FI57201B - Fodermedel foer idisslare innehaollande fettoeverdragen urea - Google Patents

Description

R3F*I [B] (11) KUULUTUS,ULKAISU

JMj l J 1 ' utlAggninossjuiipt 57201 ^ ^ (51) K».ik.*/iBt,a.· A 23 X 1/22 SUOMI—FINLAND CM, Pat*nttH»k«mu* — Pattncarattkitlni 751013 (22) Hkk«ntipiJvi—AmMcnlnprfa| 04.01+.75 (23) Alkupatvl—GlMghMtdm o4.o4.75 (41) Tullut {ulkl—kil — Blhrtt offaMltg 12.10.75

Petmtti- ja raklstarihallitin ............. , .

. . .__. . (44) NlhtivlluJpvMn μkMiL|ulkalMM pvm. —

Patent· och raftitaratyraiean 1 ' Amttta» utk«d och «UkrktM putNcMd 31.03.80 (32)(33)(31) Pyy*·** ««“oik··»*—*«|ird priornot li. 04.74

Ruotsi-Sverige(SE) 7404991-7 (71) Astra-Evos AB, Fack, S-151 20 Södertälje, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Björn Edvard Cederqvist, Södertälje, Stig Gösta Widell, Stockholm,

Ruot si -6 veri ge (SE) (74) Berggren Oy Ab (54) Märehtijöille tarkoitettu rehu, joka sisältää rasvalla päällystettyä ureaa - Fodermedel för idisslare inneh&llande fettöverdragen urea

Esillä oleva keksintö koskee märehtijöille tarkoitettua rehua, joka sisältää rasvalla päällystettyä ureaa.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on aikaansaada sellainen ureapi-toinen rehu, joka sitä eläimille annettaessa aikaansaa ammoniakin pitkäaikaisen vapautumisen karjan pötsissä.

Urea on kaikkein yleisin märehtijöiden rehussa oleva ei-proteiini-typen muoto. Ureaa käytettäisiin myös erittäin todennäköisesti suuremmassa määrässä nykyiseen verrattuna mikäli voitaisiin hallita määrättyjä tärkeitä haittoja nimittäin: a) urean maku ei ole tyydyttävä ja tämä rajoittaa sen sekoittamista ja b) urean helppoliukoisuus pötsissä, josta ovat seurauksena erittäin korkeat ammoniakkipitoisuudet, jotka voivat saavuttaa myrkyllisiä arvoja.

Erilaisia tapoja vaikuttaa erikoisesti ammoniakin erottumiseen pötsissä ja sen tätä seuraavaan absorboitumiseen vereen on kokeiltu tarkoituksella parantaa märehtijöiden urean hyväksikäyttöä,..kuten $7201 1) lisäämällä ureaasi-inhibiittoria, kuten määrättyjä metalleja (Na, K, Co, Ag), barbituurihappoa ja antibiootteja, 2) injektoimalla ureaasia immuniteetin aikaansaamiseksi ureaasin suhteen lisääntyneen antiureaasiaktiivisuuden avulla, ja 3) muodostamalla määrättyjä urea-selluloosa-komplekseja, gelati-noimalla tärkkelys-ureaa ja yhdistämällä ammoniakkia proteiiniin.

Joukko näistä menetelmistä on toiminut teknillis-biologisesti paremmin tai huonommin, mutta mikään niistä ei ole saavuttanut taloudellista merkitystä.

US-patentista 2 560 830 tunnetaan rehuun sekoitetun urean syöttö märehtijöille. Urea voidaan tällöin päällystää rasvoilla, rasvahapoilla, vahoilla, parafiinilla ja vastaavilla korkean sulamispisteen omaavilla aineilla.

DE-patentista 2 154 134 tunnetaan urean päällystäminen rasvalla, ja erityisesti rasvalla, jonka sulamispiste on 35-38°C rasvan määrän ollessa 5-10 f. Rasvalla päällystäminen on tässä tapauksessa tehty urean maun peittämiseksi.

US-patentissa 3 265 629 kuvataan mm. urean kaksoiskapselointia, jossa urea päällystetään mm. stigmasterolilla, styreenimaleiinihappo-kopo-lymeerilla ja karrageenipropyleeniglykoliliuoksen vesisuspensiolla. Kapselointi tapahtuu päällystämällä ureapartikkelit kiinteällä lipidillä ja suspendoimalla päällystetyt partikkelit vesiliuokseen, joka sisältää kapseloivaa ainetta ja indusoidaan faasierotus, jotta saataisiin talteen runsaasti kapseloivaa ainetta sisältävä faasi . Tämän jälkken seuraa kunkin partikkelin kapselointi. Kaksoiskapselointi tulee käytännössä hyvin kalliiksi.

Yllättäen on nyt todettu, että on mahdollista aikaansaada sellainen ureapitoinen rehu, joka poistaa mainitut haitat ja jota voidaan valmistaa suhteellisen halvalla hinnalla esillä olevan keksinnön avulla, ja jolle on luonteenomaista se, että mainittu rehu sisältää ureaa, joka on päällystetty kovetetulla talilla tai kovetetulla merieläin-rasvalla, jolloin näiden rasvojen sp. on 50-70°C, edullisesti 55-65°C, ja rasvamäärä on 15-40 paino-JS rehun painosta laskettuna.

Kovetettu tali on sellainen rasva, jota saadaan teurastetusta karjasta, joka rasva on hydrattu läsnä olevien kaksoissidosten poistamiseksi.

Kovetettu traani on sellaista rasvaa, jota saadaan kaloista.,j,a myös tämä rasva on hydrattua.

7 17201

Keksinnön mukaiseen rehuun sisältyvän rasvan sulamispiste on edulli sesti 55-65°C. Rasvaa ei edullisesti lisätä alle 20 %, eikä yli 40 %.

Rasvasta voidaan poistaa hajuja sen maun lisäämiseksi ja siihen on mahdollisesti myös lisätty sopiva määrä makuaineita.

Keksinnön mukainen preparaatti voidaan luonnollisesti myös valmistaa lisäämällä ureaasi-inhibiittoria, esim. kaprylohydroksiamiinihapon muodossa 0,5-2 % seoksen kokonaispainosta laskettuna.

Rehun painon loppuosan muodostaa urea.

Esillä olevaa keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viittaamalla samalla alla oleviin esimerkkeihin.

Esimerkki 1 7.0 kg rakeistettua ureaa lisättiin pyörivään sekoituslaitteeseen, jonka jälkeen lisättiin 3,0 kg talia, jonka sp. oli 60°C, sulassa muodossa. Sekoittamista jatkettiin 10 min rasvan lisäämisen jälkeen.

Esimerkki 2 6.0 kg rakeistettua ureaa lisättiin pyörivään sekoituslaitteeseen, jonka jälkeen lisättiin 4,0 kg talia, jonka sp. oli noin 55°C, sulassa muodossa. Sekoittamista jatkettiin 10 min rasvan lisäämisen jälkeen.

Esimerkki 3 7,5 kg rakeistettua ureaa lisätiin pyörivään sekoituslaitteeseen, ^ jonka jälkeen lisättiin sulassa muodossa 2,5 kg talia, jonka sp. oli 65°C. Sekoittamista jatkettiin 10 min rasvan lisäämisen jälkeen.

- Täten valmistettu urea-rehu kokeiltiin in vitro hidastetun ammoniakin vapautumisen suhteen.

In vitro kokeet suoritettiin käyttäen pötsistä saatua nestettä, joka oli otettu lypsylehmistä. Pötsinesteestä saatuja näytteitä sekoitettiin hitaasti ja ne analysoitiin ammoniakkipitoisuuden suhteen. Vertailukokeissa tutkittiin ureaa, gelatinoitua tärkkelys/ureaa ja keksinnön mukaista valmistetta, joka sisälsi 38 % kovetettua talia, jonka sp. oli 59°C. Kaikki kokeillut seokset sisälsivät saman urea-määrän. Seuraavat tulokset saatiin 1, 2, 3, 4, 5 ja 6 tunnin kuluttua.

e.·’·.’ . Γ1' 4 »7201

Taulukko 1 -^^Aika mg NH^-N per 100 ml

Valmiste^ 12 3 4 5 6h

Urea 70 96 110 115 115 115 Tärkkelys/urea 65 90 105 HO 110 110

Keksinnön mukainen tuote 26 30 32 34 34 34

Eräässä toisessa kokeessa vertailtiin ureaa, joka oli päällystetty 38 jirlla talia, jonka sp. oli 59°C, sellaisen urean kanssa, joka oli päällystetty 38 %:lla sian ihraa, jonka sp. oli 59°C. Nämä molemmat valmisteet sisälsivät saman ureamäärän. Tämän in vitro-kokeen tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 2.

Taulukko 2 •^^Aika mg NH^-N per 100 ml

Valmiste 12 3 4 5 6h

Keksinnön mukainen tuote 26 30 33 35 35 36

Urea/sian ihra 66 82 95 95 97

Eräässä vertailukokeessa tutkittiin in vivo puhdasta ureaa, gelati-noitua tärkkelys/ureaa ja keksinnön mukaista seosta. Tällöin lypsylehmää, jonka pötsiin oli sovitettu fistula, ruokittiin erilaisilla seoksilla, jolloin annettu ureamäärä on sama kaikissa tapauksissa ja pötsistä otettiin näytteitä ja ne analysoitiin ammoniakkipitoisuu-den suhteen. Saatiin seuraavat tulokset. Keksinnön mukainen seos oli sama kuin edellä mainitussa in vitro-kokeessa. ~

Taulukko 3 —^Aika mg NH^-N per 100 ml pötsinestettä —

Valmiste^ 0,5 1 1,5 2 3 4h

Urea 82 79 67 57 42,5 36 Tärkkelys/urea 72 72,5 62,5 62 40 31,5

Keksinnön mukainen tuote 36 37 38 36 34 28

Kuten edellä olevasta ilmenee, aikaansaa keksinnön mukainen seos erittäin alhaisia ammoniakkipitoisuuksia koko koejakson ajan. Esitetyt arvot ovat kolmen näytteen keskiarvoja.

Sarja in vitro-kokeita suoritettiin sen rasvamäärän määräämiseksi, joka on välttämätön urean pinnalla hyvän hitaan vapautumisvaikutuk- 5 »7201 sen aikaansaamiseksi. Tällöin urea päällystettiin kovetetulla talilla, jonka sp. oli 59°C, käyttäen vastaavasti määriä 5, 7,5, 10, 15 ja 20 paino-?. Koe suoritettiin samalla tavoin kuin edellä kuvatuissa in vitro-kokeissa.

Taulukko 4 •'»s.^Aika mg NH^-N per 100 ml pötsinestettä

Valmiste 12345 6h 5? 54 69 77 86 95 102 7,5 45 59 66 74 79 84 10 44 57 63 69 71 74 15 25 26 28 28 29 30 20 23 26 28 29 30 32

Rasva lisättiin yhdessä erässä sulatetussa muodossa ureaan. Tällöin ilmeni, että rasvamäärä ei edullisesti saa olla pienempi kuin 15 paino-? kokonaispainosta laskettuna tyydyttävän hitaan vapautumisen aikaansaamiseksi. Esitetyt arvot ovat keskiarvoja, jotka on saatu kunkin seoksen viidestä kokeesta.

Toisessa in vitro-koesarjassa määrättiin miten urean päällystystäpä vaikutti hitaaseen vapautumiseen. Tällöin urea päällystettiin 15 paino-?:11a kovetettua talia (sp. 59°C), jolloin päällystys suoritettiin yhdessä vaiheessa, ja tätä verrattiin sellaisen urean kanssa, joka oli päällystetty 15 paino-?:11a kovetettua talia (sp. 59°C), jolloin päällystys oli suoritettu kahdessa vaiheessa käyttäen kummassakin vaiheessa 7,5 paino-? rasvaa ja jäähdytystä näiden vaiheiden välissä. Tulokset, jotka saatiin edellä mainituista in vitro-kokeis-ta, on esitetty seuraavassa taulukossa 3*

Taulukko 5 *^Aika mg NH^-N per 100 ml pötsinestettä

Valmiste 1 2 3 4 5 6h 15 ? 35 50 60 68 75 80 7,5+7,5 ? 24 26 27 28 29 30

Kuten voidaan todeta, aikaansaa kaksivaiheinen päällyste paremman tuloksen kuin yksivaiheinen päällyste. Saadut tulokset käytettäessä 15 paino-? rasvaa yhdessä päällystysvaiheessa eroavat niistä, jotka on saatu taulukossa 4, ja tämä johtuu käytettyjen erilaisten pötsi- i). i ! ' ' 6 17201 nesteiden mikro-organismien aktiivisuudesta.

Eräässä toisessa vertailevassa in vitro-kokeessa päällystettiin urea-rakeita erilaisilla rasvoilla ja näitä tutkittiin samalla tavoin kuin edellä esitetyissä in vitro-kokeissa.

Tällöin tutkittiin sellaista ureaa, joka oli päällystetty alla olevassa taulukossa esitetyllä tavalla.

Tuote Päällyste Sp.

1 15 % kovetettua talia 59°C x) 2 15 % puhdistettua talia 42-47°C x) 3 15 % kovetettua sian ihraa 59°C x) 4 15 % steariinihappoa 59°C x) 5 15 % kovetettua traania (alkoliitti) 59°C x) 6 40 % kovetettua talia 59°C xx) x) Rasva lisättiin rakeistettuun ureaan päällystysastiassa suihkuttamalla suihkupistoolin avulla.

xx) Urearakeet kaadettiin sulatettuun kovetettuun taliin (sp. 59°C) ja saadun seoksen annettiin kovettua yhtenäiseksi kappaleeksi, joka jauhettiin sitten rakeiksi, joiden osasten suuruus oli 1-2 mm.

Saadut tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa 6.

Taulukko 6 v^Aika mg NH^-N per 100 ml pötsinestettä ~

Tuote 0 1 2 4 6h 1 16 23 25 28 31 2 13 82 94 104 95 - 3 16 60 78 89 93 4 13 80 92 103 101 5 13 25 29 37 42 6 13 96 96 89 83

Esimerkki 4 7,4 kg rakeistettua ureaa lisättiin pyörivään sekoittajaan. Sitten lisättiin 2,5 kg sulatettua talia (sp. 59°C) ja 0,1 kg kaprylohydroksaa-mihappoa (CHj(CH2)gC0NH0H). Tämä preparaatti kokeiltiin myös in vitro, jolloin NH^-N-arvo (mg NH^-N per 100 ml) oli 1 tinnin kuluttua 53, 2 tunnin kuluttua 62, 3 tunnin kuluttua 80 ja 4 tunnin kulut- 7 §7201 tua 85. Tätä verrataan puhtaan urean vastaaviin arvoihin, jotka ovat 1 tunti 74, 2 tuntia 97> 3 tuntia 109 ja 4 tuntia 114.

Esimerkki 5 8,5 kg rakeistettua ureaa lisättiin pyörivään astiaan, jonka jälkeen lisättiin 0,75 kg kovetettua talia (sp. 59°C) sulassa muodossa. Pyörittäminen ja sekoittaminen jatkuivat 10 min lisäämisen jälkeen, jolloin rasva oli tullut aivan kovaksi. Sitten lisättiin vielä 0,75 kg kovetettua talia (sp. 59°C) sulassa muodossa pyörivään astiaan, joka sisälsi päällystettyä ureaa. Pyörittämistä jatkettiin vielä 10 min.

Kuten edellä olevasta ilmenee, aikaansaadaan huomattava ammoniakin "" vapautumisen estyminen pötsissä käytettässä keksinnön mukaista valmis tetta, ja tästä syystä ei myrkyllistä ammoniakkimäärää voida koskaan saavuttaa, ja näin ollen nautakarja voi käyttää hyväkseen kaiken ureassa olevan typen.

Rehuun voidaan lisätä makuaineita ns. "rehunektarin" muodossa käyttäen määrää, joka on riittävä parantamaan rehun makuominaisuuksia.

* \ ί i i 8 57201 Föreliggande uppfinning avser fodermedel för nötkreatur innehäl-lande fettöverdragen urea.

Ändamälet med föreliggande uppfinning är att ästadkomma ett fodermedel innehällande urea, vilket fodermedel vid utfodring ger en hämmad frigörelse av ammoniak i vommen hos nötkreatur.

Urea är den vanligast förekommande formen av icke-protein-kväve i fOder till idisslare. Urea skulle ocksä med största sannolikhet an-vändas i större omfattning än vad som är fallet om man kom tillrätta med vissa betydande nackdelar, nämligen: a) smakligheten pä urea är inte tillfredsställande och detta begränsar inblandningen, samt ~ b) ureans lättlöslighet i vommen med ätföljande mycket höga ammo-niakkoncentrationer, vilka kan nä toxiska niväer.

Flera sätt att speciellt päverka frigörelsen av ammoniak i vommen med efterföljande absorption i blodet har provats för att förbättra ureautnyttjandet hos idisslare, säsom 1) tillsats av ureasinhibitorer, säsom vissa metaller (Na, K, Co,

Ag), barbitursyra, och antibiotika, 2) injicering av ureas för att bilda immunitet mot ureas genom ökad antiureasaktivitet samt 3) bildning av vissa urea-cellulosa komplex, gelatinisering av _ stärkelse-urea, inkorporering av ammoniak i protein.

Flera av dessa metoder har fungerat tekniskt-biologiskt i större eller mindre omfattning, men ingen har fätt ekonomisk betydelse.

Genom US-patentet 2 560 830 är det känt att ge idisslare urea i fodret. Urean kan överdragas med fetter, fettsyror, vaxer, paraffin, och liknande ämnen med hög smältpunkt.

Genom DE-patentet 2 151* 131* är det känt att överdraga urea med fett, speciellt fett med smältpunkt 35~38°C och i en mängd av 5-10 %. överdragning av urea enligt denna patentskrift är gjord för att ästadkomma en smakmaskering av urea.

• ' ' r • · λ ’ ! 9 57201 US-patentet 3 265 629 beskriver bl.a. dubbel inkapsling av urea, där urea överdras med bl.a. stigmasterol, styrenmaleinsyra kopolymer och karragen-propylenglykollösning i vatten. Kapslingen sker genom att överdraga partiklarna med ett fast lipidmaterial och suspendera de överdragna partiklarna i en vattenlösning innehillande ett in-kapslande material, samt att inducera en fasseparation för att dstad-komma en fas rik ρδ. inkapslande material. Efter detta följer inkapsling av var partikel. En dubbel inkapsling blir i praktiken mycket kostsam.

Det har nu överraskande visat sig möjligt att dstadkomma ett urea-innehällande fodermedel som undanröjer nämnda nackdelar och som kan framställas till ett relativt lägt pris genom föreliggande uppfinning, som karaktäriseras av att nämnda fodermedel best&r av urea som över-dragits med härdad talg eller härdat marint fett, varvid dessa fetter har en smältpunkt av 50-70°C, fördelaktigt 55-65°C, och fettmängden utgör 15-40 vikt-J? av fodermedlets vikt.

Förhärdad talg, som utvinns ur slaktat nötkreatur har hydrerats för avlägsning av närvarande dubbelbindningar.

Förhärdat tran utvinns ur fisk och även detta fett är hydrerat.

Det fett som ingär i fodermedlet enligt uppfinningen har fördelaktigt en smältpunkt av 55~65°C. Fettet tillsätts fördelaktigt inte i en mängd som understiger 20 %, och inte i över 40 %.

Fettet kan deodoriseras för att öka smakllgheten, samt därtill är eventuellt tillsatt en lämplig mängd smakämnen.

Ett preparat enligt uppfinningen kan naturligtvis framställas även med tillsats av en ureas-inhibitor, t.ex. i form av kaprylhydroxi-aminsyra i 0,5-2 % av blandningens totala vikt.

Resterande vikt av fodermedlet utgöres i övrigt av urea.

Föreliggande uppfinning kommer i det följande att närmare beskrivas med hänvisning tili nedanstäende exempel.

’.«V

10 $7201

Exempel 1 7.0 kg granulerad urea sattes till en roterande blandare, varefter 3.0 kg talg med smältpunkt ca 60°C tillsattes i smält form.Bland- ningen fortsatte 10 minuter efter tillsats av fettet.

Exempel 2 6.0 kg granulerad urea sattes till en roterande blandare varefter 4.0 kg talg med smältpunkt ca 55°C tillsattes i smält form. Bland- ningen fortsatte 10 minuter efter tillsats av fettet.

Exempel 3 ~ 7.5 kg granulerad urea sattes till en roterande blandare, varefter 2.5 kg talg med smältpunkt ca 65°C tillsattes i smält form. Bland- ningen fortsatte 10 minuter efter tillsats av fettet.

De sälunda framställda urea-fodermedlen provades in vitro med av-seende pä hämmad ammoniakfrigörelse.

In vitro-försöken genomfördes med användning av vomvätska frän lakterande kor. Prov uttogs frän vomvätskan som sakta omrördes analyserades med avseende pä ammoniak. I jämförelseförsk provades urea, gelatiniserad stärkelse-urea, samt ett preparat enligt upp-finningen innehällande 38 % härdad talg med smältpunkt 59°C.

Samtliga undersökta preparationer innehöll samma mängd urea. Följande resultat erhölls efter 1, 2, 3, 4, 5 och 6 timmar.

Tabell 1 \Tid mg NH]j-N per 100 ml

Preparat" 1 2 3 4 5 6tim

Urea 70 96 110 115 115 115

Stärkelse/urea 65 90 105 HO 110 110

Produkt enl. uppfinningen 26 30 32 34 34 34 I ett annat försök jämfördes urea dragerad med talg smp. 59°C i en mängd av 38 % med urea dragerad med svinister smp. 59°C i en mängd av 38 %. De tvä preparationerna innehöll samma mängd urea. Resul-taten av denna in vitro-studie framgär av tabell 2 nedan.

I . * 11 57201

Tabell 2

NsTid mg NHjj-N per 100 ml

Preparat 1 2 3 4 5 6 tim

Produkt enl. uppfinningen 26 30 33 35 35 36

Urea/svinister 66 82 95 95 97 -

Vid ett jämförande försök studerades in vivo ren urea, gelatinerad stärkelse/urea och en blandning enligt uppfinningen. Härvid matades en mjölkande ko, i vilkens vomme anpassats en fistula, med de olika blandningarna, varvid den intagna ureamängden alltid var lika stor och ur vommen uttogs prover som analyserades med avseende p& ammoniak. Pöljande resultat erhölls. Blandningen enligt uppfinningen var den-samma som i ovan beskrivna in vitro-försök,

Tabell 3 \^id mg NHjj-N per 100 ml vomvätska

Preparat 0,5 1 1,5 2 3 4 tim

Urea 82 79 67 57 42,5 36

Stärkelse/urea 72 72,5 62,5 62 40 31,5

Produkt enl. uppfinningen 36 37 38 36 34 28

Sdsora ovan framgär, ästadkommer produkten enligt uppfinningen mycket läga ammoniakhalter under hela provperioden. De förevisade värdena är medeltal av tre provvärden.

En serie in vitro-försök utfördes för att bestämma den fettmängd, som erfordras för att ästadkomma en myeket ldngsam frigörelse pä ytan av urean. Härvid överdrogs urea med förhärdad talg, vars smältpunkt var 59°C, och följande mängder användes 5, 7,5» 10, 15 och 20 %. För-söket utfördes pä motsvarande sätt som i de ovan beskrivna in vitro-försöken.

Tabell 4 \^id mg NH^-N per 100 ml vomvätska

Preparat 12345 6 tim 5 % 54 69 77 86 95 102 7,5 45 59 66 74 79 84 10 44 57 63 69 71 74 15 25 26 28 28 29 30 20 23 26 28 29 30 32 r- ;,. ' 12 57201

Pettet tillsattes i en omgäng i smält form pä urean. Härvid framgick att fettmängden inte fir fördelaktigt vara mindre än 15 vikt-$i av den totala vikten för att man skall uppnä en nöjaktig längsam fri-görelse. De förevisade värdena är medeltal av fem försök pä var blandning.

Vid en annan in vitro-försöksserie bestämdes hur överdragnings-sättet av urea inverkar pä en längsam frigörelse. Härvid överdrogs urea med 15 vikt-JK av förhärdad talg (sp. 59°C), varvid överdrag-ningen utfördes i ett steg, och denna produkt jämfördes med sädan urea, som överdragits med 15 vikt-£ av förhärdad talg (sp. 59°C), varvid överdragningen utfördes i tvä steg under användning av 7,5 vikt-ί av fett i vart steg med avkylning mellan stegen. Resulta-ten, som erhölls i ovannämnda in vitro-försök framgär ur tabell 5.

Tabell 5 NTid mg NHjj-N per 100 ml vomvätska

Preparat^ 1 2 3 4 5 6 tim 15 % 35 50 60 68 75 80 7,5+7,5 % 26 27 28 29 30 Härvid kan konstateras, att man nir ett bättre resultat med en tvä-stegsöverdragning än med en enstegsöverdragning. De resultat som er-hällits vid användning av 15 vikt-/£ fett i ett överdragningssteg skiljer sig frän de värden som erhillits i tabell 4, och detta beror p£ mikroorganismernas aktivitet i de olika vomvätskorna,

Vid ett annat jämförande in vitro-försök överdrogs ureagranulat med olika fetter och dessa undersöktes pä samma sätt som i de tidigare in vitro-försöken.

Härvid undersöktes urea, som överdragits med fetter enligt följande tabell.

Produkt Beläggning Sp.

1 15 % förhärdad talg 59°C x) 2 15 % renad talg 42-47°C x) 3 15 % förhärdat svinister 59°C x) 4 15 % stearinsyra 59°C x) 5 15 % förhärdad tran (alkolit) 59°C x) 6 40 % förhärdad talg 59°'C xx) i3 $7201 x) Fettet tillsattes till ureagranulatet i ett beläggningskärl genom att spruta med en sprutpistol.

xx) Ureagranulaten hälldes i smält förhärdad talg (sp. 59°C), och den erhällna blandningen fick stelna till ett enhetligt stycke, vilket sedan maldes till granulat av 1-2 nun storlek.

Resultaten har framställts i tabell 6 nedan.

Tabell 6 \Tid mg NHj-N per 100 ml vomvätska

Produkt^ 0 1 2 4 6 tim 1 16 23 25 28 31 2 13 82 94 104 95 3 16 60 78 89 93 4 13 80 92 103 101 5 13 25 29 37 42 6 13 96 96 89 83

Exempel 4 7.4 kg urea tillsattes i en roterande mixer, Sedan tillsattes 2,5 kg smält talg (sp, 59°C) och 0,1 kg kaprylohydroxamsyra (CH^(CH2)^CONHOH). Detta preparat studerades även in vitro, varvid NH^-N-värdet (mg NHjj-N per 100 ml) efter 1 timme var 53» efter 2 timmar 62, efter 3 timmar 80 och efter 4 timmar 85. Detta kan jämföras med motsvarande yärden för ren urea, vilka var 74 efter 1 timme, 97 efter 2 timmar, 109 efter 3 timmar och 114 efter 4 timmar.

Exempel 5 8.5 kg granulerad urea tillsattes i ett roterande kärl, varefter - 0,75 kg förhärdad talg (sp. 59°C) tillsattes i smält tillständ.

Roteringen och blandningen fortsattes ännu i 10 minuter efter till-satsen, yaryid fettet blev alldeles härt. Därefter tillsattes ännu 0,75 kg förhärdad talg (sp. 59°C) i smält tillständ i det roterande kärlet, som innehöll den Överdragna urean. Roteringen fortgick i ytterligare 10 minuter, Säsom framgär ur det ovannämnda hindras frigörelse av ammoniak avsevärt i vommen genom användning av preparatet enligt uppfinningen, och p.g.a. detta uppnäs aldrig en toxisk ammoniakmängd, och nöt-kreatur kan säledes tillgodogöra sig allt kväve i urean.

Fodermedlet kan ocksä tillföras smakämnen i form av s.k. “fee^d nedtar*' i en tillräcklig mängd för att ytterligare förbättra smakegenskaperna.