FI118124B - Johdejarru - Google Patents

Description

V JOHDE JARRU 118124 Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty johdejarru ja patenttivaatimuksen 11 5 johdanto-osassa määritelty menetelmä johdejarrun ohjaamiseksi.

Varsin yleisesti käytetään jarrulaitteena johteesta kiinniot- tavaa pihtityyppistä johdejarrua, jossa jousivoiman avulla saadaan aikaan johteeseen kohdistuva jarrupintojen puristus.

10 Tällainen jarrulaite on usein turvalaitteena pysäyttämään alas- tai ylössuuntaan liikkuva hissi, jos nopeus on päässyt liian suureksi tai muusta syystä. Käytännössä jarrun sijoittaminen hissikoriin, varsinkin lisääminen jo olemassa olevaan hissiin, on ongelmallista tilankäyttösyistä, koska 15 jarruun kohdistuvien suurten voimien takia on jarrun oltava melko kookas. Pihtityyppinen jarru voi olla myös hissin käyttöjarru. Pihtityyppistä käyttöjarrua on käytetty esimerkiksi lineaarimoottorihisseissä. Viimeaikoina tällaisia jarruja on esitelty mm. julkaisuissa US 5,518,087 ja EP 0 488 20 809 A2. Tällaisissa jarruissa on pihdin kärjessä jarrupinnat tai -palat, jotka sijaitsevat matkan päässä johteesta. Pihtiin on sijoitettu jousi, jonka pihtiin aikaansaama kuormitus pyrkii painamaan jarrupalat tai -pinnat johdetta vasten. Tätä . .·. pyrkimystä estämässä on pitolaite, tavallisesti • · · 25 sähkömagneetti. Tätä tai erillistä sähkömagneettia käytetään • · *..* jarrun avaamiseen. Lisäksi julkaisussa FI 970390 on esitetty • · ’”·* hyvä esimerkki toimivasta johdejarrusta.

* · * *

Tunnetuissa j ohde jarruissa jarrupihtien kiinteä nivelöinti • · * *...· 30 aiheuttaa tarpeen valmistaa kullekin johdekoolle oma jarrupih- ti. Jos näin ei tehdä, niin käytettäessä johdejarrua toisen : paksuisen johteen yhteydessä, kuin mille johde jarru on tarkoi- ··· tettu, syntyy johteen ja jarrupintojen välinen kulmavirhe.

• , Kulmavirheestä johtuen jarrupintojen ja johteen välinen kos- 35 ketuspinta pienenee, joten pintapaine kosketuspinnassa on • * · • · *·..* suuri. Suuren paikallisen pintapaineen takia jarrupinnat kulu- * vat epätasaisesti ja nopeasti. Myös johteen kuluminen lisääntyy verrattuna samansuuntaisten jarru- ja johdepintojen tapaukseen. Kulmavirheestä seuraa myös epätasainen johteeseen 40 kohdistuva pintapaine, jolloin johde kuluu tarpeettomasti.

118124 2

Jarrun johdekokoriippuvaisuus pienentää jarrujen valmistussarjoja ja lisää varastointi- yms. kuluja.

Tunnetuissa jarruissa on suurehko välys johteen ja jarrupinnan 5 välissä varmistamassa ettei jarrupinta osu johteeseen jarrun ollessa auki. Suuresta välyksestä johteen ja jarrupinnan välissä seuraa tarve suureen magneetin vedon iskupituuteen jarrun avaamiseksi, mistä taas seuraa tarve suurentaa magneetin kokoa. Suuren välyksen vaatima pitkä isku aiheuttaa 10 myös ääniongelmia, koska jarrun sulku tapahtuu jousen avulla.

Pitkän iskun aikana pihdin liikkeeseen tulee jousesta suurempi energia kuin olisi lyhyessä iskussa. Tunnettujen jarrujen sijoittaminen on hankalaa, koska hissikorin alle tai päälle sijoitettuna ne lisäävät hissikorin kokonaiskorkeutta.

15 Erityisesti vanhojen hissien modernisoinnissa hissikorin korkeuden lisääminen saattaisi johtaa tarpeeseen pidentää hissikuilua riittävän ylätilan varmistamiseksi. Hissikuilun pidentäminen on kuitenkin jo kustannussyistä epäsuotavaa.

Samoin jo olemassaolevan hissikorin rakenteen oleellinen ; 20 muuttaminen johtaa huomattaviin lisäkustannuksiin. Lisäksi tunnettujen johdejarrujen ongelmana on, että niiden toimintaviive on liian suuri, jolloin ne soveltuvat ainoastaan : käytettäväksi estämään ylinopeutta ylös- ja alaspäin. Viive • · · ·*·*. saattaa olla nopeimmillaan esimerkiksi noin 500 ms ja tällöin • « .*··. 25 on mahdollista, ettei tunnetun tekniikan mukaiset jarrut ·*♦ .···. päästä ollenkaan remanenssi-ilmiön vuoksi ja tällöin • · jarrulaite ei toimi ollenkaan. Viive on usein liian pitkä ja * · · hajonta hissin eri jarrulaitteiden viiveissä on suuri. Kuorman • · ··*’ ollessa yli 1000 kg ja käytettäessä kahta johdejarrua, hajonta 30 viiveissä tarkoittaa näiden laitteiden toimimista eri aikaan. Lisäksi ongelmana on se, että tunnetun tekniikan mukaiset • · * johde jarrut eivät anna välttämättä heti päästettyään täyttä jarrutusvoimaa, koska jäännösmagnetismi aiheuttaa vastavoimaa.

* · · • · • · *·* 35 Edellä esitettyjen ongelmien voittamiseksi ja entisiä paremman ··* *.* * johdejarrun aikaansaamiseksi esitetään keksintönä uudenlainen johdejarru. Keksinnön tarkoitus on saavuttaa yleisemmin eri käyttötarkoituksiin soveltuva johdejarrukonstruktio. Keksinnön 118124 tarkoitus on yhtäältä nopeuttaa johdejarrun toimintaa ja erityisesti nopeuttaa johdejarrun toimintaviivettä. Toisaalta keksinnön tavoitteena on aikaansaada johdejarru, joka soveltuu käytettäväksi estämään hissikorin karkaaminen tasolta. Eräs 5 tavoite on myös aikaansaada toimintavarma johdejarru. Keksinnön mukaiselle johdejarrulle on tunnusomaista se, mitä patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa on esitetty ja keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se mitä on esitetty patenttivaatimuksen 11 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön 10 muille sovellusmuodoille on tunnusomaista se, mitä muissa patenttivaatimuksissa on esitetty. Keksinnöllisiä sovellusmuotoja on myös esillä tämän hakemuksen selitysosassa. Hakemuksessa oleva keksinnöllinen sisältö voidaan määritellä myös toisin kuin jäljempänä olevissa 15 patenttivaatimuksissa tehdään. Keksinnöllinen sisältö voi muodostua myös useammasta erillisestä keksinnöstä, erityisesti jos keksintöä tarkastellaan ilmaisujen tai implisiittisten osatehtävien valossa tai saavutettujen hyötyjen tai hyötyryhmien kannalta. Tällöin jotkut jäljempänä 20 olevien patenttivaatimuksien sisältämät määritteet voivat olla erillisten keksinnöllisten ajatusten kannalta tarpeettomia.

* · · * · · • · ·

Keksinnöllä voidaan saavuttaa etuja mm. seuraavasti: • « .···, 25 Jarru on varmatoiminen ja suhteellisen keveä.

.···. Keksinnönmukainen johdejarru sopii käyttäväksi erilaisissa * · hisseissä ja erilaisiin käyttösovelluksiin. Keksinnön mukainen • * • * » *** johdejarru on kokoonpanoltaan yksinkertainen, siinä on selkeä • · *···’ rakenne ja vähän erillisiä osia, jolloin se on myös edullinen 30 valmistaa. Jarrun kelluvan ripustuksen ansiosta päästään ·.:.· pihdin leukojen pieneen liikkeeseen ja edelleen pieneen jarrun • · · avaukseen ja aukipitoon tarvittavan sähkömagneetin kelan ja kelasydämen kokoon, koska ilmaväli on lyhyt. Keksinnön « · mukaisessa johdejarrussa on vetosydänten keskiosien välisellä • » *Γ 35 ilmavälillä varmistettu, ettei jäännösmagnetismi estä ·»· · jarrulaitetta toimimasta ja johdejarrun päästöviive on lyhyt.

”**: Keksinnön mukainen johdejarru on varmatoiminen ja sitä voidaan käyttää hissikorin tasoltakarkäämisen estävänä jarruna.

4 118124

Keksinnön mukaisessa johdejarrussa jarrun päästöviive on merkittävästi lyhyempi kuin tunnetun tekniikan mukaisissa jarruissa ja toimintaviiveen hajonta hissin eri laitteilla on pienempi, jolloin hissi on varrnatoimisempi. Lisäksi täysi 5 jarrutusvoima johdejarrulla saavutetaan nopeammin kytkemällä keksinnön mukaisesti johdejarrun kelalle vaimennuspiiri.

Keksinnön mukaisessa johdejarrussa jarrutusvoimaa vastustava jäännösmagnetismi saadaan poistettua edullisesti jopa kokonaan.

10

Merkittävä etu on se, että saman pihdin, jossa pihdin leukojen etäisyys on asetettavissa, voima on vaihdeltavissa varioimalla kuormittavan jousen jäykkyyttä ja magneetin kokoa. Näin yksi pihtirakenne ja -mitoitus sopii useille eri paksuisille joh-15 teille ja useille erisuuruisille kuormille.

Sijoittamalla sähkömagneetin vetosydänten keskiosien välinen ilmaväli kelan sisälle hajavuot rautapiirin sisällä pienenevät ja magneettivuo saadaan paremmin kulkemaan vetoilmavälin 20 kautta. Näin päästään veto- ja pitovoiman suhteen parempaan tehokkuuteen, mikä edelleen edesauttaa rakenteen kevenemistä.

Kelan kelarunkoa voidaan käyttää rautasydämen liikkeen : ohjaamiseen vedossa, mikä säästää osia ja painoa. Keksinnön • · · mukainen jarru ei käytännössä kasvata hissikorin korkeutta, • · .···. 25 koska siihen voidaan integroida hissin liukuohjain. Koska • * φ··*φ hissin ylä- ja alakorinohjaimet pyritään sijoittamaan etäälle • · toisistaan korin tai korikehyksen ylä- ja alakulmiin, jolloin • · · • * · *** päästään pienehköihin ohjainvoimiin, ei jarruun integroitu · *···’ liukuohjain lisää korin korkeutta. Integroidun ohjaimen 30 ansiosta vältetään tilanne, jossa myöhemmin lisävarusteena hissiin asennettu jarru haittaisi hissin liukuohjaimen * · · huoltoa. Vaikka uusissa hisseissä jarrun kiinnitys hissiin voitaisiin suunnitella siten, ettei jarrun sijoitus haittaa • · φ···φ ohjaimen huoltoa, esimerkiksi liukupalan vaihtoa, niin jarrun • · *" 35 ja liukuohjaimen integrointi johtaa säästöön • · · *.* * valmistuskuluissa.

* * * * · ·

Keksinnön mukainen johdejarru voi olla kannatettu hissikorissa 118124 5 .

myös pystysuunnassa joustavasti ja lisäksi johdejarrun pihtiosan kannatuksen yhteyteen on järjestetty pystysuuntaisen voiman mittaus. Tämän järjestelyn avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi hissin vaakatoiminto ja/tai mittauksen tuottamaa 5 tietoa voidaan käyttää hyväksi hissin liikkeelle lähdön alustamisessa.

Keksinnön mukainen johdejarru soveltuu pihdin leukojen nivelten etäisyyssäädön ansiosta käytettäväksi eri paksuisten joh-io teiden kanssa sellaisenaan. Nivelten etäisyyssäädön ansiosta johteen ja jarrupinnan keskinäinen kulmavirhe voidaan välttää, jolloin jarru kuluttaa johdetta vähemmän ja on myös vähemmän altis kulumaan. Jarrun kompaktin rakenteen, toimintojen integroinnin ja jarrun osien kohtalaisen vähäisen lukumäärän 15 ansiosta tarraaja on hyvin kestävä.

Keksintöä soveltavassa johdejarrussa pihdin leukojen nivelöin-nin pihdin leukoihin kohdistamien tukivoimien suunnat pysyvät oleellisen samoina jarrun sulku- ja avausliikkeissä. Näin 20 nivelöinnissä olevat välykset eivät vaihda puolta jarrun avaamisen ja sulkemisen välissä, jolloin säästetään jarrua avaavan magneetin iskunpituudessa ja saadaan avaus- ja sulkuliikkeet ; täsmällisemmiksi. Samalla vältetään puolenvaihdosta johtuvat • · · iskut ja nivelen kuluminen.

25 * · Tärkeä etu on se, että sama johdejarrun perusrakenne sopii * · “I niin hissin käyttöjarruksi kuin hätäjarruksi ja myös • · · *" hissikorin tasoltakarkaamisen estäväksi jarruksi.

* * *···* Hätäjarrukäyttö on merkittävä, sillä tavanomaisesti hissin 30 johteesta kiinniottavana hätäjarruna on käytetty ·.*.· tarraajalaitetta. Tavanomaisesti käytettävät tarraajalaitteet • · · ί.,.ί toimivat vain hissikorin alassuuntaista liikettä jarruttavasti. Keksinnön mukainen johde jarru on yksinkertaista ♦ · #...φ ohjata pysäyttämään myös ylössuuntainen liike. Johdejarrun • * 35 ollessa hätäjarruna on tavallista tehdä jarrupinnat johdetta • · « ·.· · työstäviksi, jolloin suhteellisen harvoin esiintyvissä jar- *ϊ**ί rutuksissa kunnollinen tartunta johteeseen on varma ja jar- rutusvoima suuri. Johdejarrun ollessa käyttöjarruna hissin 6 118124 pysäytys voidaan tehdä hissin käyttölaitteella, joka voi olla esimerkiksi tavanomainen köysikoneisto, lineaarimoottori tai hissikoriin sijoitettu hissijohteeseen vaikuttava käyttökoneisto.

5

Keksinnön mukaiseen hissin johdejarruun kuuluu hissikoriin kiinnitettävä runko-osa, pihtiosa, jossa on kääntyvät leuat, jotka jarrutuksessa vastaavat johteeseen jarrupintojen kautta. Lisäksi siihen kuuluu jousi kuormittamassa pihtiosaa painamaan io jarrupinnat johteeseen ja ohjattava liikuttaja, joka on sähkömagneetti, jossa sähkömagneetissa on edullisesti ainakin kaksi vetosydänkappaletta, ja jonka sähkömagneetin voimavaikutus pihtiosaan on jouselle vastakkainen. Lisäksi johdejarrun sähkömagneetin vetosydänkappaleiden keskiosien 15 väliin on järjestetty rakenteellisesti ilmarako jarrun ollessa täysin vetäneenä. Tämän lisäksi johdejarrun sähkömagneetin kelaan on järjestetty vaimennuspiiri johdejarrun toiminnan nopeuttamiseksi.

20 Keksinnön mukaisessa menetelmässä hissin johdejarrun ohjaamiseksi, johon johdejarruun kuuluu hissikoriin kiinnitettävä runko-osa, pihtiosa, jossa on kääntyvät leuat, ; ·*♦ jotka jarrutuksessa vastaavat johteeseen jarrupintojen kautta, * · · jousi kuormittamassa pihtiosaa painamaan jarrupinnat • · .··*. 25 johteeseen, ohjattava liikuttaja, joka on sähkömagneetti, • · jossa sähkömagneetissa on kaksi vetosydänkappaletta, jonka » * "I sähkömagneetin voimavaikutus pihtiosaan on jouselle • i * • · · vastakkainen, sähkömagneetin vetosydänkappaleiden keskiosien • · *···' väliin järjestetään rakenteellisesti ilmarako jarrun ollessa 30 täysin vetäneenä. Lisäksi menetelmässä johdejarrun sähkömagneetin kelaan järjestetään vaimennuspiiri jarrun • · · toiminnan nopeuttamiseksi.

• · ... Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin sinänsä keksinnön • ♦ * · T 35 sovellusalaa rajoittamattoman sovellutusesimerkkien avulla ja ·*« : viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa *···· * · kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen johdejarrun päältä 7 118124 katsottuna, kuvio 2 esittää tunnetun tekniikan mukaisen johdejarrun käämin kaaviona, kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen johdejarrun käämin 5 erään vaimennuspiirin, kuvio 4 esittää keksinnön mukaisen johdejarrun käämin erään toisen vaimennuspiirin, kuvio 5 esittää keksinnön mukaisen johdejarrun käämin erään kolmannen vaimennuspiirin ja 10 kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen johdejarrun käämin erään neljännen vaimennuspiirin.

Kuviossa 1 on esitetty keksintöä soveltava johdejarru päältä katsottuna. Kuviossa 1 näkyy johde 2 jarrun pihdin leukoihin 15 3,4 kiinnitettyjen jarrupalojen 5,6 välissä. Leuat 3,4 on nivelöity toisiinsa pulttien 7,8 avulla. Pulttia 7 ei ole esitetty kuviossa 1 selvyyden takia. Leuat 3,4 on jäykistetty rivoituksella 9. Leukoja kuormittaa jousi 10 painaen leukoja 3,4 etäämmälle toisistaan, jolloin jarrupalat 5,6 puristuvat 20 johteeseen 2, koska leuat on nivelöity pulttien 7,8, avulla jarrupalojen 5,6 ja jousen 10 välistä siten, etteivät leuat pulttien kohdalta voi etääntyä toisistaan. Jousi 10 on ohjattu . .*. keskitapilla 44. ..

··· **· * * * 25 Johdejarru 1 avataan ja pidetään avoinna ohjattavan liikkeen aikaansaavan voimaelimen 15, joka edullisesti on magneetti, *" avulla. Magneetin tai muun liikuttajan ohjaus voi tapahtua • · * *··* hissiohjauksen käskemänä erillisellä käyttölaitteella tai - • * * *·.·* kytkimellä. Jarrutus voidaan aikaansaada myös esimerkiksi 30 hissin ylinopeudesta nopeudenrajoittajan liipaisemana. Nopeu-ϊ.ί,ί denrajoittajan liipaisema jarrutus käynistyy kun ylinopeus aiheuttaa nopeudenrajoittajassa olevan kytkimen toiminnan.

"['l Kytkin katkaisee johde j arrun voimalaitteena olevan ... sähkömagneetin virransyötön, jolloin sähkömagneetin jarrua • t • · ”· 35 aukipxdättävä voima lakkaa ja jarrupalat painuvat vastaamaan • ·* I johteeseen.

·*«· • ·

Magneetissa on kela 16 ja kahdesta osasta 17,18 muodostuva » 8 118124 vetosydän. Vetosydämen muodostavat osat 17,18 ovat edullisesti olennaisen E-muotoisista levykappaleista pinoamalla tehdyt, jolloin pinoamalla eri määrä E-muotoisia kappaleita voidaan koota erikokoisia vetosydämiä. Levykappalepinot kasataan pui- 5 teillä 31 tai muilla sopivilla välineillä.

Pyörrevirtahaittojen välttämiseksi vetosydämien levykappaleet on hyvä eristää toisistaan, jos magneetteja ohjataan vaihtosähköllä. Jos magneetin kelaa ohjataan tasavirralla, niin vetosydämet voidaan tehdä massiivirautakappaleiksi.

10 Edullinen tapa ohjata magneettia on käyttää avattaessa jarrua suurempaa virtaa ja pidettäessä jarrua auki pienempää virtaa.

Vetosydämen E-muotoisten kappaleitten keskisakara tulee kelan sisään ja muut sakarat kelan ulkopuolelle. Kelan sisäpuolelle jäävät keskisakarat muodostavat vetosydänkappaleiden keskiosat 15 19,20. Vetosydämen osien 17,18 keskiosien 19,20 välissä on ilmarako Ag. Ilmarako Ag mitoitetaan tilanteessa, jossa magneetti on täysin vetäneenä eli tilanteessa, jossa jarru on auki ja sähkömagneettiin syötetään virtaa, jolloin vetosydänkappaleet 17,18 ovat täysin kiinni toisissaan ja 20 vetosydänkappaleiden rakenteen takia syntyy keskiosien !),20 välille halutun suuruinen ilmarako Ag. Ilmarako on saatu aikaan vetosydänkappaleiden keskiosien välille, joko . .*. vetosydänkappaleiden muodon avulla tai sitten sijoittamalla • · · lisäkappaleita tai kannatinelimiä identtisten • « 25 vetosydänkappaleiden päätyminä is ien E-sakaroiden väliin tai * · I" muulla tarkoitukseen soveltuvalla tavalla. Ilmarako on • « • · *" suuruudeltaan edullisesti välillä 0-1 mm. Käytännössä • · · *·♦♦* kuitenkin ilmaraon ollessa alla 0,2 mm sillä on vain vähäinen ·»» *···* vaikutus johdejarrun toimintaviiveeseen ja 30 jäännösmagnet ismiin. Jos taas ilmaväli on yli 1 mm niin magneetin sydänkappaleiden välinen veto heikkenee ja : : saavutetut edut menetetään ja tulee vastaan muita ilmiöitä johdejarrun toiminnan kannalta, jonka seurauksena saatetaan • · ... tarvita erilaiset komponentit jarruun. Erittäin edullinen *;* 35 ilmaväli on välillä 0,3...0,8 mm ja edullisin ilmavälin suuruus • · · V · on 0/5 mm, jolla saavutetaan keksinnön edullisimmin keksinnön •ί": avulla saavutettavat edut. Ilmavälillä Ag varmistetaan että jäännösmagnetismi ei estä johdejarrua toimimasta ja 9 118124 johdejarrun toimintaviive on lyhyempi. Varsinainen vetoilmarako 19 on kelan 16 sisällä. Magneetti 15 on kiinnitetty leukoihin 3,4 silmukkaruuveilla 21 ja pulteilla 22. Pituuden säästämiseksi silmukkaruuvin ja vetosydämen 5 välinen nivel on sijoitettu vetosydämessä olevaan koloon 23. Tämä rakenne sallii vetosydämen 17,18 pienen liikkeen pihdin leukojen 3,4 suhteen. Kela 16 on edullista käämiä onton kelasydämen ympärille. Kelasydän on putkimainen, poikkileikkaukseltaan usein, erityisesti magneetin vetosydämen 10 ollessa koottu levyosista, suorakaiteen muotoinen kappale, joka valmiissa magneetissa tulee vetosydänkappaleiden E-muotojen keskisakaran ympärille. Massiiviraudasta olevan vetosydämen tapauksessa saattaa kelasydämen pyöreä poikkileik-kausmuoto olla edullinen. Tätä kelasydäntä voidaan käyttää 15 liikkuvien vetosydänkappaleiden ohjurina. Koska kelasydän on tavanomaisesti muovikappale, on varsinkin käyttöjarrun tapauksessa edullista liittää kelasydämeen erilliset liukupinnat tai tehdä kelasydän muutoin kulutusta paremmin kestäväksi.

20 Hissikoriin tai hissikorin kannatinkehykseen johdejarru on kiinnitetty jalustastaan 24, jossa on kiinni johdejarrun 1 runko 25. Rungossa 25 on holkit 11,12, jotka toimivat pulttien . .·. 7,8 ohjaimina jarrun kellumisessa. Holkit myös jäykistävät • ♦ · ·♦.·. osaltaan runkoa 25 yhdistäessään rungon osia. Pihtien nivelenä • « \··1 25 käytetään rakennetta, jossa pihtien leuat nojaavat ulospäin • · "I pulttien 7,8 ja pultteihin kiinnittyvien mutterien 26 paikal- • 9 *" laan pitämien, toisistaan etäisyyden päässä olevien, • · · ‘·:·* kartiorenkaisiin 32 vastaavien palloaluslaattojen 31 varassa.

• « ·

Halvemman kartiorenkaan sijasta voi olla myös koveralla 30 pallopinnalla varustettu aluslaatta. Kartiorenkaat 32 on « sijoitettu johdejarrun 2 pihdin leuoissa 3,4 oleviin koneistettuhin koloihin 33, joiden pohjassa olevan reiän 34 999 ] . kautta pultti 7,8 kiinnittää rakenteen. Reiän 34 ja pultin ... 7,8 välissä on välys, jolloin pultin nivelen toiminnan • · *·;·' 35 kannalta tarpeellinen kääntyminen leuan 3,4 suhteen ei esty.

Etäisyys valitaan niin, että rungon 25 ja leukojen 3,4 väliin ·;··· jää kellumisen kannalta riittävä summavälys, joka muodostuu osavälyksistä 27 ja 28. Tämä summavälys on johdejarrun 10 118124 liikevara, jonka puitteissa johdejarru kelluu vaakasuunnassa.

Jarrutuksen johdejarrussa 1 aiheuttama pystysuuntainen voima tuetaan runkoon 25. Tuenta tapahtuu siten, että leuat 3,4 5 pääsevät hivenen sekä kääntymään pystytasossa että siirtymään leukojen ja rungon välisten kelluvan ripustuksen välysten johdosta, jolloin leuat pääsevät vastaamaan rungossa 25 oleviin alassuunnattuihin pintoihin 14 tai ylösuunnattuihin pintoihin 13. Ylössuunnatut pinnat 13 ja alassuunnatut pinnat 10 14 sijaitsevat leukojen 3,4 johteeseen 2 tarttuvien kärkien lähellä ylösuunnatut pinnat leuan alapuolella ja alassuunnatut leuan yläpuolella. Kelluvan ripustuksen välysten sallima leukojen pystysuuntainen liike on suurempi kuin alassuunnattujen pintojen 14 tai ylösuunnattujen pintojen 13 15 ja leukojen 3,4 välisten välyksien sallima suurin pystysuuntainen liike. Näin leuat tukeutuvat aina joko alassuunnattuihin pintoihin 14 tai ylössuunnattuihin pintoihin 13 ennen kuin kelluvan ripustuksen välykset on käytetty, jolloin jarrutus ei rasita kelluvaa ripustusta.

20

Leukojen 3,4 välissä runkoon 25 kiinnitettynä on liukuohjain 43,joka on eristetty rungosta 25 joustavalla, esimerkiksi : kumista tehdyllä vaimennuskappaleella 40. Liukuohjaimen liuku- • · · ·**'; palat 41 vastaavat johteeseen 2 kolmelta suunnalta. Johdejarru • 1 .***. 25 siis ympäröi johdejarrun kanssa samalle jalustalle rakennetun * 1 1 .···. liukuohjaimen. Tällainen sisäkkäinen rakenne ei lisää « · korkeutta ja johdejarru ja liukuohjain mahtuvat • · · korkeussuunnassa oleellisesti samaan kuin johdejarru tai • 1 *** liukuohjain yksinään mahtuisivat. Liukuohjaimen liukupalat 30 voidaan yksinkertaisesti vaihtaa pujottamalla liukuohjaimen • 1 1 *·:.1 päädyn suunnasta. Pystysuunnassa liukupala 41 tuetaan • · · paikalleen lukituskappaleen 42 avulla, jolloin jalusta 24 estää liukupalan 41 liikkeen yhteen pystysuuntaan ja .···. lukituskappale 42 toiseen pystysuuntaan.

• · II» 35 • · · • · · *.1 1 Johdejarrun 1 pihdin vaakasuuntainen paikka ohjataan johteesta liukupaloilla 29. Liukupalat 29 on sijoitettu pihdissä kumpaankin leukaan 3,4 joko jarrupalan 5,6 yhteyteen tai erilleen 11 118124 jarrupalasta/jarrupinnasta. Summavälys jarrupintojen ja johteen välillä on suurempi kuin liukupalojen ja johteen välillä. Ohjatessaan pihdin paikkaa liukupalat seuraavat johdetta 2 ainakin toiselta puolelta suhteellisen keveällä, 5 selvästi jarrutuksen aikaista pihdin puristusta pienemmällä voimalla pitäen näin jarrun pihdin oleellisen keskitettynä johteen suhteen. Edullisimmin johteen 2 kummallakin puolella olevat liukupalat 29 vastaavat koko ajan johteeseen, jolloin ohjaus on jatkuvaa. Jatkuvassa ohjauksessa päästään helpolla 10 hyvin pieneen, jopa selvästi alle yhden millimetrin suuruiseen, johteen 2 ja jarrupinnan väliseen välykseen. Liukupaloissa 29 on palautuvasti kokoonpuristuva rakenne, jolloin jarrutuksessa liukupalat eivät estä jarrupintoja tapaamasta johdetta eivätkä pihdin puristusta johteesta. 15 Kellumisen keventämiseksi holkeissa 11,12 on edullista käyttää liukulaakereita 30 pienentämässä ohjauksessa tarvittavaa, johteen 2 liukupaloihin 29 kohdistamaa voimaa.

Kuviossa 2 on esitetty tunnetun tekniikan mukainen johdejarrun 20 kelan käämi kaaviomuodossa. Kuvioissa 3,4,5 ja 6 on keksinnön mukaisessa johdejarrussa lisätty johdejarrun kelalle vaimennuspiiri. Näissä kuvioissa on esitetty erilaisia : vaimennuspiirien sovellusmuotoja. Kuviossa 3 on kelan käämin • · · "·*; kanssa sarjaan kytketty vastus Rl. Kuviossa 4 on johdejarrun • * .·**. 25 käämin 16 kanssa rinnan kytketty ainakin yhden vastuksen R ja • · · .···. ainakin yhden diodin D avulla toteutettu vaimennuspiiri.

• · *" Kuvioissa 4,5 ja 6 L kuvaa käämin induktanssia, Ri kuvaa • · * • * * käämin vastusta ja SI piiriä ohjaavaa kytkintä, kuten • · ***** esimerkiksi nopeudenrajoittajan kytkintä. Kuvioissa D on 30 vaimennuspiirin diodi. Kuviossa 5 käämin 16 vaimennuspiiri on *.:.* toteutettu ainakin yhden zenerdiodin Z ja ainakin yhden diodin • * · D avulla. Kuviossa 6 käämin 16 vaimennuspiiri on toteutettu ainakin yhden Varistorin V ja ainakin yhden diodin D avulla .···. Vaimennuspiirien ja siinä käytettävien komponenttien mitoitus • · *** 35 toteutetaan sinällään entuudestaan tunnetulla tavalla tunnetun *.* * tekniikan mukaisesti. Johdejarrussa johdejarrun täysi jarrutusvoima saavutetaan nopeammin kelalle kytketyn vaimennuspiirin avulla.

12 118124

Erilaiset vaimennuspiirien kytkennät voidaan toteuttaa vastaavalla tavalla kuin esimerkkeinä esitetyissä kuvioissa 3,4,5 ja 6 on esitetty tai sitten käyttämällä samoja komponentteja ja kytkemällä ne johdejarrun käämin kanssa joko 5 sarjaan tai rinnan tarkoitukseen soveltuvalla tavalla.

Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellutus-muodot eivät rajoitu ainoastaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan voivat vaihdella jäljempänä esitettävien io patenttivaatimusten puitteissa. Selvää on esimerkiksi se, että jarru voi vastata johteeseen erillisissä jarrupaloissa olevien jarrupintojen sijasta suoraan leukoihin muodostettujen jarrupintojen kautta.

I * f • · · t * · ·· * * * « • · • « • · · • · • · • * * ··* * ' ' * * i·* * · · • » · • * « • · * • * Λ m ··· · 9

III

• · * • · • · • « · ’ ' ··*··-* · ···' * · • · • · • · · • · « » · * ·*··· • ·

Claims (11)

118124

1. Hissin johdejarru (1), johon kuuluu hissikoriin kiinnitettävä runko-osa, pihtiosa, jossa on kääntyvät leuat (3,4), 5 jotka jarrutuksessa vastaavat johteeseen (2) jarrupintojen kautta, jousi (10) kuormittamassa pihtiosaa painamaan jarrupinnat johteeseen, ohjattava liikuttaja, joka on sähkömagneetti (15), jossa sähkömagneetissa (15) on kaksi vetosydänkappaletta (17,18), jonka sähkömagneetin (15) 10 voimavaikutus pihtiosaan on jouselle vastakkainen, tunnettu siitä, että johdejarrun sähkömagneetin vetosydänkappaleiden (17,18) keskiosien (19,20) väliin on järjestetty rakenteellisesti ilmarako (ag) jarrun ollessa täysin vetäneenä, ja että johdejarrun sähkömagneetin (15) kelaan (16) 15 on järjestetty vaimennuspiiri johdejarrun toiminnan nopeuttamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen johdejarru, tunnettu siitä, että vetosydänten (17,18) keskiosien (19,20) välinen ilmarako 20 (ag) on suurempi kuin noin 0,2 mmm ja enintään noin 1,0 mm. i

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen johdejarru, tunnnt-.hu siitä, • f · että vetosydänten keskiosien välinen ilmarako (ag) on välillä »» · i *.· 0,3 - 0,8 mm, edullisesti noin 0,5 mm. : : 25

··· :**]: 4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen johdejarru : (l) , tunnettu siitä, että jarrun sähkömagneetin kelan * * * .***, vaimennuspiiri on toteutettu johdejarrun kelan käämin kanssa • il rinnan tai sarjaan kytketyllä ainakin yhdellä vastuksella (R) 30 ja/tai ainakin yhdellä diodilla (D) .

• ·· ··· • · • · *;* 5. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen johdejarru (1), tunnettu • · ;.· · siitä, että jarrun sähkömagneetin kelan vaimennuspiiri on ·*· toteutettu johdejarrun kelan käämin kanssa rinnan tai sarjaan .···. 35 kytketyllä ainakin yhdellä zenerdiodilla (Z) ja/tai ainakin l . yhdellä diodilla(D). • · i • ·· • ·

6. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen johdejarru (1), tunnettu 118124 siitä, että jarrun sähkömagneetin kelan vaimennuspairi on toteutettu johdejarrun kelan käämin kanssa rinnan tai sarjaan kytketyllä ainakin yhdellä varistorilla (V) ja/tai ainakin yhdellä diodilla (D). 5

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen johdejarru (1), tunnettu siitä, että johdejarrun sähkömagneetin vetosydänkappaleet ovat E-muotoisia ja rakenteellisesti kannatettu siten, että vetosydänkappaleiden (17,18) keskiosien 10 välillä on ilmarako.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen johdejarru (1), tunnettu siitä, että vetosydänkappaleet on kannatettu erillisillä kannatinelimillä vetosydänkappaleiden keskiosien välisen 15 ilmaraon muodostamiseksi.

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen johdejarru (1), tunnettu siitä, että johdejarru (1) on kannatettu pystysuunnassa joustavasti. 20

10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen johdejarru (1), tunnettu siitä, että pihtiosan kannatuksen yhteyteen on järjestetty pystysuuntaisen voiman mittaus. ·· · • · · • • * Γ 25

11. Menetelmä hissin johdejarrun ohjaamiseksi, johon :***; johdejarruun (1) kuuluu hissikoriin kiinnitettävä runko-osa, • · · • j*. pihtiosa, jossa on kääntyvät leuat (3,4), jotka jarrutuksessa ··· .··. vastaavat johteeseen (2) jarrupintojen kautta, jousi (10) * kuormittamassa pihtiosaa painamaan jarrupinnat johteeseen, „ 30 ohjattava liikuttaja, joka on sähkömagneetti (15),jossa ί * · *„. sähkömagneetissa (15) on kaksi vetosydänkappaletta (17,18), • · *···’ jonka sähkömagneetin (15) voimavaikutus pihtiosaan on jouselle • · , ::t vastakkainen, tunnettu siitä, että sähkömagneetin (15) • M * ·**’· vetosydänkappaleiden (17,18) keskiosien (19,20) väliin ··· 35 järjestetään rakenteellisesti ilmarako jarrun ollessa täysin • · · * . vetäneenä, ja että johdejarrun (1) sähkömagneetin (15) kelaan • · « *· '* (16) järjestetään vaimennuspiiri jarrun toiminnan nopeuttamiseksi. is 118124