FI119262B - Sovitelma paineen mittauksen järjestämiseksi ranneinstrumenttiin - Google Patents

Description

119262

Sovitelma paineen mittauksen jäijestämiseksi ranneinstrumenttiin

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen sovitelma, jonka avulla voidaan jäljestää ulkopuolisen paineen mittaus ranneinstrumenttiin, kuten ulkoi-5 lutietokoneeseen, sukellustietokoneeseen, rannekelloon tai vastaavaan.

Ulkoilutietokoneet, muut kevyet elektroniset laitteet, kuten GPS-laitteet ja vastaavat, erityisesti ranteessa pidettävinä tarkoitetuiksi suunnitellut on rakennettava niin että ne täyttävät kelloalan vesitiiveysstandardit. Tällaisia standardeja ovat esimerkiksi ISO 2281 ja ISO 6425. Standardeissa edellytetään että tuote pysyy vesitiiviinä veden alla 10 määritellyn syvyyden mukaisessa paineessa. Rannetietokoneet on tavallisesti määritelty vedenpitäviksi 100m saakka. Testauspaine on tällöin lObar. Muita käytettyjä vedenpitä-vyysluokkia on 30m ja 70m ja 200m. Kulloinenkin tarvittava paineluokka määräytyy laitteen käyttötarkoituksen mukaan, mutta tässä yhteydessä on tärkeää että laite kestää painetta veden alla. Kevyeen ulkoilukäyttöön tarkoitetulla laitteella voi olla riittävää, 15 että laite kestää lyhytaikaista veden alle joutumista esimerkiksi uidessa tai muuten vesillä liikuttaessa tai vaikkapa astioita pestessä. Vaativampaan käyttöön tarkoitetuissa laitteissa voi korkeampi vesitiiviysluokka olla tarpeen vain suuremman yleisen kestävyys-*;* tarpeen takia. Sukelluskäyttöön tarkoitetuissa laitteissa tiiviysvaatimukset ovat tietenkin : \: suurimmat ja ilmailukäyttökin aiheuttaa omat vaatimuksensa laitteen rakenteelle.

• · « · • · · ‘ ! 20 Yksi tapa toteuttaa paineen mittaus on käyttää erillistä paineanturia, jolle muodostetaan • 9 . laitteen runkoon läpivienti. Tällainen läpivienti on kuitenkin kallis ja vie paljon tilaa.

» · · ,·*·] Jos itse laitteen on oltava vesitiivis, paineanturi tuodaan vesitiiviin kotelon ulkopuolelle • · • · « tiivistetyn reiän kautta. Rakenne vaatii toimiakseen monimutkaisen mekaanisen suojan paineanturille ja laitteen runkorakenteelta tiiviyttä tuovia rakenteita. Samalla syntyy • » 25 kuitenkin terminen läpivienti, johon laitteen sisäinen kosteus tiivistyy jos läpiviennin «·· lämpötila laskee laitteen sisällä olevan kaasun kastepisteen alapuolelle.

• * · • · · • · ·

Julkaisussa US 6,754,137 on kuvattu rakenne, jossa rannekelloon on sijoitettu piet- φ : sosähköinen paineanturi. Paineanturi on suljettu kellon vesitiiviistä sisätilasta eristettyyn · · : * *.: tilaan, joka on yhteydessä ympäristöön. Julkaisun US 4,783,772 ratkaisussa paineanturi 30 on sijoitettu kellon rungon sivulle muodostettuun ulokkeeseen, jossa on tila anturia var- 2 119262 ten ja liitännät kellon piirilevyille signaalin siirtoa varten. Julkaisussa EP 1 024 034 on kuvattu paineanturijäijestelmä, jossa itse anturi on suojattu kaasua läpäisevällä kalvolla. Julkaisussa US 6,016,102 käytetään painemittarin kotelon sulkemiseen kaasuselektiivis-tä kalvoa tietyn kaasun paineen mittaamiseksi kotelossa olevalla anturilla.

5 Rannelaitteissa anturin olisi sijoitettava laitteeseen siten, että se ei lisää laitteen ulkomittaa, mutta toisaalta reitti anturille ei saa tukkeutuakaan. Laitteen yläpinnalle sijoittumista rajoittaa se, että yläpinnan tila tarvitaan yleensä mahdollisimman tarkkaan näytölle. Anturille menevä aukko tai reitti voidaan sulkea vettä pidättävällä mutta kaasua läpäisevällä kalvolla. Tällaisia on muun muassa venytetystä polytetrafluorieteenistä (PTFE) 10 valmistetut kalvot. Kalvojen tunnettuja kauppanimiä ovat GORETEX™ ja SYMPATEX™. Suojakalvon on tuuletuttava hyvin eikä se saa altistua kovalle mekaaniselle rasitukselle. Kalvon tuulettuminen on tärkeää, koska jos kalvo pääsee vettymään ja peittymään nesteellä, sen kaasunläpäisykyky ja siten paineenvälityskyky heikkenevät oleellisesti.

15 Yllä olevat seikat asettavat vaatimukset sille miten paineenmittausanturi sovitetaan ran-neinstrumenttiin.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sovitelma, jonka avulla ranneinstrumentissa voidaan yksinkertaisella ja luotettavalla tavalla toteuttaa paineen mittaus.

* ♦ • · · * 1 · a · .·, : Edelleen ainakin yhden keksinnön suoritusmuodon tarkoituksena on saada aikaan sovi- * 1· 1 • · 20 telma, jonka avulla voidaan jäljestää ilmanpaineen siirtyminen instrumentin paineantu- • .1. rille ja estää veden pääsy instrumentin vesitiiviiseen osaan.

··· ·

III

• · *···1 Keksinnön ainakin yhden suoritusmuodon tarkoituksena on saada aikaan rakenne, jossa paineen mittaukseen käytettävät sovitelman osat eivät oleellisesti lisää laitteen ulkomit- • · · ::i.: toja.

• · • · • 1 · 25 Edelleen ainakin yhden suoritusmuodon tarkoituksena on saada aikaan rakenne, jossa • · paineen mittaukseen käytettävän sovitelman osia ei tarvitse sijoittaa instrumentin kättä vasten tulevalle pinnalle tai näytön kanssa samalle pinnalle.

• · • · ·· ·· » • 1 · · 3 119262

Keksintö perustuu siihen, että paineanturi sijoitetaan instrumentin sisälle ja ulkopuolinen paine siirretään instrumentin sisälle ja paineanturille kaasua läpäisevän ja vettä pidättävän kalvon läpi.

Yhden keksinnön edullisen piirteen mukaan kaasua läpäisevän kalvon muodostama lä-5 pivienti tiivistetään ainakin yhdellä mekaanisella tiivistimellä tai tiivistinrakenteella.

Yhden edullisen keksinnön suoritusmuodon mukaan kaasua läpäisevä kalvo suojataan mekaanisesti kosketusta vastaan.

Yhden edullisen suoritusmuodon mukaan kaasua läpäisevä kalvo tuetaan instrumentin sisäpuoliselta pinnaltaan tukirakenteella.

10 Yhden edullisen suoritusmuodon mukaan läpäisevän kalvon muodostama läpivienti sijoitetaan instrumentin sivulle siten ettei se aukea instrumentin kättä vasten tulevalle pinnalle tai näytön kanssa samalle pinnalle.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle sovitelmalle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

15 Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

··· Keksinnön mukaisen läpiviennin avulla paineanturi voidaan sijoittaa instrumentin sisäl- t · · le ja mahdollisimman lähelle mittauselektroniikkaa, joten häiriöt vähenevät. Asennus- ja • · :\i rakenneteknisesti anturi on edullista sijoittaa samalle alustalle mittauselektroniikan ·;**: kanssa. Myös anturiin kohdistuvat mekaaniset rasitukset pienenevät kun anturi voi olla • · ·,· · 20 kiinni pelkästään mittauselektroniikan alustassa. Rakenteen avulla saavutetaan kustan- • · · nussäästöjä ja voidaan rakentaa aikaisempaa vastaavaa laitetta pienempiä laitteita. Koska vesihöyry pääsee siirtymään puoliläpäisevän kalvon läpi, kosteus pääsee tasautumaan • · \ V nopeasti ulkopuolisen kosteuden kanssa eikä kosteutta tiivisty laitteen sisälle. Kosteu- ΜΦ *...* den tiivistyminen laitteen sisälle kylmempään ympäristöön siirryttäessä on ongelmallis- ; 25 ta tiiviissä rakenteessa. Tiivistymisen väheneminen parantaa laitteen luotettavuutta.

• · · • · • · "* Kun kaasua läpäisevän kalvon muodostama läpivienti sijoitetaan instrumentin sivulle, • · · *·"' se ei rakenteineen kasvata laitteen ulkomittoja. Samoin päällipinta voidaan käyttää ko- • · · *· konaan näyttöä varten. Kalvon tuulettuminen tässä asemassa on myös erittäin hyvä, 4 119262 jolla lisätään toimintavarmuutta. Kalvo on instrumentin rakenteen ja rungon suojassa hyvin tuettuna ja mekaanisilta kosketuksilta suojattuna, joten kalvo ei pääse vaurioitumaan esimerkiksi ulkoisen esineen kosketuksesta tai suuresta paineesta. Mikäli kalvo tuetaan hyvin ja se valmistetaan riittävän lujasta materiaalista, voidaan toteuttaa sukel-5 lustietokoneissakin tarvittavan paineluokan kestävä läpivienti. Veden alla painetta ei tosin vettä läpäisemättömän kalvon kautta voida mitata ainakaan laitteen sisäisen paineen muutoksen avulla.

Keksintöä tarkastellaan seuraavassa esimerkkien avulla ja oheisiin piirustuksiin viitaten. Kuvio 1 esittää kaaviollisesti yhtä keksinnön mukaista sovitelmaa.

10 Kuvio 2 esittää kuvion 1 yksityiskohtaa.

Kuvio 3 esittää yhden keksinnön suoritusmuodon yksityiskohtaa.

Kuvio 4 esittää toista keksinnön mukaista sovitelmaa.

Kuvio S esittää kuvion 4 yksityiskohtaa.

Seuraavassa selitetään joitakin keksinnön yleispiirteitä.

15 Itse kaasua läpäisevä kalvo, jota käytetään, joudutaan tekemään tukevaksi ja siten jos- • · · •‘':f sain määrin huonommin kaasua läpäiseväksi. Huonoa läpäisyä ja siitä seuraavaa hidas- » t · " tumitta paineentasausta voidaan kompensoida kalvon pinta-alaa suurentamalla.

• · · • · · • · *:**: Kalvon avulla muodostetun läpiviennin sijoituspaikka on edullisesti instrumentin run- : gon sivulla, ei kuitenkaan mielellään rannekkeen kohdalla, jolloin läpivienti rakentei- • · · 20 neen ei juuri kasvata koko tuotteen projektiopinta-alaa vaan päällipinnasta on mahdollisimman suuri osa käytettävissä laitteen näytölle. Laitteen pohjaan sijoittamisessa on se • · V.* huono puoli ettei kalvo tuuletu niin tehokkaasti kuin sivulla tai päällä. Laitteen pohja • · · muodostaa myös rannetta vasten olevan pinnan, joten laitteen ja ranteen väliin pääsevä : lika ja ihosta irtoava kuollut solukko voivat tukkia läpiviennin pitkäaikaisessa käytössä.

M· 25 Ranne saattaa myös ajoittain muutenkin sulkea läpiviennin aukon. Kalvon tuulettami- , ,·. nen on ensiarvoisen tärkeää koska kalvon kastuessa sen kaasunläpäisykyky ja paineen- *··* :*.'j välityskyky putoavat oleellisesti. Tällöin esimerkiksi laitteen jäähtyminen riittää kalvon • · ollessa märkä siihen että barometri- tai altimetritoiminnon paineenmittaus tulee virheet- 5 119262 liseksi ja laitteen näyttämät tiedot ovat virheelliset. Toisaalta tästä paineheilahduksesta voisi jossain tuotteissa olla mahdollista tehdä vesikosketuksen tunnistus, erityisesti jos siihen yhdistetään tarkka lämpötilan mittaus piirilevyltä. Toisaalta, jos laitteessa on su-kellustietokoneista tunnettu vesikontaktilaite voi laite siitä päätellä olevansa vedessä ja S voi ainakin altimetritallennukseen tehdä merkinnän, että laite on vedessä ja painetietoa ei siten voi käyttää.

Kalvon pitää olla tuuletettu, mutta se pitää suojata siten ettei se vaurioidu käyttäjän ranteessa. Suojana voidaan käyttää teräsverkkoa tai kahta päällekkäistä reikälevyä joiden välissä on avotila ja reiät on sijoitettu siten etteivät ne ole kohdakkain.

10 Kalvon tiivistäminen runkoon on rakenteen tärkeimpiä kohtia. Tässä ei tarra- tai liima-ratkaisut ole välttämättä kaikkein edullisimpia. Ne eivät kaikissa olosuhteissa muodosta riittävän luotettavaa tiivistystä. Pidempi käyttö ulkotila-olosuhteissa saattaa pilata jonkin ajan kuluttua näiden ratkaisujen tiiveyden. Tiivistyksen olisi siten edullista perustua mekaaniseen tiivistykseen siten, että rungossa on hyvälaatuinen sileä tiivistepinta jota 15 vasten puoliläpäisevässä kalvossa oleva sileä tiivistepinta painetaan. Tässä liitoksessa voidaan käyttää myös tiiviste-rengasta tai sopivaa muototiivistettä tai o-rengastiivistettä. Oleellista on että instrumenttikotelon ja kaasua läpäisevän kalvon tai levyn väli on tii- . vietetty siten että siinä on jatkuva mekaanisen rakenteen muodostama puristus tiiviste- ··· pinnoilla. Tämä tiivistys ja puristus voidaan muodostaa monella tavalla esimerkiksi • · 1 • · · I ! 20 oheisissa piirustuksissa esitetyin rakentein. Toki huolellisesti toteutettu liima- tai tarra- • · ' [" j kiinnitys voi hyvinkin joissakin olosuhteissa olla toimiva.

• « • · - :.· · Kalvon läpäisevä pinta-ala voi olla esimerkiksi 5mm , riippuen siitä miten nopeata pai- ··· neenmuutosta halutaan seurata. Laskuvarjohyppy on ääripää nopeimmalle tarvittavalle mittaukselle, normaalin jalkapatikan muodostaen hitaan muutoksen mittaustarpeen. Kun • e ***** 25 kalvo on suurehko, se joudutaan tukemaan esimerkiksi teräsverkolla tai reikälevyllä • •e • · ***** jotta se kestäisi vesipaineella tehtävän tiiveystestaamisen sekä mahdollisen veden alle joutumisen rikkoutumatta. Reikälevy voidaan myös korvata itse kellorungon rei'ityksen ··· '·...· tai reiän ja urituksen avulla tapahtuvalla paineenvälityksen sallivalla kalvon tukiraken- ;1; teella.

♦ ·· • · • · · • ·· • · 6 119262

Kuviossa 1 on esitetty yksi keksinnön suoritusmuoto. Instrumenttirungon 1 sisällä on mittauselektroniikan piirilevy 2, jolle on asetettu paineanturi 3. Instrumenttirungon 1 sisäosa on muodostettu vesitiiviiksi tavanomaiseen tapaan standardien vaatimukset täyttäväksi. Vesitiiviysluokka määräytyy käyttötarkoituksen mukaan. Puoliläpäisevän kal-5 von avulla toteutettu läpivienti 4 on instrumenttirungon 1 sivulla. Tällöin läpivienti 4 ei vie tilaa näytön puoleiselta pinnalta eikä ranne voi tukkia läpivientiä käden puoleiselta pinnalta. On myös edullista, että läpivientiä ei ole sijoitettu rannekkeen kiinnikkeiden S rajaamalle alueelle, koska tällöin tuulettuvuus voi heiketä. Toisaalta kiinnikkeiden välisellä alueella ranneke suojaa läpivientiä mekaanisilta kosketuksilta. Itse läpiviennin ιοί 0 teuttamiseksi instrumenttirunkoon 1 on tehty reikiä 6, joita on tässä esimerkissä 4 kpl. Reikien määrä, sijoittelu, muoto ja poikkipinta-ala voivat vaihdella. Oleellista on, että reikien ja kaasua läpäisevän kalvon 7 läpäisevyys on riittävä käyttötarkoituksen mukaisen paineen tasautumisnopeuden saavuttamiseksi. Instrumenttirunkoon 1 on muodostettu reikiä ympäröivälle alueelle tasainen tiivistepinta 8, jota vasten on painettu kaasua IS läpäisevä, mutta vettä pidättävä kalvo 7. Kalvo 7 voidaan valmistaa esimerkiksi venytetystä polytetrafluorieteenistä (PTFE) ja sopivaa kalvoa on saatavilla kaupallisesti. Kalvo 7 voi olla tiivistepintaa vasten painuvilta osiltaan ainakin osittain pinnoitettu tiivistema-teriaalilla, jolloin saadaan hyvä tiiviys instrumenttirungon 1 tiivistepintaa 8 vasten. Tii- ,·. vistepinnan 8 pinnan laadun, karheuden ja muodon on oltava sellainen, että vedenpitä- ···· .·. : 20 vyys kalvon 7 ja pinnan välillä saavutetaan. Ohjearviot pinnan valmistamiseen saadaan • t* • ♦ .*. : koneenrakennuksen standardeista ja käsikiijoista sekä valmistajien suunnitteluohjeista.

Tässä rakenteessa on edullista se, että sileitä tiivistepintoja on vain yksi ja muita pintoja • ei tarvitse viimeistellä vastaavalla tavalla. Niinpä valmistuksen kulut voidaan pitää tältä ··· osin alhaisina.

• · ··· 25 • · • · · • · · • · Tässä ratkaisussa kaasua läpäisevän kalvon 7 takapintaa tukee instrumenttirunko 1. Vas- • m . .·, takkaiselta puolelta instrumenttirunkoa 1 kalvo 7 on suojattu seuraavan kaltaisella ra- • · « ··· ,···, kenteella. Ensimmäisenä kalvoa 7 vasten on tiivistepinnan 8 kohdalla O-rengas 9. Jous- «»·' *, tavan O-renkaan 9 avulla voidaan kalvoa 7 vasten muodostaa tarkoin määrätty sopiva • · · * · · ***. 30 puristusvoima, jolla taataan kalvon 7 ja tiivistepinnan 8 välien tiivis liitos pitkäaikaises- * · · • ·· sa käytössä. O-renkaan 9 sisäpuolella on sijoitettu tukirengas 10. Tukirenkaan 10 ja O- 7 119262 renkaan 9 päälle on sovitettu teräksinen paininlevy 11, jossa on ainakin yksi reikä 12. Päällimmäisenä rakenteessa on peitelevy 13, jossa on 4 kpl reikiä 14. Peitelevy 13 on esitetty ulkopuolelta (suunnasta A) kuviossa 2. Tässäkin tapauksessa reikien määrä, sijoittelu, muoto ja poikkipinta-ala voivat vaihdella. Peitelevyn 13 ja paininlevyn 11 5 reiät 12, 14 tulisi kuitenkin sijoitella siten, että ne eivät ole kohdakkain, jolloin suora yhteys peitelevyn 13 reikien 14 läpi kalvolle 7 estyy. Reikien tai muiden aukkojen on kuitenkin oltava virtausyhteydessä keskenään.

Peitelevy 13 on kiinnitetty instrumenttirunkoon 1 ruuveilla 15. On selvää, että kiinnitys voidaan toteuttaa muutenkin, vaikka kierrekiinnityksenä tai niittaamalla. Paininlevyä 11 10 vasten tulevalla osalla on peitelevyssä 13 kevennys 16, joka muodostaa tilan peitelevyn 11 ja paininlevyn 13 väliin. Näin ilma pääsee virtamaan levyjen reikien läpi. O-renkaan tiivistysvaikutus perustuu sen joustavuuteen ja määrätystä kokoonpuristumasta muodostuvaan puristusvoimaan. Tämä on edellä olevassa ratkaisussa saatu aikaan peitelevyn 13 instrumenttirunkoa 1 vasten olevan syvennyksen mitoituksella. Kevennyksen 16 reu-15 noilla olevan ja paininlevyä 11 vasten tulevan reunuksen 17 korkeuden on oltava sellainen, että peitinlevyn 13 ollessa kiristettynä ruuveilla 15 instrumenttirunkoa vasten, paininlevyn 11 ja instrumenttirungon 1 välinen rako saa O-renkaassa aikaan riittävän puristuman. Tässä tukirenkaan 10 tarkoituksena on rajata O-renkaan tila, jotta se pysyy oike- ..*·* an muotoisena ja halutunlainen puristuma saadaan aikaan. O-renkaiden valmistajat an- • · !.*·; 20 tavat mitoitusohjeet renkaiden asennusta varten.

· * « · • ·· ,[ttj Kuvion 3 suoritusmuodossa kaasua läpäisevän kalvon 7 tukemiseen käytetään kuitu- • · : kangasta ja instrumenttirunkoon voidaan tehdä yksi suuri läpivientiaukko. Kuitukangas • * · ··· · .···. sijoitetaan kalvon 7 instrumenttirungon 1 sisäpuoliselle puolelle. Tämä on tärkeää sik- * · ··* si, että tällöin kuitukangas on sisäpuolella suojassa kastumiselta eikä voi vettyä ja li- : 25 kaantua. Veden tai lian kerääntyminen kuitukankaalle estäisi kalvon 7 hengittävyyden.

·«· · ·«· • · *··** Kuvion 3 ratkaisussa on käytetty kaksiosaista O-rengastiivistystä. Instrumenttirunkoon 1 on muodostettu kalvon 7 sivuille asennusura 18, johon sopii peitelevyn 13 reuna 19 ja φ reunan sisäpuolelle ensimmäinen O-rengas 19. Tässä ratkaisussa peitelevy voidaan ·’"· kiinnittää instrumenttirunkoon 1 asennusuran 18 reunoille ja peitelevyn 13 ulkopinnalle ··· ·*·*: 30 muodostetuilla kierteillä 20. Peitelevyn 13 kalvoa 7 vasten tulevassa pinnassa on toinen • * asennusura toista O-rengasta 21 varten. Tämä O-rengas voidaan tukea sisäpinnaltaan 8 119262 tukirenkaalla tai peitelevyn 13 muodolla. Kalvon suojaus kosketukselta voidaan toteuttaa edellä kuvatulla tavalla tai vaikka sopivan tiheällä suojaverkolla. Kierrekiinnityksen sijasta peitelevyn kiinnitykseen voidaan käyttää liimaa, lukkorengasta tai muuta tavanomaista kiinnitysratkaisua.

5 Kuviossa 4 esitetyssä ratkaisussa kaasua läpäisevän kalvon 7 instrumenttirungon 1 puoleiset reunat on tiivistetty asennusuraan 22 sijoitetulla O-renkaalla. Tässä ratkaisussa paininlevyyn 11 on muodostettu ristikkäiset H-kirjaimen muotoiset urat (kuvio 5), yksi kummallekin levyn 11 puolelle. Urat eivät mene levyn läpi, vaan levyssä on reikä urien uumaosien risteyskohdissa. Nyt levy painuu suurelta pinnalta vasten kalvoa 7, mutta 10 myös kalvoa vasten tuleva pinta-ala on suuri. Peitelevyä 13 vasten tulevalta pinnaltaan H-uran on osuttava luonnollisesti ainakin osittain peitelevyn 13 reikien 14 kohdalle. Instrumenttirungon 1 kalvoa 7 vasten tulevassa pinnassa voidaan käyttää vastaavankaltaista rakennetta, jolloin saadaan aikaan varsin hyvä tuenta tinkimättä riittävän pienestä virtausvastuksesta. On selvä, että paininlevyn 11 kalvoa 7 vasten tulevan urituksen on 15 vastattava ainakin osittain instrumenttirungon uritukseen. Urituksen muoto voi tietenkin vaihdella. Vaihtoehtoisesti uritus voi olla vain instrumenttirungossa. Tässäkin ratkaisussa on vain yksi tiivistävä pinta, joka muodostuu O-renkaan ja kalvon takapinnan väliin. Tässä kalvon tiivistettä vasten tulevan pinnan on oltava käsitelty siten, että riittävä tii-( |i1 veys saavutetaan. Kalvo voi esimerkiksi olla reunoiltaan läpäisemätön ja pinnoitettu : \ i 20 riittävän sileyden antavalla materiaalilla.

« · • « 1 • «· ! Keksintö voidaan toteuttaa monenlaisten rakenneratkaisujen avulla. Samoin materiaa- • · ·(.( leina voidaan käyttää yleisiä instrumenttien valmistuksessa käytettäviä materiaaleja ku- • » i /··] ten metalleja, metalliseoksia, polymeerejä ja komposiittimateriaaleja sekä keraameja.

• ·

Ainut materiaalin valintaan liittyvä rajoitus on se, että kalvon on oltava kaasua läpäise- ; 25 vää, mutta vettä pidättävää. Niinpä kalvona on käytettävä materiaalia, johon voidaan • · · • 1 · · .···. muodostaa sopiva tähän vaatimuksen täyttävä huokoisuus ja ainevahvuus.

• · » *:1·: Instrumenttirungossa, peitelevyssä ja paininlevyssä sekä muussa rakenteessa olevien "2: aukkojen tai reikien nimityksenä voidaan käyttää yhteisesti virtaustietä.

·1♦ • · • · ·1» · · • · 1 • Φ 2 • ·

Claims (12)

0 119262 y

1. Sovitelma paineen mittauksen jäij estämiseksi ranneinstrumentissa, joka käsittää - instrumenttirungon (1), - instrumenttirungon (1) sisällä olevan ainakin yhden vesitiiviin tilan, ja 5. vesitiiviiseen tilaan sijoitetun ainakin yhden piirilevyn (2), tunnettu - ainakin yhdestä virtaustiestä (6) instrumenttirungon (1) läpi vesitiiviiseen tilaan, - ainakin yhdestä virtaustien (6) sulkevasta kalvosta (7), joka läpäisee kaasua mutta ei vettä ja joka sulkee vesitiiviisti virtaustien (6), ja 10. vesitiiviiseen tilaan sijoitetun paine-anturin (3).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että paineanturi (3) on sijoitettu vesitiiviissä tilassa olevalle piirilevylle (2).

··· 3. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että *··· kaasua läpäisevä kalvo (7) tiivistetään instrumenttirunkoon (1) ainakin yhdellä tiivistin- • · :1 2·.1 rakenteella (8, tai 18 - 21), jossa tiiviys perustuu tiivistepintojen väliseen puristukseen.

• · • · , . 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että tiivistinrakenne käsit- • ♦ · • · · “1.1 tää instrumenttirunkoon (1) muodostetun tiivistepinnan (8), jota vasten kaasua läpäise- • · *** vä kalvo (7) on puristettu. · :.· · 20

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että tiivistinrakenne käsit- tää ainakin yhden tiivistinelimen (19), jonka ainakin yksi pinta painuu kalvon (7) pintaa ·;··· vasten.

« *, 6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tunnettu tukielimistä ··· kaasua läpäisevän kalvon (7) tukemiseksi sen vesitiiviin tilan puoleiselta puolelta. 2 · • · · • · • · 119262 ίο

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että tukielimet muodostaa instrumenttirungon (1) kalvoa vasten painuva osa.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että tukielimet muodostaa vesitiiviin tilan puolelle sovitettu kuitukangas.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että läpäisevä kalvo suojataan mekaanisesti kosketusta vastaan.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että läpäisevä kalvo (7) suojataan mekaanisesti kosketusta vastaan muodostamalla kalvolle (7) instrumenttirungon (1) ulkopuolelta kulkeva virtaustie siten, että suora kosketusyhteys estyy.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen rakenne, tunnettu siitä, että läpäisevä kalvo (7) suojataan mekaanisesti kosketusta vastaan tiheällä verkkorakenteella.

12. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ainakin yksi virtaustie (6, 12, 14) sijoitetaan instrumentin sivulle siten ettei se aukea instrumentin kättä vasten tulevalle pinnalle tai näytön kanssa samalle pinnalle. 15 • i· ···· • · • I I «· • · # · · · • I» • * • · • » • · · • · «te m m 4 · • · • · ··· • · « · · • · f • · · · ··· • · • · ··» * · * • ··« * f « · »·* 1 · • · · • · • · 119262 n