FI117858B - Laite tukin keskittämiseksi ja syöttämiseksi - Google Patents

Description

117858

Laite tukin keskittämiseksi ja syöttämiseksi - Anordning för centraring och främmätning av en stock Tämä hakemus on jakamalla erotettu hakemuksesta 935767.

5 Esillä oleva keksintö liittyy laitteeseen tarkkuuden parantamiseksi tukin sorvauskeskiviivan määrittämisessä, kun tukkia leikataan pyörittämällä (so. sorvataan), sekä vanerisorvin te-räpöydän pitämiseksi optimaalisessa asennossa, mikä sallii sorvauksen aloittamisen tukin halkaisijan mukaan, kun tukin 10 sorvauskeskiviiva on määritetty, ja lisäksi jo keskitetyn tukin syöttämiseksi vanerisorvin akselin istukkaan.

Tunnetussa tekniikassa tukkien sorvaamiseksi vanerisorvin avulla tukin kummankin pään sorvauskeskiviivaa pitää kohdallaan akselin istukka, joka voi liikkua vapaasti edestakaisin 15 tukin kumpaankin päätypintaan, ja teräpöytää syötetään akselin ' pyörimisen mukaan vanerin perusarkin tuottamiseksi (jota seu-raavassa kutsutaan perusarkiksi). Tukin keskittämisvaihe pitää suorittaa ennen perusarkin muodostavaa sorvausvaihetta. Tukki, jonka sorvauskeskiviiva on jo määritetty, syötetään istukan • m . . 20 kohdalle vanerisorvissa. · ; * · * • · · • ·

Mitä tulee tätä lajia olevaan prosessiin tukkien keskittämi-·;·*: seksi, esillä olevan keksinnön patentinhakija on jättänyt JP- • j*j 295804/85 joulukuun 26. päivänä 1985, otsikkona "A Method and ··» «

Apparatus for Centering Logs", jonka keksinnön avulla voidaan - * * · 25 lyhentää tukin asetusaikaa erityisesti vanerisorvin keskittä- . . misessä. Edellä kuvatun keksinnön rakenne käsittää kaksi is- • · · • » · "!.* tukkaa, jotka on sovitettu vasemmalle ja oikealle puolelle • * ·“ vaakasuorassa suunnassa liikkuviksi. Istukoiden päähän on · · asennettu kiinnityskynnet, ja kiertymiskulma-anturit on asen-·;·*: 30 nettu kummankin istukan peruspinnan läheisyyteen.

Toisaalta liikkuvaa kappaletta tuetaan, jotta se pystyy kulke- • · ·.’♦· maan vaakasuoran palkin ohjaamana koneen rungon yläosassa.

Liikkuvaan kappaleeseen kiinnitetään siirtokynnet, ja niille on mahdollista edestakainen ja ylös/alas-liike vastaavasti x- 2 117858 akselin asettelulaitteen tai y-akselin asettelulaitteen avulla, joiden muoto on sellainen, että ne on riippuvat liikkuvan kappaleen kummallakin puolella. Lisäksi käytetään useita kään-tövarsia, jotka on sijoitettu vapaasti tukin pituussuunnassa.

5 Kukin kääntövarsi on asennettu siten, että se pystyy kääntymään, ja siirtymän määrän ilmaiseva ilmaisin on kiinnitetty sen alapäähän. Kierrettäessä tukkia virtuaalisen keskipisteen ympäri karkealla tarkkuudella edellä kuvattujen kiinnityskyn-sien avulla sorvauskeskiviivan koordinaatit lasketaan kierty-10 miskulma-anturien ja siirtymän määrän ilmaisevien ilmaisimien antamista tiedoista. Tulokseksi saatavien koordinaattien mukaan asettelun määrä poikittaissuunnassa ja alaspäin olevassa suunnassa syötetään vastaavasti x-akselin asettelulaitteelle ja y-akselin asettelulaitteelle.

15 Tätä lajia olevassa prosessissa tukin keskittämiseksi aivan ensimmäiseksi on määritetty sorvauskeskiviiva poikkileikkausten ääriviivojen tiedoista, joilla ääriviivojen keskipisteet ovat virtuaalisella keskiakselilla ja jotka ovat sitä vastaan kohtisuorassa, kolmen poikkileikkauksen suhteen, ts. lähellä 20 tukin kumpaakin päätä olevan ja tukin keskellä olevan poikki- . leikkauksen suhteen, tai viiden poikkileikkauksen suhteen, * * , , joihin pitemmän tukin tapauksessa kuuluu mainittujen kolmen • « · '·*·* lisäksi kaksi muuta.

• · · * · * · * * * ·;·· Toiseksi sorvauskeskiviivan aseman sekä X-suunnan että Y-suun- : 25 nan asettelumäärä, jotka määrät saadaan tukinkeskityslaitetta • * · · .*··. käyttäen, lähetetään siirtokynsille, jotka on sijoitettu tukin * · keskityslaitteen ja istukan kohdan välille vanerisorvissa.

. . Siirrettäessä näiden siirtokynsien kiinnipitämä tukki istukan • · · • · · ·**.* kohdalle kukin asettelu suoritetaan sanotun asettelumäärän mu- ♦ · 30 kaan. Samanaikaisesti vanerisorvin teräpöydän paikkaa syöttö- :* : akselilla säädetään maksimisäteen suhteen tukin sorvauskeski- * · · ·;··· viivaan nähden, joka on määritetty kustakin tiedosta, ja täl- *. löin teräpöydän terän ja tukin välinen isku voidaan välttää, • * · ;*. ja teräpöytä voi odottaa siinä asemassa, jossa tukkia voidaan • · · kaan .

"· '· 35 leikata välittömästi, kun tukki on kiinnitetty akselin istuk 117858 3

Kuten JP-patenttijulkaisussa 54003-1983 pohjimmiltaan on paljastettu, menetelmä teräpöydän aseman säätämiseksi on sellainen, että tukin suurin halkaisija ja teräpöydän asema kumpikin ilmaistaan ja teräpöydän siirtymisen määrää säädetään saatujen 5 tietojen mukaan, ja täten tukki asetetaan akselin istukkaan siinä tilassa, että teräpöytä pidetään odottamassa ennalta määrätyssä asemassa.

Akselin istukkaan asetetun tukin suurin halkaisija määritetään kolmesta poikkileikkauksesta, jotka on sovitettu tukin pi-10 tuussuunnassa, ts. tukin kummankin pään lähellä olevista poikkileikkauksista, tai viidestä poikkileikkauksesta, joihin lisäksi kuuluu kaksi poikkileikkausta mainittujen kolmen ohella pitemmän tukin tapauksessa. Oksien katkaisumerkkien tai kuperien osien kuten poikkileikkausten välisten rosojen läsnä 15 ollessa näistä tiedoista saatu maksimisäde tulee kuitenkin arvioiduksi liian pieneksi. Siksi kuperien osien suurin sallittu määrä, joka on olemassa kunkin tiedoista lasketun poikkileikkauksen välillä, otetaan alustavasti huomioon ja lisätään edellä kuvatulla menetelmällä saatuun maksimisäteeseen 20 teräpöydän odotusaseman määrittämiseksi syöttöakselilla. Siten . voidaan välttää tukin ja teräpöydän välinen törmäys, kun tukki * 1 · · 1 , , on asetettu akselin istukaan, ja tukki on valmis leikattavaksi • · « *·]·' välittömästi.

• 1 ’ ***** 1 ·;··· Kolmanneksi sorvauskeskiviivan sekä X-suuntaisen että Y-suun- • 25 täiset asettelumäärät, jotka saadaan tukinkeskityslaitetta ··« · .···. käyttäen, lähetetään siirtokynsille, jotka sijaitsevat tukin- keskityslaitteen ja istukan kohdan välillä vanerisorvissa. ‘ . . Siirrettäessä siirtokynsien kiinnipitämä tukki akselin istukan • · · • · · ***.· kohdalle suoritetaan vastaavat asettelut sanotuilla määrillä, • · ***** 30 ja siten voidaan säästää tukin keskittämiseen ja asettamiseen ··« : : tärvättävää aikaa.

• · · · , Ensimmäisessä edellä kuvatussa tekniikassa käsiteltävillä tu- * *.:.· keillä on kuitenkin jonkin verran käyryyttä ja kieroutta tukin • · pituussuunnassa, oksien leikkausmerkkejä, rosojen kuperia osia 35 ja lisäksi koveria osia kuten solmujen koloja ja koukkujen poistamisesta aiheutuneita jälkiä. Mikäli tällaisia on olemas- ' : 4 τ“ 117858 sa huomattavassa määrin kussakin tilassa suhteessa tukin keskittämiseksi tarvittaviin tietoihin, niin keskittämisen tarkkuus alenee huomattavasti.

Toisessa tekniikassa odotetaan tiettyä vaikutusastetta siinä 5 tapauksessa, että tukin poikkileikkauksessa kussakin tilassa oleva kupera osa ei ylitä suurinta sallittavaa määrää edellä mainitussa kokoonpanossa. Siinä tapauksessa, että kupera osa ylittää suurimman sallitun määrän, tällainen kovera osa voi törmätä yhteen teräpöydän kanssa, kun tukki asetetaan akselin 10 istukkaan, mikä aiheuttaa teräpöydän murtumisen. Päinvastaisessa tapauksessa, ts. kun mitään koveraa osaa ei ole tukin poikkileikkausten kussakin välissä, niin juuri lisätty suurimman sallitun määrän osa muodostuu akselin istukkaan asetetun tukin ja teräpöydän terän väliseksi ylimääräiseksi väliksi.

15 Siksi teräpöytää on syötettävä tyhjäkäynnillä, kunnes teräpöy-tä saavuttaa aseman, jossa tukin sorvaus alkaa. Tänä aikana ei perusarkin leikkausta tapahdu, joten tuotantotehokkuus saattaa alentua.

Kolmannessa tekniikassa tiettyä vaikutusastetta voidaan odot- 20 taa vain siinä tapauksessa, että tukinkeskityslaitteen ja va- *·’** nerisorvin istukan välinen vaakasuora väli on sellainen avoin * · :.:.ϊ väli, että edellä kuvatussa rakenteessa mitään kiinnityskap- • Il paletta kullakin laitteella ei ole tässä tilassa. Siinä ta- *:··· pauksessa, että tähän tilaan on sijoitettu joitakin kiinnitys- | 25 kappaleita, sanotut kiinnityskappaleet muodostuisivat esteiksi • · · · .*··. tukille sekä siirtokynsille, jotka kulkevat koneen rungon ylä- • · * · · osassa johteena olevan vaakasuoran palkin varassa. Esimerkiksi . joissakin tapauksissa työnnettäessä teräpöydän terää sorvatta- • * · *".* vaa tukkia vasten, tukirullayksikkö, joka vastaanottaa terä- • · *”’ 30 paineen, on asennettu terän vastakkaiselle puolelle tukkiin * · nähden estämään tukin muodon muuttuminen teräpaineen johdosta.

·:··· Tämä tukirullayksikkö asetetaan tavallisesti tukinkeskitys laitteen ja vanerisorvin istukan välille siten, että tämä tu- lii ' • ♦ · ***. lee esteeksi tukin siirtämiselle.

* · · .

* «« .

• · 35 Tämän keksinnön ensimmäisenä tavoitteena on suurentaa tukin keskittämisen tarkkuutta ja aikaansaada sellainen keskitystek- 117858 5 niikka, jossa laskenta keskitystä varten suoritetaan tehokkaasti.

Tämän keksinnön toisena tavoitteena on aikaansaada sellainen tekniikka, joka aloittaa tukin sorvauksen välittömästi vält-5 täen teräpöydässä olevan terän törmäämisen tukkia vasten ja antamatta ylimääräistä etäisyyttä terän ja tukin välille ennen tukin sorvauksen alkamista, kun teräpöytä pidetään valmius-asennossa.

Tämän keksinnön kolmantena tavoitteena on aikaansaada sellai-10 nen tekniikka, joka tekee mahdolliseksi syöttää tukki, jonka keskitysprosessi on suoritettu, vanerisorvin istukkaan välttäen yhteentörmäykset sen kiinnittimien kanssa myöskin sellaisten kiinnittimien kuten tukirullien jne. ollessa tukin-keskityslaitteen ja vanerisorvin välillä olevassa tilassa.

15 Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on keksinnön mukaiselle laitteelle tunnusomaista, että se käsittää: kaksi kiinnityskynttä, jotka on asetettu pyöriviksi sen kulkutien kummallekin puolelle, jolla tukkeja kuljetetaan, ja jotka , kiinnittävät tukin sen tilapäisen keskiviivan kummassakin ····* • · . , 20 päässä; • · · • · φ • · :***; laitteen tukin pyörittämiseksi tilapäisen keskiviivan ympäri • · » *;··· kynsien avulla, jolloin ilmaistaan tukin ääriviiva; * · • · · *** · useita ääriviivan ilmaisuelementtejä, jotka vastaavat tukin « * ’*··* ulkopintaa siten, että niiden ilmaisualueet ovat vierekkäin ja 25 melko lähekkäin tukin koko pituudella, ja jotka ilmaisevat j.| j poikkileikkausten ääriviivat vastaavilla ilmaisualueilla tukin • · · j pyörimisen mukaan; ' *·« ...* elimen, joka laskee sorvauskeskiviivan ja joka määrittää tukin ***** sorvauskeski viivan koordinaatit kahden tai useamman ääriviivan . 30 ilmaisuelementin antamien poikkileikkausten ääriviivojen tie- ♦ ♦ » • · · ,·, ; tojen mukaan; • *· • · 117858 6 elimen, joka laskee tukin suurimman pyörähdyssäteen kaikista ilmaisualueista saatujen poikkileikkausten ääriviivojen tietojen mukaan; elimen, joka ilmaisee sorvinterää pitävän teräpöydän aseman ja 5 joka ilmaisee teräpöydän syöttöaseman sorvauskeskiviivan suhteen; sekä elimen, joka asettaa teräpöydän valmiusaseman ja joka edeltäkäsin asettelee teräpöydän valmiusaseman siten, että teräpöydän kiinnipitämän sorviterän kärki pidetään vanerisorvissa 10 mahdollisimman lähellä sorvauskeskiviivaa sellaisella etäisyydellä, joka ylittää suurimman pyörimissäteen, teräpöydän aseman ilmaisevista elimistä ja suurimman pyörimissäteen laskevista elimistä saatujen ulostulojen mukaan.

Keksinnön mukaan poikkileikkausten ääriviivat ilmaistaan siis 15 joukolla ilmaisuelementtejä, jotka on sovitettu lähekkäin tukin koko pituudelle. Näistä poikkileikkausten ääriviivoista kummankin pään lähellä olevien kahden poikkileikkauksen tai kolmen poikkileikkauksen, joihin lisäksi kuuluu sanotun tukin keskikohdalla oleva poikkileikkaus, ääriviivoja, jotka ovat 2 0 vaikuttavia tukin muodon ennustamiseksi, voidaan haluttaessa • · . . käyttää suurimman suoran ympyräsylinterin suunnan ennustami- • · · • * * seksi, kun taas kaikkien poikkileikkausten ääriviivojen tieto- • · *···* ' ja käytetään suurimman suoran ympyräsylinterin keskiviivan ‘ * määrittämiseksi. Käytettäessä vastaavien poikkileikkausten • · ·.; ; 25 tietoja asianmukaisesti tukin keskitys saadaan suoritetuksi • · * ! · tehokkaasti ja tarkasti.

. . Tällaisina useina ääriviivan ilmaisevina elementteinä tukin • * · • · · vastaavien poikkileikkausten ääriviivojen saamiseksi konstruk- • · *;· tio voi käsittää useita kääntövarsia, jotka on sovitettu tukin 30 pituussuunnassa siten, että vastaavat varret koskettavat tukin *:**: ulkopintaa. Tässä tapauksessa, lyhyemmän pituuden omaavan tu- kin käsittelemiseksi, yksi tai useampi sanottujen kääntövar-sien rivin päässä (päissä) sijaitseva erityinen kääntövarsi on • · · * ’* asennettu tukin pituussuunnassa liikkuvaksi, ja mielivaltainen 35 kääntövarsi sanottua kääntövartta (sanottuja kääntövarsia) lu- 117858 ' 7 kuunottamatta vedetään ulos vierekkäin asetettujen kään-tövarsien rivistä, ja sanottu erityinen kääntövarsi (sanotut erityiset kääntövarret) siirretään keskikohdan lähellä olevaan asemaan. Paitsi tällaisia kosketustyyppisiä ilmaisimia, sanot-5 tuina useina ääriviivanilmaisimina voidaan käyttää ei-koske-tustyyppisiä ilmaisimia, jotka käyttävät etenevän aallon heijastumista tukin ulkopinnasta tai pysähtymistä tukin ulkopintaan, kuten lasersädettä, sähkömagneettista aaltoa ja ultra-ääniaaltoa jne.

10 Poikkileikkausten ääriviivojen ilmaisemiseksi, kun siirtymä saadaan ajan funktiona, tiedot aika-siirtymä-funktiona voidaan saada tukin pyörimisestä, kun pyöriminen on saavuttanut tasaisen nopeuden useiden kierrosten jälkeen. Toisaalta siinä tapauksessa, että tiedot saadaan pyörittämällä tukkia vain 15 yhden kierroksen verran, käytetään mieluimmin kiertyrniskulman ilmaisinta siirtymätietojen saamiseksi kiertymiskulman funktiona tukin poikkileikkausten ääriviivojen suhteen, koska pyörimisen kulmanopeus muuttuu vastaavien positiivisten ja negatiivisten kulmakiihtyvyyksien johdosta vastaavasti pyörittämi-20 sen alussa ja lopussa. Vaikka tässä tapauksessa tarvitaan , kiertymiskulman ilmaisinta, niin poikkileikkausten ääriviivo- • · · t * [ jen ilmaisu voidaan suorittaa nopeasti mahdollisimman pienellä • * « ’·*·' määrällä kierroksia.

* · · • · * « ·*·

Keksinnön tavoitteen ratkaisemiseksi tukkia pyöritetään virtu- : 25 aalisen keskiviivan ympäri, vastaavat poikkileikkausten ääri- • · « t··/ viivat ilmaistaan ilmaisualueilla, jotka on sijoitettu vierek- * · ...

käin ja melko lähekkäin tukin koko pituudelle, ja sorvaus- , . keskiviiva määritetään sen yhden tai useamman poikkileikkauk- • · · •*j * sen ääriviivojen tiedoista. Sen jälkeen kun tukin suurin • ♦ *···* 30 pyörimissäde sanotun sorvauskeskiviivan suhteen on määritetty :***: kaikkien poikkileikkausten ääriviivojen tietojen perusteella, • · * vanerisorvin teräpöytä pidetään suurinta pyörimissädettä vas-·. taavassa optimaalisessa valmiusasemassa. Tästä syystä määrite- • * m **··* tään tukin suurin pyörimissäde ilman että tukilla esiintyisi • · · *·*! 35 mitään ilmaisematonta aluetta sen pituussuunnassa, ja määri tyksen tulos takaisinkytketään teräpöydän valmiusasemaan ja 8 117858 siten ratkaistaan sellaiset ongelmat kuten vanerisorvin sor-vauskeskiasemaan (kuten akselin istukkaan) syötetyn tukin ja teräpöydän terän yhteentörmäys, tai ennen sorvauksen alkua esiintyvä joutoaika, joka aiheutuu liian suuresta terän ja 5 tukin välisestä etäisyydestä.

Oheisissa piirustuksissa: kuvio 1 on kaaviollinen esitys, joka selittää tämän keksinnön parhaana pidetyn suoritusmuodon liikettä kokonaisuutena; 10 kuvio 2 on tämän keksinnön erään suoritusmuodon päältäpäin katsottu kuvanto; kuvio 3 on kuvion 2 sivukuvanto; kuvio 4 on kuvion 1 osittainen sivukuvanto, jossa osa A on suurennettuna; 15 kuvio 5 on kuvion 4 etukuvanto; kuvio 6 on kuvion 1 osittainen päältäpäin katsottu kuvanto, , jossa osa B on suurennettuna;

« I

: : : kuvio 7 on kuvion 6 etukuvanto; • · # *·«'· • · * · kuvio 8 on kuvion 1 osittainen sivukuvanto, jossa osa C on • · * · · 20 suurennettuna; • · · • · · • · · · kuvio 9 on kuvion 8 pääosan suurennettu osittainen sivuku- ··· vanto; • · • · · “* * kuvio 10 on kuvion 1 osittainen sivukuvanto, jossa osa D on • * *···* suurennettuna; • · · • · • · ***. 25 kuvio 11 on toimintaa kuvion 1 osan läheisyydessä selittävä , * kuvio; • · · • · · •• f t! ; kuvio 12 on kuvion 1 yläosan D päältäpäin katsottu kuvanto; • ·♦ · < 9 117858 kuvio 13 on virtuaalisen keskipisteen laskentamenetelmää selittävä kuvio; kuvio 14 on kuvion 1 osittainen sivukuvanto, jossa osa E on suurennettuna; 5 kuvio 15 on kuvion 1 osittainen päältäpäin katsottu kuvanto, jossa osa F on suurennettuna; kuvio 16 on kuvion 15 suurennettu sivukuvanto; kuvio 17 on kuvion 1 osittainen sivukuvanto, jossa osa G on suurennettuna; 10 kuvio 18 on kuvion 17 sivukuvanto; kuvio 19 on tämän keksinnön erään suoritusmuodon ohjausjärjestelmää esittävä lohkokaavio; kuvio 20 on suurimman sisäänpiirretyn ympyrän laskennan periaatetta selittävä esimerkki; 15 kuvio 21 on tukin virtuaalisen keskiviivan ja sorvauskeski-viivan välistä geometrista suhdetta käsitteellisesti selittävä kuvio; • * • « « • · v ..I kuvio 22 on kuvion 21 kuvanto eri kulmasta katsottuna; • * • * ··* kuvio 23 on kuviota 21 vastaavia koordinaatteja käsitteel- • · li: 20 lisesti selittävä kuvio; ··· · ' • · · • m ♦ · kuvio 24 on ei-koskettavaa tyyppiä olevien ääriviivan ilmai-. . suelementtien sovitelman esimerkkiä selittävä kuvio; • · t * · · »»· t :***: kuvio 25 on heijastavaa järjestelmää käyttävän ääriviivan il- *** <1. maisun esimerkkiä selittävä kuvio; • · • Il 25 kuvio 26 on lähettävää järjestelmää käyttävän ääriviivan il- . .·. maisujärjestelmän esimerkkiä selittävä kuvio; • · * • · • * · « *. *: kuvio 27 on erään toisen suoritusmuodon sivukuvanto; kuvio 28 on kuvion 27 päältäpäin katsottu tasokuvanto; 117858 ίο kuvio 29 on kuvion 27 etukuvanto; kuvio 30 on erästä muuta toisenlaista suoritusmuotoa selittävä kuvio.

Useat tämän keksinnön suoritusmuodot on seuraavassa selitetty 5 piirustuksiin viitaten.

Kuten kuviossa 1 on esitetty, välikuljetin 3 on kytketty tukkia 1 kuljettavan tukinkuljettimen 2 päähän, ja ensimmäinen vastaanottokehys 4 ja toinen vastaanottokehys 5 on asennettu vierekkäin sanotun välikuljettimen 3 pään lähelle. Ensimmäi-10 sellä vastaanottokehyksellä 4 on pystysuora takapää, ja sen yläpinnalla on alaspäin oleva kaltevuus kuljetussuunnassa. Toisen vastaanottokehyksen 5 yläpinnalla on ylöspäin oleva kaltevuus kuljetussuunnassa ja se on varustettu tukinilmaisi-mella 5A kuten lähestyrniskytkimellä, rajakytkimellä, kielire-15 leellä jne. (kuvio 2 ja kuvio 4), joka on asennettu joustavasti jousen avulla, jota ei ole esitetty kuvioissa. Ensimmäinen vastaanottokehys 4 ja toinen vastaanottokehys 5 muodostavat keskenään parin, ja kaksi tällaista paria on asetettu tietylle etäisyydelle. Kuten kuviossa 5 on esitetty, vetopyörä 7 on 20 hammas tankojen 6 välissä, jotka on asennettu vastaavien vas-taanottokehysten 4 ja 5 pinnalle, jotka ovat vastakkain kum- • · · Γ.Ι massakin parissa, joten yhteinen moottori 8 siirtää ensimmäis- • · ***, ta vastaanottokehystä 4 ja toista vastaanottokehystä 5 edes takaisin ylös ja alas keskenään vastakkaisissa suunnissa.

• · » • · * • · · * ;***; 25 Kuten kuviossa 1 on esitetty, tukin halkaisijan ilmaisimet 9, * · · jotka muodostuvat valokennoista tai lähestymiskytkimistä jne., : on sovitettu tukin lähetysasennon sivulle, ja ne ratkaisevat, • » · .···. onko edellisestä vaiheesta siirretty tukki sopiva seuraavaan • · vaiheeseen, nimittäin keskitysvaiheeseen, tukin halkaisijan * * · ·...* 30 perusteella, minkä avulla tukinkul j ettimen 2 ja välikul jetti- men 3 käyntiä ja pysäytystä ohjataan.

• · · *·:·* Kuten kuviossa 7 on esitetty, johteet 10, kuten liukukiskot, • · · *· *i suora rata jne. (jollaisia seuraavassa kutsutaan yleisesti 'johteiksi'), on asetettu siten, että ne ovat tukinlähetysase- 11 1 1 7858 man lähellä. Siirtopöytä 12, jolle neljään nurkkaan on asennettu suorat kappaleet 11, on asennettu vastaaville johteille 10 liikkumaan sellaisessa suunnassa, joka menee kohtisuorasti tukin 1 siirtosuunnan poikki, ja kaksi jakelukuljetinta 13 on 5 asennettu siirtopöydän 12 kummankin sivun päähän. Kierteitetty syöttöakseli 23D, joka on kytketty moottoriin 23 ketjupyörien 23A ja 23B ja voimansiirtoketjun 23C välityksellä kuviossa 6, on ruuvattu kiinni siirtopöytään 12, ja moottori 23 liikuttaa siirtopöytää vasemmalle tai oikealle.

10 Siirtopöydän kummallekin sivulle sovitettuihin tukikehyksiin 14 on asennettu liukukappaleet 17, jotka on varustettu etu-päässään olevilla kosketinelimillä 16, johteen 15 läpi tukin 1 kuljetussuunnassa liikkuviksi. Tukikehykseen 14 asennetun sylinterin 18 (kuvio 6) männänvarren pää on kytketty kumpaankin 15 sanottuun liukukappaleeseen 17. Yhdystangon 20 (kuvio 7) alapää, joka on kytketty toiseen liukukiskoon 17, on lisäksi kytketty toista 1lukukappaletta 17 varten olevan yhdystangon 20 keskikohdassa yhdystankoon 21, jolloin mainitut kaksi koske-tinelintä 16 liikkuvat toisiaan kohti tai toisistaan poispäin 20 siirtosuunnassa.

Kuten kuviossa 6 on esitetty, sylinterit 22, jotka ilmaisevat • · sanottujen kosketuselimien 16 kosketuksen tukin päätypintojen kanssa, on asennettu vastaavien kosketuselimien 16 taakse, ja ··· ·:*·· kuhunkin sylinteriin 18 on asennettu kooderi, jota kuvioissa = j .·. 25 ei ole esitetty ja joka muodostaa sille tukin pituuden mit- ·*« ( .···. taustoiminnon. Lisäksi sanottujen kahden jakelukuljettimen 13 * · etupään läheisyyteen on asennettu kaksi tukin pään ilmaisinta . . 24, jotka ilmaisevat tukin 1 päätyosat. Siirrettäessä tukin 1 * · · * · · *“/ asemaa sen pituussuunnassa kumpikin tukin pään ilmaisin 24 • · *··*' 30 pyörii normaaliin tai vastakkaiseen suuntaan, jolloin liuku- : : kappale 12 liukuu tukin 1 siirtosuunnan suhteen kohtisuorassa * ♦ · *:*·; suunnassa, kunnes tukin pään ilmaisimet 24 ilmaisevat tukin 1 kummankin päätyosan. Sanotuilla kosketuselimillä 16 varustetut • · · vastaavat liukukappaleet 17 antavat sanotulle moottorille 23 • · · * *· 35 käynti- tai pysäytyssignaalit ilmaistessaan tukin 1 päätypin- nan tukin 1 ja liukukappaleen 12 viemiseksi keskiasemaan.

117858 12

Jakelukuljettiinien 13 pääteasemien välittömään läheisyyteen, kuten kuviossa 8 on esitetty, on asennettu kaksi kaltevaa kehystä 25, joiden yläosat ovat kaarevat, ja kummankin kehyksen 25 alkupäähän ja loppupäähän sijoitettujen ketjuhammaspyörien 5 26 välille on asennettu kummankin kehyksen muotoa seuraavat ketjut 27. Toisin sanoen, kuten kuviossa 9 on esitetty, oh-jausrullat 29 on kytketty vastaaviin ohjauskiskoihin 30, jotka on sijoitettu kehyksen 25 ulkoreunaan, kun taas sanotut ohjausrullat 29 on asennettu siten, että ne ulottuvat vapaa-10 muotoisista yhdysosista 28, jotka muodostavat ketjun 27, joten ketju 27 kiertää niitä pitkin. Ketjuun 27 on asennettu mielivaltaiselle etäisyydelle useita sakaroita 31 (kuvio 8), joiden avulla on muodostettu koukkukuljetin 32. Koukkukuljettimen 32 kaltevuus muuttuu sen yläosassa asteittain, kuten kuviossa 3 15 on esitetty, sen loppuosa sijaitsee vanerisorvin istukan 68 yläpuolella, ja se on asennettu koneen rungon alkupäähän halutun pituisena.

Kaksi pystysuoraa syöttöakselia 34 (kuvio 10) , jotka ovat kierteitetyt, on tuettu mielivaltaisella matkalla sanotun ko- 20 neen rungon 33 alkupäähän, ja kumpaankin pystysuoraan johtee- . seen 35 on asennettu tukielin 36, kun taas kumpikin sanottu * * , , pystysuora syöttöakseli 34 on ruuvattu siihen, jolloin sen • * * *·’·* alapäähän kytketty moottori 37 liikuttaa tukielintä 36 ylös- • · ’···’ ja alaspäin. Kaksi V-muotoista siirrintä 39 on asennettu liik- ♦ * * 25 kumaan asennosta Dl tukin virtuaaliseksi keskittämiseksi to- • · : delliseen keskityskohtaan D2 vaakasuoria johteita 38 käyttäen, • · · kuten kuviossa 2 on esitetty, ^a siirrinpari 39 kannattaa koukkukuljettimelta 32 syötettyä tukkia. Siirtimet 39 on ruu- • vattu vastaaviin vaakasuoriin kierteitettyihin akseleihin 40, • * · · .*·. 30 jotka on asennettu tukielimien 36 varaan, jolloin sanottuja • · · "•mm siirtimiä 39 liikutetaan vaakasuunnassa vaakasuoran syöttö- • · *···* moottorin 41 avulla, joka on kytketty sanottujen vaakasuorien * *’** syöttoakselien 40 toiseen päähän.

« · · ;**, Kuten kuviossa 11 on kaavamaisesti esitetty, sanotun koukku- * * * ’· *· 35 kuljettimen 32 loppuosan lähelle on asennettu jousi 3IA ja ilmaisin 31B, joka ilmaisee tukin alapinnan, missä ilmaisin : 13 117858 3lB on liikuteltavissa ylöspäin ja alaspäin nestepaineen tms. avulla määrätyllä matkalla ja koskettaa tukin 1 alapintaa. Asema, jossa tukin 1 nosto aloitetaan, määritetään alemmalla ilmaisimella K, joka ilmaisee ilmaisimen 3lB (joka ilmaisee 5 tukin alapinnan). Lisäksi niiden päälle on asennettu useita pareja ylempänä olevia ilmaisimia LI, L2..., joista kukin sijaitsee eri korkeudella ja jotka muodostavat eri mittauskohtia eri tasoilla tukin 1 halkaisijan mukaan. Nämä ylemmät ilmaisimet LI, L2... ovat esimerkiksi valosähköistä tyyppiä ja käsit-10 tävät keskenään vastakkain olevat valonlähettimet 42 ja valon-vastaanottimet 43, missä tukin 1 yläpinta varjostaa valon-lähettimen 42 lähettämää valoa, jolloin saadaan yläpinnan il-maisusignaali. Kukin valonlähettimen 42 ja valonvastaanottimen 43 muodostama pari on asennettu siten, että se ei haittaa 15 tukin kuljetusta, kuten kuviossa 12 on esitetty.

Kuten kuviossa 13 on esitetty, alemman ilmaisimen K suorittaman tukin 1 alapinnan ilmaisemisen (ilmaisin 31B) jälkeen tukin 1 halkaisija, dl tai d2, lasketaan sen korkeuden Yl tai Y2 mukaan, jolle tukki 1 on nostettu, kunnes ylempi ilmaisin 2 0 LI tai L2 ilmaisee tukin yläpinnan. Korkeudet Hl ja H3 ovat . vakiot siten, että dl d2 voidaan määrittää vähentämällä niistä • · . . Yl tai Y2, jolloin saadaan määritetyksi virtuaalinen keski- « · · *·'·' viiva 01 tai 02. Sen jälkeen siirtimet 39 nostavat tukkia 1, ··* • · *···* kunnes sanottu virtuaalinen keskiviiva yhtyy kiinnityskynsien ·*’* 25 51 keskiviivaan (051), kuten jäljempänä on mainittu.

* · • · · • * * • · · * ,···. Edellä mainitussa suoritusmuodossa tukin 1 yläpinta ilmaistaan • · valosähköistä tyyppiä olevilla ilmaisimilla ilman kosketusta. . , Ilmaisimet voidaan kuitenkin korvata mekaanisilla kosketus- J * » tyyppisillä ilmaisimilla, joita siirretään alaspäin tukin 1 • · **;·’ 30 noston mukaan. Tässä tapauksessa virtuaalinen keskiviiva mää- : *: ritetään sen matkan mukaan, jonka verran tukkia 1 on nostetta- * · * ·;··· va, kunnes se koskettaa tukin yläpintaa.

\:V Kuviossa 2 sanotun vaakasuoran syöttöakselin 40 päähän on • · asennettu tukinkeskityslaite, jolloin tukin 1 sorvauskeskivii-35 va määritetään niiden poikkileikkausten ääriviivojen mukaan, jotka on ilmaistu useissa kohdissa tukin pituussuunnassa pyö- 117858 14 rittämällä tukkia 1 virtuaalisen keskiviivan ympäri yhden kierroksen verran. Toisin sanoen, kuten kuviossa 14 on esitetty, alustoille 45 on asetettu kaksi ohjainta 44, jotka on sovitettu tukin 1 oikealle ja vasemmalle puolelle tukin pi-5 tuussuunnassa, kun taas kumpikin alusta 45 on ruuvattu vaakasuoraan, kierteitettyyn syöttöakseliin 46. Alustaa 45 siirretään tukin 1 pituussuunnassa moottorin 47 avulla, joka on kytketty sanotun vaakasuoran, kierteitetyn syöttöakselin 46 toiseen päähän.

10 Sanotuille kahdelle, vasemmalla ja oikealla puolella olevalle alustalle on asennettu keskenään vastakkain kaksi sylinteriä 48 tukin 1 kiinnipitämistä varten, ja niiden männänvarsien päät on kytketty istukoiden 50 vastaavaan takapäähän, jotka istukat on tuettu vastaavien alustojen 45 keskikohdan tienoil- 15 la. Sanotun istukan 50 kumpaankin päähän on asennettu kiinni- tyskynsi 51, joka tunkeutuu tukin 1 päätypintaan. Ketjupyörä 54, jota käyttää kummallekin alustalle 45 asennettu moottori 52 ketjun 53 välityksellä, on sijoitettu liikkuvaksi akselin suunnassa pyörimissuunnan mukaan. Toisaalta istukkaan 50 sitä 20 vastapäätä olevalle toiselle sivulle on asennettu hammasväli- . tys 55 akselin suunnassa liikkuvaksi pyörimissuunnan mukaan.

* · . . Tämä hammasvälitys 55 liittyy epäsuorasti alustalle 45 asenne- • · * ’**·* tun pyörivän kooderin 56 vetopyörään 57 yhteistoiminnassa ole- • · *··* van hammaspyörän 55A välityksellä, jolloin muodostuu kierty- ' * 25 miskulman ilmaisin tukin 1 kiertymäskulman ilmaisemiseksi.

« · :.· | Tämä kiertymäskulman ilmaisin muodostaa tukin 1 ääriviivan- • · · :>>ti ilmaisimen, joka toimii yhdessä jäljempänä mainitun siirtymän- ilmaisimen kanssa.

• · • · · • * *

Kuten kuviossa 15 on esitetty, vaakasuoralle palkille 58 on * · *·♦** 30 asennettu useita kosketustyyppisiä ilmaisuelementtejä 59, i ϊ missä kunkin ilmaisimen 59 pituus on mielivaltainen ja missä ·;*· kukin niistä on sovitettu siten, että ne peittävät ilmaisu- *. alueet sijoitettuna vierekkäin ja melko lähekkäin tukin 1 pi- • * * tuussuunnassa (kuviossa esitetyssä suoritusmuodossa ilmaisi- » » » *· " 35 mien lukumäärä on 13) . Lisäksi sanottujen ilmaisuelementtien ! 59 siirtymien mittausta varten on asennettu sama määrä siirty- 117858 15 mänilmaisimia kuin mikä sanottujen ilmaisuelementtien 59 lukumäärä on. Toisin sanoen useita kääntövarsia (tässä suoritusmuodossa kolmetoista kääntövartta) 61 on asennettu siten, että ne pystyvät kääntymään alaosassaan olevan kiertymiskeskipis-5 teen ympäri vaakasuorassa palkissa 58 olevien tappien 61A (kuvio 16) varassa, ja sanotut ilmaisimet on asennettu niiden vastaaviin päihin. Kutakin kääntövartta nostavat sylinterit 62 on asennettu tappien avulla kahden pitimen 60 väliin vaakasuoran palkin 58 etupuolelle, kun taas niiden männänvarsien 63 10 päät on kytketty tappien avulla vastaaviin kääntövarsiin 61.

Sylinterit 62 kannattavat osaa kääntövarsien painosta, jolloin vastaavien kääntövarsien ilmaisuelementit 59 koskettavat tukin 1 ulkopintaa kääntövarsien jäljellä olevan painon vaikutuksesta, ja samalla ilmaistaan kääntövarsien 61 aiheuttama sa-15 nottujen ilmaisuelementtien 59 siirtymä niihin rakennettujen lineaaristen kooderien 62A avulla. Kukin sylinteri 62 toimii nostimena, joka nostaa kutakin kääntövartta asemasta Ha, tukin 1 ääriviivan ilmaisemiseksi, yläraja-asemaan He, ja käsittää väliosan 62B, joka pitää kunkin sanotun kääntövarren 61 mieli-20 valtaisessa asemassa Hb, jolloin sanottu kääntövarsi 61 saa- ,...· daan olemaan valmiusasennossa tukin 1 halkaisijan mukaisessa * ♦ φ·#. optimikohdassa.

• · · * « ··♦

Kuviossa 15 esitetyssä suoritusmuodossa saadaan pituussuun- nassa 13 poikkileikkauksen ääriviivat. Kolmen poikkileikkauk- : 25 sen, ts. ilmaisuelementtien 59 avulla saatujen tukin 1 kumman- ··· * ♦***· kin pään lähellä olevien poikkileikkausten A, A ja tukin 1 ·*· keskellä olevan poikkileikkauksen ääriviivojen mukaan löyde- : .·, tään mahdollisimman suuren suoran ympyräsylinterin suunta tu- * · · • · · # km 1 pituussuunnassa. Sorvauskeski viiva saadaan suurimman *1* 30 suoran ympyräsylinterin keskiviivana sanotun suunnan suhteen • * * '...* kaikista 13 poikkileikkauksesta saatujen tietojen mukaan.

*·“! Yksityiskohdat on selitetty jäljempänä.

* • * ·

Vaikka tukin poikkileikkausten ääriviivat ilmaisevien ilmaisu- • · • · · · .

*· *: elementtien 59 lukumäärä on esimerkiksi 13, niin ilmaisussa 35 käytettävien ilmaisuelementtien 59 lukumäärää voidaan pienentää, jos tukin 1 pituus on lyhyt, siten että ilmaisuelement- 117858 16 tien 59 leveyksien summa asetetaan likimäärin samaksi kuin tukin 1 pituus. Esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa tukkien pituudet luokitellaan kolmella tasolla, ilmaisimien lukumäärä voidaan valita 13:ksi, ll:ksi tai 9:ksi tukin 1 vas-5 taavien pituuksien mukaan. Koska tukin 1 päätyosia käytetään osina sorvauskeskiviivan määrittämiseksi, vastaavia kahta kääntövartta 61 ja vastaavia sylintereitä 62 (kuvio 16) kummallakin päatyosalla, kaikkiaan neljää kääntövartta, ei ole asennettu paikallaan pysyviksi, vaan tukin 1 pituussuunnassa 10 liikkuviksi. Toisin sanoen vaakasuoralle palkille 58 on asennettu varsien johteet 64 ja sanottuihin varsien johteisiin 64 on asennettu liukukiinnittimet 65. Lisäksi vaakasuoraan palkkiin 58 varsien 61 liukusiirtoa varten asennettujen sylinterien 66 männänvarret on kytketty liukukiinnittimiin 65.

15 Kääntövarret 61, lukuunottamatta tukin 1 päiden lähellä sijaitsevia kääntövarsia, ovat taaksepäin vinossa kuten haarukka ja ulottuvat tukin 1 ulkopintaa kohti. Kaikkia 13 kääntövartta 61 ja ilmaisuelementtiä 59 käytetään tukin ollessa pitkä. Toisaalta tukin ollessa lyhyt kääntövarret 61 ilmaisuelement-20 teineen 59 keskikohdan lähellä olevaa lukuunottamatta, vede-, tään irti tukin 1 ulkopinnasta, ja sen jälkeen tukin 1 pään lähellä olevat kääntövarret 61 siirretään lähellä keskikohtaa • * • · · ***** olevaan asemaan. Siirron määrää voidaan asetella portaittain «·· • · *...* esimerkiksi suurentamalla irtivedettävien kääntövarsien 61 • i ***** 25 lukumäärää.

• · • · · • * * t«« * .«··. Keskitetyn tukin 1 siirtämiseksi keskitysasemasta vanerisorvin * · istukkaan 68 kuviossa 1 kaksi vinopalkkia 69 on asennettu . , vastakkaisille puolille suhteessa tukin 1 kuljetusrataan, ja • · · •**#* jäljempänä mainitun siirtomekanismin avulla liikkuviksi otsa- • · *···* 30 suunnassa. Lisäksi vastaaviin vinopalkkeihin 69 on asennettu :***; siirtokynnet 70 kaltevassa suunnassa edestakaisin liikkuvan • · · ♦•♦h mekanismin avulla edestakaisin liikuteltaviksi, ja vinopalkke- *. ja 69 siirretään ylöspäin ja alaspäin nostomekanismin avulla.

• · · • · · • · · :**.! Vanerisorvin istukan 68 taakse on asennettu tukirullalaite T, • · 35 joka muodostaa voiman teräpöydän R terästä S tukin 1 pyörimisen johdosta aiheutuneen voiman kumoamiseksi. Vinopalkit 69 17 1 1 78 58 muodostavat alaspäin viettävän radan tukin 1 kuljettamiseksi ilman että tukki törmää sanottuun tukirullalaitteeseen T.

Edellä mainittu siirtomekanismi käsittää suoran johteen 71, joka on asennettu sanottuun koneen runkoon 33 tukin 1 kulje-5 tussuunnan kanssa risteävässä suunnassa kuten kuviossa 18 on esitetty, sekä sanottuun suoraan johteeseen 71 asennetun tukikehyksen 73 ja suoran kappaleen 72. Tukikehys 73 on ruuvattu koneen runkoon 33 asennettuun kierteitettyyn syöttöakseliin 74 ja on siirrettävissä syöttöakselia 74 pyörittävän moottorin 75 10 avulla. Lisäksi tukikehyksen 73 vaakasuoraan johteeseen 76 on asennettu siirtoelin 78, ja tukikehykseen 73 kiinnitetyn vino-palkin 69 sylinterin 79 männänvarsi 80 on kytketty siirto-elimeen 78, jolloin siirtoelin 78 on siirrettävissä tukikehyksen 73 suhteen.

15 Siirtoelimen 78 etuosaan on muodostettu kaksi kohtisuoraa joh detta 81 (kuvio 17) määrätylle etäisyydelle tukin 1 kulje-tussuunnassa, ja vastaavat sanotut vinopalkit 69, jotka ulottuvat tukin keskitysasemasta vanerisorvin istukan 68 läheisyyteen, on asennettu johteisiin 81. Vinopalkki 69 on ruuvattu 20 pystysuoraan, kierteitettyyn syöttöakseliin 82, jota siirto- ·*’* elin 78 kannattaa ja jota sanotun akselin 82 toiseen päähän • · ’·,·/· kytketty moottori 83 siirtää edestakaisin ylös- ja alaspäin.

ί : Lisäksi siirtoelimeen 78 kiinnitetyn sylinterin 84 männänvarsi ·;··· 85 on kytketty vinopalkkiin 69. Sanottu sylinteri 84 kohdistaa ί 25 vinopalkkiin 69 ja kuljetettavaan tukkiin 1 aina ylöspäin vai- ·«· « ,···. kuttavan voiman portaittaisella tai ei-portaittaisella pai- • » • · · neella, jolloin sanotun pystysuoran syöttöakselin 82 ja moot-. . torin 83 käsittävää mekanismia käytetään pienellä voimalla * t · *“.* tarvitsematta käyttää niiden painon suuruista voimaa.

• * * · ··· .···. 30 Nostomekanismin pystysuoraan syöttöakseliin 82 on kytketty Y- • · suunnan mittauslaite 83A, joka käsittää esimerkiksi pääasial- • · . lisesti pulssigeneraattorin, joka muuntaa pystysuoraa syöttö- akselia 82 käyttävän servomoottorin 83 kierrokset pulssisig- • ♦ ί.’·» naaleiksi. Y-akselin suuntainen matka mitataan pulssisignaa- 35 lien lukumäärän perusteella. Tämän ohella on käytettävissä muuntyyppisiä Y-suunnan mittauslaitteita. Sopivia ovat esimer- 18 ' 117858 : kiksi magneettinen asteikko, joka määrittää matkan Y-akselilla suoraan. Siinä tapauksessa, että moottorin 83 asemesta voimanlähteenä käytetään hydraulista sylinterimekanismia, voidaan käyttää pyörivää kooderia, joka mittaa männänvarren ulos työn-5 tymisen tai sisään vetäytymisen muuntamalla sen kiertymiskul-maksi,

Sanottu siirtokynsi 70 on asennettu suoran kappaleen 88 läpi vinopalkkiin 69 muodostetun vino-ohjaimen 87 varaan ja ruuvattu viistossa olevaan kierteitettyyn syöttöakseliin 86, joka on 10 asennettu viistossa olevaan suuntaan. Kynttä 70 siirretään viistossa suunnassa edestakaisin viiston syöttöakselin 86 toiseen päähän kytketyn moottorin 89 avulla. Vinopalkkiin 69 kiinnitetyn sylinterin 90 männänvarsi 91 on kytketty siirto-kynteen 70 ketjun 92 välityksellä. Sanottu sylinteri 90 koh-15 distaa siirtokynteen 70 aina ylöspäin vaikuttavan voiman, ja kynsi 70 pitää tukkia 1 kiinni portaittaisella tai ei-portait-taisella paineella, jolloin edestakaisin liikkuvaa mekanismia voidaan käyttää pienellä voimalla tarvitsematta käyttää niiden painon suurista voimaa.

20 Sanotun edestakaisin liikkuvan mekanismin vinoon syöttöakse- *·’*· liin 86 on kytketty X-etäisyyden mittauslaite 70A, joka kasit- • * tää esimerkiksi pyörivän kooderin jne., siirtokynnen 70 siir-tymän matkan mittaamiseksi. Vaikka tukinkeskityslaitetta käyt- • · · ·;··· täen saadut tiedot sorvauskeskipisteen asettelemiseksi on esi- : 25 tetty matkoina X- ja Y-akseleilla suorakulmaisessa koordinaat- • * *

Mi * ,···, tijär j estelmässä, niin tulokseksi saadut tiedot siirtokynnen • · 70 asettelemiseksi on esitetty matkoina pystysuoralla ja vi- , . nolla syöttöakselilla 82 ja 86, jolloin näitä tietoja ei ole • · · ·“/ ilmaistu suorakulmaisina koordinaatteina. Siksi tiedot siirto- ♦ « *··** 30 kynnen 70 asettelemiseksi pitää muuntaa ei-suorakulmaisen koordinaattijärjestelmän tiedoiksi, jolloin X'- ja Y'-akselit • · * •j·.: on asetettu vinolle ja pystysuoralle syöttöakselille 86 ja 82 \ vastaavasti. Tässä suoritusmuodossa, selityksen helpottamisek- • « · *·*·’ si, vinoa syöttöakselia on pidettävä X-akselia vastaavana.

• · * • M • · 35 Seuraavassa on selitetty edellä mainittujen suoritusmuotojen toiminta.

19 117858

Kuviossa 1 tukki 1, josta kuori on jo kuorittu pois, kuljetetaan tukinkuljettimella 2 ja lähetetään jakelukuljettimelle 13 välikuljettimen 3 kautta. Sen jälkeen vetopyörää 7 pyöritetään normaalissa suunnassa moottorin 8 käyttämänä kuviossa 5, jol-5 loin siihen kytkettyjä vastaavia hammastankoja ohjataan liikkumaan ylöspäin ja alaspäin. Toisin sanoen kuviossa 1 ensimmäinen vastaanottokehys 4 lasketaan kuljetusradan tason alapuolelle, kun taas toinen vastaanottokehys 5, joka on kul-jetussuunnassa ylöspäin kalteva, nostetaan kuljetusradan tason 10 yläpuolelle, jolloin kumpikin niistä on valmiina vastaanottamaan tukin. Kun tukiniImaisin 5A (kuvio 4) ilmaisee tukin 1 alapinnan saapumisen välikuljettimen 3 päähän sekä sen etupinnan ja toisen vastaanottokehyksen 4 välisen kosketuksen, niin ensimmäinen vastaanottokehys 4 vastaanottaa tukin kuljetusra-15 dan alapuolella olevalla tasolla, ja tukin 1 massakeskipiste siirtyy, jolloin välikuljettimen 3 pää pysäyttää tukin 1 alaosan ja toisen vastaanottokehyksen 5 (kuvio 3) ylöspäin oleva luiska pysäyttää tukin 1 etupinnan.

Tämän jälkeen vetopyörää 7 (kuvio 5) pyöritetään vastakkaiseen 20 suuntaan ensimmäisen ja toisen vastaanottokehyksen yläosien saattamiseksi samalla tasolle. Tässä tilassa tukin halkaisijan )ilmaisin 9 ilmaisee tukin 1 halkaisijan. Jos halkaisija ylit-• · · *·*·* tää ylimmän sallitun rajan tai on paljon alle alimman sallitun «·* rajan, niin tukki 1 hylätään eikä sitä syötetä keskitettä-***': 25 väksi. Siinä tapauksessa että tukki on rajojen sisällä, jake- 4 4 J lukuljettimen 13 asema asetellaan tukin 1 pituussuunnassa tu- kin 1 vastaanottamiseksi, ja tukki pysäytetään ensimmäisen ja • · · toisen vastaanottokehysparin 4,5 kohdalla.

Λ % • · · •*j * Toisin sanoen, jos kumpikin siirtopöydän 12 kumpaankin päähän • · *··.* 30 asennettu tukin pään ilmaisin 24 ilmaisee tukin 1 kummankin päätyosan samanaikaisesti, niin tukki 1 on sellaisessa asen- • · · nossa, jossa se sallitaan toimitettavaksi tukin pään ilmaisi-·, mien 24 välissä sijaitsevalle jakelukuljetinparille 13. Toi- • Φ · *·*·* saalta jos joko tukkia 1 tai siirtopöytää 12 siirretään oi- I · « *· 35 kealle tai vasemmalle kulje tus suun taan nähden, niin toinen kahdesta tukin pään ilmaisimesta ei ilmaise tukkia 1. Tässä 1 1 7858 -.

20 tapauksessa moottoria 23 (kuvio 6) käytetään siirtämään siir-topöytää 12, kunnes kummatkin tukin pään ilmaisimet 24 ilmaisevat tukin 1 kummatkin päätyosat samanaikaisesti, jolloin tukki 1 tulee juuri siirtopöydän 12 eteen.

5 Vetopyörän 7 (kuvio 7) tämän jälkeen edelleen pyöriessä vastakkaiseen suuntaan ensimmäinen vastaanottokehys 4 nousee kuljetusradan tason yläpuolelle, ja toinen vastaanottokehys laskeutuu kuljetusradan tason alapuolelle, jolloin tukki 1 luovutetaan jakelukuljettimelle 13. Kun useita tukkeja 1 on jäljel-10 lä tukinkuljettimella 2, koska tukkien 1 syöttö ylittää seu-raavan sorvausvaiheen kapasiteetin, niin ensimmäinen vastaanottokehys 4 pysäyttää tukin 1 syöttämisen pystysuoran taka-päänsä avulla.

Jakelukuljettimelle luovutettua tukkia 1 kuljetetaan sitten 15 eteenpäin jakelukuljettimen 13 kiertosuunnan mukaan. Kuljetuksen aikana suoritetaan operaatio, jossa tukki 1 keskitetään kuljetusradan keskelle. Toisin sanoen, kun sylinteriä 18 (kuviot 6, 7) ohjataan ja toinen tukikehys 14 etenee kuljetettavana olevan tukin 1 pituussuunnassa, niin myös toinen tuki-20 kehys 14 etenee saman matkan yhdystangon 21 takia. Siinä "**: tapauksessa että kuljetettavaa tukkia 1 siirretään oikealle jakelukuljettimen 13 keskiviivan suhteen, oikealla puolella • * ·***· oleva kosketuselin 16 koskettaa tukin 1 oikeanpuoleista pääty- ··» osaa ennen vasemmalla puolella olevaa, kun kosketuselinpari • · :.·. 25 etenee valmiusasemastaan saman matkan. Kun sylinteri 22 ilmai- * · * "I.* see kosketuksen ja antaa signaalin moottorin 23 käynnistämi- • · *** seksi, niin siirtopöytää 12 siirretään vasemmalle tukin 1 , φ suunnassa. Tänä aikana, kun oikealla puolella oleva koske- • · · * tuselin 16 koskettaa tukin oikeanpuoleista päätyosaa, niin • · » *·..* 30 sitä seuraava sylinteri 18 lähestyy kumpaakin 1 lukukappaletta ·***; 17. Kun vastakkaisella puolella oleva kosketuselin 16 kosket- «·· taa tukin 1 vasenta päätä ja kun sylinteri 22 ilmaisee koske- * tuselimen 16 kosketuksen, niin moottorille 23 lähetetään py- • ® · *·:·* säytyssignaali, jolloin siirtopöydän 12 liike pysähtyy. Tukki • · *. *: 35 1 siis sijoitetaan tukinkuljetusradan keskelle, ja samanaikai- 117858 21 sesti mitataan tukin 1 pituus sylinterin 18 pitenemismäärän mukaan (kummankin 1lukukappaleen 17 etenemän matkan mukaan).

Tällä tavoin tukin 1 asento asetellaan pituussuunnassa jakelu-kuljettimella 3 kuljettamisen aikana kuviossa 1, ja se saavut-5 taa hakakuljettimen 32 alkupään. Tukkia 1 kuljetetaan oikealla ja vasemmalla olevan hakaparin 31 avulla ylöspäin olevaa luiskaa pitkin ja se lähetetään paikkaan, jossa määritetään sen virtuaalinen keskiviiva. Paikassa, jossa virtuaalinen keskiviiva määritetään, ilmaisin 31B (joka ilmaisee tukin alapin-10 nan) työnnetään alaspäin kuljetusradan tasolle johtuen kosketuksesta tukin 1 alapinnan kanssa, ja hakakuljetin 32 pysähtyy siihen.

Seuraavaksi kun kannatinelimiä 36, jotka pitävät siirrinparia 39 alkupäässä, nostetaan, niin tukki 1 sijoitetaan hakakuljet-15 timen 32 loppupäähän ja siirretään siirrinparille 39. Tällöin ilmaisin 31B nousee jonkin matkaa ja ilmaistaan alemmalla ilmaisimella K. Tästä hetkestä lähtien aletaan laskea siirti-mien 39 nostomatkaa vastaava määrä pulsseja. Tämän jälkeen, vaikka tukin 1 alapinta on erossa ilmaisimesta 31B, tukin 1 20 nostomatkaa integroidaan, kunnes minkä tahansa ylempien ilmai-***’: simien LI, L2 . . . valonlähetin 42 ja valonvastaanotin 43 ilmai- • ψ sevat tukin 1 yläpinnan, joista ilmaisimista kukin sijaitsee eri korkeudella.

• * · * · . . Tänä aikana määritetään luokka, johon tukin 1 halkaisija kuu- * · · *·* · 25 luu. Halkaisija luokitellaan esimerkiksi kahteen tai kolmeen « m m • · *·*- luokkaan, ts. suuri, keskisuuri ja pieni ja niin edelleen, ylempien ilmaisimien LI, L2... lukumäärästä riippuen. Kuten • · ·.* : kuvion 13 vasemmanpuoleisessa osassa esimerkiksi on esitetty, ·»( tukin 1 halkaisija saadaan vähentämällä integroitu nostomatka ,·*·. 30 Yl ylemmän ilmaisimen LI ja alemman ilmaisimen K välisestä '**. matkasta Hl, ts. se on Hl - Yl. Siirrintä nostetaan matkan Y2 • · · · · • · . verran, joka on tukin 1 säteen rl ja ylemmän ilmaisimen Li *.·.ί paikasta kiinni tyskynnen 51 keskikohtaan 051 olevan matkan erotus, ts. se on rl - H2. Kuvion 13 oikeanpuoleisessa osassa 35 ylempi ilmaisin L2 ilmaisee tukin 1 yläpinnan. Tukin 1 säde ^ 22 117858 saadaan yhtälöstä r2 = (H3 - Y3)/2, ja siirtimen 39 lisänos-tomatka määritetään yhtälöstä r2 - H4 = Y4.

Joka tapauksessa tukin 1 virtuaalisen keskiviivan ollessa 01 tai 02 vaakasuora syöttöakseli 40 siirtää siirrinparia 39 5 määrätyn matkan eteenpäin pitkin vaakasuoraa johdetta 38, kuten kuviossa 10 on esitetty, ja saattaa tukin 1 virtuaalisen keskiviivaosan suoralle viivalle, joka yhdistää kuviossa 14 vasemmalla ja oikealla olevien kahden kiinnityskynnen 51 kaksi keskikohtaa. Tänä aikana ilmaisuelementit 59, joiden ilmaisu-10 alueet on sijoitettu vierekkäin ja melko lähekkäin tukin 1 pituussuunnassa, ja kääntövarret 61 ovat valmiina ylempien ilmaisimien LI, L2 jne. ilmaiseman tukin 1 halkaisijan mukaisessa asemassa.

Toisaalta kiinnityskynsiä 51 kannattavat runko-osat 45 ovat 15 valmiina aseteltavaksi asemaansa vaakasuoran, kierteitetyn syöttöakselin 46 ja moottorin 47 avulla siirrettyjen tukkien 1 pituuksien mukaan, ja tukkia 1 pidetään kiinni kahdella kiin- nityskynnellä 51, joita käytetään kahden sylinterin 48 avulla kiinnipidon aikaansaamiseksi. Kiinnityksen jälkeen siirtimet 20 39 kuviossa 10 laskeutuvat moottorin 37 käyttäminä ja vetäyty- *ί"ί vät edelleen kuvion alaosassa vasemmalla sijaitsevaan valmius- :V: asemaan moottorin 41 käyttäminä odottaen siten seuraavaa • « tukkia.

• · · Tämän ajan kuluessa kääntövarsien 61 vastaavat ilmaisuelemen- • · • · · ’·· : 25 tit 59 (kuvio 16) tulevat kosketukseen tukin 1 ulkopinnan • · · ·...* kanssa, ja kiinni tyskynnet 51 kiertyvät tukin 1 ulkopinnan mukana yhden kierroksen verran moottorin 52 (kuvio 14) käyttä-j minä. Niiden kiertymiskulma ja ilmaisuelementtien 59 absoluut- tinen siirtymä suhteessa tukin 1 kummankin päätypinnan virtu- • · « 30 aalista keskipistettä yhdistävän viivan suhteen ilmaistaan * * ***. synkronisesti pyörivällä kooderilla 56, jota käytetään kierty- \ ’ miskulman ilmaisimena, sekä lineaarisella kooderilla 62A (ku- vio 16), jota vastaavasti käytetään siirtymänilmaisimena.

• · • · · • ♦· Tästä syystä kiertymiskulman ilmaisimen ilmaisevaa mielival-35 täistä kulmaa ja siirtymänilmaisimen ilmaisemaa siirtymää vas- 117858 23 taava sähköinen signaali otetaan synkronisesti ulos. Esimerkiksi 13 poikkileikkauksen ääriviivat ilmaistaan pistejoukkona, jossa kukin piste vastaa kiertymiskulman pientä lisäystä.

Seuraavaksi sen käyttöjärjestelmä on selitetty kuvion 19 5 lohkokaaviota käyttäen. Edellä mainitulla tavalla saadut 13 poikkileikkauksen ääriviivojen tiedot tallennetaan muistiin 101 tai 102. Kaikkein ensimmäiseksi kolmen poikkileikkauksen, ts. tukin 1 kummankin pään A, A (kuvion suoritusmuodossa ilmaisin 59 sisäpuolella lähellä ulommaista) lähellä ja tukin 10 1 keskikohdalla olevien poikkileikkausten, vastaavat suurimmat sisäänpiirretyt ympyrät saadaan niiden tiedoista laskinta 100 käyttäen. Esimerkiksi äärellisten elementtien menetelmän mukaisen esitysmuodon mukaan ensin muodostetaan neliömatriisi, joka sisältää virtuaalisen keskipisteen 0, seuraavaksi määri-15 tetään vastaavat lyhimmät etäisyydet useilla matriisin pisteillä ja lopuksi matriisilla määritetään optimipiste sanottujen lyhimpien etäisyyksien mukaan. Seuraavassa vaiheessa muodostetaan uudelleen toinen neliömatriisi, joka on keskitetty sanottuun edellisellä matriisilla saatuun optimipis-20 teeseen, ja optimipiste määritetään samalla tavalla. Matriisin koko siis pienenee toistettaessa tämä menettely, jolloin ennalta määrätyssä pienimmässä matriisissa jäljellä oleva lopul- • · V.* linen piste valitaan suurimman sisäänpiirretyn ympyrän keski- • · · ♦...· pisteeksi.

«·**· ♦ * ; 25 Sen jälkeen kun vastaavat suurimmat sisäänpiirretyt ympyrät on • · · määritetty kolmelle poikkileikkaukselle, ts. tukin 1 kummankin • * ** pään lähellä ja sen keskikohdalla oleville poikkileikkauk sille, suurimman mahdollisen suoran ympyräsylinterin suunta • * · »*·: : pituussuunnassa ennustetaan näiden kolmen suurimman sisään- • · » *...· 30 piirretyn ympyrän geometrisen sovitelman mukaan. Kuten kuvios- sa 21 on periaatteellisesti ja liioitellusti esitetty, virtu- *·· aalinen keskiviiva O asetetaan tietyllä tarkkuudella siten, • · • että sillä yleensä on mielivaltainen kiertokulma todellisen sorvauskeskiviivan suhteen. Vaikka suurimman suoran ympyräsy- • · ·.**: 35 linterin koko kierretyn virtuaalisen keskiviivan suunnan kans sa yhdensuuntaisessa suunnassa on suhteellisen pieni, niin 24 117858 huomattavan koon omaava sylinteri voidaan löytää kuvion 21 suunnassa g. Siksi ongelmana on löytää optimisuunta kuviossa 22 esitetyssä X-Y-Z-avaruudessa, jossa Z-akseli on asetettu virtuaaliselle keskiakselille O, näiden ympyröiden keskipis-5 teiden sovitelman mukaan, siten että kolmella poikkileikkauksella, ts. R:llä oikealla, C:llä keskellä ja L:llä vasemmalla on suurin yhteinen alue (limittymisalue) X-Y-projektiossa. Käsitteellisesti tämä vastaa kuviossa 23 esitetyn uuden X'-Y'-Z'-avaruuden muodostamista, missä suunta a yhtyy Z'-akseliin, 10 koordinaattijärjestelmän muunnoksella, kuten kierrolla tai siirrolla. Tällaisena suuntana a voidaan käyttää esimerkiksi suoraa, jolla etäisyyksien sanottujen suurimpien sisäänpiir-rettyjen ympyröiden L, C ja R keskipisteistä summa on pienin. Tällainen suora voidaan määrittää pienimmän neliösumman mene-15 telmällä.

Kuten kuviossa 23 on periaatteellisesti esitetty, 13 poikkileikkauksen kaikki ääriviivat ovat limittäin X'-Y'-projektiossa tässä uudessa X'-Y'-Z'-avaruudessa, saadaan niiden sisään asetettu suurin suora ympyräsylinteri M, ja sen keski-20 viiva valitaan odotetuksi sorvauskeskiviivaksi. Lopuksi keski-. viivan leikkauspisteet tukin kummankin päätypinnan kanssa ovat [ kuviossa 21 esitetyt vasen sorvauskeskipiste GL ja oikea sor- • * · ’·1·* vauskeskipiste GR. Vaikka nämä pisteet ovat X-Y-projektiossa • · · * · *...1 , olevat pisteet X-Y-Z-avaruudessa ennen muunnosta, niin nämä ;j ’·*** 25 pisteet on selityksen helpottamiseksi esitetty kaksiulottei- ·.· · sinä pisteinä GL (xl, yl) , GR (x2, y2) kaksiulotteisessa X-Y- :***; tasossa origon ollessa virtuaalisella keskiviivalla O.

* * · . , Näiden suurimpien sisäänpiirrettyjen ympyröiden laskenta, suu- • * * ·“/ rimman suoran ympyräsylinterin suunnan määritys ja suurimman • t ’···' 30 suoran ympyräsylinterin laskenta suoritetaan kuvion 19 laski- mella 100. Laskin 100 voi käsittää tietokoneen keskusyksikön * * · ·;·· (CPU, central processing unit) jne. Sanotut muistit 101, 102 *. voivat myös käsittää tietokoneen muistilaitteita. Tulokseksi * * * *·** saatavat sorvauskeskiviivan koordinaatit annetaan sitten viis- • · • * ” 35 toelimien 69 nostomekanismin moottorille 83 ja siirtokynsille 1 1 7858 : 25 70 sekä annetaan myös edestakaisin liikkuvan mekanismin moottorille 89.

Kuvion 18 siirtokynsien 70 valmiusasema määrätään edeltäkäsin tukin 1 pituuden mukaan, kynnet 70 työnnetään tukin 1 kumman-5 kin päätypinnan yläosaan vinopalkkien 69 sylinterien 79 ohjaamana, ja sen jälkeen kiinnityskynnet 51 menevät pois kummankin päätypinnan keskiosasta. Kummankin siirtokynnen 70 asettelu X-ja Y-akselilla tukkiin 1 liittyvälle sorvauskeskiviivalle voidaan suorittaa seuraavassa mainitun prosessin avulla joko en-10 nen tukin luovuttamista kiinnityskynsien ja kynsien väliin tai sen jälkeen.

Toisin sanoen sorvauskeskiviivan ja virtuaalisen keskiviivan koordinaattien välinen poikkeama X- ja Y-akselilla määritetään tukin 1 kummallekin päätypinnalle. X-akselin suuntainen poik-15 keama annetaan vasemmalla ja oikealla olevien edestakaisin kulkevien mekanismien kummallekin moottorille 89, kun taas vinot syöttöakselit 86 siirtävät siirtokynsiä 70 eteenpäin johdetta 87 pitkin. Kooderin 70A sekventiaalisesti ilmaisemat siirtymismäärät takaisinkytketään laskimelle 100, jolloin mää-20 rän asettelu on tarkasti säädetty.

Φ • · · · m * *

Kuviossa 17 vinon syöttöakselin 86 suora perussuunta ja pysty- • * · ,··*^ suoran syöttöakselin 82 perussuunta esitetään positiivisena • * suuntana. Kun kummankin vinopalkin 69 siirtokynnen 7 0 valmius- . . asema, ts. alkukohta, asetetaan vähän ennen vinon syöttöakse- • · · ”· · 25 Iin 86 alkupäätä (yläpäätä) , toisin sanoen kun kumpikin vino- • · ’··.* palkki 69 on valmiusasemassa, missä sorvauskeski viivan ja vir tuaalisen keskiviivan välinen negatiivinen poikkeama X-akse- • · :.· · lilla on otettu huomioon, niin pidetään parhaana, että kumpaa- : ϊ kin siirtokynttä 70 siirretään eteenpäin määrätty matka syöt- .···. 30 töakselia 86 pitkin sen jälkeen kun kummankin kynnen 70 asema * · on yksilöllisesti aseteltu moottorin 89 avulla positiiviseen • · . tai negatiiviseen suuntaan origosta matkan, joka vastaa poik- keamaa X-akselilla keskitetyn tukin päätypinnalla. Toisaalta :\j kun kummankin vinopalkin 69 kynnen 70 valmiusasema asetetaan 35 vinon syöttöakselin 86 alkupäähän (yläpäähän), niin kumpaakin 117858 26 kynttä 70 siirretään eteenpäin matka, josta on vähennetty tai johon on lisätty poikkeamaa vastaava matka.

Kun kummankin vinopalkin 69 siirtokynnen 70 valmiusasema, ts. alkuasema, asetellaan kohtaan, joka on vähän pystysuoran syöt-5 töakselin 82 alkupäätä (yläpäätä) alempana, toisin sanoen kun kumpikin vinopalkki 69 sijaitsee valmiusasemassa, jossa sor-vauskeskiviivan ja virtuaalisen keskiviivan välinen negatiivinen poikkeama Y-akselilla on otettu huomioon, niin pidetään parhaana, että kumpaakin siirtokynttä 70 siirretään eteenpäin 10 määrätty matka syöttöakselia 86 pitkin sen jälkeen kun kummankin kynnen 70 asema on moottorin 83 avulla toisistaan riippumatta asetettu alkukohdasta positiivisessa tai negatiivisessa suunnassa sellaisen matkan verran, joka vastaa poikkeamaa Y-suunnassa keskitettävän tukin päätypinnalla. Toisaalta kun 15 kummankin vinopalkin 69 kynnen 70 valmiusasema on asetettu pystysuoran syöttöakselin 82 yläpäässä, kumpaakin kynttä 70 siirretään eteenpäin sellainen matka, josta on vähennetty tai johon on lisätty poikkeamaa vastaava matka.

Seuraavaksi kummankin poikkeaman asettelu on selitetty yksi-20 tyiskohtaisesti edellä esitetyn menetelmän mukaan. Koordinaat- •••ti , . , * · tijarjestelman origo asetetaan virtuaaliselle keskiviivalle 0, • * :.V ja sorvauskeskiviivan koordinaatit tukin vasemmalla ja oikeal- ··« la päätypinnalla asetetaan koordinaateiksi (GRX, -GRY) ja *;**: (-GLX, GLY) vastaavasti. Tässä tapauksessa oikeanpuoleista • 25 siirtokynttä 70 vedetään origosta matkan (GRX) taaksepäin vi- • · « · .**·. nossa olevalla syöttöakselilla 86 kun taas vasemmanpuoleista * t ·** siirtokynttä 70 siirretään matkan (GLX) eteenpäin vinossa ole-valla syöttöakselilla 86. Tämän jälkeen kumpaakin kynttä 70 « » * *“,* siirretään eteenpäin määrätyn matkan verran. Toisaalta oikean- • · *"* 30 puoleista vinopalkkia 69 vedetään origosta taaksepäin matkan • · · (GRY) verran pystysuoralla syöttöakselilla 82, kun taas vasem-·:*·· manpuoleista vinopalkkia 69 siirretään origosta matkan (GLY) \ verran eteenpäin pystysuoralla syöttöakselilla 82. Sen jälkeen « * i )*’. kumpaakin vinopalkkia 69 siirretään eteenpäin määrätyn matkan • · *· *· 35 verran. Tällöin tukille 1 määritetty sorvauskeskiviiva yhtyy vanerisorvin istukan keskiviivaan 68.

27 1 1 7858

Viimeksi mainitussa menetelmässä, samoilla koordinaattiasetuk-silla, koordinaattia (GRX) vastaava matka vähennetään oikeanpuoleisen kynnen 70 määrätystä eteenpäinsiirtomatkasta, kun taas koordinaattia (GLX) vastaava matka vähennetään vasemman-5 puoleisen kynnen 70 määrätystä eteenpäinsiirtomatkasta. Laskennan jälkeen kumpaakin kynttä 70 siirretään lasketun matkan verran eteenpäin. Toisaalta koordinaattia (GRY) vastaava matka vähennetään oikeanpuoleisen vinopalkin 69 määrätystä eteenpäinsiirtomatkasta, kun taas koordinaattia (GLY) vastaava mat-10 ka vähennetään vasemmanpuoleisen vinopalkin määrätystä eteenpäinsiirtomatkasta. Laskennan jälkeen kumpaakin vinopalkkia siirretään lasketun matkan verran eteenpäin, jolloin tukin 1 sorvauskeskiviiva yhtyy vanerisorvin istukan 68 keskiviivaan.

Tästä syystä, kun sorvauskeskiviivan koordinaatit ovat (0, 0), 15 ts. yhtyvät virtuaaliseen keskiviivaan O, poikkeamat vasemman-ja oikeanpuoleisen kynnen 70 vastaavista alkukohdista ovat nollia, ja kummankin vinon syöttöakselin 86 siirtomatkaksi tulee määrätty matka. Lisäksi poikkeamat vasemman- ja oikeanpuoleisen vinopalkin 69 vastaavista alkukohdista ovat nollia, 20 ja kummankin syöttöakselin 82 siirtomatkaksi tulee määrätty . matka.

• «1*1 • · • ¥ :.:t: Toisaalta vanerisorvin teräpöytä R siirretään optimiasemaan keskittämisen aikana saatujen tietojen mukaan ohjattuna. Sen *·« ····· ohjausjärjestelmä on selitetty sanottua kuvion 19 lohkokaa- : 25 viota käyttäen. Suurimman säteen ilmaisin 104, joka ilmaisee • « * • * « * .···„ suurimman (pyörimis) säteen, ts. määritetyn sorvauskeskiviivan * · : ja poikkileikkauksen ääriviivalla kauimmaisena olevan pisteen . . välisen etäisyyden, 13 poikkileikkauksesta saatujen tietojen • · · •*^· mukaan. Laskentatulos saadaan teräpöydän R laskimesta 103 ja • · *·..* 30 lähetetään moottorille U, joka siirtää teräpöytää R syöttö- akselilla W, ja teräpöydän R asema syötetään takaisin sano- • »· ····· tulle teräpöydän R laskimelle teräpöydän aseman ilmaisevan ilmaisimen V mukaan.

• · · • * * ·«· ί Tästä syystä, sinä aikana kun siirtokynnet 70 siirtävät tukkia • · 35 1 vinopalkkien 69 varassa sorvauskeskiviivalta vanerisorvin istukkaan 68, vanerisorvin teräpöytä R siirtyy syöttöakselilla 28 117858 W laskentatuloksen mukaan keskityksen jälkeen tullen siten valmiusasemaan, jossa tukin 1 suurimmassa pyörimissäteessä otetaan huomioon pieni vapaa väli siten, että asianomaista tukkia 1 voidaan välittömästi sorvata.

5 Tässä suoritusmuodossa suurimman suoran ympyräsylinterin suunta tukilla 1 saadaan kummassakin päässä ja keskiosassa olevia ilmaisuelementtejä 59 vastaavien 3 poikkileikkauksen tietojen mukaan, jotka ilmaisuelementit valitaan useiden ilmaisuele-menttien 59 joukosta, jotka on asetettu vierekkäin ja melko 10 lähekkäin tukin 1 pituussuunnassa. Kun tukin pituus on suhteellisen lyhyt tai kun tukilla ei ole merkittävää kieroutta tai käyryyttä, sallitaan vain kahden poikkileikkauksen käyttäminen kolmen poikkileikkauksen asemesta.

Tässä suoritusmuodossa ääriviivanilmaisimina käytetään useita 15 kosketustyyppisiä ilmaisuelementtejä, jotka käyttävät kääntö-varsia, mutta niiden asemesta voidaan käyttää myös ei-koske-tustyyppisiä ääriviivanilmaisimia 105, jotka on sijoitettu vierekkäin ja melko lähekkäin tukin 1 pituussuunnassa, kuten kuviossa 24 on esitetty. Nämä ei-kosketustyyppiset ilmaisimet 20 ovat esimerkiksi sellaisia, jotka käyttävät etenevän aallon * • · · · · * * heijastumista tukin ulkopinnasta (kuvio 25) , kuten lasersä- • · ·.*.* teen, sähkömagneettisen aallon (kuten infrapunasäteilyn tai valosähköisistä kennoista saatavan valon), tai ultraääniaallon *:1: jne. heijastumista. Toisaalta eräs suoritusmuoto voidaan j 25 konstruoida myös käyttäen sellaista tyyppiä, missä useat *·· « 1'. valonsäteet, jotka on korkeussuunnassa kohdistettu, tai valo- ··« nauha, jolla on korkeussuunnassa tietty leveyshajonta, proji- :,· sioidaan tukin ulkopintaa kohti, ja vastakkaisella puolella • · · olevaan valonvastaanottimeen 105B saapuvan valon, jonka kulkua • · 30 tukin 1 ulkopinta ei ole estänyt, määrä mitataan tukin 1 ♦ · · *.4.ϊ poikkileikkausten ääriviivojen määrittämiseksi.

# »itu • · • Vinopalkkien 69 asemesta voidaan käyttää kahta heilurivartta • · · **i.* 110, esimerkiksi sellaisia kuin kuvioissa 27-29 on esitetty.

* * *. *: Kuten kuviossa 27 on esitetty, näitä heilurivarsia 110 käyte- 35 tään tukin 1 siirtämiseksi, mitä varten vanerisorvin istukalle 68 on määritetty sorvauskeskiviiva keskitysasemassa P. Ne on 117858 29 asennettu keskenään vastakkain tukin 1 pituussuuntaan nähden siten, että ne voivat kääntyä toisistaan riippumatta ja siirtyä toisiaan kohti ja toisistaan poispäin. Heilurivarsia 110 käännetään määrättyjen kulmien verran vastaavien kääntömoot-5 torien 113 avulla kuviossa 28, kun taas vastaavat sylinterit 114 siirtävät niitä toisiaan kohti ja toisistaan poispäin vastaavia johteita 115 pitkin.

Kuten kuviossa 27 on esitetty, kumpikin heilurivarsi 110 käsittää pääosan 110A, joka kääntyy yläosassaan olevan ripustus-10 akselin ympäri, sekä pitenevän-lyhenevän osan 110B, joka on kytketty sen pituussuunnassa liikkuvaksi. Pitenevä-lyhenevä osa 110B on ruuvattu kierteitetylle syöttöakselille 116. Kun osaa 110B pidentävä tai lyhentävä moottori 117 pyörittää syöttöakselia normaaliin tai vastakkaiseen suuntaan, niin osa 15 110B siirtyy pääosan 110A suhteen, jolloin heilurivarren 110 kokonaispituus pitenee tai lyhenee. Lisäksi siirtokynsi 118 on kiinnitetty kumpaankin pitenevään-lyhenevään osaan 110B, ja kummankin kynnen 118 asemakoordinaatit määritetään napakoordi-naattijärjestelmän mukaan heilurivarren 110 kääntymiskulman Θ 20 perusasemasta sekä heilurivarren 110 pituuden r, so. pitene-vän-lyhenevän osan 110B siirtyrnismatkan pääosan 110A suhteen • » . . avulla.

• * · • · · • · • · ·

Tukinkuljettimen 120 kuljettamaa tukkia 1 kuljetetaan edelleen *:*·: hakakuljettimella 121, tukki pysäytetään siirtimen 122 yläpuo- • »h 25 lella, ja tukki viedään sitten sorvausasemaan P siirtimellä • · « · 122 nostamalla. Tukkia 1 pidetään virtuaalisella keskiviivalla **# kahden edellä mainitun kaltaisen kiinnityskynnen avulla ja . kierretään melkein yhden kierroksen verran, jolloin määrite- • * · tään tukin 1 sorvauskeskiviiva. Tämä menettely on sama kun ft · • φ *;· 30 edellä mainitulla suoritusmuodolla, joten tässä ei ole esitet- * * · ϊ ! ty yksityiskohtia. Tässä keskittämismenettelyssä käytetään ·;··: kosketus- tai ei-koske tus tyyppisiä ääriviivanilmaisimia, jol laisia on esitetty kuviossa 15 tai kuviossa 24, vaikkakaan • · · ♦ * · ***. kuvioissa 27 - 29 näitä ääriviivanilmaisimia monimutkaisuuden • · * 1 35 välttämiseksi ei ole esitetty.

30 1 1 7858

Tukkia 1, jonka sorvauskeskiviiva on määritetty, pidetään kummankin päätypinnan yläosassa kahden heilurivarren 110 vastaavien siirtokynsien 118 avulla. Kuten kuviossa 27 on esitetty, sanotut kaksi heilurivartta 110 kääntyvät vanerisorvin istuk-5 kaa 68 kohti kannattaen samalla tukkia 1. Tänä aikana, jotta tukin 1 ja tukirullalaitteen T, joka sijaitsee vastakkaisella puolella teräpöydän R kiinnipitämään sorvinterään S nähden, törmääminen toisiinsa vältetään, heilurivarsi 110 vetäytyy tällöin takaisin (nostettaessa osaa 110B). Sen jälkeen kun 10 tukki 1 on kulkenut tukirullalaitteen T yli, heilurivarsi 110 pitenee (osan 110B laskiessa alas), ja tukki 1 asetetaan vanerisorvin istukkaan 68.

Virtuaalisen keskiviivan ja sorvauskeskiviivan välinen poikkeama pitää asetella heilurivarren 110 kynsillä 118. Asettelu 15 voidaan suorittaa ennen kuin heilurivarsi 10 pitää tukkia 1 sorvausasennossa tai sinä aikana, kun tukkia 1 siirretään kiinnityksen jälkeen. Joka tapauksessa sanottu poikkeama muunnetaan napakoordinaateiksi, joita edustavat heilurivarren 110 kääntyrniskulma Q ja sen varren pituus r (osan 110B siirtymä 20 matka), ja vastaavien heilurivarsien 110 ja kynsien 118 asento ' . asetellaan toisistaan riippumatta moottoreilla 113 ja 117 • * ,, siten, että poikkeamat kumoutuvat. Tämän suoritusmuodon muu • · · **!;' sisältö on sama kuin edellä esitetyssä mainitun, joten tässä • · *···* ei ole puututtu yksityiskohtiin.

* • * • ;*· 2 5 Kuten kuviossa 30 on esitetty, kun tukkia 1 pyöritetään vir-

• M I

,**·, tuaalisen keskiviivan 0 ympäri sorvauskeskiviivan määrittä- • · miseksi, niin ilmaisimet 126, kuten valosähköisiä kennoja, . , lasersäteitä, sähkömagneettisia aaltoja tai ultraääniaaltoja • i * *.*;.* käyttävät, ilmaisevat suurimman pyörimissäteen ja ovat keske- · *·*·* 30 nään vastakkain tukin 1 pituusakseliin nähden. Tukin 1 suurin i : pyörimissäde määritetään esimerkiksi siten, että useita valon- • · * *:··; säteitä, jotka on kohdistettu korkeussuunnassa, tai valonauha, *, jolla on tietty leveyshajonta korkeussuunnassa, projisioidaan • i · valoprojektorista 126A tukin ulkopintaa kohti, ja sen valon • « » *· 35 määrä, joka saapuu vastakkaisella puolella olevaan valon- vastaanottimeen 126B tukin 1 ulkopinnan varjostamatta, mitä- 117858 31 taan tukin 1 poikkileikkausten ääriviivojen määrittämiseksi. Tulokseksi saatava suurin pyörimissäde takaisinkytketään sanotun teräpöydän R valmiusasemaan. Tässä tapauksessa poikkileikkausten useiden ääriviivojen saamiseksi pidetään parhaana, 5 että ääriviivanilmaisimet sovitetaan vierekkäin ja melko lähekkäin tukin 1 pituussuunnassa tai määrätylle etäisyydelle sopivalla tavalla.

Edellä esitetyt suoritusmuodot ovat ainoastaan useita esimerkkejä, joten selitys ei rajoita tätä keksintöä näihin suoritus-10 muotoihin.

ti Φ • · » » • · · • · • · 9 * 1 • · *·· • · ; • · ’< * 1 · · " • · · * 1 1 1 9 9 9; . ,jl

• 1 M

• V • · · • 9 • ♦ · ♦ · 1 * 1 1 · <f 1 • · • « 1 • « · • 9 · • · • 1 · • •999 • ·

A

• 1 « • 9 · 9 · 9 9 • 1 9 • 19 • ·

Claims (2)

1. 32 1 1 7858