FI60455C - Teckengenerator - Google Patents

Description

ESF*1 [B] flU^J-UTUSjULKAISU r q λ ς C

Lj W1* UTLÄGGNINGSSKRIFT OUHOO

C(45) Patentti ejrSnnetty il OI 1982 Patent oeddelat V (51) Kv.lk.3/lnt.CI.3 G 06 F 3/153 SUOM I —FI N LAN D (21) P»t#nttlh»k«mu* — P»t*M»n*öknln| 77013^ (22) H»k*ml*pllvl — Antttknlngtdkg l8.01.77 ^ ^ (23) Alkupllvft — Glltl|h«t*d>g l8.01.77 (41) Tullut julkiseksi — Bllvlt offentllf 21.07.77

Patentti-ja rekisterihallitus .... ..... ,, , , . ...., _ ^ (44) Nlhtl»lk»lp*nen |t kuuLJulkalsun pvm. —

Patent-och registerstyntlMn ' Ansekm utl»cd och uti.«krift«n publkarad 30.09-81 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird prforitet 20.01.76

Ruotsi-Sverige(SE) 76005^1+-6 (71) ASEA AB, S-721 83 VästerAs, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Jan-Erik Lundström, VästerAs, Ruotsi-Sverige(SE) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Merkkigeneraattori - Teckengenerator

Esillä oleva keksintö kohdistuu merkkigeneraattoriin pistematriisien muodostamien merkkien synnyttämiseksi tuodusta merkki-informaatiosta riippuen, johon sisältyy merkkimuisti, johon on talletettu jokaista merkkiä varten merkin pistematriisin muodostava informaatio.

Tämän tyyppiset merkkigeneraattorit ovat aikaisemmin tunnettuja, ja eräs tällainen generaattori on esitetty kaaviollisesti siihen liittyvine laitteineen kuviossa la. Informaatiolähteestä 1 saadaan informaatio siitä, mitkä merkit näyttöelimen 4 avulla on esitettävä. Informaatiolähde voi olla tietokone tai näppäimistö ja näyttölaite 4 esim. kuvapinta tai kirjoitin. Seuraavassa oletetaan, että näyttölaitteena on kuvapinta. Lähde 1 antaa jokaiselle esitettävälle merkille binäärisen sanan muodossa olevan merkkikoodin TK uudistusmuis-tiin 2, johon sana talletetaan. Muistissa voi samanaikaisesti olla suuri joukko tällaisia sanoja = merkkejä. Muisti 2 antaa jokaista kirjoitettavaa merkkiä vastaten merkin merkkikoodin TK muodostavan sanan merkkigeneraattorille 3. Merkkigeneraattori on periaatteessa muisti, jossa on jokaista merkkiä kohti pistematriisi, joka sisältää esim. bittijonon muodossa informaation siitä, mitkä pisteistä pidetään loistavina ja mitkä pimeinä. Kuviossa Ib on esitetty yksinkertaistettu esimerkki, kuinka kuviossa esitetty merkki raken- 2 60455 tuu pistematriisista, jossa on kolme rasterijuovaa I, II ja III, joissa kussakin on kolme pistettä. Jos kuvapinnan loistavaa pistettä merkitään binäärisellä ykkösellä ja pimeää pistettä nollalla ja jos oletetaan, että pisteet käydään läpi numerojärjestyksessä, saadaan sanaksi, joka sisältää tai määrää pistematriisin: 010 111 010

Uudistusmuistista 2 tuleva merkkikoodi toimii merkkigeneraattorin muistin sen muistipaikan osoitteena, jossa merkin pistematriisi on talletettuna. Kun uudistusmuistista 2 saadaan jokin merkkikoodi, saadaan merkkigeneraattorista 3 siten sana PM, joka muodostaa merkin pistematriisin, näyttöelimelle 4 (kuvapinta), ja tämä sana ohjaa sitten elektronisäteen intensiteettiä siten, että (kts. yllä oleva esimerkki ja kuvio Ib) merkki tulee piirretyksi kuvapinnalle.

Merkkimuistista 3 tai näyttöelimestä 4 annetaan jokaisen merkin jälkeen signaali a uudistusmuistille 2, joka tällöin antaa merkkimuistille seuraavan merkin koodin. Niin kauan kuin lähteestä 1 ei saada muuttunutta informaatiota, kaikki sillä hetkellä kuvapinnalla esitettävät merkit pidetään talletettuna uudistusmuistissa ja merkit piirretään kuvapinnalle jaksoittain esim. 50 kertaa sekunnissa.

Tämän tyyppisten järjestelmien haittana on, että kaikkien piste-matriisien on oltava yhtä korkeita ja yhtä leveitä, t.s. on toimittava vakiorivivälillä ja vakiomerkinvälillä. Lisäksi jokaisessa matriisissa on joka kerran käytävä läpi kaikki matriisin pisteet vaikka niistä käytettäisiin merkissä vain pientä osaa. Tästä seuraa, että muistikapasiteetille asetettavat vaatimukset tulevat suuriksi, että toimintanopeus jää alhaiseksi ja että useita merkkikoko-ja haluttaessa on jokaista merkkikokoa varten oltava täydellinen muistisisältö. Mikäli halutaan enemmän kuin kaksi merkkikokoa, tulee merkkigeneraattori tämän vuoksi liian kalliiksi, koska tämän tyyppisessä laitteessa juuri muisti muodostaa paljon kustannuksia aiheuttavan osan.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan merkkigeneraattori, jolla on mahdollista esittää kohtuullisella muistikapasiteetilla piste-matriisien muodostamia merkkejä mielivaltaisen kokoisina ja jossa merkin/matriisin kokoa voidaan muuttaa mielivaltaisesti merkistä 3 60455 toiseen sekä korkeuden että leveyden suhteen. Keksinnön mukainen matriisi tekee lisäksi mahdolliseksi, erikoisesti monimutkaisten merkkien yhteydessä, käyttää muun kuin suorakulmion muotoisia pis-tematriiseja, mikä voi oleellisesti vähentää tarvittavaa muisti-kapasiteettia ja lisätä nopeutta.

Keksinnön mukaiselle merkkigeneraattorille on tunnusomaista se, mikä ilmenee oheen liitetyistä patenttivaatimuksista.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin oheen liitettyihin kuvioihin 1-7 liittyen. Kuvio la esittää aikaisemmin tunnetun merkki-generaattorin lohkokaaviota ja kuvio Ib esimerkkiä tällaisella generaattorilla synnytetystä merkistä. Kuviossa 2 on estetty keksinnön mukaisen merkkigeneraattorin periaate. Kuviossa 3a on esitetty yksityiskohtaisesti tällaisen merkkigeneraattorin toiminta ja rakenne ja kuviossa 3b esimerkki kuvion 3a mukaiseen generaattoriin varastoitujen merkkien ulkonäöstä. Kuviossa 4 on vielä esitetty esimerkkejä muista merkeistä, joita keksinnön mukaisella generaattorilla voidaan synnyttää. Kuvio 5 esittää yksityiskohtaisesti keksinnön mukaista laitetta. Kuviossa 6 on esitetty merkki-muistissa oleva sana ja vastaava pistematriisi. Kuviossa 7 on esitetty esimerkkinä merkki siihen kuuluvine merkkimuistissa olevine sanoineen.

Kuviot la ja Ib on selitetty edellä. Kuviossa 2 on esitetty kuinka keksinnön mukainen merkkigeneraattori 3 jakautuu n.k. virtuaaliseen muistiin 5 ja merkkimuistiin 6. Tuleva merkkikoodi TK viedään virtuaaliseen muistiin 5. Tämä on täysin reaalinen muisti ja siihen on talletettu jokaista merkkikoodia varten merkkimuistin 6 sen muistipaikan osoite, johon vastaavan merkin pistematriisi on talletettu. Jos siis uudistusmuistista 2 tulee esimerkiksi kirjaimen "A" merkkikoodi (TK), muistista 5 poimitaan ja annetaan merkkimuistille 6 sen muistipaikan osoite (ADR), johon kirjaimen A pistematriisi on talletettu, ja tämä pistematriisi annetaan sitten digitaalisen sanan (PM) muodossa näyttöelimelle. Merkkigeneraattorin sisääntulo-puolelta katsottuna virtuaalisella muistilla 5 on sama tehtävä kuin tunnetulla merkkigeneraattorilla (3 kuviossa 1), jossa merkkikoodilla valitaan merkin pistematriisi suoraan merkkimuistissa. Koska muistia 5 voidaan siten tältä kannalta pitää merkkimuistina huolimatta siitä, että se ei ole sitä, kutsutaan sitä tässä "virtuaali- 4 60455 seksi muistiksi".

Kuviossa 3a on esitetty yksityiskohtaisesti keksinnön mukaisen merkkigeneraattorin rakenne- ja toimintaesimerkki. Virtuaalisessa muistissa 5 on K-2 muistipaikkaa, yksi jokaista merkkiä kohti, ja jokaisessa muistipaikassa on sana, joka muodostaa merkkimuistin 6 sen muistipaikan osoitteen, johon merkin pistematriisin ensimmäinen ryhmä on talletettu. Merkkimuistissa 6 on K kpl muistipaikkoja, joiden osoitteet ovat 1, 2, 3 ... K-l, K, ja jokaisessa muistipaikassa on toisaalta merkin pistematriisin yksi ryhmä ja toisaalta joukko ketjubittejä.

Käsite "ryhmä" tarkoittaa merkin pistematriisin alayksikköä. Esitetyssä tapauksessa ryhmä muodostuu kolmesta peräkkäisestä matriisin pisteestä, t.s. n.k. ryhmän leveys on kolme bittiä. Käsitettä on havainnollistettu kuviossa 3b. Siinä merkki 1 muodostuu ryhmistä 1-12, jotka käydään läpi järjestyksessä. Esimerkissä muodostuu esim. ryhmä 1 biteistä 000, ryhmä 2 biteistä 010, ryhmä 3 biteistä 000 jne. Ryhmän leveys voidaan kuitenkin valita mielivaltaisesti ja sitä on sen vuoksi merkitty kuviossa 3a N:llä. Jokainen ryhmä vastaa siten ja synnyttää N peräkkäistä pistettä rasterijuovan suunnassa kuvapinnalla.

Merkkimuistin jokaisessa muistipaikassa oleva ketjuinformaatio muodostuu esimerkissä kahdesta bitistä, joiden merkitys on seuraava: binäärikoodi merkitys 00 Pistematriisin ensimmäinen ryhmä. Seuraava ryhmä on seuraavassa fyysisessä osoitteessa.

01 Seuraava ryhmä on seuraavassa fyysisessä osoitteessa.

10 Tämän rasterijuovan viimeinen ryhmä.

Seuraava ryhmä on seuraavassa fyysisessä osoitteessa. Mikäli jokainen ras-terijuova muodostuu vain yhdestä pisteestä, voi 10 myös osoittaa pistematriisin ensimmäisen ryhmän.

60455 binäärikoodi merkitys 11 Pistematriisin viimeinen ryhmä.

Merkkimuistissa 6 on esimerkkinä esitetty kuinka kuvion 3b mukaiset kolme merkkiä voidaan tallettaa. Merkin 1 korkeus on 4 pistettä ja leveys 3N = 3*3 = 9 pistettä. Se muodostuu muistin 12:sta ensimmäisestä paikasta. Ketjubitit ilmaisevat kuinka elektronisädettä on poikkeutettava ja ne ohjaavat siirtymistä muistipaikasta toiseen muistissa 6. Ketjubitit 01 ilmoittavat, mihin osoitteeseen muisitissa on hypättävä, kun sen hetkinen ryhmä on kirjoitettu, ja että seu-raava ryhmä on kirjoitettava samalle rasterijuovalle edellisestä oikealle. Bitit 10 saavat vastaavasti aikaan muistin siirtymisen seuraavaan osoitteeseen sekä rivinvaihdon, t.s. seuraava ryhmä kirjoitetaan äärimmäiseksi vasemmalle lähinnä alapuolella olevalle rasteri juovalle. Ketjubitit 11 antavat (kun ryhmä on kirjoitettu) suoraan tai näyttölaitteen välityksellä signaalin uudistusmuistille seuraavan merkin antamiseksi virtuaaliselle muistille 5. Merkkien ei tietenkään tarvitse olla muistissa 6 samassa järjestyksessä kuin niiden osoitteet muistissa 5.

Merkki n:o 2 muodostuu neljästä ryhmästä ja 2x6 pisteestä.

Merkki n:o 3 muodostuu ll:sta ryhmästä. Se osoittaa kuinka keksinnön mukaan pistematriisin ei tarvitse olla suorakulmainen vaan se voi olla eri pituisten rasterijuovien muodostama, tässä tapauksessa 15, 6 vast. 12 pistettä.

Kuvio 3b osoittaa keksinnöllä saavutettavan suuren joustavuuden ja muistikapasiteetin säästön. Se osoittaa kuinka leveydeltään ja korkeudeltaan erilaisia merkkejä voidaan sijoittaa mielivaltaisesti peräkkäin muistiin ja kuinka matriisin koko ja siten muistikapasiteetti voidaan joustavasti sovittaa merkin tarvitseman mukaisesksi, ja lisäksi kuinka muistikapasiteettia voidaan edelleen säästää poikkeamalla suorakulmaisesta matriisin muodosta.

Jonkin verran yksinkertaistaen voidaan sanoa, että aikaisemmin tunnetuissa järjestelmissä tarvittiin johtuen vakiokokoisen matriisin vaatimuksesta kuvion 3b mukaisessa tapauksessa 4x5N pisteen suuruinen matriisi, t.s. 20 ryhmää matriisia kohden ja esitettyä kolmea merkkiä varten yhteensä 60 ryhmää. Kuten kuvioista 3a ja 3b ilmenee 6 60455 tarvitaan keksinnön mukaisessa laitteessa kolmea merkkiä varten yhteensä vain 21 ryhmää.

Kuviossa 4 on esitetty merkkien ja niiden pistematriisien tyypillisiä esimerkkejä keksinnön mukaisessa laitteessa. Viitenumerolla 11 merkityt aakkosnumeeriset merkit ovat A ja B 12x9 matriisissa. Viitenumerolla 12 merkityt merkit ovat samt merkit pienempikokoisina ja muodostettuina 6x6 matriisista. Viitenumerolla 13 merkityt merkit ovat n.k. puoligraafisiä merkkejä ja ne muodostavat kaksi- vast, kol-mikäämitysmuuntajän symbolit. Jälkimmäinen (oikea) merkki on esimerkki siitä, kuinka keksinnön mukaisesti myös ei-suorakulmaisia matriiseja voidaan käyttää. Viitenumerolla 14 merkityt merkit esittävät esimerkkejä siitä kuinka johdon osia, kulmia ja risteyksiä voidaan muodostaa 3x3 matriiseina.

Yhteenventona voidaan siis sanoa, että merkkigeneraattorille syötettyä tietoa, t.s. merkkikoodia käsitellään virtuaalisen muistin (5) osoitteena ja siten osoitetun virtuaalisen muistin osoitteen sisältö muodostaa merkkimuistin (6) fyysisen osoitteen. Tämä fyysinen osoite osoittaa asianomaisen merkkimatriisin ensimmäisen ryhmän. Jokainen ryhmä sisältää myös ketjuinformaation, joka ilmoittaa ryhmän sijainnin matriisissa, mistä merkkimuistista voidaan hakea seu-raava ryhmä sekä milloin merkki on kirjoitettu valmiiksi ja seuraa-va merkki voidaan aloittaa.

Kuviossa 5 on esitetty yksityiskohtaisesti eräs keksinnön mukainen laitteisto. Tietokoneelta saadaan informaatio halutusta merkistä (tieto) ja mihin kuvapinnalla merkki on sijoitettava (osoite). Informaatio syötetään kuvamuistiin RM, osoite yhdessä laskurin C3 signaalin kanssa tietokoneen ohjaaman multiplekserin MUX 3 kautta. Kuvapintaa varten, jossa on 96 riviä ja 160 saraketta ja 128:n merkin 3 merkkivalikoima, tarvitaan noin 15,5*10 seitsemänbittisen sanan muistikapasiteetti, ja muisti voi olla rakennettu käyttämällä esim. 7 kpl INTEL 2116, joissa kussakin on 16384x1 bittiä. Osoitteenmuunnos-muisti ATM vastaa kuvion 2 virtuaalista muistia 5 ja se sisältää merkkimuistin CM aloitusosoitteen kaikille merkkikoodeille. Se voi olla ROM tai PROM (esim. 3 kpl MMI 6301). Osoitemuistin lähtösignaali viedään multiplekserille MUX 1, jota ohjataan koodi-ilmaisimen ZDC signaalilla. Tämä muodostuu kolmesta portista G6, G7, G8 ja se antaa lähtösignaaliksi "1", jos kuvamuistin lähdössä on jokin esitettävissä oleva koodi 0).

Multiplekserit voivat olla standardi-TTL-komponenteista (esim. 74157) rakennettuja.

7 60455

Laskuri C2 ilmoittaa kirjoitettavan merkin osoitteen merkkimuistissa. Se voi muodostua kolmesta kappaleesta piiriä 74 LS 161. Merkkimuisti CM voi muodotua mielivaltaisesta ROM/PROM ja RAM yhdistelmästä. Jokaiseen sanaan (ryhmään) sisältyy toisaalta yhdeksän bittiä, jotka määrittelevät merkin ulkonäön 3x3-matriisin jokaisessa ruudussa, toisaalta 2 ketjubittiä, joiden merkitys on seuraava

Ketjubitti Merkitys 01 Seuraava merkkimuistin sana kuuluu merkkiin 10 Merkin loppu tällä rivillä 11 Merkin loppu

Muisti on siten organisoitu sisältämään n kpl sanoja, joiden pituus on 11 bittiä/sana, ja siinä voi olla n x MMI 6301. Siinä on kaksi lähtöä, toinen dekooderille DC ketjubittejä varten ja toinen video-lähtöön yhdeksään merkkibittä varten.

Laskuri Cl ilmaisee esitettävän sarakkeen ja siinä voi olla 2 kpl 74 LS 161. Rekisterissä REG on seuraavan rivin aloitusarake sillä hetkellä esitettävälle merkille. Siinä voi olla 2 kpl 74 LS 173.

Dekooderi DC dekoodaa ketjubitit ja antaa näistä biteistä riippuen lähtösignaalit porteille Gl, G2, G3 ja laskurille C2. Se voi muodostua yhdestä 74155-piiristä.

D-kiikku DF viivästää ZDC:lta tulevaa tulosignaalia kunnes seuraava kellopulssi tulee ja antaa tällöin lähtösignaalin porteille G2 ja G3.

Merkintämuisti SCM tallettaa seuraavan sanan osoitteen merkkimuistissa, joka jatkuu seuraavalla rivillä. Muistin koko voi olla 160 12-bittistä sanaa. Jokaiselle sarakkeelle suoritetaan ensin lukujakso, jossa edellisen rivin osoite luetaan muistista, sekä tämän jälkeen kirjoitusjakso, jossa seuraavan rivin osoite kirjoitetaan 60455 muistiin. Siinä voi olla 3 kpl 256x4 RAM Am 91110.

Summain ADD (esim. 3 kpl 7483) lisää ykkösen merkkimuistin osoitteeseen .

Laskin C3 (esim. 4 kpl 74 LS 161) sisältää kuvamuistin osoitteen (= sijainnin kuvapinnalla) ja sen sisältöä lisätään ykkösellä samassa tahdissa kuin informaatiota luetaan kuvamuistista osoitteenmuun-nosmuistiin.

Muut, lähemmin käsittelemättä jääneet yksiköt voivat muodostua standardi-TTL-piireistä.

Ladattavan laskurin C2, joka antaa merkkimuistin CM osoitteen ja siten määrää esitettävän merkin tai merkin osan, sisältö voi muuttua kolmella tavalla: a) Laskuri C3 antaa osoitteen kuvamuistille.

Tällä tavalla on korkein prioriteetti. Jos osoitetun sanan sisältö 7^0, se merkitsee, että on aloitettava näyttää uutta merkkiä (ketju-bittien arvosta riippumatta, kts. b ja c jäljempänä). Koodi-ilmaisimen ZDC vaikutuksesta kuvamuistista CM saatu koodi muutetaan osoitteenmuunnosmuistissa ATM aloitusosoitteeksi, joka ladataan multiplekserin MUX 1 kautta laskuriin C2. Koodi muodostaa tällöin merkin-muunnosmuistin osoitteen ja aloitusosoite lähtödatan.

b) Ketjubitit = 01 C2:n arvoa lisätään ykkösellä, t.s. seuraava merkkimuistin osoite on esitettävä seuraavaksi.

c) Ketjubitit - 10 tai 11 C2 ladataan merkintämuistista MUXl:n kautta. Merkintämuistin osoite saadaan tällöin laskurilta Cl.

Tässä käytetty "rasteripyyhkäisymenetelmä" perustuu siihen, että yksi rivi näytetään kerrallaan. Yksi rivi muodostuu useista pyyhkäi-syjuovista (tässä = 3).

Näytettäessä merkkiä, joka ulottuu useiden rivien ylitse, on talle- 60455 tettava välillä informaatio siitä, kuinka pitkälle merkissä on edetty ( = osoite merkkimuistissa) sekä miltä rivin sarakkeelta merkkiä on jatkettava. Tähän käytetään merkintämuistia ATM.

Kun merkki päättyy jollain rivillä mutta jatkuu seuraavalla, talletetaan C2:n arvo plus yksi (= seuraava sana merkkimuistissa) mer-kintämuistiin. Osoitteena käytetään rekisteriä REG. REG ladataan Cl:n sisällöllä, kun C2 ladataan ylläolevien kohtien a) ja c) mukaisesti. Cl ilmaisee sillä hetkellä näytettävän sarakkeen. Tästä johtuu, että merkintämuistin osoite merkin jatko-osoitetta talletettaessa vastaa sitä saraketta, jossa merkki ensiksi määriteltiin.

(Merkkien vasemman reunan asetus).

Kaikki merkintämuistin sanat (vastaavat sarakkeet), jotka eivät tule sisältämään jonkin merkin jatko-osoitetta asetetaan = 0.

Seuraavaa riviä esitettäessä ladataan merkintämuistin sanat C2:een paitse edellä esitetyissä tapauksissa a) ja b). Sana, jonka sisältö on nolla (jossa osoitteessa merkkimuistissa on sana 0) synnyttää ketjubitit 11 (merkki päättyy) sekä tyhjän 3x3 matriisin.

Kun toinen merkki kuvamuistista kohdan a) mukaisesti katkaisee sen hetkisen merkin, kirjoitetaan merkintämuistiin 0 sille paikalle (= aloitussarake), johon jatko-osoite olisi muuten kirjoitettu.

Kuviossa 6 ylhäällä on esitetty merkkimuistissa oleva sana. Yhdeksän oikealla olevaa merkkibittiä on numeroitu 1-9 oikealta vasemmalle. Ne vastaavat 3x3 matriisin kenttiä, jotka on esitetty kuviossa alhaalla olevassa neliössä. Merkkibittien vasemmalla puolella on kaksi ketjubittiä.

Kuviossa 7 on esitetty ylhäällä esimerkkiä merkistä, iso A, joka voidaan synnyttää keksinnön mukaisen merkkigeneraattorin avulla.

Merkki muodostuu neljästä 3x3-matriisista, ja merkki sijaitsee kahdella rivillä, R ja R+l, ja kahdella sarakkeella, K ja K+l. Jokaista matriisia vastaa yksi sana, ja kuviossa 7 on esitetty myös neljä merkkimuistissa olevaa sanaa, jotka vastaavat merkkiä. Sanojen osoitteet ovat SA, SA+1, SA+2 ja SA+3. Jokainen sana mudostuu kahdesta vasemmalla olevasta ketjubitistä ja niitä seuraavista yhdeksästä merkkibitistä, jotka luetaan oikealta vasemmalle. Kutakin sanaa 10 60455 vastaava matriisin rivi ja sarake on ilmoitettu kuviossa sanan oikealla puolella.

Seuraavassa selitetään kohta kohdalta kuinka kuvion 7 mukainen A synnytetään.

1. Laskuri C3 antaa sen sanan osoitteen kuvamuistissa rivillä R, sarakkeella K, joka muodostaa A:n koodin. Koodi muutetaan osoit- teenmuunnosmuistissa aloitusosoitteeksi (SA) .

2. Koodi-ilmaisimen ZDC vaikutuksesta aloitusosoite SA ladataan MUXlrn kautta laskuriin C2.

3. C2 antaa osoitteen merkkimuistille. Merkkimuistista luettu tieto muodostuu a) pistematriisista (9 bittiä). Bitit sijoitetana puskuriin myöhemmin kuvapinnalla esitettäväksi.

b) ketjubiteistä (2 bittiä).

4. Ketjubitit ovat tässä tapauksessa = 01, mikä merkitsee, että merkki jatkuu merkkimuistin seuraavassa sanassa (t.s. seuraavassa ryhmässä kuvapinnalla). Cl (= osoite K+l) antaa osoitteen merkintä-muistille MUX 2:n kautta ja tieto = 0 kirjoitetaan muistiin sanaaan K+l.

Rekisteri REG sisältää osoitteen K.

5. Jos kuvamuistista ei tule merkkiä, lisätään C2:n arvoa yhdellä (koska ketjubitit ovat 01) arvoon SA+1.

Cl:n arvoa lisätään yhdellä arvoon K+2.

6. C2 antaa osoitteen merkkimuistille. Ketjubitit ovat nyt = 10, t.s. merkki on päättynyt tällä rivillä.

7. Rekisteri REG antaa osoitteen merkintämuistille ja C2:n sisältö plus yksi kirjoitetaan muistiin, t.s. osoitteeseen K kirjoitetaan SA+2.

11 60455 8. Cl:n sisältö ladataan rekisteriin REG.

9. Jos kuvamuistista ei tule merkkiä, ladattan C2:een Cl:n antaman osoitteen sisältö merkintämuistissa (osoite = K+2).

Cl:n arvoa kasvatetaan arvoon K+3.

10. Jos rivillä R, sarakkeessa K+2 ei ole merkkiä, on C2:n sisältö = merkintämuistin tieto, jonka osoite on K+2 = 0 (merkintämuistiin kirjoitetaan aina 0, kun merkki ei jatku seuraavalla rivillä).

11. Osoite 0 merkkimuistissa sisältää aina ketjubitit 11 ja piste-matriisin, jonka kaikki pisteet ovat pimeitä.

12. Kun rivillä R+l tullaan sarakkeeseen K asti, tulee kohdassa 7 muistiin kirjoitettu osoite SA+2 ladatuksi C2:een (vrt kohta 10). Tämä edelletyksellä, että kuvamuistista ei tule uutta merkkiä.

13. Katso kohdat 3-5.

14. C2 antaa osoitteen merkkimuistille. Ketjubitit ovat nyt 11, t.s. merkki on valmis.

15. Rekisteri REG antaa osoitteen merkintämuistille ja muistiin kirjoitetaan 0 (koska merkki on päättynyt, vrt. kohta 10).

Edellä esitetyt suoritusmuodot on esitetty vain periaatteellisesti, mutta käytännön toteutus kaupallisesti saatavilla olevien komponenttien avulla integroiduilla piireillä (muistiyksiköt, tarpeellinen logiikka jne.) on ainoastaan ammattityötä. Edellä olevat suoritusmuodot ovat vain esimerkkejä, ja monet muut keksintöäjatuksen toteutukset ovat mahdollisia. Merkkimuistin eri osoitteet voivat siten haluttaessa sisältää lisäinformaatiota, esim. merkin tai sen osien halutun värin värikuvapintoja käytettäessä.