FI59936B - Siktmaskin - Google Patents

Description

UW.l [B] (11)KUUUUTUSjULKAISU

l 'UTLÄGGNI NGSSKRIFT O

" (45) . atent) ^ T ^ (51) Kv.lk?/>nt.CI.3 B 07 B 1/42 * SUOMI—FINLAND (21) ρ**“**λ««“—λ*·"***®·»»»* 780708 (22) HatMffltapUv><~AMBknlnfMtag 02.03.78 ' ' (23) AlkMp«iv«—Glltlgh«ada| 02.03-78 (41) Tullut julklMksI ·—Blivit offwttllg 09 78

Patentti- ja rekisterihallitut (44) NihtivUulpanon Ja kuuL|ultuiwn pvm. — „ Λ_ Q.

Patentr och registerstyrelsen Ansetan utligd och utl^kriftan pubtlcorod il. UT. oi (32)(33)(31) Pyydetty otuoikous—Bogird priorltcc 23*03*77

Itävalta-Österrike(AT) A 203^/77 (71) Binder + Co Aktiengesellschaft, Grazer Strasse 19-25» A-8200 Gleisdorf, Itävalta-Österrike(AT) (72) Peter Grunbaum, Graz, Itävalta-Österrike(AT) (7^) Oy Kolster Ab (5^) Koneseula - Siktmaskin

Keksinnön kohteena on koneseula, jossa on seulaa alasivulta koskettavat työnninelementit, jotka niihin yhdistetyn, koko seulan pituuden yli ulottuvan ja käyttimen kanssa yhteydessä olevan, seulan alapuolelle järjestetyn putken käyttä-minä saattavat seulan värähdysliikkeeseen.

Tunnetuissa laakeroinneissa on työnninelementtien molemmat päät laakeroitu seulakehykseen kiilloinkin kumiholkilla. Toinen suoritusmuoto on selitetty julkaisussa DT-Gbm. 7 206 763 ja siinä on heilurilaakerin käytön ansiosta tietty parannus. Molemmat tunnetut rakenteet ovat epätyydyttäviä. Hyvin hieno seulakudos on seulontavaikutuksen saamiseksi saatettava suuritaajuiseen värähtelyyn. Koska koko seulakehyksen herättämiseen suurtaajuudella tarvitaan suuri käyttöteho, on siirrytty siihen, että seulalaatikon annetaan olla levossa ja seulakudos herätetään suoraan työnninelementeillä. Tällaiset työnninelementit on selitetty esimerkiksi julkaisussa OE-PS 322 kjj. Toinen työnninelementin suoritusmuoto esitetään julkaisussa 0E-PS 301 U7I. Molemmissa suoritusmuodoissa on sama haitta. Työnninelementit tekevät nimittäin kiertoliikkeen ja hankaavat sameilla seulan, varsinkin pienisil-mäisen seulan, kosketuskohdasta puhki.

Tunnettujen laakerointien toisena haittana on tämän värähtelevin'putken ympärillä kiertokohdassa oleva kumiholkki, joka lyhyen ajan kuluttua on kulumisen vuoksi käyttökelvoton.

59936 2

Keksinnön tehtävänä on kehittää johdannossa mainittua koneseulaa niin, ettei seula tuhoudu työnninelementtien kosketuskohdista ja toisaalta niin, että kaikenlainen holkkuma jää pois koneen koko käyttöajaksi.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että putki yhdistetään koneseulaan ristiniveijousilla niin, että niiden risteyspisteet ovat suunnilleen seulan tasossa, että putki voidaan panna liikkeeseen ainoastaan vaakasuunnassa pitkittäisulottuvuutta vastaan poikittain ja että ristiniveljousien risteyspisteet ovat samalla putken ja työnninelementtien kiertokeskiöinä, jotka työnninelementit siten voivat liikkua vain pystysuoraan. Laakeroimalla liikkuvien osien kiertopiste seulan tasoon, jää jäljelle vain työnninelementtien pystysuora liike ja seulan kosketuskohdat säästyvät - koska mitään hankausliikettä ei synny.

Keksintö käsittää myös sen, että työntöelementit on yhdistetty pystylistoina putkeen järjestettyihin varsiin, joiden läpi putki työntyy. Ristiniveljouset on edullisesti muodostettu keskenään ristikkäin olevista jousitangoista.

Tällöin jousitangot ovat putkenakselin suuntaisissa tasoissa, jolloin toinen jousi menee välyksellä toisen jousen läpi. Täten saadaan aikaan liikkuvien osien vakaa rakenne ja jousien pienikitkainen holkkumaton liike. Ristiniveijouset voivat olla myös muodostettu kolmesta jousesta siten, että ristinivelessä kahden ulommaisen kapean jousen väliin on järjestetty välyksellisesti leveämpi jousi. Keksinnön mukaan on mahdollista myös se, että ristiniveljouset on kiinnitetty koneen ylä-sivuun pukkien välityksellä, esimerkiksi ruuveilla ja että jousien alapäät on kiinnitetty pukkeihin, jotka kannattavat putkea sekä varsia ja työnninelementtejä. Keksintöön sisältyy edelleen se, että ristiniveljouset on kiinnitetty pukkien viisteisiin lisäkkeiden avulla, esimerkiksi ruuveilla. Tällä ristinivelellä voidaan siirtää useiden satojen kilopondien suuruisia voimia. Hienomekaniikan tuntemat ristinivelet siirtävät sitä vastoin parhaimmassa tapauksessa pondin luokkaan olevia voimia.

Piirustuksessa on verrattu keksinnön tekniikan tilaa.

Kuvio 1 esittää koneseulan työnninelementtien tunnetun laakeroinnin otsa- kuvaa.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti työnninelementtien keksinnön mukaista laakerointia, kuvio 3 koneseulan laakeroinnin vastaavaa otsakuvaa, kuvio h ristijousien kahta muunnosta ja kuviot 5 ja 6 ristinivelen kulma- ja pituustietojen yksityiskohtia.

Kuviossa 1 näkyvässä tunnetussa laakeroinnissa koskettavat työnninelementit 7 seulakudosta S pisteessä A ja ovat vivuilla 6 yhdistetyt putkeen 5, joka voi tehdä nuolen mukaisen kiertoliikkeen pisteen D ympäri. Pisteen A liikerata muodostaa yhdysjanan AD normaalin V, joka voidaan jakaa seulakudoksen suuntaiseksi liikkeeksi V ja seulakudoksen normaalin suuntaiseksi liikkeeksi V„. Seulakudoksen π V

59936 3 värähtelyn synnyttäni!seen tarvitaan vain normaalin suuntainen liike V^., kun taas yhdensuuntainen liike V aiheuttaa työnninelementin 7 hankausliikkeen seulakudok- n sella S. Työnninelementin 7 ja seulakudoksen S välisten suhteellisten liikkeiden mittauksen jälkeen oli pakko todeta, että tämä yhdensuuntainen liike V tuhosi - n varsinkin pienisilmäisen - seulakudoksen hyvin nopeasti.

Tietenkin putki 5 voidaan asentaa yhä lähemmäksi seulakudosta S, mutta sitä rajoittaa rakenteellisesti putken halkaisija niin että pisteen D ja seulakudoksen S välillä on aina välimatka, joka aiheuttaa yhdensuuntaisen liikkeen V .

H

Putken 5 pisteeseen D kumiholkkeja käyttämällä tapahtuvien tunnettujen laakerointien lisähaittana on se tosiasia, että laakerointia ei voida suorittaa radi- kaalisesti niin jäykästi, että se estäisi lisähankausliikkeen V . Tunnetuissa n vaappulaakereissa on valmistajan ilmoituksen mukaan noin 6 kuukauden käyttöajan jälkeen kulumisesta johtuva holkkuma, joka voi olla jo pisteen A suunnassa Vy tarvitseman iskun amplitudin suuruusluokkaa, joten jälleen syntyy työnninelementin 7 ja seulakudoksen S välinen vahvistunut hankaus.

Sitä vastoin keksinnön mukaan koneseulan työnninelementtien laakerointiin käytetään ristijousiniveliä. Hienomekaniikassa nämä ristijousinivelet ovat päässeet käyttöön pienikääntökulmaisten mittauskojeosien tai heilureiden käytännöllisesti katsoen tehoa vaatimattomassa ja holkkumattomassa laakeroinnissa. Nivelen kinematiikka ja kiertokeskiön poikkeama tunnetaan laskelmista ja mikroskooppi-havainnoista.

Kuvioissa 2 on esitetty, millä tavalla varsinainen herätin muodostuu listoista 7 (piirretty osittain pois leikattuna), varsista 6 (vain yksi kuvattu), putkesta 5 ja alhaalla olevista, putkeen kiinteästi yhdistetyistä pukeista ^ ja jotka on yhdistetty seulalaatikkoon kiinnitettyjen pukkeihin 1 tai Ϊ molemmilla ristiin asetetuilla jousilla 3 tai 3 ja 2 tai 2. Lisäkkeet 8 ja ruuvit 12 (vain merkitty) sallivat samalla irrotettavien pukkien U, ¢, 1. I ja ristiin pantujen jousien 2, 2, 3, 3 välisen liitoksen.

Kuviosta 3 nähdään edelleen, miten kuvion 2 mukainen laite yhdistetään seulalaatikkoon 9 ruuveilla 11 niin, että kiertokeskiön D ja työnninelementtien 7 yläreunan A yhdysviiva osuu tarkasti yhteen samoin piirretyn seulakudoksen S kanssa. Siis keksinnön mukaan on onnistuttu ensi kerran kehittämään kiertonivei niin, että pisteen A liikesuunta V (ks. kuviota l) on tarkalleen kohtisuorassa seula-kudosta S vastaan. Kuvio 3 osoittaa myös sen, että putken keskiö RM, joka tunnetussa laitteessa yhtyy kuvion 1 mukaan kiertokeskiöön D, on nyt kaukana kierto-keskiön D alapuolella ja siitä huolimatta liikesuunta V on seulakudoksen S normaalilla pisteessä A. Jos nyt ajatellaan, että putki h pannaan lähemmin esittämättä jätetyllä käyttimellä edestakaiseen liikkeeseen X, joka on etupäässä muutamien millimertrien suuruusluokkaa, tekee piste A edestakaisen liikkeen V·, joka pakottaa seulan S heilahtamaan - koska kiertyvän, osat U, 5> 6 ja 7 käsittävän järjestelmän 1+ 59936 kaikki pisteet kiertyvät tarkasti pisteen D ympäri.

Kuviossa h olevat jouset 2 ja 3 muodostavat parin, kuten kuviosta 3 nähdään, jolloin jousen 3 uuma sopii välyksellisesti jousen 2 rakoon, jotta asennuksen epätarkkuudet voitaisiin tasoittaa niin, ettei pienissä suhteellisissa liikkeissä esiinny jousien 2 ja 3 välistä hankausta.

Toinen suoritusmuoto 2a ja 3a voi käsittää poikkileikkaukseltaan pyöreät, neliömäiset tai suorakulmaiset tangot, jolloin kuitenkin mahdollisesti kulloinkin 1 ulkopuolella olevan jousen 2a vastustusmomentti on puolta suurempi kuin sisäpuolella olevan jousen 3a vastustusmomentti. Järjestely suoritetaan näin, koska nivel on silloin symmetrinen.

Kuviossa 5 on esitetty muutamia nivelen päämittoja. Aukko- tai risteyskulma 2 Oi voi teoreettisesti olla arvojen 0-l80° välillä, jolloin käytännöllinen käyttökelpoisuus on kuitenkin vain arvojen 30-150° välillä ja suositussa tapauksessa valmistusteknillisistä syistä 90°. Pituuksien L^/Lg suhde vaihtelee käytännöllisessä merkityksessä arvojen 0,15 ja 1 välillä. Voidaan matemaattisesti osoittaa, että suhde L^/Lg = 0,25 on optimaalinen jousen risteyspisteen jo muutenkin äärimmäisen pienen kiertokeskiön kulun suhteen.

Kuvio 6 havainnollistaa kaaviollisesti sitä, miten molemmat ristiin asetetut jouset taipuvat kiinteässä pukissa 1, kun pukki b heilahtaa kulman /3 verran. Kulma /3 on käytännöllisessä käytössä noin 2° tai pienempi.

Claims (10)

1. 5 59936
2. 1. Koneseula (9)» jossa on seulaa (s) alasivulta koskettavat työnninelemen-tit (7), jotka niihin yhdistetyn, koko seulan (s) pituuden yli ulottuvan ja käyt-timen kanssa yhteydessä olevan seulan (S) alapuolelle järjestetyn putken (5) käyt-täminä saattavat seulan (S) värähdysliikkeeseen, tunnettu siitä, että putki (5) on yhdistetty koneseulaan (9) ristiniveljousilla (2, 3, 2, 3) niin, että niiden risteyspisteet ovat suunnilleen seulan (S) tasossa, että putki (5) voidaan saattaa liikkeeseen vain vaakasuunnassa (X, X) poikittain pituusulottuvuutta vastaan ja että ristiniveljousien (2, 3, 2, 3) risteyspisteet (D) ovat samalla putken (5) ja työnninelementtien (7) kiertokeskiöinä, jotka työnninelementit voivat siten liikkua vain pystysuoraan.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koneseula, tunnettu siitä, että ristinäveijouset on muodostettu keskenään ristikkäin olevista jousitangoista (2, 2a, 3, 3a)
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen koneseula, tunnettu siitä, että jousitangot (2, 2a, 3, 3a) ovat putkenakselin suuntaisissa tasoissa. k. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen koneseula, tunnettu siitä, että ristinäveljouset on muodostettu kahdesta jousesta, joista toinen jousi (3) menee välyksellä toisen jousen (2) läpi, jolloin toisen jousen kavennettu keskiosa tarttuu toisen jousen läpi, pitkittääsrakoon (kuvio h).
5. 5. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen koneseula, tunnettu siitä, että ristinäveijouset on muodostettu kolmesta jousesta ja että ristinävelessä kahden ulommaisen kapean jousen (2a, 2a) väliin on järjestetty välykselläsesti leveämpi jousi (3a) (kuvio U).
6. 6. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, *+ tai 5 mukainen koneseula, tunnettu siitä, että ristinäveljouset (2, 3, 2, 3) on kiinnitetty koneen yläsivuun pukkien (l) välityksellä esimerkiksi ruuveilla (li) ja että jousien alapäät tarttuvat puk-keihin (U), jotka kannattavat putkea (5) sekä varsia (6) ja työnninelementtejä (7) (kuviot 2, 3).
7. 7· Patenttivaatimuksen 6 mukainen koneseula, tunnettu siitä, että ristinäveijouset on kiinnitetty pukkien (l, k) Viistepintoihin lisäkkeiden (8) avulla esimerkiksi ruuveilla (12) (kuviot 2, 3).
8. 8. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3, 5, 6 tai 7 mukainen koneseula, tun nettu siitä, että jousien (2, 2, 3, 3) risteyskulma on arvojen 30° ja 150° välillä ja on ensi sijassa 90°.
9. 9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koneseula, tunnettu siitä, että työnninelementit (7) pystyyn asetettuina listoina on yhdistetty putkeen (5) siihen poikittain järjestettyjen varsien (6) välityksellä, joiden läpi putki (5) työntyy. 6 59936
10. 10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen koneseula, tunnettu siitä, että kulma (/S), jonka piikit (¾) sekä putki (5) käytössä kääntyvät toiselle sivulle, on noin 2° (kuvio 6). 7 59936