FI119665B - Menetelmät ja laitteet järjestelmän käyttämiseksi - Google Patents

Description

Menetelmät ja laitteet järjestelmän käyttämiseksi

Keksinnön tausta Tämä keksintö koskee yleisesti laitteita ja menetelmiä järjestelmän käyttämiseksi ja erityisemmin laitteita ja menetelmiä ydinreaktorin käyttämisek-5 si.

Tyypillinen kiehutusvesireaktori (BWR (Boiling water reactor)) sisältää paineastian, joka sisältää ydinpoittoainesydämen upotettuna kiertävään jäähdytysveteen, joka poistaa lämpöä ydinpolttoaineesta. Vettä kiehutetaan höyryn tuottamiseksi, jolla käytetään höyryturbiinigeneraattoria sähkön tuotta-10 miseksi. Sitten höyry tiivistyy ja vesi palautuu paineastiaan suljetussa kiertojär-jestelmässä. Joukko putkistopiirejä johtaa höyryn turbiineille ja johtaa kierrätetyn veden tai syöttöveden takaisin paineastiaan, joka sisältää ydinpolttoaineen.

BWR sisältää useita tavanomaisia suljetun kierron säätöjärjestelmiä, jotka säätävät erilaisia erillisiä BWR:n toimintoja vastaten tarpeisiin. Esimerkik-15 si säätösauvojen käytön säätöjärjestelmä (CRDCS (Control rod drive control system)) säätää säätösauvojen asemaa reaktorisydämessä säätämällä sauva-tiheyttä sydämessä, joka määrää sydämen reaktiivisuuden, joka puolestaan määrää reaktorisydämen antotehon. Kierrätysvirtauksen säätöjärjestelmä (RFCS (Recirculation flow control system)) säätää virtausnopeutta sydämessä, 20 mikä muuttaa höyry-vesisuhdetta sydämessä ja sitä voidaan käyttää muuttamaan reaktorisydämen antotehoa. Nämä kaksi säätöjärjestelmää toimivat yhteydessä toisiinsa säätäen minä tahansa ajan hetkenä reaktorisydämen anto-tehoa. Turhiin^säätöjärjestelmä (TCS (Turbine control system)) säätää höyryn virtausta BWR:stä turbiinille perustuen paineen säätelyyn tai vaadittuun kuor-25 mitukseen, Näiden järjestelmien toimintaa, kuten muidenkin BWR:n säätöjärjestelmien, säädellään käyttämällä erilaisia BWR:n tarkkailuparametreja. Jotkut tarkkailuparametrit sisältävät virtauksen sydämessä ja virtausnopeuden, joihin vaikuttaa RFCS, reaktorijärjestelmän paineen, joka on paineastiasta turbiinille 30 purkautuvan höyryn paine, joka voidaan mitata reaktorikuvussa tai turbiinin si-säänmenon kohdalla, neutronivuon tai sydämen tehon, syöttöveden lämpötilan ja virtausnopeuden, turbiinille aikaan saadun höyryn virtausnopeuden ja erilaisia BWR-järjeste!mien tilan osoituksia. Monet tarkkailuparametrit mitataan suoraan, kun taas toiset, kuten sydämen lämpöteho, lasketaan käyttäen mitattuja 35 parametreja. Ilmaisimien ulostulot ja lasketut parametrit ovat sisääntulona hä-täsuojajärjesteimälle, joka varmistaa laitoksen turvallisen alas ajon eristäen 2 reaktorin ulkopuoliselta ympäristöltä tarpeen vaatiessa ja estäen reaktorisy-däntä ylikuumenemasta hätätilanteessa.

Ydinreaktorin suojajärjestelmän oleellinen vaatimus on, että se ei saa pettää tarvittaessa. Siksi, jos käyttäjä ei nopeasti ja asianmukaisesti tun-5 nista reaktorin toiminnan epätavallisen transienttitilanteen syytä, eikä nopeasti käynnistä korjaavia tai lieventäviä toimia, tavanomaiset ydinreaktorin suojajärjestelmät käynnistävät automaattisesti reaktorin pikasulun. Kuitenkin on myös oleellista, että reaktorin pikasulku vältetään, kun se ei ole toivottava tai tarpeellinen, so. kun laitteistossa on virhe tai kun virhetoiminto on riittävän pieni, jotta 10 reaktorin pikasulku on tarpeeton tai kun yksi alasajotoiminto pettää, reaktorin suojajärjestelmän ei tule suorittaa seuraavaa alasajotoimintoa, jos olisi vaarallista tehdä niin. Myös ainakin jotkut tunnetut reaktorit sisältävät hätäjäähdytys-järjestelmiä, jotka tarkkailevat reaktorin toimintaa.

Vaarallisen tilanteen sattuessa alasajojärjestelmä tai turvallisen toils minnan järjestelmä voi käynnistää automaattisesti korjaavan toimen, kuten reaktorin venttiilien asetuksen muuttamisen normaalista toimintatilasta hätä-toimintatilaan, siten ehkäisten vaarallisen tai mahdollisesti vaarallisen tilanteen. Kun vaarallinen tilanne on ratkaistu, järjestelmät palautuvat valmiustilaan, ja tarvitaan käyttäjää asettamaan reaktori manuaalisesti muille järjestel-20 män toimintatiloille. Käyttäjän asetukset voivat johtaa asetusvirheisiin ja tuottaa ei-toivottuja tuloksia. Lisäksi tarkistuslistojen käyttö järjestelmän asetuksen helpottamiseksi saattaa edellyttää kahta käyttäjää asettamaan järjestelmä uudelleen toiseen toimintatilaan.

Keksinnön lyhyt kuvaus 25 Erään piirteen mukaan on saatu aikaan menetelmä järjestelmän j käyttämiseksi, jossa on joukko toimintatiloja ja toimintatilojen välisiä kytkentöjä.

Menetelmä sisältää järjestelmän käyttämisen ensimmäisessä toimintatilassa ja ä järjestelmän siirtämisen toiseen toimintatilaan menemättä valmiustilaan. j

Erään toisen piirteen mukaan on saatu aikaan menetelmä järjestel-30 män käyttämiseksi, jossa on joukko toimintatiloja ja toimintatilojen välisiä kyt- j kentöjä. Menetelmä sisältää järjestelmän käyttämisen ensimmäisessä toiminta- j tilassa, järjestelmän muuttamisen manuaalisesti käytettäessä ensimmäisessä toimintatilassa ja järjestelmän alkuarvojen asettamisen uudelleen ensimmäisessä toimintatilassa menemättä valmiustilaan.

35 Lisäksi erään piirteen mukaan on saatu aikaan järjestelmä, jossa on joukko toimintatiloja ja toimintatilojen välisiä kytkentöjä. Järjestelmä sisältää 3 tietokoneen ja tietokoneeseen asennetun vikaturvailisen aloituslogiikan ohjelman. Vikaturvallinen aloituslogiikkapiiri on asetettu käyttämään järjestelmää ensimmäisessä toimintatilassa ja siirtämään järjestelmä toiseen toimintatilaan menemättä valmiustilaan.

5 Vielä erään piirteen mukaan on saatu aikaan tietokoneella luettava väline, joka on koodattu tietokoneella ajokelpoisella ohjelmalla, järjestelmän käyttämiseksi, jossa on joukko toimintatiloja ja toimintatilojen välisiä kytkentöjä. Ohjelma on asetettu ohjaamaan tietokonetta käyttämään järjestelmää ensimmäisessä toimintatilassa ja siirtämään järjestelmä toiseen toimintatilaan mene-10 matta valmiustilaan.

Piirustusten lyhyt kuvaus

Kuvio 1 on kuva esimerkinomaisesta voimaiaitosjärjesteimästä.

Kuvio 2 on vuokaavio menetelmästä kuviossa 1 kuvatun järjestelmän käyttämiseksi.

15 Kuvio 3 on iogiikkakaavio vikaturvailisen aloituslogiikan käskykan- nasta Kuviossa 1 kuvatun järjestelmän käyttämiseksi.

Keksinnön yksityiskohtainen selitys Tässä on saatu aikaan muodollinen metodologia vikaturvailisen aloituslogiikan käskykannan toteuttamiseksi tehontuottojärjestelmälle. On tarkas-20 teitu, että esillä olevan keksinnön edut kertyvät kaikille voimalaitoksen turvajärjestelmien toteutuksille ja turvallisuuteen liittymättömien sovellusten toteutuksille muille järjestelmille kuin tehontuottojärjestelmille.

Kuvio 1 on kuva esimerkinomaisesta voimaiaitosjärjesteimästä 2, joka sisältää tuottojärjestelmän 4 ja tietokoneen 6. Tässä käytettynä ilmaisu tie-25 tokone ei ole rajoitettu vain niihin integroituihin piireihin, joita tunnetussa tekniikassa kutsutaan tietokoneiksi, vaan viittaa laajasti tietokoneisiin, prosessoreihin, mikrosäätäjiin, mikrotietokoneisiin, sovellukselle ominaisiin integroituihin piireihin ja muihin ohjelmoitaviin piireihin. Yhdessä suoritusmuodossa tietokone 6 sisältää laitteen 8 siirrettävän välineen 9 lukemiseen ja sille kirjoittami-30 seen. Laite 8 on esimerkiksi levykeasema, CD-R/W-asema tai DVD-asema. Vastaavasti väline 9 on joko levyke, cd-!evy tai DVD. Laitetta 8 ja välinettä 9 käytetään yhdessä suoritusmuodossa antamaan sisääntulona koneluettavia käskyjä, jotka tietokone 6 käsittelee.

Yhdessä suoritusmuodossa tuottojärjestelmä 4 sisältää kiehutusve-35 siydinreaktorin 10, joka sisältää reaktorisydämen 12. Vesi 14 kiehutetaan käyt- 4 täen reaktorisydämen 12 lämpötehoa käyden läpi vesi-höyryfaasin 16 tullen höyryksi 18. Höyry 18 virtaa höyryvirtauksen reitin 20 putkiston läpi turbiinivir-tauksen säätöventtiäMin 22, joka säätää höyryturbiiniin 24 menevän höyryn 18 määrää. Höyryllä 18 käytetään turbiinia 24, joka puolestaan käyttää sähköge-5 neraattoria 26, joka kehittää sähköä. Höyry 18 virtaa iauhduttimeen 28, jossa se muuttuu takaisin vedeksi 14. Vesi 14 pumpataan syöttövesipumpulla 30 syöttöveden reitin 32 putkiston läpi takaisin reaktoriin 10. Järjestelmä 4 sisältää myös sydämen hätäjäähdytysjärjestelmän (ECCS (Emergency core cooling system)) (ei esitetty), joka sisältää ainakin yhden jälkilämmön poistojärjestel-10 mästä (RHR (Residual heat removal)), reaktorisydämen eristysjäähdytysjärjes-teimästä (RCIC (Reactor core isolation cooling)) ja korkeapaineisesta sydä-mentulvitusjärjestelmästä (HPCF (High pressure core fiooder)).

Kuvio 2 on vuokaavio yhdestä menetelmän 50 suoritusmuodosta, jolla menetelmällä käytetään järjestelmää 4 (esitetty kuviossa 1), jossa on 15 joukko toimintatiloja ja toimintatilojen välisiä kytkentöjä. Menetelmä 50 sisältää järjestelmän 4 käyttämisen 52 ensimmäisessä toimintatilassa ja järjestelmän 4 siirtämisen 54 toiseen toimintatilaan menemättä valmiustilaan käyttäen vikatur-vaiiisen aloituslogiikan käskykantaa 100. Yhdessä suoritusmuodossa joukko toimintatiloja sisältää muiden muassa sellaisia toimintatiloja, kuten jälkilämmön 20 poistotoimintatila, reaktorisydämen eristysjäähdytystoimintatiia ja korkeapaineinen sydämentulvitustoimintatila.

Kuvio 3 on kaavamainen kuva vikaturvallisen aloituslogiikan käsky-kannan 100 esimerkinomaisesta suoritusmuodosta, joka on asennettu tietokoneeseen 6 (esitetty Kuviossa 1) käytettäväksi järjestelmän 4 kanssa. Esimer-25 kinomaisessa suoritusmuodossa vikaturvaflisen aloituslogiikan käskykanta 100 on tietokoneella luettava väline, joka on asennettu tietokoneeseen 6 ohjaamaan tietokonetta 6 suorittamaan tässä kuvatut suoritusmuodot.

Yhdessä suoritusmuodossa vikaturvallisen aloituslogiikan käskykanta 100 sisältää ensimmäisen logiikkatoimintatilan 102 ja toisen logiikkatoiminta-30 tilan 104. Vaihtoehtoisesti iogiikkakäskykanta 100 sisältää enemmän kuin kaksi logiikkatoimintatilaa järjestelmän 4 asettamiseksi joukkoon erilaisia asetelmia käyttäjän valinnan mukaan.

Ensimmäinen logiikkatoimintatiia 102 sisältää ensimmäisen toimintatilan vipukytkimen 110, ensimmäisen toimintatilan aloituskytkimen 112, jou- ä 35 kon logiikkatoimintoja, kuten muiden muassa TAI-veräjän 120, TAI-veräjän j

122, TAI-veräjän 124, JA-veräjän 126, JA-veräjän 128 ja JA-veräjän 130. En- J

! j 5 simmäinen logiikkatoimintatila 102 sisältää myös pulssiuiostuloajastimen 140, puissiulostuloajastimen 142, pulssiuiostuloajastimen 144, pulssiuiostuloajastimen 146, viipeenaloitusajastimen 150 ja flip-flop-kytkimen 160.

Toinen logiikkatoimintatila 104 sisältää toisen toimintatilan vipukyt-5 kimen 210, toisen toimintatilan aloituskytkimen 212, joukon logiikkatoimintoja, kuten muiden muassa TAi-veräjän 220, TAI-veräjän 222, TAI-veräjän 224, JA-veräjän 226, JA-veräjän 228 ja JA-veräjän 230. Ensimmäinen logiikkatoimintatila 104 sisältää myös pulssiuiostuloajastimen 240, puissiulostuloajastimen 242, pulssiuiostuloajastimen 244, puissiulostuloajastimen 246, viipeenaioitus-10 ajastimen 250 ja flip-flop-kytkimen 260.

Yhdessä suoritusmuodossa flip-flop-kytkimet 160 ja 260 ovat ase-tus-ohitus-paiautus-flip-flop-kytkimiä {SO, R (Set-override reset)), mikä mahdollistaa asetustoiminnon ohittaa palautustoiminnon mahdollistaen yhden sallitun toimintatilan häipyä toisesta toimintatilasta. Pulssiuiostuloajastimet 140, 15 240,142, 242,144 ja 244 mahdollistavat myötäsuuntaan olevan järjestelmälo- giikan edetä ennalta määrätyn ajan ja alkavat alusta uudelleen, kun salliva logiikka poistuu vastasuuntaan olevalta puolelta. Kun salliva logiikka tulee, vii-peenaioitusajastimet 150 ja 250 viivästävät myötäsuuntaan olevaa sallivaa logiikkaa ennalta määrätyn ajan ja ne palautuvat, kun sisääntulosignaali pois-20 tUU.

Vain kuvaukseksi, eikä rajoitukseksi, Kuviossa 3 on kuvattu vain kaksi logiikkatoimintatilaa. Käytössä käyttäjä valitsee halutun käyttötoimintati-lan muuttaakseen järjestelmän 4 sen hetkisen asetelman ennalta määrättyyn asetelmaan, kuten muiden muassa toimintatilaan yksi, toimintatilaan kaksi ja 25 valmiustoimintatilaan. Tässä käytettynä toimintatila kuvaa ennalta määrätyn järjestelmän 4 sellaisten tavallisten jäijestelmäkomponettien, kuten muiden muassa venttiilien, vaimentimien, moottorien ja pumppujen, asetelman. Valmiustoimintatila on ydintekniikan alalla käytetty ilmaisu, joka kuvaa laitoksen asetelmia, joissa reaktori ei tuota tehoa ja valmiustoimintatila viittaa minkä ta-30 hansa järjestelmän asetukseen, joka lähetetään käyttötoimintatilaan. Toisin sanoen valmiustoimintatila viittaa turvalliseen asetukseen. Keskenään kytköksissä olevat toimintatilat kuvailevat joukkoa ennalta määrättyjä järjestelmän 4 sellaisten tavallisten järjestelmäkomponenttien, kuten muiden muassa venttiilien, vaimentimien ja moottorien, asetelmia, joissa vähintään yhtä järjestelmän 35 4 järjestelmäkomponenteista voidaan käyttää joukossa erilaisia järjestelmän 6 asetelmia, so. komponentit ovat siten yhteydessä, että liike tai muutos yhdessä komponentissa aiheuttaa liikettä tai muutosta toisessa.

Yhdessä suoritusmuodossa järjestelmä 4 on asetettu toimintatilaan kaksi ja järjestelmän 4 siirtäminen 52 toiseen toimintatilaan, kuten toimintati-5 laan yksi, menemättä valmiustilaan sisältää ensimmäisen toimintatilan vipukyt-kimen 110 alustamisen ulostulon tuottamiseksi, joka on pulssiulostuloajasti-men 140 sisääntulo. Yhdessä suoritusmuodossa ajastin 140 on kymmenen sekunnin ajastin, joka viivästää ajastimen 140 ulostulosignaalia JA-veräjälle 128. Pulssiulostuloajastin 140 mahdollistaa logiikkakäskykannan 100 tuottaa to virheilmoituksen, kuten muiden muassa "Aloitus ei sallittu Ei-Sallitussa toimintatilassa”. Noin kymmenen sekunnin ajan pulssiulostuloajastimen 140 ulostulosignaali on JA-veräjän 128 sisääntulosignaali. Yhdessä suoritusmuodossa, jos järjestelmä 4 on toimintatilassa kaksi, toimintatilan kaksi aloittama signaali on TAi-veräjän 120 ja TAI-veräjän 122 sisääntulo. TAI-veräjän 120 ulostulo on 15 silloin JA-veräjän 126 sisääntulo. TAi-veräjän 122 ulostulo on TAi-veräjän 124 sisääntulo, joka sitten on flip-flop-kytkimen 160 sisääntulo palautusta varten.

Ensimmäinen logiikkatoimintatila 102 myös määrää, toteutuvatko ennalta määrätyt sallimisehdot. Jos toimintatila yhden ennalta määrätyt sallimisehdot toteutuvat, signaali on JA-veräjän 126 sisääntulo ja "LISÄTÄÄN” TAI-veräjän 120 20 ulostuloon. Vaihtoehtoisesti jos toimintatila yhden ennalta määrätyt sallimisehdot eivät toteudu, mikään signaali ei ole JA-veräjän 126 sisääntulo. JA-veräjän 126 ulostulo ja ajastimen 140 ulostulo ovat JA-veräjän 128 sisääntulo, joka sitten on ulostulo JA-veräjään 130. Kun ensimmäisen toimintatilan aloituskytkin 112 on alustettu, JA-veräjä 130 "LISÄÄ" ensimmäisen toimintatilan aloituskyt-25 kimen 112 ulostulon ja JA-veräjän 128 ulostulon, mikä sitten on ulostulo pulssi-ulostuloajastimeen 142 ja pulssiulostuloajastimeen 144.

Yhdessä suoritusmuodossa pulssiulostuloajastin 142, pulssiulostuloajastin 144 ja viipeenaloitusajastin 150 mahdollistavat toimintatilan palauttamisen. Lisäksi ajastin 144 yhdessä flip-flop-kytkimen 160 kanssa mahdollistaa 30 monia toimintatilan palautuksia, so. ajastin 144 pitää flip-flop-kytkimen 160 asetus-ohitusasemassa, kunnes muut toimintatilat, so. toimintatilan 2 aloitus-signaalisisääntulo TAl-veräjältä 124, on palautettu, mikä häivyttää palautusko-mennon valittuun toimintatilaan, so. toimintatilaan 1. Käytössä ajastinta 142 tarvitaan vain, jos toimintatilan sallitaan alustavan itse itsensä uudestaan ja 35 pulssiulostuloajastin 144 pitää aloitussignaalia viipeenaloitusajastimelle 150. j

Pulssiulostuloajastin 142 häipyy ennalta määrätyn ajan jälkeen kokeeksi. Yh- ί 7 dessä suoritusmuodossa pulssiulostuloajastin 144 sisältää viiveajan, joka on suurempi kuin pulssiulostuloajastimen 142 viiveaika. Flip-flop-kytkimen 160 ulostuloa käytetään sitten käynnistämään ainakin yksi ennalta määrätty järjestelmän 4 komponentti ensimmäisestä asemasta tai tilasta toiseen asemaan tai 5 tilaan. Pulssiulostuloajastin 150 häipyy sitten mahdollistaen käyttäjän joko alustaa toimintatila 1 uudelleen tai siirtyä toiseen toimintatilaan, kuten toimintatilaan 2, menemättä valmiustilaan.

Jos järjestelmä 4 on asetettu toimintatilaan yksi ja käyttäjä on asettanut uudelleen manuaalisesti järjestelmän 4 komponentin, toimintatila yksi 10 voidaan alustaa uudelleen. Tässä tapauksessa pulssiulostuloajastimen 142 ulostulo on TAl-veräjän 124 sisääntulo, joka on flip-flop-kytkimen 160 sisääntu lo. Pulssiulostuloajastin 144 pitää aioitussignaaiia viipeenafoitusajastimelie 150 mahdollistaen pulssiulostuloajastimen 142 ulostulon palauttaa flip-flop-kytkin 160 ja mahdollistaa toimintatilan yksi alustamisen uudelleen.

15 Toisessa suoritusmuodossa järjestelmä 4 on asetettu toimintatilaan

yksi ja järjestelmän 4 siirtäminen 52 toiseen toimintatilaan, kuten toimintatilaan kaksi, menemättä valmiustilaan sisältää toisen toimintatilan vipukytkimen 210 alustamisen, joka on pulssiulostuloajastimen 240 sisääntulo. Yhdessä suoritusmuodossa pulssiulostuloajastin 240 on kymmenen sekunnin ajastin, joka 20 viivästää ulostulosignaalin häipymistä. Pulssiulostuloajastimen 240 viive mahdollistaa logiikkakäskykannan 100 tuottaa virheilmoituksen, kuten muiden muassa "Aloitus ei sallittu Ei-Sallitussa Toimintatilassa”. Noin kymmenen sekunnin ajan pulssiulostuloajastimen 240 ulostulosignaali on JA-veräjän 228 sisääntulosignaali. Yhdessä suoritusmuodossa, jos järjestelmä 4 on toimintati-25 lassa yksi, toimintatilan yksi aloittama signaali on TAl-veräjän 220 ja TAl-veräjän 222 sisääntulo. TAl-veräjän 220 ulostulo on silloin JA-veräjän 226 sisääntulo. TAl-veräjän 222 ulostulo on TAl-veräjän 224 sisääntulo, joka sitten on flip-flop-kytkimen 260 sisääntulo palautusta varten. Toinen iogiikkatoimintatila 104 myös määrää, toteutuvatko ennalta määrätyt sallimisehdot. Jos toimintatila 30 Kahden ennalta määrätyt sallimisehdot toteutuvat, signaali on JA-veräjän 226 sisääntulo ja "LISÄTÄÄN” TAl-veräjän 220 ulostuloon. Vaihtoehtoisesti jos toimintatila kahden ennalta määrätyt sallimisehdot eivät toteudu, mikään signaali ei ole JA-veräjän 226 sisääntulo. JA-veräjän 226 ulostulo ja ajastimen 240 ulostulo ovat JA-veräjän 228 sisääntulo, joka sitten on ulostulo JA-veräjään 35 230. Kun toisen toimintatilan aloituskytkin 212 on alustettu, JA-veräjä 230 "LI

SÄÄ” ensimmäisen toimintatilan aloituskytkimen 212 ulostulon ja JA-veräjän 8 228 ulostulon, mikä sitten on ulostulo pulssiulostuloajastimeen 242 ja pulssi-uiostuloajastimeen 244.

Yhdessä suoritusmuodossa pulssiulostuloajastin 242, pulssiulostu-loajastin 244 ja viipeenaloitusajastin 250 mahdollistavat toimintatilan palautta-5 misen. Lisäksi ajastin 244 yhdessä flip-flop-kytkimen 260 kanssa mahdollistaa monia toimintatilan palautuksia, so. ajastin 244 pitää flip-flop-kytkimen 260 asetus-ohitusasemassa, kunnes muut toimintatilat, so. toimintatilan yksi aloi-tussignaalisisääntulo TAI-veräjältä 224, on palautettu, mikä häivyttää palautus-komennon valittuun toimintatilaan, so. toimintatilaan kaksi. Käytössä ajastinta 10 242 tarvitaan vain, jos toimintatilan sallitaan alustavan itse itsensä uudestaan ja pulssiulostuloajastin 244 pitää aloitussignaalia viipeenaloitusajastimelle 250. Pulssiulostuloajastin 242 häipyy ennalta määrätyn palautusajan jälkeen. Yhdessä suoritusmuodossa pulssiulostuloajastin 244 sisältää viiveajan, joka on suurempi kuin pulssiulostuloajastimen 242 viiveaika. Flip-flop-kytkimen 260 15 ulostuloa käytetään sitten käynnistämään ainakin yksi ennalta määrätty järjestelmän 4 komponentti ensimmäisestä asemasta tai tilasta toiseen asemaan tai tilaan. Viipeenaloitusajastin 250 mahdollistaa sitten alustaa toimintatila kaksi uudelleen tai siirtyä toiseen toimintatilaan, kuten toimintatilaan yksi, menemättä valmiustilaan.

20 Lisäksi jos järjestelmä 4 on asetettu toimintatilaan kaksi ja käyttäjä on muuttanut manuaalisesti järjestelmän 4 komponentin, toimintatila kaksi voidaan alustaa uudelleen. Tässä tapauksessa pulssiulostuloajastimen 242 ulostulo on TAI-veräjän 224 sisääntulo, joka on flip-flop-kytkimen 260 palauttamisen sisääntulo. Pulssiulostuloajastin 244 pitää aloitussignaalia viipeenaloitus-25 ajastimelle 250 mahdollistaen pulssiulostuloajastimen 242 ulostulon alustaa flip-flop-kytkin 260 ja mahdollistaa toimintatilan kaksi alustamisen uudelleen.

Vaikka keksintö on kuvailtu erilaisin ominaisin suoritusmuodoin, alan ammattimiehet huomaavat, että keksintöä voidaan soveltaa muunnellen patenttivaatimusten hengessä niiden soveltamisalalla. j 30

Claims (16)

1. Menetelmä (50) järjestelmän (4) käyttämiseksi, joka sisältää useita venttiilejä, vaimentimia, moottoreita ja pumppuja, joka järjestelmä toimii 5 useassa toimintatilassa, joista kukin sisältää toimintatilojen välisiä kytkentöjä, tunnettu siitä, että mainittu menetelmä käsittää: järjestelmän käyttämisen (52) ensimmäisessä toimintatilassa, joka ensimmäinen toimintatila käsittää venttiilien, vaimentimien, moottoreiden ja pumppujen ennalta määrätyn konfiguraation; 10 toisen toimintatilan valitsemisen, johon järjestelmän toiminta siirre tään; signaalin vastaanottamisen, joka osoittaa jäijestelmän sailimisehto-jen täyttymisen valittuun toimintatilaan menemiseksi; ennalta määrätyn nollaan suuremman aikaviiveen aloittamisen; 15 valitun toimintatilan palauttamisen aikaviiveen aikana; järjestelmän siirtämisen toiseen toimintatilaan menemättä valmiustilaan, jolloin ainakin yksi venttiileistä, vaimentimista, moottoreista ja pumpuista on asetettu eri toimintatilaan toisessa toimintatilassa kuin vastaava venttiili, vaimennin, moottori tai pumppu oli asetettu toimintaa varten ensimmäisen toi-20 mintatilan aikana; ja järjestelmän (4) siirtämisen (54) toiseen toimintatilaan käsittää järjestelmän siirtämisen toiseen toimintatilaan menemättä valmiustilaan, ainakin yksi ensimmäisestä toimintatilasta ja toisesta toimintatilasta käsittää ainakin yhden jälkilämmön poistotoimintatilasta, reaktorisydämen eristysjäähdytystoi-25 mintatilasta ja korkeapaineisesta sydämentulvitustoimintatilasta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä (50), tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi joukon toisen toimintatilan sallimisehtoja todentamisen ennen järjestelmän (4) siirtämistä toiseen toimintatilaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä (50), tunnettu j 30 siitä, että järjestelmän (4) siirtäminen (54) toiseen toimintatilaan menemättä valmiustilaan käsittää järjestelmän siirtämisen toiseen toimintatilaan käyttäen j vikaturvallisen aloitusiogiikan ohjelmaa (100). !

4. Menetelmä (50) ydinvoimalaitoksen järjestelmän (4) käyttämiseksi, joka järjestelmä toimii useassa toimintatilassa, joista kukin sisältää toiminta- 35 tilojen välisiä kytkentöjä, tunnettu siitä, että mainittu menetelmä käsittää: järjestelmän käyttämisen (52) ensimmäisessä toimintatilassa, joka ensimmäinen toimintatila käsittää venttiilien, vaimentimien, moottoreiden ja pumppujen ennalta määrätyn konfiguraation; toisen toimintatilan valitsemisen, johon järjestelmän toiminta siirre- 5 tään; signaalin vastaanottamisen, joka osoittaa järjestelmän salli inise Iitojen täyttymisen valittuun toimintatilaan menemiseksi; ennalta määrätyn nollaan suuremman aikaviiveen aloittamisen; valitun toimintatilan palauttamisen aikaviiveen aikana; 10 järjestelmän siirtämisen toiseen toimintatilaan menemättä valmiusti laan, jolloin ainakin yksi venttiileistä, vaimentimista, moottoreista ja pumpuista on asetettu eri toimintatilaan toisessa toimintatilassa kuin vastaava venttiili, vaimennin, moottori tai pumppu oli asetettu toimintaa varten ensimmäisen toimintatilan aikana; ja 15 järjestelmän (4) siirtämisen (54) toiseen toimintatilaan käsittää jär jestelmän siirtämisen toiseen toimintatilaan menemättä valmiustilaan, ainakin yksi ensimmäisestä toimintatilasta ja toisesta toimintatilasta käsittää ainakin yhden jälkilämmön poistotoimintatilasta, reaktorisydämen eristysjäähdytystoi-mintatilasta ja korkeapaineisesta sydämentuivitustoimintatilasta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä (50), tunnettu siitä, että se käsittä lisäksi ainakin yhden venttiilin, vaimentimen, moottorin tai pumpun manuaalisen muuttamisen toimittaessa ensimmäisessä toimintatilassa.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä (50), tunnettu 25 siitä, että se käsittää lisäksi joukon toisen toimintatilan sallimisehtoja todentamisen ennen järjestelmän (4) siirtämistä toiseen toimintatilaan.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä (50), tunnettu siitä, että järjestelmän (4) siirtäminen (54) toiseen toimintatilaan menemättä valmiustilaan käsittää järjestelmän siirtämisen toiseen toimintatilaan käyttäen f 30 vikaturvallisen aloituslogiikan ohjelmaa (100). j J !