FI52798C

FI52798C - Stabiliserad formaldehydhaltig loesning av foderkonserveringsmedel

Info

Publication number: FI52798C
Application number: FI3643/74A
Authority: FI
Inventors: Heikki Viitanen; Matti Merensalmi; Leena Oinonen
Original assignee: Farmos Oy
Priority date: 1974-12-17
Filing date: 1974-12-17
Publication date: 1981-05-26
Also published as: IE43977L; SU685133A3; AU501393B2; NL7514455A; FI52798B; SE7513815L; DD122327A1; NZ179565A; ATA954675A; GB1518808A; AU8722175A; FR2294638A1; NO142648B; NO754275L; IE43977B1; FI364374A; JPS5185980A; NO142648C; AT345084B; DK146973B

Description

,., KUULUTUJJULKAISU COTQO

4¾¾ t>) <«) uTLAecNiNossKRirT s*'ae (51) Kv.ik.*/int.ci.* A 23 K 3/03 SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus—Patentana&knlng 3643/74 (22) Hakamisplivi—Am6knlnpdi| 17· 12·74 (23) Alkupilvt— Glltlghetsdag 17· 12*74

Patanttl* ja rakittarihallitu· <«l> a·.·, ,8.06.7«

Patent* ech ragiataratyraltan 3,.08.77 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prlorltet (71) Partoee Oy^ PL 425» 20101 Turku I0t Suomi-Finland(SF) (72) Heikki Viitanen, Matti Merensalmi, Leena Oinonen, Suomi-PLnland(SP) (74) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (54) Stabiloitu foimaldehydipitoinen rebuneäilöntäaineliuos - Stabiliaerad fonnaldehydhaltig loaning av foderkonserveringanedel

On tunnettua, että formaliinia yhdistettynä muihin aineisiin voidaan käyttää rehunsäilöntäaineena. Formaliinin säilöntätappioita pienentävä vaikutus ja ravinteiden hyväksikäyttöä parantava vaikutus ovat myöskin todettuja tosiasioita. Ongelmana on ollut liuoksissa olevan formaldehydin polymeroituminen vaikka formaliini usein sisältää esim. metanolia polymeroitumisen estoaineena, sekä leimahdus-pisteen alhaisuus ennen kaikkea liuoksissa, joissa on käytetty epä-— orgaanisia happoja, kuten rikkihappoa, suolahappoa, fosforihappoa.

On tietenkin myös mahdollista, että formaliinia ja happoa sekoitetaan kumpaakin erillisestä käyttöastias-_ ta erikseen säädettävässä suhteessa vasta säilörehun valmistusvaihees sa suoraan rehuun erillisen sekoituslaitteen avulla.

Käytännön olosuhteissa tämä ei ole osoittautunut kuitenkaan käyttökelpoiseksi menetelmäksi lähinnä formaliinin polymeroitumisen ja väkevien happojen käsittelyvaikeuden johdosta. Lisäksi samassa liuoksessa yhdessä käytettyinä formaliini ja happo antavat paremman säilöntätuloksen kuin kumpikin aine erikseen käytettynä.

Nykyisin käytössä olevien formaliinipitoisten säilöntä-aineiden happomäärät ovat olleet yleisesti varsin alhaisia, vain n. 3-5 happo-ekvivalenttia litraa kohti.

Varmemman säilöntätuloksen aikaansaamiseksi olisi tarkoituksen- 2 52798 mukaista, jos happomäärää voitaisiin lisätä, jolloin rehun pH entistä varmemmin laskee. Uusimpien tutkimusten mukaan pH:n suhteellisen voimakas lasku yhdessä formaliinin säilövän vaikutuksen kanssa aikaansaa rehun säilymisen kannalta parhaan mahdollisen tuloksen. Jos käytettävä happo on esimerkiksi rikkihappo, happo-osuuden lisäämisellä on lisäksi se etu, että tuotteen hinta suhteellisesti alenee.

Niinikään nykyisten formaliinipitoisten säilöntäaineiden koostumus on formaliinivoittoinen, esim. suhteessa 1 osa happoa 2 osaa formaliinia (nk. Viher-liuos (Farmos Oy)), joka on kuvattu suomalaisessa patentissa n:o 43 941 ja Sylade (Imperial Chemical Industries), ~ joka on kuvattu suomalaisessa patenttihakemuksessa n:o 3276/72, jonka mukaan formaliinia voi olla jopa 9 tilavuusosaa yhtä hapon tila-vuusosaa kohti. —

Yllättäen olemme nyt todenneet, että formaliinin osuutta voidaan oleellisesti pienentää säilöntäliuoksessa ilman että formaldehydin edullinen vaikutus säilöntään, rehun laadun ja ravinteiden säilymisen kannalta heikkenee.

Toisena yllättävänä seikkana olemme samanaikaisissa laboratoriokokeissa todenneet, että formaliinipitoiset säilöntäliuokset voidaan saada säilymään kirkkaina, jos formaliinin ja hapon suhde on suhteellisen ahtaiden rajojen välillä, mitkä rajat myöskin säilöntäkokeissa ovat osoittautuneet aikaisempia huomattavasti edullisemmiksi.

Keksintömme koskee stabiloituja formaldehydipitoisiä refiuns~äi-löntäaineliuoksia, joissa formaldehydin ohella on orgaanista happoa, mieluimmin 80%:sta muurahaishappoa ja/tai epäorgaanista happoa, mieluimmin 80%:sta rikkihappoa sekä yhtenä sfcabiloimisaineena ureaa, sopivammin noin 10 tilavuus-% noin 17 paino-%:sta urealiuosta, ja keksinnön tunnusmerkki ilmenee oheisesta patenttivaatimuksesta.

Formaliinilla tarkoitamme 36-40 %:sta formaldehydivesiliuosta, joka sisältää metanolia ja johon tavallisesti vielä on lisätty jotain muuta tunnettua formaldehydistabilaattoria.

Riippumatta siitä, mitä stabiloimisaineita alunperin on lisätty formaliiniin, säilöntäaineliuokseen lisätään ureaa n. 1-2 paino-%, mieluimmin veteen liuotettuna ennen sekoitta- 3 mistä. 52798

Stabiloinnilla tarkoitamme että liuos pysyy kirkkaana laajalla lämpötila-alueella (huoneenlämpötila - -20°C), samalla kun leimahdus-piste pysyy tarpeeksi korkeana.

Palavista nesteistä annetun asetuksen n:o 335/54 mukaan katsotaan neste, jonka leimahduspiste on alle 55°C, palaviin nesteisiin kuuluvaksi. Keksinnön mukaisilla stabiloiduilla seoksilla saadaan aikaan paitsi polymeraation estäminen, lisäksi tarpeeksi korkea leimahduspiste.

Yllämainittuun stabilointiprobleemaan on vuosikausia yritetty - löytää yksinkertainen taloudellinen ja käytännöllinen ratkaisu, siinä kuitenkaan onnistumatta. Hakemuksen kohteena olevalla säilöntäliuok-sella on pystytty ratkaisemaan nämä probleemat tavalla, joka ei ole _ itsestään selvä edes asiaan varsin pitkälle perehtyneillekään.

Seuraavat esimerkit ja taulukot valaisevat keksintöä liuoksien stabiloinnin osalta. Prosenttiluvut ilmaisevat painoprosentteja ellei toisin ilmoiteta.

Esimerkki 1:

Sekoitetaan 27,9 tilavuusosaa formaliinia, joka sisältää 37 % formaldehydiä ja 4,8 % metanolia, 10 suojaliuosta, joka sisältää 17 % ureaa ja 83 % vettä, 46,8 80 %:sta rikkihappoa, 10 vettä

Saadaan 100 tilavuusosaa liuosta, jonka leimahduspiste on yli 70°C ja joka säilyy sakkautumatta -20°C:ssa vähintään kuukauden. Esimerkki 2:

Sekoitetaan 31.0 tilavuusosaa formaliinia, leimahduspiste 68°C, joka sisältää 37 ~ % formaldehydiä ja 8,9 % metanolia, 10.1 suojaliuosta, joka sisältää 17 % ureaa ja 83 % vettä, 37,4 80 %:sta rikkihappoa 26.1 vettä

Saadaan 100 tilavuusosaa liuosta, jonka leimahduspiste on 70°C ja joka säilyy sakkautumatta -20°C:ssa vähintään kuukauden.

Esimerkki 3:

Sekoitetaan 31 tilavuusosaa formaliinia, leimahduspiste 68°C, joka sisältää 37 % formaldehydiä, ja 8,9 % metanolia 10 -"- suojaliuosta, joka sisältää 17 % ureaa ja 83 % vettä, 4 52798 42.1 tilavuusosaa 80 %:sta rikkihappoa, 20,9 vettä

Saadaan 100 tilavuusosaa liuosta, jonka leimahduspiste on 70°C ja joka säilyy sakkautumatta -20°C;ssa vähintään kuukauden.

Esimerkki 4:

Sekoitetaan 18,6 tilavuusosaa formaliinia, joka sisältää 37 % formaldehydiä ja 4,5 % metanolia 46.8 80 %:sta rikkihappoa 10 suojaliuosta, joka sisältää 17 % ureaa ja 83 % ^ vettä, 29,5 vettä.

Saadaan 100 tilavuusosaa liuosta, jonka leimahduspiste on yli - 70°C ja joka säilyy sakkautumatta -20°C:ssa vähintään kuukauden.

Koska esimerkeissä käytetään väkevää, 80%:sta rikkihappoa saadun liuoksen tilavuus ei muodostu aineosamäärien summasta.

Esimerkki 5:

Sekoitetaan 31.0 tilavuusosaa formaliinia, joka sisältää 40 % formaldehydiä ja 8,7 % metanolia, 37.8 85 %:sta fosforihappoa 10.0 suojaliuosta 21.2 vettä

Saadun liuoksen leimahduspiste on yli 70°C ja se säilyy -20°C: ssa sakkaantumatta.

s 52798

Cb οι T I I I + + + a; o —

Ai CM CM

rH +

O

CM I I I I + + + > a o

CM

00 CM I I I I I I I

Ή + o

O

CM I I I I + + + > a 0 :cd cm

rH Ιβ Ί CM I I I I I I I

rH <0 X Ή +

•H -H X

PH (0 0

— :tÖ O CO O

»0 β cm I I I I + + +

g I

0 -P > a cu a o cu g cm

(0 r-1 (M I I I I I I I

XI OP H + ' ·Η -·—^

Ai σ\ :t0 O

χ v +j o

-H 00 +J CM I I I I I I I

h a> i (0 > •H -n >0

H dP · (¾ CM

Q) C(0 4-> CM I I I I I I I

a3 H m :tö [" +

+J CO T3 00 P

•H 3 >i :t0 CU CO XI (0 :cö — a; a: cu -n g cj co

O Ai Ό 0 0 O

HAIPrHcOft'-' 3 •H -H CÖ CO Qj -— «·— Ή

O 4-> Ai g CU CO : 0) I «0 > > rH

aic hmä-pco-p &< a AI -h to o 3 h co to co m 30 -n cp Ai ' -H Ai CU H· H* O H- (0 rH rH <#> Ai 0< CU VO H r· H Ai

3 H CU cCP -H . CO a +j — — OP

cO X5 4J ·· r- P 3 Λ O -H

E-ι <0 CO :tö r- H Ό oo X

4J-H :tö 00--44 XI r- VO

codi-P— coioidcu> > li

CO H c0> g >1 CU CU Or a CU

3 :(0 10 U CU -HrHCOAi ^1* O 4->l

Ό CO -H ro H CU -H AH CO M1 Γ- TT CO

Xi H β O O JCCOtHCtO iH rH *H --

(0 CO -H 3 CO 4-* MH — Aw OjCO

— g H H 10 CO CU

-H (0 Ή iH CO 3 g CU Ai CO <0 CO II Ό 10

Ή O g TO O Xl CO X CO

-r-> p O Ai (0 H OOOO tO

C 033 g O- — r- r- r- g II

CU -IptOrH -H CO u Γ- Γ- O -H

CO c 3 CU 3 CU O VO vor^AAAA CU^-.

Ai<D<#>(0>3,Ö4J'— rH + O CU I 44 — 3 CO CO r— β -H Ai 3 >1 <#> -H «· rH o 3 I 4-) I r-'iHOVCOUICOOV β to :cö 3 > = 4-4 OrH - ' ^ ^ -ha; 44 rl 10 I SO CM -H O VOOlDiHVOO -H Ai β rH rH CD EC 4-t m CM CM. rH rH H 10

:0 CO -H -H — (0 CO

rH 3 -P rH g

•pp to p II

:<0 CU rH o β 44 O

CO 0j m rH o C0r-» CP +

H1 ·· dP

O <#> I 00 rH 00 in CM 00 CO rH - ---·»»«.

CM O -H CM t^· (M VO rH VO O

K 00 4-1 m to vr M1 in in co co

O

3 (0 X3 O Ό CU 44 (Τ'

•H

6 52798

O

0

(N

1 + IIII+ + + + + + a: o —

X CM CM

Ή +

O

CM + I I I I + + + + + + > I ~ a o

«N

O' (N I llllll 111 + H +

O

o — ^ CM I IIII++ + + + +

> I

n o

CM

hmi iiiiii iii + rH rH +

»H

•H o U o «0 (CCNIIIIII++ + + + —

:«0 M I

e x > o

•H to Oj CM

G co rsii iiiiii iii+ (O

d + -H

-1-1 H

Ή O o (0---0 β —

e »O CM | I I I I I + + + + + (O

U +j I +J

O +> > O aj Ή (D ft (M g > (Ml IIIIII 111+

d + dP

>H dP ·

0) +) O CO

en :nl o _ «.

W 00 M CM I I I I I I + + + + + ^ (0 3 so > i H +) (0 (d :(0 Qi O (0

M ·Η ,¾ *C1 g CM ·(—I

(1)-¾ -H CM CM I IIIIII I I I I

O X >-l (0 S + KO

X O d (0 d -H

A! -¾ ,¾ 0) -- d O TS

3d V-l ctj i—I o >,

d +> (0 3 +> (0 >CMI IIIIII I+ + + -C

3 3 td (/) 6 Cu I 0) (0 Ή dP ·· Η O Ό EH O 0) dP o d CM ,Η --1+) ·· t" +1 U CM I IIIIII till (0 h tn :(ö -n o o + g

-Ο-ΗΜΟ^ΟΟ+Ι'-'Ι ^ — M

(0 n -P - (0 03 l > > o •P tn d (0 > · (ö tn o n on +i co 3 »0 +· <0 0) a> r-~ r~- 73 tn en o d (/1(00)(0 +- dp -G -HOftO 3 (Qi+> -P A '-p A-- (0 en 3 n Ό r" g d (0 (0 ,3 I 3 ~ — co ' •H (0 d .3 0) (0 >1 O) · > > 0) -¾ (ö d tn griioii oft on :nj o

r-l o ·η X O -H -H X Ή r~ r- :3 O

•o o A! X 0) i(ö >i ((0 r- r- +> o 3 3 Ή 3 i0'B+)n Aw A -— d[-- a) * en p d :hj m e 3 i i tn qj a: a) <#> (ö ,3 tn -H+i' O 0) I -P (0 d O OOOOOO OOOO 0)03 3 enin g a. r- Γ" r- r-~ r" r- r- r- r- r·- -h h X 3 I >1 d 0) u -h n H 03=+) 0)30)0 A ΛΛΑΛΛΛ ΛΛΑΛ 30) :(0 3>l-PGlrÖ-P'-' -H 3 +) -H (0 :*0 -H Ό 3 d d 0} I d -3 :0 tn d d d d tn co o o o o in ^ to in (0(0 +> 3 + oo d O d - - - - - - - - g g

d p *. CM+)^- CO (Ti LO CM CTl LD CM O VO CM O p -H

:(0 0) O to 3 K - <#> CO CM CM CM d d i—I OQ) CO A d 'd* O h hl (0 d · g 3 d LD t£> |— CO O O d CM Cl d in H d d - — - — — - - - -

O d -P <#> ID 00 r-H "<r 1~~ d «3· Γ- O CO VO

fed-^l d d CM CM CM CD CO CD TT Tf TT

0)

O

3 d CM CD TT LD to Γ' 00 at O d d d d 31 7 52798

Taulukoista I ja II voidaan nähdä, että liuokset säilyvät kirkkaina pitemmän ajan hyvin ahtaissa rajoissa, nim. taulukon I mukaan (jossa formaliini sisältää 8,9 % metanolia) formaliini: rikkihappo suhteen ollessa välillä 1:1,2 - 1:1,5 (b, c, d) ja taulukon II mukaan (jossa formaliini sisältää vain 4,8 % metanolia) rajoissa formaliini: rikkihappo 1:1,68 - 1:2,5 (2, 3, 4, 5). Täydentävät kokeet ovat osoittaneet, että formaliinin metanolipi-toisuus vaikuttaa formaliinin ja hapon tilavuuksien suhteeseen siten, että tämä on käänteisesti riippuvainen mainitusta metanoli-_ pitoisuudesta, kuitenkin rajoissa 1:1,2 - 1:2,5, joissa siis liuok set ovat säilyneet kirkkainen kuukauden huoneenlämmöstä - -20°C: seen ja leimahduspiste on ollut 67° - 70°C. Kokemuksemme mukaan liuos, joka säilyy kirkkaana kuukauden, säilyy edelleen muuttumattomana .

Seuraava taulukko III osoittaa muurahaishapon käyttöä happona, jolloin stabilointi on parhaimmillaan hapon ja formaliinin tilavuuksien suhteen ollessa noin 1,25:1, siis päävaatimuksessamme määritellyn alarajan kohdalla.

8 52798 υ 'O — —

Μ + I I I

X (N —' —

X I

in

-U

HO r-» .—.

P CM I I I I

CM ^ + υ o ~

CM I I I I

CM — ^

X

td u X mo X <N till

(ti CM

ω + (0 u

to p O

d rH CM I I I I

fO O CM

λ; c x I

λ: λ u p p > H O u x e coo CM till

id df> CM

-n + m Φ td P :«d

P to P

Η Ή -P * Φ CU Φ :cd

H X CO > P X

H O d Ό Η Λ Ό lip >i φ •H jC & +) in O-Prd m φ to*· η ^ n co Λί C g οοΌ -H h in id tj·

‘H *n i—( Q4 iH

d o Φ * td to »H iH 1—I td g d P td P Ό

td Λ C Φ O X

Eh td Φ P UH (d

•P to J3 · g -H

tn,*! dP-H -h +j r-'cnmm O dp-ΡΦΦιηιοιοιη d cm to P β •h r* * td »h p in :td w n td -P '-td

C ·· td P

:0 :td P to d

rH :td to Ή φ G

P P O C to u 00 (M φ

:<d »h c p O * ^ *. G

co ad H ή td cm o 10 cm σ. -h to rH rH o K rH rH fÖ ή td td Ot x to -n g ft X — O p td td td d o λ to λ; to ip to

OP -H

•m td td td td td p td td Λ P td to * to to td to to :td COOP K ·· o o 10 <N 00 > Φ to to d o c#> · oc Φ d d d O p -*r r- p ^ -ηφ toddg u o h id m m ρβ

X > > K 00 P 10 -H

O td td c td · td

d rH rH -H X P X

H P -rl -H P -H X

H P P P -H P td

to P to x φ CQ

C o P ad O

P p CO CO d PCMfO^J· —«

φ -H P I

CU I I P td I — + 9 52798

Suoritetuissa säilöntäkokeissa on saatu erittäin hyviä tuloksia. Kokeiden tulokset on esitetty seuraavassa Koe 1

Muurahais- Koe- Viher- Painorehu

Koeliuosten koostumus: happo liuos liuos _(80 %) 1_

Formaliini til.% 35 55 H2S04 (80 %) til.% 44

Etikkahappo " - 24 „ Vesi " 21 21

Puristemehun sisältö:

Kuiva-aine (%) 5,69 5,19 5,16 5,72

Valkuainen (%) 1,66 1,35 1,31 1,80 Säilörehun laatu: pH 3,8 4,1 4,2 4,2

Raakavalk. k.a.tssa 22,1 22,4 22,1 20,7

Sulava raakavalk. g/ry 183 192 190 181 Säilöntäaineliuosta on kaikissa kokeissa käytetty 5 1/tonni rehua.

Voidaan siis todeta, että koeliuoksen 1 kohdalla siilosta puristemehun mukana poistui vähemmän kuiva-ainetta ja valkuaista kuin muurahaishapolla säilötystä rehusta ja painorehusta. Sen sijaan vastaavat lukemat ovat jokseenkin samat sekä Viher-liuoksella että koe-liuoksella 1, vaikka koeliuos 1 sisälsi huomattavasti vähemmän formaliinia kuin Viher-liuos.

Seuraavassa kokeessa tutkittiin muodostuneet määrät C02:ta, jonka syntyminen on merkkinä epäpuhtaista käymisistä rehumassassa.

10

Koe 2 52798

Muurahais- Koe- Viherliuos _happo (80 %) liuos 1_ CO2“määrä g/tonni rehua 289 0 37

Koeliuos 1 antoi tässäkin suhteessa muita paremman tuloksen. Painorehusta tuli niin paljon kaasua, ettei sitä kaikkea onnistuttu saamaan talteen.

Koe 3

Koeliuosten koostumus: Muurahais- Koe- Koe- Painorehu ^ happo liuos liuos _(80 %)_2_3_

Formaliini til-% 26 26 H2S04 (80 %) til.-% 31 47 ~

Vesi 43 27

Rehun laatu: pH 4,39 4,17 3,94 4,84

Maitohappo (%) 0,48 1,23 0,95 1,14

Etikkahappo (%) 0,21 0,47 0,29 0,74

Propionihappo (%) 0,09 0,06 0,06 0,10

Liuk. N % kokon. N:stä 50,4 46,2 39,9 57,7

Puristemehun valk.pit.

(%) 1,48 1,36 1,34 1,64

Kaikissa kokeissa käytetty määrä säilöntäainetta on 5 1/tonni rehua.

Edellisissä esimerkeissä käytetty määrä säilöntäaineliuosta tonnia kohti voi tietenkin jonkin verran vaihdella, riippuen rehun laadusta ja muista seikoista. Sopiva määrä on tavallisesti 4-6 1/ - tonni rehua.

Tuloksista voidaan todeta, että haponlisäys vaikuttaa pH:ta alentavasti. Kokeessa käytettiin säilöntäaineliuosta siten, että happoa tuli rehutonnia kohti seuraavasti:

Muurahaishappo 80 ekviv.

Koeliuos 2 44 "

Koeliuos 3 66 "

Hapon lisäystä voimakkaampi on kuitenkin formaliinin ja hapon yhteisvaikutus yllä mainittuja suhteita käytettäessä. Toivottujen happojen muodostuminen on ollut säilöntäaineliuosta käytettäessä 11 52798 voimakkainta käytettäessä formaliini-happosuhdetta 1:1,2 {Koe-liuos 2). Tätäkin voimakkaampi on hapon muodostus ollut painore-hussa, mutta sen pH ei silti ole laskenut halutulle tasolle.

Koe 4

Koe- Viher-

Koeliuosten koostumus: liuos 4 liuos Painorehu

Formaliini til-% 21 55 H2£04 (80%) 47

Etikkahappo 24 _ Koe- Viher- ~ liuos 4 liuos Painorehu

Rehujen laatu: pH 4,2 5,1 5,3 NH4-N (%) 0,024 0,028 0,071

Puhdasvalk. (%) 2,7 2,8 1,5

Sokeri (%) 0,6 1,6 0,2

Maitohappo (%) 3,0 2,1 1,5

Maittavuus: kg/fceurasnauta/pv 26,5 25,2 21,5

Sulavaa raakavalk. g/ry202 211 178

Koeliuos 4 on aikaansaanut voimakkaan maitohappomuodostuksen, joka yhdessä lisätyn hapon kanssa on alentanut pH:ta voimakkaasti. Viher-liuoksen pienempi happomäärä ja suurempi formaliinimäärä ovat hidastaneet maitohappokäymistä. Koeliuoksen 7 pienempi formaliini-määrä on riittänyt suojaamaan rehua valkuaishävikiltä.

Taulukosta IV ilmenee keksinnön mukaisella säilöntäliuoksella valmistetun rehun maittavuus ja sen aiheuttama lisäkasvu verrat-~ tuna muiden rehujen samoihin ominaisuuksiin.

12

Taulukko IV 52798 X )

Paino- Viher- Viher- Propioni- + rehu liuos happo rikkihappo (pat.43941 mukainen) Säilörehun syönti kg/el/pv 18,2 19,7 21,0 18,6

Lisäkasvu kg 69,3 84,6 102,0 83,5 —" — g/pv 598 730 879 720 x)

Viher-happo sisältää:

Rikkihappoa I^SO^ 42,0 % ^

Formaliinia, 40% HCHO 25,0 %

Ureaa (NH2)2CO 1,7 %

Vettä H20 31,3 % Näin on näytetty toteen että säilöntäliuokset täyttävät sekä stabiloinnin että rehunsäilönnän suhteen erittäin korkealle asetetut vaatimukset.