FI59807B - Maolarfaergkomposition - Google Patents

Description

|VS§r»| [B] (11)^^ULUTUSjULKAISU r q q Π r, LJ 1 1 UTLÄGGN I NGSSKRIFT O^OU / -¾ c (45) ' v ' (51) ^.1¾^3 O' 0? D 5/ΊΟ SUOMI — FINLAND (21) Plt*nttihik*mu*_Pattntansöknlng 3^12/73 (22) Hekemiipllvl — Ansfiknlngtdag 0 5 · 11 · 7 3 (23) Alkupilvl— Glltlghetsdag 05· 11.73 (41) Tullut luikit·kai — Bllvlt off.ntllg 07.05.7^

Patentti· ja rekisterihallitus .... _ ... .......

_ 1 (44) Nlhtivlkslpenon |a kuul.Julkalaun pvm. — .. „

Patent· och regifterstyrelsen ' Anaökan utlagd oeh utl.*krifun publlcered 30.06.81 (32)(33)(31) Pyydetty etuolkeu*—Begird prloritet 06.11.72

Englanti-England(GB) 510Π8/72 (71) Monsanto Limited, Monsanto House, 10-18 Victoria Street, London, SW1H 0NQ, Englanti-England(GB) (72) Glyn Merfyn Jones, Merioneth, Wales, Englanti-England(GB), Frank Long, Ceroux, Mousty, Belgia-Belgien(BE) (7*+) Oy Kolster Ab (5L) Maalikoostumus - Mälarfärgkomposition

Keksinnön kohteena ovat maalikoostumukset, erityisesti maalikoostumukset, joissa maalin nestemäinen väliaine käsittää hydrolysoidun orgasmisen silikaatin.

On tunnettua käyttää nestemäisinä väliaineina maalikoostumuksissa orgaanisten silikaattien liuoksia, kuten tetraetyyli-ortosilikaatin ja etyyli -polysilikaattien liuoksia tai liuoksia, jotka on saatu tällaisia silikaatteja hydrolysoimalla.

Orgaanista silikaattia tai osittain hydrolysoitua orgaanista silikaattia sisältävän maalin kovettuminen riippuu hydrolyysistä tai orgaanisen silikaatin hydrolyysin loppuun saattamisesta sellaisen piidioksidin muodostamiseksi, joka toimii pigmentin tai muun maalin hienojakoisen kiinteän aineen sideaineena.

Yleensä ovat orgaanisia silikaatteja sisältävät koostumukset olleet epätyydyttäviä, koska kuivuminen ja kovettuminen vie kohtuuttoman pitkän ajan koko hydrolyysin ollessa riippuvainen kosteuden absorptiosta ilmakehästä.

Koostumukset, joissa orgaaninen silikaatti on jo osittain hydrolysoitunut, ovat olleet onnistuneempia, mutta tässä on ongelmana ollut, että jos hydrolyysi on viety liian pitkälle, on maalin varastoimisaika rajoitettu.

Tämän keksinnön mukaisesti voidaan valmistaa maalikoostumuksia, joissa 2 59807 nestemäinen väliaine on liuos, joka on saatu orgaanisen silikaatin pääasiallisesti täydellisestä hydrolyysistä, niin että maalipäällyste kovettuu erittäin nopeasti, mutta joissa liuos on modifioitu siten, että sen varastointiaika huomattavasti ylittää tavanomaisen, täysin hydrolysoidun orgaanisen silikaatti-liuoksen varastointiajan.

Keksinnölle on tunnusomaista, että maalikoostumus käsittää hienojakoisen sinkin ja nestemäisen väliaineen, joka on sellaisten kolloidisten piidioksidi-hiukkasten, joiden ominaispinta-ala on 60-UoO m /g dispersio piidioksidin kolloidisessa liuoksessa, ja joka liuos on saatu alkyylisilikaatin happokatalysoidulla hydrolyysilla veteen sekoittuvassa liuottimessa, jolloin nestemäisen väliaineen kokonaispiidioksidipitoisuus on 10-35 paino-#, josta kolloidinen piidioksidi muodostaa 15-^5 paino-# laskettuna kokonaismäärästä, veteen sekoittuvan liuottimen pitoisuus on β5~90 paino-#, happamuus on 0,003-0,05K ja vesipitoisuus on 0-5 paino-#.

Piidioksidin ominaispinta-ala (joka on yhteydessä hiukkaskokoon) voidaan määrittää menetelmällä, joka on kuvattu julkaisussa Anal. Chem.28, 1981 (1956).

Alkyylisilikaattia hydrolysoimalla saadun piidioksidin ominaispinta-ala 2 määritettynä tällä menetelmällä on yleensä 1 250-1 500 m /g, ja nestemäisessä väliaineessa olevan piidioksidin keskimääräinen ominaispinta-ala kokonaisuudes- 2 2 saan on yleensä 800-1 200 m /g. Ominaispinta-ala βθ-1+00 m /g vastaa likimääräisesti hiukkaskokoa 200-5 mm.

Edullisissa nesteväliaineissa kolloidinen piidioksidi, jonka ominaispinta-2 ala on 60-U00 m /g, käsittää 19—33 paino-# piidioksidin kokonaismäärästä.

2

Lisäksi tämän piidioksidin ominaispinta-ala on edullisesti 70-350 m /g ja vielä edullisemmin 70-100 m /g.

Edullisia ominaispiirteitä ovat edelleen, että nesteväliaineen piidioksi-dipitoisuuden tulisi olla 10-25 paino-#, esimerkiksi 15-25 paino-# erityisesti 18-22 paino-#, ja että sen vesipitoisuuden tulisi olla 0-1 paino-#.

Tässä keksinnössä käyttökelpoista nestemäistä väliainetta voidaan valmistaa menetelmällä, jossa alkyylisilikaattia sekoitetaan sellaisen piidioksidi-vesisoolin kanssa, jossa piidioksidin ominaispinta-ala on 60-i+00 m /g, veteen sekoittuvan orgaanisen liuottimen ja hapon läsnäollessa, ja annetaan alkyyli-silikaatin hydrolyysin tapahtua. Edullisessa menetelmässä yhteen sekoitettujen komponenttien määrät ovat sellaiset, että kun hydrolyysi on täydellinen, on tuote nestemäinen väliaine, kuten edellä määriteltiin. Muunnelmat tähän menetelmään ovat kuitenkin mahdollisia. Esimerkiksi alkyylisilikaatin happokatalysoitu hydrolyysi voidaan suorittaa piidioksidivesisoolilla, kun läsnä on riittävästi veteen sekoittuvaa liuotinta molemminpuolisena liuottimena alkyylisilikaattia 3 59807 ja vettä varten ja tuotteen koostumusta voidaan tarvittaessa säätää antamaan edellä määritelty nestemäinen väliaine lisäämällä veteen sekoittuvaa liuotinta tai piidioksidivesisoolia.

Vettä (joka on tavallisesti, mutta ei välttämättä kokonaan peräisin piidioksidi vesisoolista) , jota käytetään hydrolyysireaktioon, on edullisesti riittävästi hydrolysoimaan ainakin 95 # ja vielä edullisemmin ainakin 98 paino-# alkyylisilikaattista piidioksidiksi. Jos vettä käytetään yli täydellistä hydrolyysiä varten vaadittava määrä tulisi ylimäärän olla sellainen, että se antaa vähemmän kuin 5 paino-# vapaata vettä tuotteeseen.

Hydrolyysireaktiota varten lisätään alkyylisilikaatti edullisesti muiden komponenttien ennakolta valmistettuun seokseen, vaikkakin muunnelmat ovat jälleen mahdollisia. Alkyylisilikaatti voidaan esimerkiksi liuottaa osaan veteen sekoittuvasta orgaanisesta liuottimesta ja tämä liuos voidaan sitten lisätä muiden komponenttien seokseen. Yleensä komponentit voidaan sekoittaa valinnanvaraisessa järjestyksessä edellyttäen, että vältetään järjestelmän geeliytymiseen johtavia olosuhteita.

Erään edullisen menettelyn mukaan piidioksidivesisooli tehdään happameksi lisäämällä sopiva määrä happoa, esimerkiksi kloorivetyhappoa tai rikkihappoa, happameksi tehty vesisooli sekoitetaan sitten veteen sekoittuvaan orgaaniseen liuottimeen sekä näin muodostuneeseen happamaan organovesipiidioksidisooliin lisätään alkyylisilikaatti.

Seosta on edullista sekoittaa alkyylisilikaatin lisäämisen siikana ja sen lämpötila pidetään edullisesti 20~50°C:ssa hydrolyysireaktion aikana.

Käsiteellä "alkyylisilikaatti", kuten sitä tässä on käytetty tarkoitetaan kaikkia tetra-alkyyli-ortosilikaatteja sekä myös alkyylipolysilikaatteja. Alkyylipolysilikaatit ovat tavallisesti sellaisten erilaisten molekyylilajien seoksia, jotka sisältävät 2-10 piiatomia-SiO-yksiköissä ja sekä suoria että haarautuneita ketjurakenteita. Alkyyliryhmän luonne ei ole ratkaiseva, mutta tavallinen on ryhmä, joka ei sisällä enempää kuin neljä hiiliatomia. Tavalliset kaupalliset alkyylisilikaatit ovat etyylisilikaatteja. Alkyylipolysilikaatteja voidaan karakterisoida sen mukaan kuinka suuren osuuden piidioksidia ne sisältävät jolloin osuus kasvaa molekyylipainon mukana. Tämä osuus ilmaistaan tavallisesti prosentteina piidioksidista, ja edullinen alkyylisilikaatti keksinnön mukaisesti käytetyn nestemäisen väliaineen valmistamiseksi on etyylipölysili-kaatti, joka sisältää 3Ö-k2 paino-# SiO^. Tämä vastaa keskimäärin noin 5-6 piiatomia molekyyliä kohti.

Piidioksidivesisooleja, jotka ovat sopivia nestemäisen väliaineen valmis- h ' D 7 O U / tukseen, on saatavissa kaupallisesti, ja niiden pH on 8-11. Tämä emäksisyys on otettava huomioon laskettaessa happomäärää, joka on käytettävä antamaan neste-väliaineelle haluttu happamuus. Piidioksidin pinta-ala pysyy pääasiallisesti muuttumattomana valmistettaessa nesteväliaine edellä kuvatulla menetelmällä, joten valitaan sellainen piidioksidivesisooli, jonka piidioksidihiukkasten pinta-ala on pääasiallisesti sama väliltä 60-U00 m /g, joka tarvitaan neste-väliainetta varten.

Piidioksidin väkevyys piidioksidivesisoolissa on esimerkiksi 30-60 paino-# ja edullisesti Uo—55 paino-#. Valmistustavasta riippuen voivat piidioksidivesi-soolit sisältää pieniä määriä, ei yleensä enempää kuin 1,5 paino-#, epäorgaanisia suoloja, kuten natriumkloridia tai natriumsulfaattia.

Edullisessa menetelmässä nestemäisten väliaineiden valmistamiseksi sekoitetaan happameksi tehty vesipitoinen piidioksidisooli veteen sekoittuvan orgaanisen liuottimen kanssa antamaan organovesisooli, jonka piidioksidiväkevyys on 2-17 paino-#, edullisesti U—10 paino-# ja vesipitoisuus 2-b2 paino-#, edullisesti 1+-21 paino-#.

Veteen sekoittuvia orgaanisia liuottimia, joita voidaan käyttää keksinnön mukaisissa maalikoostumuksissa, ovat alkoholit, kuten metanoli, etanoli ja isopropanoli , glykolit, glykolieetterit ja glykoliesterit, ketonit, kuten asetoni ja metyylietyyliketoni, diasetonialkoholi ja dioksaani. Usein käytetään liuotin-seosta antamaan haluttu tasapaino sellaisten ominaisuuksien välille, kuten kuivu-misajan, viskositeetin ja leimahduspisteen välille. Maalikoostumus voi sisältää myös pieniä määriä veteen sekoittumattomia liuottimia, esimerkiksi tolueenia tai ksyleeniä. Edullisissa koostumuksissa ainakin pääosa liuottimesta on etanolia.

Tässä keksinnössä käytettäviksi sopivat nestemäiset väliaineet käsittävät nestemäiset koostumukset, jotka on kuvattu GB-patentissa 1 309 915- Täyteaineen (hienojakoista sinkkiä) määrää maalissa voidaan vaihdella maaliin haluttavien ominaisuuksien mukaan. Runsaasti sinkkiä sisältävässä maalissa, joka on tarkoitettu rautametallipintojen suojaamiseen, sinkkipölyn osuus voi nousta niinkin suureksi kuin 97 paino-#:iin maalin kaikista haihtu-mattomista aineosista ja tyypillisesti se on 85—95 paino-#. Sinkin hiukkaskoko tällaisessa maalissa voi olla 1-20 jum, vaikkakin läsnä voi olla hiukkasia kooltaan 25 Aim ja suurempiakin. Edullisesti sinkkihiukkasten päämassan koko on 2-15 /um.

Valmiste sisältää hienojakoista sinkkiä. Muita täyteaineen tyyppisiä komponentteja voi olla läsnä, kuten esimerkiksi kiillemikroliuskoja sekä eräiden aineiden kuten asbestin mikrokuituja. Muita mahdollisia lisäaineita ovat geeliyttämisaineet, kuten alkoholia absorboivaksi käsitelty bentoniitti tai 5 59807 propoksialuminiumrasvahappojohdannaiset ja liuottimiin liukenevat pehmittimet kuten kumaroni(indeeni)hartsit, risiiniöljy ja molekyylipainoltaan alhaiset akryyli- tai vinyylihartsit. Lisäaineita, jotka reagoivat emäksisesti ja jotka voivat alentaa koostumuksen happamuutta pH-arvoon yli 1+, on edullista välttää.

Tämän keksinnön mukaisia maalikooetumuksia voidaan levittää tavanomaisin menetelmin sivelemällä, ruiskuttamalla tai upottamalla. Koostumukset, joissa veteen sekoittuva liuotin on suhteellisen matalalla kiehuva, kuivuvat lyhyessä ajassa tavallisissa ilmakehän olosuhteissa, mutta kuivumis- ja kovettumisnopeus lisääntyy tietenkin korotetuissa lämpötiloissa.

Keksintöä kuvataan seuraavin esimerkein. Osat ovat paino-osia.

Esimerkki 1 (a) Nestemäisen väliaineen valmistus.

8,25 osaa 37 paino/tilav.-prosenttista kloorivetyhappoa lisättiin 313 osaan piidioksidivesisoolia, jonka pH oli 9s8, piidioksidiväkevyys k9 paino-# ja 2 piidioksidin ominaispinta-ala 250 m /g. Happameksi tehty sooli sekoitettiin sitten 1 685 osan kanssa vedetöntä etanolia ja tähän seokseen lisättiin sekoittaen 1 180 osaa etyylipolysilikaattia, jonka SiO^-pitoisuus oli noin 1+1 paino-#. Seoksen alkulämpötila oli 25°C ja tämä nousi etyylipolysilikaatin lisäämisen aikana enintään l+0°C:een. Sekoittamista jatkettiin yhteensä kaksi tuntia, minkä jälkeen etyylipolysilikaatin hydrolyysi oli täydellinen.

(b) Muodostettiin maali sekoittamalla 125 osaa nestemäistä väliainetta 20 osan kanssa 2-etoksietanolia, 250 osan kanssa sinkkipölyä ja 720 osan kanssa talkkia, kuitumaisen kalsiummagnesiumsilikaatin kanssa, jonka hiukkaskoko oli 2-10 /um.

Esimerkki 2 (a) Nestemäisen väliaineen valmistus.

23 osaa 37-painoprosenttista rikkihappoa lisättiin 867 osaan piidioksidi-vesisoolia, jonka pH oli 9,3 piidioksidiväkevyys kk ,5 paino-# ja piidioksidin ominaispinta-ala 300 m /g. Happameksi tehty sooli sekoitettiin sitten 2 850 osan kanssa vedetöntä etanolia ja näin saatuun seokseen lisättiin 3 1+30 osaa etyylipolysilikaattia, jonka SiOg-pitoisuus oli noin 1+1 paino-#. Seoksen alku-lämpötila oli 25 C ja tämä nousi etyylipolysilikaatin lisäämisen aikana korkeintaan 38°C:een. Sekoittamista jatkettiin yhteensä kaksi tuntia, minkä jälkeen etyylipolysilikaatin hydrolyysi oli täydellinen.

(b) Muodostettiin maali sekoittamalla 100 osaa nestemäistä väliainetta 250 osan kanssa sinkkipölyä, jonka hiukkaskoko oli 6-22/um.

Esimerkki 3 (a) Nestemäisien väliaineen valmistus.

6 59607 7 osaa 98 painoprosenttista rikkihappoa ja 1+00 osaa emäksistä piidioksidi-vesisoolia, joka sisälsi 1+7 paino-# piidioksidia, jonka pinta-ala oli 75 m /g, lisättiin 2 250 osaan denaturoitua etanolia. Tähän seokseen lisättiin 20°C:n alkulämpötilassa sekoittaen 1 600 osaa etyylipolysilikaattia, jonka piidioksidi-pitoisuus oli 1+1 paino-#. Sekoittamista jatkettiin kunnes hydrolyysi oli täydellinen.

(h) Valmistettiin maali sekoittamalla 100 osaa nestemäistä väliainetta 250 osan kanssa jauhemaista sinkkiä, jonka hiukkaskoko oli 6-22/um.

Esimerkki 1+

Maalikoostumus (koostumus A) valmistettiin sekoittamalla 100 osaa esimerkissä 3 kuvattua nestemäistä väliainetta 300 osan kanssa jauhemaista sinkkiä 10 osan kanssa 2-etoksietanolia ja 10 osan kanssa tahnaa, joka sisälsi 20 paino-# bentoniittisavea, joka oli käsitelty käytettäväksi polaarisissa liuottimissa, 75 paino-# isopropanolia ja 5 paino-# ksyleeniä.

Maalikoostumuksen tehokkuus terästä suojaavana päällysteenä määritettiin keinotekoista ilmastointia (BS 3 900, osa F3, 1971) ja suolasuihkutustestiä käyttäen (BS 3 900, Osa Pl+, 1968).

Häissä testeissä tarkastettiin useita hiiliteräslevyjä, jotka oli päällystetty suihkuttamalla niille koostumusta määrätyin väliajoin pidemmän ajan kuluessa. Levyistä tutkittiin päällysteen itsensä kestävyys sekä ympäröivän päällysteen tarjoama suoja verrattuna alttiina olleisiin hiiliteräslevyn alueisiin, joista ' päällystys oli poistettu ennen testiä. Yksi tällainen pinta oli kolmionmuotoinen (delta), jonka kanta oli 2 cm pitkä ja korkeus 5 cm ja josta päällyste oli poistettu hiekkapuhalluksella sopivaa sabloonaa käyttäen, ja toinen oli 2 mm leveä ja 5 cm pitkä naarmu.

Vertailun vuoksi tehtiin rinnakkaiskokeet levyillä, jotka oli päällystetty sinkkimaalikoostumuksella (koostumus B), jonka sinkkipitoisuus oli sama kuin koostumuksessa A, mutta jonka nestemäinen väliaine oli saatu hydrolysoimalla etyylisilikaattia käyttäen 100 osaa etyylipolysilikaattia, 100 osaa 2-etoksi-etanolia, 10,2 osaa vettä ja 0,35 osaa 37 paino/tilav.-prosenttista kloorivety-happoa.

Testien tulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. "N.A,C." tarkoittaa "ei näkyvää muutosta".

Keinotekoisessa ilmastointitestissä koostumus A antoi paremman suojan kuin koostumus B levyn naarmutetulle alueelle ja suolan suihkutustestissä koostumus A antoi kestävämmän päällysteen ja jonkinverran paremman suojan alttiina olleille pinnoille levyssä kuin koostumus B. Suolan suihkutustestiä jatkettiin 6 000 tuntiin asti alttiina oloa, minkä jälkeen testilevyjen kunnoksi ilmoitettiin τ 59807 seuraavaa: Levyt "a" ovat kaksoiskappaleita, jotka on päällystetty samalla koostumuksella kuin levy, joka on tunnistettu pelkän numeron perusteella.

Koostumus A, levy 3 Päällyste. Parempi ulkonäkö kuin koostumuksen B levyillä, vähemmän valkoista kerrostumaa ja tasaisempi pinta.

Delta. Noin 95 % ruostunut.

Naarmu. Valkoinen kerrostuma eikä ruostumista 5 500 tuntiin mennessä, erittäin lievää ruostumista 6 000 tunnin kuluttua.

Koostumus A, levy 3a.

Päällyste. Samanlainen kuin levy 1, vähiten valkoista kerrostumaa, hyvin lievästi ruosteen syövyttämä.

Delta. Vähiten ruostetta kaikista deltoista - noin 75 %*

Naarmu. Valkoinen kerrostuma, ei ruostetta.

Koostumus B, levy 1* Päällyste. Valkoinen kerrostuma, pieniä kuoppia hajallaan, muutamia alullaan olevia ruostetäpliä.

Delta. Noin 90 % ruostunut.

Naarmu. Ruostuminen lisääntynyt noin 5#:sta 5 000 tunnissa noin 30#:tiin 6 000 tunnissa.

Koostumus B, levy l+a.

Päällyste. Täplikäs valkoinen kerrostuma, alkaen reunoista ja deltasta, tasainen pinta, muutamia alkuasteella olevia ruostetäpliä.

Delta. Hilseilevää ruostetta. Pahin delta-sarjasta.

Naarmu. Valkoinen kerrostuma, hyvin lievää ruostumista 6 000 tuntiin mennessä.

Nämä lisätulokset vahvistavat koostumuksen A yleisen paremmuuden koostumukseen B verrattuna.

8 59807 «4 0 rt g s A 8 I S 8

§ 1 K 11 ' B

n \& · ^ £ g ΙΛΟ ΙΛ ^ 2 2 XO » g g ö g, s i « ä § s a , Il S Ϊ3 S | JS i I* 5oHsoS SS oc|55 0 g § J? g δ 2<na 8 O 4» d Φ

S »I * ^ iSS 12 5 8 II

o a O o rt o "5 .2 Τί δ Θ ®

Srt S no>h (x, a >» .¾ « I % 5 « fi . 55 1 s m s,s ss §is i: a es .SS lii 3Ϊ5 ss 8 ^ oca η·οο ω 5 3 3-2 **>, ·"· Og 3 O rt M >, 3 2 “ 5 .2 .2 a ^a R^rt ^a*> g^^na £3 > rt O · et Cd <S e! ® rt 4» 4» « ® d

4» a n m UH

β «e «H -rt rt >4 rt •rt -H β g rt ® ® O 4> 3 W I n n 4» 4» n pm» n»ä 04» rt o g 4» . O rt O rt § «b S 5 a) 3 »4 ® Op 2*·

H O N τί H Ό M n o ^ OJ O

rt o ® Φ O «< <j s -g o T?“e tr\ d 4» o) 4» » SS 3 C rt 0Θ O da da w -£ jd js; rt g, S . d 3 d 3 «5 5 ® « £» rt * « p,«gä «SS 21? » 3 o Tl - O 4> m (8 4» a -h O * o rf b*ji O rt O rt o·» rt 4» O O rt ® P «J d CM 3 ^4» 1» d W?4» 4» ta a 4» 2-

4* 4» 4» d o O SJJ rt ® O

— ® ® « ur\ 3 δ 4*® 0 4» 4» a 4» o 3 £5 ιλ a a o g <o ιλ +» ^

• CM O O O O 0 rt O O a dS

SJ rt 3 rt 3 o 3 rt rto2 ci 5 · (S ¢25 «»3 S3 H is H g g *j "g rt >4 H P, 5

2 sd O

a a o S S m £ £5 3 +* ° rt 3 . .

rt _ g cm g ° K\ o H o· g . dp dp dS m* s H g ►*4»m >> +» h ® N4» fi d P Op ^rtd >rtd 4» > rt d S-i» S ® ·£ ® ® d ® ® d m φφ d' >«-ι 2 22 H Q * ^ * S H3 ft » ® ® g | g ’ 3 . . o J3 "* « P< rt « rt ö ® φ ο φ φ S 2 4* 4* y4 43 4J) ^ ö · a e 3o a «p-hkn rt rt rt -rt rt _ 9 .

s e & Ö ö' OH ^ ri S rH fH 9¾ > <4 <5 s>c> a* o S o

> - > U t> > CM>|H

Claims (10)

1. 9 59807 Pat entt ivaat imuk set
2. 1. Maalikoostumus, tunnettu siitä, että se käsittää hienojakoisen sinkin ja nestemäisen väliaineen, joka on sellaisten kolloidisten piidioksidi-hiukkasten joiden ominaispinta-ala on 60-1+00 m /g, dispersio piidioksidin kolloidisessa liuoksessa, ja joka liuos on saatu alkyylisilikaatin happokatalysoidulla hydrolyysilla veteen sekoittuvassa liuottimessa, jolloin nestemäisen väliaineen kokonaispiidioksidipitoisuus on 10-35 paino-#, josta kolloidinen piidioksidi muodostaa 15-1+5 paino-# laskettuna kokonaismäärästä, veteen sekoittuvan liuottimen pitoisuus on 65-90 paino-#, happamuus 0,003-0,05N ja vesipitoisuus 0,5 paino-#.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen maalikoostumus, tunnettu siitä, että hienojakoisen sinkin määrä on 85~95 paino-# laskettuna maalin haihtumattomien komponenttien määrästä.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen maalikoostumus, tunnettu 2 siitä, että kolloidisten piidioksidihiukkasten ominaispinta-ala on 70-100 m /g. U. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen maalikoostumus, tunnettu siitä, että nestemäisen väliaineen kokonaispiidioksidipitoisuus on 15-25 paino-#.
5. 5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-U mukainen maalikoostumus, tunnettu siitä, että kolloidiset piidioksidi-hiukkaset muodostavat 19—33 paino-# laskettuna nestemäisen väliaineen kokonaispiidioksidipitoisuudesta.
6. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen maalikoostumus, tunnettu siitä, että se sisältää vähemmän kuin 1 paino-# vettä.
7. 7· Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen maalikoostumus, tunnettu siitä, että veteen sekoittuva liuotin on metanoli, etanoli tai isopropanoli.
8. 8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen maalikoostumus, tunnettu siitä, että nestemäinen väliaine on saatu lisäämällä alkyylisilikaattia happameksi tehtyyn seokseen, jossa on kollidisten piidioksidihiukkasten vesipitoista piidioksidisoolia sekä veteen sekoittuvaa liuotinta.
9. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen maalikoostumus, tunnettu siitä, että vesipitoisen piidioksidisoolin ja veteen sekoittuvan liuottimen seoksen happamuus johtuu kloorivetyhapon tai rikkihapon läsnäolosta.
10. 10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että slkyylisilikaatti on etyylipolysilikaatti , joka sisältää 38-1*2 paino-# Si02:ta.