FI60881C - Saett att framstaella fenol-aldehydskumplaster - Google Patents

Description

ΙΰΜ^ΤΙ r«l mi KUULUTUiJULKAISU Αη««1

TOTa m (,1> utlAocnincsskrift OUÖSI

• »TjLV C /^jv Patentti myönnetty 13 04 1932 jSstfijb Patent meddelat T (51) Ky.ik?/int.ci.3 c 08 J 9/00 // C 08 L 61/08 SUOMI — FINLAND (21) '’«•"«'t'*'*·™· — P»twt»n»eknln| 190U/71 (22) HtkemUpWvI — An«eknlnpdax 06.07.71 (23) Alkupiivt — Giltlghetadag 06.07·71 (41) Tullut lulklMkal — Bllvlt offantllg 07*01.72

Patentti-j· rekisterihallitus ............. , . , ^ . , ^ ^ , (44) NihtivUulpaneo |a kuuLjulkalsun pvm. — .. ,

Patent- oeh regiaterstyrelsen · Ansökan utiagd och utl.«krift«n pubitcarad 31.12.81 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus —Begird prlorttet 06.07 *70 06.07.70 USSR(SU) 1^5309^, 1^53095 (71) Vladimirsky Nauchno-Issledovatelsky Institut Sinteticheskikh Smol, ulitsa Frunze, 77, Vladimir, USSR(SU) (72) Viktor Alexeevich Novak, Vladimir, Jury Semenovich Murashov, Vladimir, Vasily Dmitrievich Valgin, Vladimir, USSR(SU) (7I*) 0y Kolster Ah (5I*) Tapa valmistaa fenoli-aldehydivaahtomuoveja - Sätt att framställa fenol-aldehydskumplaster

Keksinnön kohteena on tapa valmistaa vaahtomuovia, jolla on alennettu hauraus ja parannetut lujuusominaisuudet, sekoittamalla resolityyppisiä fenolialde-hydikondensaatiotuotteita tai aldehydejä novolakkatyyppisten fenolialdehydi-kondensaatiotuotteiden kanssa, vaahdottamalla ja kovettamalla seos happamen katalyysin avulla. Näitä vaahtomuoveja käytetään eristys- ja rakennusaineina, jäähdy-tysteollisuudessa, ja erilaisissa kuljetuksissa putkieristyksiin jne.

Eräässä tunnetussa menetelmässä vaahtomuovien valmistamiseksi novolakka-tyyupisten fenoli-aldehydihartsien pohjalta, käsitellään korkeissa lämpötiloissa kiinteitä yhdisteitä, joita saadaan sekoitettaessa novolakkahartsia vaahdotusai-neen ja heksametyleenitetramiinin kanssa.

Tällaisten koostumusten vaahdotus, kovettaminen ja muotoilu tapahtuu emäksisessä väliaineessa, joka aikaansaadaan ammoniakin avulla, joka vapautuu heksametyleenitetramiinin hajotessa lämpötilan vaikutuksesta.

2 60881

Tunnetaan myös menetelmä vaahdotettujen aineiden valmistamiseksi resoli-tyyppisistä fenoli-aldehydihartseista peräisin olevista aineista, joissa nestemäisiä resoleita sekoitetaan vaahdotusaineen kanssa ja reaktioseoksen annetaan tämän jälkeen paisua, kovettua ja muotoutua happamassa väliaineessa.

Tällä tunnetulla menetelmällä on mahdollista valmistaa vaahtomuovia sekä kuumentamalla reaktioseosta että tuomatta ulkopuolista lämpöä.

Kummallakin edellämainitulla menetelmällä on vakavia haittoja.

Eräälle novolakkahartsin-käsittelymenetelmälle on ominaista korkeassa lämpötilassa tapahtuva ja kauan kestävä muotoutumisvaihe, koska koostumusten vaahdotus tapahtuu sulassa novolakkahartsissa 100-120°C:n lämpötilassa ja kovettaminen suoritetaan lämpötilassa 1L0-160°C useamman tunnin aikana.

Lisäksi edellä mainittu menetelmä on stationaarinen ja panoksittain toimiva ja vaatii pitkän muotoutumisvaiheen kiinteän aineen vaahdottamiseksi suhteellisen korkeassa lämpötilassa, minkä lisäksi vaaditaan monimutkainen laitteisto kiinteiden komponenttien hienojauhatukseen ja vaahtoaineen kiinteänä homogenisoimiseen.

Teknologisten prosessien alhainen taloudellinen tuotto, suhteellisen suuret kustannukset ja valmiin vaahdon rajoitettu määrä selitetään johtuvaksi edellä mainituista haitoista, jotka ovat luonteenomaisia novolakkatyypnisten fenoli-aldehydihartsien tunnetulle vaahdotusmenetelmälle.

Resolityyppisten fenoli-aldehydivaahtomuovien tunnettuun valmistusmenetelmään liittyvät haitat ovat seuraavat: - Hartsien alhainen kemiallinen aktiviteetti vaahdotuksen aikana ja vaahdon suhteellisen pitkä muotoutumisaika erityisesti rakenteissa ja muoteissa, jotka on valmistettu suuren lämpökapasiteetin omaavista aineista (metalleista jne.) tai lämpötiloissa työolosuhteissa alle 20°C; - Täytyy kehittää riittävä määrä hapanta ainetta seoksen vaahdottamiseksi ja kovettamiseksi useiden minuuttien ajan alle 100°C;n lämpötiloissa, minkä seurauksena vaahdotetun muovin korroosioaktiviteetti määräytyy muovin ollessa kosketuksessa suuren joukon kanssa rakennusaineita, joita käytännössä esiintyy; - "Resoli"-hartsien huono pysyvyys varastoitaessa ja kuljetettaessa (tavallisesti useampia viikkoja), mikä estää niiden jatkokäsittelyä vaahdoksi, jolla on erittäin pieni tiheys ja erityisesti tapauksissa, jolloin vaahdonmuodostumisen tulisi tapahtua "in situ".

Lisäksi resolityyppisiin fenoli-aldehydihartseihin perustuvat vaahtomuovit jäävät jälkeen vaahtoaineista, jotka ovat peräisin novolakkahartseista mitä kosteuden ja liekin kestävyyteen tulee, GB-patentissa 1 130 067 ja DE-patentissa 1 236 183 on esitetty koostumukset ja menetelmät resolityyppisten fenoli-formaldehydihartsien vaahdottamiseksi ja 3 60881 kovettamiseksi. Saadut vaahtomuovit ovat kuitenkin hauraita (kts. FR-patenttia 1 583 857) ja niillä on suuri korrodoiva vaikutus (kts. DE-patenttia 1 236 183). Mainitun GB-patentin 1 130 Ο67 mukaan hartsit kovetetaan vahvojen epäorgaanisten happojen avulla ja menetelmän uutuus on siinä, että resolihartsiin sisällytetään typpiyhdiste, josta osa hajoaa resolin eksotermisestä kovettumisesta syntyvän lämmön vaikutuksesta, jolloin muodostuva kaasu tekee vaahtomuovin paremmin tulenkestäväksi, kun taas toinen osa typpiyhdisteestä hydrolysoituu vahvan epäorgaanisen hapon vaikutuksesta eikä voi olla läsnä vapaassa tilassa eikä siis ole forrn-aldehydiakseptori.

Keksinnön kohteena on aikaansaada sellainen menetelmä fenoli-aldehydi -kondensaatio-tuotteisiin perustuvien vaahtomuovien valmistamiseksi, jonka avulla on mahdollista käsitellä sekä novolakka- että resolityyppisiä tuotteita muotoilemalla nopeasti nestemäinen koostumus käytännöllisesti katsoen minkä tahansa geometrisen muodon omaavaan onteloon, ja joka menetelmä voidaan toteuttaa lämpötilassa alle 100°C, edullisesti 10-20°C:ssa, lyhyessä ajassa eli muutamassa sekunnissa tai muutamassa minuutissa.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytetään edullisesti renkaassa sulfonoi-tuina novolakkatyyppisinä fenoli-aldehydikondensaatiotuotteina juoksevaa novo-lakkatyyppistä fenoli-aldehydihartsia yhdistelmänä aryylisulfonihapon ja aldehydien kondensaatiotuotteiden kanssa. Tällaisten yhdisteiden käytön ansiosta on mahdollista saada vaahtomuoveja, joilla on huomattavasti alentunut korrodoiva vaikutus.

Lisäksi on edullista, että keksinnön mukaisesti käytettyyn seokseen lisätään orgaanisia typpiyhdisteitä sellaisenaan joko yhtenä yhdisteenä tai useampien yhdisteiden seoksena tai reaktiosta aryylisulfonihappojen ja/tai aldehydien kanssa saatuna reaktiotuotteena, Paitsi että typpiyhdisteet suojaavat aromaattisen sulfo-nihapon sulforyhmää reaktiossa formaldehydin kanssa, toimivat ne samalla form-aldehydiakseptoreina.

Keksinnölle on tunnusomaista, että käytetään renkaassa sulfonoituja novo-lakkatyyppisiä fenoli-aHehydituotteita, jolloin renkaassa sulfonoitujen novolakka-tyyppisten fenoli-aldehydituotteiden painosuhde resolityyppisiin tuotteisiin on välillä 85:15 ja 15:85 laskettuna kuiva-aineiden perusteella ja renkaassa sulfonoitujen novolakkatyyppisten fenoli-aldehydituotteiden painosuhde aldehydeihin on välillä 95:5 ja 60:Uo laskettuna kuiva-aineiden perusteella.

Keksinnön mukainen menetelmä tarjoaa fenoli-aldehydivaahdon valmistuksessa seuraavat edut verrattuna tunnettuihin menetelmiin: voidaan käyttää nestemäistä reaktioseosta, joka muotoutuu nopeasti ja kovettuu lievästi kuumentamalla (alle 100°C) tai ilman ulkopuolista kuumennusta, mikä tekee menetelmästä monipuolisen.

11 60881

Keksinnön mukaisella menetelmällä voidaan myös valmistaa vaahtomuoveja, jotka perustuvat sekä resoli- että novolakkatyyppisiin fenoli-aldehydikondensaatio-tuotteisiin jatkuvalla tai puolijatkuvalla laitteistolla muotoiltavia vaahtomuoveja varten. Lisäksi kuvattu menetelmä selvittää suurimmaksi osaksi vaikeuden fenoli-aldehydikondensaatiotuotteiden jalostamiseksi korkealaatuisiksi vaahtomuoveiksi käytännöllisesti katsoen riippumatta kondensaatiotuotteiden valmistusujasta.

Jälkimmäinen seikka tekee mahdolliseksi vaahtomuovien tuotannon siirtämisen fenoli-aldehydihartsin valmistuspaikasta kaukana sijaitseviin käyttökohteisiin.

Keksinnössä käytetyt novolakka- ja resolityyppiset fenoli-aldehydikonden-saatiotuotteet ovat fenolin ja sen homologien reaktiotuotteita alifaattisten tai aromaattisten aldehydien kanssa.

Tällaisten tuotteiden yleisiä valmistusperiaatteita on laajasti kuvattu teknisessä kirjallisuudessa. Fenoli-aldehydinovolakka-aineita valmistetaan tavallisesti kondensoimalla mooliylimäärin fenoleja aldehydien kanssa happamassa väliaineessa.

Tällaisten tuotteiden nestemäinen aggregcitumisolomuoto on seurauksena esimerkiksi niiden epätäydellisestä kuivumisesta kunnes niiden sisältämien perusaineiden pitoisuus on 80-90 %.

Novolakkatyyppisten fenoli-formaldehydikondensaatiotuotteiden tiedetään olevan kaupallinen seos yhdisteistä, joiden kaava on

Ar — CH_-Ar — 0Ho-Ar, 2 n 2 ' jossa Ar on oksifenyyli, n = 0-10, CH^-sidokset sijaitsevat o- ja/tai p-asemissa fenolihydroksyyliin nähden. Ne sisältävät myöskin tietyn määrän vapaata fenolia ja formaldehydiä.

Novolakkatyyppisten fenoli-formaldehydihartsien analogit käsittävät keksijä moniytimisiä yhdisteitä kuten dihydroksidifenyylimetaanin.

Eniten käytetty menetelmä resolien valmistamiseksi on toteutus alkaalisen katalyysin olosuhteissa käyttämällä ylimäärin aldehydireagenssia.

Resolityyppiset fenoli-aldehydikondensaatiotuotteet sisältävät näiden aineiden polydispergoidun sellaisten metylolijohdannaisten seoksen, joissa metyloliryh-mät ovat orto- ja/tai para-asemissa fenolihydroksyylin suhteen, sekä isomeerisia fenolialkoholeja, joissa on fenyyliradikaali (o,p-hydroksibentsyylialkoholit, 2,1+- ja 2,6-dimetyyli-o-fenolit, 2,4,6-trimetyyli-o-fenoli ).

Keksinnön mukaisesti resolityyppiset kondensaatiotuotteet vaahtoamiskelpoi-sissa seoksissa voidaan korvata yksittäisillä aldehydeillä tai niiden seoksilla, 5 60881 jotka (vaahtoa muodostettaessa) toimivat novolakkatyyppisten kondensaatiotuot.tei-den silloitusaineina happamassa väliaineessa. Tässä tapauksessa voidaan käyttää formaldehydiä, asetaldehydiä, bentsaldehydiä jne., vaikkakin formaldehydi vesipitoisina liuoksina on edullinen.

Keksinnön mukaisesti resoli- ja novolakkatyyppisten fenoli-aldehydikonden-saatiotuotteiden komponentit ovat myös käyttökelpoisia sekä seoksina että yksittäisinä analogeina, Novolakan asemesta voivat paisumiskykyiset yhdistelmät sisältää jonkin isomeerisistä dioksidifenyylialkaaneista, esimerkiksi p,p'-dioksidi-fenyylimetaania, sekä myös niiden sulfonoituja johdannaisia. Täysin samalla tavalla voidaan seoksessa oleva resoli substituoida 2,^,6-trimetylolifenoleilla, 2 ,2,6 ,6'-tetrametyloli-ä ,1+ '-dioksidifenyylialkaaneilla jne .

Näitä yhdisteitä pidetään tavallisesti resolityyppisten fenoli-formaldehydi-hartsien yksittäisinä analogeina.

Renkaassa sulfonoituja novolakkatyyppisiä kondensaatiotuotteita, joita käytetään keksinnön mukaisesti novolakkahartsien muodossa, voidaan valmistaa esimerkiksi seuraavalla tavalla: a) sulfonoimalla dehydratoitua novolakkahartsia jollakin tunnetulla sulfo-nointiaineella (rikkihappo, rikkitrioksidi jne.), jota käytetään enintään 1 mooli yhtä novolakkahartsin vapaata tai sidottua fenolimoolia kohden, b) yhdistämällä nestemäinen novolakkatyyppinen fenoli-aldehydihartsi reak-tioseoksessa aryylisulfonihappojen ja aldehydien kondensaatiotuotteisiin.

Edulliset aryylisulfonihapot käsittävät sekä puhtaita yhdisteitä, kuten naftoli-, antraseeni-, fenoli-, bentseeni-, tolueeni- ja naftaleenisulfonihappo että teknisiä tuotteita, jotka on saatu sulfonoimalla vastaava aromaattinen yhdiste tunnetulla sulfonointiaineella.

Keksinnön mukaisesti voivat vaahdotettavat seokset resolityyppisten konden-saatiotuotteiden lisäksi tai niiden asemesta sisältää aldehydejä, jotka vaahtomuovien valmistuksessa toimivat novolakkatyyppisten kondensaatiotuotteiden riati-sidonta-aineena happamassa väliaineessa. Voidaan käyttää formaldehydiä, asetaldehydiä, bentsaldehydiä tai vastaavaa; formaldehydi vesiliuoksena on edullisin.

Novolakka- ja resolityyppisten fenoliformaldehydikondensaatiotuotteiden valmistukseen käytettävien fenolien ja aldehydien luonne ei ole ensisijaisen tärkeätä siihen nähden, mikä keksinnössä on olennaista. On esimerkiksi saatu tyydyttäviä tuloksia käyttämällä, paitsi itse fenolia, isomeerisia kresoleja, ksyle-nolia ja muita fenoleja, joiden renkaassa on fenolihydroksyyliin nähden vähintään 6 60881 kaksi substituoimatonta (orto-orto tai orto-para) asemaa, sekä aldehydi/form-aldehydityyppisistä yhdisteistä asetaldehydin ja bentsaldehydin pienpolymeerisiä modifikaatioita. Edullisinta on käyttää fenolia ja formaldehydiä, koska niiden hinta on alhainen ja niitä on helposti saatavissa.

Keksinnön erään toisen sovellutuksen mukaan sulfonovolakka-fenoli-aldehydi-kondensaatiotuotteet yhdessä aldehydikomponentin kanssa sisältyvät seokseen painosuhteessa välillä 95:5 ja 60:k0.

Keksinnön mukaisella menetelmällä vaahdon paisuttaminen ja kovettaminen suoritetaan happamasti katalysoiduissa olosuhteissa.

Edellä kuvatut renkaassa sulfonoidut fenoli-aldehydikondensaatiotuotteet toimivat yleensä happamina katalysaattoreina. Tarvittaessa voidaan kuitenkin näiden renkaassa sulfonoitujen tuotteiden lisäksi seokseen lisätä muita happamia aineita, jotka vaahdotettavaan koostumukseen lisättyinä tekevät mahdolliseksi pH:n säätämiseen arvoon alle U. Tällaisia aineita ovat: - mineraalihapot (suola-, rikki-, ortoboori-, ortofosfori-, hydrofluori-piihappo jne.); - orgaaniset mineraalihapot (kompleksihapot, jotka perustuvat boorihappo-estereihin ja oksihappoihin, kuten oksaalihappoon, aryylisulfohappoon jne.); - mineraalihappojen anhydridit ja suolat P2^5* al™iinikals;‘-umrau'ta“ kloridit, jne).

Kaikkia edellämainituista yhdisteistä voidaan käyttää erikseen tai sekoitettuna toisiinsa.

Edullinen hapan tuote on aryylisulfonihappojen kondensaatiotuote aldehydien kanssa yhdessä novolakkahartsien kanssa seoksen happamen aineen kokonaismäärän ollessa 1-50 paino-$.

Keksinnön mukaisen menetelmän aryylisulfohapoiksi sopii suuri joukko yhdisteitä, jotka voivat olla sekä puhtaita tuotteita, esim. naftoli-, antraseeni-, fenolibentseeni-, tolueeni- ja muita naftaleenisulfohappoja, että vastaavien aromaattisten yhdisteiden kaupallisesti saatavia tunnetuilla sulfonoimisaineilla sulfonoituja sulfonointituotteita.

Karbonyyliä sisältävistä yhdisteistä käytetään asetaldehydiä, asetonia, metyylietyyliketonia ja furfurolia, mutta formaldehydi on edullisin käytettynä vesipitoisina liuoksina. Aryylisulfohappojen käsittelyolosuhteita karbonyyliä sisältävien yhdisteiden kanssa voidaan vaihdella laajoissa rajoissa riippuen näiden aineiden kemiallisesta alkuperästä. Yleensä tämä käsittely suoritetaan lämpötiloissa, jotka eivät ole yli 150°C ajan, joka vaihtelee joistakin minuuteista useampaan tuntiin.

7 60881

Sellaisten seosten vaahdotus, jotka perustuvat renkaassa sulfonoitujeri novolakkatyyppisten fenoli-aldehydikondensaatiotuotteiden tai niiden kanssa luonteeltaan samanlaisten aineiden ja resolityyppisten aineiden kondensaatiotuottei-den kanssa tai niiden kanssa luonteeltaan samankaltaisten aineiden kanssa tai aldehydien kanssa happaman katalysaattorin läsnäollessa, voidaan suorittaa miUä tahansa alhaalla kiehuvalla nesteellä, kuten alifaattisilla alkoholeilla, alifaattisilla estereillä ja ketoneilla, tyydytetyillä alifaattisilla hiilivedyillä, fluorikloorihiilivedyillä ("Freoneilla"), halogeenihiilivedyillä, bensiineillä jne.

Keksinnön mukaisesti on edullista käyttää tähän tarkoitukseen petroli-eetterifraktiota, jonka kiehumapiste on 35-50°C, paineessa j60 mm Hg.

Hyvä vaahtomuovirakenne, jossa on riittävästi suljettuja huokosia, saadaan käyttämällä tällaista petrolieetterifraktiota ja myös fluorikloorihiilivetyjä, esimerkiksi 1,1,2-trifluori-2,2,1-trikloorietaania.

Matalalla kiehuvaa liuosta johdetaan seokseen 0,5-30 paino-#, edullisesti 2-10 paino-# riippuen vaahtomuovin halutusta tiheydestä.

Keksinnön mukaisesti novolakkatyyppisiä renkaassa sulfonoituja fenolialde-hydikondensaatiotuotteita tai niiden kanssa luonteeltaan samanlaisia aineita ja/tai aineita, joita saadaan käsittelemällä aryylisulfohappoja karbonyyliryhmiä sisältävien yhdisteiden kanssa, sekoitetaan ennalta kyllästettyjen hiilivetyjen kanssa ja/tai fluorikloorihiilivetyjen ("Freonien" kanssa), joiden kiehumapiste on välillä -10° ja +80°C, tällaisten yhdistettyjen tuotteiden toimiessa samanaikaisesti sekä kovettavana että vaahdottavana aineena vaahdonmuodostuksen aikana. Tällaiset yhdistelmätuotteet ovat varastoitaessa riittävän pysyviä ja vaikuttavat sekoitettaessa niitä resolityyppisten fenoli-aldehydikondensoitumisuotteiden ja/tai aldehydien kanssa.

Todettiin, että orgaaniset aineet, joiden pKa on alle 8 ja jotka sisältävät ainakin yhden amino-, amido-, syaniamidi-, tai nitriiliryhmän, pystyvät muodostamaan fenolia sisältäviä yhdisteitä ja/tai sitomaan formaldehydiä tarkoituksella alentaa vaahdotetun muovin myrkyllistä vaikutusta ja parantaa vaahtomuovien valmistuksen saniteettiolosuhteita. Näitä yhdisteitä lisätään seokseen 0,5~50, edullisesti 1-20 paino-#. Näitä yhdisteitä ovat melamiini, urea, akryylinitriilidi-syaanidiamidi, m-fenyleenidiamiini, aniliini, tiourea ja jotkut muut.

Suurin osa edellämainituista orgaanisista typpiyhdisteistä ovat kiinteitä huoneen lämpötilassa ja sekoittuvat huonosti vaahdotettavan seoksen muiden komponenttien kanssa. On havaittu, että nämä yhdisteet täytyy lisätä seokseen liuoksena, vesiemulsiona, vesidispersiona tai liuotettuna sopivaan orgaaniseen liuotti-meen, kuten johonkin alkoholiin. Kuitenkin on edullisempaa käyttää näitä yhdisteitä johdannaisten muodossa, kuten: 8 60881 - kompleksisuoioina mineraali- tai aryylisulfohappojen kanssa - hartseina, jotka sisältävät urean melamiinidisyaanidiamidin jne. kon-densaatiotuotteita formaldehydin kanssa emäksisessä tai happamassa väliaineessa.

Suolahappoista ureaa, urean suoloja aryylisulfohappojen kanssa, urea- ja melamiiniformaldehydihartseja sekä myös formaldehydin aryylisulfohappojen kokon-densaattia ja orgaanisia yhdisteitä, jotka sisältävät vähintäin yhden amino-, amido-, syanamidi-, tai nitriiliryhmän, voidaan käyttää esimerkkeinä tällaisista johdannaisista.

Keksinnön mukaisesti vaahdotetun muovin hienosoluista rakennetta voidaan parantaa ja tiheyttä alentaa jos vaahdotusseokseen lisätään pinta-aktiivisia aineita.

Parhaat tulokset on saavutettu käyttämällä ei-ionisia pinta-aktiivisia aineita, joita lisätään seokseen 0,1-10, edullisesti 1-3 paino-#. Sopivia pinta-aktiivisia yhdisteitä ovat silikoniöljyt; etyleenioksidin polymeroitumistuotteet alkyylifenolien tai korkeampien rasvahappojen kanssa; selluloosaeetterit, kuten metyyliselluloosa, karboksimetyyliselluloosa, oksietyloitu risiiniöljy jne.

Vaahdotusseoksessa tapahtuu osittaista lämmönhukkaa, kun vaahtoamuodostavana aineena käytetään matalalla kiehuvia nesteitä, nesteiden haihtumisen johdosta.

Prosessin lämpötasapainoa voidaan parantaa lisäämällä seokseen yhdisteitä, joista vapautuu lämpöä niiden joutuessa kemiallisesti kosketukseen veden kanssa tai vaahdotusseoksen happamien lisäaineiden kanssa 20 - 10°C:n lämpötilassa.

Parhaisiin tuloksiin päästiin lisäämällä seokseen yhdisteitä seuraavista ryhmistä: - karbonaatit, bikarbonaatit, alkalimetallien ja maa-alkalimetallien nitriitit sekä ammoniumkarbonaatti; - alkuaineiden jaksottaisen järjestelmän toisen ja kolmannen ryhmän metai-lihydridit ja metallikarbidit; - jauhemaiset metallit, jotka ovat vedyn yläpuolella sähköjännitesarjassa; - Β^Ο^ ja P205 - tyyppiset happoanhydridit; - alkyylikloridisilaanit (trikloorimetyylisilaani jne.).

Lueteltuja aineita lisätään seokseen 0,1-20, edullisesti 0,5~10 paino-#.

Edullisimmiksi ovat osoittautuneet hienojakoiset (ei yli 200 mesh) metalli-jauheet, jotka ovat sähköjännitesar.jassa vedyn yläpuolella, kuten rauta-, alumiini-, magnesium-, kadmium-, ja sinkkijauheet ja erityisesti alumiini- ja magnesium-jauheet tai niiden seokset.

9 60881

On tarkoituksenmukaista tuoda vaahtoamuodostava aine seokseen varastointia kestävän yhdistelmän muodossa, jossa on mukana novolakkatyyppinen sulforyhmiä sisältävä yhdiste.

Keksinnön mukaisesti seokseen johdetaan sellaisia orgaanisia yhdisteitä 0-50 paino-#, jotka sisältävät ainakin yhden amidi-, amino-, syanamidi-, ja nit-riiliryhmän, pKa:n ollessa alle 8, ja jotka pystyvät reagoimaan formaldehydin kanssa ja/tai muodostamaan komplekseja fenolin kanssa.

On myöskin edullista lisätä yhdisteet seokseen johdannaisten muodossa, esimerkiksi välituotteina aryylisulfohappojen ja/tai aldehydien kanssa.

On myös mahdollista lisätä seokseen vaahdonsäätäjinä pinta-aktiivisiä aineita, ja termisiä aktivaattoreita, jotka pystyvät vapauttamaan lämpöä joutuessaan kosketukseen seoksen komponenttien kanssa.

Fenoli-aldehydikondensaatiotuotteiden vaahtojen valmistusteknologia perustuu mainittujen komponenttien seokseen, jolla on määrätty painosuhde, sekä muodostuvan nestemäisen seoksen annostukseen vaahdolla täytettävään tilaan.

Komponenttien sekoittaminen ja annostus voidaan suorittaa samankaltaisilla laitteilla, joita käytetään polyeetteriuretaanivaahdon valmistuksessa.

Seoksen vaahdottaminen ja kovettaminen suoritetaan muutaman minuutin aikana lämpötilassa, joka on lähellä huoneen lämpötilaa, tai kuumentamalla seosta ja/tai muottia alle 100°C:een.

Keksinnön mukaisten vaahtoseosten koostumukset on esitetty seuraavassa taulukossa: N:o Vaahdotettavan seoksen komponentit Koostumus

Suoritus- Suoritusmuoto 1 muoto 2 ----— I - .. -- »—+ III" , , I „ m . 1 I «iii^i.i I " —— - 1a Resolityyppiset fenoli-aldehydikondensaatiotuotteet 15-85 (resolihartsit, oksimetyylifenolit tai niiden seokset), paino-osaa 1b Aldehydit, paino-osaa 5-1+0 2 Renkaassa sulfonoidut fenoli-aldehydikondensaatio- 85-15 95-60 tuotteet (sulfonoitujen novolakkahartsien muodossa yhdessä aryylisulfonihappojen kondensaatiotuotteiden kanssa, tai niiden seokset, paino-osaa seoksen määrästä 3 Hapan aine (aryylisulfonihapon kondensaatiotuotteet 0-50 0-50 aldehydien kanssa orgaanisten typpiyhdisteiden läsnäollessa, epäorgaaniset hapot), paino-# seoksen määrästä k Vaahdotusaine (alifaattiset tyydytetyt hiilivedyt, 0-30 0-30 halogenoidut hiilivedyt, kloorifluorihiilivedyt kp. välillä -10 ja +80 C), paino-# seoksen määrästä (j atkuu) 10 60881 N:o Vaahdotettavan seoksen komponentit Koostumus

Suoritus- Suoritus- __________muoto 1 muoto 2_ 5 Orgaaniset typpiyhdisteet, joiden pKa ^ 8 0-50 0-50 ja jotka ovat amiineja, syanamiineja tai nitrii- leja, paino-# seoksen määrästä 6 Ei-ioniset pinta-aktiiviset aineet, paino-# 0-10 0-10 seoksen määrästä 7 "Termiset aktivaattorit" (metallijauheet; 0-10 0-10 alkalimetalli- tai maa-alkalimetallikarbonaa- tit, -bikarbonaatit, -nitraatit, -hydridit ja -karbidit ja vastaavat ammoniumyhdisteet

Valmistettaessa vaahtoa käytännössä keksinnön mukaisesti käsitellään kahta tai kolmea seoskomponenttia taulukossa esitettyjen kuuden tai seitsemän komponentin asemesta, koska eräät taulukon aineosista voidaan sekoittaa keskenään pysyviksi varastotuotteiksi, jotka sitten yhdistetään käyttöpaikalla ennen valmistusvaihetta.

Keksinnön mukaisilla fenoli-aldehydivaahtomuoveilla on samanlaiset fysikaa-lis-mekaaniset- ja termofysikaaliset ominaisuudet kuin tunnetuilla samantyyppisillä aineilla, mutta ne ovat myös joustavampia ja tulenkestävämpiä kuin jälkimmäiset .

Seuraavat esimerkit auttavat asiantuntijaa ymmärtämään keksinnön yksityiskohtia ja modifikaatioita,

Seuraavassa on selostettu vaahtoseoskomponenttien valmistusta ja esitetty käytettyjen tavaramerkkien merkitykset

A. Novolakkatyyppisten kondensaatiotuotteiden valmistus Tuote I

Novolakkahartsien n:o 1 ja n:o 3 valmistus 1 mooli fenolia kondensoitiin 0,9 moolin kanssa formaldehydiä, jota käytettiin 37-paino-#:isena vesiliuoksena. Katalysaattorina oli rikkihappo. Kun synteesi oli täydellinen, saadusta hartsista poistettiin osa vedestä (hartsi 1) tai kaikki vesi (hartsi 3).

Hartsi n:o 1:n viskositeetti on 5 600 cP 20°C:ssa ja se sisältää 11 # vettä ja 10 # vapaata fenolia.

Hartsi n:o 3:n pisaranputoamispiste on 109°C ja hartsi sisältää 6 # fenolia, mutta ei lainkaan vettä.

Tuote II

Nestemäisen novolakkahartsin valmistus 1 mooli fenolia kondensoitiin 0,7 moolin kanssa formaldehydiä sinkkiase-taattikatalysaattorin läsnäollessa.

11 60881

Kun 90 % formaldehydistä oli reagoinut, lisättiin rikkihappoa sellainen määrä, että väliaineen pHrksi tuli 1 ja kondensoitumisen annettiin tapahtua 100°C:ssa 2 tuntia. Saadusta harsista erotettiin osa vettä. Tämän hartsin viskositeetti on h 200 cP ja se sisältää 12 % fenolia ja 13 % vettä.

Tuote III

Sulfonovolakkahartsien N1, N2 ja N3 valmistus

Novolakkahartsi, joka Saatiin kondensoimalla 1 mooli fenolia 0,65 moolin kanssa formaldehydiä ja josta vesi oli poistettu, sulfonoitiin.

Sulfonointi suoritettiin 96-%:isella rikkihapolla 90-120°C:ssa tunnin aikana. Saatu sulfohartsi laimennettiin 25 paino-%:iin vedellä.

Analyysitulokset on esitetty taulukossa 1.

Sulfohartsi Moolia H^SO^ per 6o-$:isen alkoholiliuok- Vapaan fenolin CH^O-, tyynpi Ί. , sen viskositeetti, cP pitoisuus .. · * mooli vapaata ja r ~ % pitoi- hartsin sitoutunutta suus _fenolia____ 1 0,3 21 10,2 ei havaittu 2 0,6 23 6,2 " 31 25 ei havaittu "

Dioksidifenyylimetaanien sulfonoitu isomeeriseos saadaan samalla valmistusmenetelmällä.

B. Resolityyppisten kondensaatiotuotteiden valmistus

Tuote IV

Nestemäiset resolihartsit

Resolihartseja n:o 1 ja n:o 2 valmistettiin kondensoimalla 1 mooli fenolia 1,5 moolin ja vastaavasti 2,5 moolin kanssa formaldehydiä, pH:n ollessa 8,9 (NaOH katalysaattorina), synteesilämpötilan ollessa 75°C ja reaktioajan ollessa 1,5 tuntia, minkä jälkeen hartsit neutraloitiin pH-arvoon 7 - 0,1 ja poistettiin vettä tyhjössä 82 %:n kuiva-ainepitoisuuteen.

Hartsin numero Höppler-viskositeetti Vapaan fenolin pitoisuus 1 3 5U0 8,9 2 2 890 5,6

Tuote V

Triraetylolifenoli

Trimetylolifenolia valmistettiin kondensoimalla 1 mooli fenolia 3 moolin kanssa formaldehydiä vahvasti emäksisessä väliaineessa. Trimetylolifenolin vesipitoinen liuos kuivattiin tyhjössä. Saadun trimetylolifenolin analyysiarvot ovat seuraavat: 1) Kuiva-ainepitoisuus = 85 %

2) Höppler-viskositeetti = 5 600 cP

3) Vapaan fenolin pitoisuus = 1,2 % 60881 C. Yhdistettyjen tuotteiden valmistus

Tuote VI

Yhdistetyt tuotteet

Yhdisteitä, joiden renkaat sisältävät sulforyhmiä, käsiteltiin petrolieet-terillä tai "Freon-113":Ha lämpötilassa, joka ei ollut yli U0°C.

Tämän käsittelyn tuloksena saatiin väriltään valkoisia varastointia kestäviä tuotteita.

5 paino-$ alhaalla kiehuvaa nestettä voidaan lisätä sulfonoituihin hart-seihin, kun taas sulfofenolin, urean ja formaldehydin kondensaatiotuotetta voidaan helposti sekoittaa 20 paino-%:n kanssa alhaalla kiehuvaa nestettä stabiilien tuotteiden muodostamiseksi. Etyleenioksidin ja alkyylifenolien kondensaatiotuot-teita ("OP-ä", "OP-7" ja "OP-10") voidaan käyttää valmistettavan vaahtomuovin solujen koon säätämiseen. Käytetty vaahdotusaine oli 1,1,2-trikloori-2,2,1-trifluori-etaani ("Freon-113") ja fluoritrikloorimetaani ("Freon-11").

Yleiskuvan saamiseksi on esimerkit 1 —3U, jotka kuvaavat fenoli-aldehydi-vaahtomuovien keksinnön mukaista valmistusta, ryhmitetty taulukoihin 1-U. Jokaisessa tapauksessa vaahtomuovi valmistettiin sekoittamalla keskenään taulukoissa esitetyt komponentit.

Saatu seos vaahdotettiin ja muotoiltiin ilman ulkopuolista lämpöä tai uunissa ennalta valitussa lämpötilassa.

Vaahdotus- ja kovettumisaika olivat joitakin minuutteja eivätkä yhdessäkään esimerkissä yli 30 minuuttia.

Sekoituksen alkulämpötila on sama kaikissa esimerkeissä ja noin 20°C.

Aikaa, joka kuluu siitä, että kaikki seoskomponentit oli sekoitettu siihen, kun vaahtoaminen alkaa, nimitetään tässä "vaahdotuksen induktioajaksi".

Saadun vaahtomuovin lujuusominaisuudet, tiheys, happoluku vaahtomuovin vesi-uutteesta (happoja uutetaan 1 g:sta vaahtomuovia 100 ml :11a vettä 20°C:ssa 8 tuntia) ja liekinkestävyys määritettiin myös.

Esimerkeissä 1-6 (taulukko 1) on esitetty mahdollisuus muodostaa vaahtoa seoksesta, joka sisältää erilaisia fenoli-aldehydikondensaatiotuotteita, erilaisia happameksi tekeviä aineita, vaahtoamista säätäviä aineita, vaahtoa muodostavia aineita. Typpeä sisältäviä orgaanisia aineita, ja erityisiä lisäaineita.

Esimerkeissä J-T2 (taulukko 2) on esitetty mahdollisuus valmistaa vaahtoa novolakkatyyppisistä tai niiden kanssa analogisista sulfonoiduista fenoli-alde-hydikondensaatiotuotteista. Osoitetaan myös, että seos voi sisältää erilaisia resolityyppisi.ä tuotteita, aldehydiä ja erityisiä lisäaineita vaahdotusta varten.

13 60881

Erityisesti on korostettava suurta taivutuslujuutta. Nämä ominaisuudet ylittävät 2-3 kertaa aikaisemmin tunnettujen samankaltaisten tuotteiden vastaavat ominaisuudet .

Esimerkeissä 13-23 (taulukko 3) esitetään mahdollisuus käyttää erilaisia painosuhteita novolakka- ja resolityyppisten fenoli-aldehydikondensaatiotuotteiden välillä.

Esimerkit 2^+-3^ (taulukko osoittavat mahdollisuuden käyttää eri laisia painosuhteita aldehydin .ia novolakkatyyppisen renkaassa sulfonoidun fenoli-aide-hydikondensaatiotuotteen välillä. Vaahdolle on ominaista, että se ei hehku kuumennettaessa kaasupolttimen liekillä 5 minuuttia, kun taas tunnetut aineet, joissa ei ole liekintorjuvaa lisäainetta, hehkuvat useita minuutteja tulesta poistamisen jälkeen.

'U 60881

O O LA

o o »- J 3 ö ·Ρ Ή o O cn o O tn •P ”0+3 >- · +3 g5 c " ä : α ä

H ·Ρ · AJ · ·Ρ A3 LA

to tn · cd -h on tn td §+ ή ΐ tn ·> +3 la Ai h t) ΐ oi o ο n ρ 2 d d +j vo i- to ti · ί r C on a! Ai H la cm -p *- ä · h on O d P O CM · P d · o *- +3 A! τΑ !> · · P 2 g > "-

W Ai Ή O · · ·Η 3 Ρ O I

•h d d c · = h doc c

:cd (Htnoooj-O rH t+H O O

+) Ο -p tp ~ I P O d tp <U

+3 f» Ö H H PL| +3 > g Η P

•η o o c ,η ο ρ o d 2 pt, tn S fi ra K : (ΐ( s Ph co a A! " >> o td o

0 1+31 o I

C >- -Η ·· Ο H- O cd P · H A cp · I P —t Ά) · on H d +3 H on •η · c ^ C ο ·ορροο· •HOOJO'-tn · ^- la h pH o- t> · C A3 I -P c · c · r—I ·

C O—'OCC Ο Ο · O :cd · d A

· -Γ-D OP LA" β · · Ai cn · 2 C·— . C Cl P P "r- *h C-Hdtntddl 3 -P Ph " P H CM CM Ai HPPtntnPn

J2 Ai · H :cd Ph cd ·· " Ρ ΙΑ·Η O g H cn OO

^ g cn c·— h a +3 · o LAJ-p cn c c a! C O a

p cm +3 on η Η · ·η vo on a +3 ρ i :>> d H

S g g^-PfcS.cdOi>3T! -H g cp -P Ai C i*> P -P cd H I β tH •"η ·Ρ cn d ·Ρ H P I—I +3

03 cn Ä Ή ^ ft · H g PI A3 Η Ϊ», +3 C H P

•p PI cd C O i>a · iO d dotnO-HPP

P ή A! ·Η p O +3 · ·Η ·η A) H C C P tn +3

P +3 Ai-PHCMHOCO Aj !>> t) + 11) ·Η M

-Pen cd (—I H P Ph O C d -Ρ <P Ο -Ρ H >, op Htdedpj+jPnAJd ΗΡΟ·Η+3ί>,Η

C en oaS-P-Hcd-'-,>3 O ä Q-t -p p ah H

+3-H ί>ΡΡ-ΡΜΑ!ΗΜ i> ·Ρ H cd P +3 led O Cd O O O :cd :cd ·Η ·Ρ -h O g C d ·Ρ P id •P Ai SpHpHtnAICCQQ E3 Eh CO en H S Ph 2 g H Cd ω e

O e to O

A! P e o o on

2 *0 C O

P C Ή ' · >> 1—I O cn · +3 LA · +3

9 Ai Ai · H · · H *P

cd ·ΗΡ ·ΟΡ· -HOP P

EP H Ai CMLA+3· LA C f— -P O p >j · ·η o « d -p on e

Ai ·ρ O · cn Ph r-n d · cn · cd P tn ·· · :cd Ph 00 +3 · :cd · Ai

Ό AI C -H Ai td · P -H Ai · td -H

H—IP HAI ·· a H O ω Td

Cd tn -H O :cd ·Η · ·Ρ ·Ρ O id Ph O (»> I *H cn C H C -PH HCHPhOoOa:

•Pg +3 P 1—ΙΟ Ρ ·Ρ LA tlPHcdH-^-P

Hd ·— g H ·Ρ H Ρ·Ρ « A t>) p ·ρ A C :d · Ό 0+3 cd ·Ρ Ό H CM +3 g O LA T- β·ΡΗΟ Η+3·Η C cn a: H >3 C .+3+3 vo on p h >> H h +3 a d P-P d O Ai ω ·Ρ·Ρ cp O A. H p P *— ö

Hg Α|ΗΡ·ρ -PC ·ρ H P C tn>'-K

H 2 >j A) H A ·ρ ·Ρ H |>j H en ·Ρ I I O

Cd d +3 1—IO OrPH ’P-PHOH C cp p> HPdC >-of>3 ppdtn >»101 +3 O 8 g P lp|>3 Aig+3-P S>>pHpd

tnc >-PC<p Ph -P p O-PPC+30P

•PP ΟΡΟΙ O O Ai -pptnp POOPlhP

Ph Td ÖEh&hPh =Ph< Q Ed <ί AI S — s to

Ph ·Ρ +3+3 +3 d O " P "

Ai d ω τ3 cn

Ai +3 e cc d o g e e cm a H -p e H enon a 9 O Ai P ·Ρ ·Ρ a u +3 >d m Od'^"^. cn

Od O +3CÖ0P· o a> O O ·ρ Ai AI o

Ai e a 3 ;o a o ω cn -pc >> e e

+3 p COCPC P

>3 cn ·ρ o ·ρ Ai ·π> cn id Aid !> i» ·ρ C Aid

Ai od O Cd O +3 H od pen CHCcncn pp

WO a -p g -P e tn O

01 o -p o id -p 01 +30 -pto-pctn +30

Aid A ft A C P A C

d-p dgdpc d-p dd d id d :d C dd >Ph >H>CPL >Ph

M H H ^ H

H H <- CM

H

60881

VO O O

CO LTV I

on o n Ö

• H

M

U

<v

S

* H

CO

W

on oj

ti «V

Lrs O LTV OJ o CM LT\ cö o Λί

-P

cö •o

M

O

ä s

rH

P

cd

Eh

VO

·> I

-d- lp, O r- on _d-

-P

o np

I P

O 3 OJ

rH WOO a C

•H ·Η a o 0) o cd \ ft -p c ö0 ft

O ·Η ,Μ Λί M

p e o

a o en en iC

O >> P CO C 0) C M

•H ·γΗ XJ t-3 a cd

> » > -H e O

o cd o -p h d p e H 3 en en M Λ S ·η Θ -h P P rt O -p O !Cd -p H ed P> :0 -PC en O > id Pc ^ d *H ft cd B cd <u dj ft ta cd :cd cd :cd p cd > H > C ft Λ «-

M M «- OJ

M M

M

16 60881 m tn ·η O Η 2 (U o >, PS = ί « o Λ η ·η> m ρ π) «- ω OH «- •H · H I—I »O *

0 Ai · H S Ή I O LTV I

a 2 cd · ro p 2 2 vo o CU CM O H *“ tn O O) H O ·- H '-HO P CO H H CO Cl) •h h !> o β · n ra · ^ •H 2 0·· O Ai ·Η · Ph 2 10 fi β n · O β · :

• H

cd *h ρ I tn

1 H 2 P

2 m il) ρ β

Φ p p H 2 O

Η Ρ ·Η O Xt O -H to •h ω tn ro 2 ·— a

<L> tl) red O Ai · H ' VO

Ρ Ή Ai 4h ä · Ή K · «· I

P (—li—Icd'i—lii O CM CO

O ·— 0:cö2Ht\l(ÖP<t'- LTV CO

2 ·— h rl II) O B I

P PH > O 2 tH pH

0 tu h s o ·· o m o •h nroproroPH-^i

P

2 H

cd p O

tn tn O

a o ι ι ·- cj tn cd o ro · Η Ή H H Ai · 2 cd i—I H 2 · o2o · 2 TO CM -H r-

Ai 2 = en h m O (\l

•H Θ2 CO OOP·-· · nt CO

H ·- S > ·· 2 ·— · «.*.

i^CCOi-pOCTO·· Ή O LTNi-m

.2 :0 H I H 2 J2 · i 2 CVI CO

0) 2 X 2 CL) Ή -H · O -H

rd 2 2 op2tn H «- «- ή

H ·Η0) <L)-HPP O I H

cdtng 2 en -h 2 tn o ¢2 h 1 Ai -H Ph :cd O Cd tl) · O 2 •h tu en s Ai 2 ,2 K d : <

H Ai W

O

2 2 12 CO

ω tu i o; ρ I «- H di H CL) H 1)

H tn H a o H S

H 2 H S O 2 ·Η ·γ-3

<1)0 k I» O O H H E

O p ro 2 H H O O O rO ·— un

Ai en ρ CL) I H ·- H VO H I- CM t- ·- M -h tn H h 2 · S · 2 I . -

2 Ph ·Η ·Η 2 en · Ρ · O ΙΛ 2 'O CO O CM

HftÖ evened· <l)*Ai~0 -CM CM

2SH M oi C tn a-H·rl CM <D cd edited ΟΡΦΟ «H H H · 2 CL) H P > H d) *H CL) 20 ·Η- t, 2 cd Q B 2 en EH 2 W · E £> "S ö

Λ ’> O

HO O

0 2 ·- I

> a I · O I

O O cd · 2 »rl 2 P Ai · Φ 2 rt Ai ·- H CL) 2 cd cd *H p · tr\ 0) cd HO H CO P ft ·

•rt) > O·· O · CU A! · r-OO

2 CO >2 H · QJ · CM -

PrO O SO· -H 00*0 Or-CM

HP 2 ·Η p LO E H HO · CM (O

OP Otn Φ · t— Opuv· 2t*> HP θ · I 2 Ai -3" cd O red H 2 H · Ph P Cd I cl) HAi 2 Cd 2 H O 5) 2 ice 2

H CO .2 En H E ft H CO O

2 2 tn tu

•H O

cd bo o

tn o ·- I

m h i o ro cd ro 2 roro Äj · ω

A] ro Aj ·- H

Φ 2 HO H

K ω o ·· o

•1-3 t— > 2 H

S o s o m o

P 2 H P IA to CO I I

ρ O ω <L) ·— cd hp a · H H 2 H · p 2 cd 2 h

m 2 EH H

tn tn tn ro _ s ro ro <u ro ro p ro ro ro tn I H h <u rö ••rt -rt>

Ai ·· ro i h h > h h ro ro

O «1 cd OOPOropHH

« 2 » roprororotntntn en g O aoP4atn-H22

0 2 1 O 2 a O H red PCM PCM

ppo pBrropro 2to ω a Ρ B

Λ tn 2 Λ H ,2 2 2 fl h o r» o edon roro cd-H hv -hv n) o ro ro ή 2o roarrow) p p! ro ft > A! ft >>H0>02AiftAiPAi M H H —· ' ^

H H ·- CM CO

H

17 60881 oo o o (MO o | LA «-

O

G

• H

cd *H

(¾ rH

O CM o O OJ o • H G OJ O -3- -d- G 1> 0 CM ro 0) Ch ·

•H G

:0 H

P P O G

p 11 H -H _

S U S M ^ O

:cd P P G r- o CVJ'- O o *4 -p d) <u oj o «— o ro o a a »- <m ro

G 3 "rl -H

<u -P G en

-P O E-I H

CO -H

O -P

o cd en cd o o o o o o o

COCM LA CM r- CM O

CC CVJ CO

(li H

Td od________ •H G --------- 1) o

PM O

p -H " „ „ O Td O G On O O o

3 >> ” CJ\ O O <M 00 ON

-P Ä C «- VO r-ö CM p- O D ·Η

•h Td C M

-p i—I rH G

cd cd M JJ

cd i g a Λ _ CO .H 1) ·Η CO O O o

C *H ,—I a LA CO (MOJO

U p O *H ·* W CO t—

Td to e en oo o oj G O dl W T- VO OJ T- O en in

M -H

h cd -P

M Td M 11 t— O O o

M >i 3 en C\J OJ CO

M Jd a ·Η VO LA

11 Ph la O Td G Pc _ *

M Ή ro >1 le- O CM

M ed G Ρϊ e- o CM

p Ή C P r- <H <-H ·Η Ή VO O O o

p O en H CM -=t VO

cd e M o —J" vo

Eh 11 n en >—

*W U

«O la • H ·· " G tn G VO o CM LA O O o (1) C- 0O CM CM VO o -p 1) ·Η OJ _p en en en

•H -rH -P

P< S te ^

Pc 3 cd p· o la o S p P cm vo on >5 en -H la CM ro -p · H e—I Λ

• H a o LA O CM

rH H e e- vo CM

O cd *H

en >· en „ „

OP CO O O O

CC K CM f— o

•H CM

cd >

”~3 O LA

3 *

IB -=r o CM

td O e- -=f OJ

H H CM O O o M rC CM O j- cd cd co .p- i—I e O > > td

O cd p LA

S en p " tn ro (!) O cm H e— p CM CM e O O o

II o CO CO

p td 3 oo On

P id P

3 tn ö i ö i c- en o «0 'd td O ·Η p I p en O 3 Td li I l OWPGP>>POI O colcd G -G G POjCcoCC CIO O cd > C - id p Οι π -Η ·η li ·η ·η ο ·η tn Td M 3 ι> ι o

GidQcröHpOeöoda r* ή ** ip o rH i i tn3p m H a S «5 O u)HP ftp O B Cd en ·η Ped3 MP o

OOi Cmö'0'0^ pH 3 3 H 3 G § M 3PD

BOO-PM^ena CD r cd BP-oPPCC tnpPM

3ΐΟτ| B ^fiLillCM P 03P0P0DC O >

OOc-HH rH OllOtn e·· pOtOTdÖTdllll^TdOG

tnc O O LH d H tn ltd H : MPPcPCpeniicdÄMo 0 h h di >HC e G ή co id O 0 cd G cd M en M cd tn OODI) o 3 O o eo >s ·· »— cd 3 ted a)cd cd 3 ·η ·η cd cd · h MPcQcM SCQMPMP^r- >aH>Pc>pa<d>-ogen

M H M

| C- CM H M r- OJ

M

18 60881 co oj «

-- CM

CM I

r— ft

OO I

r> o o --

-- MO

O

G

CM

G - I

H CM -3- M O' 00

G <U

Θ

• H

cn w IT\

G co oo I I

0 Λί

-P

G

n> CM

s_^ #V

On <— -=f

Mi— oo r-

M

M

O t— M Lf\ *

,·*} * VO

2 O »— M VO t— :n oj CÖ

EH

OJ

Λ

O O NO

LA OJ «—

O’- NO

O t-

LA

t\

o -- OD

00 — —

CM O CM O

CM — —

— O

CO I I

-=} in in

i>> G I

G -P 01 G Ή M)

• H G ,G -rs 0J 0 bO

> Ό -H G 0) OG-P -H G > G »- G G to 0J M -p

fl οι ·Η G p G oi G G

o -h ;G -PCM h o ai ai o p g aoo ω e ο Ό ai ft -p Λ G GS-HO Piä-P Ä

G -H <D \ G^ PiG-pKG

G S :G bO GPi GGGOG

>0 G Λ4 ΡιΛί ,G t» G « t» >

M — CM OO

19 60881 o Ö

•H

cβ ft

•H

G OJ

ai o :0

P G pT O ICMOOO

•p CO h- t- VO »- I

S -H C\J

;cd P CO

AS op

Φ G

G Pro οι p> Λ on P O cd ·* ro ro Ai ro o oj θ\ o o os

O p Ai CO VD I -3· CO

a) o cd *-

CO Hi—I

P> o G cd >

• H cd O VD

Td co o ··

>i G O OJ O OJ CO O O A

O Φ ft CO m I -3- Os

<U Td H

Td CG

rH O CD

cd M

•H

cd Td ··

•>-s >> T- O OJ f— O OJ CO

Ä CO -3- I pr VD

G CU

cd Td

Td i—l

H cd O

φ .H -H ” r- p -p rH G ·>

P CO O O O I CM VD O AA

o φ G c ro ro pfoo

di CO 0) -H

-P -H «M Ai

O cd G

•H Λ CD

p G P 0 Lev oj a o o

> cd 0 Φ Ή «* I VD VD I

PC cd en en Os CO

co G Ή H OJ

O G to ft M CU G ft ^ d a H O CO -P —— cd AS Ai Cd cd ·η φ Ai co a ia oo

Eh d ΐ ΐ CM VD OJIIVO U-l !>j ro cv

O -H H

(U co O

Td Ai >

H 0) O

^ ro S »- >-

HBOC— LA la O O VD

o ro ·· oj , a oj i i vd c\j

ji? p G

<U CO

Ή ·Η -H

e co

H -PO

a cd g os Φ > cd C « P ,G VO A A ΟρΤρΤ

CO G Cd G OJ Pt OJ I I VD CO

•H Φ Ai -H

K O H CU

£·> G OS

-P 0 > -o OJ

cd o o en

ddpiSPjA A Ali O O VD

A· rö OJ CO OJ VD OJ

ro cd <— i—i ro o > > o ro a S co

CO pj- A A I I O O VO

• h oj oj oj vo ro CU —

P

Λ ro i i co o o ro i G >· :cd ΦΦ a) coco •hoop g i Td gp o >> ro ro o g ω —' ro o h ro !ro -h · gio g p φ ro ft «- ·Η cd ·Η ·Η ro M G ·Η = = -HM ·Η 01 Ä ·Ρ> cdft -Hl ι—I P 0 CO f>j ·· CO CO>-H«'>Td-H ro

co G cd ft GO O cd G G P dÄ ·- *- O0aJ O G P ι—I

ro o m s ro -h g g ro o ro p ι - t- o 3 h roro ro m s ft o 1>> p ·Η ·Η φ ra ρ Ai φ o ι ι Θρ·η 0ω·π ro ro ipphojchg p c a - g orop o ·η ;ro poj p ro o ro φ roft o cu φ g co »h o r— o po:o pro aco m 0

co G G Ai P 0 ft Ό P ·η -h cd Φ I φ ,G P ft Λ G G0-HO

O ·Η ·Η Ai O G C~- H G O Td Td ft G ft G aJO0 cd-H Φ ^ G ^ o m cd es ro oco ro o ro s λ ftoft roro :ro ro 0 sro ω ro ft

Ai O ft H p ft— CflJdPd aa: = = >0H >0 G Ai ftAi H · · · M H — "~·

--OJ COPfM H OJ

M

Claims (6)

1. Tapa valmistaa vaahtomuovia, jolla on alennettu hauraus ja parannetut lujuusominaisuudet, sekoittamalla resolityyppisiä fenolialdehydikondensaatiotuot-teita tai aldehydejä novolakkatyyppisten fenolialdehydikondensaatiotuotteiden kanssa, vaahdottamalla ja kovettamalla seos happamen katalyysin avulla, tunnettu siitä, että käytetään renkaassa sulfonoituja novolakkatyyppisiä fenoli-aldehydituotteitä, jolloin renkaassa sulfonoitujen novolakkatyyppisten fenoli-aldehydituotteiden painosuhde resolityyppisiin tuotteisiin on välillä 85:15 ja 15:85 laskettuna kuiva-aineiden perusteella ja renkaassa sulfonoitujen novolakkatyyppisten fenolialdehydituotteiden painosuhde aldehydeihin on välillä 95:5 ja 60:40 laskettuna kuiva-aineiden perusteella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tapa, tunnettu siitä, että renkaassa sulfonoituina novolakkatyyppisinä fenolialdehydikondensaatiotuotteina käytetään nestemäistä novolakkatyyppistä fenolialdehydihartsia yhdistelmänä aryyli-sulfonihapon ja aldehydien kondensaatiotuotteiden kanssa, jolloin aryylisulfoni-hapon ja aldehydien kondensaatiotuotteiden määrä on 1-50 paino-% laskettuna seoksen kokonaismäärästä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen tapa, tunnettu siitä, että renkaassa sulfonoidut fenolialdehydinovolakkakondensaatiotuotteet käytetään sen jälkeen, kun niihin on esisekoitettu alifaattisia hiilivetyjä ja/tai haloge-noituja hiilivetyjä, joiden kiehumispiste on välillä -10 ja +80°C.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen tapa, tunnettu siitä, että käytetään lisäksi ureaa, melamiinia, disyaanidiamidia, akryylinitriiliä, ani-liinia, tioureaa ja m-fenyleenidiamiinia määrässä 1-20 paino-# laskettuna seoksen kokonaismäärästä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen tapa, tunnettu siitä, että ureaa, melamiinia, disyaanidiamiinia, akryylinitriiliä, aniliinia, tioureaa ja m-fenyleenidiamiinia esikäsitellään aryylisulfonihapoilla ja/tai aldehydeillä.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen tapa, tunnettu siitä, että lisätään pinta-aktiivista ainetta määrässä 1-3 paino-% laskettuna seoksen kokonaismäärästä ja/tai vaahdotusainetta, jonka kiehumispiste on välillä -10 ja +80°C, määrässä 0,5-10 paino-% seoksen kokonaismäärästä laskettuna.