FI61328C - Foerfarande foer foerbaettrande av jaemnheten i ytvikten hos en mineralullsmatta - Google Patents

Description

raSr^l ΓβΙ /«vKUULUTUSjULKAlSU ^-,700 lBJ vv utlAggninqsskript o I o <L o C ^ Patentti myönnetty 12 07 1932 vJSJy -Pateni rne-ddeiat ¥ (51) Kv.ik.VcT D 04 H 1/72, C 04 B 43/02 SUOMI—FINLAND (»> — PttMttiMekntnf 791311 (22) Hik*ml*p*Jvl — AraMcnlnftd*· 23.0^+.79 * * (23) Alkuptlvl — GIMfh«cadag 23.01+.79 (41) Tullut JulklMksI — Bllvlt offamllg 29 io 79

Patentti· ia rekisterihallitus .... . . . ,, ,. .

_ . (44) Nlhttvtkilpmon It kuuUulkaliun pvm. —

Patent· och ragisterstyraisan ' ' AmOkan vtla«d och utl.»krlfUn puMIctrtd 31.03.82 (32)(33)(31) Pyydetty ttuoiktu»—B«|W prlorktt 28.0l+. 78

Ruotsi-Sverige (SE) 7001+923-6 (71) Rockwool AB, Skövde, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Hans Brelen, Skövde, Stellan Dahlberg, Tidan, Ulf Äberg, Skövde,

Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Berggren Oy Ab (5l*) Menetelmä jolla parannetaan pintapainon tasaisuutta mineraali villa-matossa - Förfarande för förbättrande av jämnheten i ytvikten hos en mineralullsmatta

Mineraalivillaa valmistettaessa valmistetaan ensin sulate mineraali-raaka-aineesta. Sulatuslaitoksena voidaan käyttää kuilu-uuneja, ammeita, elektrodiuuneja jne. Kutakin raaka-ainesulatetyyppiä varten on yleensä olemassa yksi tai useita sulatuslaitoksia, jotka antavat teknisesti hyväksyttävän toiminnan. Muita sulatekoostumuksia ja käyttöolosuhteita varten voidaan taas käyttää muita sulatuslaitoksia. Mineraalivillaa valmistettaessa sulatteen annetaan jatkuvasti virrata yhden tai useiden kuidutuskoneikkojen luo. Kuidutuskoneik-kojenkin suhteen on olemassa lukuisia mahdollisuuksia, mutta kutakin eri tapausta varten on sopivien kuidutuskoneikkojen ja sopivien kui-dutusmenetelmien valikoima kuitenkin rajoitetumpi. Mineraalivillan valmistukseen käytettävistä kuidutuslaitoksista ovat yleisimpiä sellaiset, joissa käytetään pyöriviä kappaleita sinkoamaan ulos mineraa-livillakuituja yhdessä kaasuvirtojen kanssa mineraalivillan kokoamiseksi ja sen siirtämiseksi kokoomaelimen luo, joka tavallisesti on jatkuvasti liikkuva hihna.

Mineraalivillan valmistuksessa yleisesti käytetty laitos muodostuu kuilu-uunista, joka käyttää koksia pääasiallisena polttoaineena.

2 61 728

Kuilu-uuni panostetaan kyseisen mineraalin, esimerkiksi kiven ja koksin sekoituksella. Mineraali sulatetaan kuilu-uunissa koksin palamisen aikana kehittyvän lämmön avulla, kun puhallusilmaa puristetaan uunin alaosan sisään. Sulatetta virtaa jatkuvasti ulos uunin alaosan poistoaukon kautta. Sulate johdetaan sen jälkeen sulatuskou-rujärjestelmän avulla kuidutuskoneikon luo, joka tavallisesti muodostuu 2-4 niin sanotusta kehruupyörästä, jotka on asennettu kukin omalle vaaka-akselilleen oleellisesti samaan pystytasoon. Kehruupyörät on tällöin sovitettu siten,että sulate ensin osuu yhteen niistä, minkä jälkeen se heitetään toisen luo jne. Kehruupyöriltä sulate poistuu lukuisina lankoina, jotka muutetaan kuiduiksi keskipakovoiman avulla ja mahdollisesti myös kehruupyörien ympäri virtaavan ja niitä | enemmän tai vähemmän täydellisesti ympäröivän ilma- tai kaasuraon vai kutuksesta. Ilmavirran vaikutuksesta muodostuneet kuidut singotaan j pois kuidutuslaitoksesta. Sen jälkeen tapahtuu kuljetusilman ja \ mineraalivillan erotus johtamalla kuljetusväliaine sekä siihen jakau- i tunut mineraalivilla läpäisevää kuljetushihnaa kohti ja sen läpi. Tällöin kuljetusväliaine läpäisee kuljetushihnan, kun taas enemmän tai vähemmän mineraalivillatukoiksi paakkuuntuneiden mineraalivilla-kuitujen muodostamasta massasta muodostuu yhtenäinen mineraalivilla-raina kuljetusväliainevirtaa päin olevalle kuljetushihnan puolelle.

Perustava ongelma mineraalivillan valmistuksessa on ollut tasaisen ja ennalta määrätyn pintapainon aikaansaaminen mineraalivillarainaan. Mineraalivillarainasta valmistetaan nimittäin sen jatkokäsittelyn aikana mattoja, levyjä ja vastaavia, joilla on määrätyt paksuudet. Mineraalivillarainan pintapaino määrää siis täysin sen tiheyden, jonka lopulliset mineraalivillatuotteet saavat. Mineraalivillatuot-teiden tiheys vaikuttaa oleellisesti niiden ominaisuuksiin, mutta tietysti myös niiden valmistuskustannuksiin. Jos tietty tiheys on tarpeen valmiin tuotteen määrättyjen ominaisuuksien saavuttamiseksi, on taloudellisesti hyvin tärkeää, ettei tuote enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti saa tiheyttä, joka vaihtelee ja tällöin huomattavasti ylittää halutun tiheyden. Sen tähden pyritään siihen, että valmistetuilla mineraalivillatuotteilla olisi tiheydet, jotka ovat hyvin ahtaiden rajojen puitteissa. Tämä edellyttää vuorostaan vastaavien vaatimusten asettamista sen mineraalivillarainan pinta-painolle, josta mineraalivillatuotteet valmistetaan. Jos mineraali-villaraina nyt liikkuisi muuttumattomalla nopeudella ja mineraalivil- 61328 lan tuotanto samalla olisi muuttumattomalla ja ennalta määrätyllä tasolla, myös mineraalivillarainan pintapaino olisi muuttumaton ja ennalta nähtävissä. Mineraalivillatuotanto vaihtelee kuitenkin hetkestä toiseen. Tämä on johtanut siihen, että mineraalivillarainan kuljetusnopeutta on yritetty säätää siten, että mainittu vaihtelu kompensoitaisiin, niin että tuotannon pienentyessä rainan liikkeen nopeus olisi pienempi ja päinvastoin.

Tämä keksintö kohdistuu menetelmään, jolla parannetaan pintapai-non tasaisuutta mineraalivillamatossa, joka valmistetaan kuidutta-malla mineraalisulatetta kuiduttimessa johtamalla se kaasumaiseen väliainevirtaan, jota seuraavassa nimitetään ”kuljetusväliaineeksi", minkä jälkeen kuljetusväliaine ja sen kannattama mineraalikuitu-aine siirretään läpäisevälle kokoomahihnalle, jonka toiselle puolelle mineraalivilla lasketaan mineraalivillamaton muodostusta varten, samalla kun kuljetusväliaine saatetaan yhden tai useamman puhalti-men tai vastaavan avulla kulkemaan kokoomahihnan läpi, jolloin mitataan yksi tai useampi muuttuja, jotka ilmaisevat sellaisia ominaisuuksia, jotka vaihtelevat alaslasketun mineraalivillamää-rän mukaan, ja mittalukemat suoraan tai epäsuorasti siirretään säätölaitteeseen sen nopeuden määräämiseksi jolla kokoomahihna liikkuu sillä tarkoituksella, että syötetyn mineraalikuituaine-määrän ollessa suurempi kokoomahihna liikkuu nopeammin ja päinvastoin niin, että mineraalikuituainetta laskeutuu kokoomahihnalle mahdollisimman tasaisella pintapainolla.

Keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista, että muuttujina käytetään kuljetusväliaineen muuttujia.

On jo todettu, että jos mekaanisia voimia käytetään kuidutukseen, on kuidutuslaitoksen tehon tarve määrätyssä suhteessa muodostuneeseen mineraalivillamäärään, vaikkakaan tämä suhde ei ole täysin vakio. Jos nimittäin kuidutuslaitokseen syötetään enemmän sulatetta, laitos vaatii suurempaa tehoa ja päinvastoin, mutta samanaikaisesti sulatteen syötön lisääntyessä muodostuu myös enemmän mineraalivillaa.

Toisena säätömahdollisuutena on aikayksikköä kohti sulatuslai-toksesta eli uunista luovutetun sulatemäärän jatkuva mittaus.

4 61328 Tämä voi esimerkiksi tapahtua mittaamalla jatkuvasti tai tasaisin aikavälein sulatuslaitoksen paino sekä siinä oleva sulate, jolloin tällä tavoin todetaan painon vähennys aikayksikköä kohti.

On myös ehdotettu näiden molempien mahdollisuuksien yhdistämistä, jolloin siis säätöprosessissa yhdistettäisiin kuidutuslaitoksen tehon tarve ja sulatuslaitoksen painon vähennys aikayksikköä kohti. Tämä yhdistetty säätömenetelmä on antanut parempia tuloksia kuin mitä näillä molemmilla säätömenetelmillä erikseen voidaan saavuttaa.

On kuitenkin osoittautunut, ettei viimeksi mainitulla säätömenetelmälläkään ole ollut mahdollista poistaa kaikkia mineraali-villarainan pintapainon vaihtelujen syitä ja pitää tämä pinta-paino täysin muuttumattomana tai ainakin riittävän muuttumattomana yllä mainittujen toivomusten täyttämiseksi. On nimittäin käynyt ilmi, että lisätekijät, joiden luonne on osaksi tunnettu ja osaksi ei vielä täysin tunnettu, vaikuttavat mineraalivilla-tuotantoon aikayksikköä kohti ja että nämä tekijät eivät täysin ilmene eivätkä joissakin tapauksissa lainkaan ilmene sulatus-laitoksen painon vähennyksessä tai kuidutuslaitoksen tehon tarpeessa. Näiden tekijöiden vaikutuksesta syntyvät vaihtelut eivät sen tähden myöskään anna aihetta mineraalivillarainan nopeuden vastaavaan muutokseen, josta on seurauksena, että vaihteluja kuitenkin esiintyy mineraalivillarainan pintapainossa.

5 61 328

Mineraalivillatuotannon kaikessa säädössä, jolla pyritään antamaan valmistetulle mineraalivillarainalle mahdollisimman muuttumaton pinta-paino, on tähän asti pidetty välttämättömänä, että tätä pintapainoa on valvottava erityisillä, jatkuvasti toimivilla vaakalaitteilla.

Tämä merkitsee siis sitä, että itse tuotantoketjuun on sijoitettava vaakoja, jotka mittaavat pintapainon. Tämä on tavallisesti tapahtunut siten, että nämä vaa'at on saatettu mittaamaan sellaista, minkä on uskottu olevan mineraalivillarainan paino, hyvin lyhyellä matkalla, jolloin raina on kaiken lisäksi ollut liikkeessä. Tällainen laite ei kuitenkaan suorita tyydyttävän tarkkaa toimenpidettä, sillä jotta vaaka voisi antaa osoittaman, on kaikille vaaoille yhteisellä tavalla mineraalivillarainassa tapahduttava alas painuminen jonkin mitattavan voiman vaikutusta vastaan, jolloin tämän voiman on katsottu osoittavan mineraalivillarainan painoa mitatussa kohdassa. Tällaisen laitteen haittana on sen tähden, että itse mineraalivillarainan alas painumisen aikana, jolla vaikutetaan vaakalaitteeseen, mineraalivillarainassa tapahtuu muodon muutos, joka vuorostaan johtaa sisäiseen työhön muodonmuutosvastuksen voittamiseksi. Mineraalivillarainan muodonmuutosvastuksen voittamiseen tarvittava voima ei kuitenkaan ole vakio eikä se ole missään yksiselitteisessä suhteessa mineraalivillarainan pintapainoon. Tämä voima aiheuttaa sen tähden mittaustuloksessa virheen, jonka suuruuden arviointi kompensaatiota varten voi olla hyvin vaikeaa.

Esillä oleva keksintö perustuu havaintoon, että prosessin läpi vir-taavan massavirran muuttuessa, mikä ilmaisee aikayksikköä kohti muodostuneen mineraalivillamäärän, tapahtuu tiettyjä ilmiöitä, joiden suuruus voidaan mitata ilman, että mineraalivillarainassa tarvitsee tapahtua yllä mainittua muodon muutosta, ja että näiden suureiden muutos on omalla tavallaan helposti laskettavissa ja usein jopa hyvin tarkalleen verrannollisessa suhteessa pintapainoon. Jonkin tällaisen ilmiön mittauksen avulla voidaan sen tähden johtaa lukema muodostuneesta mineraalivillamäärästä. Mikään ei tietysti estä sitä, että tuotantoketjun muussa kohdassa tämän lisäksi mitataan pintapai-no tavanomaiseen tapaan punnitsemalla. Punnitus, joka luonteensa takia voi vain rekisteröidä jo tapahtuneen vaihtelun mineraalivillarainan pintapainossa, on kuitenkin käyttökelpoinen päättelyn oikeellisuuden tarkistuksessa ja antaa perustan päättelyprosessin korjausta varten.

6

Havaituista ilmiöistä on eräs erityisen tärkeä. Kuten edellä mainittiin, muodostunut mineraalivilla kuljetetaan kuidutuskoneikosta väliainevirran avulla, joka voi koostua ilmasta tai kaasusta tai ilman ja kaasun seoksesta. Hyvin tavallista on, että tarkoitukseen käytetään palamiskaasuja sopivana seoksena tuoreen ilman kanssa, jolloin käytetyn kaasun tai kaasuilmaseoksen lämpötilaa voidaan säätää, jolloin kaasusta tai kaasuilmaseoksesta käytetään tässä nimitystä "kuljetusväliaine". Kuljetusväliaine erotetaan siis muodostuneesta mineraalivillasta, kun tämä on laskeutunut rei'itetylle kuljetushihnalle, tai samanaikaisesti tämän laskeutumisen kanssa, kehittämällä tavallisesti joko ylipaine kuljetusväliaineeseen kuljetus- ja kokoomahihnan yläpuolella tai kehittämällä tämän hihnan alapuolella alipaine, joka imee kuljetusväliaineen kuljetus-hihnan reikien läpi jättäen samalla mineraalivillan kuljetushih-nalle.

Esillä olevan keksinnön perustana olevissa tutkimuksissa on käynyt selville, että kuljetusväliaineen paineen aleneminen sen kulkiessa muodostuneen mineraalivillamaton läpi vaihtelee tämän maton pinta-yksikköä kohti laskeutuneen mineraalivillamäärän mukaan ja niin ollen myös mineraalivillan pintapainon mukaan.

Sen tähden syntyy paine-ero kuljetusväliaineen välillä kokoomahihnan ylä- ja alapuolella, tai joka tapauksessa paine-ero syntyy kuljetus-väliaineen kulkiessa kokoomahihnan läpi. Itse asiassa on osoittautunut, että paine-ero kuljetusväliaineen kulkiessa kuormittamattoman kuljetus- tai kokoomahihnan läpi on niin pieni tai joka tapauksessa muuttumaton, että se voidaan esillä olevassa yhteydessä jättää huomioimatta, mutta mineraalivillamaton kerrostuttua kokoomahihnalle tämä matto aiheuttaa kuljetusväliaineen liikkeelle vastuksen, jolla on hyvin ominainen suuruus. Tämä vastus on nimittäin täysin tai melkein täysin verrannollinen laskeutuneen mineraalivillamaton kuitumäärään ja niin ollen myös mineraalivillamaton pintapainoon.

Mitä muuttumattomampi mineraalivillamaton tiheys on, sitä lähemmäksi täydellistä verrannollisuutta päästään. Vastuksen vaihtelut johtavat vastaaviin vaihteluihin paineen alenemisessa. Yksinkertaisuuden vuoksi voidaan paineen alenemisen mittana käyttää kaasun, ilman tai kaasun ja ilman seoksen alipainetta kuljetusväliaineessa kokooma-hihnan alapuolella.

7 61*28

Mineraalivillamaton tiheys vaihtelee tosin useiden prosessin muuttujien mukaan, kuten sulatteen koostumuksen, syötetyn kuidutustehon, kuljetusväliaineen virtausolosuhteiden mukaan jne., mutta nämä vaihtelut eivät normaalikäytössä ole niin suuria, että ne estäisivät keksinnön mukaisen menetelmän käytön.

Koska sen sulatteen koostumuksen, josta mineraalivilla valmistetaan, on yhden ja saman kehruuprosessin aikana katsottava olevan muuttumaton, käy myös selville, että muodostuneen mineraalivillamaton tiheys on ainakin likimain myös jokseenkin muuttumaton.

Sen tähden on selvää, että kuljetusväliaineen ensimmäinen ominaisuus, joka ilmaisee muodostuneen mineraalivillamaton pintapainon, on paineen aleneminen kuljetusväliaineen kulkiessa mineraalivillamaton läpi, ja että tämä paineen aleneminen voidaan, jos kuljetusväli-aineella on, kuten tavallisesti on asianlaita, muuttumaton paine kokoomahihnan yläpuolella, mitata sen alipaineen muodossa, joka esiintyy kuljetusväliaineessa kokoomahihnan alapuolella. Tämä alipaine voidaan niin ollen mitata tavanomaisin, kaasun painetta määrittävin elimin, esimerkiksi manometrillä.

Kuljetusväliaineessa on kuitenkin löydetty myös muita ominaisuuksia, jotka voivat tulla kysymykseen tunnusteltaessa arvoa, joka osoittaa muodostuneen mineraalivillamaton pintapainoa kussakin osassa tuotan-torataa pitkin.

On selvää, että mitä suurempi mineraalivillamäärä on siinä kohdassa, jossa kuljetusväliaineen ominaisuuksien mittaus tapahtuu, sitä suurempi vastus kehitetään myös kuljetusväliaineen virtausta vastaan.

Tämä vaikuttaa vuorostaan alipainetta kehittävän tuulettimen käyttöön käytettävien elimien tehon kulutukseen. Tätä seikkaa voidaan sen tähden käyttää hyväksi sovittamalla tuulettimen käyttöön erillinen moottori, joka on erillään laitoksen muista moottoreista, ja mittaamalla tämän moottorin tehon kulutus. Tämä voi tapahtua joko mittaamalla moottoriin syötettyä virtaa, esimerkiksi jos tämä on kolmi-vaihemoottori, yhdessä tulojohdossa olevalla ampeerimittarilla tai mittaamalla todellinen tehon tarve wattimittarilla.

Tässä kysymykseen tulevia hyvin suuria tuulettimia voidaan hyvin tarkoituksenmukaisesti käyttää kierrosluvultaan säädetyillä tasavirta- 61 328 moottoreilla, joiden kierroslukua usein säädetään tyristorikytki- mellä. Tällaisissa käyttöjärjestelmissä voidaan myös helposti mitata sähkösuureita, jotka ovat verrannollisia moottorista otettuun tehoon.

8

Kun vastus kasvaa kuljetusväliaineen virtausta vastaan maton läpi, kuljetusväliainevirta nimittäin pienenee, mikä vuorostaan johtaa moottorin tehon tarpeen pienenemiseen. Tässä yhteydessä on syytä muisuttaa, että tuuletinta on pidettävä pyörivänä elimenä, jolla on kaksi eri toimintaa, nimittäin toisaalta laakeri- ja ilmakitkan voittaminen, joka kitka on aina hyvin pieni ja voidaan jättää huomioimatta, ja toisaalta kuljetusväliaineen saattaminen liikkeeseen. Tuuletinta käyttävä moottori käy niin ollen tunnetulla tavalla käytännöllisesti katsoen tyhjäkäynnillä, jos sen väliaineen syöttöä vähennetään, jonka tuuletin muuten saattaisi liikkeeseen. Toisin sanoen: Mitä suuremman vastuksen mineraalivillamatto aiheuttaa kuljetusväliaineen virtaukselle, sitä vähemmän väliainetta menee maton läpi ja sitä pienemmäksi muodostuu tuuletinmoottorin tehon tarve.

Niin ollen on mahdollista käyttää tuuletinmoottorin käyttöön tarvittavaa tehon tarvetta osoittamaan muodostuneen mineraalivillamaton pintapainoa.

Kuljetusväliaine muodostuu tavallisesti palamiskaasuista tai ilmasta tai palamiskaasujen ja ilman seoksesta. Jos käytetään joko pelkästään ilmaa tai ilmaa sekoitettuna palamiskaasuihin, joissa palaminen on päättynyt, voidaan katsoa, että kuljetusväliaineen lämpötila on muuttumaton laitoksen siihen osastoon tultaessa, jossa mineraali-villan kerrostuminen mineraalivillamaton muodostusta varten tapahtuu. Jos käytetään ilmaa, jota ei ole esilämmitetty, tämä lämpötila on normaalisti sama kuin lämpötila laitoksen ympärillä olevassa tilassa, josta ilma otetaan. Jos käytetään palamiskaasuja pelkästään tai palamiskaasuja yhdessä ilman kanssa, lämpötila on tietysti korkeampi. Viimeksi mainitussa tapauksessa voi tietysti palamiskaasujen tai ilman ja palamiskaasujen seoksen lämpötila vaihdella hetkestä toiseen tulokohdan luona osastoon.

Olipa asianlaita miten tahansa, on kuitenkin ilmeistä, että kehruu-koneikkoon luovutettavan sulatteen lämpötila on huomattavasti korkeampi kuin kuljetusväliaineen keskilämpötila. Kuljetusväliaine lämpenee sen tähden väistämättä, kun siihen siirtyy lämpöä kuidutuksen alaisena 9 61*2 8 olevasta sulatteesta. Tämäkin lämpeneminen tulee olemaan määrätyssä suhteessa muodostuneen mineraalivillan määrään.

Sen tähden on ilmeistä, että kuljetusväliaineen lämpötilan nousua voidaan käyttää kerrostuneen mineraalivillamäärän mittana tai, jos mineraalivillamaton kuljetusnopeus on muuttumaton, maton pintapainon mittana.

Nyt on olemassa eräs seikka, joka merkittävästi parantaa kuljetusväliaineen lämpötilan nousun ja aikayksikköä kohti muodostuneen mineraali villamäärän välisen, yllä mainitun yhteyden käyttökelpoisuutta.

Jos esimerkiksi kerrostuneen mineraalivillan määrä kasvaisi, kasvaa myös vastus kuljetusväliaineen virtausta vastaan ja aikayksikköä kohti virtaavan kuljetusväliaineen määrä pienenee, jos erityisiin toimenpiteisiin ei ryhdytä kuljetusväliainevirran pitämiseksi muuttumattomana. Niin ollen mineraalivillasta kuljetusväliaineeseen tapahtuvan lämmön siirron vaikutuksesta myös tämän väliaineen lämpötila mineraaliaineen luovutettua siihen lämpöään on pakostakin korkeampi kuin muuten olisi ollut asianlaita. Itse asiassa kuljetusväliaineen lämpötila nousee enemmän kuin verrannollisesti kasvaneeseen mineraali-villamäärään nähden sinä aikana, joka kuluu sulatteen syötöstä muodostuneen mineraalivillan erotukseen kuljetushihnan pinnalla.

Lämmön siirto mineraaliaineesta kuljetusväliaineeseen tapahtuu erittäin nopeasti sen suuren pinnan takia, jonka aine saa kuidutuksen aikana. Kuidutuksen lähetessä loppuaan on lämmön siirto kuiduista käytännöllisesti katsoen silmänräpäyksellinen, koska kuidut saavuttavat säteitä sen infrapunavalon aallonpituuden aikana, joka on luonteenomainen kyseisille lämpötiloille. Tämä merkitsee sitä, että kuitujen sisäosasta luovutetaan lämpöenergiaa ilman absorptiota kuidun ulompiin osiin.

Tästä käy ilmi, että myös kuljetusväliaineen lämpötilan nousua voidaan tarkkailla ja laskea tästä luotettava tieto aikayksikköä kohti muodostuneesta mineraalivillamäärästä, jolloin pintapainolle saadaan yhtä luotettava osoittama, jonka ei millään tavoin tarvitse olla huonompi kuin suoralla punnituksella saatu osoittama. Pikemminkin tämä pintapainon osoittama, joka saadaan lukemalla lämpötilan nousu, on tarkempi, koska tässä mittausmenetelmässä vältytään kokonaan mine-raalivillamaton muodon muutokselta eikä niin ollen myöskään tarvitse 61 328 10 ottaa huomioon sitä voimaa, joka tarvitaan muodonmuutostyön voittamiseen.

Jos käytetyllä kuljetusväliaineella nyt on kutakuinkin muuttumaton lämpötila, joka on tavallisesti sama kuin ulkoilman lämpötila, voidaan tyytyä mittaamaan kuljetusväliaineen lämpötila sellaisessa kohdassa, joka sijaitsee välittömästi sen kohdan perässä, jossa kuljetusväli-aine kulkee mineraalivillamaton läpi. Tämä lämpötila luetaan elimellä, joka esimerkiksi voi luovuttaa lämpötilaan verrannollisen tai lämpötilasta riippuvaisen jännitteen, joka syötetään laskimeen, jonka avulla keksinnön puitteisiin kuulumattomalla tavalla säädetään kokoomahihnan kuljetusnopeutta pintapainon tasausta varten. Jos kuljetusväliaineella sitä vastoin sen joutuessa kyseiseen osastoon on epämääräinen lämpötila tai lämpötila, joka voi vaihdella, on sen sijaan käytettävä lämpötilaa lukevaa elintä sekä ennen kuljetus-väliaineen läpikulkua mineraalivillamaton läpi että sen jälkeen ja johdetaan erotus lämpötiloissa eli toisin sanoen lämpötilan nousu, mikä vuorostaan muodostaa kerrostuneen mineraalivillamaton pintapainon mitan.

Yllä olevasta käy ilmi, että on olemassa määrätty suhde, ei kuitenkaan välttämättä verrannollisuussuhde, toisaalta kuljetusväliainevir-ran ja toisaalta kerrostuneen mineraalivillamäärän välillä. Tämä suhde voidaan siis mitata monin eri tavoin, esimerkiksi kuten edellä on esitetty mittaamalla kuljetusväliaineen kuljetukseen käytettävä teho tai mittaamalla tämän aineen lämpötilan nousu. On myös mahdollista mitata aikayksikköä kohti virtaavan kuljetusväliaineen määrä eli toisin sanoen kuljetusväliaineen virtausnopeus suoraan. Tällöin tämän suhteen ilmausta voidaan yhtä hyvin käyttää osoittamaan kerrostuneen mineraalivillan määrää ja tämän pintapainoa.

Kuljetusväliaineen todellisen liikkeen nopeuden mittaukseen voidaan käyttää laitetta, joka on sinänsä tunnettu virtausnopeuksien mittauksessa, esim. pitoputkea, mahdollisesti tasapainotettuna paineen-tunnusteluputkella tavalla, joka on tunnettu esim. laivalokeista.

Myös yhtä tai useita anemometrejä voidaan käyttää. Erityisen edulliseksi on tähän tarkoitukseen osoittautunut käyttää lämpösäh-köisesti vaikuttavia anemometrejä, joista myös käytetään nimitystä 61328 "kuumalankaanemometrit", koska niistä saadaan suora osoittama, edullisesti sähkövastuksen tai sähköjännitteen muodossa, jota voidaan muuntamatta käyttää kerrostuneen mineraalivillamaton pintapainon osoittamana.

Yllä esitetystä käynee ilmi, että käytettävissä on useita mahdollisuuksia, kun kuljetusväliaineen ominaisuuksia halutaan käyttää osoittamaan kerrostuneen mineraalivillan määrää ja niin ollen kerrostuneen mineraalivillamaton pintapainoa, ja että valinnan, mikä näistä monista ominaisuuksista kulloisessakin tapauksessa on sopivin, on oltava riippuvainen kyseisen tapauksen erityisistä olosuhteista.

Keksintö on erityisen tärkeä laitoksissa, joissa kuljetushihnan liikkeen nopeuden säädön tarkkuuden parantamiseksi ja valmistetun mineraalivillamaton muuttumattoman pintapainon saavuttamiseksi pintapainoa ei todeta pelkästään todellisella punnituksella, vaan sen lisäksi laaditaan ennalta ennuste pintapainon odotetusta muutoksesta ja estetään muutoksen tapahtuminen ennalta valmistelevin toimenpitein. On selvää, että tällaisessa laitoksessa on erittäin tärkeää, että ennusteen laatiminen tapahtuu pintapainon arvion perusteella, joka on saatu aikaan muilla keinoin kuin myöhemmin tapahtuvalla, puhtaalla punnituksella aikaansaadulla pintapainon tarkistuksella. Tässä tapauksessa voidaan käyttää jotakin yllä mainittua menetelmää pinta-painon arvioimiseksi kuljetusväliaineen ominaisuuksien avulla ennusteen laatimista varten. Näin saadun ennusteen avulla säädetään edelleen kokoomahihnan kuljetusnopeutta siten, että jokainen pyrkimys pintapainon muutokseen estetään, ja lopuksi näiden toimenpiteiden tulos tarkistetaan todellisella punnituksella.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viimeksi mainittuun tarkoitukseen käytettävän laitoksen yhteydessä, joka on esitetty oheisessa piirustuksessa. On kuitenkin selvää, ettei keksintö rajoitu tähän erityiseen suoritusmuotoon, vaan että monet eri muunnelmat ovat mahdollisia keksinnön puitteissa.

Mineraalisulate saadaan piirustuksessa esitetyssä suoritusesimerkissä sulatusuunista 10, jonka yläpäähän syötetään ennalta valmistettua mineraalin, esim. murskekooltaan sopivan kivilajin, ja polttoaineen seosta. Polttoaine on edullisesti koksia, joka voidaan polttaa uunissa mineraalin sulaessa, minkä jälkeen sulate poistetaan poisto- kohdasta 11 uunin 10 alaosassa suihkuna 12, joka syötetään kehruu- koneikkoon 13, jota tässä edustaa yksi ainoa kehruupyörä.

61328

Kehruukoneikkoa 13 käyttää moottori 14, joka virranlähteestä 15 johtojen 16', 16" ja tehoa mittaavan laitteen 17 kautta saa virtansa sähkönjakeluverkosta. Mineraalivilla muodostuu kehruukoneikossa 13 siten, että ohuita sulatelankoja singotaan ulos kehruukoneikosta, erityisesti tämän viimeisestä kehruupyörästä, ja kootaan kaasu- ja/tai ilmamaiseen kuljetusainevirtaan. Vaippa 22 on sovitettu ohjaamaan kuljetusväliainetta sekä tämän kannattamia mineraalivillaa muodostavia lankoja, niin että tämä sekä koottu mineraalivilla siirretään kokoomalaitteeseen 23, jota selitetään seuraavassa lähemmin ja jossa voidaan suorittaa tunnetulla tavalla ruiskutus eri aineilla. Tässä kokoomalaitteessa kuljetusväliaine poistetaan poistokanavan 24 kautta. Mineraalivilla sen sijaan laskeutuu kehruukoneikkoa 13 päin olevalle kokoomahihnan 25 osalle ja poistuu mattona 26.

Kokoomahihnalta 25 muodostunut mineraalivillamatto 26 kuljetetaan pois yhden tai useiden lisäkuljetushihnojen, esim. kuljetushihnan 27 avulla johonkin käsittelyyn, joka ei muodosta esillä olevan keksinnön osaa.

Molempien mainittujen kuljetushihnojen 25 ja 27 väliin on sijoitettu vaakalaite, jonka tehtävänä on mineraalivillamaton 26 liikkeen aikana jatkuvasti mitata sen pintapainoa. Tämä vaakalaite on kaaviollisesti esitetty kevyesti pyörivänä, todelliselta painoltaan hyvin kevyenä telana 28, joka lepää painoa tunnustelevan elimen 29 varassa.

Tähän asti selitetyiltä osiltaan laite on rakenteeltaan tavanomainen, eikä erityisiin toimenpiteisiin ole ryhdytty, jotta mineraalivillamatto 26 saisi entistä muuttumattomamman ja täsmällisemmän pinta-painon.

Kokoomahihnaa 25 käytetään voimansiirron 30 välityksellä moottorista 31, joka seuraavassa lähemmin selitettävällä tavalla on yhdistetty johdolla 32, säätimellä 33 ja johdolla 34 jännitteelliseen johtoon 16' .

Muodostuneen mineraalivillamaton pintapainon yllä selitettyä säätöä 13 613 2 8 ja tarkistusta varten on sovitettu seuraavat tunnusteluelimet:

Kuljetusväliainetta kuljettaa eteenpäin tuuletin. Piirustuksessa tämä tuuletin on esitetty kohdassa 35 poistojohdossa 24, jolloin sitä käyttää moottori 36. Tuuletin 35 vaikuttaa siis tässä tapauksessa imutuulettimena, mutta sinänsä voitaisiin tuuletin myös sovittaa siten, että se puristaa kuljetusväliaineen kehruukoneikon 13 sisään.

Moottori 36 on yhdistetty johdolla 37, jota ei ole kokonaan esitetty piirustuksessa, virranlähteeseen. Viimeksi mainittu voi edullisesti olla erillinen virranlähde. Moottorin 36 tehon tarve mitataan tehoa mittaavalla kojeella 38. Tehoa mittaavan kojeen 38 lähtöpiirisssä 39 saadaan sen tähden kuljetusväliaineen kuljetukseen tarvittavan tehon kulutuksen osoittama. Kuten edellä mainittiin, tämä osoittama antaa myös kehruukoneikosta 13 tulevasta mineraalivillasta valmistettavan mineraalivillamaton 26 pintapainon arvon. Tehoa mittaavan laitteen 38 osoittama syötetään johdon 39 kautta laskuyksikköön 40, joka on esim. tietokonetyyppiä.

Kuljetus- ja kokoomahihnan 25 alapuolelle on lisäksi sovitettu elimiä, jotka mittaavat kuljetusväliaineen muita ominaisuuksia, kuten edellä on selitetty. Nämä elimet on kaaviollisesti esitetty kojeena 42, joka on sijoitettu poistojohtoon 24. Tämä koje 42 voidaan sovittaa mittaamaan kuljetusväliaineen kokonaisvirtaus aikayksikköä kohti ja siirtämään laskuyksikköön 40 osoittama johdon 43 kautta. Vaihtoehtoisesti koje 42 voidaan sovittaa mittaamaan kuljetusväliaineen lämpötila, kun tämä aine on kulkenut kokoomahihnan läpi, tarkemmin sanottuna hihnan seuraavassa lähemmin selitetyn osan 64 läpi, ja siirtämään tämä osoittama johdon 44 kautta laskuyksikköön.

Käytännössä asianlaita on tässäkin tietysti sellainen, ettei kaikkia tässä mainittuja osoittamia antavia elimiä tarvitse käyttää, vaan että voidaan valita mikä tahansa elin tai mikä tahansa elimien yhdistelmä osoittamaan kuljetusväliaineen kuljetukseen käytettävää tehon tarvetta tai osoittamaan kuljetetun kuljetusväliaineen määrää ja/tai kuljetetun kuljetusväliaineen lämpötilaa, sen jälkeen kun tämä on laskenut alas kuljetetun mineraalivilla-aineen kuljetus- ja kokooma-hihnalle 64 ja vastaavasti 25.

14 61 328

Edellä on jo mainittu, että aiemmin on ehdotettu käytettäväksi jompaakumpaa tai kumpaankin kahdesta osoittamasta, jotka osoittavat kokoomahihnalle kerrostuneen mineraalivillan määrää ja niin ollen pintapainoa, nimittäin toisaalta uunin 10 painoa ja toisaalta myös kehruukoneikon 13 käytön vaatimaa tehon tarvetta.

Tosin nämä molemmat mahdollisuudet eivät ole yhtä edullisia kuin kumpikin kahdesta yllä mainitusta mahdollisuudesta, nimittäin moottorin 36 tehontarpeen mittaus tehoa mittaavalla kojeella 38 ja vastaavasti kuljetusväliaineen muiden ominaisuuksien mittaus kojeella 42 joka on sovitettu kuljetus- ja kokoomahihnan 25 alapuolelle, jossa kojeiden 38 ja 42 osoittamat siirretään las-kuyksikköön 40 johtojen 43 ja 44 kautta. Useissa tapauksissa voidaan kuitenkin saavuttaa etuja käyttämällä useita erilaisia osoittamia laskuyksikössä 40 tapahtuvassa käsittelyssä, niin että tästä saatava tulos osoittaa eri havainnoista saatua keskiarvotulosta .

Erityisen tarkoituksenmukainen tapa suorittaa esillä olevan keksinnön mukainen menetelmä on säädön ohjelmointi siten, että se automaattisesti lajittelee pois tai joka tapauksessa ehkäisee sellaiset mittausarvon muutokset, joilla ei ole vastinetta jossakin muussa mittausarvossa. Esimerkkinä tästä voidaan mainita, että uunia 10 panostettaessa uunin punnitseminen ilmoittaa harhaan johtavasti, ettei sulatetta lainkaan poistu tai kenties jopa että sulatetta poistuu täysin mahdottomassa suunnassa takaisin uuniin. Kehruukoneikko 13 käyttää kuitenkin saman jakson aikana tehoa, ja kuljetusväliaine lämpiää jne. Kuljetushih-nan nopeuden pienennystä, jonka näennäisesti tapahtumatta jäänyt sulatteen poistuminen aiheuttaisi, ei sen tähden tule toteuttaa eikä sitä myöskään toteuteta. Vastaavalla tavalla voidaan häiriöt ja virhetoiminnat muissa mittauksissa paljastaa puuttuvan yhtäpitävyyden avulla muiden havaintojen kanssa.

Mainittua tarkoitusta varten on piirustuksessa esitetty myös elimiä molempia viimeksi mainittuja havaintoja varten, nimittäin se, että kun uunia 10 panostetaan uunin punnitseminen osoittaa harhaanjohtavasti ettei sulatetta poistu tai jopa että sulatetta poistuu väärään suuntaan, takaisin uuniin, ja vastaavasti se, että muissa mittauksissa esiintyvät häiriöt ja virhetoiminnat paljastuvat puuttuvan yhtäpitävyyden kautta muiden havaintojen kanssa.

On kuitenkin erityisesti korostettava, ettei niiden käyttö ole lainkaan välttämätöntä.

Niinpä sulatusuuni 10 on laakeroitu joustavasti. Joustavaan laakerointiin on jollakin tavalla sovitettu yksi tai useita paine-tai kuormitusantureja 46 esimerkiksi siten, että ne on jaettu symmetrisesti uunin 10 kehälle ja kannattavat uunin 10 jalkoja.

15 613 2 8 Tällöin ne osoittavat uunin 10 sekä siinä olevan sulaneen tai sulamattoman, palaneen tai palamattoman aineen painon. Sitä mukaa kuin tämän aineen paino laskee, kun sulatetta poistuu suihkuna 12 kehruu-koneikkoon 13, tai sitä mukaa kuin paino kohoaa, kun lisää ainetta syötetään syöttölaitteella 48 uuniin 10, sen kokonaispaino tulee muuttumaan.

Painolukema siirretään johdon 49 kautta käsittelylaitteeseen 50. Painolukemia käsitellään tässä käsittelylaitteessa 50 siten, että laskuyksikköön 40 lähtevässä johdossa 31 ei ilmoiteta uunin sekä siinä olevan aineen painoa, vaan ainoastaan suihkuna 12 luovutetun sulatteen aiheuttamat kokonaispainon muutokset, mikä voi esimerkiksi tapahtua pulssisarjan muodossa, jolla on muuttuva taajuus, tai suuruudeltaan vaihtelevan jännitteen muodossa.

Yllä mainitusta tehoa mittaavasta kojeesta 17, joka myös rekisteröi kehruukoneikon käytön vaatiman tehon tarpeen, siirretään lisäksi lukema johdon 52, käsittelylaitteen 53 ja johdon 54 kautta laskuyksikköön 40. Tämä laskuyksikkö 40 ei sen tähden ota vastaan ainoastaan esillä olevan keksinnön mukaisesti kehitettyjä lukemia yhden tai kahden tai kaikkien kolmen johdon 39, 43 ja 44 kautta, vaan myös jo aiemmin ehdotetulla tavalla lukemat samaa tarkoitusta tai samantapaista tarkoitusta varten johtojen 51 ja 54 kautta. Johdon 54 kautta saatavalle lukemalle on tällöin suoritettu numeerinen tai matemaattinen käsittely käsittelylaitteessa 53, niin että se on lukema, joka on tarkistettu johdon 52 kautta siirretyn lukeman suhteen, joka syötetään laskuyksikköön 40 johdon 54 kautta.

Laskuyksikössä 40 tapahtuu sen jälkeen yhden, kahden tai kaikkien kolmen johdon 39, 43 ja 44 kautta sekä mahdollisesti lisäksi johtojen 51 ja 54 kautta siihen siirrettyjen lukemien matemaattinen numero-käsittely, josta on seurauksena, että jo mainittuun säätimeen 33 lähtevässä johdossa 55 esiintyy säätösuure. Tämä säädin määrää vuorostaan johdon 32 välityksellä moottorin 31 pyörimisnopeuden ja niin ollen kokoomahihnan 25 kuljetusnopeuden.

Vaakalaitteen 28 ohjaaman painoanturin 29 lukema siirretään johdon 56 kautta signaalinkäsittely-yksikköön 57, joka laskee muodostuneen mineraalivillamaton 27 keskipainon ja antaa tiedon tästä keskipainosta. Käsittely-yksikkö 57 saa johdon 58 välityksellä tiedon hihnan nopeudesta ja luovuttaa johdon 59 kautta laskuyksikköön 60 tiedon näiden tietojen perusteella lasketusta, todellisesta tuotannosta. Mainittu yksikkö voi laitoksen muiden laskuyksiköiden tavoin olla tietokonetekniikassa sinänsä tunnettua lajia.

Laskuyksikköön 60 ei kuitenkaan syötetä johdon 59 kautta vain tietoa todellisesta tuotannosta laskettuna todellisen pintapainon ja 16 61 328 todellisen hihnan nopeuden tulona, vaan myös johdon 61 kautta lasku-yksiköstä 40 tieto ennustetusta tuotannosta sellaisena kuin tämä tuotanto käy ilmi laskuyksikköön 40 syötetyistä muuttujista ja siihen sijoitetuista parametreistä.

Laskuyksikössä 60 voidaan nyt muodostaa ennustetun ja todellisen tuotannon välinen erotus, jolloin sopivasti otetaan huomioon aikaero ennusteen ja sitä seuraavan tarkistuspunnituksen välillä, jonka avulla määrätään,laitoksen mitat huomioon ottaen, mineraalivilla-rainan kuljetusnopeus. Tällä tavoin voidaan saada aikaan, että mainittu erotuksen muodostus aiheuttaa johdon 70 kautta hälytyslaitteeseen 72 siirretyn hälytyssignaalin niissä tapauksissa, joissa erotus muodostuu suuremmaksi kuin määrätty ennalta asetettu taso. Tällaisia erotuksia voi syntyä, vaikkakin häiriöt edellä mainitulla tavalla automaattisesti poistetaan, esimerkiksi keksinnön mukaisen laitteiston virheellisen käsittelyn seurauksena.

Erotuksia voidaan myös käyttää hyväksi korjaavaan tarkoitukseen. Niinpä laskuyksikkö 60 voidaan ohjelmoida siten, että se johdon 63 kautta antaa muutettuja parametrejä syöttämällä laskuyksikölle sellaisen osoittaman, että hihnan nopeutta säädetään siten, että syntyvät erotukset jäävät mahdollisimman pieniksi. Tämä erotuksen minimointi voi tapahtua pienin-neliö-menetelmän mukaan, ja se suoritetaan edullisesti siten, että äsken tehtyjen erotushavaintojen annetaan vaikuttaa voimakkaammin kuin aiemmin tehtyjen havaintojen.

Laskuyksikköön 60 liitetty ajanantolaite 62 on sovitettu ohjaamaan erotusarvon muodostusta, mittausarvon vertailua jne., niin että nämä tapahtuvat määrätyin aikavälein.

Laskuyksikössä 40 tällä tavoin ennustemenetelmän ja vastaavasti todellisen tuotannon perusteella johdettu tulos osoittaa niin ollen sitä tuotantoa, joka on odotettavissa laitoksen työn lähinnä seuraa-vana, ajanantolaitteen 62 määräämänä ajanjaksona. Tämä tulos siirretään sen tähden johdon 55 kautta moottorin 31 pyörimisnopeutta säätävään säätimeen 33, niin että kokoomahihnan 25 nopeus sovitetaan päätellyn tuotannon mukaan, jotta mineraalivillarainalle 26 saadaan tasaisesti jakautunut ja ennalta määrätty pintapaino.

17 61328

Kokoomalaitokseen 23 kuuluu läpäisevä kuljetushihna 64, joka kulkee kääntöpyörien 65, 66 ja 67 yli, joista yksi, edullisesti juoksupyörä 67, on sovitettu käyttäväksi pyöräksi. Sitä käyttää piirustuksessa esittämättä jätetty moottori voimansiirron välityksellä. Hihnan 64 taakse kuljetusväliaineen virtaussuunnassa katsottuna on sovitettu imulaatikko 68, joka muuttuu kuljetusväliaineen yllä mainituksi poistokanavaksi 24, jossa tuuletin 25 toimii.

Hihnaa 64 voidaan käyttää samalla nopeudella kuin hihnaa 25. Se voi kuitenkin myös kulkea huomattavasti nopeammin, jolloin mineraalivillamatossa tapahtuu pintapainan lisäys molenpien hihnojen välisessä ylimenokohdassa. Tunti pintapainon lisäys voi puolestaan olla kokoonpuristuminen rainan pituussuunnassa tai paksuuden kasvu esimerkiksi poimutusvaiheen yhteydessä, tai painon lisäys voi esiintyä molemmissa näissä muodoissa.

Edellä olevasta käy ilmi, että melko suuri valinnanvara on mahdollinen muodostuneen mineraalivillamaton pintapainoa koskevissa tiedoissa, jotka syötetään laskuyksikköön 40, jossa niitä tietokonekäsitel-lään, minkä jälkeen ne syötetään säätimeen 33 hihnan nopeuden määritystä varten.

Näihin tietoihin ei kuitenkaan ensisijaisesti kuulu vaakalaitteesta 28, 29 saatu tieto, vaan kaikki tiedot on johdettu muulla tavoin, minkä jälkeen näistä tiedoista laskettua tai ennustettua tuotantoa on verrattu todelliseen tuotantoon, joka mitataan vaakalaitteella 28, 29. Näistä tiedoista, joita tällä tavoin käytetään ennusteen laatimiseen, ovat johtojen 39, 43 ja 44 kautta siirretyt tiedot arvokkaimmat, koska ne johdetaan kuljetusväliaineen ominaisuuksista, jolla väliaineella pienen massansa ja lämpökapasiteettinsa ansiosta on kyky reagoida hyvin nopeasti. Täysin tyydyttävä ennuste voidaan sen tähden saada käyttämällä yksinomaan yhden, kahden tai kaikkien kolmen johdon kautta saatua tietoa. Jos käytännön kokeissa kuitenkin todettaisiin, että näissä tiedoissa tapahtuu liian nopea vaihtelu, niin että odotettavissa on epävakavuutta, saattaa olla edullista vaimentaa tätä epävakavuutta syöttämällä laskuyksikköön 40 myös pienennettyjä arvoja jommallekummalle tai kummallekin huomattavasti hitaammin vaikuttavalle muuttujalle, joita johdot 51 ja 54 edustavat.

61 328 18

Kummassakin viimeksi mainitussa tapauksessa muuttujat nimittäin muuttuvat vain hitaasti, koska ne johdetaan suurista massoista, jotka voidaan vain hitaasti saattaa muuttujien arvon kehittämiseksi tarvittavaan liikkeeseen. Johdon 51 lukeman kohdalla on nimittäin kysymys koko uunin sekä sen sisällön massasta ja johdon 54 lukeman kohdalla käyttömoottorin 14 sekä kehruukoneikon 13 massasta. Kehruu-yksikkö pyörii hyvin suurella nopeudella, minkä vuoksi sillä on huomattava elävä voima, jolloin se myös vaihtelee nopeuden ja syötetyn energian suhteen melko suurella hitaudella.

Edellä on mainittu useita muuttujia, joille kaikille on yhteistä se, että ne ilmoittavat arvoja, jotka ovat määrätyssä, mutta ei kuitenkaan välttämättä lineaarisessa suhteessa kerrostuneen mineraali-villan määrään ja niin ollen mineraalivillamaton pintapainoon. Jotkut niistä vaikuttavat nopeasti, kun taas toiset vaikuttavat hitaasti, nimittäin ne, jotka johdetaan suurista massoista (uunista ja sen sisällöstä) tai elimistä, jotka pyörivät suurella nopeudella ja elävällä voimalla (kehruukoneikosta) ja sen moottorista). Tällöin käytetään kuitenkin mahdollisuuksien mukaan edullisesti nopeasti vaikuttavia muuttujia, mutta niihin voidaan yhdistää hitaasti vaikuttavista muuttujista saatavien lukemien punnittuja määriä epävakavuuden estämiseksi.

Claims (12)

19 61328

1. Menetelmä, jolla parannetaan pintapainon tasaisuutta mine-raalivillamatossa (26), joka valmistetaan kuiduttamalla mineraali-sulatetta (12) kuiduttimessa (13) johtamalla se kaasumaiseen väli-ainevirtaan, jota seuraavassa nimitetään "kuljetusväliaineeksi", minkä jälkeen kuljetusväliaine ja sen kannattama mineraälikuitu-aine siirretään läpäisevälle kokoomahihnalle (64), jonka toiselle puolelle mineraalivilla lasketaan mineraalivillamaton muodostusta varten, samalla kun kuljetusväliaine saatetaan yhden tai useamman puhaltimen (35) tai vastaavan avulla kulkemaan kokoomahihnan (64) läpi, jolloin mitataan yksi tai useampi muuttuja, jotka ilmaisevat ' sellaisia ominaisuuksia, jotka vaihtelevat alaslasketun mineraali-villamäärän mukaan, ja mittalukemat suoraan tai epäsuorasti siirretään säätölaitteeseen (33) sen nopeuden määräämiseksi jolla kokoo-mahihna (64) liikkuu sillä tarkoituksella, että syötetyn mineraali-kuituainemäärän ollessa suurempi kokoomahihna (64, 25) liikkuu nopeammin ja päinvastoin niin, että mineraalikuituainetta laskeutuu kokoomahihnalle (64, 25) mahdollisimman tasaisella pintapai-nolla, tunnettu siitä, että muuttujina käytetään kuljetus-väliaineen muuttujia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineen lasku joka tapahtuu kuljetusväliaineelle tämän kulkiessa mineraalivillamaton (26) ja kokoomahihnan (64) läpi mitataan ja mittalukema siirretään säätölaitteeseen (33).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, jossa kuljetus-väliaine kuljetetaan kokoomahihnan (64) ja sen päällä lepäävän mineraalivillamaton (26) läpi alipaineen avulla, joka kehitetään kokoomahihnan (64) sillä puolella, joka on vastakkainen sille puolelle jolle mineraalivillamatto (26) lasketaan, tunnet-t u siitä, että tämän alipaineen suuruus mitataan ja mittalukema siirretään säätölaitteeseen.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mitataan se länpötilannousu, joka kuljetusväliaineessa tapahtuu mineraaliaineesta kuljetusväli-aineeseen tapahtuvan lämmönsiirron vaikutuksesta siitä ajankohdasta, jolloin sulate syötetään kuiduttimeen siihen ajankohtaan, jolloin mineraalivilla on laskeutunut kokoomahihnalle (64) samalla 20 61 32 8 kun kuljetusvälialne erotetaan, ja että tämän lämpötilannousun mittalukema siirretään säätölaitteeseen (33).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kuljetusväliainetta syötetään ainakin lähes vakiolämpötilaisena ja että kuljetusväliaineen lämpötila mitataan kun se on erotettu kokoomahihnalle (64) laskeutuvasta mineraalivillasta ja että tämä lämpötilalukema siirretään säätölaitteeseen (33) .

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuljetusväliaineen tilavuusnopeus mitataan ja tämän nopeuden lukema siirretään säätölaitteeseen (33) .

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa kuljetusväliainetta kuljettava puhallin tai sentapainen (33) on moottorin (36) käyttämä, tunnettu siitä, että moottoriin (36) luovutettu teho mitataan, ja että tästä muodostetaan lukema joka siirretään säätölaitteeseen (33).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moottorina (36) käytetään moottoria, jolla on vakio tai ainakin lähes vakio kierrosnopeus.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, jossa moottorina (36) käytetään kolmivaiheoikosulkumoottoria, tunnettu siitä, että teho mitataan joko virtana jossakin vaihetulojohdossa tai wattimetrisenä kokonais tehona.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, jossa kokoomahihna (64) on jaettu kahteen osaan (64, 25), jotka sijaitsevat peräkkkäin, ja se osa joka sijaitsee lähimpänä kehruulaitetta (13) saatetaan kulkemaan nopeudella, joka on korkeampi kuin kauempana kehruulaitteesta sijaitsevan hihnaosan (25) nopeus, niin että ensin mainitulle hihnaosalle (64) muodostetulle mineraalivillamatolle aikaansaadaan poimutus tai kokoon-puristus jälkimmäisellä hihnaosalla (25) , tunnettu siitä, että kuljetusväliaineen ominaisuuksien mittaus suorite- 21 61328 taan sen kulkiessa edellisen hihnaosan (64) ja sen päällä sijaitsevan mineraalivillamaton läpi.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuljetusväliaineelle ominaisten, muodostuneelle tai laskeutuneelle mineraalivillamäärälle luonteenomaisten ominaisuuksien lukema siirretään laskuyksikköön tai laskentayksikköön (40), johon se varastoidaan koko arvollaan tai arvonsa osalla ennusteen laatimiseksi muodostuneen mineraalivillamaton (26) pintapainon tulevista muutoksista, ja että tämän ennusteen tulos siirretään säätölaitteeseen (33) odotetun pintapainomuutoksen vastustamiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, jossa esimerkiksi punnitsemalla aikaansaadaan lukema muodostuneen mineraalivillamaton (64) pintapainosta, tunnettu siitä, että tämä lukema siirretään laskuyksikköön tai laskimeen (40) vertailua varten laaditun ennusteen kanssa ja valmistetun mineraalivillamaton pintapainon ja saman mineraalivillamaton (26) ennustetun pintapainon välisen eron toteamista varten, sekä että mahdollisesti esiintyvä ero niin sanotulla adaptiivisella säädöllä otetaan mukaan seuraavaan ennusteeseen. 22 613 2 8