FI59522C - N-metylkarbanilsyra-(3-(etoxikarbonylamino)-fenyl)-ester anvaendbar som bomullherbicid - Google Patents

Description

R5r71 ΓΒ1 ^KUULUTUSjULKAISU cQc00 IBJ <11> utlAcgningsskrift 59522 c ,4cv Patentti «y'3nn?tty 10 09 1731 Fatent ocddolat ^ ^ ^ (51) Kv.lk.3/lnt.CI.3 A 01 N 37/44 SUOM I — FI N LAN D (21) Ptt*n«lli»lc«wi· — Ρ·»·η*·ι*6Ιι«Ιη| 7TOU88 (22) Hakamlsplivt — Antöknlnpdag 15 · 02.77 (23) Alkupäivä—GHtlghutadag 15-02.77 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offsntlig 28.08.77

Patentti* ja rekisterihallitut .... .... _ ... . . ... , . ^ V ,. (44) Nlhtlvlkslpunon Ja kuuLfulkaliun pvm. — Q.

Patent* OCh registeratyrelsen ' Ansttktn utligd och utl.skrlften puMktrad 29 · 05 - Oi (32)(33)(31) Pyydetty stuolkaus—&«|trd prlorltvt 27-02.76

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepublikan Tyskland(DE) P 26081*73.1 (71) Schering Aktiengesellschaft, Berlin/Bergkamen, DE; Mullerstrasse 170-178, D-l Berlin 65, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Friedrich Arndt, Berlin, Gerhard Boroschevski, Berlin, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepuhliken Tyskland(DE) (7M Oy Kolster Ab (5*0 Puuvillaherbisidinä käytettävä N-metyylikarbaniilihappo-ZS-ietoksi-karbonyyliamino)-fenyyli/-esteri - N-metylkarbanilsyra-/3-(etoxi-karbonylamino)-fenyl,7-ester användbar som bomullherbicid

Keksintö koskee puuvillaherbisidinä käytettävää N-metyyli-karbaniilihappo-/3-(etoksikarbonyyliamino)-fenyyli/-esteriä.

Rikkakasvien torjunta puuvillaviljelmillä on ongelmallista. Koska puuvillakasvit ovat kaksisirkkaisia, ne reagoivat erittäin herkästi niihin välittömästi kohdistuviin rikkakasvien kemiallisiin torjunta-aineisiin.

Siksi oli kehitettävä erityinen rikkakasvien torjuntaohjelma, joka muodostuu seuraavista kohdista.

1. Kylvön huolellinen valmistelu, jolloin puuvilla taimettuu nopeasti ja tasaisesti. Mekaanisin välinein muodostetaan koholla olevia kylvörivejä, joiden välisissä vaoissa rikkakasvit voidaan myöhemmin torjua kosketusaineilla.

2. Joko ennen kylvörivien muodostamista tai sen jälkeen niitä käsitellään tunnetulla rikkakasvien torjunta-aineella.

2 59522 3. Puuvillan kylvön yhteydessä käsitellään muilla tunnetuilla herbisideillä, esim. N-(3-trifluorimetyylifenyyli)-N',N’-dimetyyli-urealla (brittiläinen patentti 914 779) tai N-(3,4-dikloorifenyyli)-N1,N’-dimetyyliurealla (brittiläinen patentti 691 403) yleensä nauharuiskutuksena mahdollisesti itävien ruohojen ja kaksisirkkais-ten rikkakasvien lisätorjumiseksi.

4. Muokataan maata mekaanisesti ja ruiskutetaan alalehtiä. Ruiskutus voidaan aloittaa puuvillakasvien pituuden ollessa vähintään 15 cm. Toistetaan yhdestä kolmeen kertaan ja käytetään esim. mononatriummetaaniarsonaattia (yhdysvaltalainen patentti 2 442 372) tai siihen yhdistettynä N-O-trifluorimetyylifenyyliJ-N’jN'-dime-tyyliureaa, 2,4-bis-(isopropyyliamino)-6-metyylitio-S-triatsiinia (brittiläinen patentti 814 948), N-(3,4-dikloorifenyyli-N1,N1-dime tyyliureaa tai N-(3,4-dikloorifenyyli)-N'-metoksi-N·-metyyliureaa (brittiläinen patentti 852 422).

5. Muokkaamalla maata mekaanisesti peitetään samalla irronneella maalla viljelykasvien rivien keskellä ja reunoilla olevat rikkakasvien sirkkataimet. Maan mekaaninen muokkaus toistetaan useita kertoj a.

Siten tämä torjuntamenetelmä ei vain ole erittäin työläs, vaan myös puuvillan rikkakasviongelman ratkaisemiseksi riittämätön, koska rikkakasvit kuitenkin on viime kädessä poistettava käsihakul-la tai kitkemällä.

Siksi käsiteltävänä olevan keksinnön tehtävänä on tarjota puuvillaherbisidi, jolla ei ole tunnettujen aineiden haittoja ja joka mahdollistaa puuvillan rikkakasvien teknisesti yksinkertaisen torjunnan puuvillakasvien kaikissa kehitysvaiheissa.

Tämän tehtävän keksinnön mukainen ratkaisu on aine, joka tehoaineena sisältää N-metyylikarbaniilihappo-£3-(etoksikarbonyyliamino)-fenyyli.?-esteriä.

Käsiteltävänä olevan keksinnön avulla rikkakasvien nykyinen torjuntatekniikka tulee huomattavasti yksinkertaisemmaksi ja siten helpommaksi ja halvemmaksi. Keksinnön mukaista ainetta voidaan käyttää puuvillakasvien kaikissa kehitysvaiheissa. Ruiskutus tapahtuu suoraan kasveille, jolloin se kohdistuu myös välittömässä läheisyydessä oleviin rikkakasveihin.

Siten saavutetaan haluttu vaikutus kasvaviin rikkakasveihin, mutta itävääkin rikkakasveja voidaan torjua. Ruiskutus voidaan tois- 3 59522 taa useita kertoja haittaamatta puuvilla-tai oheisviljelmiä. Ruiskutus on suuressa määrin riippumaton maan laadusta ja epäsuotuisasta säästä ruiskutuksen jälkeen. Kaikki rikkakasvitorjuntaan liittyvät maanmuokkaustoimenpiteet voidaan jättää pois. Keksinnön mukaisella yhdisteellä on laaja vaikutusspektri.

Keksinnön mukaista yhdistettä voidaan käyttää joko yksinään tai muiden tehoaineiden kanssa. Tarpeen mukaan voidaan mahdollisesti lisätä muita lehdenpoisto-, kasvisuoja- tai tuholaistorjunta-aineita.

Vaikutusta ja sen nopeutta voidaan lisätä vaikutusta voimistavilla aineilla, esim. orgaanisilla liuottimilla, kostutusaineilla ja öljyillä. Tämä vähentää varsinaisen tehoaineen käyttömäärää.

Edullisimmin käytetään ko. tehoainetta tai sen seoksia koostumusten, esim. jauheiden, sirotteiden, emulsioiden tai suspensioiden muodossa, joihin on lisätty nestemäisiä ja/tai kiinteitä kantajia tai laimentimia ja mahdollisesti kostutus-, tarttumis-, emulgoimis-ja/tai dispergoimisapuaineita.

Edullisia nestemäisiä kantajia ovat esim. vesi, alifaattiset ja aromaattiset hiilivedyt kuten bentseeni, tolueeni, ksyleeni, sykloheksanoni, isoforoni, dimetyylisulfoksidi ja dimetyyliform-amidi sekä mineraaliöljyjakeet.

Edullisia kiinteitä kantajia ovat kivennäismaalajit kuten tonsiili, silikageeli, talkki, kaoliini, attasavi, kalkkikivi, pii-happo sekä kasvituotteet, esim. jauhot.

Pinta-aktiivisista aineista mainittakoon kalsiumligniinisulfo-naatti, polyoksietyleenialkyylifenolieetterit, naftaleenisulfoniha-pot ja niiden suolat, fenolisulfonihapot ja niiden suolat, formalde-hydikondensaatit, rasva-alkoholisulfaatit sekä substituoidut bent-seenisulfonihapot ja niiden suolat.

Koostumusten tehoaineosuus voi vaihdella laajasti. Aineet sisältävät esim. n. 10-80paino-% tehoaineita, n. 90-20 paino-% nestemäisiä tai kiinteitä kantajia ja mahdollisesti 20 paino-%:iin saakka pinta-aktiivisia aineita.

Aineen levittäminen voi tapahtua tavalliseen tapaan esim. vesi kantajana ruiskutusliemimäärän ollessa n. 100-1000 1/ha.

Ainetta voidaan myös käyttää ns. ·Low-Volume'- ja 1 Ultra-Low-Volume' menetelmässä sekä ns. mikroraemassoina.

,Λ

\V

1 59522

Keksinnön mukaisesti käytettävän yhdisteen valmistus voi tapahtua esim. siten, että a) annetaan 3-hydroksikarbaniilihappoetyyliesterin reagoida N-metyylianiliinin ja fosgeenin kanssa orgaanisessa liuottimessa, tai b) annetaan 3-hydroksikarbaniilihappoetyyliesterin alkali-suolan, erityisesti natriumsuolan reagoida N-metyyli-N-fenyylikarba-moyylihalogenidin kanssa orgaanisessa liuottimessa, tai c) annetaan kloorimuurahaishappo-3-etoksikarbonyyliaminofe-nyyliesterin reagoida N-metyylianiliinin kanssa liuottimessa happo-akseptorin läsnäollessa ja reaktiotuote eristetään tunnettuun tapaan .

Seuraavat esimerkit selventävät keksinnön mukaisen yhdisteen valmistusta.

N-metyylikarbniilihappo-^5-(etoksikarbonyyliamino )-fenyyl:L?-esterin valmistus A. Liuokseen, jossa oli 9,89 g (0,1 mooli) fosgeenia 50 ml:ssa dioksaania lisättiin tiputtaen ja sekoittaen 20-25°C:ssa liuos, jossa oli 18,1 g (0,1 mooli) 3-hydroksikarbaniilihappoetyyliesteriä ja 24,2 g (0,2 moolia) N-metyylianiliinia 50 ml:ssa dioksaania. Keitettiin palautusjäähdyttäen, 90 minuuttia, kaadettiin jäähtymisen jälkeen jääveteen, karbamaattia uutettiin eetterillä, eetteriliuosta pestiin laimealla natriumhydroksidiliuöksella ja jäävedellä ja kuivattiin magnesiumsulfaatilla. Eetterin haihduttamisen jälkeen karbamaatti kiteytyi lisättäessä kevytbensiiniä. Saanto 26,7 g eli 85 % teoreettisesta, sp. 103-104°C.

B. Liuotettiin 18,1 g 3-hydroksikarbaniilihappoetyyliesteriä liuokseen, jossa oli 0,1 mooli natriumetylaattia 50 ml:ssa absoluuttista etanolia. Liuos haihdutettiin vakuumissa ja kuiva natriumsuola liuotettiin 100 ml:aan metyyli-isobutyyliketonia. Lisättiin tiputtaen ja sekoittaen 70°C liuos, jossa oli 16,9 g N-metyyli-N-fenyyli-karbamoyylikloridia 40 ml:ssa metyyli-isobutyyliketonia. Jälkisekoi-tettiin 45 minuuttia 70°C:ssa. Jäähtymisen jälkeen pestiin 0°C:ssa vedellä ja natriumhydroksidiliuöksella, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. Jäännös kiteytettiin eetteri-pentaanista. Saanto 20 g N-metyylikarbaniilihappo-^3-(etok-sikarbonyyliamino)-fenyyli?-esteriä eli 64 % teoreettisesta, sp. 103-104°C.

5 59522 C. Liuokseen, jossa oli 330 g N-metyylianiliinia 1 litrassa etikkaesteriä lisättiin 1 litra vettä. Tämän jälkeen lisättiin tiputtaen ja sekoittaen 25 minuutin aikana jäähdyttäen n. 10-14°C:s-sa liuos, jossa oli 750 g kloorimuurahaishappo-3-etoksikarbonyyli-aminofenyyliesteriä 1,5 litrassa etikkaesteriä ja samalla liuos, jossa oli 426 g kaliumkarbonaattia 1,5 litrassa vettä. Jälkisekoi-tettiin 30 minuuttia 10°C:ssa. Sitten orgaaninen faasi eristettiin ja pestiin 0°C:ssa laimealla natriumhydroksidiliuoksella, laimealla suolahapolla ja vedellä. Kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin kuiviin vakuumissa. öljymäinen jäännös kiteytettiin eette-ri-pentaanista. Saanto 770 g N-metyylikarbaniilihappo-^3-(etoksi-karbonyyliamino)-fenyyli7~esteriä eli 79,5 % teoreettisesta, sp. 103-104°C.

D. Voidaan myös valmistaa hydraamalla N-metyylikarbaniili-happo-3-nitrofenyyliesteriä esim. Raney-nikkelin läsnäollessa ja antamalla sitten N-metyylikarbaniilihappo-3-aminofenyyliesterin reagoida kloorimuurahaishappoetyyliesterin kanssa.

N-metyylikarbaniilihappo-^3- (etoksikarbonyyliamino) -fenyyli,?-esteri liukenee eetteriin, asetoniin, sykloheksanoniin, isoforoniin ja dimetyyliformamidiin. Se on liukenematon veteen ja bensiiniin.

Seuraava esimerkki selventää keksinnönmukaisesti käytettävän yhdisteen puuvillaherbisiditehoa.

Esimerkki

Kasvihuoneessa käsiteltiin jäljempänä mainittuja kasveja jälkitaimettumismenetelmässä (post-emergence) N-metyylikarbaniili-happo^3-(etoksikarbonyyliamino)-fenyyl:L?-esterillä käyttömäärän ollessa 1-3 kg tehoainetta/ha emulgoituna vesimäärään 500 1/ha. Vertailuaineina olivat N-(3-trifluorimetyylifenyyli)-N1,N’-dimetyyli-urea, 2,4-bis-(isopropyyliamino)-6-metyylitio-S-triatsiini, N-(3,4-dikloorifenyyli)-N1,N *-dimetyyliurea, N-(3,4-dikloorifenyyli)-N'-metoksi-N1-metyyliurea ja mononatriummetaaniarsonaatti alla mainittuina käyttömäärinä.

Käsittelytulokset määritettiin jyvittämällä (0 = täydellinen tuho, 10 = ei vaurioita).

Seuraavan taulukon arvot selventävät keksinnönmukaisen aineen hyvää viljelmäkestävyyttä. Sitä vastoin ruiskutettaessa lehdille tunnetut vertailuaineet vaurioittivat viljelykasveja pahoin. Lisäksi keksinnön mukainen yhdiste tehosi erinomaisesti rikkakasveih^p. Sitä vastoin vertailuaineiden torjuntavaikutus moniin tärkeisiin rikka-kas veihin oli riittämätön.

6 59522 •3*o pofipoutqog oo cm η η oo η ο •τ ρτορ^θς 00 1-1 ° ° oho •ds sniO-UBoeuiv °° ° ° ο ο ο σ peopur auTsna"[3 o o cd oo ο- j-ooo •ds υιητφΛίρχ oo cm oo cn ooj-o • ds uoxf^ncft/ oo oo cm oo ooloo *ds PpTg oo CM J· CO CM J o •ds PSUIOdj OO I—I o CM CN LO o •ds pjnq_PQ 00 ^ ^ ^ cm ο o

OO CM CM CM CM O

ρχχτΛπη^ H H h

lO

«N

P443UTPoqaq_ pq/3> H 00 ή ή o h h i

•H

rH

£ ! * I ·Η •π * ’ ιΗ 1

ω Z >* -H

g F λ |

s ? s ? S

n-' /-n | — <n I H CD 2 e *rl

\0O H I « I -H

Q) V'V >> - - +J

Hl K Q 2 S (Ö tn o C q i i (3 •Ha a) ·3 ο-n iom q

5 rö S i 3 ‘4 S

? « * 3 δ £ I 5 δ·ΗΦ ni-iS S ä +j <o g Is t t Id ί q S o g la lb h ·5 "q

* Il -ä i -a I I 9 3 I i :s a I

6 -3S g S d t *3 f § 5 a t ά « > .§ ffo τ B Ή .3 ^ ^ f S £ s * JB 8-1 Ϊ 2 I i β 2 ? 3 f 8 · j Μ <D i E α)ΐ·Η"ΐιοίΐ-ο:Η o Ä Z (3 >Zt3cmC/J2EZZ£ Si OH , > ΛΓ