FI60483B - Traedavkapningsanordning med staellcylinder - Google Patents

Description

•jXjte. f.l KUULUTUSJULKAISU , Λ . ft ·.

JESTa ™ (”) UTLÄGGNINCSSKRIFT OU4Ö3 4§2fs& C Patentti njOnnctty !ϋ 02 2 Tl 2 • (45) Patent sieddelat ^ ' (51) Kv.ik?/int.ci.3 A 01 G 23/08 SUOMI — FINLAND (21) Ptt*n«lh»l‘«mu* — P«tnur»ökning 7δθ638 (22) H»k*ml$pllvl — Araaknlngtdtg 27-02.78 ^ ^ (23) Alkuptlvl—Glltlgheadag 27.02.78 (41) Tullut |ulklMktl — Bllvlt offantllg 08.09-78

Patentti- ja rekisterihallitus . . ,

Patent- och registerstyrelsen v ' Anukin utlagd oeh utl.ikrlft.n publtc.rad 30.10.81 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus— Begird prlorltet 07.03*77 07.03.77 USA(US) 77^871, 77^763 (71) Deere & Company, Moline, Illinois 61265, USA(US) (72) Warren Lynn Thompson, Galena, Illinois, Lynn Edvard Kurt, Dubuque,

Iowa, Andrew Paul Redman, Dubuque, Iowa, Gary Lee Schulte, Dubuque,

Iowa, USA(US) (7*0 Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5b) Säätösylinterillä varustettu puunkatkaisulaite - Trädavkapningsanordning med ställcylinder Tämä keksintö koskee puunkatkaisulaitetta, jossa on kahdella vastakkaisiin suuntiin liikkuvalla männänvarrella varustettu säätö-sylinteri sekä kaksi leikkuuterää, jotka voidaan kääntää avoasen-nosta suljettuun asentoon kannatinrunkoon vaakasuoraan asennetun akselin ympäri ja joista kumpikin on kiinnitetty säätösylinterin männänvarteen.

Tässä tunnetussa puunkatkaisulaitteessa (DE-AS 24 11 542) voi syntyä erilaisia vastusvoimia kun leikkuuterät tunkeutuvat puunrunkoon, jolloin säätösylinteriin vaikuttava hydraulivoima ei ole tasapainossa ja säätösylinteri siirtyy männänvarsia pitkin.

Koska kannatinrunkoa on usein käännettävä eri akseleiden ympäri, voi tapahtua että säätösylinteriä syöttävät johdot kiertävät sylinteriä mäntien ympäri, josta voi olla seurauksena johtojen rikkoutuminen.

Tähän pituussuuntaisen liikkumisen sekä kiertymisen ongelmaan 2 60483 on FI-patenttihakemuksessa 3668/68 esitetty säätösylinterin sitomista tiukkaan liukuohjaukseen kannatinrunkoon nähden. Tällä toteutuksella säätösylinterin kyseiset ei-toivotut liikkeet saadaan eliminoiduiksi. Tosin hakemuksessa 3668/68 on tätä tiukkaa säätösylinterin ohjausta ehdotettu käytettäväksi vain katkaisulaitteen tar-tuntalaitteen säätösylinterin yhteydessä, mikä sinänsä on järkevää, koska varsinaisten leikkuuleukojen säätösylinterissä käytettynä tämä tiukka ohjaus aiheuttaisi omat haittansa. Leikkuutapahtumas-sa saattaa leukoihin kohdistua äkillisiä erisuuria voimia, jolloin nämä erisuuret voimat siirtyisivät säätösylinteristä tiukan ohjauksen takia välittömästi kannatinrunkoon ja aiheuttaisivat laitteen rajua tempoilua.

Vaikka säätösylinterin liikkeitä näinollen on edullista rajoittaa, ei rajoittamista saa tehdä em. haittojen vuoksi liian tiukasti. Tämän vuoksi rajoittaminen onkin tehty keksinnön mukaan siten, että säätösylinteri on rajoitetun liikkeen sallivien pitimien avulla yhdistetty kannatinrunkoon kiinnitettyyn koteloon.

Erään rakennemuodon mukaan voivat pitimet olla joustavia, joska syystä liikkuminen korkeussuunnassa on mahdollista kun leik-kuuterät kääntyvät saakasuoran akselin ympäri, jolloin säätösylinteri erikoisen rakenteensa ansiosta siirtyy korkeussuunnassa. Nämä joustavat pitimet estävät samalla säätösylinteriä siirtymästä rungossa pitkittäissuunnassa.

Pitiminä voi keksinnön mukaan olla säätösylinterin päätypin-toihin kiinnitetyt kaapelit, jolloin hienosäätö on mahdollinen kan-natinrungossa, koska kaapelipitimet voivat olla pituudeltaan muutettavissa .

On tarkoituksenmukaista varustaa kannatinrungossa olevan ko- 60483 telon yksi sivuseinämä kahdella välimatkan päässä toisistaan olevalla korvakkeella, jotka kiinnittävät kaapelipitimien toisen pään, kun taas niiden vastakkaiset päät on kiinnitetty säätösylinteriln. Tällä tavalla on saatu aikaan kokonaisuutena katsoen erittäin yksinkertainen laite, jonka avulla sekä säätösylinterin pitkittäis-siirtyminen kannatinrungossa että säätösylinterin kiertyminen män-tiensä ympäri voidaan pitkälti välttää.

Muunlaiset laitteet säätösylinterin pitkittäissiirtymisen ja kiertymisen estämiseksi ovat mahdollisia, kuten säätösylinterin si-vuttainen ohjaus päätylevyjen avulla, joissa on säätösylinterin kehän mukaan sopeutetut pitkittäisurat ja joissa myös on pitkittäis- urat mäntien läpiviemistä varten.

Eräässä sopivassa rakennemuodossa on pitimenä tanko, joka toisesta päästään on kääntyvästi kiinnitetty kannatinrungossa olevaan koteloon ja toisesta säätösylinteriin, jolloin toinen liitoksista on pitkittäisreikäliitos.

On tarkoituksenmukaista käyttää pitiminä kahta tankoa, jotka toisesta päästään on kiinnitetty pystysuunnassa liikkuviksi säätö-sylinterin päällä sen keskellä olevaan korvakkeeseen ja toisesta päästään siirtyviksi säätösylinterin pituusakselin suuntaisiin pit-kittäisreikiin, jotka on muodostettu kotelon kattoseinämässä oleviin korvakkeisiin.

Erittäin hyvä varmuus säätösylinterin kiertoliikettä vastaan mäntiensä ympäri voidaan saavuttaa siten, että säätösylinteri on keksinnön mukaan varustettu kotelon kahta vastakkaista sisäseinämää vastaan kosketukseen tulevilla vasteilla. Nämä vasteet voivat tällöin sopivimmin olla rullia.

Piirustuksessa on esitetty kaksi seuraavassa lähemmin selitettävää keksinnön mukaista rakenne-esimerkkiä, joissa

Kuv. 1 esittää puunkatkaisulaitteen kannatinrunkoon asennetun säätösylinterin keksinnön mukaista sijoitusta,

Kuv. 2 leikkausta kuvion 1 viivaa 2-2 pitkin, 4 60483

Kuv. 3 toista rakenne-esimerkkiä säätösylinterin sijoittamiseksi kannatinrunkoon, ja

Kuv. leikkausta kuvion 3 viivaa b-b pitkin.

Piirustuksessa esitetty puunkatkaisulaite 10 on varustettu kanna-tinrungolla 12, jonka alaosassa 1^· on vaakasuora, pitkittäissuuntainen tappi 16. Tähän tappiin on pystysuorassa kiertyvästi kiinnitetty oikean- ja vasemmanpuoleinen kannatinvarsi 18 vast. 20, joihin puolestaan on kiinnitetty oikean- ja vasemmanpuoleinen kaareva leikkuuterä 22 vast. 2b. Leikkuuterissä 22 ja 2b puolestaan on leikkuureunat 26 ja 28 ja ne voidaan yhdessä kannatin-varsien 18 ja 20 kanssa kiertää piirustuksessa esitetystä suljetusta asennosta, jossa leikkuureunat 26 ja 28 ovat limittäin, toiseen asentoon, jota yksinkertaisuuden vuoksi ei ole esitetty piirustuksessa, jossa leikkuureunat 26 ja 28 ovat välimatkan päässä toisistaan jotta puunkatkaisulaite 10 voitaisiin siirtää kaadettavan puun kohdalle niin että sen runko tulee leik-kuuterien 22 ja 2b väliin.

Leikkuuterien 22 ja 2b kiertämiseksi suljetun ja avoasennon välillä käytetään säätömoottoria 30, joka on asennettu poikittaiseen koteloon 32. Kotelossa on pystysuora etu- ja takaseinämä 3b ja 36 sekä kattoseinämä 38, joka yhdistää sivuseinämät. Säätömoottori 30 käsittää oikealla ja vasemmalla männän varrella b2 ja bk varustetun säätösylinterin ^O, jotka varret läpäisevät sylinterin kummatkin päätypinnat. Männänvarsien b2 ja bb sisäpäissä on piirustuksessa ei-esitetyt männät ja niiden ulkopäät on niveltyvästi kiinnitetty männäntapeilla 46 ja 48 kahteen kampivarteen 50 ja 52, jotka puolestaan on kiinteästi kiinnitetty akseleihin 3b ja 56, jotka on kiertyvästi laakeroitu kannatinrunkoon 12 kotelon 32 vastakkaisiin päihin kohdissa, joiden etäisyys tappiin l6 on yhtä suuri. Oikean- ja vasemmanpuoleisten väli-varsien 58 ja 60 alapäät on niveltyvästi kiinnitetty tapeilla 62 ja 6b kan-natinvarsiin 18 ja 20 ja niiden yläpäät ovat tapeilla 66 ja 68 liitetyt oikean- ja vasemmanpuoleiseen kääntövarsiin 70 ja 72, jotka puolestaan on kiinteästi akseleilla 3b ja 56. Tässä vaiheessa on todettava, että säätömoottorin 30 ja kampivarsien 50 ja 52 välinen järjestely on sellainen, että männänta-pit 46 ja 48 liikkuvat ympyränkaarta pitkin ylöspäin asennostaan akselien 3b ja 56 vieressä näiden ulkopuolella, joka asento on esitetty piirustuksessa, yläasentoon saakka ja tämän jälkeen ympyränkaarta pitkin alaspäin akseleiden 3b ja 56 viereen näiden sisäpuolelle, kun männänvarret b2 ja bb työntyvät sisään. Tämä liike on vastakkainen männänvarsien 42 ja 44 ulostyöntö-liikkeeseen nähden leikkuuterien 22 ja 2b sulkemiseksi. Tästä ilmenee, että säätömoottori männän täydellisen iskuliikkeen aikana nousee ylös ja laskeutuu tämän jälkeen alas. Paineväliaineen syöttämiseksi säätösylinteriin 40 ja oikean- ja vasemmanpuoleiset joustavat letkut 7*+ ja ?6 liitetty säätö-sylinteriin 40 takana keskellä olevaan kohtaan. Paineletkut 7b ja 76 läpäisevät kotelon 32 takaseinämän 36 neliönmuotoisen aukon 80 kautta, joka on mi- s 60483 toitettu siten, että säätömoottori 30 kykenee liikkumaan pystysuunnassa.

Puuta kaadettaessa tarvittavat voimat, jotta leikkuuterät 22 ja 24 tunkeutuisivat sisään puun runkoon, voivat olla erilaiset, jolloin epätasapainoinen hydraulinen voima vaikuttaa säätösylinteriin 40, josta vuorostaan seuraa, että säätösylinteri siirtyy männänvarsia b2 ja bb pitkin pitkittäissuunnassa. Tämän keksinnön mukaan tällainen pitkittäinen liikkuminen estetään oikean- ja vasemmanpuoleisten pitimien 82 ja 84 avulla, jotka sijaitsevat säätösylinterin bo ja kotelon 32 välissä. Kotelon kattoseinämän 38 sisäpintaan on sen vastakkaisten päiden läheisyyteen kiinnitetty oikean-ja vasemmanpuoleinen korvake 86 ja 88, joihin on muodostettu pitkänomaiset aukot 90 ja 92. Pitkänomaiset aukot ovat säätömoottorin 30 pitkittäisakse-lin suuntaiset ja pitimien 82 ja 84 ulkopäät on kiinnitetty pitkänomaiset aukot 90 ja 92 läpäisevien tappien 94 ja 96 avulla. Lisäkorvake 98 on kiinnitetty säätösylinterin 40 yläpuoliseen keskikohtaan niin että pitimien 82 ja 84 sisäpäät voidaan niveltyvästä yhdistää korvakkeeseen 98 tappien 100 ja 102 avulla. Tapit 94 ja 96 on sijoitettu pitkänomaisiin aukkoihin 90 ja 92 siten, että kun säätösylinteri 40 siirtyy männänvarsia 42 ja 44 pitkin lyhyen matkan verran vasemmalle tulee tappi 94 kosketukseen pitkänomaisen aukon 90 vasemman pään kanssa, mikä estää sen liikkumisen edelleen vasemmalle. Säätösylinterin oikealle liikkuminen on samalla tavalla estetty siten, että tappi 96 tulee kosketukseen pitkänomaisen aukon 92 oikeanpuoleisen pään kanssa. Tapit 94 ja 96 on kuitenkin toisaalta sijoitettu pitkänomaisiin aukkoihin 90 ja 92 siten, että säätösylinteri 40 voi entiseen tapaan liikkua ylös- ja alaspäin, jolloin tapit 94 ja 96 siirtyvät ulos- ja sisäänpäin pitkänomaisissa aukoissa 90 ja 92.

Kun puunkatkaisulaitetta käännetään piirustuksessa yksinkertaisuuden takia ei-esitetyn nivelliitoksensa ympäri yhdessä puomin kanssa, johon puunkatkaisulaite on kiinnitetty, voivat letkut 74 ja 76 taipua mikä johtaa siihen että säätösylinteri 4o pyrkii kiertymään vast, kiertyy männänvarsien 42 ja 44 ympäri. Tässä rakenne-esimerkissä on tämä kiertymispyrkimys estetty siten, että käytetään etu- ja takavasteita 104 ja 106, jotka ovat rullia, ja jotka kiertyvät korvakkeen 112 etu- ja takavasteissa 108 ja 110, joka korvake puolestaan on kiinnitetty säätösylinterin 4o alaosaan oikeanpuoleisen pään läheisyyteen. Rullat vast, vasteet 104 ja 106 voivat pyöriä etu- ja takaseinämän 34 ja 36 pystysuoria sisäpintoja ll4 ja 116 pitkin. Kuten kuviosta 2 ilmenee lepää eturulla 104 etuseinämää 34 vastaan, mikä estää pyörimisliikkeen myötäpäivään, kun taas takarulla 106 lepää takaseinämää 36 vastaan mikä estää säätösylinterin pyörimisliikkeen vastapäivään. On itsestään selvää, että rullat 104 ja 106 sallivat säätösylinterin 40 vapaan nostemisen ja laskemisen säätömoottoria 30 käytettäessä.

Edelläolevasta selvityksestä käy ilmi, että pitimet ja rullat ovat 6 60483 yhteistoiminnassa, mikä estää säätösylinterin liikkumisen pitkittäissuunnassa tai sen kiertymisen mäntien suhteen.

Vaikkakin ylläoleva selvitys perustuu kahden pitimen ja kahden rullan käyttöön voidaan yhtä hyvin käyttää yhtä ainoata pidintä ja yhtä ainoata rullaa.

Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty eräs toinen rakenne-esimerkki säätö-sylinterin järjestelyksi. Kuviossa 3 on puunkatkaisulaite 210, laitteen k anna ti n·’" unko 212 ja rungon alakeskiosa 214, jossa tappi 216 sijaitsee. Tappiin on pystysuunnassa kiertyvästi kiinnitetty oikea ja vasen kannatinvarsi 218 ja 220, jotka kannattavat kaarevia leikkuuteriä 222 ja 224. Kuten edellisessä rakenne-esimerkissä voidaan myöskin tässä tapauksessa leikkuureunat 226 ja 228 kääntää yhdessä kannatinvarsien 218 ja 220 kanssa esitetystä suljetusta asennosta, jossa leikkuureunat 226 ja 228 ovat limittäin, avoasen-toon, joka ei ole esitetty piirustuksessa, ja jossa leikkuureunat 226 ja 228 ovat välimatkan päässä toisistaan, jotta niiden väliin sopisi kaadettavan puun runko.

Tässä esimerkissä leikkuuteriä 222 ja 224 käytetään säätömoottorin 229 avulla, joka on asennettu vaakasuoraan, poikittaiseen koteloon 230.

Tämä muodostuu etumaisesta ja takimmaisesta pystystä sivuseinämästä 231 ja 232, jotka on yhdistetty toisiinsa kattoseinämän 233 avulla. Säätömoottori 229 käsittää myös tässä rakenne-esimerkissä säätösylinterin 234, jossa on oikean- ja vasemmanpuoleinen männanvarsi 235 ja 236. Männänvarsien 235 ja 236 sisäpäissä on piirustuksessa ei-esitetyt männät ja männänvarsien 235 ja 236 ulkopäät on männäntapeilla 238 ja 240 yhdistetty oikean- ja vasemmanpuoleisiin kampivarsiin 242 ja 2bk. Nämä ovat puolestaan kiinteästi kiinnitetyt pitkittäisiin akseleihin 246 ja 248, jotka akselit on laakeroitu kan-natinrunkoon 212 saman etäisyyden päässä tapeista 216. Oikea ja vasen väli-varsi 250 ja 252 ovat alapäistään kiertyvästi yhdistetyt tappien 258 ja 260 avulla kannatinvarsiin 218 ja 220. Niiden yläpäät on kiertyvästi tappien 258 ja 26Ο avulla liitetty oikeaan ja vasempaan kääntövarteen 262 ja 26b, jotka varret on kiinteästi kiinnitetty akseleihin 246 ja 248. Myös tässä tapauksessa on säätömoottorin 229 ja kampivarsien 242 ja 2bb välinen järjestely sellainen, että kun leikkuuterät 222 ja 224 ovat suljetussa asennossaan, jossa männänvarret 235 ja 236 ovat täysin ulostyönnetyt, sijaitsevat männän-tapit 238 ja 240 akseleiden 246 ja 248 pyörimisakselin vieressä ja näiden ulkopuolella, jolloin säätösylinteri. 234 sijaitsee kannatinrungossa 212 suhteellisen alhaalla. Kun säätömoottori 229 tämän jälkeen käynnistetään, jolloin leikkuuterät 222 ja 224 männänvarsien 235 ja 236 sisäänvetäytymisen takia kiertyvät erilleen toisistaan, siirtyvät männäntapit 238 ja 240 ensin ylöspäin ympyränkaaren muotoista rataa pitkin kunnes ne sijaitsevat suoraan akselien 246 ja 248 yläpuolella. Tässä asennossa säätösylinteri sijaitsee korkeimmassa asennossaan kannatinrungossa 212. Kun männänvarret 235 ja 236 7 60483 tämän jälkeen siirtyvät edelleen sisäänpäin, siirtyvät männäntapit eteenpäin ympyränkaarta pitkin alaspäin asentoon, joka sijaitsee akseleiden 2^6 ja 2^8 pyörimisakselin vieressä ja näiden sisäpuolella ja jossa tilanteessa säätösylinteri on alimmassa asennossaan kannatinrungossa 212. Tästä seuraa, että kun männänvarret 235 ja 236 siirtyvät sisään tai ulos, siis sisemmästä uloimpaan asentoon, nousee säätösylinteri 23^ ylös ja laskeutuu jälleen alas. Jotta säätosylinteriin 23^ voitaisiin syöttää paineväliainetta on oikea ja vasen taipuisa johto 266 ja 268 liitetty säätösylinterin taakse keskelle.

Myös tässä rakenne-esimerkissä johdot 266 ja 268 läpäisevät kotelon 230 taka-seinämän 232 neliönmuotoisen aukon 270, joka on mitoitettu siten, että johdot 266 ja 268 voivat liikkua pystysuunnassa kun nämä seuraavat säätösylinterin 23^ pystyliikettä säätömoottoria 229 käytettäessä.

Myös tässä rakenne-esimerkissä voi säätösylinterin pitkittäisliik-kumista aiheuttavia epätasapainossa olevia hydraulisia voimia esiintyä. Myös kiertyminen säätösylinterin mäntien varassa on mahdollista.

Vastustamaan säätösylinterin pitkittäisliikettä ja sen kiertymistä mäntien varassa käytetään tässä rakenne-esimerkissä oikeaa ja vasempaa kor-vaketta 272 ja 27^, jotka on kiinnitetty kotelon 230 takaseinämän 232 sisäpintaan oikean ja vasemman päädyn läheisyyteen akselien 2*+6 ja 2^8 yläpuolelle. Säätösylinteri 23^+ on varustettu oikealla ja vasemalla sulkukannella 276 ja 278, joissa puolestaan on laipat 280 ja 282, jotka piirustuksessa selvyyden vuoksi ei-esitettyjen ruuvien tai vastaavien avulla voidaan kiinnittää laippoihin 28^ ja 286, jotka on kiinnitetty säätösylinterin 23** keskiosan 288 vastakkaisiin päihin. Korvakkeen 272 ja laippojen 280 ja 28^1 sekä korvakkeen 27^+ ja laippojen 282 ja 286 välissä on oikean- vast, vasemmanpuoleiset joustavat pitimet 290 ja 292. Pitimissä 290 ja 292 on keskikappa-leet 29^ ja 296, jotka sopivimmin ovat kaapelia, vaijeria tai vastaavaa. Kierteinen päätyosa 298 on liitetty pitimen 290 keskiosan 29^ oikeaan päähän ja ulottuu korvakkeessa 272 olevan porauksen läpi ja pysyy paikallaan mutterin 302 ja vastamutterin 30^ avulla, kun taas keskikappaleen 29^+ vasen pää voi ulottua useiden laipoissa 2δθ ja 28^ olevien vastakkaisten porausten läpi, joihin vasteosa 306 kiinnittää sen. Samalla tavalla on kierteillä varustettu päätyosa 308 yhdistetty pitimen 292 keskikappaleen 296 vasempaan päähän ja menee korvakkeessa 27^ olevan porauksen läpi, johon se on kiinnitetty mutterin 310 ja vastemutterin 312 avulla. Keskikappaleen oikea pää ulottuu laipoissa 282 ja 286 olevien vastakkaisten reikien läpi ja pysyy paikallaan vasteosan 31^ avulla.

Tämän rakenne-esimerkin toimintatapa voidaan lyhyesti selvittää seuraavana yhteenvetona. Aluksi säädetään pitimien 290 ja 292 tehokas pituus mutterien 302 ja 310 avulla siten, että ne ovat tiukalla kun säätösylinteri 23^ on esitetyssä asennossa, jolloin se on keski-aia-asennossaan kotelossa 230. Oikea ja vasen pidin 290 ja 292 vastustaa säätösylinterin 23^ jokaista

Claims (5)

8 60483 pyrkimystä siirtyä joko oikealle tai vasemalle puunkaatotoiminnan aikana, kun taas pitimien 290 ja 292 joustava rakenne mahdollistaa säätösylinterin 23k siirtymisen edellä selostetulla tavalla ylös- ja alaspäin. Pitimet 290 ja 292 estävät myös säätösylinterin 23^ kiertymisen pitkittäisakselinsa ympäri mäntien varassa. Patenttivaatimukset;

1. Trädavkapningsanordning med en ställcylinder (40, 234) som upp-visar tvä i motsatt riktning förskjutbara kolvstänger (42, 44; 235, 236) och med tvä skärblad (22, 24; 222, 224) som är svängbara frän ett öppet läge tili ett slutet läge kring en axel (16, 216) som är horinsontellt anordnad i en uppbärande ram och är anslutna tili ställcylinderns kolvstänger, varvid ställcylindern är anordnad i den uppbärande ramen (12, 212) last mot rörelse i längdriktningen, kännetecknad därav, att ställcylindern (40, 234) är an-sluten tili ett hus (32, 230) i den uppbärande ramen (12, 212) via en begränsad rörelse tillätande hällare (82, 84, 290, 292).

1. Puunkatkaisulaite, jossa on kahdella vastakkaisiin suuntiin liikkuvalla männänvarrella (42, 44; 235, 236) varustettu säätösylin-teri (40, 234) ja kaksi leikkuuterää (22, 24; 222, 224), jotka voidaan kääntää avoasennosta suljettuun asentoon kannatinrunkoon vaakasuoraan asennetun akselin (16; 216) ympäri ja jotka on kiinnitetty säätösylinterin männänvarsiin, jolloin säätösylinteri on asennettu kannatinrunkoon (12, 212) varmistettuna pitkittäissuuntaista liikkumista varten, tunnettu siitä, että säätösylinteri (40, 234) on rajoitetun liikkeen sallivien pitimien (82, 84, 290,292) avulla yhdistetty kannatinrunkoon (12, 212) kiinnitettyyn koteloon (32, 230).

2. Anordning enligt patentkravet 1, kännetecknad därav, att hällarna (290, 292) är flexibla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että pitimet (290, 292) ovat taipuisat.

3. Anordning enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknad därav, att hällarna (290, 292) utgöres av kablar i ingrepp med ställcylinderns (234) ändytor.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että pitimet (290, 292) ovat säätösylinterin (234) pää-typintoihin kiinnitettyjä kaapeleita.

4. Anordning enligt patentkravet 3, kännetecknad därav, att de som kablar utförda hällarna (290, 292) har inställbar längd.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaapeleiksi muodostetut pitimet (290, 292) ovat pituudeltaan muuttuvia.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kannatinrungossa (212) olevan kotelon (230) yksi sivuseinämä (232) on varustettu kahdella välimatkan päässä toisistaan olevalla korvakkeella (272, 274), joihin kaapeleiksi muodostettujen pitimien (290, 292) toinen pää on kiinnitetty, kun taas pitimien (290, 292) toinen pää on kiinnitetty säätösylinteriin (234).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että pitimenä (82, 84) on tanko, jonka päät on niveltyvästi kiinnitetty kannatinrungossa (12) olevaan koteloon (32) ja säätö- 9 60483 sylinteriin (40), jolloin toisessa nivelliitoksessa on pitkänomainen aukko.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että pitiminä (82, 84) käytetään kahta tankoa, jotka toisesta päästään on kiinnitetty säätösylinterin (40) keskellä olevaan kor-vakkeeseen pystysuunnassa liikkuviksi ja toisesta päästään säätö-sylinterin pitkittäisakselin suuntaisiin pitkänomaisiin aukkoihin (90, 92) siirtyviksi, jotka aukot on muodostettu kotelon (32) kattoon kiinnitettyihin korvakkeisiin (86, 88).

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että säätösylinteri on varustettu vasteilla (104, 106), jotka voidaan saattaa kosketukseen kotelon (32) ainakin kahden vastakkaisen sisäpinnan (114, 116) kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että vasteet (104, 196) ovat rullia.

5. Anordning enligt nägot av de föregäende patentkraven,