FI130502B - Ovenlukko - Google Patents

Abstract

Keksinnön mukaisen ovenlukon vääntiön (5) voimaa välittävä pintamuoto (12, 12A) ja voimansiirto-osan (6) voimaa välittävä pintamuoto (13, 13A) ovat järjestetty niin, että vääntiön (5) ja voimansiirto-osan (6) kääntyessä painikeakselia (4) käännettäessä vääntiön ja voimansiirto-osan välinen kosketuskohta (10) mainituilla pintamuodoilla (12, 12A, 13, 13A) siirtyy alussa vierien vääntiön (5) ja voimansiirto-osan (6) pintamuodoilla (12, 12A, 13, 13A), kunnes painikeakselin (4) ollessa siirtyneenä lähemmäksi painikeakselin äärikääntöasentoa, kosketuskohta (10) liukuu ainakin toisella mainituista pintamuodoista (12, 12A, 13, 13A).

Description

Ovenlukko

Tekniikan ala

Keksintö liittyy ovenlukkoon, joka on takalukittavissa ja jossa on myös niin sanottu päiväkäyttötoiminto.

Tunnettu tekniikka

On tunnettua, että ovenlukossa on telki, joka on takalukittavissa ulkonevaan — asentoon. Tällöin ovenlukon lukkorungosta ulkona olevaa teljen päätä ei voi työntää lukkorungon sisään. Ovenlukossa on myös monesti mahdollista, että telki on ulkonevassa asennossa ei-lukittuna siten, että sitä ei voi takalukita. Tällainen ei- lukittava ulkoneva telki voi olla hiukan eri sijainnissa/asennossa kuin takalukittu telki.

Teljen = sanotaan tällöin = olevan niin sanotussa = päiväkäytössä tai — päiväkäyttötoiminnassa tai päiväkäyttöasennossa. Ovenlukon rintalevyssä on yleensä pieni siirtokytkin, jota käyttämällä ovenlukko saadaan päiväkäyttöasentoon. Tällöin ovi siis ei mene lukkoon, vaikka se on kiinni.

Lukkorunko käsittää teljen lisäksi myös painikeakselin. Se on lukkorungossa kääntyvä osa/osien kokonaisuus, jossa on tila painikkeen karaa varten. Painikeakseli on yhteydessä vääntiöön, joka on vuorostaan yhteydessä käännettävän voimansiirto- o osaan. Voimansiirto-osa on kääntyvästi yhdistetty lukkorunkoon. Kun painiketta

N käännetään ovenlukon / oven avaamiseksi, painikkeen kara siirtää painikkeeseen

N kohdistuvan voiman vääntiöön, joka kääntyy painikeakselin ja karan kääntyessä ja

D välittää voiman voimansiirto-osaan, joka edelleen siirtää sen telkeen. Telki siirtyy

E 25 — lineaarisesti painikkeelta välitetyn voiman johdosta sisäänpäin lukkorunkoa.

N Vääntiön ja voimansiirto-osan välisiin pintoihin kohdistuu siis ovea avattaessa

N

O verrattain suuri voima, joka kuluttaa vääntiön ja voimansiirto-osan pintoja. Kulumisesta

N

I johtuen voiman välitys vääntiöstä voimansiirto-osaan voi huonontua ja aiheuttaa toimintahäiriöitä.

Keksinnön lyhyt kuvaus

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada ratkaisu, joka vähentää vääntiön ja voimansiirto-osan välistä kulumista. Ratkaisu esitetään itsenäisessä patenttivaatimuksessa. Epäitsenäiset patenttivaatimukset esittävät keksinnön erilaisia — suoritusmuotoja.

Keksinnön mukainen ovenlukko käsittää lukkorungon. Lukkorunko käsittää teljen, painikeakselin, painikeakseliin yhdistetyn vääntiön ja käännettävän voimansiirto-osan.

Voimansiirto-osa on voimansiirtoyhteydessä vääntiöön ja telkeen. Telki on siirrettävissä takalukitusasentoon ulospäin lukkorungosta ja takalukittavissa — takalukitusasentoon. Telki on lisäksi siirrettävissä toiseen ei-lukittavaan ulkonevaan asentoon ulospäin lukkorungosta. Telki on myös järjestetty siirtymään mainituista ulkonevista asennoista lineaarisesti lukkorungon sisään painikeakseliin kohdistuvan vääntömomentin johdosta edellyttäen että takalukitusasennon takalukitus on vapaatilassa.

Vääntiön voimaa välittävä pintamuoto ja voimansiirto-osan voimaa välittävä pintamuoto ovat järjestetty niin, että vääntiön ja voimansiirto-osan kääntyessä painikeakselia käännettäessä vääntiön ja voimansiirto-osan välinen kosketuskohta mainituilla pintamuodoilla siirtyy alussa vierien vääntiön ja voimansiirto-osan pintamuodoilla. Vierivä kosketuskohdan siirtyminen tapahtuu, kunnes painikeakselia on edelleen käännetty lähemmäksi painikeakselin äärikääntöasentoa, jolloin kosketuskohdan 10 vierintä vaihtuu liukumiseksi ainakin toisella mainituista > pintamuodoista12, 12A, 13, 13A.

O Koska vääntiön ja voimansiirto-osan välinen kosketuspinta on järjestetty vierimään

N painikkeen käännön alussa sekä takalukitun oven että päiväkäytössä olevan oven 2 25 — avaamiseksi vääntiön ja voimansiirto-osan välinen kuluminen on pientä. Siirryttäessä = lähemmäksi painikkeen äärikääntöasentoa kosketuskohdan vierintd — vaihtuu a liukumiseksi. Kosketuskohdan liukuminen ainakin toisella mainituista pinnoista on

N myös verrattain vähäistä, sillä siihen siirrytään kosketuskohdan vierinnästä eikä siis

N liikkumattomasta tilasta.

N

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin oheisiin kuvioihin viitaten, missä

Kuvio 1 esittää — esimerkkiä — keksinnön mukaisesta = ovenlukosta takalukossa,

Kuvio 2 esittää — esimerkkiä — keksinnön mukaisesta = ovenlukosta päiväkäyttötoiminnassa,

Kuvio 3 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenlukosta, kun painiketta on käännetty vähän takalukitun teljen siirtämiseksi sisäänpäin lukkorunkoa,

Kuvio 4 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenlukosta, kun painiketta on käännetty vähän päiväkäyttötoiminnassa olevan teljen siirtämiseksi sisäänpäin lukkorunkoa,

Kuvio 5 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenlukosta, kun painiketta on käännetty — vielä lähemmäksi sen äärikääntöasentoa,

Kuvio 6 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenlukosta, kun painiketta on käännetty sen äärikääntöasentoon, ja

Kuvio 7 esittää yksityiskohtaisemmin kuvion 2 piirrettä.

Keksinnön kuvaus

Kuvio 1 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisesta ovenlukosta 1 takalukossa.

N Ovenlukko 1 käsittää lukkorungon 2. Lukkorunko käsittää teljen 3, painikeakselin 4,

N painikeakseliin yhdistetyn vääntiön 5 ja käännettävän voimansiirto-osan 6. 2 25 — Voimansiirto-osa on voimansiirtoyhteydessä vääntiöön 5 ja telkeen 3. Voimansiirto-osa - on vipu tai levy, joka on yhdistetty lukkorunkoon kääntöakselijärjestelyllä 7, jonka

T

- suhteen voimansiirto-osa on käännettävissä. Vääntiö 5 kääntyy, kun painikeakselia = käännetään. Painikkeen kara on yhdistettävissä painikeakseliin 4. Painikkeen kara

S taas yhdistetään painikkeeseen. Painikkeen kääntäminen kääntää siis sen karaa ja

NN 30 — painikeakselia ja näin olen myös vääntiötä 5. Painiketta ja painikkeen karaa ei ole esitetty kuvioissa. Voidaan kuitenkin todeta, että ovenlukon painikeakselia 4 käännetään siihen yhdistettävällä painikkeella.

Telki on = siirrettävissä takalukitusasentoon ulospäin lukkorungosta 2 ja takalukittavissa takalukitusasentoon. Kun telki on takalukittu sitä ei voi työntää —(lukkorungon sisään. Takalukitus ja siinä käytettävät osat ovat sinänsä tunnettuja, eikä niitä varsinaisesti näy kaikkia kuvioissa, sillä ne eivät sinällänsä ole keksinnön piirteitä.

Todettakoon, että kuvioiden esittämä ovenlukko on takalukittava eli siinä on osat takalukitukseen. Kuvioissa näkyy telkeen 3 kiinnitetty tappi 8, joka on voimansiirto- osassa 6 olevassa urassa 9. Kun voimansiirto-osan 6 kääntyminen estetään, niin tappi 8 estää teljen siirtymisen lukkorungon 2 sisään. Voimansiirto-osan kääntämisen estomekanismi (ei näy kuvioissa), voimansiirto-osa 6 ja teljen tappi 8 ovat siis takalukituksessa käytettäviä osia.

Telki on lisäksi siirrettävissä toiseen ei-lukittavaan ulkonevaan asentoon ulospäin lukkorungosta 2. Tämä asento esitetään kuviossa 2. Tätä ei-lukittavaa ulkonevaa asentoa kutsutaan myös teljen päiväkäytöksi, = päiväkäyttötoiminnaksi tai päiväkäyttöasennoksi. Päiväkäytössä telki ei mene takalukkoon.

Telki 3 on myös järjestetty siirtymään mainituista ulkonevista asennoista lineaarisesti lukkorungon sisään painikeakseliin 4 kohdistuvan vääntömomentin johdosta. Tämä tietenkin edellyttää, että takalukitusasennon takalukitus on — vapaatilassa, eli takalukitus on poissa. Normaalisti takalukitus voidaan poistaa avaimella. Avain on yhteydessä ovenlukon avainakseliin 14. Avaimen kääntäminen kääntää yleensä lukkosylinteriä; joka on vääntöraudan välityksellä yhdistetty

N avainakseliin 14, jolloin siis myös avainakseli kääntyy. Avainakselin kääntyminen ohjaa

N esimerkiksi voimansiirto-osan 6 estomekanismia siten, että voimansiirto-osa pääsee 2 25 — kääntymään eli telki 3 ei enää ole takalukittuna ja se pääsee siirtymään lukkorungon - sisään. =

N Kuviot 3 — 5 esittävät eri tilanteita painikeakselin 4 eri asennoissa eli painikkeen eri

N kääntökulmilla. Painikeakselin 4 ja painikkeen äärikääntökulmaa esitetään kuviossa 6,

N eli tällöin telki ja myös sen pää on siirtynyt sisäasentoon, jolloin ovi on avattavissa.

N

Äärikääntökulmassa painiketta ja näin ollen painikeakselia ei voi enää kääntää oven avaamiseksi. Kuviot havainnollistavat keksinnön toimintaa.

Kuvioista voi nähdä, että vääntiön 5 voimaa välittävä pintamuoto 12, 12A ja voimansiirto-osan 6 voimaa välittävä pintamuoto 13, 13A ovat järjestetty niin, että 5 — vääntiön 5 ja voimansiirto-osan 6 kääntyessä painikeakselia 4 käännettäessä vääntiön ja voimansiirto-osan välinen kosketuskohta 10 mainituilla pintamuodoilla 12, 12A, 13, 13A siirtyy.

Kun painikeakselia (ja painiketta) käännetään oven avaamiseksi, niin — alussa kosketuskohta 10 siirtyy vierien vääntiön 5 ja voimansiirto-osan 6 pintamuodoilla 12, 124, 13, 13A, kunnes painikeakselin 4 ollessa käännettynä vielä lähemmäksi painikeakselin äärikääntöasentoa. Painikeakselilla ja näin ollen myös vääntiöllä on siis asento, jossa painikeakselin ollessa siirtyneenä lähemmäksi painikeakselin ääriasentoa kosketuskohdan 10 vierivä siirtyminen vaihtuu liukuvaan siirtymiseen.

Tällöin kosketuskohta liukuu ainakin toisella mainituista pintamuodoista12, 12A, 13, 13A.

Koska vääntiön 5 ja voimansiirto-osan 6 välinen kosketuspinta 10 on järjestetty vierimään painikkeen käännön alussa sekä takalukitun oven että päiväkäytössä olevan oven avaamiseksi vääntiön 5 ja voimansiirto-osan 6 välinen kuluminen on pientä.

Lähempänä painikeakselin / painikkeen äärikääntöasentoa alkava kosketuskohdan — (liukuminen ainakin toisella mainituista pinnoista on myös verrattain vähäistä, sillä siihen siirrytään kosketuskohdan vierinnästä eikä siis liikkumattomasta tilasta. o Kuviossa 3 painikeakselia 4 ja siis myös painiketta on käännetty vähän takalukitun

O teljen 3 siirtämiseksi sisäänpäin lukkorunkoa 2. Kosketuskohta 10 on vierinyt kuvion 1

N esittämästä lähtötilanteesta vääntiön 5 voimaa välittävällä pintamuodolla 12, ja 2 25 — voimansiirto-osan 6 voimaa välittävällä pintamuodolla 13 kuvion 3 esittämään kohtaan.

E Kuvioiden suoritusmuodossa vääntiö 5 käsittää nokan 11, joka käsittää mainitun

N vääntiön 5 voimaa välittävän pintamuodon 12. Nokan muoto voi olla eri kuin kuvioissa 3 esitetty muoto. Se voi olla esimerkiksi leveämpi. Joissakin suoritusmuodoissa nokka

S voi olla enemmänkin osa vääntiön perusmuotoa.

Vääntiön 5 voimaa välittävä pintamuoto käsittää koveran osuuden 12 nokan 11 varren sivulla ja kuperan osuuden 12A nokan päässä. Nokan päätä ja kuperaa osuutta kuvataan myöhemmin tässä tekstissä. Vääntiön 5 voimaa välittävän pintamuodon kovera osuus 12 on vasten voimansiirto-osan 6 voimaa välittävää pintamuotoa, joka — käsittää kuperan osuuden 13. Kuperan osuuden lisäksi voimansiirto-osan 6 voimaa välittävä pintamuoto käsittää koveran osuuden 134, jota tarkastellaan myöhemmin.

Vääntiön kovera osuus 12 ja voimansiirto-osan 6 kupera osuus ovat yhteydessä toisiinsa kosketuskohdassa 10 — kuvion 1 ja kuvion 3 tilanteissa sekä myös näiden kuvioiden tilanteiden välitilanteissa. Toisin sanoen teljen ollessa takalukitusasennossa — voimansiirto-osan 6 voimaa välittävän pintamuodon kupera osuus 13 on vasten vääntiön 5 voimaa välittävän pintamuodon koveraa osuutta 12 kuten kuvion 1 esimerkki esittää. Painikeakselia 4 jonkin verran kääntämällä siirrytään kuvion 3 esittämään — tilanteeseen. Kuvion 3 tilanteessa vääntiö kääntyminen on kosketuskohdan 10 kautta kääntänyt myös voimansiirto-osaa 6, jolloin telkeen 3 — yhdistetty tappi 8 on voimansiirto-osan uran 9 mutkan 9A kohdalla.

Kuvio 2 esittää lähtötilannetta, jossa keksinnön mukainen ovenlukko on päiväkäyttötoiminnassa eli telki 3 on ei-lukittavassa ulkonevassa asennossa, ja painikeakseli 4 (painiketta) on käännetty jo siten, että vääntiö 5 osuu voimansiirto- osaan 6. Yleensä teljen päiväkäyttöasento (kuvio 2) eroaa vähän teljen — takalukitusasennosta (kuvio 1), jossa telki on jonkin verran enemmän ulkona lukkorungosta. On toki myös mahdollista, että teljen päiväkäyttöasento on järjestetty olemaan sama kuin teljen takalukitusasento.

N Teljen ollessa siis toisessa ei-lukittavassa ulkonevassa asennossa (kuvio 2)

N vääntiön 5 voimaa välittävä pintamuodon kupera osuus 12A nokan päässä on vasten 2 25 — voimansiirto-osan 6 voimaa välittävän pintamuodon kuperan osuuden 13 ja koveran - osuuden 13A raja-aluetta 13B. Raja-alue siis käsittää pienen osan kuperasta

E osuudesta 13 ja pienen osan koverasta osuudesta 13A. Riippuen ovenlukon osien ja = asennuksen toleransseista kosketuskohta 10 voi raja-alueen 13B sisällä olla

S tarkemmin määriteltynä kuperalla osuudella 13, koveralla osuudella 13A tai

NN 30 molemmilla. Kuvio 7 esittää tarkemmin raja-aluetta 13B.

Kuvio 4 esittää tilannetta, jossa painikeakselia 4 eli myös painiketta on käännetty vähän päiväkäyttötoiminnassa/asennossa olevan teljen 3 siirtämiseksi sisäänpäin lukkorunkoa 2. Kuvion 4 tilanteessa vääntiön 5 voimaa välittävän pintamuodon kupera osuus 12A nokan 11 päässä ja voimansiirto-osan 6 voimaa välittävän pintamuodon — kovera osuus 13A ovat vasten toisiaan ja muodostavat näin ollen kosketuskohdan 10.

Vääntiön 5 voimaa välittävän pintamuodon kupera osuus 12A nokan päässä ja voimansiirto-osan 6 voimaa välittävän pintamuodon kovera osuus 13A on järjestetty niin, että ne mahdollistat kosketuskohdan vierimisen teljen päiväkäyttöasennosta (kuvio 2) kuvion 4 havainnollistamaan tilanteeseen. Tämä voidaan havaita myös — kuviosta 7.

Kuvion 4 esittämään tilanteeseen päädytään myös silloin, kun lähtötilanteena on teljen 3 takalukitusasento, jota kuvio 1 havainnollistaa. Kun painikeakselin 4, eli siis myös painikkeen, kääntämistä jatketaan, päädytään lopulta painikeakselin äärikääntöasentoon ja siis myös painikkeen äärikääntöasentoon. Kuvio 6 esittää — keksinnön mukaisen ovenlukon tilannetta, jossa painikeakselia (ja painiketta) on käännetty sen äärikääntöasentoon. Tällöin telkeen yhdistetty tappi 8 on voimansiirto- osan 6 uran 9 toisessa päässä, kuten kuvio 6 esittää. Kuvio 5 esittää tilannetta, jossa ovenlukon painikeakselia ja siis myös painiketta on käännetty lähelle sen äärikääntöasentoa.

Riippuen ovenlukon osien ja asennuksen toleransseista vääntiön 5 ja voimansiirto- osan 6 välinen kosketuskohdan siirtyminen vierivästä tavasta liukuvaan tapaan tapahtuu esimerkiksi kuvion 4 tilanteessa tai sen jälkeen, kun painikeakselia on

N käännetty jonkin verran enemmän. Koska vääntiö ja voimansiirto-osa ovat tällöin jo

N kääntyvässä liikkeessä siirtyminen liukuvaan tapaan on verrattain vähän osia kuluttava 2 25 — ratkaisu. Tämä johtuu siitä, että lepokitkaa ei esiinny. 2 Kuvion 6 esittämään äärikääntöasentoon siirtyminen jommastakummasta edellä a mainituista lähtötilanteista tapahtuu siis pääasiassa vierivällä kosketuskohdalla

N vääntiön 5 ja voimansiirto-osan 6 välillä. Siirtymisen loppuvaiheessa on liukuvaa

N kosketuskohdan 10 siirtymistä.

N

Keksinnön mukaisella ratkaisulla vähennetään vääntiön ja voimansiirto-osan kulumista. Lisäksi voimanvälitys osien välillä on tehokasta, sillä voima ohjautuu vääntiöstä 5 tehokkaasti voimansiirto-osan 6 kääntämiseen. Keksinnöllisellä ratkaisulla on saatu eliminoitua/vähennettyä vääntiön voimaa välittävän pintamuodon 12, 12A ja —voimansiirto-osan 6 voimaa välittävän pintamuodon13, 13A välistä tangentiaalista voimaa. Lisäksi keksintö on järjestetty toimimaan kahdesta lähtötilanteesta lähtien päätyen painikeakselin äärikäyttöasentoon (kuvio 6). Lähtötilanteilla tarkoitetaan siis niitä tilanteita, joissa vääntiö 5 on ensikosketuksessa voimansiirto-osaan 6, kun ovea avataan takalukituksesta tai päiväkäytössä.

Keksinnön mukainen ovenlukko voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla, kuten voidaan havaita edellä olevasta kuvauksesta. Esimerkiksi vääntiö ja voimansiirto-osa voivat olla eri näköisiä kuin kuvioissa esitetyt vääntiö ja voimansiirto-osa. Kuvoissa on myös esitetty osia, jotka eivät varsinaisesti liity keksintöön. Keksintö ei siis rajoitu tässä esityksessä esitettyihin esimerkkeihin, vaan se voidaan toteuttaa eri tavoin itsenäisen — patenttivaatimuksen puitteissa.

O

N

O

N

N

<Q 00

N

I a a

N

N

LO

O

N

O

N

Claims (7)

Patenttivaatimukset

1. Ovenlukko (1), joka käsittää lukkorungon (2), joka lukkorunko käsittää teljen (3), painike-akselin (4), painikeakseliin yhdistetyn vääntiön (5) ja käännettävän voimansiirto-osan (6), joka voimansiirto-osa (6) on voimansiirtoyhteydessä vääntiöön (5) ja telkeen (3), ja joka telki (3) on siirrettävissä takalukitusasentoon ulospäin lukkorungosta (2) ja takalukittavissa takalukitusasentoon, ja joka telki (3) on lisäksi siirrettävissä toiseen ei-lukittavaan ulkonevaan asentoon ulospäin lukkorungosta (2), ja joka telki (3) on järjestetty siirtymään mainituista ulkonevista asennoista lineaarisesti lukkorungon (2) sisään painikeakseliin (4) kohdistuvan vääntömomentin johdosta — edellyttäen että takalukitusasennon takalukitus on vapaa-tilassa, tunnettu — siitä, että vaantion (5) voimaa välittävä pintamuoto (12, 12A) ja voimansiirto-osan (6) voimaa välittävä pintamuoto (13, 13A) ovat järjestetty niin, että vääntiön (5) ja voimansiirto-osan (6) kääntyessä painikeakselia (4) käännettäessä vääntiön ja voimansiirto-osan välinen kosketuskohta (10) mainituilla pintamuodoilla (12, 12A, 13, 13A) takalukitusasennossa tai ei-lukittavassa ulkonevassa asennossa siirtyy alussa vierien vääntiön (5) ja voimansiirto-osan (6) pintamuodoilla (12, 12A, 13, 13A), kunnes painikeakselin (4) ollessa siirtyneenä lähemmäksi — painikeakselin äärikääntöasentoa, kosketuskohta (10) liukuu ainakin toisella mainituista pintamuodoista (12, 12A, 13, 134).

2. Vaatimuksen 1 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että vääntiö (5) käsittää nokan (11), joka käsittää vääntiön (5) voimaa välittävän pintamuodon (12, 124).

3. Vaatimuksen 2 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että vääntiön (5) voimaa N välittävä pintamuoto käsittää koveran osuuden (12) nokan (11) varren sivulla ja = kuperan osuuden (12A) nokan päässä. a 25

4. Vaatimuksen 3 mukainen ovenlukko tunnettu siitä, että voimansiirto-osan (6) I voimaa välittävä pintamuoto käsittää kuperan osuuden (13) ja koveran osuuden (13A). a

N

5. Vaatimuksen 4 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että teljen ollessa 3 takalukitusasennossa voimansiirto-osan (6) voimaa välittävän pintamuodon kupera O osuus (13) on vasten vääntiön (5) voimaa välittävän pintamuodon koveraa osuutta (12) nokan (11) varren sivulla.

6. Vaatimuksen 4 tai 5 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että teljen ollessa toisessa ei-lukittavassa ulkonevassa asennossa vääntiön (5) voimaa välittävän pintamuodon kupera osuus (12A) nokan päässä on vasten voimansiirto-osan (6) voimaa välittävän pintamuodon kuperan osuuden (13) ja koveran osuuden (134) raja- — aluetta (13B).

7. Vaatimuksen 6 mukainen ovenlukko, tunnettu siitä, että vääntiön (5) voimaa välittävän pintamuodon kupera osuus (12A) nokan päässä ja voimansiirto-osan (6) voimaa välittävän pintamuodon kovera osuus (13A) on järjestetty niin, että ne mahdollistavat kosketuskohdan (10) vierimisen. N O N > N I a a N N LO O N O N