FI59015B - Desinficering av och avlaegsnande av mikro-organismer fraon musslor skaldjur och fisk - Google Patents

Description

RS^l r , KUULUTUSjULKAISU i; O Q 1 5

jHfif l J ( ' UTLÄGGNINGSSKRIFT ^ ' U ' D

(45) Patent meJäeiat ^ ^ (51) K».ik.3/Int.ci.3 A 23 B 4/14·, A 23 L 3/34 SUOM I — FI N LAN D (21) P»Wnttll»lMmu» — PKmtaMMtning 2530/T1*

(22) H*k*ml*pllvl — AnaBknfngfdag 29.08.7U

* ' (23) Alkupttv·—GiWthatadkf 29.08.7U

(41) Tullut JulkMal — Uhrit offwitllf ^

Patentti- Ja rakistarihallitus N*httvik*lp««on |a kuuL|u1k>>sun pvm. —

Patent* och ragistarstyralaan ' Amakan uttagd och uti.»krift*n pubitcmad 27.02.81 (32)(33)(31) Pyydetty atwolkmn—e«|lrd pclorltet 11,09.73 Sveitsi-Schveiz(CH) 13271/73 (71) Ciba-Geigy AG, CH-U002 Basel, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Luigi Leone, Valencia, Espanja-Spanien(ES), Fulvio Casagrande,

Binningen, Sveitsi-Schweiz(CH) (7U) Oy Jalo Ant-Vuorinen Ab (5U) Simpukoiden, äyriäisten ja kalojen desinfiointi ja mikro-organismien poistaminen niistä - Desinficering av och avlägsnande av mikro-orga-nismer frän musslor, skaldjur och fisk Tämä keksintö koskee polyvinyylipyrrolidoni-perusteisten jodipitoisten eli jodoforisten valmisteiden käyttöä simpukoiden, äyriäisten ja kalojen desinfioimiseksi ja mikro-organismien poistamiseksi niistä.

Yleensä saatetaan simpukat, äyriäiset ja kalat pyynnin jälkeen, viljelyn, käsittelyn ja kuljetuksen aikana suuremmassa tai pienemmässä määrin antimikrobisesti tehokkaille käsittelyille alttiiksi. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena on desinfiointi, mikro-organismien poisto ja/tai säilöntä vast, kestävyyden parantaminen mainittujen merieläinten elintarviketeknisesti moitteettoman laadun aikaansaamiseksi. Merien ja vesien, erityisesti rannikkovesien jatkuvasti lisääntyvä saastuminen, johon liittyy infektiovaara (esim. enterobakteereilla, kuten koliformisil-la itiöillä tai salmonella'11a, vibrio'ilia, kuten Vibrio cholerae'lla tai Vibrio parahaemolyticus'ilia, sekä viruslajeilla) ovat antaneet näille toimenpiteille yhä kasvavan merkityksen 2 5901 5 ja ovat esim. simpukoiden ollessa kysymyksessä edellytys niiden syötäväksi kelpaamiselle ja edelleenkäsittelylle.

Merieläinten desinfioimiseksi ja säilömiseksi/ niiden suojaamiseksi bakteerikasvua vastaan sekä laajemman kontaminaation estämiseksi on tunnettua käsitellä simpukoita, äyriäisiä ja kaloja klooria lohkaisevien aineiden liuoksilla (vrt. A.B.Melvin, "Desinfection", M. Dekker Inc., New York 1970, s. 380-391; G. Borgstrom, "Fish and Food", Academic Press New York-London, 1965, Voi. IV, luku 2:25). Niinpä voidaan esim. merieläimet kuljettaa, varastoida ja käsitellä edelleen klooratun veden tai suolaliuoksen vaikutuksen alaisina. On myös tunnettua käsitellä näitä eläimiä mieluimmin välittömästi pyynnin jälkeen anti-bioottisesti aktiivisten yhdisteiden liuoksilla (vrt. J.D.Syme, "Fish and Fish Inspection", H.K. Lewis Ltd., Lontoo 1966, s. 179-183). Klooria luovuttavia aineita ja antibiootteja on myös jäähdytetty yhdessä jään kanssa, jotka käytetään pyynnin jäähdyttämiseksi. Mikro-organismien poistamiseksi syötävistä T simpukoista, kuten esim. ostereista ja sinisimpukoista pidetään eläimet yleensä yhden vuorokauden ajan elävinä merivedessä, joka etukäteen on tehty mikro-organismivapaaksi klooraamalla.

On myös ehdotettu steriloida vesi, jossa mainittuja nilviäisiä pidetään, otsonilla tai UV-säteilyllä ei-halutun kloorauksen välttämiseksi (vrt. J.D. Syme, "Fish and Fish Inspection", 1966, s. 117-121).

Tämän keksinnön tehtävänä on siis poistaa tehokkaasti lyhyessä ajassa mikro-organismit simpukoista, äyriäisistä ja kaloista, sekä elävässä että kuolleessa olotilassa ja tällöin muuttamatta näiden merieläinten organoleptisiä ominaisuuksia.

Ennestään tunnetuista menetelmistä mikro-organismien poistamiseksi simpukoista, äyriäisistä ja kaloista on erityisesti käsittely klooria luovuttavilla aineilla osoittautunut epäedulliseksi, koska näin käsitellyt merieläimet eivät ole käytännöl-lisesti katsoen koskaan ilman kloorimakua vast, -hajua. Käytettäessä klooria vast, kloorituotteita ei myöskään desinfiointi-vaikutus aina ole tyydyttävä, koska orgaaniset aineet saattavat helposti vaikuttaa epäedullisesti niiden tehoon. Tämän vuoksi yritetään mahdollisuuksien mukaan välttää kloorituottei- 3 59015 d,en käyttöä mikro-organismien poistamiseksi suoraan kaloista, simpukoista ja äyriäisistä. Myös laajaspektristen antibioottisten aineiden käyttö mainittuun tarkoitukseen on arveluttava erityisesti voimakkaasti lisääntyvien resistenttien mikro-organismikantojen johdosta (vrt. G. Borgstrom, "Fish and Food", Academic Press, New York ja Lontoo 1965, Voi. I, s. 504-505). Nämä näkökannat sekä antibioottisten aineiden käyttöä elintarvikkeissa koskevat lainsäädännölliset kiellot ovat estäneet näiden tehoaineiden laajemman käytön.

Erityisiä vaikeuksia on esiintynyt mikro-organismien poistamisessa nilviäisistä aikaisemmin tunnettujen menetelmien mukaan. Edellä mainittu veden desinfiointi, joissa eläimiä on pidettävä elävinä pitempiä aikoja, edellyttää kloorin käytännöllisesti katsoen täydellisen poistamisen jotta ei vaikutettaisi epäedullisesti eläinten fysiologiseen toimintaan. Kun kloorin poisto ei ole täydellinen, ei eläimien sisällä tapahdu mitään puhdistavaa vedenkiertoa. Kloorin poistamiseksi tarvitaan kuitenkin monimutkaisia laitteita ja huomattava odotusaika. Käytettäessä otsonia tai UV-säitelyä veden steriloimiseksi, joissa eläimet pidetään, tarvitaan tähän jopa 3 vuorokauden ajanjaksoja käsiteltävien nilviäisten bakteriologisen laadun parantamiseksi moitteettomalla tavalla. Eläinten erittäin pitkän oloajan johdosta vesialtaissa on laitteiden ja säiliöiden kapasiteetti dimensioitava erittäin suuriksi, josta tietysti seuraa että työskentely on monimutkaista ja epätaloudellista huoltotyön ollessa hankala. Mainittakoon erityisesti että edellä mainitut menetelmät mikro-organismien poistamiseksi elävistä nilviäisistä eivät missään tapauksessa ole suoria antimikrobisia käsittelymenetelmiä, vaan tarkoittavat aina vain eläinten huuhtelemista etukäteen steriloidulla vedellä.

Esillä olevan keksinnön avulla voidaan edellä mainituissa, mikro-organismien poistamiseksi simpukoista, äyriäisistä ja kaloista tarkoitetuissa menetelmissä esiintyvät epäkohdat laajalti poistaa. Keksinnön mukaiset mikro-organismien poisto- vast, desinfioimisaineina ehdotetut jodoforiset koostumukset mahdollistavat suoran, täydellisen ja elintarviketekniseltä sekä toksikologiselta kannalta katsottuna mikro-organismien optimaali- 4 59015 sen poistamisen eläimistä, jolloin myös vaaralliset patogeeniset mikro-organismit, kuten esim- enterobakteerit, vibriot ja virukset voidaan tehdä vaarattomiksi. Keksinnön mukaisesti käytettävien jodoforien käyttö ei mitenkään vaikuta haitallisesti käsiteltyjen merieläinten hajuun tai makuun. Se on myös ekologisesti täysin vaaraton. Teknisesti erittäin edullisiksi ovat osoittautuneet keksinnön mukaisten jodoforien annostaminen, tarvittavien laitteiden yksinkertaisuus, joiden kapasiteettia voidaan käyttää täysin hyödyksi, ja niiden yksinkertainen huolto. Mikro-organismien poistamisessa elävistä simpukoista on erikoisen tärkeätä etteivät keksinnön mukaisesti käytettävät jodoforit aiheuta minkäänlaisia häiriöitä elävien eläinten fysiologisessa toiminnassa. Eläinten normaalit toiminnat, erityisesti hengitysveden kierto, säilyvät ennallaan koko poisto-jakson aikana. Keksinnön mukaisesti ehdotetuilla jodoforeilla voidaan myös käsitellä suoraan sulatettavaksi tarkoitettua syvä jäähdytettyä kalaa ja täten estää mikro-organismien lukumäärän normaalisti erittäin voimakas nousu. Keksinnön mukaisesti käytettäviä jodoforeja voidaan edullisesti lisätä myös pesuvesiin tai suolaliuoksiin kalasäilykkeiden valmistuksen yhteydessä. Keksinnön mukaisesti ehdotettuja jodoforeja voidaan käyttää myös jäähdytystarkoitukseen käytettävän jään lisäaineena kalajalostusteollisuudessa.

Keksinnön mukaisesti käytetään jodofori-koostumusta, joka sisältää jodia kompleksisesti sitoutuneena poly-N-vinyylipyrro-lidoniin simpukoiden, äyriäisten ja kalojen, erityisesti syötävien simpukoiden desinfioimiseksi ja mikro-organismien poistamiseksi niistä. Keksinnön tarkoituksia varten käytetään edullisesti jodofori-koostumusta, joka sisältää jodia, polyvi-nyylipyrrolidonia ja jodidi-ioneja luovuttavaa ainetta. Erityisen edullisiksi ovat osoittautuneet jodofori-koostumukset, jossa polyvinyylipyrrolidonin ja jodin välinen painosuhde on 3:1 - 10:1, jodidin määrä on sellainen, että se vastaa jodidin ja jodin painosuhdetta, joka on vähintään 2:1, ja jonka jakaan-tumiskerroin (D.C.) vesipitoisessa liuoksessa, joka vastaa käytettävissä olevan jodin 1 paino-%:n konsentraatiota, on yli 200, määritettynä seuraavasta yhtälöstä: 5 5901 5 D c _ mg jodia vesifaasissa . ml heptaania_ * * ” mg jodia heptaanissa ml vesipitoista faasia jolloin koostumus jodidi-ioneja luovuttavana aineena sisältää mieluimmin jodivetyhappoa tai jodidia, kuten kaliumjodidia tai natriumjodidia.

Simpukoiden, äyriäisten ja kalojen desinfiointi ja mikro-organismien poistaminen niistä tapahtuu tarkoituksenmukaisesti siten, että eläviä eläimiä käsitellään vesipitoisessa väliaineessa jodofori-koostumuksilla, kuten edellä selitettiin, jolloin ylläpidetään käytettävissä olevan jodin vähintään 0,1 ppm:n, mieluimmin 0,1-12 ppm:n ja erityisesti 0,2-0,5 ppm:n konsentraatio laskettuna vesipitoisen väliaineen painosta. Käsiteltäessä eläviä syötäviä simpukoita on käytettävissä olevan jodin konsentraatio mieluimmin 0,1-5 ppm, mieluimmin 0,ΙΟ, 4 ppm, laskettuna vesipitoisen väliaineen painosta.

Käsittely suoritetaan edullisesti siten, että vesipitoinen väliaine, mahdollisesti kytkemällä väliin puhdistus- ja ilmastuslaitteita, kierrätetään takaisin, jolloin jodofori-koostumusta annostetaan siten, että vesipitoisessa väliaineessa ylläpidetään käytettävissä olevan jodin tarvittava konsentraatio. Voidaan kuitenkin työskennellä myös siten, että vesipitoista väliainetta jatkuvasti lisätään ja poistetaan, jolloin käytettävissä olevan jodin määrä pidetään halutussa arvossa myös annostuslaitteilla.

Keksinnön mukaisia tarkoituksia varten sopivat jodofori-koostumukset ovat tunnettuja tai ne voidaan valmistaa sinänsä tunnetuilla menetelmillä. Tällaisia polyvinyylipyrrolidoniin perustuvia jodoforeja on selitetty esim. CH-patenttijulkaisussa 304 876 sekä US-patenttijulkaisuissa 2 706 701 ja 2 739 922. Erityisen edulliseksi keksinnön tarkoituksia varten on osoittautunut sellaisten jodoforien käyttö, joiden valmistus on esitetty US-patenttijulkaisussa 3 028 300. Tässä patenttijulkaisussa on myös alussa mainittu jakaantumiskerroin (D.C.) selitetty lähemmin.

Keksinnön mukaista käyttöä varten tulevat kysymykseen sekä nestemäiset että myös kiinteät polyvinyylipyrrolidonijodofori-koostumukset, jotka kulloinkin on vastaavasti laimennettava sellaisten vesipitoisten käyttöliuosten valmistamiseksi, joissa 6 5901 5 on säädetty konsentraatio käytettävissä olevaa jodia. Käytetyt vesipitoiset liuokset voivat sisältää tavanomaisia, jodofo-rien kanssa yhteensopivia apu- ja lisäaineita, esim. puskureita, kuten fosfaatteja, liukoisuutta edistäviä aineita, kuten alkoholeja, mieluimmin etanolia tai propanolia, epäorgaanisia happoja, kuten fosforihappoa tai happamia sulfaatteja, tai orgaanisia happoja, kuten sitruunahappoa, viinihappoa, maitohappoa, etikkahappoa, hydroksietikkahappoa, akoniittihappoa, meri-pihkahappoa, sorbiinihappoa. On itsestään selvää etteivät nämä lisäaineet saa olla myrkyllisiä eivätkä saa aiheuttaa epäedullisia fysiologisia vaikutuksia eläviin keksinnön mukaisesti käsiteltäviin eläimiin. Keksinnön mukaisesti käytettävät jodo-forikoostumukset voivat yleensä sisältää 2-12 paino-%, mieluimmin 4-6 paino-% alkoholeja ja 5-30 paino-%, mieluimmin 10-15 paino-% orgaanisia happoja.

Keksinnön mukaiset toimenpiteet sopivat ehdotettujen jodo-fori-koostumusten myrkyttömyyden ansiosta mikro-organismien poistamiseksi sekä kuolleista että elävistä simpukoista, äyriäisistä ja kaloista vast, niiden desinfioimiseksi, ja niitä voidaan käyttää käsittelyn vast, kuljetuksen kaikissa vaiheissa. Keksintö on osoittautunut erityisen edulliseksi mikro-organismien poistamiseksi elävistä simpukoista, kuten sinisimpukoista, ostereista, kampasimpukoista (Pecten), venussimpukoista, sydän-simpukoista, kiduskoteloista (Abalonen). Myös kaikentyyppiset syötävät kalat, vast, niiden liha, kuten sardiinit, makrillit, sillit, tonnikala, kampelat jne. ja äyriäiset, kuten taskuravut, langustit, katkaravut, hummerit, ravut jne. voidaan menestyksellisesti desinfioida vast, poistaa mikro-organismit niistä keksinnön mukaisesti. Merieläinten pitämiseksi kauemmin raikkaina, esim. pyyntialuksilla, kuten myös syväjäähdytetyn kalan su-lattamiseksi voidaan käyttää jäätä lisäämällä siihen edellä mainittuja jodofori-koostumuksia sisältävää jäätä, tai myös edellä mainittuja jodofori-koostumuksia sisältävää vettä.

Käsittelyn keskoaika riippuu eri tekijöistä, esim. ulko-lämpötilasta, ilman mukaanpääsystä ja puhdistettavan tuotteen alkuperäisen mikrobiaalisen tartunnan asteesta. Polyvinyyli-pyrrolidoni-jodoforien erittäin nopean vaikutuksen ansiosta 7 59015 tarvitaan kuitenkin yleensä vain lyhyitä käsittelyaikoja keksinnön mukaisesti käytettävillä liuoksilla. Vastapyydystetyl-le kalalle riittää jo 15 minuutin - 3 tunnin käsittelyaika de-sinfioimisvaikutuksen aikaansaamiseksi ja patogeenisten mikro-organismien hävittämiseksi; varastoidut tuotteet tarvitsevat noin 1-4 tunnin käsittelyajan. Mikro-organismien poistamiseksi elävistä simpukoista tarvitaan noin 3-12 tunnin, mieluimmin 7-10 tunnin käsittelyaika.

Kuvattujen jodoforien käyttöä varten mainittujen merieläinten desinfioimiseksi ja mikro-organismien poistamiseksi niistä ei periaatteessa tarvita mitään erikoislaitteita. Elävillä eläimillä on käsittelyainetta sisältävissä säiliöissä oltava riittävä liikuntavapaus ja ennenkaikkea riittävästi hengitysilmaa, jotka voidaan syöttää tunnetuilla ilmastussysteemeil-lä. Eläville simpukoille on käsittelyliuoksen, jossa eläimet pidetään tilavuuden suhde desinfiointavien vast, mikro-organis-meistä puhdistettavien eläinten painomäärään noin 2:1 - 10:1, mieluimmin 5:1. Suurempia määriä varten on edullista käyttää annostuslaitteita jodofori-koostumuksen säädettyä ja tasaista lisäämistä varten, jolloin vesipitoinen väliaine mahdollisesti kierrätetään takaisin ja kytketään väliin puhdistusvaiheita mekaanisten epäpuhtauksien jatkuvaksi poistamiseksi. Epäedullisten ilmasto-olosuhteiden vallitessa tulisi käsittelynestettä sisältävissä altaissa ylläpitää sellainen lämpötila, jossa toisaalta jodihäviöt haihtumisen vuoksi ovat pienet ja joka toisaalta on lähellä eläville eläimille optimaalista lämpötilaa. 8-24°C:n, mieluimmin 16-21°C:n lämpötilat ovat osoittautuneet edullisiksi.

Esimerkki 1:

Kalasäilykkeiden valmistuksessa huuhdellaan vedellä avoimissa purkeissa olevia sardiinipaloja (Sardina pilchardus) ennen keittoprosessia huuhtelulaitteessa lisätyn suolaliuoksen ylimäärän poistamiseksi. Tällöin tulee huuhteluvesi voimakkaasti likaiseksi ja vastaavasti tartutetuksi mikro-organismeilla.

Edellä selitetynlaiseen huuhtelulaitteeseen, jonka huuh-teluvesitilavuus oli 1,2 m^, lisättiin 1800 ml nestemäistä jodofori-koostumusta, joka on valmistettu sekoittamalla huolellisesti hylyen ajan seuraavat aineosat noin 60°C:ssa: 8 59015 1,9 paino-% alkuainejodia 1,5 HJ:tä (47 %:sta) 4,0 isopropanolia 15.0 polyvinyylipyrrolidonia 15.0 sitruunahappoa vettä ad 100 %.

Kontrollina käytettiin vastaavaa huuhtelulaitetta ilman veden jodoforilisäystä. Huuhtelulämpötila oli molemmissa laitteissa 21°C. Huuhtelulaitetta käytettiin normaalissa työjärjestyksessä yhden tunnin ajan. Tämän jälkeen suoritettiin huuhteluvedelle bakteriologinen analyysi. Kontrollilaitteen huuhteluvesi voi voimakkaasti ja hygieniseltä kannalta katsottuna myös vaarallisesti tartutettu mikro-organismeilla, kun taas jodoforilisäystä sisältävässä laitteessa oli jäljellä vain 0,25 % kontrollien mikro-organismimäärästä, se oli siis käytännöllisesti katsoen täysin puhdistettu. Tällä tavalla käsitellyn kalasäilykkeen organoleptisessä kokeessa ei keittoproses-sin ja steriloinnin jälkeen voitu havaita mitään makueroja verrattuna käsittelemättömiin tuotteisiin.

Esimerkki 2: US-patenttijulkaisun 2 706 701 mukaisen menetelmän mukaisesti valmistettiin seuraavassa esitetyt kiinteät jodofori-koostumukset 1-5 sekoittamalla ja kuumentamalla aineosat 95°C: ssa:

Taulukko 1

Koostumus Lisätty jodi PVP

n:o_g;na_g:na_ 1 50 100 2 37 100 3 30 100 4 22 100 5 19 100 Näistä koostumuksista 1-5 valmistettiin 5 paino-%:siä vesi-liuoksia, joita esimerkissä 1 selitettyä työskentelytapaa vastaavasti lisättiin huuhtelulaitteeseen kulloinkin sellaisina määrinä, että saatiin kulloinkin 3 eri käytettävissä olevan jodin 20, 30 vast. 50 ppm:n konsentraatiota vastaavaa erää huuhteluvedessä.

9 59015

Kaikissa tapauksissa voitiin bakteriologisessa kontrollissa havaita jo 60 minuutin jäljeen mikro-organismien lukumäärän vähentyneen ainakin 98 %:11a huuhteluvedessä verrattuna käsittelemättömään pesuveteen samalla kun valmis säilyketuote oli elintarviketekniseltä laadultaan optimaalinen.

Esimerkki 3;

Vedestä, johon oli lisätty 0,15 paino-% esimerkissä 1 käytettyä jodofori-koostumusta, valmistettiin jäätä ja 10 kg vas-tapyydystettyjä sardiineja (Sardina pilchardus) peitettiin säiliössä edellä mainitulla tavalla valmistettuun jäähän. Kontrollina käytettiin vastaavaa näytettä ilman jodoforilisäystä. Molemmat näytteet pidettiin huoneen lämpötilassa 24 tuntia. Lämpötilat olivat jää-kala-massassa keskimäärin 0,7°C. Poistuva sula vesi tutkittiin tunnin väliajoin bakteriologisesti ja määritettiin mikro-organismien lukumäärä. Jo kahden tunnin kuluttua voitiin jodoforipitoisessa sulassa vedessä mitata arvo, joka oli vain 0,06 % alkuperäisestä mikro-organismiluvusta. Tämä arvo oli pääasiassa muuttumaton sulamisajan, noin 6 ensimmäisen tunnin aikana. Käsittelemättömästä kontrollista tulevan sulan veden mikro-organismiluku kasvoi sitävastoin jatkuvasti ja saavutti 6 tunnin jälkeen arvon, joka elintarviketekniseltä kannalta katsottuna ei enää ollut vaaraton. Todettiin myös että edellä mainitulla tavalla varastoituun kalatuotteeseen ei jodoforisen koostumuksen läsnäolo vaikuttanut epäedullisesti organolepti-sesti eikä ulkonäköön.

Esimerkki 4: US-patenttijulkaisun 3 028 300 esimerkin II mukaan sekoitettiin vaihtelevia määriä hienoksi jauhettua jodia, kuivaa PVP:a ja jauhettua jodidia taulukossa II mainituissa määrissä suljetussa säiliössä 22°C:ssa mekaanisesti keskenään. Noin 24 tuntia kestäneen hämmentämisen jälkeen oli kaikki lisätty alku-ainejodi yhtenäisesti sisällytetty massaan. Titraus osoitti että 90-95 % alkuperäisestä jodipitoisuudesta oli läsnä käytettävissä olevana jodina.

10 5901 5

Taulukko II

Koostumus lisätty jodi lisätty PVP lisätty jodidi n:o_g:na_g:na_g:na_

1 10 30 60 KJ

2 10 50 40 Na J

3 10 70 20 Na J

4 10 60 100 KJ

5 10 50 100 KJ

6 10 100 50 KJ

Edellä annetut kiinteät koostumukset 1-6 liuotettiin veteen niin että saatiin kulloinkin käytettävissä olevan jodin pitoisuudeksi 0,005 paino-%. Tästä jodoforipitoisesta vedestä valmistettiin jäätä, jota esimerkissä 3 selitettyä työskentelytapaa vastaavasti käytettiin tuoreen kalan säilyttämiseksi.

5 tunnin jälkeen oli poistuvan sulan veden mikro-organis-miluku alentunut 98 %:lla alkuperäisestä arvosta eikä kalan maussa tai hajussa voitu havaita minkäänlaisia haittavaikutuksia. Esimerkki 5: 15 kg eläviä sinisimpukoita (Mytilis galloprovincialis), jotka olivat peräisin satamalaitoksesta ja jotka olivat erittäin voimakkaasti tartutettuja uloste-mikro-organismeilla, lisättiin 150 1 merivettä sisältävään altaaseen. Allas oli varustettu annostuslaitteella, jonka avulla meriveteen jatkuvasti lisättiin sellaisia määriä esimerkissä 1 selitettyjä nestemäisiä jo-dofori-koostumuksia, että käytettävissä olevan jodin pitoisuus jatkuvasti pysyi arvossa 0,5 ppm. Tämän lisäksi ilmastettiin vesi suodatuskynttilöiden kautta (noin 150 1 ilmaa tunnissa). Veden lämpötila oli kokeen aikana 18°C. Simpukoiden käsittely kesti 8 tuntia. Sen jälkeen pidettiin elävät simpukat, samalla ilmastaen, mutta ilman enempiä jodoforilisäyksiä, vielä 24 tuntia samassa vedessä. Koko koejakson aikana osoittivat eläimet täyttä elintoimintaa ja niissä jatkui hengitysveden kierto keskeytyksettä. Ei havaittu että eläimiä olisi kuollut.

Taulukossa III mainituin aikavälein poistettiin kulloinkin 10 simpukkaa ja simpukanliha tutkittiin bakteriologisesti käyttäen tavanomaisia laimennussarjoja, ja erityisesti määritettiin 11 5901 5 mikro-organismien kokonaislukumäärä ja kolibakteereiden lukumäärä. Saatiin seuraavat tulokset:

Taulukko III

Koe-eläinten otto Mikro-organismien Kolibakteereiden lu- tuntien jälkeen kokonaismäärä g:ssa kumäärä g:ssa simpu- _simpukanlihaa_kanlihaa_ 1 tunti 1,8 x 103 4 x 101 2 tuntia 1,8 x 10"^ 4 x 10^ 3 tuntia 5,8 x 10^ 1 x 10^ 4 tuntia 3,5 x 10^ 1 x 10^ 5 tuntia 2,2 x 10^ 0 6 tuntia 2,0 x 10^ 0 7 tuntia 3,1 x 10^ 0 8 tuntia 2,6 x 10^ 0 24 tuntia 2,9 c 10^ 0

Simpukoiden koostumus oli 9 tunnin kokonaiskäsittelyajan jälkeen elintarviketeknisesti ja organoleptisesti moitteeton. Esimerkki 6:

Esimerkin 5 työnkentelytapa toistettiin toisella erällä vastapyydettyjä sinisimpukoita sillä erotuksella, että merivedessä, jossa sinisimpukat pidettiin, käytettävissä olevan jodin pitoisuus oli 0,3 ppm.

Saatiin seuraavat tulokset:

Taulukko IV

Koe-eläinten otto Mikro-organismien Kolibakteereiden lu-tuntien jälkeen kokonaismäärä g:ssa kumäärä g:ssa simpu-_simpukanlihaa_kanlihaa_ 1 tunti 2,6 x 10^ 1x10^ 2 tuntia 1,6x10^ 1x10^ 3 tuntia 3,1 x 10^ 0 4 tuntia 2,9x10^ 0 5 tuntia 2,0x10^ 0 6 tuntia 2,0 x 10^ 0 7 tuntia 2,7 x 10^ 0 8 tuntia 2,0 x 10^ 0 12 5901 5

Esimerkki 7:

Toistettiin esimerkin 5 menettelytapa kuitenkin sillä erotuksella, että elävien sinisimpukoiden asemesta käytettiin eläviä ostereita. Tulokset olivat samanlaiset kuin esimerkissä 5.

2-3 tunnin käsittelyn jälkeen eivät osterit (liha) enää olleet tartutetut kolibakteereilla.

Esimerkki 8:

Toistettiin esimerkin 5 menettelytapa (erä A). Vertailuun käytettiin toista samanlaista laitosta (erä B), jota käytettiin ilman jodofori-lisäystä, mutta joka kuitenkin oli varustettu veden kierrätyssysteemillä. Kun sinisimpukat oli lisätty erän B sisältävään altaaseen, liitettiin kierrätyssysteemi otsoni-saattoriin, joka kehitti 100 mg otsonia tunnissa. Otsonilla käsitelty vesi kierrätettiin jatkuvasti takaisin.

Tasaisin aikavälein otettiin kulloinkin 10 eläintä kustakin erästä ja määritettiin simpukanlihan kokonaismikro-organis-milukumäärää ja läsnäolevien kolibakteereiden lukumäärä.

Erän A simpukoissa ei enää 5 tunnin jälkeen ollut mitään kolibakteereita, kun taas erän B simpukat olivat elintervike-tekniseltä kannalta katsoen arveluttavasti tartutettuja kolibakteereilla (mikro-organismien lukumäärä > 10 mikro-organismia g:aa kohti simpukan lihaa).

Esimerkki 9: 1 500 kg eläviä sinisimpukoita (Mytilus galloprovincialis) , jotka olivat peräisin viljelylaitoksesta ja voimakkaasti tartutettuja useinkin ulosteesta peräisin olevilla mikro-organismeilla, lisättiin 25 000 1 merivettä sisältävään altaaseen. Altaan läpi johdettiin jatkuvasti merivettä, jota otettiin suoraan merestä, nopeudella 300 1 minuutissa.

Allas oli varustettu annostuslaitteella, jonka avulla meriveteen annostettiin jatkuvasti sellainen määrä esimerkissä 1 selitettyä nestemäistä jodofori-koostumusta, että käytettävissä olevan jodin pitoisuus merivedessä jatkuvasti oli 0,2 ppm. Veden lämpötila oli kokeen aikana 21°C. Simpukoiden käsittely keski 8 tuntia.

Koko koejakson aikana osoittivat eläimet täyttä elintoimintaa ja hengitysveden kierto jatkui keskeytyksettä. Ei havaittu että eläimiä olisi kuollut. Taulukossa V esitetyin aikavä- 13 5901 5 lein poistettiin kulloinkin 15 simpukkaa ja niiden liha tutkittiin bakteriologisesti käyttäen tavanomaisia laimennussarjoja ja tällöin erityisesti mikro-organismien kokonaislukumäärään ja kolibakteereiden lukumäärään nähden. Saatiin seuraavat tulokset:

Taulukko V

Koe-eläinten otto Mikro-organismien Kolibakteereiden lu- tuntien jälkeen kokonaismäärä g:ssa kumäärä g:ssa simpu- _simpukan lihaa_kanlihaa_ heti (ennen kä- . .

sittelyä) 9,8 x 104 5,0 x 10 2 tuntia 3,0 x 10^ 1,5 x 10^ 6 tuntia 1,0 x 10^ 2,0 x 10^ 8 tuntia 2,2 x 10^ 2,5 x 10^

Alunperin voimakkaasti tartutetuissa simpukoissa voitiin havaita yhteensä 8 tunnin käsittelyn jälkeen mikro-organismien lukumäärän vähentyneen huomattavasti, samalla kun simpukat olivat organoleptisesti moitteettomia.

Esimerkki 10:

Kulloinkin 3 kg syväjäähdytettyjä makrilleja sulatettiin vedessä (alkulämpötila 20°C) lisäämällä esimerkissä 1 selitettyä jodofori-koostumusta. Käsittelemättömille kontrolleille suoritettiin sama käsittely ilman jodofori-lisäystä.

Käytettävissä olevan jodin määrä käyttöliuoksessa oli 12 ppm. Kaloja käsiteltiin 4 tunnin aikana kunnes ne olivat täysin sulaneet.

Kokeen alussa ja lopussa tutkittiin kalojen pinta, ts. kalan nahka, sekä vesi bakteriologisesti. Taulukossa VI on esitetty jodofori-koostumusten mikro-organismeja poistava vaikutus käsittelyveteen sekä kalojen pintaan.

Kaloissa ei käsittelyn jälkeen ollut havaittavissa mitään muutoksia niiden ulkonäössä eikä niiden organoleptisissa tunnusmerkeissä.

Claims (3)

5901 5 14 Taulukko VI Näytteen otto Mikro-orga- Kolibak- Mikro-orga- Kolibak- nismien ko- teerimää- nistien ko- teerimää-konaismäärä rä g:ssa konaismäärä rä ml:ssa g:ssa kalan- kalannah- ml:ssa vettä vettä _nahkaa_kaa_ Ennen käsit- ^ ~ telyä 4,5 x 10'* 2,5 x 10 1 0 Jodofori-li- säyksellä suoritetun käsittelyn jälkeen 1,9 x 10J 8 20 Käsittelemätön kontrolli ko- , 1 keen alussa 5,2 x 10J 4,7 x 10 1 0 Käsittelemätön kontrolli ko- . ~ keen jälkeen 10 x 104 2,6 x 10z 21 4 Käsittelemättömissä kontrolleissa voidaan havaita huomattava kasvu kolibakteereiden lukumäärässä, kun taas vastaava mikro-organismimäärä jodoforilisäyksen kanssa sulatetuissa näytteissä on jyrkästi vähentynyt. Kuten nähdään, ulottuu vaikutus myös veden bakteriologiseen laatuun.

1. Kompleksisesti polyvinyylipyrrolidoniin sitoutunutta jodia sisältävän jodofori-koostumuksen käyttö simpukoiden, äyriäisten ja kalojen desinfioimiseksi ja mikro-organismien poistamiseksi niistä.

2. Jodofori-koostumuksen käyttö patenttivaatimuksen 1 mukaisesti, jolloin koostumus sisältää lisäksi jodidi-ioneja luovuttavaa ainetta.

3. Jodofori-koostumuksen käyttö patenttivaatimuksen 2 mukaisesti, jolloin koostumus sisältää polyvinyylipyrrolidonia ja jodia painosuhteessa 3;1 - 10:1, sellaisen määrän jodidia, joka vastaa jodidin ja jodin välistä painosuhdetta, joka on vähintäin 2:1, ja jonka jakaantumiskerroin (D.C.) vesipitoisessa liuoksessa, joka vastaa käytettävissä olevan jodin 1 paino-%:konsentraatiota, on yli 200, määritettynä seuraavasta yhtälöstä: