FI57097C - Metod foer framstaellning av metanol i roerugnar - Google Patents

Metod foer framstaellning av metanol i roerugnar Download PDF

Info

Publication number
FI57097C
FI57097C FI1179/72A FI117972A FI57097C FI 57097 C FI57097 C FI 57097C FI 1179/72 A FI1179/72 A FI 1179/72A FI 117972 A FI117972 A FI 117972A FI 57097 C FI57097 C FI 57097C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
catalyst
gas
contact
methanol
tubes
Prior art date
Application number
FI1179/72A
Other languages
English (en)
Other versions
FI57097B (fi
Inventor
Wilhelm Herbert
Roland Marcks
Helmut Liebgott
Original Assignee
Metallgesellschaft Ag
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Metallgesellschaft Ag filed Critical Metallgesellschaft Ag
Publication of FI57097B publication Critical patent/FI57097B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI57097C publication Critical patent/FI57097C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07CACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C29/00Preparation of compounds having hydroxy or O-metal groups bound to a carbon atom not belonging to a six-membered aromatic ring
    • C07C29/15Preparation of compounds having hydroxy or O-metal groups bound to a carbon atom not belonging to a six-membered aromatic ring by reduction of oxides of carbon exclusively
    • C07C29/151Preparation of compounds having hydroxy or O-metal groups bound to a carbon atom not belonging to a six-membered aromatic ring by reduction of oxides of carbon exclusively with hydrogen or hydrogen-containing gases
    • C07C29/1512Preparation of compounds having hydroxy or O-metal groups bound to a carbon atom not belonging to a six-membered aromatic ring by reduction of oxides of carbon exclusively with hydrogen or hydrogen-containing gases characterised by reaction conditions
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07CACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C29/00Preparation of compounds having hydroxy or O-metal groups bound to a carbon atom not belonging to a six-membered aromatic ring
    • C07C29/15Preparation of compounds having hydroxy or O-metal groups bound to a carbon atom not belonging to a six-membered aromatic ring by reduction of oxides of carbon exclusively
    • C07C29/151Preparation of compounds having hydroxy or O-metal groups bound to a carbon atom not belonging to a six-membered aromatic ring by reduction of oxides of carbon exclusively with hydrogen or hydrogen-containing gases
    • C07C29/153Preparation of compounds having hydroxy or O-metal groups bound to a carbon atom not belonging to a six-membered aromatic ring by reduction of oxides of carbon exclusively with hydrogen or hydrogen-containing gases characterised by the catalyst used
    • C07C29/154Preparation of compounds having hydroxy or O-metal groups bound to a carbon atom not belonging to a six-membered aromatic ring by reduction of oxides of carbon exclusively with hydrogen or hydrogen-containing gases characterised by the catalyst used containing copper, silver, gold, or compounds thereof
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02PCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P20/00Technologies relating to chemical industry
    • Y02P20/50Improvements relating to the production of bulk chemicals
    • Y02P20/52Improvements relating to the production of bulk chemicals using catalysts, e.g. selective catalysts
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02PCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P20/00Technologies relating to chemical industry
    • Y02P20/50Improvements relating to the production of bulk chemicals
    • Y02P20/584Recycling of catalysts

Landscapes

  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
  • Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
  • Catalysts (AREA)
  • Low-Molecular Organic Synthesis Reactions Using Catalysts (AREA)

Description

ESSF^l [B] (11) KULUTUS,ULKA.SU - « Π Q «
Ma lJ UTLÄGGNINGSSKMFT 5 7 U 3Ρ ί +¾¾ C <45> Fat«nr^'.idPl9t'by ^ T ^ (51) Kv.lk?/lnt.CI.3 σ 0? C 31/04, 29/15 SUOMI—FINLAND (11) p*t*nttlh,k,mut—ρ·*«*·η·βι«ιιΐηι 1179/72 (22) H»k*ml*pUv· — AmBknlnpdag 25-0^-72 (FI) (23) AlkupUvt — GHtigh«ttd«| 25.0U.72 (41) Tullut |ulklMksl — Bllvlt offMClIg 15 · 11 · 72
Patentti- J« rakisterihallltu· (44) Nlfelvtkslpanon |» kuuk|ulktlwn pvm. — n_ fin
Patent- och raglrterstyrelsan Amökan utltgd och uti.>krfft«i pubikand 29.02.00 (32)(33)(31) Pyydetty «tuolktut —Btgftrd prioriut 1^+ .05-71
Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken
Tyskland(DE) P 2123950.9 (71) Metallgesellschaft Aktiengesellschaft, Reuterweg lU, 6 Frankfurt am Main, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Wilhelm Herbert, Frankfurt am Main, Roland Marcks, Frankfurt am Main,
Helmut Liebgott, Bad Homburg, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7^) Oy Kolster Ab (5*0 Menetelmä metanolin valmistamiseksi putkiuunissa - Metod för framställ-ning av metanol i rörugnar
On tunnettua valmistaa metanolia vetyä ja hiilimonoksidia sisältävistä, rikeistä olennaisesti vapaista kaasuista kuparia sisältävien katalyyttien avulla jopa 120 aty ja suuremmilla paineilla ja 200-300°C lämpötiloissa. Kun tämän reaktion annetaan tapahtua kuilureaktorissa, voisivat erittäin suuret reaktiolämmöt nostaa lämpötilaa sadoilla asteilla, mikä aiheuttaisi muodostuneen metanolin hajoamisen takaisin CO + 2 Hg^ksi, joka ei antaisi teknillisesti hyödyllistä tulosta. Tämän vuoksi on kuilureaktori varustettu tähän asti useilla, perätysten kytketyillä kos-ketuskerroksilla ja re akt i ok aas ut on jäähdytetty takaisin kiilloinkin valittuun käyttölämpötilaan eri kerrosten välissä lämmönvaihdon avulla ja/tai lisäämällä siihen kylmää, kiertävää kaasua. Tasapainotilan parantamiseksi ja muutoksen lisäämiseksi erotetaan kiertävä kaasu kokonaan tai osaksi reaktiotuotteista ennen kuin se johdetaan takaisin reaktoriin.
Tässä menetelmässä on se huono puoli, että lämpötila eri kosketuskerroksissa aina nousee uudelleen, mikä tasapainotilan huonontumisen vuoksi vaikuttaa epäedullisesti muutokseen. Tämän vuoksi käytetään suurempia kosketusainemääriä kuin haluttujen isotermien käytössä. Kosketus aineen kestoikä on myös samasta syystä lyhyt lämpötilalle hyvin herkkiä kuparikatalyyttejä käytettäessä. Lopuksi vaikeutuu re-aktiolämmön hyväksikäyttö (esim. höyryn muodostuksen avulla), koska kaasun lämmön siirto hukkalämpökattilaan vaatii suuret kuumen- 2 57097 nuspinnat. Tämän vuoksi luovutaan usein höyrynmuodostuksesta ja reaktiolämpö johdetaan pois jäähdytysveden kautta.
Nämä haitat voidaan välttää isotermi-tyätavan avulla, jossa koko kata-lyyttikerroksessa ylläpidetään mahdollisimman yhdenmukainen lämpötila. Tähän päästään sitenr että katalyytti sijoitetaan hyvin lähellä toisiaan sijaitsevien jäähdytysosien välille, jotka ovat esim. lamellipaketteja, joiden läpi ulottuvat jäähdytysputket kohtisuorasti lamellitasoon nähden, joissa pätkissä kiertää esim. kiehuvaa painevettä, suolasulatetta tai lämmön kantavaa öljyä. La-mellipakettien asemesta voidaan myös käyttää putkireaktoreita, joissa rakeinen kosketusmassa on sijoitettu putkiin ja jäähdytysaine ympäröi itse putkia. Kun metanoli yhdistetään kuparipitoisten katalyyttien kanssa, saavutetaan näillä reaktorityypeillä hyviä tuloksia kuitenkin vain silloin, jos jäähdytysosien välimatka tai putkien läpimitta on pienempi kuin noin 20 mm, mikä vaatii isoja reaktoreita ja hyvin paljon kosketusputkia.
Mikäli nyt (muuten samoissa olosuhteissa) yritetään reaktoreiden hinnan halventamiseksi käyttää jäähdytyspintoja, joiden välimatka on isompi, esim. reaktoreita, joissa putkien läpimitta on $0 tai 100 mm, vaikeutuu reaktioläm-mön poisjohtaminen katalyyttikerroksen keskialueista putken seinämään siinä määrin, että kosketusputken sisällä syntyy liian korkeita lämpötiloja. Seurauksena on huono tuotos ja katalyytin lyhyt kestoikä.
Jos käytetään kosketusrakeita, joiden läpimitta on isompi, esim. yli 12 mm pienenee kosketusmassan ominaisteho huokosdiffuusion vaikutuksen tai rajaker-rosdiffuusion vuoksi. Kun kosketusrakeiden läpimitta on pieni, esim. 2 mm tai pienempi, on liian suuren painehäviön lisäksi seurauksena putken sisältä sen seinämään tapahtuvan lämmönsiirron huomattava vaikeutuminen.
Putkien läpimitan, kosketusrakeiden koon, kaasun tiheyden, kaasukuormituk-sen, kiertävän aineen määrän, putkien pituuden jne. monet vaikutukset, jotka osaksi vastustavat toisiaan, ovat johtaneet siihen, että metanolin synteesiä varten ei ole tähän asti voitu käyttää putkiuunia tavallisesti käytettyjen monikerros-kuilureaktorien asemesta.
Kun kokeiden avulla on tutkittu kuparipitoisten koskettamien avulla tapahtuvan metanohsynteesin tärkeimpiä edellytyksiä, on huomattu, että muista synteeseistä saatuja kokemuksia ei voi käyttää tässä välittömästi hyödyksi.
Näin on huomattu, että kokemuksia, joita on saatu Pischer-Tropschsynteesistä, jossa muutetaan samoin vetyä ja hiilimonoksidia sisältävä kaasuseos samoissa paine- ja lämpöolosuhteissa hiilivetyksi eksotermisesti rautaa tai kobolttia sisältävien katalyyttien avulla, ei voi käyttää hyväksi metanolisysteesissä, joka tapahtuu kuparipitoisten koskettimien avulla.. Metanolsynteesissä ei ole esim. mitään etua siitä, että reaktiolämmön poisjohtamista putkireaktorisna halutaan parantaa ohentamalla reaktiokaasuseosta inertisellä kaasulla. Ki kannata myöskään upottaa katalyytteja inertisiin kannattamiin tai raahdolliser;ti 3 57097 lisätä katalyytin aktiivisten aineosien tiheyttä kaasun suunnassa.
Edelleen on tunnettu menetelmä, jolla valmistetaan metanolia hiilioksidia ja vetyä ja mahdollisesti inerttejä komponenetteja sisältävistä synteesikaasuista sinkkiä ja kromia ja mahdollisesti kuparia sisältävien katalysaattoreiden avulla korotetuissa paineissa ja lämpötiloissa.
Tälle menetelmälle on tunnusomaista, ettei katalysaattorikerroksen lämpötila alita metanolin kriittistä lämpötilaa 2U0°C, mutta että se kuitenkin pidetään 2T0°C:ssa alkavan hiilivedynmuodostuksen alapuolella. (DT-patenttijulkaisu 1 300 917).
Keksinnön mukaisesti on todettu, että metanolisynteesin läpiviemiseksi parhaalla tavalla kuparikoskettimilla putkireaktoreissa on otettava huomioon vain rajoitettu määrä vaikutussuureita, mutta että nämä on määritettävä erityisellä tavalla toisiinsa nähden.
Menetelmästä saadut vaikutussuureet ovat katalyyttikerrokseen tulevan kaa-suseoksen tiheys ^(kg/mJ) ja massavirtauksen tiheys m (kg/m . sek) sekä katalyytin raehalkaisija d (mm). Reaktorin koon osalta ovat vaikutussuureet kerroksen pituus ja katalyyttikerroksen läpimitta, jotka esiintyvät seuraavissa laskuissa putkipi-tuutena L (metreissä) ja putken sisähalkaisijana D (mm). Tämän lisäksi tulevat vielä empiiriset tekijät a^, ag ja a^» joista a.| sisältää painehäviön vaikutukset, ap sisältää katalysaattorin kuormituksen vaikutuksen, ja a^ sisältää katalysaattorin lämpö- ja teho-olosuhteet metallisissa reak-tioputkissa.
On osoittautunut, että ei ole mahdollista päästä teknillisesti käyttökelpoiseen suunnitelmaan putkireaktorin mitoittamiseksi metanolisynteesiä varten, mikäli k.o. vaikutussuureet optimoidaan erikseen. Ne ovat epäsuorasti toisistaan riippuvaisia.
Keksintö käsittää yleisen laskuasetelman putkireaktorin mitoittamiseksi metanolin synteesiä varten hiilimonoksidia ja vetyä sisältävistä synteesikaasuista kupari- ja sinkkipitoisilla katalyyteilla. Tämä laskuasetelma pätee lämpötila-alueella 230-280°C (mitattuna katalyyttiputkia ympäröivässä jäähdytysaineessa tai katalyyttiputkien ulkoseinämällä) ja synteesipainealueella 10-200 aty, mieluiten 20-80 aty. Asetelma käsittää kolme yhtälöä, yhden massavirtauksen tiheyttä m varten, yhden putkipituutta L varten ja yhden katalyyttiputkien sisähalkaisijaa D varten: 57097 u 0,35 0,38 I m a1 . (£) . d
II , M°'KI
Γ , «1 f0·61 ·&) J
III D = d 9.1 * i · (i) 1,6J ^ ^3>/ jolloin empiirisillä tekijöillä on oltava seuraavat arvot: a1 1,U-2,9 &2 0,50-1,50 a3 2»0-U,0 ja katalyytin raehalkaisija d on yli 3, mieluiten 5-12 mm, kuula- tai sylinterimuotoieilla katalyyttirakeilla ja renkaiksi puristetuilla rakeilla 10-20 mm. jolloin renkaiden. *einlmän.t>ekeuus on 3-6 mn.
Tätä laskuas et e1maa voidaan käyttää reaktoreita varten, joissa on vain yksi jäähdytys vaipan ympäröimä katalyyttiputki tai vain muutamia tai useita kata-lyyttiputkia yhteisessä jäähdytysvaipassa. Kun otetaan tarkasti huomioon keksinnön mukaisella laskuasetelmalla saadut edellytykset, saadaan erittäin hyvä ominais-teho katalyytin volyymiin nähden ja katalyytille pitkä kestoikä. Katalyyttipuris-teiden tärypaino voi olla yli 1 kg/litra, mieluiten 1,5~2 kg/litra.
Synteesin läpiviemiseksi voidaan useat reaktorit kytkeä peräkkäin ja varustaa välijäähdytyksellä reaktiotuotteiden erottamiseksi eri vaiheiden välillä. Mieluiten käytetään kaasun kiertokulussa kuitenkin samanlaista välijäähdytystä kuin kuilureaktorimenetelmässä. Keksinnön mukaisessa putkireaktorijärjestelmässä selvitään tällöin uuden kaasun ja kiertokaasun suhteella 1:2-1:6, kun sitä vastoin kuilureaktorissa on tavallisesti käytettävä kiertokulkusuhdetta, joka on 1:10 tai suurempi.
Seuraavissa esimerkeissä kuvattavia kokeita varten käytettiin kuvion 1 periaatekuvannon mukaista laitetta. Synteesikaasu tulee tässä johdon (1) kautta paineen alaisena kaasunkiertoon ja se tulee johdetuksi kompressorin (2) kautta putkireaktorissa (U) olevaan lämmönvaihtimeen (3). Reaktioseos virtaa lämmönvaihtimen (3) ja kondensaattorin (5) yli erottimen (6) läpi, jossa metanoli tulee erotetuksi ja palaa sitten kiertokaasuna takaisin kompressoriin (2). Pieni määrä puhdistuskaasua tulee työnnetyksi pois johdon (7) kautta. Näin saatu metanoli imetään pois johdon (8) kautta. Reaktori (4) sisältää putket (1U), joihin on pantu katalyytti ja joiden ympärillä virtaa ulkopuolella kiehuva painevesi. Syöttövesi tulee sisälle johdon (9) kautta, höyry johdetaan tulistimen (10) kautta turbiiniin (11), joka käyttää kompressoria (2). Osa voidaan ottaa suurpainehöyrynä johdon (13) kautta ja osa johdon (12) kautta turbiinin poistqhöyrynä.
5 57097
Keksintöä valaistaan lähemmin seuraavien esimerkkien avulla.
Esimerkki 1
Reaktoriin, joka sisältää 188 putkea, joiden pituus on 3 m ja sisähalkai-sija 15 mm, sijoitettiin 0,1 m kosketusainetta, jonka raekoko oli 3 mm. Synteesi-
O
kaasun määrä oli 167 Nm /h. Se johdettiin yhdessä kiertävän kaasumäärän kanssa, joka oli 790 NmJ/h, koskettimen yli (m = 3,1 kg/m sek). Uuden kaasun koostumus oli tällöin 2 til.jS C02> 28 til.% CO, 69,9 til.Ji Hg ja 0,1 til.>6 inertistä kaasua. Kaasun paine oli 50 at. ja vesivaipan lämpötila oli 250°C. Erottimesta (6) voitiin joka tunti imeä pois 69 kg metanolia. Kosketusputkien suuri lukumäärä, joka oli tarpeen tätä isotermi-menetelmää varten, ja siten reaktorin aiheuttamat kustannukset, osoittautuvat taloudellisesti kannattamattomiksi.
Tätä laskelmaa vastaavat keksinnön mukaisessa kaavassa empiiriset tekijät. a1 = 0,91 = °>97 ja a3 = 1,76, jotka ovat osaksi vaadittujen alueiden ulkopuolella.
Esimerkki 2
Esimerkkiin 1 verrattuna suurennettiin vain putkien läpimitta 30 mm:ksi kaasukuormitusten (uusi kaasu + kiertokaasu) ollessa olennaisesti samat. Putkien lukumäärä aleni näin kj:ään. Kaikki muut arvot pysyivät muuttumattomina esimerkkiin 1 verrattuna. Kuten esimerkissä 1 saatiin tässäkin n. 70 kg metanolia/h. Kos-ketusteho pieneni kuitenkin voimakkaasti jo muutaman päivän jälkeen, niin että laitteiston käyttö oli lopetettava 4 viikon kuluttua. Koskettimien kunnostuksen yhteydessä huomattiin, että liian korkeat lämpötilat olivat vahingoittaneet kosket-timia, varsinkin putkien ylimmässä kolmanneksessa.
Kun lasketaan keksinnön mukaisen kaavan empiiriset tekijät, saadaan tulokseksi a1 = 0,89 a2 = 0,95 ja a3 = 4,4, a1 on keksinnön mukaisen alueen ulkopuolella.
Esimerkki 3
Keksinnön mukainen reaktori suunniteltiin ja sitä käytettiin seuraavalla tavalla: Tämä reaktori sisälsi 184 putkea, joiden sisäleveys oli 34 mm ja pituus 6 m ja jotka täytettiin katalyytilla, jonka raekoko oli 5 mm. Sama synteesikaasu « 57097 .. · 3 kuin esimerkissä 1 johdettiin kaasukuormituksella 1 700 Nm uutta kaasua kosketus- 3 ·33 aineen nr ja tuntia kohti yhdessä kiertokaasun kanssa, jota oli 8 3*+0 Nm m ja 2 tuntia kohti, reaktorin läpi (m = 5,½ kg/m sek). Paine reaktiotilassa pidettiin jälleen arvossa 50 at. ja vesivaipan lämpötila oli 255°C. Tässä laitteistossa voitiin useiden kuukausien aikana valmistaa jatkuvasti 700 kg/h metanolia. Reaktorin suunnittelu keksinnön mukaisen kaavan mukaan perustui empiiristen tekijöiden seuraaviin arvoihin: a1 = 1,U7 a2 = 1,0 a3 = 2,5.
Esimerkki 1* Käytetty reaktori sisälsi vain yhden teräsputken, jonka sisäleveys oli 100 mm ja pituus 16 m ja joka täytettiin katalyytilla, jonka raekoko oli 12 mm.
Reaktiopaine oli 80 at. ja vesivaipan lämpötila 250°C. 210 Nm^/h uutta kaasua, jolla oli esimerkin 1 mukainen koostumus, johdettiin 6,3-kertaisen kiertokaasu- 2 määrän kanssa koskettimen yli (m 21,1 kg/m sek). Ilman mainittavia häviöitä voitiin 11 kuukauden aikana valmistaa 88 kg/h metanolia.
Tämän reaktorin suunnittelu perustui keksinnön mukaisen kaavan empiiristen tekijöiden seuraaville arvoille: a = 2,8U a2 = 0,76 a3 = 2,80.
Tämän esimerkin mukaisella, yhdellä ainoalla reaktioputkella on siis suurempi teho kuin esimerkin 1 mukaisella reaktorilla, jossa on 188 putkea.

Claims (1)

  1. 57097 Patenttivaatimus: Menetelmä, jolla valmistetaan metanolia vetyä ja hiilimonoksidia sisältävistä synteesikaasuista lämpötiloissa 230-280°C ja paineilla 10-200 aty, mieluiten 20-80 aty, tarkoituksenmukaisesti k0-60 aty, kupari- ja sinkkipitoisten koske-tusmassojen avulla, joissa on enemmän kuin 50 paino-# kuparia, jotka 'kosketus-massat on sijoitettu raemuodossa kosketusputkiin, joiden ympärillä virtaa ulkopuolella jäähdytysaineita, lähinnä kiehuvaa painevettä, tunnettu siitä, että kosketusputkeen tai -putkiin tulevan synteesikaasun tai uuden kaasun ja 2 kiertokaasun seoksen mass »virtauksen tiheys m (kg/m sek) noudattaa yhtälöä 0,35 0,38 m s a^ · if · d a2 kerroksen korkeus L (m) yhtälöä L = .m putken sisäläpimitta D (mm) yhtälöä r / \ °»12 ~] 0,61 . / d_ ) D = d . 9,1 i 1,61 1 \a3 / jolloin f merkitsee kaasun tiheyttä (kg/m^) ja d (mm) katalyytin raehalkaisijaa ja empiiristen tekijöiden on oltava a^ 1,U-2,9* Sg 0,50-1,50 ja a^ 2,0-U,0 ja katalyytin raehalkaisija d on yli 3, mieluiten 5-12 mm, kuula- tai sylinteri-muotoisilla katalyyttirakeilla, ja renkaiksi puristetuilla katalyyttirakeilla d on 10-20 mm ja renkaiden seinämän paksuus 3-6 mm.
FI1179/72A 1971-05-14 1972-04-25 Metod foer framstaellning av metanol i roerugnar FI57097C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
DE2123950A DE2123950C3 (de) 1971-05-14 1971-05-14 Verfahren und Vorrichtung zur Herstellung von Methanol in Röhrenöfen
DE2123950 1971-05-14

Publications (2)

Publication Number Publication Date
FI57097B FI57097B (fi) 1980-02-29
FI57097C true FI57097C (fi) 1980-06-10

Family

ID=5807864

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI1179/72A FI57097C (fi) 1971-05-14 1972-04-25 Metod foer framstaellning av metanol i roerugnar

Country Status (13)

Country Link
JP (1) JPS5622854B1 (fi)
AT (1) AT315812B (fi)
BE (1) BE782411A (fi)
CS (1) CS155114B2 (fi)
DE (1) DE2123950C3 (fi)
ES (2) ES401998A1 (fi)
FI (1) FI57097C (fi)
FR (1) FR2137450B1 (fi)
GB (1) GB1364357A (fi)
IT (1) IT955366B (fi)
NL (1) NL7206004A (fi)
SE (1) SE397341B (fi)
ZA (1) ZA722720B (fi)

Families Citing this family (4)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE3028646A1 (de) * 1980-07-29 1982-03-04 Metallgesellschaft Ag, 6000 Frankfurt Verfahren zur verbesserung der gleichgewichtseinstellung und gleichzeitigen erzeugung von wasserdampf mit hohem druck bei der herstellung von methanol
DE102007024934B4 (de) 2007-05-29 2010-04-29 Man Dwe Gmbh Rohrbündelreaktoren mit Druckflüssigkeitskühlung
WO2012113268A1 (zh) * 2011-02-25 2012-08-30 中国石油化工股份有限公司 生产乙二醇的方法
GB201107072D0 (en) 2011-04-27 2011-06-08 Davy Process Techn Ltd Process

Also Published As

Publication number Publication date
FR2137450B1 (fi) 1973-06-29
GB1364357A (en) 1974-08-21
CS155114B2 (fi) 1974-05-30
IT955366B (it) 1973-09-29
JPS5622854B1 (fi) 1981-05-27
FR2137450A1 (fi) 1972-12-29
FI57097B (fi) 1980-02-29
NL7206004A (fi) 1972-11-16
ES401998A1 (es) 1975-03-16
DE2123950A1 (de) 1972-11-30
DE2123950C3 (de) 1975-06-12
BE782411A (fr) 1972-08-16
ZA722720B (en) 1973-05-30
AT315812B (de) 1974-06-10
ES409957A1 (es) 1975-12-01
SE397341B (sv) 1977-10-31
DE2123950B2 (de) 1974-09-26

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US10775107B2 (en) Nested-flow heat exchangers and chemical reactors
EP1839735B1 (en) A transverse tubular heat exchange reactor and a process for catalytic synthesis therein
JP4323950B2 (ja) 不均質触媒を有する化学変換用フローリアクター
KR870000916B1 (ko) 진한 황산 제조공정으로 부터 열을 회수하는 방법
EP0181313B1 (en) Heat recovery from concentrated sulfuric acid
CN101977677B (zh) 进行高压反应的反应器,启动的方法和进行反应的方法
US11806707B2 (en) Method, tube bundle reactor and reactor system for carrying out catalytic gas phase reactions
US2887365A (en) Catalytic reactor
RU2719441C1 (ru) Реактор для крупномасштабного синтеза этиленгликоля
JPS5892456A (ja) 反応器
CA1166825A (en) Two pass endothermic generator
JP2004083430A (ja) 多管式反応器を用いた気相接触酸化方法
FI57097C (fi) Metod foer framstaellning av metanol i roerugnar
CN103240036A (zh) 一种抗温差应力的换热反应器及其组合装置和应用
EP0142170B1 (en) Ammonia synthesis converter
JP2625443B2 (ja) 固定触媒層反応器
CN106104188B (zh) 热交换器、包括该热交换器的反应器设备以及反应器温度控制的方法
JPS60106527A (ja) 二重管式発熱反応器
JP2015529614A (ja) ホスゲンを製造する装置および方法
EP1291072B1 (en) A gas-solid phase exothermic catalytic reactor with low temperature difference and its process
JP2013518020A (ja) アンモニアプラントの合成ループを近代化する方法
US7038065B2 (en) Process for catalytically producing organic substances by partial oxidation
JP4163021B2 (ja) 多管式熱交換器型反応器を用いた気相接触酸化方法
JPS60225632A (ja) 反応器
US3957449A (en) Synthesis plant