FI126771B - Lukkorunko - Google Patents

Description

Lukkorunko Tekniikan ala

Keksinnön kohteena on lukkorunko, jossa on sähkömoottori ohjaamaan lukkorun-gon sisällä voimanvälitystä lukkorunkoon yhdistettävästä painikkeesta ns. vääntiön kautta teljen lukitusosille.

Tekniikan taso

Yleinen lukkorungon toimintajärjestely on, että ovi on ulkopuolelta aina avattavissa avaintoimisella lukkomekanismilla ja sisäpuolelta painikkeella, vääntönupilla tai vastaavalla. Lisäksi lukkorunko voi olla ulkopuolelta avattavissa sähköisesti, missä tapauksessa sähkömoottori ohjaa muodostamaan voimansiirtoyhteyden, jolloin ulkopuolen painikkeen kääntäminen vapauttaa lukkorungon teljen lukitusosat, joka mahdollistaa teljen siirtymisen lukkorungon sisäänpäin. Eräässä toisessa lukkorunkotyypissä painikkeen kääntäminen vetää teljen lukkorungon sisään. On myös muita lukkorungon toimintajärjestelyjä. On mahdollista, että lukkorunko on ulkopuolelta avattavissa pelkästään sähköisesti tai lukkorunko avataan molemmilta puolilta sähköisesti.

Painiketoiminnon ohjaaminen ovenlukossa sähkömoottorin avulla voidaan sovelluskohteesta riippuen aikaansaada eri tavoin. Järjestely voi esimerkiksi olla sellainen, että kun virta on kytketty sähkömoottoriin, sen akselin pyöriminen ensimmäiseen suuntaan mahdollistaa oven avaamisen painiketta käyttämällä, jolloin voimansiirto painikkeesta lukon teljen lukitusosiin on siis kytkettynä. Vaihtoehtoisesti ratkaisu voi olla käänteinen siten, että järjestely sallii oven avaamisen painiketta käyttämällä silloin, kun sähkömoottoria pyöritetään toiseen suuntaan eli ensimmäiseen suuntaan nähden päinvastaiseen pyörimissuuntaan. Sähkömoottorin pyörimissuunnan valinta riippuu lukkorungon sovellusmuodosta.

Lukkorungossa on tavallisesti painikkeen karan akselin kohdalle sijoitettu pai-nonokka ja vääntiöt painonokan molemmilla puolilla. Vääntiö on yhteydessä painikkeen karaan, joka on yhdistetty lukkorunkoon kyseisen vääntiön puolelta. Lukkorungon vastakkaisella puolella oleva vääntiö on vastaavasti yhdistettävissä vastakkaisella puolella olevaan painikkeen karaan. Vääntiö voidaan yhdistää voimanvälitysyhtey- teen painonokan kanssa säpillä, jolloin painikkeen kara on vääntiön ja säpin kautta voimanvälitysyhteydessä painonokkaan. Painonokka on puolestaan yhteydessä luk-korungon teljen lukitusosiin. Sähkömoottori ohjaa säpin muodostamaan voimanväli-tysyhteys tai poistamaan voimanvälitysyhteys. Sähkömoottorin ohjauksella aikaansaatu voimansiirtoyhteys mahdollistaa teljen siirtymisen lukkorungon sisäänpäin. Kun teljen lukitusosat ovat lukitusasennossa, telki ei pääse siirtymään lukkorungon sisään. Telki pääsee siirtymään lukkorungon sisään vasta kun lukitusosat siirretään pois lukitusasennosta.

Mikäli painiketta käännetään, vaikka voimanvälitysyhteyttä ei ole aikaansaatu, painike kääntyy, mutta painonokka ja näin ollen telki eivät liiku. Telki ei siis pääse siirtymään kohti lukkorunkoa. Jos painike on painettuna samalla kun sähkömoottori ohjaa säppiä muodostamaan voimanvälitysyhteyden, voimanvälitystä ei muodostu. Tällaisen tilanteen varalle sähkömoottorijärjestelyn yhteydessä voi olla jousisto. Mikäli painikkeen painaminen lopetetaan tällaisessa tilanteessa, jousisto ohjaa säpin haluttuun voimanvälitysyhteyteen, vaikka sähkömoottorin ohjaus olisi jo päättynyt.

Eräs tunnettu markkinoilla oleva sähkömoottorijärjestely käsittää sähkömoottorin lisäksi asennuskehikon, joka on kiinnitetty lukkorunkoon ja johon sähkömoottori on asetettu. Sähkömoottorin akselille on kiinnitetty matoruuvi. Järjestely käsittää lisäksi kierteistetyn vastaosan ja männän. Kierteistetty vastaosa on vasten matoruuvia ja liikuteltavissa sähkömoottorilla sähkömoottorin akselin suuntaisesti. Kierteistetty vastaosa on yhteydessä mäntään, jota näin ollen voidaan liikuttaa sähkömoottorista ulospäin tai kohti sähkömoottoria. Sähkömoottorijärjestelyssä on myös edellä mainittu jousisto, joka koostuu kahdesta jousesta. Ensimmäinen jousi on järjestetty työntämään mäntää ulospäin ja toinen jousi on järjestetty työntämään mäntää sisäänpäin eli kohti sähkömoottoria. Mäntä on yhteydessä yllämainittuun säppiin esimerkiksi vivun, vipujen tai levyn välityksellä. US 2004061339 esittää erästä toista tunnettua ratkaisua, jossa käytetään solenoidia. Solenoidin liike välitetään sen ulkopuolisella vipu-varsistolla halutulla tavalla säppiin, joka on yhdistetty painonokkaan.

Kahdella jousella saadaan aikaan toiminta, joka varmistaa säpin siirtymisen voi-manvälitysyhteyteen ja pois voimanvälitysyhteydestä. Jouset on asetettu sähkömoottorin akselin ympärille siten, että matoruuvi on jousien välissä. Jousien asentaminen vaatii tarkkuutta, sillä jouset ovat verrattain pieniä. Lisäksi on hankalaa saavuttaa jousten välinen tasopaino, jolloin jousten voimat olisivat mahdollisimman yhtäläiset.

Keksinnön lyhyt kuvaus

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada lukkorungon sähkömoottorijärjestelyn parempi asennettavuus, jolloin myös lukkorungon valmistuskustannuksia saadaan pienennettyä.

Keksintö perustuu oivallukseen, että voidaan käyttää vain yhtä jousta, joka korvaa tunnetun kahden jousen käytön. Keksinnön rakenne on sellainen, että yhden jousen käyttäminen on mahdollista siten, että se työntää mäntää ulospäin tai sisäänpäin.

Keksinnön mukainen lukkorunko käsittää teljen, painikkeen kara-akselin ja sen yhteyteen asetetun vääntiön ja painonokan. Lukkorunko käsittää lisäksi sähkömoottorin, joka on järjestetty ohjaamaan voimansiirtoyhteyden muodostumista ja poistamista vääntiön ja painonokan välillä voiman välittämiseksi tai voiman välityksen estämiseksi painikkeen kara-akselilta teljen lukitusosiin.

Lukkorungossa on siihen kiinnitetty asennuskehikko, johon sähkömoottori on asetettu. Sähkömoottorissa on akseli, johon on kiinnitetty matoruuvi. Lukkorunko käsittää lisäksi kierteistetyn vastaosan ja männän. Kierteistetty vastaosa on vasten matoruu-via ja liikuteltavissa sähkömoottorilla sähkömoottorin akselin suuntaisesti, ja mäntä on yhteydessä vastaosaan.

Vastaosassa on vähintään kaksi siivekettä poispäin sähkömoottorista, joiden siivekkeiden molemmissa päissä on vastaosan siivekeulokkeet poispäin sähkömoottorin akselista. Männässä on vähintään kaksi männän siivekettä kohti sähkömoottoria, joiden männän siivekkeiden molemmissa päissä on männän siivekkeiden ulokkeet poispäin sähkömoottorin akselista. Vastaosan siivekkeet ja männän siivekkeet ovat limittäin ja niiden ympärillä on jousi, joka on lisäksi vastaosan siivekeulokkeiden ja männän siivekkeiden ulokkeiden välissä. Mäntä on järjestetty liikkumaan sähkömoottorin akselin suuntaisesti liukuvasti vastaosan ja samalla vastaosan siivekkeiden suhteen. Jousi on järjestetty varastoimaan potentiaalienergiaa sähkömoottorin ohjauksen tilan aikana, jolloin männän liike on ainakin osittain estynyt vääntiön ollessa käännettynä painikkeen kara-akselilta. Kun mäntä pääsee liikkumaan vääntiön kääntämisen loputtua kara-akselilta, potentiaalienergia joko työntää mäntää poispäin sähkömoottorista tai kohti sähkömoottoria riippuen mainitusta lukkorungon ja näin ollen myös sähkömoottoriasennuksen toteutusmuodosta.

Kuvioluettelo

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin oheisten piirustusten kuvioiden avulla, joissa

Kuvio 1 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta lukkorungosta painikkeen kara-akselin vääntiö irtikytkettynä voimanvälityksestä painonokkaan, Kuvio 2 kuvaa kuvion 1 esimerkkiä keksinnön mukaisesta lukkorungosta pai nikkeen kara-akselin vääntiö irtikytkettynä voimanvälityksestä painonokkaan, mutta sähkömoottorilla ohjattuna voimanvälitykseen, Kuvio 3 kuvaa kuvion 1 esimerkkiä keksinnön mukaisesta lukkorungosta pai nikkeen kara-akselin vääntiö kytkettynä voimanvälitykseen pai-nonokan kanssa,

Kuvio 4 kuvaa esimerkkiä sähkömoottorijärjestelystä perustilassa,

Kuvio 5 kuvaa esimerkkiä sähkömoottorijärjestelystä tilanteessa, jossa mäntä on ohjattu sähkömoottorilla ulospäin, mutta männän siirtyminen on estynyt,

Kuvio 6 kuvaa esimerkkiä sähkömoottorijärjestelystä tilanteessa, jossa mäntä on ohjattu sähkömoottorilla ulospäin, ja mäntä on päässyt siirtymään ulospäin,

Kuvio 7 kuvaa esimerkkiä sähkömoottorijärjestelystä tilanteessa, jossa mäntä on ohjattu sähkömoottorilla sisäänpäin, mutta männän siirtyminen on estynyt,

Kuvio 8 kuvaa esimerkkiä sähkömoottorijärjestelystä koottuna ja

Kuvio 9 kuvaa esimerkkiä sähkömoottorijärjestelystä räjäytyskuvana.

Keksinnön kuvaus

Kuvio 1 kuvaa esimerkkiä keksinnön mukaisesta lukkorungosta painikkeen kara-akselin vääntiö irtikytkettynä voimanvälityksestä painonokkaan. Lukkorungossa on useita erilaisia osia, joista vain osa kuvataan kuviossa 1 keksinnön havainnollistamiseksi selvemmin. Lukkorungossa on kara-akseli 4, joka muodostuu lukkorungon sivusta olevasta reiän (ei esitetty kuvioissa) lukkorungossa olevan vääntiön 5 syvennyksen keskipisteen välisestä akselista. Kara, joka on varustettu painikkeella tai esimerkiksi vääntönupilla, sijoitetaan tälle akselille 4. Kun painiketta (tai vääntönuppia) käännetään, kääntyy myös kara ja vääntiö 5. Lukkorungon toisella puolella on mahdollisesti vastaava vääntiö 5 ja reikä lukkorungon sivulla samalla akselilla. Toisin sanoen kara-akseli voi olla molemmin puolin lukkorunkoa tai vain toisella puolella lukko-runkoa riippuen lukkorungon tyypistä. Kara-akselilla tarkoitetaan siis tässä yhteydessä lukkorungon kohtaa, johon kara sijoitetaan. Vääntiö 5 on järjestetty lukkorungossa perusasentoon jousella 15. Tässä asennossa kara-akselille sijoitettu kara ja painike ovat myös perusasennossa. Tavallisesti painike on perusasennossa vaaka-asennossa, josta sitä on helppo kääntää oven avaamiseksi. Jos vääntiö 5 ei ole voimansiirtoyhteydessä lukkorungossa olevaan painonokkaan 7, vääntiö kääntyy painiketta käännettäessä, mutta ei välitä käännön voimaa lukkorungon sisällä. Vääntiö 5 yhdistetään voimanvälitysyhteyteen säpillä 6. Säpin 6 perusasento on irti voimanvälitysasennosta, ja se on aikaansaatu kuvion suoritusmuodossa magneetilla 13A. Myös jousen käyttö on olla mahdollista. Sähkö moottori 9 ohjaa vipuvarren tai levyn 11 välityksellä säpin 6 voimanvälitysasentoon, jossa säpin voimanvälityspinta 6A on kohti vääntiön 5 voimanvälitysvastinpintaa 5A. Kuvio 3 esittää tällaista tilannetta. Mikäli vääntiö on yhdistetty voimanvälitysyhteyteen painonokan 7 kanssa, painikkeen kääntäminen aiheuttaa painonokan kääntymisen, joka vuorostaan siirtää teljen 2 lukituslevyä 8 tai muuta lukitukseen yhteydessä olevaa osaa ”lukitus auki” -asentoon. Tällöin telki 2 pääsee siirtymään lukkorungon 1 sisään lukkorungon rintalevyssä 3 olevan telkiaukon (ei kuvioissa) kautta. Näin ollen oven karmissa oleva vastarauta pystyy painamaan teljen lukkorungon sisään ovea avattaessa. Sähkömoottori 9 ohjaa siis vipua tai levyä 11 kääntymään sen kääntymisakselin (kuten tapin) 12 suhteen. Ohjaus tapahtuu männän 10 pään 10D kautta, joka on yhteydessä vipuun tai levyyn 11. Männän pään 10D yhteydessä on esimerkiksi poikittain ura, jota käytetään männän pään yhdistämiseksi vipuun tai levyyn 11. Vipu tai levy 11 käsittää ohjauspinnan 13, joka on vasten säppiä 6. Säppi on kääntyvästi yhdistetty esimerkiksi tappiakselin 14 kautta painonokkaan. Tappiakseli 14 välittää vääntiön kääntövoiman säpistä 6 painonokkaan 7, kun säppi on voimanvälitysasen-nossa. Sähkömoottorissa on jousi 48, joka suorittaa sähkömoottorin ohjaustoiminnan loppuun, mikäli säppi 6 ei pääse siirtymään voimanvälitysasentoon, koska painiketta on käännetty samanaikaisesti. Kuvio 2 esittää tällaista tilannetta. Sähkömoottorin 9 ohjaus, eli sen akselin pyörittäminen ensimmäiseen suuntaan männän siirtämiseksi ulospäin sähkömoottorin suhteen, siirtää männän päätä 10D poispäin sähkömoottorista, jolloin vipu tai levy 11 pyrkii kääntymään ja vuorostaan kääntämään säppiä 6 voimanvälitysasentoon. Koska vääntiö 5 on kääntyneessä tilassa, säppi 6 ei pääse siirtymään voimanvälitysasentoon, vaan se on vasten vääntiön ulkoreunaa. Jousi 48 on tässä tilanteessa varastoinut potentiaalienergiaa.

Kuvio 3 esittää tilannetta, jossa vääntiön 5 kääntäminen kara-akselilta (kuten painikkeella ja karalla) on päättynyt ja jousi 15 on palauttanut vääntiön 5 perusasentoon. Tällöin jouseen 48 varastoitunut energia pääsee työntämään mäntää 10 ulospäin, jolloin männän pää 10D ohjaa vivun tai levyn 11 kääntymään siten, että ohjauspinta 13 painaa säpin 6 voimanvälitysasentoon. Mikäli painiketta käännetään tässä tilanteessa, vääntiön 5 kääntyminen kääntää painonokkaa 7, joka vuorostaan siirtää luki-tuslevyä 8.

Kuvio 4 esittää sähkömoottorijärjestelyä sen perusasennossa, eli tässä tekstissä asennossa, jossa mäntä 10 on sisäänpäin siirtyneenä kohti sähkömoottoria 9. Myös kuvio 8 esittää sähkömoottorijärjestelyä perusasennossa, mutta ilman leikkausta. Kuvio 9 esittää räjäytyskuvaesimerkkiä sähkömoottorijärjestelystä. Sähkömoottori on asetettu asennuskehikkoon 41, jonka välityksellä sähkömoottori on kiinni lukkorun-gossa 1 (kuviot 1-3). Asennuskehikko käsittää myös kuvioiden esimerkissä pääty-kappaleen 41 A. Sähkömoottorin yhteydessä on tavallisesti piirilevy 42, joka vastaanottaa sähkömoottorille syötettävän sähköenergian ja sähkömoottorin 9 ohjauskomennot. Sähkömoottorissa 9 on akseli 43, johon on kiinnitetty matoruuvi 44. Matoruuvin kierteitä vasten on kierteistetty vastaosa 45 siten, että sen kierteistys on matoruuvin 44 kierteillä. Kun sähkömoottorin akselia 43 pyöritetään ensimmäiseen suuntaan, myös matoruuvi 44 pyörii, joka vuorostaan ohjaa vastakappaleen 45 poispäin sähkömoottorista. Mäntä 10 on yhteydessä vastaosaan 45, joka myös pyrkii siirtymään poispäin sähkömoottorista. Kun sähkömoottorin akselia 43 pyöritetään toiseen suuntaan, eli sähkömoottori ohjaa nyt toiseen suuntaan, myös matoruuvi 44 pyörii, joka vuorostaan ohjaa vastakappaleen 45 kohti sähkömoottoria. Myös vastaosaan yhteydessä oleva mäntä 10 pyrkii siirtymään kohti sähkömoottoria 9.

Vastaosassa 45 on vähintään kaksi siivekettä 46 poispäin sähkömoottorista 9. Siivekkeiden 46 molemmissa päissä on vastaosan siivekeulokkeet 47 poispäin sähkö-moottorin akselista 43. Männässä 10 on vähintään kaksi männän siivekettä 10A kohti sähkömoottoria 9. Männän siivekkeiden 10A molemmissa päissä on männän siivekkeiden ulokkeet 10B poispäin sähkömoottorin akselista 43. Vastaosan siivekkeet 46 ja männän siivekkeet 10A ovat limittäin ja niiden ympärillä on jousi 48, joka on lisäksi vastaosan siivekeulokkeiden 47 ja männän siivekkeiden ulokkeiden 10B välissä.

Kuvioiden suoritusmuodossa männän 10 varressa on sen pituussuuntaisesti urat 10C vastaosan siivekkeitä 46 varten. Näin vastaosan 45 ja männän 10 limittyminen vasten toisiaan on ohjatumpaa. Männässä on myös jo aikaisemmin mainittu männän pää 10D. Vastaosan siivekkeiden 47 ja männän siivekkeiden 10A avonaiset päät voivat olla viistetty, kuten kuviot esittävät. Viistetyt avonaiset päät helpottavat jousen 48 asettamista paikoilleen.

Asennuskehikko voi käsittää sylinteriosuuden 49, joka on avoin ensimmäisestä ja toisesta päästä, jolloin saavutetaan suljettu asennustila sylinterin sisälle. Kuvioiden esimerkeissä sylinteriosuuden 49 sisällä ovat sähkömoottorin akseli 43, matoruuvi 44, vastaosa 45, jousi 48 ja mäntä 10 siten, että männän pää 10D on sylinterin ulkopuolella sylinterin ensimmäisen pään reiän 50 kautta. Sylinterin ensimmäisen pään reikä 50 voi olla muodoltaan vastaava kuin männän varren profiili. Näin männän liike sähkömoottorin akselin 43 suuntaisesti saa tukea ja ohjattavuutta myös sylinte-riosuudesta 49.

Kuvion 4 perusasento on siis tila, jossa vastaosa 45 on ohjattu kohti sähkömoottoria, jolloin myös mäntä 10 on siirtynyt sisäänpäin kohti sähkömoottoria 9. Kuvioiden 4-7 leikkaukset havainnollistavat kuinka vastaosan 45 siivekkeet 46 ja männän 10 siivekkeet 10A limittyvät. Kun sähkömoottori ohjaa vastaosaa 45 ja mäntää 10 ulospäin (eli pyörittää akselia 43 ensimmäiseen suuntaan), mutta männän siirtyminen on estynyt (painikkeen painamisen johdosta, kuten edellä on kuvattu), jousi 48 puristuu ja varaa potentiaalienergiaa. Kuvio 5 esittää tällaista tilannetta. Sähkömoottorin ohjaus voi päättyä ja vastaosa 45 jää kuvion 5 esittämään kohtaan. Kun este (painikkeen kääntäminen) männän 10 siirtymiselle poistuu, jouseen 48 varastoitunut potentiaalienergia työntää mäntää ulospäin, jolloin saavutetaan kuvion 6 tila. Kuvion 6 tila on myös se tila, johon mäntä 10 pääsee siirtymään sähkömoottorin ohjaamana silloin, kun männän liike ei ole estynyt.

Kuviot 1-3 esittävät toteutusmuotoa, jossa männän 10 siirtyminen ulospäin ohjaa säpin 6 voimanvälitysyhteyteen, mutta on myös mahdollista toteuttaa toisen tyyppinen suoritusmuoto, jossa männän 10 siirtyminen kohti sähkömoottoria eli sisäänpäin ohjaa säpin 6 voimanvälitysyhteyteen. Tällaisessa lukkorungon suoritusmuodossa lukkorungon 1 vääntiö 5 yhdistetään voimanvälitysyhteyteen, kun sähkömoottori 9 ohjaa mäntää 10 ja sen päätä 10D kohti sähkömoottoria kuvion 6 asennosta (sähkö-moottori pyörittää akselia 43 toiseen suuntaan.) Jos painiketta kuitenkin painetaan samanaikaisesti, niin vääntiö 5 ei pääse siirtymään voimanvälitysyhteyteen, kuten edellä on kuvattu. Tällöin siis vastaosa 45 siirtyy kohti sähkömoottoria 9 ja jousi 48 puristuu varastoiden potentiaalienergiaa, mutta mäntä 10 ei siirry kohti sähkömoottoria. Kuvio 7 esittää tällaista tilannetta. Kun este (kuten painikkeen kääntäminen) männän siirtymiselle poistuu, jousi 48 työntää männän 10 sisäänpäin eli kohti sähkömoottoria 9. Mäntä siirtyy kuvion 4 esittämään tilaan.

Koska jousi toimii symmetrisesti, sähkömoottorijärjestelyä voidaan käyttää useissa lukkorunkotyypeissä, kuten edellä jo viitattiin. Yksi jousi on helpompi asentaa kuin kaksi jousta. Lisäksi keksinnön mukaisen ratkaisun jousi 48 on suurempi kuin aiemmin sähkömoottorin akselin 43 yhteydessä olevat jouset. Jousen sijoittaminen vasta-osan 45 ja männän 10 siivekkeiden ulkopuolelle on mahdollistanut tämän. Lisäksi jousi on helppo asentaa siivekkeiden päälle. Jousien väärinasentaminen mahdollisuus on huomattavasti pienempi keksinnön mukaisessa ratkaisussa kuin aiemmin tunnetussa ratkaisussa. Näin mahdollisuus aiheuttaa jouseen ei-haluttu jännitystila on huomattavasti pienempi keksinnössä. Lisäksi yksi jousi on yhtä vahva molempiin suuntiin toimiessaan, kun taas kahdella jousella aikaansaatu symmetrisesti yhtä vahvan toiminnan aikaansaaminen molempiin suuntiin on huomattavasti hankalampaa. Edellä olevasta kuvauksesta havaitaan, että vastaosan siivekeulokkeet 47 ja männän siivekkeiden ulokkeet 10B ohjaavat jousta 48 tarpeen mukaan puristumaan sekä ohjaamaan jousen potentiaalienergiaa joko työntämään mäntää 10 sisäänpäin tai ulospäin. Lisäksi voidaan todeta, että jousen 48 jäykkyys on riittävä, että jousi säilyttää tasapainoaseman, kun mäntä pääsee liikkumaan estymättä sähkömoottorin ohjaamana. Tällöin jousi 48 ei puristu kokoon, vaan mäntä liikkuu samalla, kun vastaosa 45 liikkuu.

Keksinnön mukainen lukkorunko 1 käsittää siis teljen 2, painikkeen kara-akselin 4 ja sen yhteyteen asetetun vääntiön 5 ja painonokan 7. Lukkorunko käsittää lisäksi sähkömoottorin 9, joka on järjestetty ohjaamaan voimansiirtoyhteyden muodostumista ja poistamista vääntiön 5 ja painonokan 7 välillä voiman välittämiseksi tai voiman välityksen estämiseksi painikkeen kara-akselilta 4 teljen 3 lukitusosiin 8. Riippuen lukkorungon toteutusmuodosta, lukitusosat käsittävät vähintään yhden osan.

Lukkorungossa 1 on siihen kiinnitetty asennuskehikko 41, johon sähkömoottori 9 on asetettu. Sähkömoottorissa on akseli 43, johon on kiinnitetty matoruuvi 44, ja joka lukkorunko 1 käsittää lisäksi kierteistetyn vastaosan 45 ja männän 10. Kierteistetty vastaosa 45 on vasten matoruuvia 44 ja liikuteltavissa sähkömoottorilla 9 sähkömoottorin akselin 43 suuntaisesti, ja mäntä 10 on yhteydessä vastaosaan.

Vastaosassa 45 on vähintään kaksi siivekettä 46 poispäin sähkömoottorista 9, joiden siivekkeiden molemmissa päissä on vastaosan siivekeulokkeet 47 poispäin sähkömoottorin akselista. Männässä 10 on vähintään kaksi männän siivekettä 10A kohti sähkömoottoria 9, joiden männän siivekkeiden 10A molemmissa päissä on männän siivekkeiden ulokkeet 10B poispäin sähkömoottorin 9 akselista 43. Vastaosan 45 siivekkeet 46 ja männän siivekkeet 10A ovat limittäin ja niiden ympärillä on jousi 48, joka on lisäksi, vastaosan siivekeulokkeiden 46 ja männän siivekkeiden ulokkeiden 10A välissä. Mäntä 10 on järjestetty liikkumaan sähkömoottorin 9 akselin 43 suuntaisesti liukuvasti vastaosan 45 ja sen siivekkeiden 46 suhteen. Jousi 48 on järjestetty varastoimaan potentiaalienergiaa sähkömoottorin 9 ohjauksen tilan aikana, jolloin männän 10 liike on ainakin osittain estynyt vääntiön 5 ollessa käännettynä painikkeen kara-akselilta 4, ja joka potentiaalienergia männän 10 päästessä liikkumaan vääntiön 5 kääntämisen kara-akselilta loputtua joko työntää mäntää 10 poispäin sähkömoottorista 9 tai kohti sähkömoottoria 9 riippuen mainitun lukkorungon tyypistä. Lukkorungon tyypeillä tarkoitetaan erilaisia lukkorungon toteutusmuotoja, kuten esimerkiksi toteutusmuoto, jossa männän siirtyminen ulospäin ohjaa edellä mainitun säpin 6 muodostamaan voimanvälitysyhteys vääntiön 5 ja painonokan 7 välille, ja toinen toteutus-muoto, jossa männän siirtyminen sisäänpäin ohjaa edellä mainitun säpin 6 muodostamaan voimanvälitysyhteys vääntiön 5 ja painonokan 7 välille.

Kuten jo edellä todettiin, keksinnön mukainen lukkorunko on helpompi koota ja edullisempi, koska sähkömoottorin asennus on vaivattomampaa. Yhden jousen asentaminen nopeampaa ja helpompaa, ja samalla tarvittavien osien määrää on saatu pienennettyä. Yhden jousen asentamisessa ei myöskään synny vaurioita niin helposti kuin aikaisemmissa ratkaisuissa. Koska keksinnön rakenne mahdollistaa aikaisempaa suuremman ja vain yhden jousen käytön, saavutetaan suuremmat jousen poten-tiaalivoimat, ja jousen toiminta on symmetristä molempiin suuntiin. Tämä helpottaa huomattavasti erilaisten lukkorunkotyyppien kokoonpanemista. Lisäksi keksinnön mukainen rakenne on myös kasvattanut männän liikematkaa, jolloin sähkömoottori-järjestely soveltuu useampiin lukkorunkoratkaisuihin. Jo puolen millimetrin männän liikematkan kasvu on huomattava parannus, jonka keksintö toteuttaa. Lisäksi asen-nuskehikon sylinteriosuus 49 helpottaa osaltaan asennettavuutta ja suojaa osia mahdolliselta likaantumiselta.

Edellä kuvatut esimerkit eivät sisällä tai näytä kaikkia osia, mitä lukkorunko käsittää, jotta keksintö voidaan esittää selkeämmin. Alan ammattilaiselle on kuitenkin selvää, mitä osia lukkorungossa on, kuten esimerkiksi telkiaukko lukkorungon rintale-vyssä. Alan henkilölle on myös selvää, että sähkömoottori 9 saa ohjauskomennon esimerkiksi painonapista tai käyttäjän mukana kulkevasta tunnisteesta, joka on tunnistettu ja jolla on lukkorungon käyttöoikeudet. Sähkömoottorin sähköistys esimerkiksi patterilla ja sähkömoottorin ohjaussignaalit ovat siis sinällänsä jo tunnettua.

Edellä esitettyjen esimerkkien valossa on selvää, että keksinnön mukainen toteutusmuoto voidaan saada aikaan monilla eri ratkaisuilla. Esimerkiksi vastaosan siivekkeitä 46 ja myös männän siivekkeitä 10A voi olla enemmän kuin kaksi joissakin toteutusmuodoissa. Keksintö ei rajoitu siis pelkästään mainittuihin esimerkkeihin vaan se voidaan toteuttaa monilla erilaisilla toteutusmuodoilla itsenäisen vaatimuksen puitteissa.

Claims (7)

1. Lukkorunko (1), joka käsittää teljen (2), painikkeen kara-akselin (4) ja sen yhteyteen asetetun vääntiön (5) ja painonokan (7), joka lukkorunko (1) käsittää lisäksi sähkömoottorin (9), joka on järjestetty ohjaamaan voimansiirtoyhteyden muodostumista ja poistamista vääntiön (5) ja painonokan (7) välillä voiman välittämiseksi tai voiman välityksen estämiseksi painikkeen kara-akselilta (4) teljen lukitusosiin (8), jossa lukkorungossa (1) on siihen kiinnitetty asennuskehikko (41), johon sähkö-moottori (9) on asetettu, jossa sähkömoottorissa on akseli (43), johon on kiinnitetty matoruuvi (44), ja joka lukkorunko (1) käsittää lisäksi kierteistetyn vastaosan (45) ja männän (10), joka kierteistetty vastaosa (45) on vasten matoruuvia (44) ja liikuteltavissa sähkömoottorilla (9) sähkömoottorin akselin (43) suuntaisesti, ja mäntä (10) on yhteydessä vastaosaan, tunnettu siitä, että vastaosassa (45) on vähintään kaksi siivekettä (46) poispäin sähkömoottorista (9), joiden siivekkeiden (46) molemmissa päissä on vastaosan sii-vekeulokkeet (47) poispäin sähkömoottorin akselista (43), ja männässä (10) on vähintään kaksi männän siivekettä (10A) kohti sähkömoottoria (9), joiden männän siivekkeiden (10A) molemmissa päissä on männän siivekkeiden ulokkeet (1 OB) poispäin sähkömoottorin akselista (43), jotka vastaosan siivekkeet (46) ja männän siivekkeet (10A) ovat limittäin ja niiden ympärillä on jousi (48), joka jousi on lisäksi vasta-osan siivekeulokkeiden (47) ja männän siivekkeiden ulokkeiden (10B) välissä, joka mäntä (10) on järjestetty liikkumaan sähkömoottorin akselin (43) suuntaisesti liukuvasti vastaosan (45) ja sen siivekkeiden (46) suhteen, ja joka jousi (48) on järjestetty varastoimaan potentiaalienergiaa sähkömoottorin (9) ohjauksen tilan aikana, jolloin männän (10) liike on ainakin osittain estynyt vääntiön (5) ollessa käännettynä painikkeen kara-akselilta (4), ja joka potentiaalienergia männän (10) päästessä liikkumaan vääntiön (5) kääntämisen kara-akselilta (4) loputtua joko työntää mäntää (10) poispäin sähkömoottorista (9) tai kohti sähkömoottoria (9).

2. Vaatimuksen 1 mukainen lukkorunko (1), tunnettu siitä, että jousi (48) säilyttää tasapainoaseman, kun mäntä (10) pääsee liikkumaan estymättä sähkömoottorin (9) ohjaamana.

3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen lukkorunko (1), tunnettu siitä, että männän (10) varressa on sen pituussuuntaisesti urat (10C) vastaosan siivekkeitä (46) varten.

4. Vaatimuksen 2 tai 3 mukainen lukkorunko (1), tunnettu siitä, että vastaosan siivekkeiden (46) ja männän siivekkeiden (10A) avonaiset päät ovat viistetty.

5. Jonkin vaatimuksen 2-4 mukainen lukkorunko (1), tunnettu siitä, että asennus-kehikko (41) käsittää sylinteriosuuden (49), joka on avoin ensimmäisestä ja toisesta päästä, jossa sylinteriosuuden (49) sisällä ovat sähkömoottorin akseli (43), matoruuvi (44), vastaosa (45), jousi (48) ja mäntä (10), joka mäntä käsittää pään (10D), joka on sylinteriosuuden (49) ulkopuolella sylinterin ensimmäisen pään reiän (50) kautta.

6. Vaatimuksen 5 mukainen lukkorunko (1), tunnettu siitä, että sylinterin ensimmäisen pään reikä (50) on muodoltaan vastaavaa kuin männän (10) varren profiili.

7. Vaatimuksen 1-6 mukainen lukkorunko (1), tunnettu siitä, että sähkömoottorin (9) yhteydessä on piirilevy (42). Krav