FI123608B

FI123608B - Apuväline suun ja hampaiden hoidon yhteydessä

Info

Publication number: FI123608B
Application number: FI20115738A
Authority: FI
Inventors: Gunilla Taddeo; Marianne Granlund
Original assignee: Ergomedi Oy
Priority date: 2011-07-08
Filing date: 2011-07-08
Publication date: 2013-08-15
Also published as: EP2729086A4; KR20140066696A; KR101969041B1; CN103648433B; CN103648433A; FI20115738A0; ES2718454T3; JP6262650B2; CA2874684C; JP2014524804A; EP2729086B1; CA2874684A1; US20130203013A1; EP2729086A1; US9486563B2; FI20115738A; WO2013007876A1; RU2014104121A; RU2612505C2

Description

Apuväline suun ja hampaiden hoidon yhteydessä

Keksinnön ala

Keksintö liittyy apuvälineeseen suun ja hampaiden hoidon yhteydessä ja erityisesti apuvälineeseen, jonka avulla voidaan työskennellä tarkasti 5 ja tehokkaasti minimoiden samalla työntekijään kohdistuvat rasitukset.

Keksinnön tausta

Suun ja erityisesti hampaiden hoidossa suoritetaan erityyppisiä toimenpiteitä kuten biofilmin tai plakin poistoa, värjäytymien ja hammaskiven poistoja, hampaiden paikkauksia ja sen kaltaisia toimenpiteitä, joita voi suorit-10 taa hammaslääkäri hammashoitajan avustamana tai hammaslääkäri, hammashoitaja tai suuhygienisti itsenäisesti.

Julkaisun http://www.tohtori.fi/?paqe=5446580&id=5688407 (vierailtu 23.6.2011) mukaan suuhygienistin toimenkuva käsittää muun muassa suun terveydentilan tutkimisen, kariologisen seulontatutkimuksen, hoitosuunnitelman 15 ja hoidon toteutuksen sekä arvioinnin tekemisen omalla vastuualueellaan. Suuhygienisti havaitsee potilaan limakalvomuutokset, tutkii potilaan purentaa ja ohjaa potilaan hammaslääkäriin tilan niin vaatiessa. Lisäksi suuhygienisti hallitsee parodontaalisairauksien syntyyn, etenemiseen ja hoitoon kuuluvat tekijät.

20 Kun suunhoidon työskentely on tiimityötä eli kun hammaslääkäri suorittaa varsinaiset hoidolliset toimenpiteet, avustava henkilö suorittaa muut työhön liittyvät toimet. Tällaisia toimia ovat muun muassa syljen ja huuhtelu- nesteiden, hionta- ja paikkausjätteiden sekä veren ja lääkinnällisten aineiden poistaminen potilaan suusta. Hammaslääkäri voi tällöin keskittyä vapaasti ” 25 omiin töihinsä, o ^ Usein suuta ja hampaita hoidettaessa työskennellään kuitenkin yk-

CD

o sin, jolloin työntekijän tuki- ja liikuntaelimistö kuormittuu erilaisissa työasento noissa. Yksin työskennellessä esimerkiksi suuhygienisti ei aina voi säilyttää parasta mahdollista ergonomista työasentoa, vaan välillä on työskenneltävä

CL

30 epäergonomisissa asennoissa. Suun terveydenhoitotyössä pieni työskentely- £2 alue suussa sekä instrumenttien muotoilu pakottavat käden usein asentoihin, m ^ joissa voiman tuottaminen on epäedullista nivelille, lihaksille sekä jänteille.

° Suuhygienistin työssä onkin useita riskitekijöitä, jotka voivat johtaa tuki- ja lii kuntaelinsairauksiin, ns. TULE-sairauksiin, erityisesti yläraajojen ja selän ja 35 niska-hartiaseudun alueilla.

2

Suuhygienistin kliininen työ sisältää siis paljon käsillä työskentelyä ja vaatii erityistä tarkkuutta. Työssä käytetään tekniikan tason mukaisesti runsaasti sormien puristusvoimaa, kun työskennellään erilaisilla instrumenteilla. Instrumenttien kohdentaminen ja tarkka työskentely edellyttävät yläraajan ni-5 velten jäykistymistä sekä katseen että pään asennon säilyttämistä niska-hartiaseudun lihasten avulla.

Julkaisun ’’Suuhygienisteillä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön terveysongelmat sekä niiden ennaltaehkäisy”; Laura Heikkilä, Hanne Ilvonen; mukaisesti yleisimpiä yläraajojen rasitussairauksia ovat jännetupentulehdus, 10 olkaluun sivunastan tulehdus ja ranne-kanavaoireyhtymä. Jännetupentuleh-dukselle altistavia työn riskitekijöitä ovat työliikkeiden runsas toistuvuus, käden suuren puristusvoiman käyttö ja ranteen taipuneet asennot. Olkaluun sivunastan tulehduksen riskitekijöinä ovat edellisten lisäksi voimaa vaativat ranteen ja sormien koukistus-ojennusliikkeet sekä kyynärvarren kiertoliikkeet. Ranne-15 kanavaoireyhtymän riskitekijöinä voidaan pitää samoja asioita kuin jännetupen-tulehduksessa ja olkaluun sivunastan tulehduksessa. Myös käden pinsettiote sekä tärisevien instrumenttienkäyttö ovat riskitekijöitä edellä mainituille rasitus-sairauksille. Lisäksi suuhygienisti suorittaa hammashoitotoimenpiteet istuvassa asennossa, jossa yläraajojen toistuvat kohoasennot, kurkottelu ja äärikiertoliik-20 keet kuormittavat hartioiden ja olkavarsien lihaksia, ja jossa ulottuvuuksien ja voimankäytön hallinta on vaikeaa.

Edellä mainitut, potilaan suusta tehtävät eri aineiden poistotoimenpi-teet hoidetaan lähes poikkeuksetta alipaineella toimivan imujärjestelmän avulla. Yleensä hammashoitoyksikössä on suuremmalla alipaineella toimiva te-25 hoimu ja pienemmän alipaineen imu, joka usein tarkoittaa potilaan alaleuan va-raan asetettavaa syljenimua, joita voi olla erimallisia ja joiden tarkoitus on pois-5 taa suuhun kerääntyvä sylki esimerkiksi paikkaustoimenpiteessä ja usein sa- C\l ^ manaikaisesti pitää kieli poissa työskentelyalueelta.

° Kun tehoimua hoitaa toinen henkilö, työ sujuu mallikkaasti molempi-

CD

° 30 en työntekijöiden tietäessä omat tehtävänsä. Kuitenkin varsin usein työntekijöi- | tä on vain yksi ja hänen hoidettavakseen kuuluu silloin luonnollisesti kaikki toi- oo menpiteet.

CO

Yksin työskennellessä etenkin nesteenpoisto potilaan suusta on on-^ gelmallista ja vaivalloista. Toimenpiteissä, joissa suuhun tulee paljon vettä, ^ 35 joudutaan käyttämään tehoimua ja siihen kuuluvaan tehoimukärkeä. Tehoimu- kärki on suunniteltu perinteiseen hammaslääkärin ja hammashoitajan väliseen 3 tiimityöhön. Hammashoitajan tehtävänä on huolehtia tehoimukärjellä nesteen poistosta, jolloin hammaslääkäri voi keskittyä kliiniseen toimenpiteeseen. Suu-hygienisti toimenkuvan laajentuessa tarkkuutta vaativat kliiniset toimenpiteet ovat lisääntyneet myös hammashoitajan ja suuhygienistin työssä: on tarvetta 5 tarkempaan ja kudosta vähemmän vaurioittavaan nesteen ja muiden materiaalien poistoon kuin mihin päästään nykyisillä imukärkiratkaisuilla sekä lisäksi er-gonomisempaan työskentelyyn.

Julkaisussa WO 2005/107832 A1 kuvataan käteen asennettavaa kirurgin aspiraatiolaitetta. Julkaisun mukaisesti sormikiinnitteisellä imukärjen 10 avulla kirurgilla on parempi näkyvyys leikkausalueelle, kun avustaja ei ole kirurgin näkökentän edessä. Imun kohdistamiseksi työalueelle julkaisun ensimmäisen suoritusmuodon mukaisesti imua joudutaan kuitenkin puristamaan sormien välissä. Julkaisun toisen suoritusmuodon tuppimaisessa ratkaisussa imuputki on lyhyempi kuin sormi, jolloin sormi on imun tiellä ja imun käyttö on 15 epätarkkaa. Lisäksi tuppi peittää kokonaan sormen kärkinivelen, kärkinivelen jäädessä tupen sisään. Tällöin sormea taivutettaessa tuppi puristaa kärkinivel-tä, kärkiniveleen kohdistuu painetta ja vastusta tupesta, jolloin nivel rasittuu.

Julkaisussa SE 468237 kuvataan välinettä syljen poistamiseksi imun avulla. Ongelmana julkaisussa on kuitenkin se, että sormen tyviniveleen 20 kiinnitetty sormikiinnike jättää käytännössä imuputken pään roikkumaan, eikä imun kohdistaminen kohdealueelle onnistu tarkasti.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto siten, että yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Kek-25 sinnön tavoite saavutetaan menetelmällä ja järjestelmällä, joille on tunnus-

CO

^ omaista se, mitä sanotaan itsenäisissä patenttivaatimuksissa. Keksinnön edul- ™ liset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

CD

9 Keksintö perustuu siihen, että imua varten sovitettuun olennaisesti o putkimaiseen ja joustavan runkoon on sovitettu sormiosa apuvälineen kiinnit- ir 30 tämiseksi sormeen ja kärkiosa, joka sijaitsee aksiaalisessa suunnassa sor-

CL

miosaa ulompana ja joka sisältää imuaukon ja että kärkiosa on sovitettu kään-h? nettäväksi rungon aksiaalisen suunnan ympäri.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on apuväli-o ^ ne, jolla on tarkka ja tehokas kohdennettavuus samalla kun työtekijään kohdis- 35 tuvat rasitukset laitteen käytöstä johtuen voidaan minimoida.

4

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yhteydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista:

Kuvio 1 esittää keksinnön ja sen edullisten suoristusmuotojen mu-5 kaista apuvälinettä;

Kuvio 2 esittää keksinnön ja sen edullisten suoristusmuotojen mukaista apuvälinettä sivuleikkauksena;

Kuvio 3 esittää keksinnön ja sen edullisten suoristusmuotojen mukaista apuvälinettä käyttötilanteessa; 10 Kuviot 4a, 4b ja 4c esittävät keksinnön ja sen edullisten suoristus muotojen mukaista kärkiosaa ja sormiosaa;

Kuvio 5 esittää keksinnön ja sen edullisten suoristusmuotojen mukaista sormiosaa;

Kuvio 6 esittää käden anatomiaa; 15 Kuviot 7a, 7b ja 7c esittää keksinnön ja sen edullisten suoristusmuo tojen mukaista kärkiosan kääntömekanismia; ja

Kuviot 8a, 8b ja 8c esittävät keksinnön ja sen edullisten suoristusmuotojen mukaista kärkiosan kääntömekanismia.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 20 Kuvio 1 esittää keksinnön ja sen edullisten suoristusmuotojen mu kaista apuvälinettä aksonometrisesti. Apuväline käsittää yleisesti ottaen putkimaisen pitkulaisen rungon 2, jonka sisällä on imuvirtausta varten sovitettu kanava. Runko tai putki tai imuputki 2 on kiinnitettävissä yksinkertaisella kitkalii-toksella tai muulla sopivalla liitoksella viitenumerolla 7 merkitystä päästään 25 olemassa olevan imuletkun tai imukoneen tai jatkoletkun päähän. Suhteellisen o tiukkasovitteinen liitos ilman mitään muita liitosvälineitä riittää tavallisissa olo-

C\J

^ suhteissa pitämään apuvälineen 1 paikallaan työskentelyolosuhteissa. Mikäli ° halutaan, liitoksen varmistamiseen voidaan käyttää myös kierteitä tai muunlai- co ° siä varmistussovelluksia, joita eri tekniikan alueilta löytyy runsaasti.

| 30 Kuviossa 1, samoin kuin kuviossa 2, apuväline on kuvattu suorana oo putkimaisena osana, mutta kuten kuviosta 3 nähdään, apuväline on käyttöolo- cr> suhteissa enemmän tai vähemmän kaareutunut sopeutuakseen käden muotoi- ^ hin.

o ^ Putkimainen runko 2 voidaan mitoittaa niin halkaisijansa, reunan 35 paksuutensa kuin pituutensakin suhteen käytännön työhön ja olemassa oleviin 5 osiin soveltuvalla tavalla. Runko 2 on erityisesti joustavaa ja taipuisaa materiaalia, erityisesti muovia, joka voi olla osittain tai kokonaan läpinäkyvää tai läpinäkymätöntä.

Viitenumerolla 3 on kuvattu sormiosaa, kuten rengasmaista osaa, 5 jonka muodostama aukko on olennaisesti rungon 2 pituusakselin suuntainen. Kuten kuviosta 1 nähdään, mainittu osa 3 on leveähkön sormuksen tyyppinen. Kuviosta 3 taas nähdään mainitun osan tarkoitus eli se, että sormi on tarkoitus työntää tuppimaisen sormiosan tapauksessa tuppeen sisään ja sormusmaisen sormiosan tapauksessa renkaasta läpi, ja näin voidaan sormella ohjata apuvä-10 lineen 1 pää haluttuun kohtaan imemään sinne kerääntynyttä sylkeä tai muita poistettavia materiaaleja.

Osa 3 on tässä kuvattu leveähkönä sormuksena, mutta kuten ymmärretään, tietyllä leveydellä saavutetaan helpompi ja tarkempi apuvälineen ohjattavuus, mutta leveys ei ole sinänsä kriittinen asia, ja myös lähes lanka-15 mainenkin osa on riittävä. Sormusosa voi olla muodostettu myös spiraalimai-sesti.

Osa 3 voi taas toiseen suuntaan mentäessä olla myös tuppimainen, jolloin sormi työnnetään tuppeen apuvälineen kiinnitystä varten. Sormiosa 3 voi koostua myös kahdesta tai kolmesta sormusmaisesta osasta.

20 Rengasmainen osa 3 voi olla myös katkaistu rengas. Katkaisu voi daan toteuttaa monella erin tavoin esimerkiksi siten, että leikataan rengas-osaan viilto kehänsuuntaisesti pituussuunnassa tai viistosti. Tämä mahdollistaa joustavuusominaisuuksien käyttämisen hyväksi, koska tietyn joustavuuden rengasmainen rakenne pyrkii taipumaan ja ylläpitämään renkaan muodon. Täl-25 löin renkaan kokoa voidaan säätää automaattisesti sopimaan kaikenkokoisiin sormiin. Rengasosaan voidaan tehdä katkos myös kehän suuntaa kohtisuo-o raan suuntaan.

CvJ

^ Valitsemalla siis materiaalin joustavuus sopivalla tavalla saadaan ^ renkaan sisään sovitetuksi tavanomaisen paksuuden sormi. Paksumman sor- ° 30 men tapauksessa rengas avautuu hieman, muttei kuitenkaan purista liikaa £ sormea. Vaihtoehtoisesti apuvälinettä voidaan valmistaa eri kokoluokissa sopi- oo akseen mihin tahansa sormipaksuuteen. Sormusmainen sormiosa voidaan so- co vittaa sormen kärkijäseneen ja/tai keskijäseneen. Kiinnitykseen voidaan valita ^ millä tahansa tavalla sormen ympärille kiinnitettävä pidin. Yhtenä vaihtoehtona ™ 35 voi olla esimerkiksi nauhamainen kiinnitysväline, joka käsittää tarrakiinnityk- 6 sen, esimerkiksi pienenä palana takiaistarraa. Myös monenlaisia muitakin kiin-nitystapaoja eri tekniikan alueilta voidaan käyttää.

Apuvälineen kohti työpistettä olevassa päässä on erillinen kärkiosa 4, jonka ulompi pää voidaan varustaa yhdellä tai useammalla raolla 5, joiden 5 tarkoituksena on estää apuvälineen kärjen joutuminen ilman kulkemisen estävään umpitilaan. Raot sallivat aina tietyn asteisen virtauksen, vaikka kärki olisikin kiinni esimerkiksi kudoksessa, suun limakalvossa tai hampaassa. Kärkiosasta voidaan käyttää myös nimitystä kärki, imukärki tai tehoimukärki. Raot voivat olla olennaisesti ympyränmallisia tai muotoutuneina esimerkiksi hahlois-10 ta (kuvio 2) tai nystermien välisestä tilasta.

Kärkiosa 4 sijaitsee aksiaalisessa suunnassa sormiosaa 3, 6 ulompana ja kärkiosa käsittää imuaukon 10 (kuvio 4a), joka on yhteydessä kanavaan. Kärkiosa on sovitettu käännettäväksi rungon aksiaalisen suunnan ympäri, ja kärkiosa voikin olla sovitettu liikuteltavaksi useaan eri asentoon, jotka si-15 jaitsevat ennalta määrätyn kulman päässä toisistaan.

Kuviot 1 ja 2 esittävät rengasmaisen osan 3 olevan kiinteästi kiinni rungossa 2. Erään toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti sormiosa, kuten rengasmainen osa, voi olla irrotettavasti tai liikuteltavasti kiinni rungossa. Renkaan 3 ja rungon 2 keskinäinen asema voi olla säädettävä eli sormiosa 3 20 voi olla rungon 2 pituussuunnassa, aksiaalisessa suunnassa tai vertikaalisessa suunnassa siirrettävä. Tämän lisäksi tai tämän asemesta kärkiosa 4 voi olla sormiosaan 3 nähden säädettävissä tai liikuteltavissa aksiaalisessa suunnassa.

Siirrettävyys voidaan aikaansaada monella eri tavalla. Yksinkertai- 25 simmillaan rengas 3 voi olla kaksiosainen muistuttaen numeroa kahdeksan, jolloin runko 2 kulkee pienemmän rengasosan läpi ja sormiosa 3 liukuu pientä o voimaa käyttäen pitkin runkoa. Tällä voidaan helposti säätää työntekijälle yksi- c\j ^ löllinen ja sopiva työergonomia. Samalla työntekijä pystyy työskentelemään ° tarkasti. Kummassakin tapauksessa sormiosa voidaan kiinnittää runkoon yh-

CO

° 30 destä tai useammasta kiinnityspisteestä.

| Kärkiosa 4 voi olla, kuten mainittiin, erillinen osa, joka kiinnitetään oo rungon 2 vapaaseen päähän, imukoneen pään vastakkaiseen päähän. Kuiten- co kin yksinkertaisimmillaan tällaista erillistä kärkiosaa ei ole, vaan rungon vapaa ^ pää toimii sellaisenaan kärkiosana. Rungon 2 vapaa pää voidaan sekä muo- 00 35 töillä sopivalla tavalla että myös varustaa leikkauksilla tai vastaavilla. Jos on tarpeen, käytettäessä erillistä kärkiosaa 4, se voi olla säädettävä pituussuun- 7 nassa rungon 2 suhteen. Yksinkertainen pituussäätö aikaansaadaan kierteiden avulla. Osa 4 ruuvataan rungon 2 ulkopäähän haluttuun syvyyteen, jolla saavutetaan tarkkuus sekä hyvä käytettävyys. Myös kärkiosan 4 valmistusmateriaali on etenkin muovia.

5 Apuvälineen tarkoitus on tehdä mahdolliseksi myös yksin työskente ly, ja keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen mukaisesti imua voidaankin helposti ohjata tarkasti yhden sormen avulla kohdealueelle ja kohdealueella, samalla kun apuvälinettä ohjaavan käden muilla sormilla ja osin myös apuvälinettä käyttävällä sormella on täysi toimintakyky esimerkiksi potilaan huulen 10 nostamiseksi tai käytettäväksi muihin alan toimiin. Apuväline voi olla erityisesti kertakäyttöinen, tietyn potilaan yhteydessä käytön jälkeen pois heitettävä. Valmistusmateriaaliensa takia se soveltuu hyvin energiajätteeksi.

Kuviot 4a, 4b ja 4c esittävät keksinnön ja sen edullisten suoristus-muotojen mukaista kärkiosaa ja sormiosaa. Kuviossa 4a sormiosaa ja kärki-15 osaa kuvataan alhaalta, kuviossa 4b sormiosaa ja kärkiosaa kuvataan ylhäältä ja kuviossa 4c sormiosaa ja kärkiosaa kuvataan sivulta.

Sormiosa voi olla sormusmainen, kuten on esitetty kuviossa 1, tai tuppimainen, kuten on esitetty kuvioissa 4a-4c. Tuppimainen sormiosa 6 voidaan sovittaa sormen 40 (kuvio 5) kärkijäseneen 41 (kuvio 6) ja/tai keskijäse-20 neen 42 (kuvio 6). Sormiosa voi ulottu jopa tyvijäseneen 43 (kuvio 6). Sormi työnnetään tuppimaiseen sormiosaan niin, että tuppi peittää yhden tai useamman sormen osan. Tuppi voi peittää esimerkiksi sormen kärkiosan ja sormen keskijäsenen, ja tupessa oleva aukko kärkinivelen 44 (kuvio 6) kohdalla, ylä-ja/tai alapuolella, jättää kärkinivelen vapaaksi. Kun sormen nivelet, esimerkiksi 25 kärkinivelen ja keskinivel 45 (kuvio 6) jäävät vapaiksi, esimerkiksi käytettäessä keskijäseneen kiinnitettyä sormiosaa, kyseisiin niveliin ei kohdistu painetta tai 5 puristavaa voimaa. Näin estetään kärkinivelen ja keskinivelen rasittuminen,

C\J

^ kun sormea liikutellaan kärkiosan ohjaamiseksi. Koska sormiosa ei kiinnity ° sormen tyviniveleen 46 (kuvio 6), rungon pää ei jää roikkumaan mikä olennai-

CO

° 30 sesti heikentäisi imun kohdistaminen kohdealueelle.

| Myös tuppiosa voidaan kiinnittää runkoon yhdestä tai useammasta oo kiinnityspisteestä 22 (kuvio 4c), joita voi olla esimerkiksi tuppiosan takapäässä

CO

ja etupäässä. Kiinnityspiste voidaan sovittaa myös kokonaan rungon ympäri ^ meneväksi. Tuppimaisessa sormiosassa voi olla yksi tai useampi aukko 20, 21 00 35 yhden tai useamman nivelen jättämiseksi vapaaksi. Ergonomian lisäksi tämä 8 parantaa apuvälineen kohdistettavuutta ja kärkiosan ilmastointia. Aukot voivat olla esimerkiksi tuppiosan yläpinnassa 20 ja/tai alapinnassa 21.

Rungon päähän voidaan siis sovittaa kärkiosa 4. Kärkiosa sijaitsee aksiaalisessa suunnassa sormiosan jälkeen. Kärkiosa voidaan sovittaa joko 5 kiinteästi tai irrotettavissa olevaksi.

Kärkiosa voidaan sovittaa runkoon monin eri tavoin. Kärkiosa voidaan kiinnittää suoraan runkoon tai runkoon voidaan kiinnittää sovitusosa tai liitososa, johon kärkiosa tai kärkiosan alkuosa kiinnitetään. Kärkiosa voi lisäksi olla kiinteästi runkoon sovitettu tai liikkuvasti runkoon sovitettu. Kuviot 7a, 7b ja 10 7c esittävät keksinnön erään edullisen suoristusmuodon mukaista kärkiosan sovitusta runkoon, jossa kärkiosa on sovitettu käännettäväksi rungon aksiaalisen suunnan ympäri.

Kuvio 7a on läpileikkauskuva. Siinä runkoon 2 on sovitettu liitososa 60, johon kärkiosa 4 voidaan sovittaa. Kuviossa näkyy myös lukitusnystermä 15 50, joka on sovitettu kärkiosan sisäpintaan ja joka lukitusnystermä voidaan so vittaa liitososassa olevaan vastaanottouraan. Kuviossa 7a näkyy myös muita nystermiä 17 ja aukkoja 16.

Kuvio 7a kuvaa tilannetta, jossa lukitusnystermä on kiertouralla ja kuvio 7b kuvaa läpileikkauskuvaa tilanteesta, jossa lukitusnystermä 50 on kier-20 toliikkeen lukitusasennossa.

Kuviossa 7c kärkiosan sisäpinnalla kiinni oleva lukitusnystermä on kiertouralla ja kuviossa 7d lukitusnystermä on kiertoliikkeen lukitussa asennossa. Kuten kuviosta 7c nähdään, lukitussyvennys tai vastaanottoura on sovitettu vastaanottamaan lukitusnystermä tai lukitusuloke. Erään vaihtoehtoisen suori-25 tusmuodon mukaisesti liitososa käsittää lukitussyvennyksen ja kärkiosa käsittää lukitusuran.

CO

o Lukituksessa käytettävä lukitusrengas 53 (kuvio 7d) voidaan muo-

CvJ

^ töillä moni eri tavoin. Se voi käsittää yhden tai useamman ohjainpinnan 52 luki- ^ tusnystermän ohjaamiseksi ja lukitussyvennyksen lukitusnystermän vastaanot- ° 30 tamiseksi. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti lukitussyvennyksiä on 3 | kappaletta tai 4 kappaletta. Kärkiosaa voidaan siten liikutella useaan eri asen- oo toon, jotka sijaitsevat ennalta määrätyn kulman päässä toisistaan. Mikäli kul- eo mat ovat samansuuruisia, edellä mainittujen lukitussyvennysten lukumäärien ^ funktiona liikuttelu tapahtuu noin 120 asteen tai noin 90 asteen kulmissa. Kier- ^ 35 tokulmat voivat olla myös erisuuruisia, jossa tapauksessa kärkiosan liikuttelu voi tapahtua esimerkiksi siten, että kärkiosaa voidaan ensin liikuttaa noin 30 9 astetta, sitten noin 15 astetta ja vielä noin 30 astetta. Lukitusnystermän luki-tusasennot voivat siis olla saman tai eri kulmamäärän välein.

Kuviot 8a, 8b ja 8c esittävät keksinnön ja sen edullisten suoristus-muotojen mukaista kärkiosan sovitus-ja kääntömekanismia sekä sivuleikkauk-5 sena että päältä päin nähtynä. Runkoon 2 voidaan sovittaa sovitusosa, liitos-osa tai lukitusrengas 53. Lukitusrengas käsittää 4 lukitussyvennystä 51 sekä asennusuran 54. Asennusuran avulla kärkiosa voidaan sovittaa tai kiinnittää liitososaan, jolloin kärkiosassa oleva kohouma tai nystermä voidaan viedä kier-touralle asennusuran avulla. Viitenumerolla 55 kuvataan kiertouraa kärjessä 10 olevassa nystermälle.

Kärkiosaa liikutetaan vetämällä kärkeä ulospäin tai työntämällä sisäänpäin ja kiertämällä halutun asennon aikaansaamiseksi. Kärki lukittuu esimerkiksi noin 90 asteen välein ja se voidaan vapauttaa yksinkertaisesti työntämällä kärkeä vähän sisäänpäin, jolloin lukitusnystermä palaa kiertouralle. 15 Tässä vaiheessa kärkeä voidaan kääntää haluttuun asentoon. Lukitus tapahtuu vetämällä kärkeä vähän ulospäin, jolloin lukitusnystermä liukuu lukitus-asentoon. Lukitussyvennyksen leveä alkuosa ohjaa lukitusnystermän oikeaan kulmaan lisäten kärkiosan kulman säätämisen helppoutta. Kun kärkiosaa käännetään aksiaalisessa suunnassa lukitusasentojen välillä, runko voi pysyä 20 paikallaan.

Kuviossa 8c on esitetty sivuleikkauskuva kärjen asennusurasta. Mikäli asennusura on kalteva, niin kärjen ollessa kerran kiinnitetty paikoilleen, sitä ei voida enää poistaa. Tällöin kaltevuus estää kärjen irtoamisen liitososasta ja pitää sen paikoillaan liitososassa.

25 Kärkiosa voi koostua yhdestä tai useammasta osasta esimerkiksi si- ten, että ensimmäinen osa on runkoon kiinteästi asennettava kiinnitysosa ja 5 toinen osa on kiinnitysosaan asennettava jatko-osa. Erään edullisen suoritus- c\j ^ muodon mukaisesti kärkiosaa voidaan säätää pituussuunnassa, jotta voidaan ° työskennellä tarkasti suun taka-alueilla. Pidennys voi olla esimerkiksi noin 2-5

CD

° 30 mm ja tämä pidennys voidaan aikaansaada esimerkiksi kierteillä tai liukume- | kanismilla.

oo Koko kärkiosa tai kärkiosan jatko-osa voi olla kääntyvä. Kääntymis en kulma voi olla esimerkiksi noin 90 astetta, noin 180 astetta tai noin 360 astetta. ^ Pyörimisen johdosta kärki voidaan aina kohdistaa tarkasti työalueelle kaikissa ^ 35 työvaiheissa, joissa tarvitaan aineiden tai nesteiden poistoa potilaan suusta tai potilaan suussa olevan kohdan kaapimiseksi tai hiomiseksi. Kärjen kohdista- 10 misessa ei näin ollen tarvita lainkaan epämukavaa ja ergonomisesti haitallista pinsettiotetta eikä myöskään siihen yhdistettynä ranteen vääntöliikettä. Lisäksi haitalliset yläraajojen koholiikkeet jäävät täysin pois. Nesteiden ja muiden aineiden ja materiaalien poiston ollessa tarkempaa myös työalueelle on parempi 5 näkyvyys, joka osaltaan myös auttaa työntekijää säilyttämään ergonomisesti oikean työ-ja istuma-asennon työsuorituksen aikana.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti rungon päässä oleva, erillinen kärkiosa kääntyy noin 360 astetta ja sen avulla imu voidaan kohdistaa tarkasti kohteeseensa kuten hampaistolle, jolloin työn tekeminen, kuten nes-10 teenpoisto työalueelta, on tarkempaa ja näkyvyys parempi keksinnön mukaisella imukärjellä tai tehoimukärjellä kuin perinteisen tehoimukärjen käytössä. Tästä seuraa lisäksi se etu, että työntekijä pystyy ylläpitämään ergonomisesti oikeaa työ- ja istuma-asentoa työsuorituksen aikana. Kun kärkiosaa voidaan kääntää 360 astetta, 180 asteen kääntäminen auttaa työskennellessä imukär-15 jellä etuhampaiden kohdalla.

Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti kärki lukittuu aina noin 90 asteen välein, kun kohdistettavuuteen riittää neljä eri olennaisesti tasavälein olevaa asentoa. Toisin sanoin, kärkiosa voi pyöriä noin 360 astetta esimerkiksi siten, että sitä voidaan liikuttaa noin 90 astetta kerrallaan. Kun kärki-20 osaa on siirretty 90 astetta, se voidaan lukita tähän kulmaan tai asentoon esimerkiksi kärjen liitinosassa ja rungossa olevassa liitinosassa olevien uurteiden ja kierteiden avulla. Tästä asennosta sitä voidaan pyörittää uudestaan 90 astetta samaan suuntaan, jolloin kärkiosa on kääntynyt 180 astetta. Samaa liikettä voidaan jatkaa siten, että seuraavaksi kärkiosa on kääntynyt 270 astetta ja 25 sitten palaa taas takaisin alkuperäiseen kulmaansa ollessaan kääntynyt yh-teensä 360 astetta. On kuitenkin huomattava, että pyörimiskulma ja kokonais-o pyörimiskulma voi olla myös jokin muu kuin edellä mainittu kulma ja että pyö-

CvJ

^ rimiskulma voi olla myös erilainen eri vaiheissa.

° Kärkiosan voidaan siis sovittaa pyörimään rajoitetusti tai vapaasti.

° 30 Pyörimistä voidaan myös ehkäistä erilaisin mekanismein kuten rajoittimin. Kär- | kiosa pyörimisliikettä voidaan ehkäistä tai rajoittaa esimerkiksi siten, että kärki- oo osa on lukittavissa yhdellä tai useammalla kitkasovitteella tai tiettyyn liikekul- co [J5 maan sovitettuna.

^ Kärjen liitinosassa ja rungossa olevassa liitinosassa olevien uurtei- 00 35 den ja kierteiden välisen välimatkan eron avulla voidaan saada aikaiseksi 11 myös kärkiosan pituuden säätö, joten kärkiosa voi liukua kierteiden avulla kierteiden salliman aksiaalisen liukuman verran.

Kärkiosaa tai suutinta 4 voidaan muotoilla, jotta työskentely tarkentuu entisestään. Kärkiosan distaalinen pää voidaan pyöristää, kuten on esitetty 5 kuviossa 4b. Sivulta katsottuna kärkiosa voidaan viistää, kuten on esitetty kuviossa 4c. Olennaisesti imuaukon määrittelemän tasomaisen pinnan 19 ja aksiaalisen suunnan välinen kulma a on normaalisti suurempi kuin noin 25 astetta. Kulma voi olla edullisesti noin 30, 35, 45 tai 50 astetta.

Kärkiosassa voi olla yksi tai useampi aksiaalinen aukko ja/tai radiaa-10 linen aukko. Radiaaliset aukot voivat sijaita muutamia millimetrejä imuaukon päästä aina muutamaan senttimetriin imuaukon päästä.

Kärkiosaan voidaan lisäksi sovittaa yksi tai useampi nystermä, kohouma tai uloke. Nystermiä 12 voidaan sovittaa esimerkiksi imuaukkoa 10 määrittävälle kehälle 11, kärkiosan ensimmäiseen pintaan, esimerkiksi yläpin-15 taan 18, kärkiosan toiseen pintaan, esimerkiksi alapintaan 17 tai kärkiosan sivuille. Nystermät tai kohoumat tai näiden lisäksi tai vaihtoehtoisesti kärkiosaan sovitettu yksi tai useampi ura tai hahlo, kuten kuviossa 4c esitetty kärkiosan yläpinnassa oleva ilma-aukko 16, ehkäisevät kärjen tarttumista kohdepintaan käyttötilanteessa esimerkiksi imuvirtauksesta johtuen sekä päästävät virtausta 20 kulkemaan niiden alta. Nämä estävät alipaineen muodostumista, jotta imukärki ei tartu esimerkiksi kudokseen tai limakalvoihin kiinni. Viitenumerolla 13 on kuvattu kärkiosan yläosassa olevaa ilma-aukkoa alhaalta katsottuna.

Kärkiosan nystermiä voidaan lisäksi käyttää niin sanottuina kaapimina toimenpiteissä, esimerkiksi kun halutaan kaapia ja samanaikaisesti imeä 25 valkaisuainetta pois hampaan pinnalta hampaanvalkaisun yhteydessä.

Kärkiosan ja sormiosan kiinnitys voi olla pysyvä kiinnitys tai irrotet-5 tavissa oleva kiinnitys. Kiinnitys voidaan tehdä esimerkiksi liimaamalla, kuu-

C\J

^ mentamalla, sulattamalla, mekaanisella kiinnityksellä tai integroimalla. Mikäli ° tuote valmistetaan puristemuovista, sormiosan kiinnitys voi olla kiinteä eli sor- ° 30 musosa tai tuppiosa sekä lisäksi tai vaihtoehtoisesti kärkiosa voivat olla kiinteä | osa tuotetta.

oo Kuten kuviossa 4a on kuvattu, kärkiosassa on suuri imuaukko, suu-

CO

aukko 10, jolloin sen imuteho on voimakkaampi ja näin ollen se poistaa tehok-^ kaammin nesteitä ja ylläpitää paremmin näkyvyyttä.

^ 35 Kuvio 5 esittää keksinnön ja sen edullisten suoristusmuotojen mu kaista sormiosaa, tuppiosaa 6. Tuppiosassa on kaksi aukkoa 20, 21, jotta kär- 12 kiniveleen ei kohdistu puristusta, painetta tai rasitusta sekä tarkan työskentelyn ja ilmastoinnin mahdollistamiseksi. Tuppiosassa voi olla lisäksi erityinen alue, jossa on materiaalia hyvän tarttuvuuden aikaansaamiseksi sormeen. Tämä niin sanottu grippialue voi olla tupen kärkiosassa 30, tupen sisäpinnassa tai erilli-5 senä kerroksena tupen sisällä. Samaa tartuntarakennetta voidaan käyttää myös sormusmaisessa sormiosassa.

Sekä kärkiosa että sormiosa voidaan valmistaa pehmeästä ja joustavasta materiaalista kuten muovista. Tällöin sormeen kiinnitettävä käännettävä imukärki on myös kudosystävällinen ja miellyttävä potilaalle. Myös runko, 10 kuten koko muukin rakenne, voi olla biohajoavaa silikonia tai muuta muovimateriaalia.

Esimerkinomaisesti rungon sisähalkaisija voi olla noin 3-7 mm, mutta se voi olla myös huomattavasti suurempi tätä arvoa.

Sormiosa, kuten sormirengas voidaan sovittaa sormen keskijäse-15 neen sekä runkoon. Keskijäseneen kiinnitetty sormirengas jättää kärkinivelen vapaaksi. Tällöin kärkiniveleen ei kohdistu painetta tai puristavaa voimaa. Näin voidaan estää kärkinivelen rasittuminen, kun sormea liikutellaan imukärjen ohjaamisessa. Edellä kuvattu sormikiinnitys mahdollistaa erityisesti imun tarkan kohdistamisen työalueelle.

20 Keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen etuna on, että apuvä line voidaan kohdistaa tarkasti ja tehokkaasti työskentelyalueelle Lisäetuna saavutetaan se, että samalla työtekijään kohdistuvat rasitukset voidaan minimoida. Erityisesti ilman avustajaa, yksin vastaanotolla työskentelevän suun-hoidon ammattilaisen työtarkkuutta ja työergonomiaa voidaan parantaa sa-25 manaikaisesti.

Käyttämällä keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen mukaista o apuvälinettä, operaattorista tulee ’’kolmekätinen”, ja imun lisäksi hän voi käyt-

C\J

^ tää apuvälinekädellä valaistusta tai esimerkiksi suupeiliä tai muuta instrument- ° tia

CD

° 30 Keksinnöllä voidaan korvata täysin perinteisen tehoimukärjen käyt- | tö. Kun keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen mukainen imukärjellä tai oo tehoimukärjellä varustettu runko asettuu sormiosan välityksellä sormen keski- co jäseneen tai keskijäseneen ja kärkijäseneen, rungon pää ei roiku ja se voidaan ^ kohdistaa tarkasti halutulle kohdealueelle. Tällöin nesteenpoistossa ja imukär- ^ 35 jen kohdistamisessa työalueelle ei tarvita lainkaan sormia rasittavaa puristus voimaa eikä kyseistä puristusvoimaa yhdistettynä ranteen taivuttamiseen tai 13 vääntöliikkeeseen. Tämä mahdollistaa kädelle, ranteelle ja niska-hartiaseudulle luonnollisimmat, vähemmän rasittavat ja ergonomisesti oikeaoppiset työliikkeet erityisesti yksin työskennellessä verrattuna yleisesti tunnettuihin imukärki-työskentelyihin, ja esimerkiksi riski niin kutsutulle rannekanavan ahtautumalle 5 eli Canalis carpi -syndroomalle pienenee huomattavasti.

Koska tehoimukärkeä käytettäessä työasennot ovat staattisia, samassa epämukavassa asennossa voi joutua olemaan pitkiäkin aikoja. Perinteisen työskentelyssä tehoimukärjen käyttö on epätarkkaa sekä epämiellyttävää ja ergonomisesti rasittavaa paitsi sormien nivelille, niin myös ranteelle ja niska-10 hartiaseudulle. Kun peukalon liike on vaikea, peukalon pitkä loitontajajänne ja lyhyt ojentajajänne ärsyyntyvät jännetupessaan. Tulehduksen merkkinä ranteen peukalon puoleisella sivulla on paikallinen kipu ja turvotus. Tämä on hyvin yleinen vaiva suuhygienisteillä, ja vaivasta käytetään nimitystä imukäsisyn-drooma. Ranteen jatkuva toistoliike sekä sivuttais- ja vääntöliikkeet, jotka altis-15 tavat de Quervainin jännetuppitulehdukselle, voidaan nyt välttää tai minimoida. Paitsi työtekijälle myös potilaalle perinteisen tehoimukärjen käyttö on epämukavaa, ja koska tehoimukärki on teräväreunainen muoviputki, on tavallista, että hoidon aikana sillä aiheutetaan haavoja potilaan huuliin tai limakalvoille.

Nämä haitat voidaan nyt poistaa.

20 Nesteiden ja muiden aineiden ja materiaalin poiston lisäksi esimerk keinä erityisistä toimenpiteistä, jotka nyt tarkentuvat ja tehostuvat ovat mm. hammaskiven poisto ultraäänellä, hammaskiven poisto käsi-instrumenteilla, pintapuudutteen asettaminen ja värjäymien poisto jauhepuhdistimella. Näitä kuvataan seuraavassa.

25 Suuhygienistin ammatissa ultraäänilaitteiden käyttö hammaskiven poistossa on lisääntynyt laitteiden kehittyessä. Ultraäänilaitteiden avulla ham-5 maskivenpoisto on nopeampaa ja kustannustehokkaampaa verrattuna käsi-

C\J

^ instrumentteihin. Ultraäänilaitteiden toiminta perustuu ultraäänen värähtelyyn ^ vedessä, jonka takia niiden käytössä potilaan suuhun tulee paljon vettä ja nä- ° 30 kyvyys työalueelle on huono. Sormeen kiinnitettävän, esimerkiksi noin 360 as- | tetta kääntyvän kärkiosan avulla voidaan imukärki kohdistaa tarkasti työalueel- oo le, jolloin nesteen poisto tehostuu, näkyvyys paranee ja ergonomisesti oikean

CO

työasennon säilyttäminen on helpompaa. Kärkiosan suuri imuaukko estää ult-^ raäänilaitetta käytettäessä syntyvän bakteeri- ja mikrobipitoisen aerosolipilven 00 35 leviämistä vastaanottotilaan, jolloin vähennetään haitallista mikrobikuormitusta potilaille ja työntekijöille ja vaikutetaan tätä kautta myös työturvallisuuteen.

14

Sormeen kiinnitettävän imukärjen avulla on mahdollista välttää kurottelu ja imukärjen hakeminen verisissä toimenpiteissä, esimerkiksi poistettaessa hammaskiveä käsi-instrumentein tilanteessa, kun tulehtuneet ikenet vuotavat runsaasti verta. Runkoon sovitettavan sormiosan ja käännettävän kärki-5 osan avulla voidaan ylläpitää tarkasti näkyvyyttä koko puhdistuksen ajan, jolloin on mahdollista ylläpitää ergonomisesti oikeanlaista työasentoa. Myös hartioiden ja olkavarsien rasitus vähenee, koska ei ole tarvetta kurotella imukär-keä pidiketelineestä.

Hammashoidollisissa toimenpiteissä käytetään nestemäisiä pinta-10 puudutteita, joita annostellaan annostelukärjellä ientaskuihin. Nestemäisen pintapuudutteen asettamisessa on tärkeää estää pintapuudutteen leviäminen sylkeen ja sitä kautta potilaan nieluun. Potilaan nieluun valuva pintapuudute puuduttaa nielun limakalvoa ja on erittäin epämiellyttävää ja potilaalle pelon tunnetta aiheuttavaa. Sormeen sovitettavissa oleva apuväline, joka käsittää 15 kääntyvän kärkiosan, voidaan kohdistaa tarkasti työalueelle hampaiston myö-täisesti, jolloin voidaan estää ylimääräisen pintapuudutteen leviäminen sylkeen ja sitä kautta potilaan nieluun. Täten saavutetaan tarkempi haitallisen aineen poisto potilaan suusta, potilaalle turvallisempi ja miellyttävämpi hoito sekä työntekijälle huomattavasti tarkempi ja ergonomisesti parempi tapa poistaa 20 ylimääräinen puuduteaine, verrattuna tekniikan tason tehoimukärjen käyttöön.

Värjäymien poistoon hampaistossa käytetään jauhepuhdistimia. Jauhepuhdistimien jauhe ärsyttää potilaan limakalvoja, ja puhdistusta tehdessä on tärkeää välttää jauhesuihkun osumista limakalvoille. Sormeen kiinnitettävän, suuren imutehon ja esimerkiksi noin 360 astetta käännettävän kärkiosan 25 avulla voidaan apuväline kohdistaa tarkasti työalueelle, jolloin estetään lima-kalvoille kirvelyä ja haavoja aiheuttavan jauhesuihkun suora osuminen kielen, 5 huulen, posken tai suulaen limakalvolle. Toimenpide voidaan suorittaa ergono-

C\J

^ misesti työntekijälle ja turvallisesti potilaalle. Tekniikan tason mukaisella teho- ° imukärjen avulla kyseinen toimenpide on erittäin vaikea toteuttaa, koska yksin ° 30 työskennellessä tehoimukärkeä on vaikea kohdistaa tarkasti työalueelle.

| Keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen mukaisesti myös oo paikkaustoimenpiteitä voidaan tarkentaa. Paikkaustoimenpiteissä muovit ovat

CO

lähes syrjäyttäneet metallien käytön hammaspaikka-aineina. Lisääntynyt muo-^ vien käyttö on johtanut hammashoitotyössä syntyvien työperäisten allergioiden 00 35 määrän kasvuun. Metakrylaattipitoisia muovimateriaaleja käytetään muun mu assa hampaiden paikkaukseen ja hammasproteesien valmistukseen. Metakry- 15 laatii ovat voimakkaasti allergisoivia ja voivat aiheuttaa ärsytysreaktioita iholla, silmissä ja hengitysteissä.

Allergista kosketusekseemaa ovat aiheuttaneet etupäässä hampaanpaikkauksen esikäsittely-, sidos-, täyte- ja pinnoiteaineet. Esikäsittelyai-5 neista primeerit sisältävät yleensä 2-hydroksietyylimetakrylaattia (2-HEMA). Valokovetteiset sidos-, täyte- ja pinnoiteaineet sisältävät yleensä ainakin triety-leeniglykolidimetakrylaattia ja usein epoksidimetakrylaattia (esim. bis-GMA) tai uretaanidimetakrylaattia. Monet akryyliyhdisteet voivat olla syynä myös työperäiseen nuhaan, astmaan, kurkunpään ja nielun tulehdukseen sekä silmien si-10 dekalvotulehdukseen.

Keksinnön avulla voidaan taata parempi näkyvyys työalueelle. Hampaan preparoinnissa käytetään poralaitteita, joiden jäähdytysvesi pitää poistaa potilaan suusta. Kohdistamalla tarkasti imukärki työalueelle, voidaan poistaa tehokkaasti jäähdytysvesi ja näin ollen taata parempi näkyvyys työalueelle, jol-15 loin on helpompi ylläpitää ergonomisesti oikeanlainen työasento. Paremmalla näkyvyydellä työalueelle voidaan saavuttaa myös parempi työnlaatu.

Paikkaustoimenpiteissä, kun preparoitua hammasta valmistellaan sen täyttämiseen paikkausmateriaalilla, on tärkeää, että paikattava hammas pysyy täysin kuivana, koska muuten ei voida taata muovipaikan kiinnitystä 20 hampaaseen. Kohdistamalla imukärki tarkasti keksinnön avulla paikkausalu-eelle, voidaan varmistua paikkausalueen täydellisestä kuivuudesta ja varmistaa laadukkaan paikan ja paikkauksen onnistuminen.

Paikatessa hampaita muovilla, käsitellään dentiiniä ja kiillettä erilaisilla esikäsittely-, sidos-, täyte-ja pinnoiteaineilla. Nämä kemialliset aineet ovat 25 erittäin allergisoivia ja haitallisia niin työntekijälle kuin potilaallekin. Näitä kemi-allisia aineita joudutaan annostelemaan hampaille ja huuhtelemaan hampaista 5 pois. Tällöin on tärkeää pitää tarkasti hampaan vieressä imukärki, jolla ylimää-

C\J

^ räiset ja hampaan pinnalta karkaavat kemialliset aineet saadaan imettyä pois ° työalueelta. Lisäksi muovipaikkauksessa käytettäviä esikäsittely- ja sidosainei- ° 30 ta puhalletaan ilmalla niiden kuivaamiseksi ja jotta ne leviävät tasaisesti ham- | paalia. Kyseisessä toimenpiteessä syntyvä aerosoli on erittäin haitallista ja airo lergisoivaa. Keksinnön avulla imukärki voidaan kohdistaa tarkemmin työalueel- co le, jolloin voidaan vähentää haitallisen aerosolin leviämistä hengitysilmaan ja ^ näin ollen parantaa työtekijöiden työturvallisuutta.

00 35 Viimeistely- ja hiontatoimenpiteissä potilaan suuhun syntyy jäähdy tysveden lisäksi potilaalle haitallisia amalgaameja ja muovipaikkajäämiä, jotka 16 tulee saada poistettua pois potilaan suusta. Keksinnön avulla imukärki voidaan viedä tarkasti viimeistelyalueelle, jolloin kyseiset materiaalit voidaan poistaa potilaan suusta paremmin ja huolellisemmin. Keksinnöllä voidaan myös poistaa tehokkaasti jäähdytysvesi ja näin ollen taataan parempi näkyvyys työalu-5 eelle, parempi työergonomia ja korkeampi työlaatu.

On huomattava, että vaikka edellä on kuvattu apuvälinettä suun ja hampaiden hoidon yhteydessä, apuvälinettä voidaan käyttää myös muissa lääketieteellisissä toimenpiteissä kuten sisäelinkirurgiassa sekä kosmeettisissa operaatioissa.

10

CO

δ c\j i

CD

O

CD

O

X

cc

CL

CO

m δ

CVJ

Claims

1. Apuväline (1) syljen, veden tai muiden suun seudun töiden yhteydessä syntyvien tai käytettävien materiaalien poistamiseksi imun avulla, joka apuväline (1) käsittää: 5 olennaisesti putkimaisen, joustavan rungon (2), jonka sisällä on imu- virtausta varten sovitettu kanava; sormiosan (3, 6) apuvälineen (1) kiinnittämiseksi sormeen; ja kärkiosan (4), joka sijaitsee aksiaalisessa suunnassa sormiosaa (3, 6. ulompana ja joka sisältää imuaukon (10), joka on yhteydessä kanavaan, 10 tunnettu siitä, että: kärkiosa (4) on sovitettu käännettäväksi rungon aksiaalisen suunnan ympäri.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen apuväline (1), t u n n e 11 u siitä, että kärkiosa (4) on sovitettu liikuteltavaksi useaan eri asentoon, jotka sijaitse- 15 vat ennalta määrätyn kulman päässä toisistaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen apuväline (1), t u n n e 11 u siitä, että kulma on noin 90 astetta.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1 - 3 mukainen apuväline (1), t u n n e 11 u siitä, että kärkiosa (4) käsittää yhden tai useamman ulokkeen 20 (12, 17, 18) imuaukon (10) viereen sovitettuna kärkiosan (4) kohdepintaan tart tumisen ehkäisemiseksi käyttötilanteessa imuvirtauksesta johtuen.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen apuväline (1), tunnettu siitä, että kärkiosan (4) imuaukon määrittelemän olennaisesti tasomaisen pinnan (19) ja aksiaalisen suunnan välinen kulma a on suurempi 25 kuin 25 astetta, edullisesti noin 30, 35, 45 tai 50 astetta.

” 6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1-5 mukainen apuväline o ^ (1), t u n n e 11 u siitä, että kärkiosan (4) distaalinen pää on pyöristetty,

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1-6 mukainen apuväline o (1), t u n n e 11 u siitä, että kärkiosa (4) on sormiosaan (3, 6) nähden säädettä- £ 30 vissä aksiaalisessa suunnassa. CL

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen 1-7 mukainen apuväline £2 (1), tunnettu siitä, että sormiosa (3, 6) on yleisesti tuppimainen, joka käsittää ID ^ yhden tai useamman aukon sormen kärkinivelen ja/tai keskinivelen vapaaksi- ™ jättämistä varten.

9. Menetelmä apuvälineen (1), joka on sovitettu syljen, veden tai muiden suun seudun töiden yhteydessä syntyvien tai käytettävien materiaalien poistamiseksi imun avulla, valmistamiseksi, jossa menetelmässä: sovitetaan olennaisesti putkimaiseen, joustavaan runkoon (2), jonka 5 sisällä on imuvirtausta varten sovitettu kanava: sormiosa (3, 6) apuvälineen (1) kiinnittämiseksi sormeen; ja kärkiosa (4), joka sijaitsee aksiaalisessa suunnassa sormiosaa (3, 6) ulompana ja joka sisältää imuaukon (10), joka on yhteydessä kanavaan, tunnettu siitä, että 10 sovitetaan kärkiosa (4) lisäksi käännettäväksi rungon aksiaalisen suunnan ympäri. CO δ C\J i CD O CD O X cc CL CO CO m δ CVJ