FI61288B - Anordning foer utjaemning av en oeverlappningsstroem av tryckalster - Google Patents

Description

fl KUULUTUSJULKAISU

m <11> utläggningsskmft Oi 2 88 ♦ C (4S) Patentti myönnetty 12 07 1922

AnTS Patent meddelat (51) Kv.ik.Vo.3 B 41 P 13/70, B 65 H 29/66 SUOMI—FINLAND pi) NwtwBWni 761U09 (22) HtkMtiltfrtivt — AmBknlngadtg 19 · 05 · 76 (23) AlkupUvi—GHtlghatsdag 19*05.76 (41) Tullut lulldtulul — Bllvlt off«ttllg 21.11.76

Patentti- ja rekisterihallitus (44) Nihuvticip^). kuuLNiiui^ pvm.- , Λ βο

Patent- och regi>terstyr«ls«n ' Amttkan uttagd och utl.*krfft*n publlc«rad 31 · 03. Ö2 (32)(33)(31) fyy^ytty utueHtuu*—Bvglrd prtorlm 20.05.75

Sveitsi-Schveiz(CH) 6U61/75 (71) Ferag AG, 83UO Hinvil, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Werner Honegger, Riiti, Erwin Muller, Durnten, Sveitsi-Schweiz(CH) (7*0 Berggren Oy Ab (5J+) Laite painotuotteiden limittäisvirtauksen tasaamiseksi - Anordning för utjämning av en överlappningsStröm av tryckalster Tämän keksinnön kohteena on laite painotuotteiden limittäisvirtauksen tasaamiseksi, joka käsittää käyttölaitteen käyttämän päättömän mukaanottajaketjun, jonka osat on yhdistetty toisiinsa ja jonka jokaisessa osassa on mukaanottaja.

Jopa silloinkin, kun painotuotteiden limittäisvirtaus tulee suoraan rotaatiopainokoneesta, on limityksessä jatkuvasti poikkeamia. Monissa tapauksissa edellyttää kuitenkin limittäisvirtauksen välitön edel-leenkäsittely tasaisia limitysvälejä, minkä lisäksi voi vielä olla tarpeen tuoda tuotteet oikeavaiheisesti käsittelylaitteistoon.

Nämä vaatimukset voidaan toteuttaa keksinnön mukaisella laitteella, jonka tunnusmerkit ilmenevät seuraavasta patenttivaatimuksesta .

Kuljetustehollisen matkansa alussa työntökäytöllä käytetyillä mukaan-ottajilla on keskinäinen väli, joka vastaa keskimääräistä limitys-väliä, niin että kutakin limittäismuodostumassa olevaa painotuotetta varten on varustettu mukaanottaja.

2 61288

Johtuen vetokäytöstä kuljetustehollisen matkan lopussa suurenee sitävastoin mukaanottajien keskinäinen väli hinauskytkennän määräämän, kahden viereisen mukaanottajan välillä aina saman mitan verran, joten tämä mukaanottajaväli siirtyy limittäismuodostumaan alkuperäiseen nähden suurennettuna, aina yhtä suurena pysyvänä limitysvälinä. Toisin sanoen: vetokäytön toisistaan etäämmäksi siirtämät mukaanotta-jat venyttävät limittäismuodostumaa samalla tasaten limitysvälin.

Keksinnön kohteen suoritusesimerkkejä annetaan seuraavassa oheisiin piirustuksiin liittyen, osaksi kuitenkin ilman piirustuksessa kuvaamista.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti sivukuvaa ensimmäisestä suoritusmuodosta.

kuviot 2, 3 ja 4 esittävät kaaviollisesti vasemmalta oikealle toisiaan seuraavia osia kuvion 1 mukaisen laitteen kuljetustehollisesta matkasta suuremmassa mittakaavassa.

Kuviot 5» 6 ja 7 esittävät kaaviollisesti leikkauksia mukaanottajasta, kuvio 5 leikattuna pitkin viivaa V-V kuviossa 7, kuvio 6 varianttia kuvion 5 esittämästä, kuvio 7 sitävastoin leikkausta pitkin viivaa VIII-VIII kuviossa 5-

Kuviot 8 ja 9 esittävät kaaviollisesti joukkoa mukaanottajia ja tapaa niiden kytkemisessä erilaisiin suhteellisiin asemiin, jolloin tässä mukaanottajat on varustettu ohjattavilla puristimilla.

Kuvio 10 esittää kaaviollisesti leikkausta pitkin viivaa X-X kuviossa 9.

Kuvio 11 esittää kaaviollisesti kuvion 2 mukaista vastaavaa matka-osaa muunnetussa suoritusmuodossa.

Kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa on kiertorata 11 muodostettu litteänovaaleista ontoista kiskoista 12, joissa kuviossa 1 vain viitteellisesti esitetyt mukaanottajat 13 - kuten jäljempänä lähemmin selitetään - ovat siirtyvästi ohjatut. Limittäismuodostuma - jota kuviossa 1 ei ole esitetty - johdetaan kuljetushihnalla 14 kiertoradan 11 ylemmälle laakealle haaralle 15, jolloin - kuten jäljempänä osoitetaan - tämä laakea haara 15 käsittää kiertoradan kuljetustehol-lisen matkan. Toiselta puolen on selvää, että kiertorata 11 kaaren-muotoisen matkansa 16 alueella kulkee kohti kuljetushihnaa - jota kuviossa edustaa kuljetushihna 14 -, jolloin, kuten jo mainittiin, mukaanottajat tulevat viedyiksi limittäisvirtaukselle. Toistettakoon 3 61288 vielä, että laitelma on siten laadittu, että kukin mukaanottaja takaa tarttuu painotuotteen takareunaan.

Kiertoradan 11 kuljetustehollisen matkan 15 alkuun ja loppuun on sijoitettu käyttölaite, 17 ja 18, mukaanottajaa 13 varten, siis käyttölaite, joka suoraan tarttuu mukaanottajiin. Kummassakin näistä käyttölaitteista on kuljetuskierä 19, vast. 20, joissa kierän kierteen nousu, jota kierrettä molemmissa tapauksissa on merkitty viitenumerolla 21, pienenee nuolen P suuntaan. Tämä nuoli osoittaa yleistä kuljetussuuntaa, joka pätee kaikille kuvion 1 mukaisen laitteen kul-jetustehollisille osille. Kierää 19 käytetään sähkömoottorilla, joka on nopeudeltaan säädettävä. Erityisen sopiva on tasavirtamoottori, joka millisekunneissa voidaan kiihdyttää ja vastaavasti jarruttaa. Moottoria 22 ohjataan elektronisella vaihesynkronointilaitteella 23, joka saa sisäänmenosignaalinsa laskimesta 24, tahtikiekosta 25 ja lähestymiskytkimestä 26. Laskinta 24 ohjaa tunnettuun tapaan painotuotteen etureuna. Tahtikiekko 25 on sijoitettu kuljetushihnan 14 kääntötelalle 27, sen pyörintänopeus on siis suhteellinen kuljetus-hihnan 14 nopeuteen. Tahtikiekko 25 on ymmärrettävä symboliksi tako-generaattorille. Tämä symbolinen esitystapa johtuu pyrkimyksestä piirustuksen selvyyteen. Lähestymiskytkimessä 26 on kierän 19 kanssa pyörivä nokka 28 sekä signaalin anturi 29, joka, kuten esityksestä ilman muuta käy ilmi, kierän 19 tietyssä kiertoasennossa antaa signaaleja laitteeseen 23.

Kierää 20 käytetään akselilla 30, jonka pyörintä, kuten jäljempänä osoitetaan, pohjaltaan edustaa limittäisvirtauksessa tulevien painotuotteiden kvalifioitua tarvetta, joka limittäisvirtauksen käsittelyn kuluessa muodostuu tässä käsiteltävänä olevan kuljetuslaitteen jälkeen. Tällöin voi olla kysymyksessä esim. sisäänpanokoneen (liitteen lisäämiskoneen) syöttäminen oikeavaiheisena. On kuitenkin korostettava, että tämä esimerkki mainittiin vain havainnollisuuden vuoksi. Se on kuitenkin mainitusta syystä, kuitenkin ilman minkäänlaisia rajoituksia, otettu seuraavan selityksen pohjaksi. Limittäis-virtauksen edelleen johtaminen tapahtuu kuljetushihnan 31 avulla, joka on yhteistoiminnassa puristustelan 32 kanssa ja jota käytetään akselin 30 pyörintänopeuden suhteellisella nopeudella.

Selityksen helpottamiseksi tarkastellaan aluksi kuvioita 5-10. Näistä käy ilmi, että mukaanottajilla 13 on kotelonmuotoinen vaunukehys 33, 11 61288 jota sen molemmille sivuille parittain sijoitetuilla pyörillä 34 ohjataan edellä mainitun kiertoradan 11 kanavassa 12. Kanava 12 on muodostettu poikkileikkaukseltaan U-muotoisista kiskoista 35, jotka on järjestetty siten, että niiden aukot ovat kohti toisiaan ja välin päässä toisistaan ja sidottu toisiinsa sangoilla 36 (ks. myös kuvio 1). Vaunukehyksen 33 alasivulle on sijoitettu toiset pyörät 37, jotka toteuttavat vaununkehyksen sivuttaisohjauksen. Yläsivuillaan on vau-nunkehyksissä 33 katonmuotoinen, molemmille sivuille ulkoneva alusta-levy 38, jossa on käännetyt mukaanottajalistat 39. Kuvion 6 mukaisessa suoritusmuodossa on alustalevyllä 38 mukaanottajahaat 40.

Vaunukehyksen 33 etu- ja takaseinät 4l on varustettu aukoilla 42, joiden lävitse tarttuu yhdistämiselin 43. Yhdistämiselinten 43 päissä on haka 44, joka tarttuu vastelistaan 45. Tällä tavoin ovat - kuten erityisen hyvin voidaan havaita kuvioista 8 ja 9, - viereisten vaunu-kehysten mukaanottajat hinauskytkennässä, jolloin kukin vaununkehys on kuljetussuunnassa viereisen vaununkehyksen mukaanottama, mutta voi toiselta puolen myös saavuttaa viimeksimainittua. Tosiasiassa esittää kuvio 9 vaununkehystä, joka on hinausasennossa ja kuvio 8 vaununkehyksiä, jotka ovat kulkeneet kiinni toisiinsa.

Kuvioista 2 ja 4 sekä kuviosta 9 voidaan havaita, että pyörien 37 tehtävänä on myös tarttua kierien 19, 20 kierteeseen 21 ja siirtää näiden kierien synnyttämä työntö vaununkehykseen. Kuten kuvioista 2 ja 4 havaitaan, on pyörien 37 tarttuminen kierän kierteeseen 21 mahdollista vain tietyllä kierän 19, 20 pyörintäalueella. Toiselta puolen on nousu kierien 19, 20 alussa ja mukaanottajien 13 keskimäi-nen väli hinausasennossa siten valittu, että kierät jokaisella kierroksella voivat ottaa vastaan seuraavan, kohtihinatun mukaanottajan. Koska kuitenkin, kuten jo mainittiin, kierän kierteen 21 nousu pienenee, lähenevät seuraavat mukaanottajat vielä kierän vaikutusalueella ollessaan kulloinkin edelläkulkevaa mukaanottajaa likimain niin paljon, kunnes ne toiseen yhdistämiselimistä sijoitetulla puskurilla 55 (vrt. erityisesti kuvio 9) törmäävät toisiinsa. Tässä yhteydessä voidaan sanoa, että kierät 19 ja 20 siirtävät mukaanottajia eteenpäin, mutta samalla patoavat niitä. Toisin sanoen kieriä 19 vast. 20 seuraavat kiertoradan osat edustavat patoamisvyöhykkeitä.

Kääntäen ovat kierien 19 vast. 20 edessä olevat kiertoradan osat venytysvyöhykkeitä. Tämä havaitaan parhaiten, kun tarkastellaan kuvioita 2, 3 ja 4. Kun nimittäin yksi kierä, esim. kuvion 4 mukaisesti 5 61288 kierä 2o tarttuu yhteen mukaanottajaan ja vetää tätä eteenpäin, niin tulee joukko perässä seuraavia mukaanottajia hinatuiksi mukana, niin että, kuten kuviosta 3 nähdään, kierän 19 aiheuttama kokoon-työntäminen tulee puretuksi kuljetussuunnassa. Kierä 19 puolestaan hinaa mukaanottajia kierän 20 patoamasta varastosta. On ymmärrettävä, että laitetta käytetään siten, että patovarasto kierän 19 vast. 20 jälkeen aina on täytetty ja siten käytännöllisesti katsoen ehtymätön, vaikka padottujen mukaanottajien lukumäärässä voi olla vaihteluita.

Kuvatun laitteiston toiminnalle on olennaista, että kullekin kappaleelle limittäisvirtauksessa annetaan mukaanottaja ja nimenomaan siten, että limittäisvirtauksen ja mukaanottajajonon kasaan ohjauksessa mukaanottajan lista kulloinkin tulee sijaitsemaan välin päässä siihen kuuluvan painotuotteen takareunasta. Kuviosta 2 ja osaksi myös kuviosta 3 voidaan havaita, että "patoamisväli”, so. mukaanotta-jien lyhyin väli likimain vastaa keskimääräistä limitysväliä, so. painotuotteiden limittymistä suomuvirtauksessa. Ideaalitapauksessa johtavat jäljempänä kuvattavat toimenpiteet siihen, että mukaanotta-jan listat ovat noin puolen limitysvälin päässä asianomaisesta painotuotteen takareunasta. Nämä vaatimukset on toteuttava kierää 19 seu-raavalla patoamisalueella. Tätä vastaten antaa kierä 19 mukaanotta-jajonolle työntönopeuden, joka vastaa limittäisvirtauksen nopeutta.

Vastaten kierän 20 kierteen 21 suurempaa alkunousua on tällä kierällä tartutuilla mukaanottajilla ja näiden hinaamilla muilla mukaanotta-jilla suurempi nopeus kuin työntönopeus kierän 19 jälkeisellä pa-toamisvyöhykkeellä. Tämä tarkoittaa, että tältä patoamisvyöhykkeeltä poisvedettyjä mukaanottajia nopeutetaan, jolloin niiden mukaanottaja-listat ensin tavoittavat asianomaisen painotuotteen takareunan ja sitten nopeuttavat tämän painotuotteen hinausnopeuteen, jolloin nopeutettujen painotuotteiden etäisyys jäljessä tuleviin suurenee. Limittäisvirtaus tulee siis venytetyksi, jolloin uusi limittäisväli vastaa suurinta etäisyyttä kahden viereisen mukaanottajan välillä, so. hinausetäisyyttä. Tuskin kuitenkaan tämä on tapahtunut, kun jo vastaten kierän 20 kierteen 21 nousun pienenemistä aktiivisiksi tulevat mukaanottajat hidastavat nopeuttaan, jolloin niiden mukaanotta-jalistat irtoavat asianomaisen painotuotteen takareunasta. Viimeksimainitut tulevat kuitenkin juuri tänä ajankohtana siirretyiksi eteenpäin kuljetushihnalla 31 ja niihin tarttuu puristustela 32, ilman että painotuote voisi muuttaa asemaansa limittäisvirtauksessa. Kul- 6 61288 jetusbihnan 31 vast, puristustelan 32 asianmukaisella nopeudenvalin-nalla voidaan tämä ilman muuta toteuttaa. Kuljetushihnalle 31 saapuneessa limittäisvirtauksessa on siis limitysväli jonkin verran alkuperäisestä suurentunut, jolloin kuitenkin alkuperäisen limittäisvir-tauksen epäsäännöllisyydet ovat tulleet tasoitetuiksi. Tämän lisäksi voidaan kuviosta 4 havaita, että kierä 20 on määräävä ei ainoastaan painotuotteiden keskinäiselle välille vaan myös niiden sijainnille limittäisvirtauksessa. Tällä tarkoitetaan sitä seikkaa, että kierän 20 käyttölaitteella voidaan määrätä millä taajuudella ja vaiheella painotuotteet annetaan eteenpäin. Jos kierä 20, kuten kuvioissa on osoitettu, akselilla 30 (tai jollakin muulla tavalla) on kytketty sisäänpanokoneeseen tai johonkin muuhun käsittelylaitteeseen, niin tulevat painotuotteet viedyiksi tähän laitteeseen sen käytön määräämällä taajuudella ja sen määräämässä vaiheessa.

Käännetyllä etumerkillä pätee sama limittäismuodostuman vastaanottoon mukaanottajilla. Tässä täytyy kierää 19 käyttää tulevan limittäisvirtauksen määräämällä taajuudella ja sen määräämässä vaiheessa siten, että painotuotteiden takareunat osuvat asianomaisten mukaanottajien mukaanottajalistojen eteen, kun ne poistuvat vaiheesta, jonka muodostaa kiertoradan osan 15 yläpuolelle nostetun kuljetushihnan 14 pää. Taajuus- ja vaihesynkronointi tapahtuu nyt laskimen 24, tako-generaattorin 25 ja lähestymiskytkimen 26 avulla seuraavasti:

Kierän 19 pyörintänopeuden määrää periaatteessa takogeneraattori 25. Laskin 24 määrää kappaleiden vaiheen. Laskijasignaalin ja takogene-raatorin signaalin perusteella saa siis synkronointilaite 23 informaation siitä, missä annettuna ajankohtana sijaitsee asianomaisen kappaleen takareuna (etäisyys etureunan ja takareunan välillä on tunnettu) ja millä nopeudella kappale liikkuu eteenpäin kierälle. Lähestymiskytkimen 26 avulla, jonka signaalit ovat merkittäviä kierän kiertoasemalle, vaikutetaan nyt käyttömoottorin 22 nopeuteen kiihdyttämällä tai jarruttamalla siten, että mukaanottaja tulee viedyiksi limittäisvirtaukselle ei ainoastaan oikealla taajuudella vaan myös oikeassa vaiheessa. Jos on olemassa esim. negatiivinen vaihe-virhe, niin kiihdytetään käyttömoottoria hetkellisesti ja se käy sitten edelleen takogeneraattorin määräälällä nopeudella. Kääntäen voidaan hetkellisellä hidastuksella saattaa "edistänyt" mukaanottaja takaisin oikeaan vaiheeseen. Tähän tarpeelliset yksittäiset toimenpiteet ovat alan ammattimiehelle tunnettuja, käytettävissä on useita keinoja laitteiston oikean käytön varmistamiseksi. Tällöin on 7 61288 itsestään selvää, että käytöt yhtenäisen kiertoradan kuljetusteholli-sen matkan alussa ja lopussa ovat toisiinsa sovitetut, jolloin kuitenkin lyhytaikaiset heilahtelut ovat mahdollisia, mahdollisesti tarpeellisia.

Ottaen huomioon edellä sanottu, selitetään tässä vielä variantti kierän 19 käytölle, jolloin kuitenkin epäilemättä voidaan kuvallinen esittäminen jättää pois. Voitaisiin ajatella, että oman käyttölaitteen sijasta kierä olisi kytketty keksinnön mukaisen laitteen eteen kytketyn koneen, esim. rotaatiopainokoneen käyttöön. Voitaisiin esimerkiksi olettaa, että kierä saa käyttönsä rotaatiokoneen luovuttajasta. Jotta voitaisiin suorittaa vaihekorjauksia, kytkettäisiin kierän eteen differentiaalikäyttö tai planeettakäyttö, jonka kara seisoisi normaalisti paikallaan. Sähkömoottorin (edullisesti edellä jo mainittua laatua) vast, askelmoottorin avulla voitaisiin kuitenkin karaa samoin käyttää toiseen tai toiseen suuntaan, jotta annettaisiin näiden käyttölaitteistojen käyttöpyörälle positiivisesti tai negatiivisesti vaikuttava lisäkäyttö. Limittäisvirtauksen kappaleiden vast, kierän vaiheen yhteensovittamiseksi voitaisiin myös tässä tapauksessa käyttää laskinta ja lähestymiskytkintä tai jotakin muuta asema-anturia. Takogeneraattori voisi jäädä pois johtuen kierän suorasta käytöstä. On ymmärrettävä, että tällaiset variantit ovat ajateltavissa myös ulostulopuolella, so. kierän 20 yhteydessä. Edelleen on ymmärrettävä, että myös tätä kierää voitaisiin käyttää suunnilleen siten, kuin kuviossa 1 on esitetty kierään 19 nähden.

Kuvioiden 8, 9 ja 10 esittämät mukaanottajat eroavat jo kuvatuista suoritusmuodoista siten, että niissä on ohjattu puristushaarukka 46, joka on kohdassa 47 kääntyvästä laakeroitu alustalevylle 38 ja jousen 48 vaikutuksesta haarukkapiikkiensä päällä nojaa alustalevyyn. Puris-tushaarukassa 46 on toimivarsi 49, joka on yhteistoiminnassa kulissin 50 kanssa puristushaarukan saattamiseksi aukiasentoon. Tällaisia kulisseja 50 olisi sijoitettava vastaanottoalueelle ja luovutus-alueelle. Kuten kuviosta 10 näkyy, voivat puristushaarukan 46 molemmat sivut olla varustetut toimivarsilla 49, niin että puristushaarukkaa voidaan kulissilla 50 ohjata toiselta tai toiselta puolelta. Olettamuksella, että kuvion 8 mukaiset mukaanottajat liikkuvat oikealle, osoittaisi tämä kuvio mukaanottajia sen jälkeen kun ne ovat jättäneet kierän 20. Jotta helpotettaisiin painotuotekappaleen takareunan viemistä puristushaarukan 46 alle tai mukaanottajahakaan 40 (kuvio 6), 61288 voitaisiin kiertorata kierän 19 alueella, kuten on osoitettu kuviossa 11, muodostaa koveraksi limittäisvirtauksen suunnassa. Ilman lisäselitystä voidaan tästä kuviosta havaita, että tällaisella järjestelyllä kappaleet, sen jälkeen kun niiden takareuna on saavuttanut kuljetushihnan 14 pään, jäävät jälkeen tai liukuvat taaksepäin ja siten kaikissa tapauksissa tulevat asianomaisen mukaanottajan avoimen tartuinkidan vastaanottamiksi. Puristushaarukat ovat tällöin luonnollisesti kulissin 50 aukipitäminä. Välittömästi kappaleiden takareunan vastaanoton jälkeen vapautetaan kuitenkin puristushaarukat ja kappaleet kuljetetaan luovutuspaikkaan saakka puristimien tartunnassa.

Vaikkakin edellä mainittiin , että alan ammattimies tietojaan ja taitojaan käyttäen osaa monin eri tavoin muodostaa synkronointilait-teen 23, viitattakoon vielä siihen, että tässä on edullista käyttää siirtorekisteriä, jota ohjataan tahtikiekolla ja laskimella. Tällä tavoin seurataan lehteä (painotuotetta) ja ohjataan mukaanottajia siten, että ne oikeavaiheisina tarttuvat asianomaisen kappaleen takareunaan. Näiden tai vastaavankaltaisten toimenpiteiden mielekkyys ilmenee ilman muuta kuviosta 2. Tässä kuvauksessa koskettaa juuri kappale El laskimen 24 toimikieltä, jolloin kuitenkin tälle kappaleelle järjestetty mukaanottaja vielä on kaukana (piirustustason ulkopuolella). Nyt on huolehdittava siitä, että kun tämä kappale El saavuttaa limittäisvirtauksessa edellä sijaitsevan kappaleen E2 aseman, valmiina on mukaanottaja kuten kappaleelle E2 on esitetty.

Lisäksi on ymmärrettävä, että esim. siirtämällä kierää 19 kuviossa 11 kuljetussuuntaan on mahdollista pitää puristushaarukoiden hetkellinen nopeus painotuotteen vastaanoton ajankohtana jonkin verran suurempana kuin kuljetusradalle 14 tulevan limittäisvirtauksen nopeus. Täten on saatavissa vielä suurempi varmuus siitä, että vastaanotettujen painotuotteiden takareunat kulkevat puristushaarukoiden 46 tartuinkidan pohjaan, joten yksittäisten painotuotteiden asema suhteessa edellä-kulkevaan ja seuraavaan ei enää riipu mistään sattumasta.

Periaatteessa voitaisiin käyttölaite 17 jättää pois ja toteuttaa mu-kaanottajien käyttö vain käyttölaitteen 18 avulla. Tässä tapauksessa täytyisi käyttölaitetta 18 seuraava ohjaus ja myös kaarenmuotoinen osa Ib aina olla miehitettynä toisiinsa nojaavilla mukaanottajilla. Näitä työnnettäisiin sitten käyttölaitteella 18 ja ne kulkisivat vastaavasti työntökäytöllä kuljetusmatkalle 15·

Claims (8)

9 61288

1. Laite painotuotteiden limittäisvirtauksen tasaamiseksi, joka käsittää käyttölaitteen käyttämän päättömän mukaanottajaketjun, jonka osat on yhdistetty toisiinsa ja jonka jokaisessa osassa on mukaanottaja (13), tunnettu ketjunosista, jotka on siten yhdistetty toisiinsa, että osien keskinäistä väliä voidaan muuttaa, kahdesta peräkkäin sovitetusta ja erikseen ohjattavasta mukaan-ottajaketjun käyttölaitteesta (17,18), minkä ohessa mukaanottaja-ketjun kuljetustehollinen matka (15), jolla mukaanottajia (13) kuljetetaan, sijaitsee käyttölaitteiden välissä, ja tahdistuslait-teesta (23) ensimmäisen käyttölaitteen (17) ohjaamiseksi, joka sijaitsee kuljetustehollisen matkan (15) alussa.

2. Vaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, etttä ainakin toisessa käyttölaitteista (17 tai l8) on sinänsä tunnetusti kuljetuskierukka (19 tai 20) ja että mukaanottajissa (13) on kierukan kierteisiin (21) tarttuvat seuraajaelimet.

3. Vaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että vähintään yhdessä kuljetuskierukassa (19 tai 20) on sinänsä tunnetusti kuljetussuuntaan pienenevä kierteen nousu.

4. Vaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kussakin raukaanottajassa (13) on sinänsä tunnetusti kaksi seuraa jatelaa (37), jotka tukeutuvat kierukan kierteen (21) toiseen ja vastaavasti toiseen kylkeen.

5. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että tahdistuslaitteen (23) sisäänmenopää on yhdistetty tako-generaattoriin (25),jota limittäisvirtausta syöttävä kuljetin (14) käyttää.

6. Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen laite, tunnet-t u siitä, että tahdistuslaitteen (23) sisäänmenopäät on yhdistetty painotuotteiden käyttämään signaalianturiin (24) ja käyttölaitteen (17) käyttöelimeen (19) kytkettyyn asema-anturiin (28,29)· 10 61 288

7· Jonkin edellä olevan vaatimuksen mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ketjunosilla olevat mukaanottajat (13) on yhdistetty toisiinsa niiden keskinäisen välin muuttamiseksi tankomaisil-la yhdistyselimillä (43), jotka haanmuotoisilla päillään (44) löysästi tarttuvat viereisten mukaanottajien (13) vaununkehyksen (33) etu- vast, takaseiniin.

8. Vaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että tankomaisiin yhdistyselimiin (43) on mukaanottajien väliin sovitettu puskurit (55).