FI61397C - Sits- eller ryggstoedsdel - Google Patents

Description

IΓβ1 .... kuulutusjulkaisu 4βΓφ W (11) utlAggningsskript 61397 c (45) Patentti ~'"nctiy 10 03 190.0 ^ (51) Kv.ik.3/Inca.3 A 47 C 7/3Ο SUOMI —FINLAND (21) P»t«nttlK»k#mu*— Patentvu&knlnf 7hk/J2 (22) Htkamltpllvl — Ansttknlnpdtc 20.03.72 (FI) (23) Alkuptlvt—GlltlgtiK*d«| 20.03-72 (41) Tullut fulklMksI — Bllvlt off«ntll| 23.09.72

FlUntti- ja rakisterihallitu· /44} Nlhtivtkilpiflon ja kuuL|ulkalaun pvm. — on nK op

Patent- och ragistarttyraltan Aiwaktn utlaad odi utl.ikrtftan pubMearad J * (32)(33)(31) IVydKty atuotttatia—BagM priori»·* 22.03.71 USA(US) I26808 (71)(72) David Lincoln Rowland, 8 East 62nd Street, New York, N.Y. 10021, USA(US) (7M Leitzinger Oy (5M Istuimen istuin- tai selkänojaosa - Sits- eller ryggstödsdel

Keksinnön kohteena on istuimen istuin- tai selkänojaosa, joka muodostuu joukosta kaarimaisesti polveilevia tai mut-kittelevia metallisia jousilankoja, joissa kaikissa on kaksi päätä ja jotka kaikki tulevat lähelle välittömästi sen vieressä olevaa lankaa usein toistuvin välein, ja ohuesta tuppimaisesta muovipäällysteestä, joka ympäröi mainittuja lankoja ja joka noudattaa lankojen polveilua tai mutkittelua sekä liittää langat toisiinsa kohdissa, joissa ne kulkevat toistensa läheltä siten, että päällyste muodostaa lankojen välisiä kiinnityssiltoja.

Tällaista istuin- tai selkänojaosaa voidaan käyttää tuoleissa, sohvissa, jakkaroissa, penkeissä, autojen tai muiden kuljetusvälineiden istuimissa ja vastaavissa.

Kova istuin voi parhaimmillaankin ainoastaan lähestyä mukavaa muotoa, koska ihmisten paino ja istumalihasten muoto vaihtelevat suuresti. Vaikkakin istuimet voisivat teoriassa olla tehty räätälintyönä kullekin henkilölle, tämä olisi kallista ja vaatisi, että istuimet olisi kuljetettava kaik- 2 61397 kialle, missä niitä käytettäisiin. Ongelman parempi ratkaisu on istuin, joka automaattisesti pyrkii mukautumaan jokaisen käyttäjänsä takamuksen muotoon. Täten tämän keksinnön päämääränä on istuin, joka joustaa oikein oikeissa paikoissa.

Istuvan ihmisen ruumis lepää pääasiassa istuintyynyjen päällä, jotka ovat lantion kaksi alinta kohtaa. Lisäksi se lepää lihakkaan ja rasvaisen lihakudoksen päällä niistä 2,5 - 5,1 cm säteellä. Syy siihen, miksi litteä, kova pinta tulee nopeasti epämukavaksi on siinä, että kuormitus on keskittynyt istuinkyhmyjen pienelle pinta-alalle ja niitä välittömästi peittävä liha puristuu suurella voimalla. Tämän kuorman levittäminen suuremman alan yli saa aikaan mukavamman tilan, koska yksikköpinta-alaa kohti puristava voima on olennaisesti pienempi. Tämän suorittamista edistää istuimen j pinnan automaattinen muotouttaminen siten, että se suurin i piirtein mukautuu istujaan. Toisaalta tämän alueen levittäminen liian laajaksi pinnaksi, kuten on asianlaita kun istuin on liian pehmeä, johtaa siihen, että istuja uppoutuu liian syvään ja usein myös epävarmaan tuntoon, joka johtuu siitä, että istuja tuntee itsensä riittämättömästi tuetuksi. Usein näkee autoja, joissa omistaja on nähnyt vaivanarvoi-seksi asentaa puuliuskaisia apupehmusteita, jotta istuin tulisi tukevammaksi.

Tri Bengt Äkerblom, etevä ruotsalainen asiantuntija ihmisten asentojen suhteen, sanoo kirjassaan Standing and Sitting Posture, jonka A.B. Nordiska Bokhandeln on julkaissut 1948.

"Luonnollisesti liian pehmeä istuin jakaa paineen istumakyh-myjen yli paremmin kuin ontto ja jäykkä. Ne ovat kuitenkin niin pieniä, että on hyvin vähän järkeä omata hyvin pehmeä ja joustava istuin. Päinvastoin tällaisen istuimen voi olettaa siirtävän huomattavan suuren osan painosta kudoksille, jotka eivät ole tarkoitetut sen kantamiseen. Paras konsistenssi istuimelle olisi siten sellainen, että vaikkakin se antaa myöten paineenalaisena, se tekee näin vain vähän."

Oikea joustavuus ei yksin myöskään riitä. Sellainen riippu- 3 61397 maton liikkeen vapaus, joka esiintyy kaksisuuntaisesti joustavassa aineessa, mukautuu paremmin ihmisen takamuksen muotoon, joka itse on yhdistelmäkaari.

Vaikkakin eräät jousi- ja pehmusteyhdistelmät voivat antaa oikean peräänantavuuden ja lujuuden, käytännöllisesti katsoen kaikilla pehmusteaineilla on se vika, että ne ovat hyviä lämmöneristimiä. Kylmässä huoneessa tämä saattaa olla hyväksyttävä väliaikaisesti, mutta ihmisillä on tavallisesti kuitenkin lämpötilaolosuhteita vastaava vaatetus, ja istuminen pitkähkön aikaa lämpöä eristävän aineen päällä tulee epämukavaksi, koska ruumiinlämmön haihtuminen estyy ihmisen takamuksen alueella. Päästäkseen viileämpään kohtaan henkilö vääntelehtii. Jokainen joka uimapuku päällä on yrittänyt istua avoauton istuimelle, joka on ollut auringossa, tietää myös, että istuimen tällaiset kuumuusolosuhteet voivat olla sietämättömät.

Eräitä aikaisempia istuimia on tehty toisistaan erillisistä langoista, mutta niiden välit ovat olleet sellaiset, että liian paljon kuormaa on keskittynyt liian harvan langan päälle, ja tämä epämukavuus on tehnyt tarpeelliseksi käyttää tällaisia istuimia varten täytettyjä pehmusteita.

Ihanteellisessa istuimessa on siten: 1. Oikea muoto (mukaanlukien oikea yhdistelmäkaari).

2. Oikea joustavuus ja lujuus (joustavuus mahdollistaa muodon mukautumisen kuhunkin istujaan).

3. Oikea lämmön hajaantuminen.

4. Oikea pinnan kosketuspintar-ala.

Tämän keksinnön päämääränä on tuoda esiin istuin, joka lähenee paremmin ihanteellista istuinta kuin aikaisemmin on saavutettu, ja joka on helposti sovitettavissa mitä erilaisimpiin istuinrunkoihin erilaisissa käyttökohteissa.

61397 4 Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi on keksinnön mukainen istuimen istuin- tai selkänojaosa tunnettu siitä, että jousilangat ja päällyste on muodostettu sinänsä tunnetusti erillisenä istuinkappaleena tai selkänojakappaleena kiin-nitysreunoissaan olevilla kiinnityselimillä tuolin kehykseen asennettavaksi yksiköksi, joka ennen kiinniasentamista on sylinterimäisen kaaren muotoinen ja jonka kaarevuus jonkin verran oikenee yksikön ollessa asennettuna kiinni tuolin kehykseen, jolloin oikeneminen saa aikaan jousilankojen jännittymisen pitkin madaltunutta sylinterikaarta.

Keksintöä voidaan pitää parannuksena aikaisempaan amerikkalaiseen patenttiin 2,803,293. Tässä patentissa jokaisessa polveilevassa jousessa oli koukku kummassakin päässä, jotka osittain ympäröivät jäykkää kehyskappaletta. Tämä koukkujen käyttö ei ehdottoman varmasti estänyt lankojen liikettä kehyksen suhteen eikä pitänyt niitä oikeassa paikassa toistensa suhteen ennen niiden päällystämistä muovilla. Osaksi koska parhaimmillaankin langan ja kehyksen välillä oli ainoastaan viivakosketus (ja ellei tuolin kehyksen kokoa oltu tarkalleen sovitettu koukun koon suhteen, kosketus tapahtui ainoastaan kahdessa kohdassa), koukulla oli taipumus pyöriä, kun siihen kohdistettiin voima, esimerkiksi kun joku istui tuolin päälle. Vielä senkin jälkeen, kun tuoli oli päällystetty muovilla, tämä epästabiilisuus oli sellainen, että kun tuolin päälle istuttiin, lankakoukuilla oli taipumus kulkeutua pitkin tuolin kehystä istujan siirtäessä asemaansa. Tällöin istuinala vääristyi sillä seurauksella, että istuin tuli epämukavaksi. Tämän patentin mukainen tuoli oli liian kallis valmistaa, koska jouset oli asetettava päälle yksitellen ja huolellisesti paikalleen ja sen jälkeen joko koko tuolit oli upotettava tai ainakin tuolin yläosa istuimesta lähtien oli upotettava. Tällainen upottaminen tarkoitti sitä, että tuolin kaikki osat, jotka olivat upotettuja, tulivat päällystetyiksi muovilla, ellei jotakin voitu asettaa tuolin 5 61397 eräiden osien päälle muovin hylkimiseksi. Kumpikin vaihtoehto lisäsi huomattavasti kustannuksia. Päällyste teki myös ikäväksi kromimeiällisten huonekalujen ulkonäön ja puiset huonekalut saivat melko epämiellyttävän ulkomuodon. Jokainen tuoli oli tehtävä yksitelleen ja itse jouset oli asetettava valmiiseen tuolikehykseen yksitellen siten että massatuotannon vaatima helppo käsittely ei ollut mahdollista. Lisäksi oli suuresti varottava sitä, että jousen valmistaja ei kääntänyt itse jousia valmistuksensa aikana; muutoin jousia ei voinut kunnolla sillastaa muovin avulla.

Esillä olevassa keksinnössä voitetaan nämä vaikeudet, mikä tekee massatuotannon täysin mahdolliseksi. Ainoastaan istuinyksikkö tai selus-tayksikkö upotetaan ja yhdistelmä on suhteellisen halpa ja sen valmistaminen voidaan tehdä automaattisesti ja muilla mekaanisilla keinoilla. Hyvin tärkeä piirre on aliyhdistelmän käyttäminen, jota voidaan käyttää monien erilaisten kehysten päällä erilaatuisiin ja eri tavoin suunniteltuihin istuinyksiköihin. Sama aliyhdistelmä voidaan myydä erilaisille valmistajille sen liittämistä varten mihin tahansa monista erilaisista kehyksistä.

Aikaisemman tuolin haittana oli edelleen se, että tuolin istuin ja selusta olivat olennaisesti tasomaisia ja vaikkakin ne olivat hieman kaarevia, ne asennettiin jousen ollessa ylimalkaisesti litteässä lepo-muodossa siten, että oli olemassa vain vähän jousijännitystä tai tyy-nymäistä vaikutusta. Esillä olevassa keksinnössä tulee mahdolliseksi saada aikaan enemmän jännitystä, tyynymäisyyttä ja joustavaa tukea jousista sen ansiosta, että yksikkö tehdään sylinterimäiseksi segmentiksi, joka jonkin verran litistetään, kun se asetetaan tuolin kehyksen päälle sen sijaan, että tehtäisiin tuoleja sarjasta olennaisesti litteitä jousia. Sisäänpäin vetävien jousien jännitys on eräs päävoi-mista, j^tka pitävät yhdistelmän paikallaan.

Keksinnön toinen tärkeä piirre on kaksisuuntaisen venymisen käyttä- f minen, joka saadaan aikaan käyttämällä muovipäällysteitä, joiden Shore-durometrin arvo on määrätyllä alueella. Jouset voivat jatkaa taipumistaan tavalliseen tapaan päällä olevan päällysteen rajoittamatta ja myös jousiyhdistelmä voi taivuttaa ja venyttää muovia tämän muodostaessa siltoja lankojen väliin. Aikaisemmassa patentissa oli mahdollista käyttää useita erilaisia aineita mukaanlukien kovat muo- 6 61 397 vit, kuten nylon, jotka varmasti pitivät langat yhdessä mutta eivät itse venyneet siten, että venyminen oli aikaansaatava lankojen avulla tällaista ainetta käytettäessä. Tämä antoi istuimelle jonkin verran joustavuutta, mutta tavallisesti sylinterimäisessä pinnassa eikä yhdistelmäkäyrässä, joka syntyi istuimessa, jossa venyminen on kaksisuuntaista. Tällaista kaksisuuntaista venymistä ei myöskään havaittu eikä löydetty tämäntyyppisessä tuolissa ennenkuin tässä keksinnössä löydettiin haluttu durometriarvojen alue, jota käytettiin oikeassa suhteessa sopivan paksuisten lankojen kanssa ja mahdollistettiin siten tämän päämäärän aikaansaaminen.

Jopa kaksisuuntaisen joustavuuden ja oikean langan paksuuden on havaittu yksin olevan riittämätön. Kyky vastustaa ponnahduksia on tärkeä ominaisuus otettaessa huomioon joustavuus, joka on tarpeen mukavaa istuinta varten, ja se on erityisen tärkeä kuljetusvälineiden istuimissa, joissa ylös- ja alasliike pyrkii aiheuttamaan harmoonista värähtelyä, sillä harmooniset värähtelyt kohdistavat istujaan vaakasuoria heilahteluja jonkin ajan kuluttua siitä, kun epätasaisen kohdan yli on kuljettu. Ponnahdusten vaimentaminen on täten tarpeen ja se suoritetaan osaksi esillä olevassa keksinnössä oikein valitsemalla muovipäällysteen durometriarvo. Jos durometrin arvo on liian alhainen, jouset ovat liian vapaita ja ponnahtavat liian helposti.

Jos durometrin arvo on liian korkea, istuin on liian jäykkä ja siitä puuttuu haluttu oikea kaksisuuntainen venymisominaisuus. Durometri-arvon oikea valinta tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti tekee mahdolliseksi sen, että muovi toimii iskunvaimentajana ja vaimentaa ponnahduksia.

Ponnahduksia voidaan vaimentaa lisää tässä keksinnössä käyttämällä yhdistelmässä joitakin lankoja, joiden paksuus, muoto tai jousijännitys tai seoStus eroaa muista langoista siten, että niiden harmooniset värähtelyjaksot ovat erilaiset.

Metalli^S^suuden ottama istuinpinta-alan määrä ja muovipällysteen paksuus ovat myös tärkeitä tarkasteltavia piirteitä ja vain vähän, jos ei lainkaan, näitä piirteitä on harkittu aikaisemmin alalla. Esimerkiksi piirustuksissa amerikkalaista patenttia 2,803,293 varten voidaan osoittaa, että metalli ottaa ainoastaan noin 14 % pinta-alan siluetista, kun taas nyttemmin olen havainnut, että kunnollisia tuloksia varten^p^siteräksen tulisi ottaa vähintään 17 % pinta-alan 7 61397 siluetista ja suositellusti, vaikkakaan tämä ei ole niin tärkeää, enintään noin 75 %, suositellun alueen ollessa yleensä noin 17 -noin 25 %. Pällysteen paksuuden tulisi yleensä olla noin puolet langan paksuudesta, jotta se saisi aikaan sillanmuodostusta, oikean länunönerityksen ja oikean joustavuuden, mutta voidaan käyttää aluetta, joka on noin 1/5 kertaa langan paksuus - noin langan paksuus. Päällystettyjen lankojen välisten tyhjien alueiden koon ei myöskään tulisi olla suurempi kuin noin 75 % istuimen pinta-alasta, jota käytetään yhtä aikuista istujaa varten, eikä sen tulisi olla vähempää kuin noin 2 %, suositellun alueen ollessa noin 60 - 75 %.

Esillä oleva keksintö käsittää istuin- tai selusta-alialustan, joka voidaan kiinnittää erilaisiin kehyksiin eri tavoin. Periaatteessa alialusta on sylinterimäinen segmentti, jota myöhemmin litistetään asennettaessa jonkin verran, jolloin jouset jännittyvät. Tavallisesti, vaikkakaan ei aina, se on kehä, jossa tavallisesti on suorat päät, tyypillisesti yhdensuuntaiset, joita yhdistävät yhdensuuntaiset sivut, jotka on tehty ympyrän muotoisina kaarina. Nämä kehykset sulkevat sisäänsä sarjan polveilevia jousilankoja, joista jokainen on kiinnitetty vastakkaisessa päässään kehään, suositellusti pääte-kappaleisiin. Langat kulkevat kehäpäiden välillä ympyrän muotoisena kaarena, joka on yhdensuuntainen kehän yhdensuuntaisten sivujen ympyrän muotoisen kaaren kanssa. Useimmissa istuimissa ja selustoissa molemmat kahdesta äärimmäisestä jousilangasta ovat tangentteja toisen kehäsivun suhteen jokaisessa renkaassa ja jokainen lanka koskettaa tai menee lähelle viereistä polveilevaa jousilankaansa ainakin kerran rengasta kohti.

Ohut tuppimainen muovipäällyste ympäröi sekä kehälankoja että polveilevia jousilankoja ja noudattaa jousilankojen polveilevaa muotoa sekä muodostaa sillan niiden väliin ja yhdistää ne kohdissa, joissa ne ovat toistensa tangentteja tai koskettavat toisiaan, muovipäällys-teen myös yhdistäessä kehän ja lankojen eräät osat ja muodostaen niiden väliin sillan. Tämä ohut muovipäällyste, vaikkakin se jättää suurimman osan istuimen pinta-alasta avoimeksi lankojen väliin, yhdistää langat ja kehän yhteen yksikköyhdistelmäksi, joka on muodoltaan sylinterimäinen kaari. Kun yksikköyhdistelmä on asennettu kehyksen päälle joko istuimena tai selustana, se litistetään jonkin verran mutta ei täysin. Istuinta käytettäessä nousu toisen ja toisen pään vä-SKf S .f s 61 397 8

Iillä litistämisen jälkeen on suositellusti välillä 0,64 - 2.,54 cm. Selustaa varten kaari voi olla jonkin verran suurempi, suositellusti säde on 17,8 - 27,9 cm. Huovin Shore A durometrin arvo on suositellusti 45 - 90 ja parhain arvo näyttää olevan noin 7 5 siten, että. saavutetaan aikaisemmin viitattu kaksisuuntainen venyminen.

Keksinnön eräissä muodoissa käytetään muita kehämuotoja ja eräissä toisissa muodoissa ei mikään kehä ole sellaisenaan välttämätön, vaan se on korvattu erityisellä hitsatulla aliyhdistelmällä.

On huomattava, että tässä keksinnössä langat eivät voi kulnea suoraan 1 toistensa poikki. Niiden täytyy olla aaltoilevia voidakseen olla venytettäviä. Lisäksi ne täytyy yhdistää toisiinsa joustavalla tavalla. Tämä on vastoin aikaisempaa patenttiani, jossa voidaan käyttää joustavia liitoksia, mutta jossa ei tarvita venyviä liitoksia. 68 kg painava henkilö, joka istuu normaalisti esillä olevan keksinnön mukaisella tuolilla, painaa siten ainakin 2,5 cm (tai vähintään 1/13 yhdistelmän korkeudesta) ja enintään noin 7,6 cm (noin 1/6 istuimen korkeudesta). Kuten on mainittu yhtymäkohdat ovat venyviä ja joustavia, mutta ne ovat myös niin sitkeitä, että niitä ei voida vetää erilleen tavallisissa istumaolosuhteissa. Sekoitetut ja plastisoidut kumit (putty and kneaded erasers) ovat laadultaan kumimaisia, mutta niillä ei ole vaadittavaa elastisuutta, venyvyyttä, taipuisuutta $ja joustavuutta. Jotta tässä keksinnössä saataisiin par- ' haimmat tulokset lankojen siluetin pinta-alan tulisi olla ennen päällystämistä vähintään 17 % istuimen alasta, erityisesti tyypillisestä alasta. Jotta saataisiin aikaan riittävä sillan muodostuminen, lärn-möneritys ja pinnan tyynymäisyys, päällystyksen tulisi olla ainakin 20 % langan halkaisijasta. Jos istuin tehtäisiin ainoastaan jousista, mukavuus .olisi riittämätön, erityisesti käytettäessä liikkuvissa kulkuneuvoissa. Se olisi liian poukkoilevaa. Päällysteen oikea durometriarvo ja oikea paksuus langan paksuuden suhteen auttaa estämään tätä kimmoisuutta. Syy on samanlainen kuin syy siihen, miksi auto ei ole mukava pelkillä metallijousilla, ennenkuin se voi olla mukava se tarvitsee myös kumia, ilmaa ja hydraulista nestettä pneumaattisten kumirenkaiden ja hydraulisten iskunvaimentajien yhdistelmänä.

Piirustuksissa:

M M

g 61397

Kuvio 1 esittää perspektiivistä keksinnön periaatteita olennoivaa tuolia.

Kuvio 2 esittää perspektiivistä suurennetussa mittakaavassa tuoli-tai selustayksikköä tai -aliyhdistelmää, joka olennoi keksinnön periaatteita, ennenkuin yksikkö on asennettu kuvion 1 mukaisen tuolikehyksen päälle.

Kuvio 3 on leikkaus pitkin kuvion 1 viivaa 3-3.

Kuvio 4 esittää perspektiivistä kiinnityslaitetta, jota käytettiin kuvioissa 1 -3 kiinnittämään kuvion 2 mukainen aliyhdistelmä tuolikehykseen kuviossa 1.

Kuvio 5 on kaaviollinen sivukuva, joka esittää kuvion 2 mukaisen sylinterimäisen yhdistelmän säteen ja kuvion 1 mukaisen asennetun istuimen säteen eroa, kun jälkimmäinen istuin on jonkin verran litistetty ja siten jousilangat on jännitetty.

Kuvio 6 on perspektiivistä suurennettu osakuva kuvion 2 mukaisen yhdistelmän kulmaosasta yhdistelmän ollessa jonkin verran litistetty. Eräitä osia on murrettu pois muiden osien esittämiseksi, jotka muutoin olisivat piilossa.

Kuvio 7 on edelleen suurennettu leikkaus pitkin kuvion 6 viivaa 7-7.

Kuvio 8 on leikkaus pitkin kuvion 6 ja 7 viivaa 8-3.

Kuvio 9 on leikkaus pitkin kuvion 7 viivaa 9-9.

Kuvio 10 on samanlainen kuin kuvio 7 näyttäen kuinka jouset voidaan asentaa vastakkaiselta suunnalta samaan kehäyksikköön.

Kuvio 11 on altapäin osakuva kuvion 2 yleistyypin mukaisen muunnellun yhdistelmän osasta eräiden osien ollessa murrettu pois.

Kuvio 12 on leikkaus pitkin kuvion 12 viivaa 12-12.

f$· 10 61 397

Kuvio 13 on leikkaus kuvion 11 viivaa 13-13.

Kuvio 14 on altapäin otettu samanlainen osaleikkaus kuin kuvio 11 kehäkappaleen muunnellusta muodosta.

Kuvio 15 on leikkaus pitkin kuvion 14 viivaa 15-15.

Kuvio 16 on perspektiivistä osakuva tuolin kehyksestä.

Kuvio 17 on edelleen suurennettu leikkaus pitkin kuvion 16 viivaa 17- 17, kun tuolin kehys on jätetty pois.

Kuvio 18 on edelleen suurennettu leikkaus pitkin kuvion 16 viivaa 18- 18.

Kuvio 19 on samanlainen kuin kuvio 18 esittäen saman yksikköyhdistel-män asentamista tuolikehyksen muunnellun muodon päälle.

Kuvio 20 on toinen samanlainen kuva kuin kuvio 18 esittäen saman yksikköyhdistelmän asentamista tuolikehyksen toisen muunnellun muodon päälle.

Kuvio 21 on perspektiivistä osakuva ja osittain leikkauksena yksikkö-yhdistelmän toisesta muunnellusta muodosta.

Kuvio 22 on leikkaus pitkin kuvion 21 viivaa 22-22.

Kuvio 23 on samanlainen leikkaus kuin kuvio 22 esittäen samoja osia yhdistelmän varhaisemmassa vaiheessa.

Kuvio 24 on samanlainen kuva esittäen yhdistelmän erästä vaihetta kuvioiden 22 ja 23 välillä.

. '!

Kuvio 25 on perspektiivistä osakuva yksikköyhdistelmän toisesta muodosta.

Kuvio 26 on leikkaus pitkin kuvion 25 viivaa 26-26.

Kuvio 27 on samanlainen leikkaus kuvion 25 mukaisesta yksiköstä, joka on i&it etty tuolin kehykseen.

11 61397

Kuvio 28 on perspektiivikuva muunnellusta yksikköyhdistelmän muodosta, jossa on pyöreä kehä ja joka on esitetty litistettynä asentoon, joka sillä on tuolin kehykseen kiinnitettynä.

Kuvio 29 on perspektiivikuva eräästä toisesta muunnellusta yksikkö-yhdistelmän muodosta, jossa kehä on jätetty pois ja jouset on kiinnitetty yhteen hitsisarjalla osien ollessa litistetty kaareksi, jona ne ovat tuolin kehykseen kiinnitettynä.

Kuvio 30 on perspektiivistä osakuva yksikköyhdistelmän erään toisen muunnellun muodon osasta.

Kuvio 31 on samanlainen kuin kuvio 30 yksikköyhdistelmän eräästä toisesta muunnellusta muodosta.

Kuvio 32 on perspektiivikuva tuolin eräästä muunnellusta muodosta, joka olennoi keksinnön periaatteita.

Kuvio 33 on otsakuva yksikköyhdistelmästä kuvion 32 tapaisen tuolin istuinta varten.

Kuvio 34 on sivukuva tuolin toisesta muunnellusta muodosta, joka olennoi keksinnön periaatteita.

Kuvio 35 on otsakuva yksikköyhdistelmästä kuvion 34 tapaisen tuolin istuinta varten.

Kuvio 36 on osaleikkaus, joka esittää kuinka istuinyhdistelmä ja se-lustayhdistelmä molemmat kiinnitetään yhteen kehyskappalee-seen kuvion 32 ja 34 mukaisissa tuoleissa.

Kuvio 37 on perspektiivikuva muunnellusta tuolimuodosta, joka olennoi keksinnön periaatteita ja jossa istuin- ja selustayhdis-telmä ovat asennetut siten kehykseen, että ne muodostavat yhdistelmäkäyräisiä pintoja.

Kuvio 38 on sivukuva kuvion 37 mukaisesta tuolista.

^ £ Λ S- 12 61397

Kuvio 39 esittää suurennettuna ja kaaviollisena ylhäältäpäin kahta puolikasta, jotka kuvaavat lanka- ja muoviyhdistelmlin kaksisuuntaista venymisvaikutusta.

Kuvio 40 on sivukuva aukaistusta taittotuolista, joka olennoi keksinnön periaatteita.

Kuvio 41 on sivukuva kuvion 40 mukaisesta taittotuolista Laitettuna.

Kuvio 42 esittää kaaviollisesti kuvion 40 mukaista tuolia varten tarkoitettujen selustan ja istuimen suhteellisia kaaria ja säteitä.

Kuviot 43-51 esittävät kaikki päältäpäin osia kaarimaisten polveilevien kappaleiden erilaisista kuvioista, joissa kaikissa tapauksissa osa esitetyistä langoista on päällystämättömiä ja muovi yhdistää jousikappaleet yhteen. Eri kuvioiden on tarkoitus olla esimerkkeinä niistä lukuisista kuvioista, jotka ovat mahdollisia tässä keksinnössä.

Kuvio 52 esittää edestäpäin keksinnön periaatteita olennoivan tuolin erään muunnellun muodon alaosaan.

Kuvio 53 esittää sivultapäin toisessa muunnellussa muodossa olevaa jakkaraa, joka olennoi keksinnön periaatteita.

Kuvaus eräistä suositelluista suoritusmuodoista

Esimerkki keksinnön mukaisesta tuolista (kuvio 1)

Hyvin usean* tyyppiset istuinyksiköt voivat ilmentää tämän keksinnön periaatteita, mukaanlukien tuolit, sohvat»davenport-sohvat, penkit, jakkarat, autojen istuimet, bussien istuimet, leirituolit jne.

Kuviossa 1 on esitetty tuoli 60 tarkoituksella antaa esimerkki eräästä istuinyksikkötyypistä, joka voi ilmentää keksinnön periaatteita. Tätä esimerkkiä ei ole ymmärrettävä siten, että se esittäisi kaikentyyppisiä istuinyksiköitä tai edes kaikentyyppisiä tuoleja, joiden kehys-rakenne, ulkomuoto jne. voi vaihdella suuresti. Tämän keksinnön perusosa M 6 .n 13 61397 koskee lähinnä istuin- ja selusyksikköä eikä itse tuolin kehystä.

Tuolissa 60 on etujalat 61, 62 ja takajalat 63 ja 64, jotka jatkuvat ylöspäin, mieluummin muodostaen kulman, ja muodostavat selkäkehikko-osat tai -kappaleet 65 ja 66. Tälle keksinnölle ei ole tärkeä kappaleiden määrä, joita on käytetty tuolin kehyksen teossa, eikä myöskään se, onko kehys yhtenäinen tai onko palat hitsattu tai muutoin kiinnitetty yhteen sikäli kuin esillä oleva keksintö on kyseessä. Vaakasuorat kehyksen sivuosat tai -kappaleet 67 ja 68 yhdistävät etujalat 61 ja 62 takajalkoihin 63, 64 kohdassa, jossa ne kohtaavat selkäkehi-kon kappaleet 65 ja 66. Vahvike- ja yläkappaleiden käyttäminen ei ole tärkeää tässä keksinnössä, vaikkakin eräitä tällaisia kappaleita on esitetty piirustuksessa ja on oltava eräitä jäykkiä kappaleita, jotka pitävät kehyskappaleet 67 ja 68 erillään ja kehyskappaleet 65 ja 66 erillään. Tässä erityisessä keksinnön muodossa selkäkehikko-kappaleet 65 ja 66 on pidetty jäykästi toistensa kanssa yhdensuuntaisena ja kehyksen sivukappaleet 67 ja 68 on pidetty jäykästi yhdensuuntaisena toistensa kanssa. Tätä yhdensuuntaisuutta ei tarvitse aina olla, mutta se on suositeltavaa.

Istuinyksikkö 70 on tuettu kehyksen sivukappaleilla 67 ja 68 ja selkäyksikkö 70A on tuettu kehyskappaleilla 65 ja 66. Istuinyksikkö 70 ja selkäyksikkö 70A ovat hyvin toistensa kaltaisia; ne voivat olla eräissä tapauksissa identtisiä, mutta tavallisesti selkäyksikkö 70A on jonkin verran pienempi kuin yksikköistuin 70 ja se on tavallisesti tehty'paksuudeltaan pienemmästä langasta.

Yksiköiden 70 ja 70A rakenne on erittäin tärkeä tässä keksinnössä. Samoin on yksiköiden 70 ja 70A kiinnittäminen tuolikehikkoon.

Istuinyksikkö 70 (kuvio 2)

Kuvio 2 esittää istuinyksikköä 70 ennenkuin se on yhdistetty tuoliin; kuvio esittää myös periaatteessa miltä yksikkö 70A näyttää, vaikkakin yksikkö 70A voi olla erilainen kooltaan tai jopa rakenteeltaan tai ulkonäöltään haluttaessa.

Tässä esimerkissä yksikköön 70 kuuluu kehä 71, jossa on erillään olevat suorat päät 72 ja 73, jotka on yhdistetty yhdensuuntaisilla sivukappaleilla 74 ja 75, jotka ovat muodoltaan ympyrän muotoisia kaa- m 61397 ria. Jottei lukijan mieleen jäisi epäselvää, huomautetaan, että suorat päätykappaleet 72 ja 73 on kiinnitetty tuolin kehyskappaleiden 67 ja 68 sivuun ja ne ulottuvat täten edestä taakse tuolin GO kummallakin sivulla, kun taas sivukappaleet 74 ja 75 tulevat istuimen etuja takareunoiksi kootussa tuolissa 60. Kuitenkin mikäli itse istuin-yksikkö 70 on kyseessä, kappaleet 72 ja 73 ovat päitä ja sivukappaleet 74· ja 75 ovat kaarevia tai ympyrän muotoisia sivuja.

Molempien päätykappaleiden 72 ja 73 poikki ulottuu päästä päähän useita polveilevia jousilankoja 76, 76a, 76b... 76n, jotka on luonnostaan kaareutettu samankokoiseksi ja muotoiseksi ympyräkaareksi kuin sivukappaleet 74 ja 75. Nämä jouset 76, 76a jne. voivat olla monenmuotoisia, joista eräitä muotoja on esitetty kuvioissa 43-51.

Ne voivat olla tyypiltään non-sagging jousiksi kutsuttuja ja niitä myydään joskus kauppanimellä No-Sag. Tyypilliset tämän tyyppiset langat 76, jne. ovat teräsjousesta, jossa on 0,60 - 0,75 % hiiltä ja 0,90 - 1,20 % magnaania. Vetolujuus on tyypillisesti noin 2 15050 - 18 550 kg/cm ja niiden Rockwell-kovuus on noin 33 - 41 RC-alueella. Lankojen 76, jne., halkaisija on suunnitellusti välillä 1,27 - 3,81 mm. Liian paksu lanka pyrkii keskittämään jäykkyyttä liian paljon ja istuin on liian tukeva, kun taas liian ohut lanka tekee istuimen liian pehmeäksi.

Jokaisen jousen 76 molemmat päät 77, 78 (kts. kuviot 6-15) on lujasti ankkuroitu ja kiinnitetty kehän 71 toiseen päätykappaleeseen 72, 73. Tämän lujan ankkuroimisen saavuttamiseen käytetään erilaisia laitteita ja eräitä niistä on kuvattu myöhemmin seuraavissa osissa. Niihin kuuluvat hankaustarraimet ja hitsaaminen eräinä useantyyppi-sistä mekaanisista liitoksista.

Jousiurat 76, 76a, 76b..... 76n on asetettu tangenttimaisesti tois tensa suhteen, jolloin molemmat äärimmäiset jouslangat 76 ja 76n ovat olennaisesti jokaisessa renkaassa tangenttlmaisesti toisen si-vukapgftleen 74 ja 75 suhteen. Jokainen lanka 76 koskettaa viereisiä lankoja ainakin kerran rengasta kohti. Koskettaminen voi olla todel- W ,t .Π ·/' v * : 61 397 15 linen kosketus tai se voi olla likimääräinen kosketus tai mennä lähelle, koska kuten nähdään, yhdistelmä 70 pysyy koossa sellaisella tavalla, että se ei vaadi mitään todellista metallin fyysistä kosketusta jokaisessa tangenttipisteessä, mutta se on aina hyvin läheinen suhde, vaikkakaan ei todellinen kosketus.

Ohut tuppimainen muovipäällyste 79 ympäröi jousilankoja 76, noudattaa niiden joustavaa muotoa ja sillastaa langat 76, 76a> jne., missä ne olennaisesti koskettavat toisiaan. On suositeltavaa, että muovipäällyste 79 on noin puolet langan paksuudesta tai välillä, jonka rajat ovat noin 1/5 langan paksuudesta ja noin langan paksuus. Yhtymäkohdissa paksuus voi enimmäkseen olla suurempi, vaikkakin langat itse voivat koskettaa toisiaan. Tämä muovipäällyste 79 ympäröi myös kehää 71 ja yhdistää langat 76 ja kehän 71 pääty- ja sivukappaleet yhteen yksikköyhdistelmäksi 70. Muovipäällyste 79 pitää langat 76 kiinni toisissaan niiden ulottuessa kehäpäiden 72 ja 73 välille ja se pitää sivulangat 74 ja 75 kiinni äärimmäisissä jousissa 76 ja 76n jokaisessa tangenttikohdassa. Tuloksena on kaarimainen muoto tai lieriömäisen kaaren muoto, tyypillisesti, kuten on esitetty kuviossa 2, vaikkakin kaari voi olla jonkin verran litteämpi tai jonkin verran pyöreämpi.

Täten täydellinen yhdistelmä 70 on yksikkö, joka voidaan myydä tai laivata yksikkönä ja joka voidaan koota kuvion 1 mukaiseksi tuoliksi tai useaksi muunlaiseksi tuoliksi, niinkauan kuin oikea koko ja muoto on sovitettu keskenään tavalla tai toisella, ts. joko itse tuoli voi olla tehty muodoltaan sellaiseksi, että se sopii yksikköistui-men 70 kanssa, tai istuinyksikkö 70 voi olla itse tehty sellaiseksi, että se sopii joko tuolikehyksen kanssa tai muun tyyppisen istuinyk-sikkökehyksen kanssa. Itse yksikköä 70 voidaan valmistaa massamai-sesti ja se voidaan helposti koota tuoliksi tai muuksi istuinyksikök-si kiinnittämällä molemmat päätykappaleet 72 ja 73 sopivaan jäykkään kehykseen.

Erillistyyppinen kiinnityslaite (kuviot 3 ja 4) Tässä selvityksessä tarkastellaan erilaisia kiinnityslaitteita, joista eräitä on esitetty esimerkkinä kuvioissa 16 - 20 ja kuvioissa 26 ja 27. Periaatteessa kiinnityslaite voi olla yksikön 70 yhtenäinen osa tai 11¾ olla tuolikehyksen tai muun kehyksen yhtenäinen osa, ie 61397 johon yksikkö 70 on kiinnitettävä, tai se voi olla erillinen kappale, joka ei ole näiden kummankaan yhtenäinen osa. Esimerkkinä viimeksi mainitusta tyypistä kuvioissa 3 ja 4 on esitetty kiinnityskappala 80. Tämä voi olla sopiva metallinen tai muovinen osa, jonsa on käytännöllisesti katsoen putkimainen kehän vastaanotto-osa 81, jonka läpi kulkee aukko 82, joka tiiviisti sopii kehäkappaleen 72 tai 73 ympärille. Kappaleessa 80 on laippapari 83, 34, joiden läpi kulkee aukko 85. Kuten kuviossa 3 on esitetty, tuolin kehyskappaleessa 67 voi olla sarja aukkoja 86, jotka on sovitettu ottamaan vastaan molemmat sivut 83 ja 84, sen jälkeen kun kappale 80 on kiinnitetty kehäkappaleen 72 tai 73 ympärille. Sen jälkeen sopiva ruuvi 87 voidaan asettaa kehyskappaleen 67 sopivan aukon 88 läpi ja kiinnittäcä aukkojen 85 avulla sivuihin 83 ja 84. Kuten kuviossa 1 on esitetty, voidaan käyttää useita tällaisia yksiköitä 80 istuinyksikön 70 ja selkäyksi-kön 70A kiinnittämiseksi tuoliin 60.

Tästä on ilmeistä, että yksi valmistaja voi tehdä yhdistelmän 70 ja yhdistelmän 70A yksikköinä ja myydä toiselle valmistajalle, joka tekee tuolikehykset. hiin kauan kuin mitoitus on oikea, kummankaan valmistajan ei tarvitse tarkalleen tietää, mitä toinen teicet, kosxa yksikkö 70, jos tämä on tehty oikeilla mitoilla, voidaan kiinnittää useisiin erityyppisiin tuolikehyksiin, - tai itse asiassa istuin-kappaleiden muihin kenyksiin, mukaanlukien penkit, autojen kehykset jne. Yksikkö 70 tekee mahdolliseksi sen, että tuolin valmistaja voi kiinnittää isjtuimen tai selustan paikalleen puoleensavetävimmällä ja miellyttävimmällä sekä käytännöllisämmällä tavalla.

Kuten selvityksen myöhemmistä osista nähdään, on olemassa hyvin useita tapoja, joilla kappaleen 70 kiinnittäminen tuoliin 60 voidaan tehdä, ja edellä oleva on vain yksi esimerkki.

Sylinterikaaren litistämisen merkitys (kuvio 5)

Kuvio jjpesittää kaaviollisesti, mitä tapahtuu, kun kuvion 2 mukainen yksikkö 70 asetetaan kuvion 1 mukaiseen tuoliin 60. Kuvion 2 mukainen pyöreä sylinterikaari, jonka säde on Rl, litistyy kuvion 5 alaosassa esitetystä muodosta muotoon, joka on esitetty kuvion 5 yläosassa, jossa sillä on suurempi säde R2. Yksikön 70 jänneväli on tällöin leveämpi ja sen kaari on jonkin verran litistynyt siten, j«f .F ·'* 61 397 17 että sitä voidaan käyttää istuimena. Sen lakikorkeus on h, kuten on esitetty piirustuksessa, ja se on edelleen sylintcrikuari vaikkakin paljon litteämpi.

Tämä pyöreän yhdistelmän litistäminen on. tärkeä keksinnön tunnusmerkki. Muodostamalla yksikkö 70 aluksi sylinterimäisenä kaarena, joka on aivan pyöreä ja jokseenkin hyvin suljettu ja sen jälkeen litistämällä sitä huomattavasti, saadaan suuri määrä toivottavaa jännitystä valmiiseen yksikköön 70 siten, että istuin tuntuu jousimaiselta toimien olennaisesti siten kuin se olisi suuri tyyny eikä yksinkertaisesti yhdistelmä ohuita jousia. Lakikorkeuden h tai kaarevuuden tarkka arvo riippuu luonnollisesti jonkin verran mausta, mutta yleensä 40,6 cm levyisessä istuinyksikössä 70 lakikorkeus h on korkeintaan noin 2,5 cm ja suhteena voidaan tavallisesti parhaiten pitää, että lakikorkeus h on 1/64 - 1/16 jännevälistä.

Tärkeä on myöskin voiman määrä, joka tarvitaan litistämään istuin, joka kooltaan on tyypillisesti ruokailutuoli. Esillä olevan keksinnön tarkoitusperiä varten on havaittu, että yhdistelmässä 70 olevien jousien kokoonpuristaminen, johon litistämiseen tarvitaan voima välillä 154 - 308 kg (suositellusta noin 227 kg), antaa oikeajännitteisen istuimen. Tämä on voima, jota käytetään vetämään molemmat päät 72, 73 erilleen siten, että ne ovat oikealla etäisyydellä sopiakseen tuolin kehyskappaleiden 67, 68 päälle.

Tuolin selustaa varten on voimassa jonkin verran erilaiset säännöt ja on huomattava, että kuvion 1 mukaisessa tuolissa, kuten useimmissa tällaisissa tuoleissa, selän kaari ulottuu taaksepäin eikä is Luja pyri litistämään sitä; ennemminkin hän pyrkii lisäämään kaaren kaarevuutta sen sädettä pienentäen.

Sekä istuimessa että selustassa sisäänpäin vetävien lankojen jännitys , joka johtuu litistämisestä, on myös eräs päävoimista, jotka pitävät langat paikoillaan.

- **

Muovipäällysteen 79 merkitys (kuvio 39)

Muovipäällyste 79 voidaan valita erityyppisistä muoveista, kuten polyvinyylikloridi, polyvinyyliasetaatti, näiden seokset, muut vi- wrr.r i- 61397 18 nyyliyhdisteet, polyetyleeni»butadieeni, akryylielastomeerit jne.

Aine voi olla haluttaessa läpinäkyvä tai se voi olla nijimeä ja antaa oman värinsä yksitellen. Se voi sisält C-<- i. väriä tai pigmenttiä, joka antaa halutun värin täydelleen estäen itse lankojen 7 6 näkymisen ja antaen yksikölle ulkomuodon, josta saa vaikutelman, että se muodostaa varsinaisen istuinaineen. Muovipäällyste 73 voi olla puoliksi läpinäkyvä ja voi antaa vivahteen tai sävyn kokonaisvärille.

On huomattava, että tässä keksinnössä muovi rajoittuu yksikköön 70 tai 70A eikä kohdistu lainkaan tuolikehykseen siten, että tuolin kehyksellä voi olla mikä tahansa pinta tai käsittelytapa, joka halutaan olematta ristiriidassa muovipäällysteen luonteen kanssa.

Polveilevia lankoja 76 ei ole suositeltavaa hitsata toisiinsa muissa tangenttikohdissa, vaan niitä pitää yhdessä ainoastaan muovipäällyste 79, jolloin langat 76 joko koskettavat toisiaan tai ovat myös toisistaan hieman erillään mutta mennen toisiaan lähelle. Sama koskee liitosta lankojen 76 ja kehän 71 kaarimaisten sivukappaleiden 74 ja 75 välillä.

Muovipäällysteen 79 tärkeä piirre on, että valitsemalla durometrin oikea alue. voidaan saada aikaan kaksisuuntainen venymisvaikutus, kuten on esitetty kuviossa 39. Jouset 76 eivät ainoastaan veny non-sagging-jousten tunnetulla tavalla, vaan voidaan myös venyttää muovipäällystä 79 viereisten jousien 76 välillä ja tämä kaksisuuntainen venymisvaikutus antaa istuimelle laaja-alueisen joustavuuden.

Jos muovi 79 on liian kovaa, käytännöllisesti katsoen ei voi tapahtua mitään tällaista venymistä, ja jos muovi 79 on liian pehmeä, venymistä tapahtuu liian paljon, jouset 76 eivät itse ole tarpeeksi avuksi ja yksikkö 70 voi jopa repeytyä irti lyhyen käytön jälkeen. Pitämällä muovipäällysteen Shore-durometri kriittisten arvojen sisällä, vaikutus on oikea jäykkyyden ollessa riittävä siten, että käytetään hyödyksi jousia 76 ja että ne pidetään erillään riittävän joustavasti siten, että kokonaisuus ei ole yksinkertaisesti ympäröity jäykkään päällystykseen. Olen havainnut, että durometrialue, joka on välttämätön tämän kriitillisen vaikutuksen aikaansaamiseksi, on noin 45 - noin 90 Shore A-scale-durometrillä suositellun arvon ollessa noin 75.

19 61 397

Kuviossa 39 on kaksi osaa. Vasen osa kuvaa istuimen 70 osaa ennenkuin sillä istutaan, jolloin jouset 76 ovat sen vuoksi normaalissa muodossaan. Viivoilla on eristetty tyypillinen alue 280, joka käsittää yhden täydellisen renkaan lankoja 76 siten, että alue esittää istuimen 70 kokonaisaluetta, mikäli kysymys on metallisen hahmokuvan pro-• senttimäärästä kokonaisaluetta kohti. Tätä alaa voidaan sen vuoksi käyttää määrittämään tarkalleen langan hahmokuva ja sen keskimääräinen osuus istuinalasta. Jos paksuus tai langan halkaisija on G, langan pituus voidaan määrittää G:n avulla mittaamalla kaikkien lankojen 76 keksiviivojen pituus alueella 280 G:n avulla ja tämän arvon havaitaan olevan 34G. Jos alue 280 on itse 14,6G x 10,7G eli 156,22G^. Langan siluettialue alueella 280 on 34G^, joka on 21,76 % alasta 280. Tämä arvo on aikaisemmin mainitulla vaaditulla alueella 17 - noin 75 % istuimen alasta ja myös suositellulla alueella 17 -noin 25 %.

Edelleen päällystettyjen lankojen välisten tyhjien tilojen ei tulisi olla enempää kuin noin 75 % eikä vähempää kuin noin 2 % istuimen pinnan pinta-alasta ja suositeltu alue on noin 60 - noin 75 %. Minimiarvo noin 2 % antaa tuskin riittävää ilmankiertoa.

Langat 76 istuimessa 70 ovat lähellä toisiaan ja melkein koskettavat lähellä tangenttikohtaa olevissa kohdissa, joissa niiden välinen etäisyys Dl, kuten kuviossa 39 on esitetty, voi olla niinkin pieni kuin nolla, ja jossa kokonaisetäisyys ulkosivusta ulkosivuun on Tl. Muovipäällyste 79 muodostaa sillan, joka kiinnittää langat 76 yhteen kohdassa 281 päällysteen paksuuden ollessa t.

Kuion 38 oikeanpuolimmainen osa esittää, mitä tapahtuu, kun tuoli 70 venyy, esimerkiksi sille istuttaessa. Vasemmassa osassa oleva pituus LI venyy pidemmäksi pituudeksi L2oikeanpuolimmaiscssa osassa. Vasemman osan leveys W1 kasvaa myös leveydeksi W2 oikeanpuolinmiai-sessa osassa. Etäisyys Dl vasemmassa osassa on venynyt siten, että siitä tulee etäisyys D2 oikeassa osassa, ja etäisyys Tl on venynyt etäisyydeksi T2. Täten nähdään sillan tai yhtymäkohdan 281 tärkeys ja muovin 79 venyvyyden tärkeys tässä sillassa tai yhtymäkohdassa 281. Tämä liittyy luonnollisesti myös muovipäällysteen 79 paksuuteen 7.

Λ-Ί .f. ΛΪ . . s 20 613 97

Vilkaisu istuimeen 70 saattaisi johtaa päättelemään, että pinnan konfiguraatio olisi kudoksellisesti epämukava. Kuitenkin tämä päätelmä olisi erehdys, sillä istuin 70 toimii eri tavoin kuin saattaisi ensin päätellä seuraavista syistä: (1) Tyypillisessä alueessa olevan langan ottama keskimääräinen tila (so. 17 - 75 %) on niin suuri, että ihmisen takapuoli saa tukea keskittämättä kuormaa liian paljon. Päinvastoin jos lanka ottaa vähemmän kuin noin 17 % pinta-alasta (esimerkiksi 14,4 % kuvion 2 alasta amerik- ' kalaisessa patentissa 2,803,293), istuin olisi kudoksensa puolesta epämukaava.

(2) Tyhjät välit muodostavat ainakin 2 % istuimen alasta, jotta saataisiin riittävä ilmankierto, ja tyhjät tilat ottavat suositellusti istuinalasta paljon enemmän aina noin 75 % asti.

(3) Lanka 76 ei ole paljas pelkkä metalli, joka olisi hyvin lämpöä johtava ja sen vuoksi epämiellyttävä ja epämukava. Lanka 7G on riittävästi päällystetty muovilla 79, jonka lämmönjohtavuus on alhainen; siten sen päällä on miellyttävä ja mukava istua.

(4) Päällystys 79 on Shore A-durometrin arvoalueella (45-90), joka ei ole liian kova eikä liian pehmeä; itse asiassa päällystyksellä on taipumus itse antaa jonkin verran tyynymäinen vaikutus ja sen vaikutus silloissa 281 lisää mukavuutta. Ilman tätä istuin 70 saattaisi olla liian kova tai liian pehmeä.

(5) Edellä tarkastellun kaksisuuntaisen venymisen ansiosta istuin automaattisesti mukautuu ääriviivoihin tarjoten mahdollisimman vähän vastusta ihmisen takapuolelle. Ilman tätä kaksisuuntaista venymistä istuin 70 saattaisi tulla yhä epämukavämmäksi.

Lankojen kitkakiinnittäminen kehään (kuviot 6-10)

Vaikkakin voidaan käyttää useita laitteita jousen 76 kiinnittämiseen kehään 71, eräät näistä ovat luonnollisesti toisia parempia. Suosi-tummuus riippuu useista tekijöistä, kuten valmistajien mahdollisuuksista ja valinnoista, asiakkaiden antamista yksityiskohdista ja erilaisista kustannustekijöistä ja vaadituista pääomalaitteista.

21 61397

Eräässä halutun tyyppisessä kiinnittämisessä käytetään kitkalukko-periaatetta, kuten on esitetty kuvioissa 6-10. Tässä muodossa kehässä 71 on päätykappaleet 72 ja 73, jotka ovat käytännöllisesti katsoen putkimaisia; ne voivat olla tehdyt kiinteänä putkena, mutta suositellusta, kuten piirustuksissa on esitetty, kumpikin kappale 72 tai 73 on avoin putki, joka voi olla tehty kääntämällä ohut metalliliuska käytännöllisesti katsoen ympyrän muotoiseksi. Kuten on esitetty, kappaleessa 72 tai 73 on litteä pohjaosa 90, joka on rei’itetty tietyin välimatkoin siten, että muodostuu reikiä 91, ja sivuja 92 ja 93, jotka kulkevat esimerkiksi noin 30° kulmassa. Voidaan helposti suunnitella koneita näiden valmistamista varten joko panosmaisesti tai olennaisesti jatkuvalla tavalla siten, että kappaleet 72 ja 73 voidaan tehdä pitkinä liuskoina, jotka on leikattu halutun pituisiksi.

Kuten nähdään vertaamalla kuvioita 7 ja 10, kappaletta 73 voidaan pitää samana kuin kappaletta 72, joten ne ovat raversiibeleitä; ts samaa kappaletta voidaan käyttää kummassakin suunnassa ja kehän molemmissa päissä. Luonnollisesti on mahdollista taivuttaa kääntäen toiseen suuntaan, mutta mitään tällaista kääntämistä tai suunnanmuutosta ei tarvita, kun sivut 92 ja 93 tehdään, kuten on esitetty.

Sarja sivuaukkoja tai reikiä 94 muodostavat tulotien langanpäälle 77 tai 78. Langan pää 77 tai 78 asetetaan reikään 94 ja sen jälkeen liikutetaan pitkin kappaletta 72 tai 73, kunnes se pysähtyy tarttumalla yhteen sivuun -$2 tai 9 3. Sisäänasetettuna lanka 76 painaa sivua 92 (tai 93) painevoiman avulla, mutta kun se tarttuu kaukaisemman sivun 93 .(tai 92) päähän, se voi edetä enempää. Täten varmistutaan täsmällisestä paikalleenasettumisesta ja tämä voidaan tehdä siten, että muodostuu automaattisesti halutut lankojen 76 tangenttikohdat toistensa kanssa ja kehän 71 sivukappaleen 74 ja 75 kanssa. Kun lan-ganpää 77 tai 78 on asetettu sisään, sitä ei voida vetää pois, koska i poisvedettäessä alaspainunut sivu 9 2 (tai 93) kaivautuu lankaan 7G ja estää liikkeen ulospäin. Tarkoitus on estää kaikki langanpäsn 77 tai 73 ja kappaleen 72 tai 73 välinen suhteellinen liike kokoamisen jälkeeft. Lankaa 76 voidaan liikuttaa alaspainetun sivun 92 poikki konti pysäytyssivua 93, mutta sitä ei voi liikuttaa vasten sivua 92 sen jälkeen, kun se on viety sisään. Kuten kuvioissa 7-10 oxi esitetty, liike voi tapahtua jompaan kumpaan suuntaan täsmälleen samalla vaikutuksella; se voi luonnollisesti tapahtua vastakkaisiin suuntiin itki.···: ti ·· .ϊϊ 22 61 397 kehän 71 vastakkaisissa päissä. Täten langat 76 on lukittu valmiiseen kehikkoon kitkan avulla keksinnön tässä muodossa. Muovipäällys-tys 79 peitetään sen jälkeen, kun tämä yhdistelmä on valmis.

Kehän ja jousilankojen kiinnittäminen vastushltsauksella (kuviot 11-13)

Kuviot 11-13 esittävät kehän päätykappaleen 95 käyttöä, joka kappale on käännetyn kanavan tai U-muotoinen ja jossa on vastushitsattuja paksunnoksia 96, joita vasten langanpäitä 77 tai 75 liikutetaan. Lankaa 76 varten käytetään sisääntuloreikää 97. Voidaan käyttää erilaisia pysäytyslaitteita tai pysäytin voidaan yksinkertaisesti muodostaa koneen avulla, joka asettaa jousilangan 76 reiän 97 läpi käännetyn kanavan muotoiseen kappaleeseen 95. Joka tapauksessa, kun jousilangan pää 77 on asetettu sisään, se pidetään paikallaan väliaikaisesti samalla kun vastushitsausta suoritetaan siten, että paksunnokset 96 itse asiassa tulevat jousilangan 76 ja jousilanka 76 tulee kanavan 95 osaksi pitäen kehän ja langan yhdessä yhtenä kappaleena. Vastus-hitsaukset voidaan tehdä yksi kerrallaan tai ne voidaan tehdä kerralla koko päätykappaleelle 95 tai kumpiakin päitä varten kerralla.

Tässä keksinnön muodossa yhdistelmää 70 ei pidä yhdessä ainoastaan muovipäällystys 79, vaan myös sen hitsaus kummassakin päässä. Muovi-päällystys 79 tehdään luonnollisesti hitsaamisen jälkeen.

Säppikiinnitys (kuviot 14 ja 15)

Kuvioissa 14 ja 15 esitetyssä rakenteessa käytetään säppityyopistä kitkakiinnitystä. Tässä tapauksessa kehäkappaleessa 100 on jousimainen rakenne, joka on tehty kanavan muotoiseksi, jossa on jousihuulet 101 ja 102, jotka ovat lähempänä toisiaan kuin mitä on lankojen 76 paksuus. Vaikkakin tyypillisesti metallista, kappale 100 voi olla tehty muovista. Huulet 101 ja 102 levitetään erilleen, kun jousilanka 76 asetetaan sisään alemmasta päästä sivuraon 103 avulla. Sen jälkeen, kun langanpää 77 on asetettu sisään, se näpsäytetään paikalleen eikä sitä voida vetää takaisin, koska kehähuulet 101 ja 102 pidättävät sitä. Voidaan tehdä pysäyttimiä pienillä rei'illä tai kohoumilla, jotka rajoittavat langanpään 77 kulkutietä tai tämä voi olla täysin tarpeetonta johtuen reikien tai aukkojen 103 käyttämisestä, jotka estävät langan 76 rajoittamattoman liikkeen, joka aukko 103 on juuri niin suuri, että jousilangan pää 77 voidaan pistää keiiään 100. Jälleen 23 61397 tämän jälkeen yhdistelmä upotetaan muoviin 79.

Toinen kitkalukko ja yksikön kiinnittäminen puclikehykseen (kuviot 16-20)_______________

Kuvio 16 esittää, kuinka metallista tai muovista oleva putkimainen kehän päätekappale 105 muodostetaan, jotta saataisiin sarja reikiä 106, jotka ottavat vastaan jokaisen jousilangan 7G päät 77 tai 73. Putki 105 muodostetaan suurin piirtein vastapäätä ja pituussuunnassa erilleen rei'istä 106, jotta saataisiin sivut 107 ja samalla pysäyt-timet 108, jotka rajoittavat jousilangan päiden 77 liikettä putkimaisen kappaleen 105 sisällä. Putken sisäosa 109 voi sopia tiiviisti langanpään 77 ympärille eikä ehkä ole olemassa mitään muuta kit-kapidätyslaitetta kuin tämä. Kuvio 17 osoittaa, että putki 105 muodostaa tiiviin kitkasovitteen langanpään 77 kanssa siten, että kitka pidättää langanpään 77 liikkumasta edestakaisin ja langanpa! 77 tarttuu seuraavan sivun 107 päähän 108 estäen liikkeen edelleen ja toimii pysäyttimenä. Muovipäällyste 79 estää myös putken 105 ja langan 76 välistä suhteellista liikettä. Haluttaessa voidaan käyttää joitakin apukeinoja, kuten hitsausta.

Kuvion 16 putkimaisessa päätekappaleessa 105 on esitetty myös olevan riippuvat korvakkeet 110, joissa on aukko 111, jonka läpi sopivat ruuvit 112 tai pultit tai niitit voivat kulkea yksikön 70 kiinnittämiseksi tuolin kehyskappaleeseen 65, 66, 67 tai 68. Esimerkiksi kuten kuvioissa 10 ja 18 on esitetty, ruuvi 112 voi yksinkertaisesti kulkea korvakkeen 110 läpi aukkoon 113, joka on putkimaisessa metallisessa kehyskappaleessa 67.

Kuvio 19 esittää toista tapaa, jossa samaa kehäkappaletta 105 voidaan käyttää.!Tässä tapauksessa putkimainen metallinen tuolin kehys-kappale lli+t on varustettu yläaukoilla 115, jotka ottavat vastaan kokonaisen, korvakkeen 110, ja ruuvi 112 pistetään sisään tämän kappaleen llä «jivusta kulkien 116 ja sivussa 110 olevan aukon 111 läpi pitäen ne paikallaan.

Samanlainen tapa on esitetty kuviossa 20, jossa käytetään samaa ke- hyskappaletta 105 tuolin puisen kehyskappaleen 117 kanssa ruuvin 112 kulkiessa puun läpi aukkoon 111. Voidaan tietysti käyttää erilaini c S ·.

21l 61397 siä muita kiinnitystapoja.

Yhdistetyn tyyppinen kehä, jossa kitkalukko (kuviot 21-24)

Toinen tapa kiinnittää jousilangat 76 kehään 72 on esitetty kuvioissa 21-2*+. Näissä on esitetty litistetty metallista tai muovista oleva kanavamainen kehän päätekappale 120, jossa on ylempi litteä osa 121 ja alempi litteä osa 122. Kitka pidättää langanpään 78 paikallaan sivun 123 avulla, joka on osittain lävistetty ulos ja taivutettu ylös alemmasta osasta 122. Langanpää 73 pidetään myös pysaytintä 12*4 vasten kehän päätekappaleesse 120. Täten on muodostettu sekä kitkapidätyssivu 123 että pysäytin 124 sarjan avulla osittain lävistettyjä ulospäin taivutettuja kappaleita, joiden pysäytinosa 124 on syvempi kuin sivu 123. Vaikutus on esitetty kuvioissa 22 - 24, kuvion 22 esittäessä lopullista asentoa, jossa langanpää 78 kulkee pidätyssivun 123 yli eikä voi palata takaisin. Kuvio 23 esittää ensimmäistä sisäänasettamista ja kuvio 24 esittää sivukappaleen 123 puristumista ja litistymistä langanpään 73 kulkiessa sen yli, mikä johtaa kuvion 22 mukaiseen lukitukseen.

Kuvio 21 esittää myös muunneltua muotoa kehän sivukappaleesta 125. Kehäkappale 125 ei ole suora, kuten sivukappaleet 74 ja 75, vaan kaareva polveileva kappale. Tässä tapauksessa sen muoto on erilainen kuin lankojen 76 ollen olennaisesti sinikäyrä, joka täyttää suuren osan langassa 76 olevista koloista, jotka muutoin olisivat täyttämättömiä; sen vuoksi vaikkakin polveileva kehäkappale 125 ei jätä esille suuria ulkonemia, jotka olisivat esillä, jos kappaletta 125 ei olisi. Sen sijaan esillä olevat ulkonemat ovat suhteellisen lyhyitä eikä niillä ole taipumusta tarttua vaatteisiin. Kaikki tämä päällystetään jälleen muovilla 79.

Kuvio 20 esittää myös polveilevaa lankaa 126, jonka pituus ja muoto eroavat muista langoista 76. Langan 126 tarkoituksena on muodostaa kappale, jonka värähtelyominaisuudet eroavat lankojen 76, 76a jne. ominaisuuksista. Tämän tarkoituksena on vaimentaa ponnahduksia, joka ominaisuus tavallisesti havaitaan välttämättömäksi kuljetusis-tuimessa. Langat 76, 76a jne., joilla luonteenomaisesti on yksi värähtelytaajuus, on kiinnitetty yhdistelmässä lankaan 126, jolla on erilainen värähtelytaajuus ja siten on voimakkaasti muunnettu :??· e Λ 25 61 397 yhdistelmän 70 ponnahdusominaisuuksia ja jopa poistettu ne· kokonaan.

Toinen kehämuoto ja kiinnittämismuoto jousikappaleiseen (kuviot 25--27)

Kehällä, olevia muotoja on käytännöllisesti katsoen rajattomasti.

Kuvio 25 esittää kehän 130 kulmaosaa, jossa toinen sivukappale 131 on yhtenäinen päätekappaleen osan 132 kanssa, mikä voi määrittää koko kehän päätekappaleen. Saman metallisen lankatyypin toinen kappale on esitetty viitekohdassa 133 yhdensuuntaisena kappaleen 132 kanssa mutta siitä erillään pitkin molempia sivukappaleita 131. Kappale 132 ja 133 pidetään yhdessä vastushitsaamalla ne viitekohdassa 139 kolmanteen kehän pääteosaan 134. Kehän pääteosassa 134 on kaksi litteää osaa 135 ja 136, jotka koskettavat kappaleita 132 ja 133, ja näiden litteiden osien välissä on avopäinen putkimainen osa 137, joka ottaa vastaan langanpään 78 aukkosarjan 138 läpi. Kappaleet 78 työnnetään aukkojen 138 läpi osan 137 sisäosaan ja painetaan pysäyttimeen 139.

Sen jälkeen yhdistelmä, jota kappaleiden joustavuus pitää yhdessä, upotetaan elastomeeriin 79. Upottamisen jälkeen yhdistelmä voidaan liu'uttaa onttoon kehyskappaleeseen 140, joka voi olla tuolin tai istuimen kehyksen yhtenäinen osa ja jossa on jatkuva rako 141, joiden läpi langat 76 kulkevat. On huomattava, että langat 76c, jne. ovat suurempia kuin langat 76a ja 76b. Tämä tekee mahdolliseksi käyttää raskaampia lankoja kohdissa, joissa on suurin istuinpaine, ja kevyempiä lankoja etureunassa, jossa liian jäykät langat voivat olla epämukavia. Tämä myift vaimentaa ponnahduksia, koska langat, joilla on erilainen värähtelytaajuus, ovat toistensa vieressä yhdistelmässä.

Tämän yhdistelmän aliyhdistelmä, jossa on pyöreä kehä (kuvio 28)

Vaikkakin tavalJL^sesti kaikkein toivottavin on suorakulmion tyyppinen kehä, kuten kehä 71, näin ei ole aina asianlaita. Se voi olla tehty puolisuunnik^apa muotoiseksi tai muun muotoiseksi. Kuviossa 28 on esitetty yhdistelmä 143 esimerkkinä siitä, mitä voidaan tehdä. Yhdistelmässä 143 on pyöreä, ts. käytännöllisesti katsoen ympyrän muotoinen kehä 144, joka on jatkuva ja joka on kiinnitetty, esimerkiksi hitsaamalla, sarjaan jousikappaleita 76, jne. Kiinnittämisen jälkeen yhdistelmä upotetaan elastomeeriin tai muoviin valmiin yhdisteinhän 143 muodostamiseksi. Muovi 79 liittää taas jousilankakappaleet 76 yhteen ja edelleen auttaa niiden kiinnittämistä pakolla kehään 26 61 397 144 ja sen ympäröimistä vaikkakin kiinnittäminen on riittävä ilman sitä. Varma kiinnittämistapa on suoraan hitsaamalla, tässä tapauksessa, millä tahansa sopivan tyyppisellä hitsauksella, pistehitsauksella, täsmähitsauksella tai millä tahansa muulla tavalla. Vaikkakin kehä 144 on ympyrän muotoinen, sitä ei pidä pitää litteänä kehänä.

Se on jälleen tehty samaan yleisesti katsoen sylinterimäiseen muotoon kuin missä yksikkö 70 on esitetty kuviossa 2, mutta yhdistelmä 143 on levitetty ulospäin ja jonkin verran litistetty, mutta ei täysin, kuviossa 28, jotta esitettäisiin miltä se näyttää tuolikehyksen päälle asennettuna mutta tästä tulisi ymmärtää ja muistaa, että koko yhdistelmä on taaskin sylinterimäinen segmentti, jonka päät melkein kohtaavat ennen litistämistä.

Keksinnön mukainen kehätön yhdistelmä (kuvio 29)

Kuvio 29 esittää keksinnön mukaista yhdistelmää 145, jossa ei ole minkäänlaista kehäkappaletta. Lankakappaleet 75, 76a, 76b... 76n ovat myös kiinnitetyt yhteen lähellä päitään, mutta tässä tapauksessa ei niissä, sarjalla vastushitsattuja liitoksia 146, 146a.... 146n. Tämä kiinnittäminen on tehty ainoastaan yhdessä kohtaa kutakin päätä. Tämä metallihitsin käyttäminen, jossa yhdistetään langat yhteen, tässä tapauksessa kahdessa kohtaa, lähellä kumpaakin päätä mutta siitä jonkin matkan päässä, on jälleen luja kiinnitystäpä. Koska kaikilla kappaleilla 76, 76a jne. on sama kaarimainen käyrä, ne pysyvät helposti yksikkönä kuvion 2 esittämässä yleismuodossa, kuvion 29 esittäessä yhdistelmää 145, joka on litistetty muotoon, jossa se olisi valmiissa istuimessa.

Tässä tapauksessa langoissa 76, 76a, 76b ..... 76n on vapaat päät 77 ja 78, jotka voidaan asentaa kiinnityskappaleisiin, jotka on tehty itse tuolin kehykseen, tai voidaan käyttää kappaleita, jotka puristavat nämä tuolin kehykseen, tai muita kiinnitystapoja voidaan käyttää. Hitsaamisen jälkeen yhdistelmä upotetaan kokonaisena muoviin, jotta saataisiin lankojen 76 päällystys 79 ja jotta saataisiin sidokset eri lankojen väliin.

Nähdään, että tässä tapauksessa sarja hitsejä 146, 146a.... 146n sekä langat 76, 76a....76n itse asiassa muodostavat olennaisesti kehän, joka tässä tapauksessa on erikoiskehä siinä suhteessa, että ar* .ίϊ „ 61397 se on tehty sarjasta lankasegmenttejä 76, 76a jne., jotka ovat samalla viivalla toistensa ja hitsiliitosten 146 kanssa. Yksikkö 145 on kuitenkin yhdistelmä ennenkuin se on asennettu tuolikehyksen päälle. Se voidaan laivata yhdistelmänä ja sitä pitävät yhdessä hyvin vahva metallinen tapa sekä muovi 79.

Suoralankaiseen kehään hitsattu yhdistelmä Ckuvio 30)

Kuviossa 30 on esitetty osayhdistelmä 150, jossa langat 75, 76a 75b, jne. on hitsattu kehään 152, jossa on sivuosat 153, suoraan pääte-osaan. Hitseet sijaitsevat kohdissa 154, 154a, 154b.... Langan päät: 78 on esitetty tässä olevan kehäkappaleen 151 ulkopuolella ja niitä voidaan käyttää kiinnittämiseen tai ne voidaan katkaista pois haluttaessa- ja suorittaa kiinnittäminen sen jälkeen kehäosan 151 avulla.

On tarkoitus, että yksikön 150 sama sylinterimäinen muoto ymmärretään, kuten aikaisemmissa piirustuksissa, sillä yhdistelmä 150 on jälleen olennaisesti sylinterimäinen segmentti, joka täytyy litistää ulospäin, kun se asennetaan tuolikehyksen päälle. Koko yhdistelmä 150 päällystetään muovilla 179, sen jälkeen kun hitsaus on suoritettu loppuun.

Toinen yhdistelmämuoto, jossa jouset on hitsattu kehään (kuvio 31)

Kuviossa 31 esitetyssä yhdistelmässä 155 on kehä 156, jossa on esitetty olevan pääteosa 157 ja sivuosa 158. Kehä 156 voi olla jatkuva. Osasto 157 on varustettu sarjalla ulospistäviä osia 158, joihin lan-ganpäät 78 hitsataan yhtymäkohdissa 159 millä tahansa sopivalla hit-saustavalla. Kehä 151 käsittää hitsatun rakenteen ja sen jälkeen kun kokonaisuus on hitsattu, se jälleen päällystetään muovilla 79.

Muunneltu tuolimuoto (kuviot 32 ja 33)

Kuvio 32 esittää tuolia 160, johon kuuluu istuinyhdistelmä 160 ja selustayhdistelmä 162. Selustayhdistelmä 162 on olennaisesti samanlainen kuin yhdistelmä 70A paitsi kahta poikkeusta. Ensiksikin kehys-kappaleet 163 ja 164, joihin se on kiinnitetty, kulkevat pikemminkin vaakasuorassa kuin pystysuorassa; toinen poikkeus on se, että yhdistelmässä 162 on kehän päätekappaleet 165 ja 166, ja nämä luonnollisesti kulkevat vaakasuorassa siten, että ne voidaan kiinnittää kehys-« «.

' ! -Vi 28 61 397 kappaleisiin 163 ja 164, mutta tässä erityistapauksessa esimerkkimaa-sesti ei ole olemassa mitään kehän sivukappaleita, jotka vastaavat yhdistelmän 70 kappaleita 74 ja 75 kuviossa 2. Sen sijaan langat 76 ovat vapaina molemmilla sivuilla. Koska ne ovat tuolin sivuilla, on vähemmän todennäköistä, että ne tarttuvat vaatteisiin ja ne voidaan jättää alkuperäiseen tilaansa. Tässä yhteydessä on kuitenkin tarkoitus peittää ne kankaalla 167 siten, että ne eivät todella ole esillä eivätkä muodosta näinkään suurta vaaraa.

Istuinkappale 161 on periaatteessa samanlainen kuin kappale 162 selustaa varten, mutta siinä on tärkeä ero. Samankaltaisuudet ovat siinä, että langat ovat vapaina kummallakin sivulla, mutta istuin on päällystetty kankaalla ja että siinä on päätekappaleet 170 ja 171, jotka on kiinnitetty tuolin kehyskappaleisiin 168 ja 164. Ero on s'iinä, että käytetään taivetta 172, joka on terävä taive erillään kehäkappaleesLa 171 mutta suhteellisen lähellä sitä. Tämä taive 172 toimii siten, että (1) se antaa tuolille sen pitkittäisen istuinkuvion, joka selvästi eroaa kuviossa 1 esitetyn tuolin sivuttaisesta kuviosta ja jonka joustavuus etuosassa on erittäin toivottava, ja (2) se myös muodostaa korostetun käyrän etureunaan, joka tekee tuolin mukavammaksi kuin jos sitä ei olisi.

Toinen tuolin pitkittäinen istuinjärjestely (kuviot 34-36)

Kuviossa 34 on.esitetty tuoli 175, jossa on istuinyhdistelmä 176, ja selustayhdiätelmä 162, kuten tuolissa 160. Ero istuinyhdistelmän 176 ja istuinyhdistelmän 161 välillä on siinä, että istuinyksikössä 176 on nk. "kalansuurakenne”, jossa on kaksi taivetta 177 ja 178 etu-reunan 179 vieressä. Takimmainen kehäkappale 170 on sama kuin tuolissa 160. Kalansuurakenne antaa lisää joustavuutta ja mukavuutta ja eKäät; valmistajat pitävät sitä toivottavana.

Kuvio 36 esittää kuinka kehäkappaleet 170 ja 160 voidaan kiinnittää yhteen vaakasuoraan kehyskappaleeseen 164 pidikkeen 180 avulla, joka ottaa vastaan molemmat nämä kappaleet ja jossa on pari korvak-keita 181 ja 182, jotka on kiinnitetty kehäkappaleeseen 164 ruuvin 183 avulla, joka kulkee kehyskappaleessa 164 olevan aukon läpi ja korvissa 181 ja 182 olevan aukon 185 läpi, jotka korvakkeet ovat suurin piirtein suorassa kulmassa ruuviin 183 nähden. Kiinnitystäpä on samanlainift' -fiuÄn jo on esitetty aikaisemmassa piirustuksessa paitsi, 29 61 397 että tässä on samanaikaisesti kiinnitetty sekä istuin 176 että selusta 162. On myös huomattava, että tässä tapauksessa selkäkappalu 162 on tehty kaarevaksi pikemminkin eteenpäin kuin taaksepäin, koska käytetään kahta yhdensuuntaista kiinnitystukea, jotka molemmat ovat vaakasuoria· pystysuorien asemesta.

Yhdistekäyräinen (Compound Curve) tuoli (kuviot 37 ja 38)

Kuvioissa 37 ja 38 on esitetty tuoli 190. Tässä tuolissa käytetään hyödyksi samoja yhdistelmiä 70 ja 70A, joita jo on tarkasteltu istuimena ja selustana. Ero tässä tuolissa on siinä, että kehys on konstruoitu siten, että selustaan ja istuimeen muodostuu yhdistetty käyrä. Täten etujalat 191 ja 192 muuttuvat kehyksen sivukappaleiksi 193 ja 194 suhteellisen leveäsäteisten mutkaosien 195 ja 196 kautta, ja kehyksen takakappaleessa 197 ja 198 on myös ylemmät osat 199 ja 199a, jotka ovat kaarevia. Seurauksena on, että kun istuinyhdistelm" 70 on asennettu, siinä on etuosa, joka on kaareva tuolin kehyksen suuntaan, kun taas samaan aikaan se kaareutuu kehyskappaleiden 193 ja 194 välillä ja samoin on asianlaita seluskappaleen suhteen. iJämä yhdistekäyrät lisäävät mukavuutta johtuen sopivammasta ääriviivasta. Suorat osat tuolin etureunassa muuttuvat äkillisesti jaloiksi ja ovat todennäköisesti epämukavia ja kaareva osa parantaa tätä osaa ja poistaa terävän muutoskohdan sikäli kuin tämä vaikuttaa istujaan.

Keksinnön periaatteita taittotuoli (kuviot 40 - 42)

Kuvioissa 40 ja 41 on esitetty taittotuoli 200, jossa on istuin 201 ja selusta 202, jotka voivat olla tehdyt yksiköistä 70 ja 70A, jotka suoritusmuodoin esittävät keksinnön periaatteita. Taittotuolissa 200 on pari kehyksen sivukappaleita 203, jotka tukevat istuinta 201, pari taaimmaisia jalkakappaleita 204, jotka ulottuvat tuolin 200 etuosaan, ja pari etummaisia jalkakappaleita ja selustan kehyskappa-leita 205, jotka tukevat tuolia 202.

Kuviot 40 ja 42 esittävät keksinnön merkittävää tunnusmerkkiä. Istuin 201 on kaareva ylöspäin ja selusta 202 on kaareva taaksepäin siten, että kun tuolit 200 taitetaan, istuin 201 voi sopia istuimen 202 sisään, kuten kuviossa 41 on esitetty. Tämä tekee mahdolliseksi taittaa tuoli 200 hyvin tiiviisti siten, että tuolin 200 paksuus 30 61 397 tällaisten taittotuolien mudostanassa tilassa ei tarvitse olla suurempi kuin kehyksen paksuus.

Tämän tiiviin pinottavuuden tunnusmerkkiä voidaan soveltaa myös ei-taitettavassa, mutta tiiviisti pinottavassa tuolissa (vrt. amerikkalainen patentti 26,701), jossa istuimet makaavat tiiviisti istuinten päällä ja selustat painuvat tiiviisti seluksiin.

Eräitä taittotuolin osan piirteitä on havainnollistettu myös kuvion M-2 kaaviollisesssa esityksessä. Kuviossa näkyy, että istuin 201 voi olla kaarevuudeltaan pienempi kuin selusta 202 ja useimmissa esimerkeissä tämä muodostaa mukavamman tuolin 200 kuin jos niiden kaarevuus olisi tehty ainoastaan toisiiinsa sopimista silmälläpitäen. Selustan koveruuden tulisi olla yhtä suuri tai suurempi kuin istuimenj ts. istuimen 201 kaarevuussäde on suurempi kuin selustan 202 kaarevuus-säde. Selusta 202 voi vaihdella siten, että sen säde on yhtä suuri kuin istuimen 201 säde, tai sen säde voi olla jopa puolet istuimen 201 säteestä, jotta saataisiin sekä mukavuus että riittävä taittu-miskyky. Tietysti kun käyrät ovat erilaisia, pinoaminen voi olla jonkin verran vähemmän tiivistä, mutta tämä on haitta, jota on punnittava sitä toista haittaa vasten, että istuimet ja selusta ovat epämukavia istuttaessa. Kuviossa 42 on esitetty toinen keksinnön ainutlaatuinen tunnusmerkki. Istuinkappaleen 201 lakikorkeus on välillä 0,64 -2,54 cm. Kun istuin 201 taitetaan selustaan 202, sen alasivu 206 -kuten myös yläpinta 207 - sopii selustan 202 jänteen 208 sisälle.

On suositeltavaa, että selustan 202 kaarevuussäde R3 on pienempi kuin kaaren laen 201 kaarevuussäde R4. Suositeltu säde R3 on 27,9 - 38,1 cm ja suositeltu R4 on 83,8 - 222 cm 43,2 cm:n jännevälein.

Eräitä useita lankakuvioita, jotka ovat mahdollisia tässä keksinnössä (kuviot 43-51)_<__

Olennaisesti rajaton määrä lankakuvioita on mahdollinen tässä keksinnössä. Tähän asti esitetty kuvio langalla 76 on hyvin hyvä kuvio, mu ti<ft se ei ole ainoa hyvä, jota voidaan käyttää. Kuvioita voidaan käyttää rakenteellisten piirteidensä johdosta, johtuen valmistusmuka-vuudesta tai muotojensa vuoksi. Eräät näistä seikoista ilmenevät esitetyistä valituista muodoista ja kaikista niistä nähdään, että langat ovatpa ne sitten yhdensuuntaisena kuviona tai vuorottaisina kuvioina, koskett^i^a^t ..toisiaan ainakin kerran rengasta kohti; koskettaminen 3i 61397 voi tapahtua toistensa tasolla samassa tasossa tai se voi -tapahtua tasojen mennessä toistensa yli, vaikka yksikkö on yhä olennaisesti samassa tasossa. Kuvio 43 esittää lankaa 211, jossa on vinyylipääl-lystys 212, ja viereistä lankaa 213, jonka päällä on myös vinyyli-päällystys 212. Langat 211 ja 213 on taivutettu samaan kuvioon, mutta asetettu vuorottaisesti siten, että toista on käännetty 130° toisen suhteen; sen sijaan, että jokainen lanka 211 olisi tarkalleen yhdensuuntainen viereisen lankansa 213 kanssa, niiden polveilut ovat vastakkaisen suuntaisia ja saadaan aikaan vuorotteleva vaikutus. Vuorottelu voi antaa eräitä mielenkiintoisia design-tapoja, kuten tässä on esitetty. Yhden renkaan pituus on merkitty piirustukseen, ja nähdään, että rengas on melko pitkä osaksi johtuen vuorottaisuudesta ja osaksi itse lankakuviosta. Täten langassa 211, joka alkaa vasemmanpuoleisesta päästä, on pitkä pystysuora osa 214, sen jälkeen vaalea-suora osa 215, jota seuraa lyhyt pystysuora osa 216, sen jälkeen on vaakasuora osa 217, jonka pituus suositellusti on sama kuin osan 215. Osaa 217 seuraa osa 218, joka on yhtä suuri pituudeltaan kuin osa 216 ja joka johtaa sen jälkeen toiseen osaan 219, joka on yhdensuuntainen osan 215 kanssa ja tämän kanssa samalla suoralla ja jonka pituus on jälleen sama. Osaa 219 seuraa osa 220, joka on pitempi kuin osat 216 ja 218, jonka pituus on yhtä suuri kuin osan 214 nostaen sen vuoksi langan 211 uudelle tasolle. Tätä seuraa vaakasuora osa 221, jonka pituus on sama kuin osan 215 ja joka on sen kanssa yhdensuuntainen mutta siitä erillään. Tätä vuorostaan seuraa lyhyt osa 222, jonka pituus on yhtä suuri kuin osan 218, mutta joka alkaa eri kohdasta, siten, että seuraava osa 223 ei ole samalla suoralla osien 215 ja 219 kans.sa. Toinen osa 2 24 on yhtä pitkä kuin osa 22 2 ja sitä seuraa osa 225 samalla suoralla yhtä pitkän osan 221 kanssa je tätä seuraa vuorostaan osa 214a, joka on identtinen osan 214 kanssa ja aloittaa uuden renkaan.

Langan 211 viereisen langan 213 kuvio on sama mutta päinvastainen siten, että langat 211 ja 213 koskettavat osissa 215 ja 219. Langat 211 ja 213 koskettavat toisia lankoja, joiden vieressä ne ovat, osissa 221 ja 225. hTämä koskettavat osat täesä tapauksessa ulottuvat koko leveydeltä ja muovipäällyste 212 peittää nämä osat samoinkuin yksittäiset langat.

Kuvio 44 esittää lankaa 230, jonka muoto on polveileva, ja viereistä identtistä lankaa 231, joita molempia peittää muovi 232. Yhden renkaan 32 61 3 97 pituus on tässä tapauksessa paljon lyhyempi. Langassa 230 on ylöspäin nouseva osa, jota kuvaavat kaksi melkein ympyrän muotoista osaa 233 ja 2·+, joiden säteet ovat siirtyneet, ja näitä meikein ympyrän muotoisia osia 233 ja 234 liittää yhteen sileä yhdyskäyrä 235. Kuvio on jälleen mielenkiintoinen ja rakennevaikutukset olennaisesti samat kuin jo on kuvattu.

Kuvio 45 esittää lankaa 240, joka on tehty samantapaiseen polveilevaan kuvioon kuin lanka 76. Viereiset langat menevät toistensa päälle siten, että lanka 240 on langan 241 päällä ja langat 242 alapuolella ja muovipäällyste 243 yhdistää kaikki langat. Tämä kuvio muodostaa pienen aukon 244 yli menevien osien läpi ja suuren aukon 245. Tämä muodostaa mielenkiintoisen kuvion ja on toinen tapa muodostaa yhdistelmä ja osoittaa, että lankojen ei tarvitse todellisuudessa koskettaa toisiaan tai olla identtisessä tasossa.

Kuvio 46 esittää lankaa 250 ja sen vierelitä lankaa 251 sekä muovipääl-lystettä 252. Kuvio esittää toisen tyyppistä neliöaaltomuotoista kuviota, joka on erilainen, ja jälleen on osoitettu renkaan pituus.

Kuvio 47 esittää toista kuvion muotoa. Tässä tapauksessa lanka 255 todella kulkee itsensä yli, jolloin muodostuu peräkkäisiä ympyröitä siten, että yksikään lanka ei itse asiassa ole yhdessä tasossa, vaikkakin konfiguraatio tietysti on olennaisesti tasomainen. Peräkkäiset langat koskettavat toisiaan.

Kuvio 48 esittää lankojen 260, 261 jne. ja muovipäällysteen 262 muodostamaa neliöaaltoista konfiguraatiota, jossa vaiheet kulkevat ylös ja alas.

Kuviot 49 ja 50 esittävät kulmamaista konfiguraatiota ja kahta saman langan 265 ja päällysteen 266 erilaista käyttöä. Kuviossa 49 viereiset langat kulkevat vastakkain siten, että muodostuu niiden väliin suuria tiloja, kun taas kuviossa 50 peräkkäiset langat ovat yhdensuuntaisia, jolloin muodostuu puolisuunnikkaita, jotka vuorottaisesti ovat käännetyt ylösalaisin (jokaisessa rivissä). Vaikutelmat ovat erilaisia mutta niissä käytetään samoja lankoja. On myös huomattava, että kuviossa 50 käytetään apulankaa 267; tämän langan 267 pituus ja muoto on erilainen ja siten sillä on erilainen värähtelytaajuus 33 61 397 kuin langoilla 265 ja siten se vaimentaa ponnahduksia.

Kuvio 51 esittää päällekkäin olevia lankoja 270, 271, joita peittää päällyste 272, joka kiinnittää langat 270 ja 271 yhteen, jolloin toinen lanka 270 kulkee viereisen langan 271 alta, joka vuorostaan kulkee sen viereisen langan 273 alta jne.

hämä ovat vain esimerkkejä siitä, mitä voidaan tehdä. Lukemattomat muut kuviot ovat mahdollisia.

Eräitä muita suoritusmuotoja

Kuvio 52 esittää tuolin 280 alempaa osaa, jossa tuolissa yhdistelmä 70 toimii istuimena, mutta joka on käännetty ylösalaisin kuvion 1 suhteen. Tämä rakenne on täysin käyttökelpoinen, vaikkakaan ei yleensä suositeltava. Tämä on yksinkertainen suoraan kulkeva muoto; so. istuin 70 on kovera kuperan asemesta.

Kuvio 53 esittää jakkaraa 285, jalat katkaistuna, jossa jakkarassa on jousi-istuin, joka on tehty yhdistelmän 70 avulla, joka on asennettu siten, että muodostuu kaksoiskaari, kovera kaari, joku on taivutettu ylemmäksi eli kuperaksi kaareksi sivulta nähtynä. Tämä istuin 70 asennettiin jakkaran 285 kehälle samalla tavoin kuin on kuvattu kuviossa 37.

Tämän keksinnön mukaisten istuinten ja selustojen ohuus on erityisen tärkeä. Täten päällystetyn langan paksuuden - joka on istuimen tai selustan paksuus - tulisi olla välillä 1/200 - 1/50 yhdistelmän 70 sylinterimäisen kaaren pituudesta, so. pituudesta, joka tulee olemaan istuimen tai selustan jänneväli.

Keksintöä koskevan alan ammattimiehille ovat ilmeisiä useat muutokset rakenteessa sekä keksinnön hyvinkin erilaiset suoritusmuodot ja sovellutukset poikkeamatta keksinnön hengestä ja alasta. Tässä yhteydessä esitetyt^elvitykset ja kuvaus ovat puhtaasti havainnollisia eikä niiden ole tarkoitus olla missään mielessä rajoittavia.

M! s .S 5

Claims (11)

61 397 34

1. Istuimen istuin- tai selkänojaosa (70), joka muodostuu joukosta kaarimaisesti polveilevia tai mutkittelevia metallisia jousilan-koja (76), joissa kaikissa on kaksi päätä ja jotka kaikki tulevat lähelle välittömästi sen vieressä olevaa lankaa usein toistuvin välein, ja ohuesta tuppimaisesta muovipäällysteestä (79), joka ympäröi mainittuja lankoja ja joka noudattaa lankojen polveilua tai mutkittelua sekä liittää langat toisiinsa kohdissa, joissa ne kulkevat toistensa läheltä siten, että päällyste muodostaa lankojen välisiä kiinnityssiltoja, tunnettu siitä, että jousi-langat ja päällyste on muodostettu sinänsä tunnetusti erillisenä istuinkappaleena tai selkänojakappaleena kiinnitysreunoissaan olevilla kiinnityselimillä (72, 73, 76, 77, 78, 95, 100, 105, 120, 140, 144, 151, 180) tuolin kehykseen asennettavaksi yksiköksi, joka ennen kiinniasentamista on sylinterimäisen kaaren (R^) muotoinen ja jonka kaarevuus (R2) jonkin verran oikenee yksikön ollessa asennettuna kiinni tuolin kehykseen, jolloin oikeneminen saa aikaan jousilankojen (76) jännittymisen pitkin madaltunutta sylinteri-kaarta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen istuimen istuin- tai selkänoja-osa, tunnettu siitä, että yksikön kiinnitysreunoissa on kiinteät kiinnityselimet (72, 73 jne.) mainitun tuppimaisen päällysteen (79) ympäröimänä, jotka kiinnityselimet tarttuvat tukevasti jousilankoihin (76) niiden päiden läheisyydessä ja estävät lankojen liikkumisen kiinnityselimiin nähden.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen istuimen istuin- tai selkänoja-osa, tunnettu siitä, että mainitut kiinnityselimet käsittävät parin yhdensuuntaisia, suoria yksikön reunakehän päätekappa-leita (72, 73) ja elimet (esim. 92, 93) niiden kiinnittämistä varten jousilankojen (76) päihin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen istuimen istuin- tai selkänoja-osa, tunnettu siitä, että mainitut kiinnityselimet muodostuvat kitkalukoista (92, 93, 94), jotka kiinnittävät jokaisen jousi-langan molemmat päät mainittuun reunakehän päätekappaleeseen (72, 73. ja estävät niiden takaisinvetämisen. 35 61 3 97

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen istuimen istuin- tai selkänoja-osa, tunnettu siitä, että mainitut kiinnityselimet muodostuvat joukosta hitsejä (96), joista jokainen hitsaa jousilan-gan (76) lähellä sen päätä mainittuun metalliseen reunakehän pää-tekappaleeseen (95).

6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen istuimen istuin- tai selkänoja-osa, tunnettu siitä, että mainitut kiinnityselimet muodostuvat tiukkasovitteisista putkimaisista kappaleista (100, 105, 120) mainittuina reunakehän päätekappaleina, ja jousielimistä (101, 102, tai 107 tai 123) jousilangan pään salpaamiseksi sen sisään.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen istuimen istuin- tai selkänoja-osa, tunnettu siitä, että päällysteen (79) Shore A durometrin arvo on välillä 45 - 90.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen istuimen istuin- tai selkänoja-osa, tunnettu siitä, että mainitun päällysteen (79) Shore A durometrin arvo on noin 75.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen istuimen istuin- tai selkänoja-osa, tunnettu siitä, että mainitun päällysteen (79) paksuus on noin 1/5 langan paksuudesta - noin langan paksuus.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen istuimen istuin- tai selkänoja-osa, tunnettu siitä, että voima, joka tarvitaan vetämään yksikön päät erilleen sen asentamiseksi tuolin kehykseen on 1,5 -30 kN.

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen istuimen istuin- tai selkänojaosa, tunnettu siitä, että istuinosa puristuu 2,5 - 7,6 cm, kun sen päälle istuu 68 kg painava henkilö. 36 61 397