FI107870B - Karsintalaitteisto - Google Patents

Description

107870

Karsi n ta lai tte i st o

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen karsintalaitteistoon pitkänomaisten kappaleiden, erityisesti puunrunko-5 jen prosessoimiseksi.

Puunrunkojen käsittelyyn käytetään harvesteripäätä, jonka tehtävänä on tarttua pystysuuntaisena kasvavaan puuhun, katkaista puu ja kaataa se puunrungon prosessoimiseksi, tyypillisesti karsimiseksi ja katkaise-10 miseksi määrämittaisiin osiin. Pää on kiinnitetty tavallisesti työkoneen, kuten maastossa pyörien tai telojen avulla liikkuvan harvesterin puomis-ton päähän. Eräitä harvesteripäitä käytetään myös puunrungon käsittelyyn lastauksessa. Harvesteripää on liitetty puomistoon nivelöidysti ja se käsittää tarvittavat toimilaitevälineet, tavallisesti hydraulisylinterit ja 15 hydraulimoottorit, joiden avulla pään asentoa ja sen eri toimintoja voidaan ohjata. Päässä, jota seuraavassa selityksessä nimitetään myös karsintalaitteistoksi, on myös runkorakenteen suhteen kiertyviä elimiä. Näitä elimiä ovat mm. karsintavälineet, tavallisesti pareittain puunrungon eri puolilla, jotka käsittävät karsintaterät oksien karsimiseksi samal-20 la kun puunrunkoa kannatellaan ja kuljetetaan laitteiston läpi puunrungon pituussuunnassa. Syöttövälineet, tavallisesti pareittain puunrungon eri puolilla, käsittävät tavallisesti hydraulimoottorilla toimivan vetopyö-rän tai vetotelan, joka painautuu runkoa vasten ja vetää sen kitkan avulla karsintaterien ohi ja laitteiston läpi. Päähän on sijoitettu myös ..*··’ 25 katkaisuvälineet, kuten ketjusaha, jolla puunrunko katkaistaan halutun • · : *·· pituiseksi pysäyttämällä puunrunko ja aktivoimalla sahaus.

• · • · · • ·· • ·

Eräs tunnettu karsintalaitteisto on esitetty patenttijulkaisussa US 5,219,010, joka laitteisto käsittää kaksi paria karsintavälineitä ja parin 30 syöttövälineitä. Karsintavälineet kiertyvät runkorakenteen suhteen oleellisesti vaakasuuntaisen suunnan ympäri ja syöttövälineet kiertyvät runkorakenteen suhteen oleellisesti pystysuuntaisen suunnan ympäri. Tunnettua on myös se, että syöttövälineet on kytketty runkorakentee- • · „ seen siten, että ne kiertyvät oleellisesti vaakasuuntaisen suunnan ym- 35 päri. Karsintaterä kiertyy runkorakenteen suhteen nivelen avulla. Tä-män lisäksi niveleen vaikuttavat toimilaitevälineet, tyypillisimmin paine-.·.: väiiainetoiminen ja iskuliikkeen aikaansaava erillinen sylinteri, joka ai- ’’ ' heuttaa tarvittavan momenttivoiman karsintaterän asennon ja voima- 2 107870 vaikutuksen ylläpitämiseksi. Usein elinpari on lisäksi kytketty toisiinsa mainitun sylinterin avulla, mutta sylinteri voi kiinnittyä toisesta päästään myös runkorakenteeseen. Tarvittavalla paineväliainepiirillä ohjataan toimilaitevälineille syötettävää paineväliainetta.

5

Perinteisessä hydraulisylinterissä paineväliaineen paine vaikuttaa pyö-reään männän pintaan, jota kasvattamalla voidaan lisätä sylinterin iskuvoimaa ja siten myös sylinterillä aikaansaatavaa momenttia. Tämä lisää kuitenkin sylinterin dimensioita ja painoa, jolloin suurikokoisten ja erityi-10 sesti pitkäiskuisten sylinterien sijoittaminen laitteistoon vaikeutuu. Laitteistosta ulkonevat sylinterit törmäävät helposti esteisiin ja rikkoutuvat. Samalla sylinterin paineväliaineletkut ja -putket takertuvat helposti ja rikkoutuvat. Sylinterin iskuliike aiheuttaa niveleen momentin, joka ei kuitenkaan ole vakio koko iskuliikkeen ajan, jolloin elimen voimavaiku-15 tus vaihtelee. Tämä vaikeuttaa erityisesti paineväliainepiirin painetaso-jen ohjausta.

Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä esitettyjä epäkohtia. Näiden tarkoitusten saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle 20 karsintalaitteistolle on pääasiassa tunnusomaista se, mitä on esitetty oheisen patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön keskeisenä periaatteena on integroidun, siipirakenteisen, . paineväliainetoimisen nivelen käyttö elimien ohjaukseen. Nivelen siipi- 25 rakenteen pinta-ala voidaan muodostaa laajemmaksi kuin sylinterin männän pinta-ala ja siipirakenne on perinteiseen mäntään verrattuna poikittaissuuntainen, mikä mahdollistaa pienikokoisen nivelen. Erityistä • · · *·.*· *· etua saavutetaan sillä, että nivelen momenttivoimaa voidaan kasvattaa painetasoa ja ulkoisia dimensioita kasvattamatta, sillä kaksinkertaista-30 maila siipirakenteiden määrä voidaan myös momenttivoima kaksinker-taistaa. Toisaalta momenttia voidaan kasvattaa helposti myös raken-teen pituutta nivelen kiertymisakselin suunnassa kasvattamalla.

• · ’*· *· Etuna on myös se, että nivelellä aikaansaadaan vakio vääntömomentti 35 eri kiertymisasennoissa, jolloin esimerkiksi sylinterin ja tunnetun teknii-·:··: kan mukaisen nivelen kiinnityskohtien geometrian vaihtelu ei vaikuta : vääntömomenttiin. Seurauksena on myös ohjauspiirin painetasojen ohjauksen ja optimoinnin helpottuminen. Nivel on erityisen edullinen 3 107870 laakeroinnin kannalta, koska paineväliainetoimisessa nivelessä paine-väliaineosastot voidaan järjestää symmetrisesti, jolloin nivelvarren eri puolilla vaikuttavat voimat kompensoivat ja tasapainottavat toisiaan. Sylinteritoimilaitteet kuormittavat laakerointeja aina epätasaisesti.

5

Keksinnön avulla voidaan toimilaitevälineet ja nivelrakenteet yhdistää tavalla, joka mahdollistaa erittäin kompaktin ja suojatun rakenteen. Sy-linterirakenteista voidaan luopua, jolloin karsintalaitteisto soveltuu myös ahtaisiin paikkoihin ja rikkoutumisia voidaan välttää. Lisäksi tarvittavat 10 putket ja letkut voidaan sijoittaa rakenteen suojaan helpommin. Tämän lisäksi paineväliaineen kanavoinneissa voidaan käyttää integroituja rakenteita, jolloin paineväliainetta johdetaan paineväliainetoimiseen niveleen esimerkiksi nivelvarren porauksien kautta. Erityisiä etuja saavutetaan, koska niveleen voidaan integroida myös ohjauksessa käytettävä 15 ohjauspiiri venttiileineen. Tarvittaessa paineväliainetoimisia niveliä voidaan vähentää sovittamalla elinparin väliin mekaaninen linkki kierty-misliikkeen välitystä varten.

Seuraavassa selityksessä havainnollistetaan keksintöä viittaamalla sa-20 maila oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää perspektiivikuvantona keksinnön ensimmäisen suori- M..; tusmuodon karsintalaitteistoa alaviistosta katsottuna, *· · ··· *//** 25 kuva 2 esittää perspektiivikuvantona kuvan 1 mukaisen karsintalait- *: teiston erästä paineväliainetoimisia niveltä avattuna, • ·· • · 0 *· kuva 3 esittää perlaatekuvantona kuvan 2 mukaisen nivelen oh- jaukseen käytettyä paineväliainepiiriä, ja 30 kuva 4 esittää perspektiivikuvantona keksinnön toisen suoritus-. muodon karsintalaitteistoa yläviistosta katsottuna.

• · . Kuvaan 1 viitaten keksinnön mukainen karsintalaitteisto 1 käsittää run- 35 korakenteen eli rungon 2. Laitteiston 1 kytkemiseksi sinänsä tunnetun ·:··: työkoneen, kuten harvesterin puomiston päähän laitteisto 1 käsittää ni- .·. : velvälineet (ei esitetty kuvassa) rungon 2 ripustamiseksi, tyypillisesti kuvassa 4 esitetyn elimen, tilttivarren 10 avulla, ja mainitun rungon 2 4 107870 kiertämiseksi oleellisesti pystysuuntaisen (suunta Z) kiertoakselin ympäri. Kuvaan 4 viitaten tilttivarsi 10 on paineväliainetoimisen nivelen 11 avulla kiinnitetty kiertyvästi runkoon 2. Nivel 11 on järjestetty rungon 2 kääntämiseksi tilttivarren 10 varassa oleellisesti vaaka- ja poikittais-5 suuntaisen (suunta X) kiertoakselin ympäri pystyasennon ja kuvan 1 mukaisen vaaka-asennon välillä.

Laitteisto 1 käsittää lisäksi kaarevan ensimmäisen karsintaelimen 3a ja kaarevan toisen karsintaelimen 3b, jotka on paineväliainetoimisten ni-10 velien 31a ja 31b avulla kiinnitetty kiertyvästi runkoon 2. Paineväliainetoimisten nivelien toiminta selostetaan myöhemmin. Kuvan 1 mukaisessa asennossa karsintaeiimet 3a ja 3b kiertyvät oleellisesti vaaka- ja pituussuuntaisen (suunta Y) suunnan ympäri. Karsintaelimiin 3a ja 3b on sovitettu leikkaavat särmät eli karsintaterät 4a ja 4b puunrungon 15 karsimiseksi. Syöttövälineet 6, kuten vetotelat tai kuvan 1 mukaiset ve-topyörät 6a ja 6b asettuvat karsittavan puunrungon vastakkaisille puolille sen pintaa vasten ja puunrunkoon kohdistamansa vetovaikutuksen avulla vetävät puunrungon karsintaterien 4a ja 4b ohitse puunrungon oksien irtileikkaamiseksi. Vetopyörät 6a ja 6b on kiinnitetty runkoon 2 20 tukivarsien 5a ja 5b sekä paineväliainetoimisten nivelien 51a ja 51b avulla, jolloin vetopyörät 6a ja 6b kiertyvät kuvassa 1 suunnan Y ympäri.

•

Laitteisto 1 käsittää lisäksi katkaisuvälineet 8 pystyssä kasvavan puun- ··’·*♦ 25 rungon katkaisemiseksi. Katkaisuvälineillä 8, edullisesti sylinterin avulla : *·· liikkuvalla ketjusahalla 8a, katkaistaan myös puunrunko määräpituisiksi • · osiksi sen ollessa karsintavälineiden 3 kannattelemana. Ketjusaha 8a :/·*: on sijoitettu suojaan sahalaatikkoon 8b, johon on sijoitettu myös saha- moottori 8c. Puunrungon kannattelemiseksi karsintaeiimet 3a ja 3b ovat 30 ainakin osittain sulkeutuneina rungon eri puolille ja samalla puunrunko .·*.·. tukeutuu runkoa 2 vasten. Runko 2 voi käsittää tukirullan tai levymäisen pinnan, jota pitkin puunrunko liukuu. Karsintaeiimet 3a ja 3b karsintate- • · * rineen 4a ja 4b on muotoiltu kaareviksi puunrungon muodon seuraami- seksi ja oksien karsimiseksi puunrungon molemmilta sivupinnoilta ja 35 alapinnalta. Laitteisto 1 käsittää lisäksi karsintaelimeen 3c sovitetun karsintaterän 4c, joka paineväliainetoimisen nivelen 31c avulla kiertyy ,·. : suunnan Y ympäri. Puunrungon yläpinnan karsimiseksi runkorakenteen • ·· * * 2 etuosaan voidaan sovittaa myös lisäkarsintaterä, joka painautuu 5 107870 puunrunkoa vasten jousivoiman tai toimilaitteen, kuten sylinterin avulla. Karsintaelin 3c pitää samalla puunrunkoa paikoillaan sahauksen aikana. Karsintavälineiden 3 elimet 3a ja 3b sijaitsevat puunrungon pituussuunnassa ennen syöttövälineitä 6 ja elin 3c on taaempana. Elimen 3c 5 parina voi olla toinen karsintaelin ja elin 3c voi myös puuttua kokonaan.

Karsinnassa puunrunkoa siirretään oleellisesti vaakasuuntaisena sen pituussuunnassa eli suuntaan Y. Samanaikaisesti karsintaelimillä 3a ja 3b painetaan puunrunkoa runkoa 2 päin. Puunrungon paino pyrkii 10 avaamaan elimiä 3a ja 3b, jolloin toimilaitevälineiden, keksinnön mukaisesti paineväliainetoimisen nivelen 31a, sekä linkin 9 ja nivelen 31b avulla ylläpidetään momenttivoimaa, joka pitää elimet 3a ja 3b halutussa asennossa karsinnan voimavaikutuksien kompensoimiseksi. Samanaikaisesti paineväliainetta niveleen 31a syöttämällä voidaan elimen 15 3a asentoa ja samalla puunrungon asemaa muuttaa. Momenttivoimalla aikaansaadaan tarvittava voima sekä puunrungon painon kannattele-miseksi sekä puunrungon painamiseksi tarvittaessa runkoa 2 vasten. Vastaavasti ylläpidetään momenttivoimaa nivelissä 51a ja 51b rullien 6a ja 6b painamiseksi halutulla voimalla puunrunkoa vasten. Linkki 9, 20 edullisesti veto- ja puristusjännitystä välittävä tanko, on kytketty nivelen 31a mukana kiertyvään nokkaan 9a ja nivelen 31b mukana kiertyvää nokkaan 9b. Linkki 9 ja nokat 9a, 9b on järjestetty siten, että elimen 3a . sulkeutuessa myös elin 3b sulkeutuu ja päinvastoin, jolloin nivelet 31 a * ja 31b kiertyvät vastakkaisiin suuntiin. Linkkiin 9 voidaan sovittaa myös 25 jousielin (ei esitetty kuvassa), jolloin voidaan vaimentaa iskuja ja elimiin • *·· kohdistuvia voimia. Selvää on, että nivel 31b voidaan korvata myös ni- :**·: velen 31a mukaisella paineväliainetoimiselia nivelellä, jolloin linkistä 9 voidaan luopua. Karsintalaitteistoon 1 voidaan sovittaa myös kouraväli-neet, joilla puunrunkoja voidaan lastata ja siirtää. Kouravälineet käsittä-30 vät tavallisesti puunrungon vastakkaisille puolille sovitetun leukaparin, jotka toimivat karsintaelimien 3a, 3b tapaan puunrunkojen kannattele-... miseksi.

y * · · • · · • ’·.*·: Kuvassa 2 on esitetty erään edullisen suoritusmuodon mukainen pai- 35 neväliainetoiminen nivel 100, joka nivel käsittää nivelrungon 101, johon on muodostettu asennuspinta 101a elimien kiinnittämistä varten, jolloin • · ^ . nivel 100 voi toimia kuvan 1 nivelenä 31a, 31c, 51a tai 51b. Kiinnitys *· : tehdään esimerkiksi ruuvikiinnityksen avulla. Nivelrunko 101 käsittää 6 107870 putkimaisen runkosylinterin 101b, joka on suljettu molemmista päistään rengasmaisten päätykappaleiden 102 avulla, joista toinen on irrotettu nivelvarren 103 ja siipirakenteen paljastamiseksi. Päätykappaleet kiinnitetään esimerkiksi ruuvikiinnityksen avulla. Nivel 100 käsittää runkosy-5 linterin 101b suuntaisen nivelvarren 103, joka lävistää päätykappaleet tiivistetysti. Päätykappaleiden ja nivelvarren 103 välillä voi olla myös laakerointi. Akselimainen nivelvarsi 103 kiertyy nivelrungossa 101b pituussuuntansa ympäri, joka sijoittuu keskeisesti runkosylinteriin 101b, ja joka vastaa kuvan 1 suuntaa Y. Nivelvarren 103 ja nivelrungon 101 10 väliin muodostuu rengasmainen tila 104, joka on siipirakenteiden avulla jaettu neljään paineväliaineosastoon 104a, 104b, 104c ja 104d. Ensimmäinen siipirakenne 105 käsittää kaksi siipeä 105a ja 105b, jotka on symmetrisesti kiinnitetty nivelvarteen 103 ja sovittuvat tiivistyväsi! runkosylinterin 101b ja päätykappaleiden 102 sisäpintaa vasten. Toinen 15 siipirakenne 106 käsittää kaksi siipeä 106a ja 106b, jotka on kiinnitetty runkosylinterin 101b sisäpinnalle ja sovittuvat tiivistyväsi! nivelvarren 103 ulkopintaa vasten. Siivet 105a ja 105b keskenään ja siivet 106a ja 106b keskenään on sovitettu tilaan 104 symmetrisesti, jolloin painevä-liaineosastot sijoittuvat myös symmetrisesti. Siivet 105b ja 106b voivat 20 myös puuttua kokonaan, jolloin nivelvarren 103 kiertokulmaa voidaan kasvattaa.

Nivelen 100 toiminta on järjestetty siten, että johdettaessa osastoon . 104a ja 104c paineistettua paineväliainetta, esimerkiksi hydrauliöljyä, 25 sen painevaikutus aiheuttaa nivelvarren 103 kiertymisen myötäpäivään ·{’· (nuoli R1). Kuvan 1 suoritusmuodossa nivelvarsi 103 on kiinnitetty pyö- : ’·* rimättömästi runkoon 2, jolloin nivelrunko 101 pääsee kiertymään. Pai- • · nevaikutus aiheuttaa nivelrungon 101 kiertymisen nivelvarren 103 ym-pari vastapäivään (nuoli R2). Samanaikaisesti osastosta 104b ja 104d 30 johdetaan ulos paineväliainetta. Sulkemalla paineväliaineen johtamiseen käytetyt kanavoinnit nivelrunko 101 lukitaan paikoilleen. Painevä-liaineen ylläpitämä painevaikutus siipiin 106a ja 106b aiheuttaa nivel-runkoa 101 kääntävän vääntömomentin, joka edelleen välitetään kiinni- • * * tettyyn elimeen. Johdettaessa vaihtoehtoisesti paineistettua paineväli-V·: 35 ainetta osastoihin 104b ja 104d sisään, sekä samanaikaisesti ulos osastoista 104a ja 104c, niin painevaikutus aiheuttaa nivelrungon 103 kiertymisen myötäpäivään (nuoli R1). Toisiaan vasten asettuvat siivet : pysäyttävät mekaanisesti kiertymisliikkeen. Kanavointien aukot sijoite- • · · • · 7 107870 taan siten, että väliaineen syöttö osastoon on mahdollista kaikissa kiertoasennoissa. Tavallisesti aukot on sijoitettu nivelrunkoon 101 kiinnitetyn siiven 106a ja 106b yhteyteen tai lähelle niitä. Siipien kiinnitystäpä voi vaihdella.

5

Edelleen kuvaan 2 viitaten siivet koostuvat kahdesta pituussuuntaisesta, suunnan Y ja nivelvarren 103 suuntaisesta siipiosasta. Siivet jakavat rengasmaisen tilan 104 osiin kehän suunnassa. Siipiosien väliin on sijoitettu tarvittavat, tavallisesti muovi- tai kumimateriaalista valmistetut 10 tiivistykset 107a, 107b, 107c ja 107d osastojen erottamiseksi tiivistetysti toisistaan ja siiven tiivistetyn liu’unnan runkosyiinterin 101b sisäpintaa pitkin mahdollistamiseksi. Nivelvarren 103 kiinnittyminen liikkumattomasi! runkoon 2 voidaan järjestää halutulla tavalla. Laakerivoimien kannalta kiinnittyminen tapahtuu sopivimmin nivelvarren 103 molempiin 15 päihin. Nivelvarsi 103 voi lävistää tarvittaessa vain toisen pääty-kappaleen 102.

Kuvassa 3 on esitetty eräs edullinen suoritusmuoto paineväliainetoimi-sen nivelen 100 ohjauspiiristä 300 elimen asennon ja voimavaikutuksen 20 ohjaamiseksi. Nivel 100 on esitetty avattuna havainnollisuuden vuoksi. Piirillä 300 ohjataan niveleen 100 syötettävää paineväliainetta. Piiriin 300 syötetään paineväliainetta painelähteestä 301, kuten pumpulta painelinjaa 302 pitkin. Piiri 300 käsittää suuntaventtiilivälineet 303, kuten proportionaaliventtiilin, paineväliaineen ohjaamiseksi haluttuun, yh-25 teen tai useampaan paineväliaineosastoon 104a—104d sekä palautu-van paineväliaineen ohjaamiseksi paluulinjaan 304. Piiri 300 käsittää : *·· lisäksi paineventtiilivälineet 305, 306 väliaineen paineen säätämiseksi.

Nivel 100 käsittää myös kanavoinnit 108a, 108b, 108c ja 108d painevä-Naineen ohjaamiseksi erikseen ulos tai sisään kuhunkin paineväliaine-30 osastoon riippuen venttiilin 303 asennosta. Paineventtiilivälineet käsittävät painelinjaan 302 kytketyt paineensäätövälineet 305 ja ohjauslin-jaan 306 kytketyt paineenrajoitusvälineet 307. Nivel 100 kytketään oh-jauslinjoihin 306 ja 308.

• · · :'/*! 35 Kuvassa 3 esitetty elin on puunrunkoa S kannateleva karsintaelin 3a ·:··: karsintaterineen 4a, ja nivel 100 on siten nivel 31a. Kanavointeihin joh- detaan paineväliaine putkien tai letkujen 109a, 109b, 109c ja 109d kautta. Painevaikutuksella ylläpidetään nivelen 100 momenttia ja siten • · · • · 8 107870 myös puunrunkoa S kannattelevaa voimaa F. Nivelrungon 101 kiertämiseksi nivelvarren 103 ympäri, vastakkaisiin kahteen osastoon johdetaan sisään paineväliainetta ja niiden välisistä, vastakkaisista osastoista johdetaan paineväliainetta ulos. Nivelrungon 101 kiertämiseksi vastak-5 kaiseen suuntaan osastojen tehtävät vaihtuvat, mikä ohjataan suunta-venttiilin 303 avulla. Venttiiliä 303 ohjataan ohjaussignaalien 309 välityksellä, jotka voivat olla työkoneen ohjausjärjestelmän CTRL antamia virta- ja/tai jännitesignaaleja. Järjestelmälle CTRL käyttäjä antaa käskyn halutun toiminnon suorittamiseksi tai ohjaa toimintoa esimerkiksi 10 ohjainvivun avulla. Ohjausjärjestelmä ohjaa tarvittaessa piiriä 300 muistivälineisiin tallennetun ohjausohjelman ja säätöalgoritmin ohjaamana.

Kuvassa 4 on esitetty keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mu-15 kainen karsintalaitteisto 1, jossa nivel 31b on paineväliainetoiminen nivel 100. Niveleen 31b on lisäksi integroitu kuvan 3 mukainen ohjauspiiri 300. Ohjauspiiri 300 on muodostettu venttiililohkoon 400, johon muodostettuihin porauksiin on sijoitettu kuvan 3 mukaiset välineet 305 ja 307. Venttiililohkona voi toimia myös nivelrunko 101. Porauksin on 20 muodostettu myös yhdistävät linjat 302, 304, 306 ja 308. Lohkon 400 pinnalle on kiinnitetty venttiili 303. Kuvassa 3 esitetyt linjat 109a—109d on muodostettu myös porauksin osittain lohkoon 400, jolloin ne suoraan liittyvät nivelrunkoon 101 muodostettuihin kanavointeihin 108a—108d. . Mainitut linjat ja kanavoinnit sovittuvat toisiinsa nivelrungon 101 ja loh- 25 kon 400 välisen asennuspinnan 110 välityksellä. Paine- ja paluulinjat .... 302, 304 voidaan johtaa myös nivelrungon 101 kautta, jolloin tarvittavat • · : *·· putket ja letkut voidaan liittää joko lohkoon 400 tai nivelrunkoon 101.

Järjestelyn avulla myös rikkoutuvien putkien ja letkujen sekä liitäntöjen :T: määrää voidaan pienentää ja sijoittaa ne suojatummin. Nivelen 100 :T: 30 kytkemiseksi toimintaan painelinjaan 302 kytketään työkoneen painelin- ja, paluulinjaan 304 kytketään työkoneen tankkilinja ja ohjausjärjestel- män sähköiset ohjaussignaalit kytketään piiriin 300, erityisesti venttiiliin */:·’. 303.

• · · • · 35 Ammattimiehelle on lisäksi selvää, että vaikka edellä esitetyssä selityk-sessä keksintöä on havainnollistettu erään edullisen karsintalaitteiston avulla, keksintöä voidaan soveltaa muissakin karsintalaitteistossa pa- • · ... ; tenttivaatimuksien puitteissa. Selvää esimerkiksi on, että laitteiston 1 • · · • · 9 107870 runkorakenteen 2 vaihdellessa voi olla edullista kiinnittää elimet nivel-varren 103 toiseen tai molempiin päihin, jolloin nivelrunko 101 kiinnittyy kiinteästi runkoon 2. Tällöin myöskään lohko 400 ei kierry nivelen 100 mukana. Tällöin myös runkoon 2 integroitujen kanavointien kautta voi-5 daan helposti johtaa paineväliainetta niveleen 100 ja piiri 300 voidaan vaihtoehtoisesti integroida runkoon 2. Samalla lohko voidaan sijoittaa suojatummin.

• · ··1 II·· • · • · • · · • · • · · • · · • · • · • · · • · · « · • · · « · · • · · M ♦ · · • · · II· • · · • · · • « • · · « · · • · • · • · i · # • · · • · · • · · • ·

Claims (10)

107870

1. Karsintalaitteisto pitkänomaisten kappaleiden, erityisesti puunrunko-5 jen (S) prosessoimiseksi, joka laitteisto (1) käsittää — työkoneen puomiston päähän ripustettavan runkorakenteen (2), — mainitun runkorakenteen suhteen kiertyvästi liikkuvan aina- 10 kin yhden elimen (3, 6, 10), — toimilaitevälineet (31a, 31b, 31c, 11, 51a, 51b) mainitun elimen asennon ohjaamiseksi, tunnettu siitä, että 15 — mainitut toimilaitevälineet käsittävät ainakin yhden painevä-liainetoimisen nivelen (100) mainitun elimen kytkemiseksi laitteistoon, joka nivel käsittää nivelrungon (101), mainitussa nivelrungossa kiertyvän nivelvarren (103) ja niiden väliin 20 sovitetun siipirakenteen (105, 106), jonka välityksellä paine- väliaineen painevaikutus on järjestetty kiertämään nivelrun-koa ja nivelvartta toistensa suhteen mainitun elimen asennon ohjaamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että nivel (100) käsittää integroidun ohjauspiirin (300) niveleen (100) syötettävän « * • /' paineväliaineen tilavuusvirran ja paineen ohjaamiseksi.

• · · • · · • « ··· : 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että :T: 30 — nivel (100) käsittää nivelrungon (101) ja nivelvarren (103) välisen tilan (104) paineväliainetta varten, joka tila on en-simmäisen siipirakenteen (105), joka kiinnittyy nivelvarteen (103), ja toisen siipirakenteen (106), joka kiinnittyy nivel- 35 runkoon (101), avulla jaettu tiivistetysti ainakin kahteen eril- liseen paineväliaineosastoon (104a, 104b, 104c, 104d), ja kanavoinnin (108a, 108b, 108c, 108d) paineväliaineen joh- • · • · · • · · • · 107870 tamiseksi sisään kuhunkin osastoon ja ulos kustakin osastosta.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1—3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, 5 että mainittu elin käsittää syöttövälineet (6) puunrungon (S) syöttämiseksi laitteiston (1) läpi karsintaa varten, jotka syöttövälineet, kuten syöttörulla tai syöttötela (6a, 6b), on kiertyvästi kytketty runkorakenteeseen (2) mainitun paineväliainetoimisen nivelen (51a, 51b, 100) välityksellä. 10

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1—3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittu elin käsittää karsintavälineet (3) laitteiston (1) läpi syötettävän puunrungon (S) karsimiseksi, jotka karsintavälineet, kuten kaareva ja leikkaavalla särmällä (4a, 4c) varustettu karsintaelin (3a, 3c), on 15 kiertyvästi kytketty runkorakenteeseen (2) mainitun paineväliainetoimisen nivelen (31a, 31b, 100) välityksellä.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1—3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittu elin käsittää kouravälineet puunrunkoon tarttumiseksi, jot- 20 ka kouravälineet on kiertyvästi kytketty runkorakenteeseen (2) mainitun paineväliainetoimisen nivelen (100) välityksellä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1—3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että mainittu elin käsittää tilttivarren (10) laitteiston (1) asennon muut- • · 25 tamiseksi, joka tilttivarsi on kiertyvästi kytketty runkorakenteeseen (2) mainitun paineväliainetoimisen nivelen (100) välityksellä.

• · · • · :·"· 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1—7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, : että kaksi vastakkaisiin suuntiin kiertyvää mainittua elintä (3a, 3b) on «·· : 30 sovitettu pariksi, jolloin parin ensimmäiseen elimeen (3a) on sovitettu paineväliainetoiminen nivel (31a, 100), ja jolloin mainittujen elimien välil-:T: le on sovitettu liikettä ja voimaa välittävä linkki (9, 9a, 9b) toisen elimen (3b, 4b) kiertymisen aiheuttamiseksi. • · • · · · *| 35

9. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että oh- jauspiiri (300) on sovitettu nivelrunkoon (101) kytkettävään venttiililoh-·:··: koon (400), joka kytkeytyy suoraan nivelen (100) kanavointeihin (108a—108d). • · 107870

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää ainakin 5. runkorakenteen (2) suhteen kiertyvät syöttövälineet (6) puunrungon syöttämiseksi laitteiston (1) läpi, — ensimmäiset toimilaiteväiineet syöttövälineiden (6) asennon ja puunrunkoa puristavan voiman ohjaamiseksi, — runkorakenteen (2) suhteen kiertyvät karsintavälineet (3) 10 laitteiston (1) läpi syötettävän puunrungon pitelemiseksi ja karsimiseksi, ja — toiset toimilaiteväiineet karsintavälineiden (3) asennon ja puunrunkoa kannattelevan voiman ohjaamiseksi, — runkorakenteen (2) suhteen kiertyvän tilttivarren (10) laitteis- 15 ton (1) kannattelemiseksi, — neljännet toimilaiteväiineet tilttivarren (10) ja laitteiston keskinäisen asennon ohjaamiseksi, ja — katkaisuvälineet 8 puunrungon katkaisemiseksi. 20 25 • · ♦ • ·· · • · • · • · · ♦ • · « · · • *· • · • · · • · · • ♦ · • · · • · ♦ « · * • · · • · · • · * • · · • · · • · · ♦ · • · · • ·· • · *· · *«* * **· · • ♦· • · 107870 I o