FI87292C - Anordning foer alstrande av ljusstyrkenivaoer hos en displayruta - Google Patents

Description

! 87292

Laite näyttöruudun kirkkaustasojen kehittämiseksi

Esillä oleva keksintö kohdistuu laitteeseen näyttöruudun kirkkaustasojen kehittämiseksi. Tätä laitetta 5 voidaan käyttää tekemään näyttöruudulla homogeenisuusvir-heiden staattinen korjaus ja/tai dynaaminen korjaus.

Kuten tunnettua käsittävät tietyn tyyppiset näyttöruudut ryhmän alkiota: kukin alkio on sellainen ruudun osa, jonka määrittää rivielektrodin ja sarake-elektrodin 10 välinen leikkaus. Ohjausjännite syötetään kuhunkin alkioon, joka kykenee silloin emittoimaan valoa. Alkion emittoiman valon määrä mitataan esimerkiksi valotiheytenä. Valoti-heys on ohjausjännitteen funktio käyrän mukaisesti, jota tästä lähin kutsutaan ominaiskäyräksi, joka riippuu ruu-15 dun erityisistä ominaisuuksista tarkasteltavana olevalle alkiolle.

Ennestään tunnetut menetelmät näyttöruutujen valmistamiseksi on tähdätty sellaisten ruutujen aikaansaamiseksi, jotka ovat niin homogeenisia kuin mahdollista.

20 Yleensä voidaan pitää, että yksi ainoa ominaiskäyrä on pätevä koko ruudulle. Toisinaan on kuitenkin tarpeen harkita eri ominaiskäyriä ruudun eri osille.

1 Kuten tunnettua on ruudun ominaiskäyrällä seuraa- va muoto: * 25 kynnysjännitteen alapuolella ei mitään valoa lähe- tetä; tämän jälkeen valotiheys kasvaa ohjaus jännitteen mukana; kyllästysjännitteestä eteenpäin valotiheys on : 30 vakio ja pysyy maksimiarvossaan; • tämä ominaiskäyrä määrää siten valotiheysalueen.

Ennestään tunnetaan menetelmiä diskreettien ohjaus jännitteen arvojen syöttämiseksi, mikä tekee mahdol-·- liseksi valotiheyden eri asteiden saavuttamisen, joita ·;- 35 tästä lähtien kutsutaan kirkkaustasoiksi.

2 87292

Ennestään tunnettu laite, jota markkinoidaan tunnuksella "HV01" ja joka on yhtiön "Supertex" tekemä, pystyy antamaan diskreettejä jännitearvoja, jotka ovat tasaisin välimatkoin toisistaan.

5 Tämä laite kehittää kirkkaustasoja syötettäessä sil lä kuvaruudun eri alkioiden elektrodeja edempänä selostettavan menetelmän mukaisesti. Ominaiskäyrän muodon johdosta ovat nämä kirkkaustasot jakautuneet valitettavasti hyvin huonosti valotiheysalueelle.

10 Esillä olevan keksinnön tavoitteena on laite, joka pystyy antamaan sellaisia diskreettejä jännitearvoja, jotka eivät ole tasaisin välimatkoin toisistaan, vaan sellaisia että ne kehittävät kirkkaustasoja, jotka peittävät tasaisesti koko valotiheysalueen.

15 Tämä laite pystyy edelleen korjaamaan yhtä ja sa maa kirkkaustasoa vastaavat valotiheyden erot, jotka johtuvat ruudun homogeenisuusvirheistä. Tämän tyyppinen korjaus voidaan tehdä käytettäessä ruutua kohti yhtä tai useampaa ominaiskäyrää, ja se aikaansaa suuremman hyöty-20 suhteen näyttöruutuja valmistettaessa, koska valinnan ei tarvitse olla niin tarkka ruutujen homogeenisuuden suhteen.

h . Esillä olevan keksinnön tavoitteena on laite näyt- töruudun kirkkaustasojen kehittämiseksi, joka käsittää 25 laitteen binäärikoodien kaksikäsitteiseksi (biunique) ···- muuntamiseksi diskreeteiksi ohjaus jännitteiksi, jotka .·. syötetään ruudun alkioihin, ja siten kirkkaustasojen ke- hittämiseksi, jolloin muuntolaite käsittää asynkronisen kellon, joka sallii ohjausjännitteiden kehittämisen si-30 ten, että kirkkaustasot ovat tasaisin välimatkoin valo-tiheysalueella.

Keksinnön yksityiskohdat, tunnusomaiset piirteet ja eri suoritusmuodot käyvät ilmi seuraavasta selostuksesta, joka tehdään mukana seuraaviin piirustuksiin vii-35 täten.

3 87292

Kuvio 1 esittää näyttöruudun ainakin yhden osan ominaiskäyrän tunnettua muotoa.

Kuvio 2 esittää ennestään tunnettua menetelmää ohjausjännitteen syöttämiseksi näyttöruudun tiettyyn al-5 kioon.

Kuviot 3 ja 4 esittävät ennestään tunnettuja menetelmä eri ohjausjännitteiden syöttämiseksi kaikkiin ruudun alkioihin.

Kuvio 5 esittää ennestään tunnettua laitetta, jota 10 markkinoidaan tunnuksella "HV01".

Kuvio 6 esittää kirkkaustasojen jakautumaa, joka saavutetaan ennestään tunnetulla laitteella.

Kuvio 7 esittää kirkkaustasojen jakautumaa, joka saavutetaan keksinnön mukaisella laitteella, ja menetel-15 mää vastaavien ohjausjännitteiden saavuttamiseksi.

Kuvio 8 esittää keksinnön mukasien laitteen ensimmäistä suoritusmuotoa.

Kuvio 9 esittää keksinnön mukaisen laitteen toista suoritusmuotoa.

20 Kuvio 10 esittää keksinnön mukaisen laitteen kol matta suoritusmuotoa.

: . Kuvio 11 esittää keksinnön mukaisen laitteen nel- -- - jättä suoritusmuotoa.

Näitä eri piirustuksia ei ole piirretty mittakaa-25 vassa ja lisäksi samoja elementtejä merkitään samoilla viitenumeroilla.

Kuvio 1 esittää näyttöruudun ainakin yhden osan ominaiskäyrän muotoa. Valotiheyttä L edustaa y-akseli logaritmisella asteikolla ja ohjausjännitettä T edustaa 30 x-akseli lineaarisella asteikolla. Tämä kuvio esittää kynnys j ännitteen T , kyllästys jännitteen T ja maksimi-

Se Sat valotiheyden L , joka rajoittaa valotiheysaluetta.

• * III cl X

Kuvio 2 esittää ohjausjännitteen syötön mallia näyttöruudun tiettyyn alkioon 1, joka tunnistetaan ri- 35 vistään L. ja sarakkeestaan C-.

i 1 4 87292

Alkioon syötetään tässä: positiivinen sarakejännite U^, joka valitaan N:stä diskreetistä arvosta UQ, U^...UN_^. Samaa jännitettä ei välttämättä syötetä kaikkiin ruudun riveihin; 5 ehdottomasti negatiivinen ja kiinteä rivijännite (-V); sama jännite syötetään peräkkäin kaikkiin ruudun riveihin.

Alkioon 1 syötetty ohjausjännite on rivijännitteen ja sarake jännitteen yhdistelmä, (U^+V) · Sarake jännitettä 10 ja rivijännitettä ei tule valita mielivaltaisesti, vaan tarkasteltavana olevan ruudun kynnysjännitteen ja kylläs-tysjännitteen mukaisesti seuraavasti: rivijännitteen itseisarvo V on pienempi tai yhtä suuri kuin kynnysjännite; 15 sarakejännite Uq on nolla, rivijännitteen (-V) ja tämän sarakejännitteen yhdistelmä ei aikaansaa mitään valon emissiota tai vain hyvin pienen valon emission; saavutettua kirkkaustasoa pidetään nollana; sarakejännitteet - UN_^ ovat ehdottomasti po- 20 sitiivisia; ne ovat pienempiä tai yhtä suuria kuin kyn-nysjännite, ja ovat sellaisia että rivijännitteen (-V) ja minkä tahansa näiden N-l sarakejännitteen yhdistelmä kussakin alkiossa on kynnysjännitteen ja kyllästysjännit-teen välillä. Siten saavutetaan N-l kirkkaustasoa, joita 25 ei voida pitää nollina. Kuviossa 2 valitussa esimerkissä ---· on sarakkeeseen Cj syötetty jännite, jota merkitään tässä : kuviossa U^:lla, ehdottomasti positiivinen. Alkio 1 emit toi silloin valoa, ja tämä valo on esitetty kuviossa kaa-viomaisesti nuolelle 5.

30 Kuviot 3 ja 4 esittävät tunnetun tekniikan mukais- ta menetelmää eri ohjausjännitteiden syöttämiseksi ruudun eri alkioihin.

Kuten kuviossa 3 on esitetty syötetään ensin sarakejännite ..,U^...U ... samanaikaisesti kaikkiin sa-35 rakkeisiin ...Cj......, kunkin sarake jännitteen olles- ____ sa edellä selostettua tyyppiä. Kuviossa 3 valitussa esi- 5 87292 merkissä kohdistuu vastaavasti yhden ja saman sarakkeen C^vastaaviin alkioihin 1 ja 2, 3 ja 4 vastaavasti sama jännite U, , U . Kahden eri sarakkeen alkioihin voi päinvastoin kohdistua eri jännitteet, on nimittäin mah-5 dollista että U, eroaa U :stä, kuten on jo selostettu.

Sen jälkeen, kuten on esitetty samassa kuviossa 3, syötetään rivijännite (-V) tiettyyn riviin ja nolla-jännite syötetään muihin riveihin Ln. Koska rivijännite (-V) ja kukin sarakejännite erikseen otettuna ovat pie-10 nempiä tai yhtä suuria kuin kynnysjännite, ovat vain rivin alkiot kykeneviä emittoimaan valoa: Kuviossa 3 valitussa esimerkissä eivät alkiot 2 ja 4 emittoi mitään valoa. Rivin alkioiden joukossa vain ne, jotka kuuluvat sarakkeeseen, johon ehdottomasti positiivinen jänni-15 te on syötetty, emittoivat valoa. Kuvion 3 esimerkissä ei alkio 3 emittoi mitään valoa kun taas alkio 1 emittoi valoa: tämä valon emissio on esitetty kaaviomaisesti nuolella 5.

Tämän jälkeen saatetaan kaikki alkiot nollajännit-20 teeseen.

Kuten kuviossa 4 on esitetty syötetään sarakejän- nite ...U ...U ... jälleen samanaikaisesti kaikkiin sa- o p rakkeisiin ...... samalla tavoin kuten edellä.

Sarakkeeseen toisaalta ja sarakkeeseen toisaalta 25 syötetyt jännitteet voivat olla erilaisia aikaisemmin syötettyihin nähden.

Tämän jälkeen syötetään rivijännite (-V) seuraa-vaan riiviin ja nollajännite syötetään muihin ri

veihin (mukaanlukien rivi L^). Kuvion 4 esimerkissä ei-30 vät alkiot 1, 3, 2, 4 emittoi mitään valoa näistä riveistä L. ja L :ään kohdistuu nollajännite. Alkio 7 ei i n J

myöskään emittoi mitään valoa sarakejännitteen UQ ollessa nolla. Alkio 8 sen sijaan emittoi valoa sarakkeeseen syötetyn jännitteen Up ollessa ehdottomasti positii-35 vinon. Tämä valon emissio on osiletty kaaviomaisosti nuolella 9.

6 87292

Alkiot saatetaan kaikki jälleen nollajännitteeseen ja toiminnot jatkuvat: kaikki sarakkeet syötetään samanaikaisesti; ruudun rivi pyyhkäistään; 5 alkiot saatetaan nollajännitteeseen; tätä menettelyä seurataan peräkkäisesti kaikille ruudun riveille.

Näyttöruudut, joissa keksintöä voidaan käyttää ilman erotusta ovat nestekideruutu, plasmanäyttöruutu tai 10 elektroluminenssiruutu. Ei-tyhjentävänä esimerkkinä käsitellään tästä eteenpäin elektroluminenssiruutua.

Kuvio 5 esittää tunnetun tekniikan mukaista laitetta, jota markkinoidaan tunnuksella "HV01" (mainittu edellä), joka kaksikäsitteisesti muuntaa M binääristä 15 koodia joissa on n bittiä M:ksi diskreetiksi ohjausjän-nitteen arvoksi, joilla voi olla N=2n diskreettiä arvoa. Tämän laitteen "HV01" tapauksessa M=16 ja n=4, jolloin N=16 (M:n ja N:n arvot ovat riippumattomia).

Nämä M jännitettä syötetään ruudun M:ään sarak-20 keeseen esimerkiksi kuvioiden 2, 3 ja 4 selostuksessa esitetyn mallin mukaisesti, ja ne pystyvät silloin aikaansaamaan ruudun eri alkioiden valon emission kehittäen siten .. . N=2n kirkkaustasoa, jotka vastaavat kaksikäsitteisesti N:ää ohjausjännitetasoa sekä N:ää mahdollista binääri-25 koodia.

Piirin "HV01" M jännitettä syötetään edullisesti ruudun M:ään peräkkäiseen sarakkeeseen. Kuvissa 5 ovat laitteen "HV01" M:n annon indeksit sekä niiden M:n sarakkeen, joihin ne on kytketty, indeksit identtisiä.

30 Tapauksessa, jossa ruudun rakenne on sormilomi- tettu, eli jossa parilliset sarakkeet syötetään ruudun yhdeltä puolelta (jota kutsutaan pohjoiseksi) ja parittomat sarakkeet syötetään ruudun vastakkaiselta puolelta (jota kutsutaan eteläksi), syötetään piirin "HV01" M 35 antoa edullisesti M:ään peräkkäiseen parilliseen sarak-·- keeseen (eli joka toiseen sarakkeeseen), ja toisen pii- 7 87292 rin "HVOl" M antoa syötetään M:ään peräkkäiseen parittomaan sarakkeeseen (eli tässä jälleen joka toiseen sarakkeeseen) . Kummankin piirin "HVOl" antamat ohjausjännitteet ovat luonnollisesti korreloituja.

5 Huolimatta ainakin yhden piirin "HVOl" antojen ja ruudun sarakkeiden välisten kytkentöjen topologiasta on varsin selvää, että ruudun sarakkeiden lukumäärän tulee olla piirin "HVOl" antojen lukumäärän M monikerta.

Tarkemmin esitettynä käsittää tunnetun tekniikan 10 mukainen laite: M laskuria 21, jotka on indeksoitu esimerkiksi j:stä (j+M):ään; yhtä monta jännitegeneraattoria 22 kuin laskuria 21 (nämä generaattorit 22 on myös indeksoitu j:stä 15 (j+M):ään; kellon 6 (joka antaa pulsseja säännöllisin aikavälein) .

Selostuksen loppuosan yksinkertaistamiseksi merkitään viitenumerolla 10 ryhmää, joka käsittää M laskuria 20 21 ja M generaattoria 22, ja sitä kutsutaan "koodijänni- temuuntimeksi". Sitä ohjataan kellolla 6. M binäärikoodia joissa on n bittiä lähetetään samanaikaisesti ja vastaavasti M:ään laskuriin 21 (nämä koodit on myös indeksoitu j:stä (j+M) :ään.

25 Tietty laskuri 21, esimerkiksi se jonka indeksi on j, emittoi merkkisignaalin kellon 6 antamalla xrnnellä pulssilla, koko luvun x vastatessa kaksikäsitteisesti binäärikoodia j. Tämän merkkisignaalin lähettää generaattori 22, jonka indeksi on j, ja sen aiheuttaa diskreetin 30 jännitearvon kehittymisen N=2n:stä mahdollisesta arvosta, tämän arvon vastatessa myös kaksikäsitteisesti binäärikoodia j. Tämä jännite syötetään ruudun C^rnteen - “ sarakkeeseen.

Ennestään tunnetun laitteen tunnusomainen piirre 35 liittyy siihen seikkaan, että kellon 6 antamat pulssit sijaitsevat säännöllisin aikavälein, jolloin diskreetit β 87292 ohjausjännitteen arvot ovat tasaisin välimatkoin toisiinsa nähden, aiheuttaen siten kirkkaustasojen jakautuman ongelman, kuten edellä on selostettu.

Tämä ongelma on esitetty kuviossa 6. Tämä kuvio 5 esittää N:n kirkkaustason jakautuman, joka saadaan N:n diskreetin ohjausjännitteen arvon sarjasta, jotka arvot ovat tasaisin välimatkoin. Nämä N kirkkaustasoa L. ovat jakautuneet hyvin huonosti valotiheysalueella ja erityisesti niitä on aivan liian vähän pienillä valotiheyden 10 arvoilla. Kuviossa 6 on N yhtä suuri kuin 16 ja kirkkaus-tasot on indeksoitu 0:sta 15:een.

Keksinnön mukaista laitetta käytetään kehittämään diskreettejä ohjausjännitteen arvoja, jotka ovat epätasaisin välimatkoin, mutta jotka on valittu siten, että ne ke-15 hittävät kirkkaustasoja, jotka peittävät tasaisesti valo-tiheysalueen. Tarkemmin esitettynä nämä kirkkaustaost ovat logaritmisella asteikolla tasaisin välimatkoin.

Tämän tyyppinen tilanne on esitetty kuviossa 7 kun N=8.

Tämä kuvio esittää menetelmää keksinnön mukaisen 20 laitteen suoritusmuodon mukaisesti N:n diskreetin jänni-tearvon saavuttamiseksi, jotka aikaansaavat tämän tyyppi- • . siä kirkkaustasoja.

Tiettyä ominaiskäyrää, kuten kuviossa 7 esitettyä, käytetään määrittämään N jännitearvoa T^ N:stä kirkkaus-‘ . 25 tasosta L^, jotka ovat tasaisin välimatkoin logaritmi- ··-’ sella asteikolla, näiden N:n jännitearvon T. salliessa puolestaan N:n jännitearvon valinnan X:stä mahdollisesta arvosta, mainitut X jännitearvoa saataessa määrittämällä jännitejakso, jota toiselta puolelta rajaa kyn- 30 nysjännite T ja toiselta puolelta kyllästysjännite

* OC

Tsat" N va^^-ttua arvoa Qi ovat ne arvot X:stä mahdollisesta arvosta, jotka ovat lähimpänä N:ää arvoa T^. Kuviossa 7 on X yhtä suuri kuin 32; kahdeksan 0:sta 7:ään indeksoitua kirkkaustasoa määrittävät kahdeksan jänni-35 tearvoa Tq, T^,... T^, jotka mahdollsitavat niiden kah-deksan arvon QQ, Q±t Q3, Q5, Qg, Q.^, Q16 ja Q31 valin- 9 87292 nan, jotka on valittu ohjausjännitteiksi. Mitä suurempi luku X on, sitä lähempänä ovat valitut arvot haluttuja arvoja T\. Siten mitä suurempi luku X on, sitä suurempi on ohjausjännitteiden arvojen tarkkuus.

5 Kuvio 8 esittää keksinnön mukaisen laitteen ensim mäistä suoritusmuotoa. Tämän suoritusmuodon mukaisesti ruutua pidetään riittävän homogeenisena, jotta sen yhteydessä voidaan käyttää yhtä ominaiskäyrää. Tarkasteltava laite käsittää ensiksi tunnetun tekniikan mukaisen lait-10 teen (joka on esitetty yksityiskohtaisesti kuviossa 5) koodijännitemuuntimen 10 ja toiseksi kellon 6 sijaan yksikön 11, joka käsittää: haihtumattoman muistin 12, kuten esimerkiksi ROM:in; 15 muistin 12 osoitusyksikön 16; siirtorekisterin 13, jossa on X paikkaa; kellon 14 (joka antaa pulsseja, jotka sijaitsevat säännöllisin aikavälein), jolla on tietty taajuus f; JA-veräjän 15.

20 Haihtumattomaan muistiin 12 on ennalta talletettu X yksibittistä binäärisanaa. Näistä X:stä sanasta N on yh-: . tä suuri kuin "1" ja (X-N) on yhtä suuri kuin "0". Siirto- rekisterin 13 nolla-asetuksen jälkeen lähettää osoituspii-ri 16 peräkkisiä komentoja muistiin 12 talletetun X sa-‘ . 25 nan lukemiseksi ennalta määrätyssä järjestyksessä kellon ·;; 14 taajuudella f. Nämä X sanaa on tuotu samalla taajuu- '*·' della f ja tahdistetusti siirtoreksiteriin 13. X:n kel- lopulssin 14 lopussa on siirtorekisteri 13 siten täysin varattu. Sillä on X:n bitin "1" tai "0" sarja, jonka ja-r/·: 30 kautuma riippuu musitin 12 sisällön ennalta määrätystä lukujärjestyksestä. Tämä järjestys vastaa N:n diekreetin ohjausjännitteen arvon valintaa X:stä mahdollisesta arvosta, kuten on esitetty kuvion 7 selostuksen yhteydessä. Ku-*; vion 7 esittämässä tapauksessa siirtorekisterillä 13 on 35 32 bitin sarja: 10000000000000010000100100101011 10 87292 ensimmäisen bitin, joka pystyy jättämään siirtorekiste-rin 13 ollessa oikeanpuolimmaisimman bitin. Nämä X bittiä "1" tai "0" tuodaan peräkkäisesti kellon 14 taajuudella f "JA"-veräjään 15. Jokainen bitti "1" aikaan-5 saa JA-veräjän 15 annossa pulssin, joka viedään yksikköön 10, kun taas bitti "0" ei aiheuta mitään pulssia. Yksikkö 11 muodostaa siten laitteen, jota tästä eteenpäin kutsutaan asynkroniseksi kelloksi, joka tuottaa pulsseja, jotka sijaitsevat epäsäännöllisin aikavälein 10 päinvastoin kuin ennestään tunnetun laitteen kellon 6 kehittämät pulssit.

Koodijännitemuuntimeen 10 syötettynä tekee tämä asynkroninen kello 11 mahdolliseksi antaa N=2n jännitettä, jotka pystyvät kehittämään N=2n kirkkaustasoa, jotka 15 ovat tasaisin välimatkoin logaritmisella asteikolla, eli juuri halutulla tavalla.

Kuvio 9 esittää keksinnön mukaisen laitteen toista suoritusmuotoa, joka ottaa huomioon ruudussa mahdollisesti olevat homogeenisuusvirheet ja korjaa ne niin kut-20 sutulla staattisella korjauksella.

"Epäorgaaninen" ruutu voidaan jakaa suorakulmioi-;. hin, jotka oletetaan "homogeenisiksi" (joista jokaista .. . varten on yksi ominaiskäyrä). Kun valotiheyden gradientti ruudulla on pieni, voidaan ruutu jakaa suorakulmioihin, 25 jotka ovat riittävän suuria käsittämään sarakkeita lukumäärän, joka on ainakin yhtä suuri kuin: keksinnön mukaisen laitteen antojen lukumäärä M jos ruudulla ei ole sormilomitteista rakennetta; kaksi kertaa tämä lukumäärä M jos ruudun rakenne : 30 on sormilomitettu. Näiden suorakulmioiden rivien luku-•Ί - määrä on mielivaltainen. Esimerkkinä tarkastellaan ruu tua, joka on jaettu Z:aan identtisen kokoiseen suorakulmioon, ja nämä Z suorakulmiota tunnistetaan asemas--·' taan ruudulla (riveinä ja sarakkeina), johon tästä eteen- 35 päin viitataan niiden järjestyksenä.

n 87292

Mainittu staattinen korjaus käsittää ruudun käsittelyn suorakulmio suorakulmiolta kokonaiskäsittelyn sijaan. Binäärikoodien kaksikäsitteinen muunnos ohjaus-jännitteiksi riippuu tarkasteltavasta suorakulmiosta.

5 Toinen suoritusmuoto eroaa ensimmäisestä muistin koon ja sisällön suhteen ja siinä, että laitteella on edelleen otto 20, joka vastaa eri suorakulmioiden järjestystä osoituspiirissä 16. Muistiin 12 on talletettu Z sarjaa (yhden sarjan sijaan) binäärisanoja, joilla on N bittiä.

10 Jokainen sarja vastaa tietyn suorakulmion ominaiskäyrää. Suorakulmion käsittelemiseksi tulee sen järjestys tuoda osoituspiiriin 16, jolloin muisti 12 varaa siirtorekis-terin 13 sarjalla bittejä, jotka ovat yhtä suuria kuin "1" tai "0", joka vastaa tarkasteltavan suorakulmion omi-15 naiskäyrää.

Kuvio 10 esittää keksinnön mukaisen laitteen kolmatta suoritusmuotoa, joka ottaa huomioon kaikki ruudun homogeenisuuden virheet, kuten toinenkin suoritusmuoto, mutta korjaa ne niin kutsutulla dynaamisella korjauksel-20 la, joka on luonteeltaan erilainen ja riippumaton kuvion 9 selostuksessa viitatusta staattisesta korjauksesta. Tätä dynaamista korjausta ei välttämättä käytetä suorakulmio .. - suorakulmiolta, vaan sitä voidaan käyttää kerralla koko ruudulla.

25 Mainittu dynaaminen korjaus käsittää useiden oh- — jausjännitteiden liittämisen tiettyyn kirkkaustasoon, oh- jaus jännitteen valinnan riippuessa tarkasteltavan ruudun vyöhykkeestä. Sama kirkkaustaso voidaan siksi kehittää eri ohjausjännitteillä.

:*·.* 30 Tämä korjaus johtaa siksi kirkkaustasojen luku- : määrän pienentymiseen verrattuna keksinnön mukaisen lait teen ensimmäiseen suoritusmuotoon (yhtä suurilla ohjaus-jännitteen arvoilla) .

Tämän kolmannen suoritusmuodon mukainen laite 35 käsittää ensimmäisen suoritusmuodon mukaisen laittoon elementtien lisäksi M koodimuutinyksikköä 17, jotka on 12 87292 vastaavasti kytketty koodijännitemuuntimen 10 M:n laskurin 21 j...j+m ottoon. Jokainen yksikkö 17 käsittää: haihtumattoman muistin, kuten esimerkiksi ROM:in osoituspiirin 19 tätä muistia 18 varten.

5 Ohjausjännitteen valitseva informaatio käsittää (n-p) bittiä, jotka liittyvät kirkkaustasoon (missä 0<p<n) ja p bittiä, jotka liittyvät tarkasteltavan ruudun vyöhykkeen maantieteelliseen tietoon. Tämä informaatio viedään tiettyyn yksikköön 17, joka antaa n-bittisen bi-10 näärikoodin, joka riippuu mainituista p bitistä informaatiota tarkasteltavan ruudun vyöhykkeellä, ja joka viedään yksikön 17 laskuriin 21. Tämä binäärikoodi muunnetaan sen jälkeen ohjausjännitteeksi.

Kuvio 11 esittää keksinnön mukaisen laitteen nel-15 jättä suoritusmuotoa, joka sallii ruudun homogeenisuuden virheiden korjauksen molemmilla edellä esitetyillä tavoilla samanaikaisesti eli yhdistämällä staattinen korjaus dynaamiseen korjaukseen. Ruutu käsitellään suorakulmio suorakulmiolta, kuten on esitetty kuvion 9 selostuksen 20 yhteydessä, ja tarkasteltavan ruudun vyöhyke, viitaten kuvion 10 selostukseen, käsittää alisuorakulmioita, jotka saadan jakamalla suorakulmio, jonka järjestys tuodaan

• · P

oton 20 asynkronisella kellolla 20, 2 osaan.

: V Tämä neljäs suoritusmuoto on erityisen arvokas ruu- : 25 dun rakenteen ollessa sormilomitettu ja kun suorakulmio, ·;· joka käsittää ainakin kaksi kertaa M saraketta, on niin suuri että siinä on homogeenisuusvirheitä. Tämän neljän-nen suoritusmuodon mukaisesti saavutetaan pienempi kirk-kaustasojen lukumäärä kuin toisessa suoritusmuodossa, . . 30 mutta toisaalta erinomainen ruudun homogeenisuusvirhei- den korjaus.

’ Keksinnön mukaisen laitteen neljä edellä mainit- tua suoritusmuotoa käyttävät piirin "HV01" osaa 10.

Siten jokaisessa näissä neljässä tapauksessa aikaansaata-35 va laite antaa M=16 ohjausjännitettä, joilla voidaan saa-da N=2n, ja kun n=4, yhteensä N=16 erilaista diskreettiä i3 87292 arvoa. Keksinnön puitteisiin kuuluu myös laite, joka käyttämällä toista ohjauspiiriä, joka kykenee antamaan M ohjausjännitettä, lukumäärän M ollessa eri kuin 16 (edullisesti suurempi kuin 16), kykenee aikaansaamaan lu-5 kumäärän N=2n, joka poikkeaa lukumäärästä 16 (ollen edullisesti suurempi kuin 16).

Lisäksi huomautetaan, että ruudun sarakkeiden lukumäärän tulee olla lukumäärän M monikerta, ruudun rivien lukumäärään ei sen sijaan kohdistu mitään rajoituksia.

10 Edellä olevasta voidaan siten huomata, että keksinnön mukaista laitetta voidaan käyttää minkä tahansa kokoiseen ruutuun (tämän koon ollessa kuitenkin sarakkeiden määrittämä) .

Keksinnön mukaisen laitteen edullisessa suoritus-15 muodossa tarkastellaan piirin "HV01" osan 10 muodostavaa laitetta. Se kehittää M=16 ohjausjännitettä binäärikoodeista kun n=4 bittiä, ohjausjännitteiden pystyessä N=16 diskreettiin arvoon, jotka valitaan joukosta X=64 ja jotka vastaavat kuvion 11 selostusta, ja suorittaen 20 samaan aikaan minkä tahansa ruudulla olevan homogeenisuus-virheen sekä staattisen että dynaamisen korjauksen.

Tämä ruutu on jaettu suorakulmioihin, jotka kä- - ** eittävät kahdeksan riviä, ja joko 16 sarakkeeseen kun : ruudun rakenne ei ole sormilomitettu; tai toisaalta 32 >»» ‘ 25 sarakkeeseen.

·:· Suorakulmio on puolestaan jaettu joko kahteen ali- suorakulmioon (jotka eivät välttämättä ole identtisiä) , missä tapauksessa on alisuorakulmion p=l vertailubittiä ja n=3 informaatiobittiä kirkkaustasolla, mikä antaa ^ . 30 K=8 kirkkaustasoa; tai neljään alisuorakulmioon (jotka I..* eivät välttämättä ole saman kokoisia) . Tässä tapauksessa on alisuorakulmiolla p=2 vertailubittiä ja n=2 informaa-f tiobittiä kirkkaustasolla, mikä antaa siten vain K=4 : : kirkkaustasoa.

Claims (7)

14 87292

1. Laite näyttöruudun kirkkaustasojen kehittämiseksi, joka käsittää konversiolaitteen (10, 11) binäärikoodi- 5 en erityiseksi muuntamiseksi diskreeteiksi ohjausjännitteiksi, jotka syötetään ruudun alkioihin ja siten kirkkaustasojen kehittämiseksi, tunnettu siitä, että muuntolaite käsittää asynkronisen kellon (11), joka sallii ohjausjännitteiden kehittämisen siten, että kirkkaustasot 10 ovat tasaisin välimatkoin valotiheysalueella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ruutu on jaettu Z:aan suorakulmioon, joista jokainen identifioidaan järjestyksellään ja että asynkroninen kellolaite (11) käsittää laitteen (12, 15 20) ohjausjännitteiden kehittämiseksi tarkasteltavan suo rakulmion järjestyksestä riippuen, siten mahdollistaen ruudulla olevien homogeenisuusvirheiden staattisen korjauksen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -20 n e t t u siitä, että se edelleen käsittää koodimuuttimia (17), binäärikoodien vastaanottamiseksi, jotka binäärikoodit sisältävät informaatiota halutusta kirkkaustasosta ja tarkasteltavan ruudun vyöhykettä edustavaa informaatiota, näiden koodimuuttimien (17) antaessa binäärikoodeja, jotka 25 viedään muuntolaitteeseen (10, 11), siten sallien ruudun homogeenisuusvirheiden dynaamisen korjauksen.

4. Minkä tahansa patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, jossa muuntolaite (10, 11) käsittää koodijännite-muuntajan (10), joka käsittää: 30. laskuria (21); M jännitegeneraattoria (22), jotka on vastaavasti kytketty M:n laskurin (21) antoon; M n-bittistä binäärikoodia vietäessä samanaikaisesti ja vastaavasti M:ään laskuriin (21), kunkin laskurin 35 (21) emittoidessa pulssin asynkronisen kellolaitteen (11) is 8 7 292 ulostulon xsnnellä pulssilla, x:n ollessa kokonaisluku, joka vastaa erityisesti laskuriin (21) vietyä binäärikoodia, pulssi lähetettäessä laskuriin (21) kytkettyyn generaattoriin (22) aiheuttaen ohjausjännitteen kehittymisen, 5 mainitut M binäärikoodia muunnettaessa M:ksi ohjaus jännitteeksi, mainitun laitteen ollessa tunnettu siitä, että asynkroninen kellolaite (11) käsittää kellon (14); muistin (12); 10 muistin (12) osoitusyksikön (16), joka on kytketty kelloon (14); siirtorekisterin (13), jossa on X paikkaa kellotaajuudella (14) ja jonka sisäänmeno on kytketty muistiin (12); 15 "JA"-veräjän (15), jonka sisäänmenot on kytketty mainitun rekisterin ulostuloon ja mainittuun kelloon; osoituspiirin (16) lähettäessä käskyjä kellotaajuudella (14) muistissa (12) olevien binäärikoodien peräkkäiseksi lukemiseksi, nämä binäärikoodit annettaessa bittisarjojen 20 muodossa siirtorekisteriin (13), mainittu rekisteri (13) siirrettäessä kellotaajuudella (14), rekisterin (13) ja kellon (14) ollessa kytketty JA-veräjään (15), tämän veräjän (15) ollessa kykenevä antamaan, siirtorekisteristä (13) saatavasta informaation arvosta riippuen, pulssin .25 joka muodostaa asynkronisen laitteen (11) ulostulosignaa-- / Iin.

5 M:stä yksiköstä (17), jotka on vastaavasti kytketty M:n laskurin (21) ottoihin jokaisen käsittäessä muistin (18) ja vastaavan osoituspiirin (19), kunkin näistä yksiköistä (17): vastaanottaessa mainittua informaatiota halutulla kirkkaustasolla (n-p) bitin muodossa - kun 0<p<n - ja mai- 10 nitun informaation edustaessa tarkasteltavaa ruudun vyöhykettä p bitin muodossa; antaessa mainitun binäärikoodin muodostavat n bitit tarkasteltavaan yksikköön (17) kytkettyyn laskuriin (21).

5. Patenttivaatimuksien 2 ja 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu laite (12, 20) tarkasteltavasta suorakulmiosta riippuvien ohjausjännitteiden 30 kehittämiseksi käsittää muistin (12) ja oton (20) osoitus-yksikössä (16), muistin sisältäessä binäärikoodien sarjan, jokaisen näistä sarjoista vastatessa tiettyä suorakulmio-ta, mainitun oton (20) tuodessa suorakulmion järjestyksen tarkasteltavaa suorakulmiota vastaavan sarjan valitsemi-35 seksi, mainitun sarjan muodostaessa siirtorekisteriin (13) u B7292 annettavat binäärikoodit ja määritettäessä asynkronisen kellon (11) merkkipulssien sarjan.

6. Patenttivaatimuksen 3 ja 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että koodimuuttimet (17) koostuvat

7. Patenttivaatimuksen 5 ja 6 mukainen laite, 15 tunnettu siitä, että se käsittää samaan aikaan laitteen (12, 20) ohjausjännitteiden kehittämiseksi tarkasteltavan suorakulmion ja koodimuuttimen (17) funktiona siten mahdollistaen ruudun homogeenisuusvirheiden staattisen ja dynaamisen korjauksen yhdistelmän, kunkin suorakul- p 20 mion ollessa jaettu 2 alisuorakulmioon jokaisen käsittäessä mainitun tarkasteltavan ruudun vyöhykkeen dynaamista korjausta varten. i7 8729?