FI124583B - Kuiturainakone varustettuna kudoslämmittimellä - Google Patents

Description

KUITURAINAKONE VARUSTETTUNA KUDOSLÄMMITTIMELLÄ

Keksinnön kohteena on kuiturainakone varustettuna kudoslämmitti-mellä, johon kuuluu kuiturainakoneessa olevan usealla johtote-5 lalla tuetun kudoksen yhteyteen sovitettu runkorakenne ja jakovälineet höyryn syöttämiseksi kudosta kohti, ja joihin jakovälineisiin kuuluu höyrynjakopinta, jossa on yksi tai useampi aukko, ja kudoslämmitin on sovitettu kuiturainakoneella valmistettavan rainan pinnan puolelle kudosta.

10 Höyryä käytetään kuiturainakoneella moneen eri tarkoitukseen. Kudosten, kuten esimerkiksi puristinhuovan, yhteydessä höyryllä on kaksi päätarkoitusta, jotka ovat osittain päällekkäisiä. Höyryllä pyritään kunnostamaan kudosta ja nostamaan kudoksen 15 lämpötilaa vedenpoiston tehostamiseksi. Kunnostuskohteissa on yleensä mukana pesusuihkuja käyttöveden lämpötilassa, jolloin höyryn lämmittävä vaikutus jää pieneksi. Toisaalta kudoslämmit-timet pyrkivät lähinnä aikaansaamaan tasaisen kosteusprofiilin.

20 Kudoskunnostimissa on esitetty käytettäväksi kudosta tukevaa taittotelaa, jonka sisään syötetään höyryä. Höyryä johdetaan taittotelan vaipan reikien kautta kudosta kohti. Rei'itetyllä vaipalla varustettu taittotela on kuitenkin kallis. Lisäksi osa höyrystä poistuu vaipan pyörimisessä reikien mukana, jolloin osa 25 höyryn energiasta menee hukkaan ja samalla syntyy pöllytystä.

i- Toisin sanoen höyryä leviää ympäröivään ilmaan. Myös vaipan c\j , tiivistäminen on haasteellista, kun osa vaipan rei'istä ovat O) ? avoimina. Kudoslämmittimet ovat yleensä niin sanottuja profi- c\j ° loivia höyrylaatikoita, joissa höyryä syötetään suurella no- x £ 30 peudella suutinrivistön kautta. Suuttimet ovat kalliita ja o suurinopeuksiset höyrysuihkut aiheuttavat pöllytystä ympäristöön S ollen siten myös tehottomia. Lisäksi kudoslämmitin on sijoitet- o tava kauas puristinnipistä, jolloin lämmön tuoma etu vedenpois- c\j toon jää pieneksi. Höyrylaatikko muodostaa runkorakenteen, jonka 35 sisällä on jakovälineet muodostavat suuttimet.

2

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada uudenlainen kudoslämmit-timellä varustettu kuiturainakone, jossa voidaan hyödyntää höyryä entistä tehokkaammin, mutta aikaisempaa yksinkertaisemmin. Tämän keksinnön tunnusomaiset piirteet ovat, että kudosläm-5 mittimeen kuuluu aukkoa ympäröivä tiivistyspinta, ja kudoslämmi-tin on sovitettu kontaktiin kudoksen kanssa siten, että ainakin tiivistyspinta on sekä poikki- että konesuunnassa kudosta vasten, ja runkorakenne on sijoitettu johtotelan läheisyyteen siten, että kudokseen muodostuu poikkeutus kudoskireyttä vasten, 10 ja runkorakenne muodostuu kanavasta, joka muodostaa osan höyryn jakovälineistä, ja yksi kanavaan kuuluva seinämä on sovitettu höyrynjakopinnaksi, joka on järjestetty kaarevaksi. Tällöin kudos tiivistyy runkorakennetta vasten ja höyry leviää tasaisesti koko kudoksen matkalle. Mahdollista on myös järjestää kudosta 15 poikkeuttavan höyrynjakopinnan keskelle yksi tai useampi tasainen tai jopa kovera osuus, joka ei ole kontaktissa kudokseen. Tällaisen osuuden rajaamaan tilaan voidaan tehdä aukkoja tai jopa suuttimia höyryn tuomiseksi kudokseen. Jatkuva kontakti on otettu huomioon kudoslämmittimen mitoituksessa ja muotoilussa, 20 jolloin niin kudoksen kuin kudoslämmittimenkin kuluminen saadaan pidettyä mahdollisimman pienenä. Lisäksi itse höyrynpaine otetaan yllättäen avuksi kudoksen ja höyrynjakopinnan keventämiseksi. Muutenkin kudoslämmittimen rakenne ja toimintaperiaate eroaa tunnetusta. Tällöin voidaan käyttää entistä kevyempiä ja 25 yksinkertaisempia rakenteita. Samalla höyryn sisältämä lämpö-£ energia saadaan hyödynnettyä aikaisempaa tehokkaammin. Tällöin sama lämmitysteho aikaansaadaan entistä pienemmällä höyrymääräl-σ> lä. Toisaalta lämmitystehoa voidaan nostaa entisestään ja c\j ° muutenkin tehon säätäminen on helppoa. Höyry saadaan jakautumaan x £ 30 entistä tasaisemmin kudokseen ja lämmityksen kudosta kuluttava o vaikutus on pieni. Edullisesti höyrynjakoaukkoja saadaan järjes- cö tettyä enemmän kuin höyrylaatikoissa, jossa käytetään kalliita o suuttimia etäisyyden päässä kudoksesta. Kohonnut lämpötila on cvj lisäksi otettu huomioon kudoksen rakenteessa ja materiaalissa. 35 3

Keksintöä kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin eräitä keksinnön sovelluksia kuvaaviin piirroksiin, j oissa 5 Kuva 1 esittää periaatepiirroksena keksinnön mukaisen kudos-lämmittimen,

Kuva 2a esittää keksinnön mukaisen kudoslämmittimen poikkileikkauksen aksonometrisenä kuvantona,

Kuva 2b esittää periaatepiirroksena kudoslämmittimen muotoi-io lua,

Kuva 2c esittää osan kudoslämmittimen jakovälineistä,

Kuva 3 esittää keksinnön mukaisen kudoslämmittimen sijoitta mista kuiturainakoneelle,

Kuva 4a esittää keksinnön mukaisen kudoslämmittimen toisen 15 sovelluksen,

Kuva 4b esittää kuvan 4a mukaisen kudoslämmittimen konesuun- nassa katsottuna,

Kuva 4c esittää keksinnön mukaisen kudoslämmittimen kolmannen sovelluksen.

20

Kuvassa 1 esitetään osa keksinnön mukaisesta kuiturainakoneesta, joka on varustettu kudoslämmittimellä. Yleisesti kuiturainako-neet ovat paperi- tai kartonkikoneita. Tässä kudoslämmitin on kudoksena olevan puristinhuovan yhteydessä. Erityisesti puris-25 tusprosessiin tuotu lisälämpö vaikuttaa niin itse prosessiin 1- kuin lopputuotteen laatuun. Kudoksen lämmittäminen muun muassa

C\J

, edesauttaa veden siirtymistä rainasta kudokseen. Tällöin puris- <j> ? timen jälkeinen kuiva-ainepitoisuus kasvaa ja rainan kosteuspro- C\] ° tiili tasaantuu. Tämä edelleen parantaa kuiturainakoneen tuotta-

X

£ 30 vuutta ja ajettavuutta. Kuvassa 1 puristinnippi 10 muodostuu o kenkätelan 11 ja sen vastatelan 12 väliin. Kudos 13, tässä

LO

cd puristinhuopa, kulkee myös puristinnipin 10 kautta tukien rainaa o 14. Tavallisesti nyt esitetyn yläpuolisen puristinhuovan lisäksi C\l puristinnipin kautta kulkee myös alapuolinen puristinhuopa tai 35 siirtohihna, joka tukee rainaa vastakkaiselta puolelta. Kudos on tuettu päättymättömänä lenkkinä johtotelojen 15 avulla.

4

Yleisesti sanottuna kudoslämmittimeen kuuluu kuiturainakoneessa olevan kudoksen 13 yhteyteen sovitettu runkorakenne 16. Lisäksi kudoslämmittimeen kuuluu jakovälineet 17 höyryn syöttämiseksi kudosta 13 kohti (kuva 2a). Runkorakenne tuetaan kuiturainako-5 neen rakenteisiin ja jakovälineille johdetaan höyryä, jota levitään kudokseen. Keksinnön mukaan jakovälineisiin 17 kuuluu höyrynjakopinta 19, jossa on yksi tai useampi aukko 20 ja aukkoa 20 ympäröivä tiivistyspinta 19'. Lisäksi kudoslämmitin on sovitettu kontaktiin kudoksen 13 kanssa siten, että ainakin 10 tiivistyspinta 19' on sekä poikki- että konesuunnassa kudosta 13 vasten. Ensinnäkin runkorakenne tiivistyy kudosta vasten luonnollisesti ilman erityisiä tiivistemateriaalista ulokkeiksi muodostettuja reunatiivisteitä. Toisaalta höyry levittyy nopeasti kudokseen pöllyämättä ympäristöön. Lisäksi kudoslämmittimen 15 sijoitus johtotelan läheisyyteen auttaa tiivistyksessä. Tällöin kudoslämmittimen etäisyys kudosta pitkin johtotelan tangentilta höyrynjakopinnan jättöreunan tangentille on alle 2200 mm, edullisesti 300 - 1200 mm. Etäisyyteen vaikuttaa osaltaan johtotelan halkaisija. Iso johtotela voi olla hyvinkin lähellä 20 kudoslämmitintä, vaikka tangenttien välistä etäisyyttä olisikin huomattavasti. Edellä mainittu etäisyys valitaan kuitenkin siten, että johtotelan pinnan ja kudosta poikkeuttavassa asennossa olevan kudoslämmittimen välinen pienin etäisyys on vähintään 15 mm.

25 ^ Kuvan 1 mukaisesti runkorakenne 16 on sijoitettu siten, että

o J

, kudokseen 13 muodostuu poikkeutus kudoskireyttä vasten. Yleises ti S5 ti sanottuna kudoskireys T aikaansaa tiivistyspaineen p^T/R, C\1 ° kun p-L > p2 ja p2 on höyryn syöttöpaine ja R pinnan kaarevuussä- x £ 30 de. Lisäksi kudoslämmittimen toimintaa voidaan hieman tehostaa o ohjaamalla rajakerrosilmaa pois kudoksen pinnalta välittömästi cö ennen höyrynsyöttöpintaa. Edullisesi runkorakenne siis poikkeut- 5 taa kudosta, joka silloin asettuu aina tiiviisti kudoslämmitintä C\1 vasten. Tarvittaessa kudoslämmittimen tuentaan järjestetään 35 kuormitusvälineet, joilla poikkeutuksen aiheuttavaa painatusta ja siten tiivistyspainetta voidaan säätää.

5

Merkittävää on myös kudoslämmittimen sovittaminen kuiturainako-neella valmistettavan rainan 14 pinnan puolelle kudosta 13. Tällöin suurin lämmitysvaikutus kohdistuu kudoksen pintaan, josta se vaikuttaa myös rainan ulkopintaan parantaen muun muassa 5 rainan pinnan sileyttä. Kudoslämmittimen uudenlaisen toimintaperiaatteen myötä on rakenne saatu pienikokoiseksi. Tällöin kudoslämmitin voidaan sijoittaa mahdollisimman lähelle rainan saapumiskohtaa tai puristinnippiä sijaiten kudoksen pinnalla 0,5 - 8 metriä, edullisesti 1-4 metriä ennen puristinnippiä siten, 10 että myös raina on kosketuksessa kudokseen 50 - 4000 mm, edullisesti 200 - 2000 mm ennen sanottua puristinnippiä. Tällöin höyryllä saadusta lisälämmöstä saadaan mahdollisimman suuri hyöty puristusprosessiin. Toisin sanoen vältetään lämmön karkaaminen ympäristöön ja lämpö saadaan edulliselle puolelle kudosta. 15

Kuvassa 2a esitetään kudoslämmittimen perusrakenne. Tässä runkorakenne 16 muodostuu levyrakenteisesta kanavasta 18, joka muodostaa osan höyryn jakovälineistä 17. Toisin sanoen aikaisemmat kalliit suuttimet ovat tarpeettomia. Lisäksi kanava muodos-20 taa tasauskammion, jossa höyry leviää tasaisesti koko kudoslämmittimen matkalle. Samalla koko kanava lämpenee itsekin, mikä tehostaa höyryn lauhtumista. Tässä yksi kanavaan 18 kuuluva seinämä 18' on sovitettu höyrynjakopinnaksi 19, joka on järjestetty kaarevaksi. Tällöin kudoskireyden muodostaminen on mahdol-25 lista ilman haitallista kulumista. Kudosta koskettava pinta voi ^ olla myös vaihdettava. Tällöin kudoslämmittimen ominaisuuksia c\j . voidaan muuttaa osa vaihtamalla. Samalla tavoin kulunut osa O) 1 voidaan vaihtaa uuteen.

CNJ

O

X

£ 30 Loppuosa jakovälineistä muodostuu höyrynjakopinnan 19 osamatkal- o le järjestetyistä aukoista 20 kanavaan 18 syötetyn höyryn cd johtamiseksi kudosta 13 kohti. Kuvassa 2a osamatka on rajattu o pistekatkoviivalla ja sitä ympäröi keksinnön mukainen tiivistys- pinta 19'. Runkorakenteen muotoilun ja kudoskireyden ansiosta 35 kudos peittää kyseisen osamatkan myös reunojen, siis tiivistys- 6 pinnan 19' alueelta. Tällöin kudos tiivistyy kanavaa vasten ja höyryn pöllyäminen estyy.

Uudenlaisten jakovälineiden lisäksi höyryn syöttö on uutta ja 5 yllättävää. Keksinnön mukaan höyryn syöttöpaine on sovitettu pienemmäksi kuin kudoskireyden aiheuttama paine. Ensinnäkin höyryn syöttöpainetta on pienennetty entisestä. Paineen pienentyessä merkittävästi on voitu keventää runkorakennetta. Toiseksi höyryn virtausnopeutta on alennettu käyttämällä riittävän suurta 10 avointa pintaa. Toisin sanoen aukkojen yhteenlasketun pinta-alan on oltava riittävän suuri. Samalla höyrylle suodaan tilaa ja aikaa lauhtua, jolloin maksimoidaan höyryn sisältämän lämmön hyödyntäminen. Syöttöpaineen ollessa kudoskireyttä pienempi, pysyy kudos tiiviisti pintaa vasten. Käytännössä kudos voi 15 nousta aukkojen kohdalla irti pinnasta, mikä kuitenkin samalla tuo lisää tilaa höyrylle lauhtua. Lisäksi osa höyrynjakopinnasta voi olla irti kudoksen kontaktista. Esimerkiksi kudos voi olla höyrynjakopintaa vasten ainakin puolet kulkusuunnan matkasta, edullisesti ainakin 2/3 osan matkasta. Yksinkertaisimmillaan 20 kudos on kosketuksessa koko höyrynjakopinnan poikkeuttavalla matkalla.

Testilaitteisto on valmistettu laserleikatusta levymateriaalis- ta, jonka paksuus oli noin neljä millimetriä. Esitetyssä sovel- 25 luksessa aukot ovat ympyräreikiä, mutta ne voivat olla myös muun ? muotoisia. Myös holkkeja voidaan käyttää. Reiät on kuitenkin ^ helppo työstää laserilla. Kuvan 2c sovelluksessa reiät 21 on σ> ? lisäksi senkattu ja lopuksi kudokseen koskeva pinta on pinnoi-

C\J

° tettu kulutusta kestävällä pinnoitteella. Aukot 20 on siten x £ 30 edullisesti järjestetty seinämän 18' perusmateriaaliin. Esitetyn o kudoslämmittimen ulkomitat ovat kudoksen kulkusuunnassa 40 - 400 m cö mm, edullisesti 150 - 300 mm, jolloin se voidaan sijoittaa o ahtaisiinkin positioihin lähelle puristinnippiä. Kuvassa 1 on

C\J

X:llä merkittyä kahta vaihtoehtoista sijoituspaikkaa. Kudosläm-35 mitin voidaan tukea päistään jopa täysin kiinteästi, jolloin kudosvaihdon aikanakin kudoslämmitin voi olla paikoillaan.

7

Edullisesti tuennassa on kuitenkin säätövälineet, joilla kudos-lämmittimen asento ja asema kudoksen suhteen voidaan säätää sopivaksi. Tällöin höyry syötetään kanavaan taipuisalla letkulla jommasta kummasta tai kummastakin päästä.

5

Kuvassa 2b taipuisan letkun sijaintia kuvataan katkoviivalla. Kuvasta ilmenee myös höyrynsyöttöpinnan 19 muotoilu. Perusmuodolla on suurisäteinen kaarevuus R, mutta tulo- ja jättöreunassa on pienempi kaarevuussade r. Tällöin pienistä asentovirheistä ja 10 kudoksen elämisestä huolimatta vältetään kudoksen tarpeeton kuluminen. Lisäksi kannen kaarevuus R voi olla muuttuva edullisesti siten, että lopussa on tiukempi kaarevuus kuin alussa. Toisin sanoen säde pienenee ainakin yhdessä kohtaa tai portaattomasti. Tällöin loppuosan tiivistyspaine kasvaa, mikä estää 15 höyryn vuotoa kulkevan kudoksen mukana.

Käytännössä esitetyssä kudoslämmittimessä on käytetty maksimissaan 10 kPa höyryn syöttöpainetta. Tällöin levyrakennekin kestää mainiosti. Lisäksi testilaitteessa käytettiin yhdeksässä rivissä 20 halkaisijaltaan 20 millimetrin reikiä (kuva 2c). Kudoslämmitti-men jälkeen kudoksen pintalämpötilaksi mitattiin 85 - 90 °C, mikä on 20 - 30 °C tavanomaista korkeampi. Puristinnipin jälkeen kudoksen lämpötila oli 60° ja rainan lämpötila vastaavasti 45°. Samalla kuiva-ainepitoisuus oli useita prosentteja parempi kuin 25 ilman kudoslämmitintä ja myös rainan pinta oli tasaisempi. Höyry ? on edullista tuoda mahdollisimman lähellä puristinnippiä.

^ Käytännössä kudoslämmitin voidaan sijoittaa 500 - 8000 mm σ> ? etäisyydelle ennen puristinnippiä.

c\j o x g 30 Kuvassa 3 esitetään keksinnön mukaisen kudoslämmittimen sijoit- o tamista kuiturainakoneelle. Toiminnallisesti samanlaisista

LO

cd osista on käytetty samoja viitenumerolta. Kudoslämmittimen o toinen sovellus esitetään tarkemmin kuvissa 4a ja 4b. Toiminta-

C\J

periaate on kuten edellä, mutta runkorakenne ja erityisesti 35 höyrynjakopinta 19 on toteutettu eri tavoin. Tässä kudosta 13 koskettava höyrynjakopinta 19 ja erityisesti sen tiivistyspinta 8 19' muodostuu putkimaisesta kehyksestä 22, joka samalla rajaa suuren aukon 20 höyrylle. Kehyksen päällä on myös kanava 18, josta johdetaan höyryä kehyksen 22 sisään. Esitetyssä sovelluksessa kudos tiivistyy kevyesti kehystä vasten ja höyryllä on 5 riittävästi tilaa ja aikaa lauhtua vapauttaen tehokkaasti lämpöä kudokseen. Tässäkin sovelluksessa erillisten suuttimet ovat tarpeettomia, mutta mahdollisia. Lisäksi on edullista järjestää kehyksen putkirakenteeseen höyrynsyöttöaukkoja suoraan kudosta vasten, jolloin kevennetään hankausvaikutusta kudosta poik-10 keutettaessa. Myös nämä höyrysyötöt esitetään kuvassa 4a.

Toisessa sovelluksessa on kudoslämmitintä vastakkaiselle puolelle kudosta 13 järjestetty roiskekaukalo 23. Roiskekaukalon tehtävänä on kerätä vesiroiskeet, jotka tulevat huovan tausta-15 puolelta. Poistokaukalossa on vedenpoistoputki, jota esitetään katkoviivalla kuvassa 4a. Tämäkin kudoslämmitin on rakenteeltaan yksinkertainen, kevyt ja pienikokoinen. Lisäksi höyrynkulutus on pientä ja höyryn sisältämä lämpö saadaan hyödynnettyä maksimaa-lisesti. Kudoslämmittimellä saadaan huopa lämmitettyä juuri 20 huovan paperin pinnan puolelta.

Kuvassa 4c esitetään kudoslämmittimen kolmas sovellus. Tässäkin höyrynsyöttökammion reunat ja keskialue ovat yhtenäistä rakennetta. Tällöin osa aukoista tai suuttimista voivat olla syven-25 nyksessä ja reunat voivat sekä tiivistää että jakaa höyryä ^ suoraan kudosta vasten. Vedenpoistokaukalo voi olla myös imulaa- c\j , tikko, jonka kansi on muotoiltu kudoslämmittimen mukaisesti.

<y> ? Tällöin kansi on edullisesti kovera kudoslämmittimen olleessa c\j ° kupera. Kudoslämmitin ja imulaatikko voidaan sovittaa toistensa x £ 30 ja/tai kudoksen suhteen liikkuviksi. Tällöin esimerkiksi imulaa- o tikko on kokoajan käytössä ja kudoslämmitin tarvittaessa. Toisin cd sanoen ajon aikana voidaan huopa irrottaa tai keventää irti o kudoslämmittimestä imulaatikon avulla. Tällöin ainakin pienenne- c\j tään kudoksen ja kudoslämmittimen välistä kitkaa. Rakenne on 35 yksinkertainen ja edullinen. Lisäksi höyryvuodot ja pöllytykset ovat vähäisiä.

9

Esitetyille sovelluksille on kaikille yhteistä seuraavat piirteet pienin poikkeuksin. Kaikki kudoslämmittimet sijoitetaan ennen puristinnippiä ja nimenomaan kudoksen rainanpuoleista pintaa lämmitetään. Lisäksi lämmityslaitteen kudosta koskettavan 5 pinnan etäisyys kudoslämmitintä lähimpänä olevasta telasta voi olla eri suuri keskellä kuin reunoilla. Toisin sanoen levyrakenteeseen voidaan aikaansaada muoto, jolla on levittävä vaikutus. Lisäksi höyrylle varmistetaan riittävästi tilaa lauhtua. Tämä voidaan varmistaa esimerkiksi syöttämällä höyryä kudoslämmitti-10 men aukoista, joiden pinta-ala on riittävä. Samalla vältetään paineen nouseminen, jolloin kudos pysyy tiiviisti kudoslämmitintä vasten. Reikä on aukon muotona kätevin valmistaa etenkin sen-katuin tai taivutetuin reunoin. Avarretuilla rei'illä saadaan enemmän tehollista aukkopintaa höyrynjakopinnan jäykkyyden 15 kärsimättä. Aukon halkaisija on välillä 5-30 mm, edullisesti 10 - 20 mm ja aukon muoto voidaan valita varsin vapaasti jopa venyttäen sitä rakomaiseksi. Kulkiessaan höyrynjakopinnan yli kudos havaitsee yhdellä poikittaisen position kohdalla noin 60 - 200 mm, edullisesti 100 - 150 mm aukkopintaa. Aukkopinnasta 20 muodostuva aukkopinta-ala riippuu kudoslämmittimen koneen poikkisuuntaisesta mitasta. Mainittu riittävä aukkopinta-ala mahdollistaa entistä suuremman höyrymäärän tuomisen kudokseen ilman, että höyrynpaine nostaa kudosta kokonaan irti höyrynjako-pinnasta. Käytännössä voidaan käyttää korkeaa höyryn syöttö-25 painetta, jolloin lämmitysvaikutus kasvaa. Lisäksi kudoslämmit-ί- timen aukkopmnan leveys on pienempi kuin huovan leveys, jolloin

C\J

, aukkopinta tiivistyy kauttaaltaan kudosta koskettaessaan. Samaa o ? tarkoitusta tukee se, että kudoslämmittimen aukkopinta on

CM

° konesuunnassa lyhyempi kuin kudosta koskettava pinta. Tällöin x £ 30 ainakin tulo- ja jättöreunat ovat kontaktissa kudokseen. Lisäksi o kaarevassa pinnassa käytetään suurta kaarevuussädettä, jolloin S kuluminen on vähäistä. Käytännössä kaarevuus R on pienempi kuin o 1000 mm, edullisesti 100 - 900 mm. Tätä suuremmalla kaarevuudel ta la höyryn vuoto kasvaa ellei höyryn painetta lasketa tai kudos-35 lämmittimen painatusta kudoskireyttä vasten lisätä.

10 Lämmityksen lisäksi keksinnön mukaista kuiturainakonetta on optimoitu muutenkin. Lisälämpöä voidaan hyödyntää parhaiten käyttämällä tietynlaista kudosta. Keksinnön mukainen kudos on puristinhuopa, johon kuuluu tukirakenne ja pohjakangas sekä 5 ainakin rainan puoleiseen pintaan kiinnitetty hahtuvakerros. Keksinnön mukaisen kudoksen neliömassa on sopivan kevyt, maksimissaan 1500 g/m2, edullisesti 1100 - 1300 g/m2, mutta omaa kuitenkin riittävästi massaa toimiakseen puristinkudoksena. Hahtuvakerroksen tulee olla riittävä massaltaan ja tiheydeltään, 10 jotta kudos pystyy sekä lämpenemään että sitomaan itseensä vettä. Pinnan eli rainan puoleisen hahtuvakerroksen kuitujen dtex-arvot ovat maksimissaan 17 dtex, edullisesti 6,7 tai 11 tai 17. Riittävän sileä rainanpuoleinen hahtuvakerros aikaansaa rainaan sileän pinnan ja samalla sopivan karkea telapuolen 15 hahtuvakerros estää kudoksen tukkeutumisen ajon kuluessa. Rainanpuoleinen hahtuvakerros voi koostua myös kahdesta eri hienouden omaavasta hahtuvasta. Tällaisessa tapauksessa voi lähinnä rainaa oleva kerros olla hiukan karkeampaa hahtuvaa kuin sen alla oleva, kuitenkin rainan puolella oleva hahtuvakerros. 20 Esimerkiksi 11 dtex /6,7 dtex / 22 dtex, jossa ensin on mainittu pinnan ja sitten pinnan alaiset ja lopuksi nurjan puolen kuidut. Kudoslämmitin tiivistää ja silottaa sekä huopaa että rainaa. Mikäli rainan puoleinen hahtuvakerros koostuu kahdesta eri hienouden omaavasta hahtuvasta, joista karkeampi on lähinnä 25 rainaa, saavutetaan optimaalisen vedenpoiston kannalta riittävän ·- tiivis huopa, mutta vältetään rainan nyppimisongelma.

(M

σ> ? Puristinhuopien hahtuvakerroksen raaka-aineena käytetään perin ee ° teisesti PA6- ja PA6.6-kuituja. Yleisesti polyamidi kestää hyvin x £ 30 puristusta ja omaa hyvän elastisuuden. Tällöin kudos puristuu o kokoon puristinnipissä ja palautuu puristinnipin jälkeen, S jolloin muodostuu pumppausefekti, joka edesauttaa veden poistu- o mistä rainasta. Polyamidi myös joustaa siten tasaten epätasaista kuormitusta ja mahdollistaa karvin käännön jättämättä jälkiä 35 rainaan. Polyamidi kestää myös hankausta, jolloin kudokseen 11 jatkuvassa kontaktissa olevaa kudoslämmitintä on mielekästä käyttää.

Kudoslämmitintä voidaan täysimääräisesti hyödyntää valitsemalla 5 uusia materiaaleja. Keksinnön mukaan ainakin osa kudoksen hahtuvakerroksen materiaalista on PA6.10- tai PAl2-polyamidi-kuitua tai bikomponenttikuitua tai kopolyamidikuitua. Erityisesti rainanpuoleinen kerros tai ainakin lähinnä rainaa oleva kerros on kokonaan tai osittain edellä mainittua erikoiskuitua. 10 Tällöin voidaan käyttää kuumaa höyryä, jonka lämpötilan on jopa 100 - 130 °C, jolloin kudos pysyy kuumana (70 - 90 °C) koko aj an.

Sinällään perinteisesti käytetyt PA6- ja PA6.6- polyamidit ovat 15 veden poiston kannalta edullisia, sillä ne absorboivat vettä itseensä jopa 10 % märissä olosuhteissa. Suuri absorptiokyky yhdessä kudoslämmittimen kanssa kuitenkin altistaa kuidut kuumudelle, joka voi vaurioittaa kudosta. Nyt on siis keksitty korvata osa kudoksen kuiduista vähemmän vettä imevillä materiaa- 20 leiliä. Esimerkiksi PA6.10-polyamidikuidun veden absorptio 100% kosteudessa on noin 3 %. Vastaavasti PA12-polyamidikuidun veden absorptio 100% kosteudessa noin 1,5 %. Tällöin kuuman höyryn pääsy syvälle kudoksen rakenteeseen hidastuu, jolloin kudoksen kesto kuumissa olosuhteissa paranee. Silti kudoksessa säilyy 25 muut polyamidin hyvät ominaisuudet. Samalla kudoksen ydin- ja £ taustakerros lämpenevät entistä vähemmän, jolloin lämpövaikutus kohdistuu erityisesti pintakerrokseen ja siitä välittyen rai-σ> ? naan. Lopputuloksena on entistä parempi lisälämmityksen hyö-

C\J

° tysuhde ja lämpöefekti rainaan.

x

IX

Q.

O

m δ δ c\j

Claims (7)

1. Kuiturainakone varustettuna kudoslämmittimellä, johon kuuluu kuiturainakoneessa olevan usealla johtotelalla (15) 5 tuetun kudoksen (13) yhteyteen sovitettu runkorakenne (16) ja jakovälineet (17) höyryn syöttämiseksi kudosta (13) kohti, ja joihin jakovälineisiin (17) kuuluu höyrynjakopinta (19), jossa on yksi tai useampi aukko (20), ja kudoslämmitin on sovitettu kuiturainakoneella valmistettavan rainan (14) pinnan puolelle 10 kudosta (13), tunnettu siitä, että kudoslämmittimeen kuuluu aukkoa (20) ympäröivä tiivistyspinta (19'), ja kudoslämmitin on sovitettu kontaktiin kudoksen (13) kanssa siten, että ainakin tiivistyspinta (19') on sekä poikki- että konesuunnassa kudosta (13) vasten, ja runkorakenne (16) on sijoitettu johtotelan (15) 15 läheisyyteen siten, että kudokseen (13) muodostuu poikkeutus kudoskireyttä vasten, ja runkorakenne (16) muodostuu kanavasta (18), joka muodostaa osan höyryn jakovälineistä (17), ja yksi kanavaan (18) kuuluva seinämä (18') on sovitettu höyrynjakopin-naksi (19), joka on järjestetty kaarevaksi. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuiturainakone, tunnettu siitä, että kanava (18) on levyrakenteinen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kuiturainakone, 25 tunnettu siitä, että aukot (20) on järjestetty seinämän (18') 't ^ perusmateriaaliin. c\j

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kuiturainakone, o 00 tunnettu siitä, että höyryn syöttöpaine p2 on sovitettu pienem- x E 30 mäksi kuin kudoskireyden höyrynjakopintaan (19) aiheuttava paine g Pi- CÖ

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kuiturainakone, tunnettu siitä, että kudoslämmitintä vastakkaiselle puolelle 35 kudosta (13) on järjestetty roiskekaukalo (23).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen kuiturainakone, tunnettu siitä, että kudoksessa (13) on pohjakangas ja rainan (14) puoleinen hahtuvakerros, jonka dtex-arvo on suurimmillaan 17, edullisesti 6,7 tai 11 tai 17. 5

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kuiturainakone, tunnettu siitä, että ainakin osa kudoksen (13) rainan (14) puoleisesta kuitumateriaalista on PA6.10- tai PA12- tai bikomponentti- tai kopolyamidikuitua. δ CM 't o o CO X tr CL O LO δ δ CM