyytin rinnakkaista tai sarjaankytkettyä virtausta varten voitaisiin sijoittaa tällä tavoin laimeaan faasiin 2. Kuten tässä piirroksessa on esitetty, käytetty regenerointikaasu tulee ulos vyöhykkeestä 1 putken 10 kautta samalla, kun oleellisesti kaikki sykloniin tuleva katalyytti otetaan talteen upotusvarren 13 kautta, joka johtaa katalyytin alaspäin kohti tiivistä kerrosta 3 tai itse tähän kerrokseen. Käytetty regenerointikaasu kulkeutuu ulos regenerointi-vyöhykkeestä 1 putken 10 kautta venttiilin 11 säätämällä nopeudella. Putkessa 10 olevaa venttiiliä 11 voidaan käyttää ylläpitämään tiettyä 8 . 6' 513 painetta regenerointivyöhykkeessä tai mieluummin käyttää ylläpitämään tiettyä paine-eroa regenerointivyöhykkeen ja hiilivetyreaktiovyöhyk-keen välillä.
Putki 15, joka on yhdistetty putkeen 10, johtaa näytteen käytetystä regenerointikaasusta analysointilaitteeseen 16. Analysointilaite 16 on mikä tahansa alalla tunnettu mittalaite, jolla käytetyssä regeneroin-tikaasussa olevan vapaan hapen pitoisuus voidaan mitata.
Säätölaite 7 on liitetty tuoreen regenerointikaasun syöttöputkeen 6 ja se säätää regenerointivyöhykkeeseen 1 johdetun regenerointikaasun nopeutta perustuen mitattuun vapaan hapen pitoisuuteen, joka on määritetty laitteella 16. Erityisesti nimenomaan piirroksessa esitetyssä laitteistossa analysointilaite 16 on yhdistetty säätölaitteeseen 7 ohjauslaitteen 19 kautta, joka on liitetty säätölaitteeseen 7 laitteen 18 avulla. Ohjauslaitteessa 19 on asetusarvon syöttösignaali, joka vastaa ennalta määrättyä viivan 20 edustamaa vapaan hapen pitoisuutta ja se voi vastaanottaa analysointilaitteesta tulevan ulostulosignaalin, joka vastaa putken 10 läpi kulkevan vapaan hapen määrää. Ohjauslaite vertailee tätä vapaan hapen määrää asetusarvoon tai haluttuun vapaan hapen väkevyyteen ja laitteen 18 kautta se voi johtaa säätölaitteen poistosignaalin säätölaitteeseen 7 regenerointikaasun virtauksen muuttamiseksi regenerointivyöhykkeeseen riippuen mitatun vapaan hapen väkevyyden poikkeaman halutusta ennalta määrätystä vapaan hapen väkevyydestä käytetyssä regenerointikaasussa.
Säätölaite 7 voi olla mikä tahansa laite, joka kykenee säätämään putken läpi kulkevan kaasuvirran määrää. Tarkemmin sanoen säätölaite voi sisältää kompressorin, joka syöttää tuoretta regenerointikaasua putken 6 läpi halutulla nopeudella. Kompressorin toimintaa voidaan vaihdella putken 6 läpi kulkevan tuoreen regenerointikaasun virtausnopeuden muuttamiseksi riippuen vapaan hapen pitoisuudesta putken 10 läpi kulkevassa käytetyssä regenerointikaasussa. Muita säätölaitteita ovat venttiilit, jotka säätävät regenerointikaasun virtausta putken läpi, tai virtaussäätösilmukoiden yhdistelmät, joihin kuuluu suutin, joka on yhdistetty painesäätimiin ja säätöventtiileihin tavalla, joka tekee mahdolliseksi putken 6 läpi regenerointivyöhykkeeseen 1 kulkevan regenerointikaasun säädön.
Ohjauslaite 19 on mikä tahansa laite, joka kykenee synnyttämään lähtö- 9 61513 signaalin, joka vastaa siihen syötetyn tulosignaalin poikeamaa halutusta asetusarvosta, jota ohjauslaite yrittää ylläpitää. Normaalitoiminnassa johdon 17 kautta ohjauslaitteeseen syötetty tulosignaali luetaan ohjauslaitteen avulla. Tämän signaalin mahdollinen poikkeama asetusarvon syöttösignaalista, jota edustaa johto 20, joka poikkeama on ohjelmoitu ohjauslaitteeseen 19, määritetään. Lähtösignaali kulkee laitteen 18 kautta säätölaitteeseen ohjauslaitteeseen menevän syöttö-arvon poikkeaman mukaisesti.
Regenerointivyöhykkeen rakennemateriaalit voivat olla metalleja tai muita tilenkestäviä materiaaleja, jotka kykenevät kestämään suhteellisen hyvin leijutetuissa regenerointiprosesseissa olevia korkeita lämpötiloja ja kulutusolosuhteita.
Keksinnön kulauksen alussa tässä käytettyjen eri sanontojen määritelmät ovat avuksi keksintömme menetelmän ymmärtämisessä.
Sanonta "jälkipalaminen", sellaisena kuin alaan perehtyneet sen yleensä ymmärtävät, tarkoittaa C0:n epätäydellistä hapettumista emiksi regenerointivyöhykkeessä tai polttokaasuputkessa. Yleensä jälkipala-miselle on luonteenomaista nopea lämpötilan nousu ja se tapahtuu muuttuvien toimintojen tai prosessin "järkkymis"-jaksojen aikana. Sen kestoaika on tämän vuoksi lyhyt, kunnes muuttumattomat toiminnat on palautettu.
Vastakohtana jälkipalamiselle sanonta "oleellisesti täydellinen C0:n konversio" viittaa tarkoitukselliseen, pysyvään, hallittuun ja oleellisesti täydelliseen C0:n palamiseen CO^:ksi regenerointivyöhykkeessä ja tarkemmin sanoen regenerointivyöhykkeessä pidetyssä katalyytin tiiviissä kerroksessa. "Oleellisesti täydellinen" merkitsee, että CO:n väkevyys käytetyssä regenerointikaasussa (määritellään jäljempänä) on pienennetty alle n. 1000 ppm:in ja mieluummin alle 500 ppmrin.
Sanonta "käytetty katalyytti" tarkoittaa tässä patenttimäärityksessä käytettynä katalyyttiä, joka on poistettu hiilivedyn konversiovyö-hykkeestä johtuen koksikerrostumien aiheuttamasta alentuneesta aktiivisuudesta. Tiivisfaasiseen katalyyttikerrokseen tuleva käytetty katalyytti voi sisältää koksia minkä tahansa määrän muutamasta kym-menesosaprosentista n. 5 paino-#:iin, mutta tyypillisesti FCC-proses-seissa käytetty katalyytti sisältää n. 0,5-1,5 paino-$ koksia.
f' 10 61513
Sanonta "regeneroitu katalyytti" tarkoittaa tässä patenttimäärityk-sessä käytettynä katalyyttiä, josta ainakin osa koksista ai poistettu. Menetelmällämme tuotettu regeneroitu katalyytti sisältää yleensä alle n. 0,5 paino-# koksia ja tyypillisemmin se sisältää n. 0,01-0,15 paino-# koksia.
Sanonta "regenerointikaasu" tarkoittaa tässä patenttimäärityksessä käytettynä yleisessä mielessä mitä tahansa kaasua, jonka on määrä tulla kosketukseen katalyytin kanssa tai joka on ollut kosketuksessa katalyytin kanssa regenerointivyöhykkeessä. Erityisesti sanonta "tuore regenerointikaasu" käsittää vapaata happea sisältävät kaasut kuten ilman tai hapella rikastetun tai vajaahappisen ilman, jotka tulevat regenerointivyöhykkeen tiivisfaasiseen kerrokseen tehden mahdolliseksi koksin hapettamisen käytetystä katalyytistä ja oleellisesti täydellisen CO:n konversion. Tavallisesti tuore regenerointikaasu on ilmaa. Vapaa happi viittaa regenerointikaasussa olevaan sitoutumattomaan happeen.
Sanonta "osittain käytetty regenerointikaasu" viittaa regenerointikaa-suun, joka on ollut kosketuksessa katalyytin kanssa tiivisfaasisessa kerroksessa ja joka sisältää pienentyneen määrän vapaata happea verrattuna tuoreeseen regenerointikaasuun. Osittain käytetty regenerointikaasu sisältää yleensä useita tilavuusprosentteja sekä typpeä, vapaata happea, hiilimonoksidia, hiilidioksidia että vettä. Tarkemmin sanoen osittain käytetty regenerointikaasu sisältää yleensä n.
7-1^1 tilavuus-# sekä hiilimonoksidia että hiilidioksidia.
Sanonta "käytetty regenerointikaasu" tarkoittaa regenerointikaasua, joka sisältää pienentyneen CO-väkevyyden verrattuna osittain käytettyyn regenerointikaasuun. Mieluummin käytetty regenerointikaasu sisältää alle n. 1000 ppm C0:a ja vielä tyypillisemmin ja mieluummin alle n. 500 ppm CO. Vapaata happea, hiilidioksidia, typpeä ja vettä on myös läsnä käytetyssä regenerointikaasussa. Käytetyn regenerointi-kaasun vapaan hapen väkevyys on yleensä suurempi kuin 0,1 tilavuus-# käytetystä regenerointikaasusta.
Sanonnat "tiivisfaasinen" ja "laimeafaasinen" ovat sanontoja, joita yleisesti käytetään FCC-alalla luonnehtimaan yleisesti katalyytin tiheyksiä regenerointivyöhykkeen eri osissa. Vaikka rajatiheys on jonkin verran vaikeasti määriteltävissä, kun sanontaa "tiivisfaasinen" käytetään tässä, se viittaa regenerointivyöhykkeessä oleviin 11 61513 alueisiin, joissa katalyytin tiheys on suurempi kuin n. 240 kg/m , ja kun "laimeafaasista" käytetään tässä, se viittaa alueisiin, joissa katalyytin tiheys on alle n. 240 kg/m . Tavallisesti tiivisfaasinen tiheys on välillä n. 320-640 kg/ir? tai yli ja laimeafaasinen tiheys on paljon pienempi kuin 240 kg/m^ ja välillä n. 1,6-80 kg/m^. FCC-astioissa olevat katalyyttitiheydet mitataan yleensä mittaamalla paine- tai nestepaine-erot astioihin asennettujen ja tunnettujen välimatkojen päähän toisistaan sijoitettujen manometrien yli.
Menetelmämme keskittyy ensisijaisesti prosessin ympärille, jolla hapetetaan koksia käytetystä katalyyttisen krakkauksen katalyytistä, joka sisältää katalyyttisesti tehokkaat määrät CO-konversiota edistävää ainetta, ja jolla initioidaan ja säädetään oleellisesti täydellistä CO:n konversiota jouduttimen läsnäollessa C02:ksi regenerointivyöhyk-keessä pidetyn katalyytin tiivisfaasisessa kerroksessa.
Keksintömme menetelmässä koksin hapetus ja oleellisesti täydellinen katalysoitu CO:n konversio C02:ksi initioidaan ja tapahtuvat regene-rointivyöhykkeessä olevassa tiiviissä katalyyttikerroksessa ja ainakin osa CO:n palamislämmöstä otetaan talteen regeneroidun katalyytin avulla käytettäväksi FCC-prosessissa. Regeneroitu katalyytti, joka kulkee hiilivetyreaktiovyöhykkeeseen on tämän vuoksi korkeammassa lämpötilassa kuin regeneroitu katalyytti, joka on valmistettu C0:a polttamattomassa regenerointivyöhykkeessä tehden täten mahdolliseksi ulkopuolisen syötön esilämmityksen vähentämisen tai eliminoimisen. Lisäksi CO-konversiota säädetään, jotta varmistettaisiin oleellisesti täydellinen atmosfäärin CO-saastutuksen eliminointi ilman ulkopuolisen CO-kattilan tarvetta. Sitä paitsi keksintömme menetelmä on sävellettävissä nykyisiin regenerointiyksiköihin ilman laajoja muutoksia tai vanhan korjaamista.
Lisäksi menetelmämme osana on, että CO:n oleellisesti täydellinen konversio C02:ksi katalysoidaan katalyyttisesti tehokkailla määrillä CO-konversiota edistävää ainetta, joka kulkee osana leijukrakkauskata-lyyttiä koko FCC-prosessin läpi. Koksin hapettumisnopeuteen ei vaikuta, että käytetään katalyyttisen leijukrakkauksen katalyyttiä, joka sisältää CO-konversiota edistävää ainetta, eikä hiilivetyjen konversioon hiilivetyjen konversiovyöhykkeessä, mutta CO-konversion nopeus kasvaa. Käyttäen CO-konversiota edistävää ainetta reaktion CO + 1/2 02-*C02 kineettistä nopeusvakiota voidaan nostaa tyypilli- 12 61513 sesti 2-5 kertaa tai enemmänkin. Niinpä suurempi CO:n konversio-nopeus voidaan saavuttaa CO-konversiota edistävän aineen läsnäollessa tietyssä regenerointivyöhykkeen lämpötilassa ja hapen väkevyydessä kuin voidaan saavuttaa ilman joudutinta. Koska tuoreen regenerointi-kaasun täydellistä jakautumista ja ilman ihanteellista sekoittumista tiivisfaasisen kerroksen katalyytissä ei koskaan saavuteta,on usein tapahtunut, että CO-hapetuksen reaktionopeutta on nostettava, jotta varmistettaisiin, että oleellisesti täydellinen CO:n konversio tapahtuu tiiviissä kerroksessa. Reaktionopeutta on nostettu korottamalla regenerointivyöhykkeen lämpötilaa tai nostamalla tuoreen regenerointi-kaasun hapen väkevyyttä. Regenerointivyöhykkeen lämpötiloja nostettiin sellaisilla menetelmillä kuten polttamalla poltinöljyä regenerointi vyöhykkeissä, lisäämällä lieteöljykierrätyksen määrää hiilivedyn konversiovyöhykkeeseen, jolloin muodostuu enemmän poltettavaa koksia, esilämmittämänä regenerointivyöhykkeeseen menevää tuoretta regene-rointikaasua, esilämmittämällä hiilivedyn konversiovyöhykkeeseen menevää syöttöä tai näiden menetelmien yhdistelmällä. Tällaiset menetelmät yleensä lisäävät FCC-prosessin käyttökustannuksia ja ottavat pois osan FCC-prosessin joustavuudesta. FCC-katalyytin käyttö, joka sisältää katalyyttisestä tehokkaat määrät CO-konversiota edistävää ainetta, tekee mahdolliseksi poltinöljyn polttamisen ja lieteöljyn kierrätyksen pienentämisen tai poistamisen, tuoreen regenerointikaasun ja syötön esilämmityksen pienentämisen tai poistamisen ja sen tuoreen regenerointikaasun ylimäärän pienentämisen, joka vaaditaan CO:n oleellisesti täydelliseen konversioon regenerointivyöhykkeessä.
Keksintömme prosessissa käytettäväksi sopivat katalyytit voivat sisältää mitä tahansa katalyyttisellä leij ukrakkausälalla tunnettua katalyyttiä, joka sisältää katalyyttisesti tehokkaat määrät CO-konversiota edistävää ainetta.Sanonta "katalyyttisestä tehokkaat määrät" tarkoittaa yleensä sellaisia määriä joudutinta, että se nostaa CO-konversion kineettistä nopeusvakio-ta COjiksi. Nämä määrät voivat olla muutamasta painon miljoonasosasta aina n. 20 paino-$:iin tai enemmänkin FCC-katalyytin painosta. Mieluummin nämä määrät vaihtelevat n. 100 paino-ppm:stä n. 10 painoisiin FCC-katalyytistä.
Sopivat CO-konversiota edistävät aineet koostuvat laajasti ottaen yhdestä tai useammasta oksidista, jotka on valittu siirtymämetalleis-ta ja harvinaisista maametalleista. Erityisen sopivat CO-konversiota edistävät aineet koostuvat yhdestä tai useammasta oksidista, jotka 13 61513 valitaan ryhmästä, johon kuuluvat vanadiinioksidi, kromioksidi, mangaa-nioksidi, rautaoksidi, kobolttioksidi, nikkelioksidi, kuparioksidi, palladiumoksidi, platinaoksidi ja harvinaisten maametallien oksidit. CO-konversiota edistävät aineet voidaan liittää amorfisiin FCC-kata-lyytteihin, jotka koostuvat piidioksidista ja/tai alumiinioksidista, tai mihin tahansa tseoliittia sisältäviin FCC-katalyytteihin jollakin sopivalla menetelmällä, joka on tunnettu katalyytin valmistusalalla, kuten kerasaostuksella tai kerageelityksellä tai imeytyksellä. Sopivia tseoliitteja ovat sekä luonnossa esiintyvät että synteettiset alalla tunnetut kiteiset alumiinisilikaattimateriaalit, kuten faujasiitti, mordeniitti, kabatsiitti, tyypin X ja tyypin Y tseoliitit ja niinkutsutut "ultrastabiilit" kiteiset alumiinisilikaattimateriaalit.
Jotta initioitaisiin ja ylläpidettäisiin oleellisesti täydellinen CO:n poltto CO^cksi regenerointivyöhykkeen kiinteässä kerroksessa, kaksi vaatimusta on täytettävä: tiiviin kerroksen lämpötilan on oltava riittävän korkea aikaansaamaan riittävän nopea CO-hapetusreaktio ja tuoreen regenerointikaasun määrän on oltava vähintään riittävä stökiometrisesti oleellisesti täydelliseen CO:n hapetukseen.
CO-hapetuksen reaktionopeuden on oltava riittävän suuri tehdäkseen mahdolliseksi oleellisesti täydellisen CO:n palamisen kohtuullisella kaasun viipymisajalla regenerointivyöhykkeen tiiviissä kerroksessa.
Jos reaktionopeus on liian pieni, on mahdollista, että koko CO:n palaminen ei ole mennyt loppuun sinä aikana, jona osittain käytetty regenerointikaasu on tiiviissä kerroksessa, jossa on riittävä katalyytin tiheys reaktiolämmön absorboimiseksi. Tässä tilanteessa C0-konversio voi tapahtua regenerointivyöhykkeen laimeafaasisessa alueessa tai polttokaasuputkessa regenerointivyöhykkeen ulkopuolella, jossa se ei ole toivottavaa. Jonkun minimin yläpuolella oleva lämpötila CO-konversiota edistävän aineen läsnäollessa tai ilman sitä on tämän vuoksi tärkeä sopivan reaktionopeuden varmistamiseksi.
Tuoreen regenerointikaasun sopiva määrä on tärkeä, koska ilman että happea on läsnä riittävästi ylläpitämään CO:n hapettumisreaktiota C02:ksi, reaktiota ei tapahdu olipa lämpötila regenerointivyöhykkees-sä mikä tahansa. Sitä paitsi on tärkeää,että läsnä on jonkin verran ylimäärin tuoretta regenerointikaasua stökiometrisesti vaadittuun määrään nähden, jotta varmistettaisiin CO:n oleellisesti täydellinen konversio.
* f f ^ 61513
Yleisesti ollaan sitä mieltä, että FCC-regenerointivyöhykkeen toiminta on oleellisesti adiabaattinen. Vaikka on totta, että jonkin verran lämpöä menetetään ympäristöön, tämä määrä on pieni osa koko vapautuneesta lämmöstä. Koska regenerointivyöhykkeen toiminta on oleellisesti adiabaattinen, regenerointivyöhykkeen lämpötila on suora funktio re-generointivyöhykkeessä poltetun polttoaineen määrästä. Kun polttoaineen kokonaismäärä kasvaa, regenerointivyöhykkeen lämpötila kasvaa. Siihen saakka kun CO:n tarkoituksellinen konversio CC^ksi initioidaan regenerointivyöhykkeessä, polttoaine on etupäässä käytetyn katalyytin pinnalla olevaa koksia, mutta voi sisältää myös mitä tahansa adsorboituneita tai huokosissa olevia hiilivetyjä, jotka kulkevat regenerointivyöhykkeeseen käytetyn katalyytin kanssa, tai mitä tahansa regenerointivyöhykkeessä poltettua "poltinöljyä". Itse asiassa FCC-prosessin ensimmäisen aloituksen aikana polttoaine on etupäässä poltinöljyä, kunnes riittävästi koksia on kerääntynyt katalyytin pinnalle. Kun CO:n tarkoituksellinen konversio CC^iksi on initioitu, CO muodostaa merkittävän osan regenerointivyöhykkeessä poltetusta koko-naispolttoaineesta.
Näin ollen säätämällä joko regenerointivyöhykkeeseen johdetun polttoaineen määrää tai tuoretta regenerointikaasua, joka tekisi mahdolliseksi polttoaineen polton, regenerointivyöhykkeen lämpötila voidaan säätää mihin tahansa lämpötilaan välille n. 399_760°C. Koksin määrää voidaan tyypillisesti säätää vaihtelemalla hiilivetyreaktiovyöhykkeen toimintaolosuhteita, kuten lämpötilaa, tai vaihtelemalla tähän reak-tiovyöhykkeeseen syötetyn aineen koostumusta. Erityisesti enemmän koksia muodostuu, kun hiilivetyreaktiovyöhykkeen olosuhteet tulevat ankarammiksi tai kun syöttöraaka-aine käy raskaammaksi, so. kun Conradson-hiilipitoisuus kasvaa.
Yleisenä käytäntönä on ollut rajoittaa tavanomaisten (CO:a peittämättömien) regenerointivyöhykkeiden lämpötilat n. 677°C:een. FCC-proses-seissa, joissa käytettiin amorfisia katalyyttejä, tämä tehtiin yleensä rajoittamalla hiilivetyreaktiovyöhykkeen lämpötila johonkin maksimiin tai rajoittamalla hiilivetyreaktiovyöhykkeeseen palautetun, koksia tuottavan lieteöljyn määrä johonkin maksimiin. Nämä maksimit määrätään kulloisellekin syöttöraaka-aineelle etupäässä FCC-prosesseissa saadun käyttökokemuksen avulla. FCC-prosesseissa, joissa käytettiin tseoliit-tiä sisältäviä katalyyttejä, joihin muodostui vähemmän koksia, kävi usein tarpeelliseksi polttaa poltinöljyä regenerointivyöhykkeen läm- is 61513 pötilan pitämiseksi n. 677°C:ssa. Lähellä 677°C:ta oleva lämpötila oli toivottava tuottamaan mahdollisimman kuuma regeneroitu katalyytti, mutta lämpötila oli rajoitettu n. 677°:o maksimiin sekä mahdollisten metallurgisten rajoitusten vuoksi että koska jälkipolton reaktionopeus, mikäli sitä olisi sattunut prosessihäiriöiden aikana, oli suhteellisen pieni.
Keksintömme prosessissa käytettyä katalyyttiä, joka sisältää katalyyttisestä tehokkaat määrät CO-konversiota edistävää ainetta, ja tuoretta regenerointikaasua johdetaan ensin regenerointivyöhykkeessä olevaan tiiviiseen kerrokseen. Tarkemmin sanoen tuoretta regenerointikaasua johdetaan aluksi tiiviiseen kerrokseen ensimmäisellä virtausnopeudella, joka riittää hapettamaan koksin tuottaen osittain käytettyä regenerointikaasua. Vielä tarkemmin sanoen tämä ensimmäinen virtausnopeus on mieluummin alueella, joka vastaa n. 8-12 g ilmaa grammaa kohti regenerointivyöhykkeeseen tulevaa koksia. Koksi hapetetaan sitten ensimmäisissä hapetusolosuhteissa regeneroidun katalyytin ja osittain käytetyn regenerointikaasun tuottamiseksi.
Ensimmäiset hapetusolosuhteet käsittävät n. 399-677°C:n tiiviin kerroksen lämpötilan ei mistään metallurgisesta rajoituksesta johtuen, vaan koska jälkipolton reaktionopeus, mikäli sitä sattuisi epäsäännöllisten aloitusolosuhteiden aikana, on suhteellisen pieni. Aloituksen aikana poltinöljyä poltetaan regenerointivyöhykkeessä, kunnes riittävästi koksia on kerrostunut hiilivetyreaktiovyöhykkees-sä olevalle katalyytille. Tämän jälkeen poltinöljyä vähitellen vähennetään tai poistetaan kun koksin määrä käytetyllä katalyytillä kasvaa ja kiinteän kerroksen lämpötila rajoitetaan n. 677°C:een yllä kuvatuilla menetelmillä. Muita ensimmäisiä hapetusolosuhteita ovat n.
1-4,4 atm:n käyttöpaine suositeltavan alueei ollessa n. 2-3,7 atm. Lisäksi pinnan myötäiset tuoreen regenerointikaasun nopeudet rajoitetaan kuljetusnopeuteen, so. nopeuteen, jonka yli mentäessä katalyytti kulkeutuisi pois tiiviistä kerroksesta ylöspäin laimeafaasiseen alueeseen. Pinnan myötäiset kaasun nopeudet ovat tämän vuoksi mieluummin alle n. 1 m/s tavallisen alueen ollessa 0,5-0,8 m/s.
Sen jälkeen, kun koksia on hapettu regeneroidun katalyytin ja osittain käytetyn regenerointikaasun tuottamiseksi, tiiviin kerroksen lämpötila nostetaan toiseen lämpötilaan välille n. 677-760°C niin, 16 61513 että kun CO-hapetuksen annetaan tapahtua, sen nopeus on riittävän suuri takaamaan oleellisesti täydellisen CO:n konversion CC^ksi tiiviissä kerroksessa. Lämpötilaa voidaan nostaa millä tahansa useista menetelmistä tai niiden yhdistelmistä. Käyttöolosuhteiden ankaruutta hiilivetyreaktiovyöhykkeessä voidaan nostaa tuottaen siten enemmän koksia käytetyn katalyytin pinnalle; hiilivetyreaktiovyöhykkee-seen palautetun lieteöljyn määrää voidaan nostaa tuottamaan enemmän koksia käytetylle katalyytille; poltinöljyä voidaan jälleen lisätä tai sen määrää nostaa regenerointivyöhykkeessä; käytetyn katalyytin strippausta voidaan vähentää, mikä tekee mahdolliseksi suuremman palavan aineen määrän kulkeutumisen käytetyn katalyytin mukana regene-rointivyöhykkeeseen; tai voidaan käyttää raskaampaa syöttöraaka-ainet-ta.
Tuoretta regenerointikaasua lisätään seuraavaksi ensimmäisestä virtausnopeudesta toiseen virtausnopeuteen, joka on stökiometrisesti riittävä tekemään mahdolliseksi oleellisesti täydellisen CO:n hapetuksen CC^iksi tuottaen tällöin käytettyä regenerointikaasua. Tämä toinen virtausnopeus on mieluummin välillä, joka vastaa n. 12-16 g ilmaa yhtä grammaa kohti regenerointivyöhykkeeseen tulevaa koksia. Hiilimonoksidi hapetetaan sitten tiiviissä kerroksessa toisissa hapetusolo-suhteissa käytetyn regenerointikaasun tuottamiseksi. Tiiviin kerroksen lämpötilan ollessa toisessa lämpötilassa n. 677~760°C oleellisesti täydellinen C0:n konversio CC^ksi tapahtuu tiiviissä kerroksessa oleellisesti välittömästi niin pian kuin tuoreen regenerointikaasun nopeus on nostettu toiseen virtausnopeuteen. Koska CO:n hapettuminen on eksoterminen, ei ole tarpeen, kun CO:n hapettuminen kerran on ini-tioitu, jatkaa toimenpiteitä, joita käytettiin tiiviin kerroksen lämpötilan nostamiseen toiseen lämpötilaan.
Toisiin hapetusolosuhteisiin kuuluu n. 677-760°C:n lämpötila ja pinnan myötäinen tuoreen regenerointikaasun nopeus, joka on rajoitettu yllä kuvatulla tavalla kuljetusnopeuteen. Käyttöpaine on suunnilleen 1-^,4 atm suositeltavan alueen ollessa n. 2-3,7 atm.
Regenerointivyöhykkeen toiminnan tässä vaiheessa on mahdollista, että syöttöraaka-aineen virtausnopeudessa ja erityisesti koostumuksessa tapahtuvat normaalit vaihtelut johtavat aikaväleihin, joissa kaikki CO ei oleellisesti täysin konvertoidu CC^ksi. Tuoreen regenerointikaasun virtausnopeus toiminnan tässä vaiheessa on juuri riittävä oleel- 17 61513 lisesti täydelliseen CO:n hapetukseen C02:ksi ilman ylitysmahdolli-suutta. Käytetyn regenerointikaasun CO-väkevyys voi kasvaa näillä aikaväleillä suositeltavasta alle n. 500 ppm:n pitoisuudesta useaan tuhanteen ppmraan C0:a. Keksintömme prosessi käsittää vaiheet tämän estämiseksi ja oleellisesti täydellisen CO:n polton takaamiseksi C02: ksi näistä vaihteluista huolimatta.
Tyypillisesti prosessissamme käytetty regenerointikaasu analysoidaan analyysilaitteella mitatun vapaan happipitoisuuden saamiseksi ja tätä mitattua pitoisuutta verrataan sitten ennalta määrättyyn vapaan hapen pitoisuuteen. Käytetyn regenerointikaasun ennalta määrätty vapaan hapen pitoisuus edustaa sitä vapaan hapen määrää, joka ylittää CO-hapetukseen stökiometrisesti vaaditun määrän. Tämän jälkeen tuoreen regenerointikaasun nopeus säädetään kolmanteen virtausnopeuteen mitatun vapaan hapen pitoisuuden pitämiseksi yhtä suurena ennalta määrätyn vapaan hapen pitoisuuden kanssa, mikä varmistaa oleellisesti täydellisen C0:n konversion C02:ksi. Kolmas virtausnopeus on tämän vuoksi suurempi kuin toinen virtausnopeus. Tyypillisesti kolmas virtausnopeus vastaa n. 13-17 grammaa ilmaa/g koksia.
Käytetyn regenerointikaasun vapaan hapen pitoisuus on yleensä suurempi kuin n. 0,1 tilavuusprosenttia käytetyn regenerointikaasun virrasta ja tarkemmin sanoen se voi olla n. 0,1-10 tilavuus-# tai enemmän vapaata happea. Mieluummin vapaan hapen pitoisuus on n. 0,2-5 tilavuus -$ käytetystä regenerointikaasusta ja vielä mieluummin n. 1-3 tilavuus-#.
Tämän keksinnön prosessissa vapaan hapen pitoisuuden mittaamiseen käytetyssä regenerointikaasussa käytetty analysointilaite vei olla mikä tahansa laite, joka kykenee mittaamaan 02:n pitoisuuden kaasuseokses-sa, joka sisältää 02, CO, C02, N2, H2 ja kevyitä hiilivetyjä pitoisuuksina, jotka vaihtelevat tilavuusmiljoonasosista moniin tilavuus-prosentteihin. Näihin laitteisiin kuuluvat erityisesti Orsat-, kaasukromatografi- ja massaspektrografilaitteet. Polttokaasunäytteet voidaan aika ajoin ottaa käsin prosessista ja analysoida käsin tai ottaa automaattisesti ja analysoida jatkuvasti tai ohjelmoiduin aikavälein näytteenotto- ja analysointilaitteilla.
Kun mitattu vapaan hapen pitoisuus on määritetty ja verrataan ennalta määrättyyn vapaan hapen pitoisuuteen, säätölaite säädetään tarvit- 18 61513 taessa käsin tai automaattisesti johtamaan enemmän tai vähemmän tuoretta regenerointikaasua regenerointivyöhykkeeseen. Tyypillisesti säätölaite käsittää venttiilin virtauksen säätämiseksi tai ohjauslaitteen, joka kykenee säätämään nopeutta tai tuoreen regenerointi-kaasukompressorin poistopainetta tuoreen regenerointikaasun virtausnopeuden muuttamiseksi regenerointivyöhykkeeseen. Automaattisessa systeemissä analysointilaite voi synnyttää ja lähettää ohjauslaitteelle ulostulosignaalin, joka edustaa mitattua vapaan hapen pitoi- > suutta. Ohjauslaite voi tyypillisesti yhdistää analysointilaitteen säätölaitteeseen tai se voidaan liittää jommankumman rakenteeseen ja siinä voi olla muutettava asetusarvo, joka edustaa ennalta määrättyä vapaan hapen pitoisuutta. Ohjauslaite vastaanottaa analysointi-laitteen ulostulosignaalin, vertaa sitä asetusarvoon ja mikäli eroa esiintyy, johtaa signaalin säätölaitteeseen tuoreen regenerointikaasun nopeuden muuttamiseksi regenerointivyöhykkeeseen niin,että mitattu vapaan hapen pitoisuus käytetyssä regenerointikaasussa vastaa ennalta määrättyä vapaan hapen pitoisuutta. Analysointilaite, ohjauslaite ja säätölaite voivat kaikki olla yhdistettyjä toisiinsa alalla tunnetuilla menetelmillä ja on voitu liittää yhdeksi ohjausyksiköksi.
Seuraavat esimerkit esitetään keksintömme prosessin eräiden piirteiden ja etujen kuvaamiseksi eikä niiden ole tarkoitettu tarpeettomasti supistavan liitteenä olevien patenttivaatimusten määrittelemiä rajoja.
Esimerkki I
Tässä esimerkissä koksia ja CO:a hapetettiin regeneraattorissa, joka toimi n. 732°C:n tiiviin kerroksen lämpötilassa ja n. 3,7 atm:n paineessa. Suunnilleen 9^5 000 kg/h. käytettjä katalyyttiä, joka sisälsi n. 0,8 paino-? koksia, johdettiin regeneraattoriin samalla kun ilman syöttöä regeneraattoriin pidettiin suhteessa n. l4,60 g ilmaa/g koksia.
Ilman syöttönopeutta regeneraattoriin säädettiin ennalta määrätyn vapaan hapen pitoisuuden ylläpitämiseksi käytetyssä regenerointikaasussa välillä n. 1-2 tilavuus-? C0:n konversio C02*ksi oli oleellisesti täydellinen ja sitä ylläpidettiin muuttumattomasti ja jatkuvasti regeneraattorissa olevassa tiiviissä kerroksessa. Pinnan myötäinen kaasun nopeus oli n. 0,85 m/s.
Γ * , ' : 19 61513
Koska kyettiin säätämään CO:n konversiota regeneraattorin tiiviissä kerroksessa, reaktion lämpötila kyettiin nostamaan n. 538 C:een lisäämättä syötön esilämmitystä, mikä nosti konversiota ja tuotettujen bensiinin ja kevyempien yhdisteiden määrää.
Esimerkki II
Tässä esimerkissä suoritetaan vertailu kaupallisen FCC-yksikön toimintojen välillä ennen ja jälkeen oleellisesti täydellisen CO:n konversion initioinnin ja säädön.
Taulukko I
Kaupallinen FCC-prosessi ennen ja jälkeen CO:n konversion
Ilman CO:n kon- CO:n konver-versiota sion tapah tuessa
Reaktorin lämpötila, °C 550 530
Regeneraattorin tiiviin faasin lämpötila, °C 677 732
Regeneraattorin laimean faasin lämpötila, C 699 73*4
Syötön esilämmityslämpötila, °C 363 260
Konversio L.V. # 79,4 79,1
Koksisaanto, paino-# 5,4 4,6
Bensiinisaanto, L.V. # 63,2 65,6 CO polttokaasussa, tilavuus-# 10,1 0,0* CO2 polttokaasussa, tilavuus-# 9,7 16,7 02 polttokaasussa, tilavuus-# 0,2 2,1 %
Todellinen määritystulos oli 350 ppm
Yllä olevat tulokset osoittavat pienentyneen syötön esilämmityksen, suuremman konversion ja suuremman bensiinisaannon edut, jotka keksintömme prosessi on tehnyt mahdolliseksi. Samoin CO-saastutus on oleellisesti eliminoitu tarvitsematta ulkopuolista CO-kattilaa.
Esimerkki III
Tämä esimerkki esittää kaupallisen FCC-prosessin toimintojen vertailua ennen ja sen jälkeen, kun CO-konversiota edistävää ainetta sisältävää FCC-katalyyttiä käytettiin regenerointivyöhykkeessä, jossa molemmissa prosesseissa tapahtui oleellisesti täydellinen CO:n konversio C02:ksi. Tulokset esitetään taulukossa 2.
20 . P >, 7 61 51 3
Taulukko 2 FCC-prosessi ennen ja jälkeen CO-konversiota edistävän aineen käyttöä
Ennen Jälkeen
Reaktori Lämpötila, °C 535 533
Syöttönopeus, m^/h 185 178
Lieteöljyn kierrätys, m^/h 7,8 5,7
Syötön esilämmitys, °C -
Regeneraattori Lämpötilat, °C 169 185
Syklonit 780 738
Laimea faasi 717 703
Tiivis faasi 715 703
Ilman kuumennin 169 185
Ilman nopeus m^/min 2040 1810
Pinnan myötäinen nopeus m/s 1,1 0,9 Käytetyn regenerointikaasun analyysi CO2, tilavuus-# 12,5 16,5 O2, tilavuus-# 4,4 1,2 CO, tilavuus-ppm <500 <500
Vertailu osoittaa merkittävää ilman nopeuden pienenemistä arvosta 2040 m^/min arvoon l8l0 m'Vmin, jonka teki mahdolliseksi CO-konversiota edistävää ainetta sisältävän FCC-katalyytin käyttö. Tämä ilman nopeuden pieneneminen pienensi ilman pinnan myötäistä nopeutta rege-nerointivyöhykkeessä arvosta 1,1 m/s arvoon 0,9 m/s ja johti pienempään katalyyttihäviöön regenerointivyöhykkeestä. Alhaisemmat regene-rointivyöhykkeen lämpötilat, pienentynyt lieteöljyn kierrätys ja pienempi O^-ylimäärä käytetyssä regenerointikaasussa näkyvät myös siinä prosessissa, jossa käytettiin CO-konversiota edistävää ainetta sisältävää katalyyttiä.
Claims (10)
1. Menetelmä koksin saastuttaman katalyyttisen leijukrakkaus-katalyytin regeneroimiseksi, joka sisältää katalyyttisestä tehokkaat määrät CO-konversiota edistävää ainetta, ja hiilimonoksidin oleellisesti täydelliseksi katalyyttiseksi konvertoimiseksi hiilidioksidiksi menetelmän käsittäessä vaiheet, joissa: a. johdetaan regenerointivyöhykkeessä olevaan tiivisfaasiseen katalyyttikerrokseen katalyyttiä ja tuoretta regenerointikaasua ensimmäisellä virtausnopeudella, joka riittää koksin hapettami-seen osittain käytetyn regenerointikaasun tuottamiseksi; b. hapetetaan koksi ensimmäisissä' hapetusolosuhteissa, joihin kuuluu katalyyttikerroksen ensimmäinen lämpötila välillä 399-677°C, regeneroidun katalyytin ja osittain käytetyn, CO:a sisältävän re-generointikaasun tuottamiseksi; c. nostetaan katalyyttikerroksen lämpötila ensimmäisestä lämpötilasta toiseen lämpötilaan välille 677-760°C; d. johdetaan katalyyttikerrokseen tuoretta regenerointikaasua toisella virtausnopeudella, joka on stökiometrisesti riittävä hapettamaan CO:n oleellisesti täydellisesti CO^ksi; e. hapetetaan CO:a käytetyn regenerointikaasun tuottamiseksi katalyyttikerroksessa, jota pidetään toisissa hapetusolosuhteissa, joihin kuuluu CO-konversiota edistävän aineen läsnäolo; f. analysoidaan käytetty regenerointikaasu mitatun vapaan hapen pitoisuuden saamiseksi ja verrataan mitattua vapaan hapen pitoisuutta ennalta määrättyyn vapaan hapen pitoisuuteen; ja g. tämän jälkeen säädetään tuore regenerointikaasu kolmanteen virtausnopeuteen mitatun vapaan hapen pitoisuuden pitämiseksi yhtä suurena kuin ennalta määrätty vapaan hapen pitoisuus, mikä takaa oleellisesti täydellisen CO:n konversion C02:ksi, tunnettu siitä, että käytetään leijukrakkauskatalyyttiä, joka sisältää katalyyttisestä tehokkaan määrän CO-konversiota edistävää ainetta, joka sisältää yhtä tai useampaa oksidia, jotka valitaan vanadiinioksidista, kromioksidista, mangaanioksidista, rautaoksidista, kobolttioksidista, nikkelioksidista, kuparioksidista, palladiumoksidista, platinaoksidista ja harvinaisten maametallien oksideista.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että regenerointivyöhyke sisältää tiivisfaasisen katalyyttikerroksen ja laimeafaasisen alueen, joka sijaitsee tiivisfaasisen kerroksen yläpuolella. 22 61 51 3
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että tuoreen regenerointikaasun ensimmäinen virtausnopeus vastaa 8-12 g ilmaa/g koksia.
4. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tuoreen regenerointikaasun toinen virtausnopeus vastaa 12-16 g ilmaa/g koksia.
5· Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osittain käytetty regenerointikaasu sisältää 7-14 tilavuus-# sekä CO:a että CC^ia.
6. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennalta määrätty vapaan hapen pitoisuus on välillä n. 0,1-10 tilavuus-# käytetystä regenerointi-kaasusta.
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennalta määrätty vapaan hapen pitoisuus on välillä n. 0,2-5 tilavuus-# käytetystä regenerointikaasusta.
8. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetty regenerointikaasu sisältää alle 1000 ppm C0:a.
9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetty regenerointikaasu sisältää alle 500 ppm CO:a.
10. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se toteutetaan painealueella 1-4,4 atm.
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| US60185175A | 1975-08-04 | 1975-08-04 | |
| US60185175 | 1975-08-04 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI762190A FI762190A (fi) | 1977-02-05 |
| FI61513B FI61513B (fi) | 1982-04-30 |
| FI61513C true FI61513C (fi) | 1982-08-10 |
Family
ID=24409020
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI762190A FI61513C (fi) | 1975-08-04 | 1976-07-30 | Foerfarande foer regenerering av en koksfoerorenad katalysatorvid en katalytisk fluidiserad krackning |
Country Status (29)
| Country | Link |
|---|---|
| JP (1) | JPS5242492A (fi) |
| AT (1) | AT353753B (fi) |
| AU (1) | AU501360B2 (fi) |
| BE (1) | BE844870A (fi) |
| BR (1) | BR7605098A (fi) |
| CA (1) | CA1072527A (fi) |
| CS (1) | CS226165B2 (fi) |
| DD (1) | DD126209A5 (fi) |
| DE (1) | DE2633995C3 (fi) |
| DK (1) | DK350076A (fi) |
| EG (1) | EG12448A (fi) |
| ES (1) | ES450414A1 (fi) |
| FI (1) | FI61513C (fi) |
| FR (1) | FR2320137A2 (fi) |
| GB (1) | GB1551925A (fi) |
| GR (1) | GR61129B (fi) |
| IE (1) | IE43837B1 (fi) |
| IL (1) | IL50141A (fi) |
| IN (1) | IN155728B (fi) |
| IT (1) | IT1066750B (fi) |
| MX (1) | MX143792A (fi) |
| NL (1) | NL7608620A (fi) |
| PH (1) | PH13774A (fi) |
| PL (1) | PL107089B3 (fi) |
| PT (1) | PT65408B (fi) |
| SE (1) | SE427427B (fi) |
| TR (1) | TR18951A (fi) |
| YU (1) | YU39970B (fi) |
| ZA (1) | ZA764638B (fi) |
Families Citing this family (1)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| JPS61127613A (ja) * | 1984-11-22 | 1986-06-14 | Mitsui Toatsu Chem Inc | 二酸化炭素の精製方法 |
Family Cites Families (3)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| BE792165A (fr) * | 1971-11-30 | 1973-05-30 | Standard Oil Co | Procede perfectionne de cracking catalytique avec combustion sensiblement complete du monoxyde de carbone pendant la regeneration du catalyseur |
| JPS4951195A (fi) * | 1973-05-30 | 1974-05-17 | ||
| BE832738A (fr) * | 1975-08-26 | 1975-12-16 | Procede pour amorcer une oxydation substantiellement complete de co en co2 dans une zonde de regeneration de catalyseur epuise |
-
1976
- 1976-07-26 PT PT65408A patent/PT65408B/pt unknown
- 1976-07-27 IL IL50141A patent/IL50141A/xx unknown
- 1976-07-29 DE DE2633995A patent/DE2633995C3/de not_active Expired
- 1976-07-30 IN IN1360/CAL/76A patent/IN155728B/en unknown
- 1976-07-30 FI FI762190A patent/FI61513C/fi not_active IP Right Cessation
- 1976-08-02 ZA ZA764638A patent/ZA764638B/xx unknown
- 1976-08-02 FR FR7623569A patent/FR2320137A2/fr active Granted
- 1976-08-02 YU YU1901/76A patent/YU39970B/xx unknown
- 1976-08-03 DK DK350076A patent/DK350076A/da not_active Application Discontinuation
- 1976-08-03 AU AU16528/76A patent/AU501360B2/en not_active Expired
- 1976-08-03 IE IE1711/76A patent/IE43837B1/en unknown
- 1976-08-03 CS CS765077A patent/CS226165B2/cs unknown
- 1976-08-03 NL NL7608620A patent/NL7608620A/xx not_active Application Discontinuation
- 1976-08-03 ES ES450414A patent/ES450414A1/es not_active Expired
- 1976-08-03 GB GB32257/76A patent/GB1551925A/en not_active Expired
- 1976-08-03 SE SE7608715A patent/SE427427B/xx not_active IP Right Cessation
- 1976-08-03 DD DD194198A patent/DD126209A5/xx unknown
- 1976-08-04 BE BE169547A patent/BE844870A/xx not_active IP Right Cessation
- 1976-08-04 AT AT577876A patent/AT353753B/de not_active IP Right Cessation
- 1976-08-04 IT IT50765/76A patent/IT1066750B/it active
- 1976-08-04 CA CA258,417A patent/CA1072527A/en not_active Expired
- 1976-08-04 JP JP51093094A patent/JPS5242492A/ja active Pending
- 1976-08-04 TR TR18951A patent/TR18951A/xx unknown
- 1976-08-04 PH PH18756A patent/PH13774A/en unknown
- 1976-08-04 EG EG477/76A patent/EG12448A/xx active
- 1976-08-04 PL PL1976191617A patent/PL107089B3/pl unknown
- 1976-08-04 MX MX165772A patent/MX143792A/es unknown
- 1976-08-04 GR GR51408A patent/GR61129B/el unknown
- 1976-08-04 BR BR7605098A patent/BR7605098A/pt unknown
Also Published As
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| US4434147A (en) | Simultaneous sulfur oxide and nitrogen oxide control in FCC units using cracking catalyst fines with ammonia injection | |
| US4744962A (en) | Process for the reduction of ammonia in regeneration zone off gas by select addition of NOx to the regeneration zone or to the regeneration zone off gas | |
| US5268089A (en) | FCC of nitrogen containing hydrocarbons and catalyst regeneration | |
| US5705053A (en) | FCC regenerator NOx reduction by homogeneous and catalytic conversion | |
| CA1058600A (en) | Method of regenerating a cracking catalyst with substantially complete combustion of carbon monoxide | |
| US5372706A (en) | FCC regeneration process with low NOx CO boiler | |
| US5716514A (en) | FCC NOx reduction by turbulent/laminar thermal conversion | |
| US4851374A (en) | Apparatus and method for regenerating coked fluid cracking catalyst | |
| US4521389A (en) | Process of controlling NOx in FCC flue gas in which an SO2 oxidation promotor is used | |
| JPH05509124A (ja) | 完全ｃｏ燃焼と部分ｃｏ燃焼による多段階触媒再生制御方法 | |
| CA2230218A1 (en) | Fcc regenerator in partial co burn with downstream air addition | |
| US5130012A (en) | Process and apparatus for reducing NOx emissions from high-efficiency FFC regenerators | |
| FI61513C (fi) | Foerfarande foer regenerering av en koksfoerorenad katalysatorvid en katalytisk fluidiserad krackning | |
| US4152292A (en) | Method of initiating essentially complete oxidation of co to co2 in a spent-catalyst regeneration zone | |
| US7767177B2 (en) | Device permitting the reduction of NOX emissions from FCC fumes | |
| JPH01151943A (ja) | コークス付着流動クラッキング触媒の再生法および再生装置 | |
| FI58265C (fi) | Regenereringsfoerfarande foer fluidiserad katalysator | |
| SU620214A3 (ru) | Способ каталитического крекинга нефт ного сырь | |
| JPS61157580A (ja) | 流動接触クラツキング方法及び装置 | |
| KR820000091B1 (ko) | 유동접촉분해 촉매의 재생과 동시에 일산화탄소를 탄산가스로 완전 전환시키는 방법 | |
| FI60403B (fi) | Regenereringsprocess och -anordning | |
| JPS6323831B2 (fi) | ||
| EP0073665B1 (en) | Reducing sulfur trioxide concentration in regeneration zone flue gas | |
| US4421636A (en) | Inert gas enrichment in FCC unit regenerators | |
| US7914666B1 (en) | Low NOx FCC catalyst regeneration process |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| MM | Patent lapsed |
Owner name: UOP INC. |