FI116559B - Uudelleenkäyttökelvoton lääketieteellinen laite, jossa on edessä tapahtuva vetäytyminen - Google Patents

Description

116559

Uudelleenkäyttökelvoton lääketieteellinen laite, jossa on edessä tapahtuva vetäytyminen

Keksinnön tausta 5 Keksinnön alue Tämä keksintö liittyy lääketieteelliseen laitteeseen ja vielä erityisesti kertakäyttöiseen ruiskuun, jossa on automaattisesti sisään vetäytyvä injektioneula, joka tekee ruiskun uudelleenkäyttökelvottomaksi yhden käytön 10 jälkeen.

Tekniikan taso

Suoneen pistettävän huumeen käyttäjien on todettu olevan pääasiallisia aidsin tartunnanlevittäjiä väestössä injektioneulojen yhteisen käyttämisen ja uudelleenkäyttä-15 misen takia. Kun mitään rokotetta ei ole näkyvissä ja uudelleenkoulutus on aikaa vievää ja tehotonta, teknologinen ratkaisu neulan uudelleenkäytön estämiseen pyrkimiseksi on välttämätön. Lisänäkökohtana on, että suonensisäisen huumeen käyttäjä hankkii ruiskut pääasiallisesti lääketeolli-20 suudesta. Sen vuoksi kaikille laitteille, jotka joutuvat huumeita käyttävään yhteisöön, voisi myös olla pakko saada terveydenhoitoalan hyväksyminen. Terveydenhoitoalan suurin huoli on, että uudet ruiskut 1) säilyttävät saman kelpoisuuden nesteiden pitämiseksi ja mahdollistavat tarkan nes-25 teen inkrementaalisen mittaamisen verrattuna standardi-ruiskuihin; 2) mahdollistavat käytön yhdellä kädellä, niin : että terveydenhoitotyöntekijän toinen käsi on vapaa autta- : ; : maan potilaan pitämisessä; 3) vetäytyvät täysin sisään käytön jälkeen täten poistaen mahdollisuuden neulan pis-30 toista väärän luulon takia siitä, että ruisku on täysin ; .·. vetäytynyt sisään, kun se itse asiassa ei ole sitä tehnyt; .···, 4) voivat selvästi osoittaa aikaisemman käytön; 5) ovat erittäin luotettavia myös käytettynä laajalla lämpötila-alueella; 6) ovat helppoja koota massatuotannossa; ja 7) 35 valmistetaan erittäin alhaisin kustannuksin tuotteen päi- I » « I 1 * » * 2 116559 vittäisen kuluttamisen takia yksittäisten ruiskujen miljoonina määrinä, samalla kun pidetään nollassa oleva teko-vioista aiheutuva vaurioaste.

Erilaisia sisäänvetävällä tai toimimattomaksi te-5 kevällä teknologialla varustettuja ruiskuja on suunniteltu pyrkimyksenä täyttää terveydenhoitoalan tarpeet. Useita erilaisia lähestymistapoja on käytetty.

Kullille myönnetty US-patentti nro 4 747 831 esittää ruiskun tapaisen kanyyli-sisäänpistosarjan, jossa on 10 sisäänvetäytyvä neula. Manuaalisesti irrotettavissa oleva salpa vaatii kahden käden toimenpiteen neulan irrottamiseksi käytön jälkeen. Suonensisäisen huumeen käyttäjä yksinkertaisesti ei voi aktivoida manuaalista irrottamista. Toinen esimerkki manuaalisesti irrotettavasta neulasta on 15 Lindemanille ym. myönnetyn US-patentin nro 4 874 382 tur-varuisku, joka myös demonstroi "siilon" käyttämistä si-säänvetojousen sisällyttämiseksi. Siilo suojaa toivotulla tavalla nestettä kosketukselta jousen kanssa, mutta se ottaa tilavuuden, joka pyrkii suurentamaan ruiskun kokoa 20 ei-toivotulla tavalla.

Gaardelle myönnetty US-patentti nro 5 064 419 yhdistää eteen asennetun sisäänvetojousen, jota pidetään joustavaa seinää vasten, joka täytyy painimen pään vaikutuksella taivuttaa pois tieltä sisäänvetäytymisen mahdol-25 listamiseksi. Poikkeavuudet joustavan seinän paksuudessa tai kimmoisuudessa voivat johtaa irrotusongelmiin. Voi • ' esiintyä juuttumisia, jos sisäänvetojousi tarttuu jousta- van seinän reunaan irrottamisen aikana. Tästä laitteesta : : : puuttuu varma tiivistys kosketuksen estämiseksi nesteen ja 30 jousen välillä. Tiivistys riippuu sisäänvetojousen puris-. tuksesta ja joustavassa seinässä olevan aukon pintojen laadusta.

• Allardille myönnetty US-patentti nro 4 838 869 pe-

t I

rustuu kiinnittimien taipumiseen tai murtumiseen, jotka on > ’ ’ 35 valettu ruiskuun tai muuhun, ruiskuun kiinnitettyyn osaan I ) *

• I

3 116559 ja jonka murtaa painin. Patentti kuvaa myös painimessa olevaa kalvoa, joka täytyy lävistää neulalla ja jousella. Nämä rakenteet tarkoittavat vaikeaa laadunvalvontaa ja kokoamisongelmia. Pienet murtuneet palaset voivat muodos-5 taa kiinnijuuttumisten vaaran.

Botichille ym. myönnetty US-patentti nro 4 994 034 kuvaa neulanpidintä, jota pidetään koukuilla ruiskun edessä, ja haurasta elintä, joka on valettu painimen etuaukon poikki, jossa on kulmikkaat reunat koukkujen levittämisek-10 si. Koukut on valettu sen etuvaipan osana, jonka läpi neula kulkee. Vaippa on tiivistetty ruiskun runkoon 0-ren-kaalla, joka on vaipan ja ruiskun rungon välissä. Nestemäinen lääkitys on vapaa koskettamaan jousta ja jousenpi-dintä. Koukussa olevien sormien ulospäin sivusuunnassa 15 levittäminen vaaditaan irrottamaan neulanpidin. Joustavien sormien ja koukkujen vaadittu taipuminen rajoittavat materiaalien valintaa ja valuprosesseja kimmoisuuden oikean asteen saavuttamiseksi vaatimatta liikaa voimaa takaisinvetämisen aloittamiseksi. Epäyhtenäinen taipuminen tai 20 murtuminen voisi johtaa kiinnijuuttumisiin. Uskotaan, että koukuilla varustettu vaippa vaatisi valamista kokoon menevän sydäntapin avulla. Kokoon menevän sydämen teknologia lisää valtavasti muotin kierrosaikaa täten nostaen kustannuksia. Painimen päässä olevan särkyvän palan täytyy mur-25 tua helposti ja puhtaasti takaisinvetämisen aikana. Kaik-• ·* ki lovia sisältävät reunat voisivat tarttua jouseen ai- * heuttaen tukkeutumista. Painimen aineen haurauden aste ja mittavalvonta voisivat tehdä sen, että luotettavuutta on : vaikea saavuttaa. Vaaditaan erityistiiviste neulaa varten 30 kärjessä estämään ilman vetäminen nestekammion sisään ja : ."· vuotamisen estämiseksi.

.·*·. Tagliaferrille ym. myönnetty US-patentti 5 084 029 ; kuvaa toista lähestymistapaa, jossa käytetään haurasta '··· kalvoa painimella ja neulanpitimellä, joka voi olla pantu '·’ 35 hakaan urospuolisella lukitussalvalla, jota pidetään säi- I I * 4 116559 liössä pienillä varokesokilla. Sokkien täytyy leikkautua riittävän voiman käyttämisen yhteydessä säppiin panemisen jälkeen, jotta mahdollistettaisiin neulakokonaisuuden takaisinvetäminen ruiskun päästä.

5 McGarylle ym. myönnetty US-patentti nro 5 053 010 on toinen esimerkki eteen asennetusta takaisinvetolait-teesta, jossa luotetaan sellaisten rakenteiden valamiseen, jotka murtuvat tai leikkautuvat irrottamisen muodostamiseksi. Painimen etuosa leikkaa männän läpi, sitten murtaa 10 pois osan ruiskun rungosta irrottaakseen jousikuormittei-sen neulanpitimen. Tämä synnyttää ilmeisiä luotettavuusongelmia valettaessa runkoa, joka pitää kokoon puristettua jousta ja vielä murtuu yhdenmukaisesti ilman liikaa voimaa. Tämä laite kuvaa toista mahdollista ongelmaa siinä, 15 että ruiskun murtuminen männän pään läpi täysin menemiseksi, vielä jarruttaen neulaa pitäviä osia, voisi johtaa neulan viemiseen eteenpäin potilaan kehoon tarkoitetun takaisinvetämisen hetkellä.

Edellä mainittu tapa kuvaa monia yrityksiä valmis-20 taa käytännöllinen automaattisesti takaisinvedettävä uu-delleenkäyttökelvoton ruisku. Yleisimmin käytetyt ruiskut ovat 1 ja 3 cm3:n ruiskuja, joita täytyy massavalmistaa miljoonia päivässä. Pienet neulat valmistetaan vyyhdille kerityn letkun muotoon ja ne poikkeavat merkittävästi ab-25 soluuttisesta suoruudesta, sen jälkeen kun ne on leikattu pätkiin. Tämä yksin johtaa vaikeisiin kokoamisongelmiin, jos neula täytyy viedä pienen aukon läpi. Neulan erittäin ·.,·' terävä kärki tarttuu reiän reunaan ja tukkii valmistuslin- : : : jän. Kaikki toivo suurinopeuksisesta valmistuksesta vaatii 30 muotteja, joissa on 64 onteloa tai enemmän, kierrosajan pienentämiseksi. Sen vuoksi valettu rakenne säiliön sisäl-lä, joka vaatii kokoon meneviä sydäntappeja, kuten on esi-tetty jossakin mainitussa tavassa, ei todennäköisesti ole *.·· valmistettavissa kilpailukykyisin kustannuksin.

• MM

* I » i » 5 116559

Aidsin muodostaman uhkan vakavuus ja se seikka, että pelätyn taudin leviämisen pääsyy on suonensisäisten huumeiden käyttäjien ruiskujen uudelleenkäyttö, on johtanut voimakkaaseen aktiviteettiin mahdollisimman käytännöl-5 lisen, luotettavan, helposti koottavan, massatuotettavan ruiskun kehittämiseen. Ongelman tutkiminen paljastaa ainakin kymmenen seikkaa, joihin takaisinvedettävän ruiskun tulisi vastata ollakseen markkinoitava tuote sellaisina määrinä, jotka voisivat vaikuttaa aidsin leviämiseen. Epä-10 onnistuminen missä tahansa näistä asioista voisi estää ja on estänyt käytännöllisen takaisinvedettävän ruiskun tuotannon. Tällaisen ruiskun tulisi: 1. Vaatia vain yhden sisäisen lyhenemisen, jotta se voitaisiin muodostaa sydäntappien erottamisella eroamis- 15 kohdassa käyttämättä kokoon menevää sydänteknologiaa. Jos kokoon menevää sydänteknologiaa vaaditaan, tuotteesta voi tulla kilpailukyvytön liian suuren kierrosajan tuloksena olevien tuotantokustannusten takia.

2. Laitteessa tulisi olla mekanismi tahattoman si-20 säänvetämisen estämiseksi, kun paininta työnnetään koko matkan eteenpäin ennen lääkitysten vetämistä. Tämä auttaa estämään tahatonta sisäänvetomekanismin laukeamista. Tahattomasti "laukeavat" ja käyttökelvottomiksi lääketieteellisten hätätilanteiden yhteydessä tulevat ruiskut ei-25 vät koskaan saa lääketieteellisen yhteisön hyväksymistä.

3. Sen jälkeen kun neula on vedetty takaisin, laitetta tulisi olla hyvin vaikea tai mahdoton käyttää uudel-leen tai koota uudelleenkäyttöä varten.

; : : 4. Irrotusmekanismin ei tulisi vaatia taivuttamis- 30 ta, murtamista tai mitään irrotuselementtejä, jos peuka-• lolla käytetyn voiman sisäänvetämisen aloittamiseksi tulee ,**·. olla vakio erilaisissa ilmastollisissa olosuhteissa. Osien murtumista irrotusta varten vaativat rakenteet aiheuttavat *··’ valmistus- ja luotettavuusongelmia yritettäessä aikaansaa- tll<· ’ ‘ 35 da hyvin ohut murtuva kalvo.

t I ( • t 6 116559 5. Neula ei saa edetä myöskään vähäisesti eteenpäin sisäänvetämisen hetkellä, sillä näin tapahtuminen vie sen kivuliaasti potilaan sisään.

6. Rakenteen täytyy muodostaa helpot asennusmene-5 telmät, jotka eivät vaadi neulan ohjaamista pieniin reikiin, koska nykyään valmistetut neulat, kun ne liimataan epoksihartseilla napoihin tai neulanpitimiin, eivät ole täydellisen suoraan suunnatut.

7. Rakenteen ei tule aiheuttaa erittäin pienten 10 osien käyttämistä, jotka ovat heikkorakenteisia ja nostavat kokoamiskustannuksia suurentamalla vaaraa kiinnijuut-tumisista sisäänvetämisen aikana.

8. Tiivisteiden tulisi olla riittävät estämään nes-tevuotoa mutta myös estämään tyhjövuotoa. Esijännitysjou- 15 sen tulisi olla tehokkaasti tiivistetty muuttuvasta nesteenpä tosäiliöstä .

9. Sisäänvetämisen käynnistämiseksi vaaditun voiman määrän tulisi olla etukäteen määrättävissä eikä siihen tulisi vaikuttaa muovin viruma eikä sen tulisi vaatia eri- 20 tyisten muoviseosten käyttämistä.

10. Laitteen ei tulisi olla uudelleenkäytettävä, jos painin on ulonnettu riittävästi käytön aikana sisäänvetämisen aiheuttamiseksi.

Sen vuoksi olisi toivottavaa valmistaa käytännölli- 25 nen ruisku, joka täyttää nämä vaatimukset. Tässä selostettu ruisku on ensimmäinen massavalmistettava ruisku, joka * on sopiva käytettäväksi pienessä koossa, joka täyttää nämä ’ : : vaatimukset.

Keksinnön yhteenveto 30 Selostetaan lääketieteellinen laite, jossa on si- : säänvetomekanismi, joka on varustettu neulalla nesteen ,*··, ruiskuttamiseksi tai keräämiseksi ja joka toimii uudella ; periaatteella. Laite on käyttökelpoinen lähinnä ruiskutek- nologiassa, jossa käytetään eteen asennettuja sisäänveto-·’ · 35 mekanismeja. Sitä voidaan soveltaa myös verinäytelaitteena » t 116559 7 käytettäväksi muodostamalla tavallinen kaksipäinen neula ja korvaamalla painin keruuputkella, joka on varustettu kumi-pysäyttimellä, jonka tarkoituksena on toimia sisäänvetome-kanismina.

5 Sisäänvetomekanismi käsittää neulanpitoelimen, joka on irrotuselimen ympäröimä, jolloin neulanpitoelin ja irro-tuselin ovat erotettavia elimiä kytkettyinä sisäänvetämisen suuntaan suunnattua liukurajapintaa pitkin kitkavoimalla, joka ylittää sisäänvetovoiman. Sisäänvetämisen suunta on 10 olennaisesti laitteen, kuten ruiskun, pituusakselin suuntainen tai vain hieman kulmassa akselin suhteen, jotta helpotettaisiin irrotuselimen toistettavaa ja luotettavaa asentamista neulanpitoelimeen.

Liukurajapintaan kytketyt neulanpitoelin ja irro-15 tuselin on asennettu pitkänomaisen onton rungon etupääte-osaan, joka runko sisältää liikkuvan elimen, kuten ruiskun, painimen. Neulanpitoelin yhdessä sen läpi kiinnitetyn onton neulan kanssa on asennettu onton pääteosan keskustaan neulan ulottuessa laitteen keskiakselia pitkin. Neulanpito-20 elin, mutta ei irrotuselin, on estettynä tekemästä liikettä eteenpäin suljinelimellä, joka on asennettu onton etuosan etukärkeen. Suljinelin ei pidätä lisäksi sisäänvetoelintä.

Sisäänveto aloitetaan neulanpitoelimen ja irrotuselimen suhteellisella liikkeellä, jonka aiheuttaa liikkuvan 25 elimen valinnainen liike laitteen etuosaa kohti. Sisäänve-täminen tapahtuu liukurajapinnan laajuuden pienentämisellä reagointina liikkuvan elimen liikkeeseen, kunnes sisäänve-tovoima ylittää kitkavoiman, millä tavoin neulanpitoelin . erottuu irrotuselimestä liikkumalla eteenpäin mahdollistaen 30 neulanpitimen ja neulan liikkumisen sisäänvedettyyn asentoon esijännityselimen vaikutuksenalaisena.

· Tarkemmin määriteltynä pitkänomaisessa ontossa run- gossa on ontto ensimmäinen pääteosa, joka on erotettu muu-tosalueella toisesta ontosta pääteosasta. Olennaisesti koko li· 35 sisäänvetomekanismi on sijoitettu rungon ensimmäisen pääte- * * osan sisään muutosalueen alapuolelle. Muutosalue sisältää i · » 116559 8 pysäytyselimen, jota vasten irrotuselin sijoitetaan ennen sisäänvetämistä. Irrotuselin on korkeudeltaan pienempi kuin neulanpitoelin, niin että irrotuselin on vapaa liikkumaan aksiaalisesti, kun sitä pakotetaan liikkumaan tässä suun-5 nassa liikkuvalla elimellä, samalla kun neulanpitoelin on kiinnitettynä asentoonsa sen kautta, että se on laskettu pohja-asentoon kärjessä olevaa suljinelintä vasten. Esijän-nityselin, edullisesti jousi, käyttää sisäänvetovoimaa neu-lanpitoelimeen pyrkien työntämään sitä taaksepäin onton 10 rungon sisään. Edullisesti neulanpitoelin on lieriömäisesti T-muotoinen, jolloin siinä on varsiosa, joka toimii ohjaimena esijännitysjouselle, ja pääosa, jossa on sivusuuntaan oleva pinta, joka kitkan avulla tarttuu irrotuselimel-lä olevaan yhteistoiminnassa olevaan pintaan, joka määrit-15 telee liukurajapinnan. Irrotuselin on edullisesti rengasmainen elin, joka ympäröi ainakin neulanpitoelimen päätä. Koska kitkatartuntavoima, joka on liukurajapinnassa, ylittää kokoon puristuneen jousen aiheuttaman sisäänvetovoiman, neulanpitoelimeen vaikuttava jousivoima pakottaa irro-20 tuselimen pysäytinelintä vasten.

Ontossa rungossa oleva muutosalue on sisäänpäin supistettu sivusuunnassa, missä pysäytinelin sijaitsee, sisäpuolisen aukon määrittelemiseksi pitkänomaisen onton rungon onttoon ensimmäiseen pääteosaan. Neulanpitoelimen pääosa on 25 kykenevä menemään sisäpuolisen aukon läpi, samalla kun irrotuselin on suurempi kuin sisäpuolinen aukko. Irrotuseli-men osuus ulottuu sivusuunnassa sisäänpäin pysäytinelimen yli liukurajapintaan, missä se on kytketty neulanpitoeli-V, meen. Tässä on esillä yleisesti poikittainen yläpinta ylä- 30 puolelta tulevalle vaikutukselle. Liikkuvan elimen pääosan , , etuosassa on seinä, joka on tarkoitettu työntymään esillä ;j(’ olevaan irrotuselimen poikittaista yläpintaa vasten, kun liikkuvaa elintä siirretään valinnaisesti ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon, jolloin ensimmäinen asento si- » r t mm! 35 joittaa pääosan seinän poikittaisen pinnan välittömässä lä-heisyydessä. Liikkuvan elimen toinen asento on liikkuvan » i » 1

I I

116559 9 elimen asento liikkuvan elimen jatketun liikkeen aikana eteenpäin olevassa suunnassa, kunnes sisään vetäminen tapahtuu. Liikkuvan elimen pääosan etuosa tai ruiskun painin on kooltaan sellainen, että se kulkee sisäpuolisen aukon 5 läpi, missä pysäytinelin tai -elimet sijaitsevat, ja siinä on ontto sisäpuoli, joka sisältää sisääntulon onttoon si-säänveto-onteloon painimen sisällä. Sisääntulo ja ontto ontelo ovat suurempia halkaisijaltaan kuin neulanpitoelimen pää, mikä mahdollistaa neulanpitoelimen tulemisen sisäänve-10 to-ontelon sisään, sen jälkeen kun irrotuselin on erotettu neulanpitoelimestä.

Liikkuvan elimen tai painimen päässä on mäntä, jonka alapuolelle määritellään muuttuva nestekammio pitkänomaisen onton rungon toiseen osaan muutosalueen yläpuolel-15 le. Ontto neula ulottuu rungosta suljinelimen läpi nesteyh-teydessä muuttuvan kammion kanssa suorittaakseen ruiskun tavanomaisen toiminnon. Painimen pääosan seinä ulottuu eteenpäin männän edessä ja sisältää irrotettavan tulppaeli-men, joka sulkee pääsyn sisäänveto-onteloon liikkuvassa 20 elimessä tai painimessa. Irrotettava elin irrotetaan liikkuvan elimen liikkeen aikana ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon kosketuksella neulanpitoelimen kanssa, edullisesti ennen kuin neulanpitoelin erotetaan irrotuselimestä liikkuvan elimen valinnaisen liikkeen aikana sisäänvetämi-; 25 sen aikaansaamiseksi.

Täten voidaan nähdä, että keksintö sovellettuna ruiskuun tavallisessa putkimaisessa lieriömäisessä rakenteessa voidaan täyttää ruiskenesteellä tavallisella tavalla ja säätää poistamaan ilmakuplat ja säätämään annostus. Kun V * 30 paininta siirretään eteenpäin, muuttuvan nestekammion kokoa pienennetään ja neste ruiskutetaan onton neulan läpi, joka I on kiinnitetty neulanpitoelimen keskustaan. Ruiskeiskun lo- pussa painimen pään etuseinä tai huuli on sijoitettuna vä-littömästi irrotuselimen läheisyyteen samaan linjaan irro-35 tuselimen kanssa olematta sijoitettuna linjaan myös neulanpitoelimen kanssa. Tämä on painimen ensimmäinen asento.

116559 ίο

Painimen painaminen lisää alas eteenpäin olevassa suunnassa aiheuttaa sen, että painimen etuosa aloittaa puristaa irro-tuselintä ja irrottaa tulppaelintä. Jatkettu painimen painaminen alas aloittaa irrotuselimen siirtämisen eteenpäin 5 olevassa suunnassa pois pysäytinelimistä pienentäen liuku-rajapinnan laajuutta. Neulanpitoelin jää alkuperäiseen asentoonsa, koska se on pohja-asennossa kärkisuljintä vasten. Tulppaelin irrotetaan liukuvasti liukurajapinnan asteittaisen pienentymisen aikana.

10 Kun painin liikkuu eteenpäin ensimmäisestä asennos ta toista asentoa kohti, irrotuselintä (-rengasta) siirretään aksiaalisesti ja liukurajapintaa pienennetään asteittain, kunnes lopuksi irrotuselimen ja neulanpitoelimen välinen kitkatartunta on pienempi kuin jousen muodostama si-15 säänvetovoima, irrotuselin eroaa neulanpitoelimen päästä ja jousi vie neulanpitoelimen ja neulan yhdessä irrotettavan tulppaelimen kanssa sisäänveto-ontelon sisään painimen keskustaan täten tehokkaasti ja pysyvästi vetäen neulan sisään onton rungon sisäpuolelle. Painimen päässä oleva etuosa voi 20 myös olla varustettu koukuilla varustetuilla osilla, jotka kulkevat sisäpuolisen aukon läpi yhdessä suunnassa painimen liikkeen aikana, jotta aikaansaataisiin irrotuselimen erottaminen neulanpitoelimestä. Koukuilla varustetut osat tart-tuvat lukitusvälineisiin, jotka ovat edullisesti osa itse 25 pysäytinelimistä, niin että koukuilla varustettujen osien keskinäinen tarttuminen yhteen tai useampaan lukituspintaan estää painimen liikkeen sisäänvetosuunnassa, sen jälkeen kun sisäänveto on tapahtunut.

♦ v>.‘ On huomattava, että irrotusmekanismi ei vaadi ohui- V * 30 den osien tai taipuisien sormien käyttämistä, jotka ovat vaikeita massatuotannossa ja vaikeita valvoa. Ei ole murtu- : via osia kellumassa ruiskun ympärillä, mikä voisi aiheuttaa * » » · juuttumisia. Edeltä käsin määrättyä luonnetta oleva tasai-nen sisäänvetovoima muodostetaan irrotuselimen yksinkertai-’···, 35 sella kitkatartunnalla neulanpitoelimelle. Pieni kapenevuus tai päästö neulanpitoelimen ja pidätysrenkaan välisessä 116559 11 liukurajapinnassa tekee mahdolliseksi olennaisesti kalibroida kitkan pitovoima hyvin pienellä kiilan muodostamis-toimenpiteellä kokoamisen aikana edeltä käsin määrätyn kuorman alaisena. Tämä määrittelee, kuinka paljon voimaa 5 painimella siirrettynä vaaditaan aloittamaan liukuva erotus, kun irrotuselintä liu'utetaan eteenpäin. Tämä tekee helpoksi määritellä edeltä käsin se peukalopuristus, joka vaaditaan painimelle sisäänvetämisen aikaansaamiseksi. Vaadittu sisäänvetovoima on toistettavissa kokoamalla kaksi 10 osaa samalla aksiaalisesti käytetyllä kokoamisvoimalla, vaikka on pieniä eroja halkaisijassa keskenään tarttuvassa irrotuselimen ja neulanpitoelimen liukurajapinnassa.

Lääketieteellisen laitteen toinen piirre ruiskun muodossa on kaksiasentoinen päätehattu, joka on asennettu 15 painimen takaosalle ja joka toimii painimen alaspainamisek- si käytetyn peukalopuristuksen siirtämiseksi. Päätehatun ensimmäisessä asennossa päätehattu toimii yhdessä onton rungon kanssa tarttuvan seinän avulla, joka menee pohja-asentoonsa rungon takaosassa olevaa listaa vasten painimen 20 sijoittamiseksi ensimmäiseen asentoon. Mikään järkevä eteenpäin painamisen määrä painimelle ei aloita sisäänvetä-mistä, koska päätehattu ja runko ovat kiinteässä kosketuksessa. Kun päätehattua vedetään takaisin täyttämään paininta, se liikkuu toiseen asentoon, joka vastaa painimen tois-, 25 ta asentoa. On myös lukitusväline, joka lukitsee painimen t toiseen asentoon. Nyt kun paininta siirretään eteenpäin ruiskejakson aikana, sen liikettä ei rajoiteta, kunnes se saavuttaa toisen asennon, joka on määritelty painimen eni-ten eteenpäin olevana asentona, sen jälkeen kun sisäänvetä-'·/· ; 30 minen on tapahtunut. Hattuelintä ei voida palauttaa ensim mäiseen asentoonsa auttamiseksi varmistamaan, että lääke-• tieteellistä laitetta ei voida käyttää uudelleen. Kak- . . I » siasentoinen päätehattu peittää sopivasti läpikuultamatto-masti väritetyt merkit, joka paljastetaan, kun se vedetään '·.·* 35 takaisin toiseen asentoon. Tämä paljastaa varoitusnauhan 116559 12 sen ilmoittamiseksi, että ruiskua on käytetty tai että se on suljettu.

Erityiseksi eduksi on keksinnön mukaan valmistetun ruiskun valmistuksen ja kokoamisen helppous. Ruiskun runko 5 voidaan varustaa supistumalla tai ilman sitä muutosalueen alapuolella, minne sisäänvetomekanismi on sijoitettu. Painimessa voi olla supistus halkaisijassa onton sisäpuolisen sisäänveto-ontelon etuaukossa, mutta kumpikaan näistä rakenteista ei vaadi kokoon menevän sydäntapin teknologiaa, 10 joka voi suuresti pidentää kierrosaikaa massatuotannossa. Sydäntapit voidaan pannan sisään molemmista suunnista muodostamaan ensimmäisen halkaisijaltaan pienennetyn etuosan.

Irrotettava tulppaelin asennetaan helposti painimen avoimen takapään läpi ja työnnetään eteenpäin, kunnes kau-15 lus tarttuu painimen pään etuaukon tai sisääntulo-osan pienennettyyn halkaisijaan pitääkseen tulppaelimen tiivistävässä kosketuksessa sisäpintojen kanssa. Hattuelin asennetaan sitten takaosaan sulkemaan aukko, sen jälkeen kun tulppaelin on pistetty sisään.

20 Irrotuselimellä on edullisesti riittävä syvyys muo dostamaan stabiloivan, sijoittavan ja paikoittavan toiminnon suhteessa neulanpitimeen rungon avoimen etupääteosan seinien kanssa olevalla kosketuksella. Yhdistetty neulanpi-: toelin ja irrotuselin liu'utetaan tiivistävässä kosketuk- . 25 sessa sivuseinien kanssa muutosalueelle jousi pistettynä i , neulanpitoelimen varren päälle ja suljinelimen hattu kiin- » nitettynä paikalleen jousta puristamalla. Jousi on eristetty kaikesta muutosalueen yläpuolella nestekammioon tulevas- V..* ta nesteestä. Kokoaminen voidaan suorittaa automatisoiduil- « ' » V * 30 la koneistetuilla välineillä. Mitään kärkitiivistettä ei vaadita, mikä mahdollistaa laajan aukon, mikä helposti sal- I lii vähäisen virheellisen suuntauksen neulan kanssa pois

l | · I

laitteen tarkasta keskiakselista.

Keksinnön monet edut nähdään seuraavasta yksityis- ’’ 35 kohtaisesta selostuksesta.

» I

i · ► 116559 13

Piirustusten lyhyt kuvaus

Kuvio 1 on pituussuuntainen poikkileikkauskuva keksinnön ensimmäisestä sovellutuksesta ja esittää ruiskua kuljetusasennossa painimen ollessa osittain sisäänvedetty-5 nä.

Kuvio 2 on kuvion 1 sovellutus painimen ollessa alaspainetussa asennossa ruiskejakson lopussa.

Kuvio 3 esittää painimen päätehattua ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon tapahtuneen liikkeen jälkeen 10 valmistelussa neulan automaattiseksi sisäänvetämiseksi pai nimen jatketun eteenpäinliikkumisen aikana.

Kuvio 4 esittää kuvioiden 1-3 sovellutusta neula-kokonaisuuden ollessa vedettynä painimen onton sisäosan sisään reagointina painimen liikkeeseen kuvion 3 asennosta 15 kuvion 4 asentoon.

Kuvio 5 esittää kuvioiden 1-4 suurennettua sovellutusta, kun painimen etuosa tulee kosketuksiin neulakoko-naisuuden kanssa sisäänvetoiskun aloittamiseksi.

Kuvio 6 on pituussuuntainen poikkileikkauskuva 20 ruiskun toisesta sovellutuksesta ja esittää painimen etuosaa ruiskejakson lopussa valmiina koskettamaan neulakoko-naisuutta neulan sisäänvetämisen aloittamiseksi.

Kuvio 7 on kuvion 6 sovellutus ja esittää painimen ; päätehattua siirrettynä takaisin toiseen asentoon mahdol- ; 25 listaen irrotuselimen liukumisen alaspäin suhteessa neulan- pitoelimeen, juuri ennen kuin pidätysmekanismi laukeaa automaattisesti.

$

Kuvio 8 esittää kuvioiden 6-7 sovellutusta sivu' säänvetämisen tapahtumisen jälkeen.

V · 30 Kuvio 9 on suurennettu poikkileikkauskuva kuvioiden 6-8 sovellutuksesta.

: : : Kuvio 10 on poikkileikkaus kuvion 1 viivoja 10 - 10 pitkin.

,h Kuvio 11 on poikkileikkaus kuvion 1 viivoja 11 - 11 35 pitkin.

> · 116559 14

Kuvio 12 on poikkileikkaus kuvion 9 viivoja 12 - 12 pitkin.

Kuvio 13 on poikkileikkaus kuvion 9 viivoja 13 - 13 pitkin.

5 Keksinnön yksityiskohtainen kuvaus

Kuviossa 1 keksinnön ensimmäinen sovellutus on ruisku, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 10. Ruiskussa 10 on pitkänomainen ontto runko 12, jossa on seinä, joka määrittelee onton sisäosan, jossa on ensimmäinen pää-10 teosa 14 ja vastakkainen toinen pääteosa 16. Rungon 12 toinen pääteosa 16 määrittelee aukon 18 pitkänomaiselle pai-ninkokonaisuudelle, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 24. Sormikaistaleet 19 ulottuvat sivusuuntaan rungosta 12. Rungon 12 ensimmäinen osa 14 määrittelee aukon 20 ja 15 ontelon 112 neulakokonaisuudelle, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 22.

Rungon 12 seinä on yleisesti suora, kun se ulottuu alaspäin aukosta 18 täten saavuttaen muutosalueen 26, missä se on varustettu kauluksella sisäänpäin ensimmäisen pääte-20 osan 14 määrittelemiseksi, jolla on pienempi halkaisija kuin rungon pääosalla. Muutosalue 26 päättyy rajapysäytti-meen 36 etuosan 14 yläpäässä. Rajapysäytin 36 voi olla sisäänpäin ulkoneva rengasmainen seinä 37 tai muu sopiva py-säytysrakenne. Rungon 12 ensimmäisen pääteosan 14 etupäässä ; 25 28 on sulkuelin 30, joka on asennettu aukkoon 20. Kuvattuna on kierteitetty kytkentä. Sulkuelimessä 30 voi olla kar-tiomainen ulkonema, joka on sopiva neulanhatun pitämiseksi neulan 34 suojaamiseksi kuljetuksen aikana ja ennen käyttöä. Neulanhatussa 32 on avoin pää, joka kitkan avulla kyt-.· 30 keytyy sulkuelimen 30 yhteistoiminnassa olevaan pintaan, niin että se on nopeasti ja helposti poistettavissa.

: : Pitkänomaisessa paininkokonaisuudessa 24 on seinä 38, joka määrittelee ensimmäisen osan tai pääteosan 42 ja K. vastakkaisen toisen pääteosan 54. Painimen 24 ensimmäinen 35 pääteosa 42 muodostaa paininkokonaisuuden 24 pään, joka I t I V » kantaa mäntää 44, jossa on rengasmaiset tiivistyspinnat 46, i

> I

116559 15 jotka on tarkoitettu liukumaan tiivistetyssä kosketuksessa onton rungon 12 sisäpuolisen seinän kanssa. Ensimmäinen osa tai pää 42 päättyy huuleen 50, joka määrittelee aukon 48. Ruiskun runko 12, paininkokonaisuus 24 ja sen sisällä ole-5 vat aukot ovat edullisesti pyöreitä, kuten on esitetty, kuten standardiruiskussa. Painimen seinässä 38 on säteittäi-sesti ulottuvia ulkonemia 52, jotka nähdään parhaiten kuviosta 10. Nämä ulkonemat ulottuvat säteittäisesti ulospäin ensimmäisestä pääteosasta tai päästä 42 ja ne päättyvät ly-10 hyen matkan päähän takapäästä. Ulkonemat 52 toimivat liu- kuohjauseliminä painimelle sen sivusuuntaisen asennon pitämiseksi ruiskun rungon 12 keskiakselilla. Painimen takana toinen pääteosa 54 on muodostettu sisältämään paikalleen-asennusvälineet kaksiasentoista päätehattua 56 varten, joka 15 sopii painimen takapään päälle. Kahdesta neljään taipuisaa, seinään 38 valettua sormea 58 on ympäröity seinässä 38 olevalla avoimella raolla. Sormia 58 pakotetaan sisäänpäin täydentävillä säteittäisesti sisäänpäin ulottuvilla ulkone-milla 60, jotka on muodostettu sisäänpäin ulottuvaan seinä-20 elementtiin 62, joka riippuu päätehatun 56 vaakasuorasta peukalokahvasta 64. Seinäelementti 62 voi olla rengasmainen seinä, jossa on ulkonemia 60 sijoitettuna toimimaan yhdessä taipuvien sormien 58 kanssa. Rakenteen täydentämiseksi toinen rengasmainen seinä 68 riippuu hattuelimen 56 peukalo-: 25 kahvasta 64 erillään ulospäin seinästä 62. Seinälle 38 muo dostettu rengasmainen tukilista 66 toimii pysäyttimenä seinän 68 päätä varten.

Liikkuvan päätehatun 56 yleisidea on, että se muodostaa välineen paininkokonaisuuden 24 sijoittamiseksi ‘ 30 ruiskun rungon sisään. Kun päätehattu 56 on kuviossa 1 esi tetyssä ensimmäisessä asennossa, painimen matka on rajoi-‘ : : tettu, koska seinän 68 alimman asennon määrää kosketus lis- taan 66, joka on muodostettu ruiskun rungon yläpäähän. Kun päätehattu 56 liikkuu takaisin kuviossa 3 esitettyyn toi-

I I

35 seen asentoon, painimen pää 42 voi liikkua lähemmäksi ruis- tilli > · kun etuosaa riittävästi avatakseen sisäänvetämisen mekanis- I » 116559 16 min, ennen kuin päätehattu 56 on pohja-asennossa. Pääteha-tun ensimmäinen ja toinen asento vastaavat painimen ensimmäistä ja toista asentoa.

Rengasmainen seinä 68 on edullisesti läpikuultama-5 ton ympäröidäkseen ja kätkeäkseen värillisen pinnan toisen pääteosan 54 ylimmässä päässä kuviossa 1 esitetyssä ensimmäisessä asennossa. Läpikuultamattoman elimen 68 peittämä kirkkaasti päällystetty alue on esillä, kun päätehattua siirretään aksiaalisesti taaksepäin toiseen asentoon suh-10 teessä painimen pääteosaan 54. Kun päätehattua 56 vedetään takaisin suhteessa painimen muuhun osaan ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon, ulkonemat 60 lukittuvat aukkoihin 70 sormien 58 yläpuolella. Kuviossa 3 sormet 58 joustavat ulospäin ollakseen ulkonemien 60 alla ja estääkseen 15 päätehatun liikkumisen painimen suhteen. Päätehattu on itse asiassa lukittu toiseen asentoon eikä sitä voida palauttaa ensimmäiseen asentoon. Pituussuunnassa ulottuva ohjaus 57 ja yhteistoiminnassa oleva rako linjaa hatun oikeaan asentoon. Sen jälkeen kun ruiskua on käytetty, kirkkaasti pääl-20 lystetty nauha osan 54 yläosassa täten tulee näkyväksi osoittamaan aikaisemman käytön.

Painimen etuosassa oleva aukko on suljettu poistettavalla tulppaelimellä. Ensimmäinen osa 42 sisältää tulppa-; elimen 72, jossa on alapää 74, joka ulottuu hieman huulen 25 50 alapuolelle, ja laajempi pääosa 76, jossa on kaulus 78 juuri pääosan alapuolella. Kauluksen 78 halkaisija on pienempi kuin pääteosalla 76 mutta suurempi kuin runko-osalla 80. Kaulus 78 kytkeytyy tiivistävästi yhteistoiminnassa ’ ' olevaan tiivistyspintaan 82 painimen 24 sisäosassa. Tulppa- * 30 elintä 72 pidetään yhteistoiminnassa olevan tiivistyspinnan 82 luona sisäosassa paininkokonaisuuden 24 ensimmäisessä i: pääteosassa, ja se tiivistää aukon sisäosaan 40 kauluksen 78 luona. Lukuun ottamatta pientä välitilaa aukon 48 ja h. tulppaelimen 72 välissä mitään nestettä ei voi tulla muut- 35 tuvasta nestekammiosta 45 sisäosaan tulppaelimen ollessa paikallaan.

» 116559 π

Neulakokonaisuus 22 on kuvattu parhaiten kuviossa 5 ja poikkileikkauksessa kuviossa 11. Kuviossa 5 onttoa neulaa 34 pidetään varmasti neulanpitoelimellä 84, jossa on varsiosa 86 ja pääosa 88. Siinä on alapää 90 ja se on ylei-5 sesti muodostettu pitkänomaisen "T":n muotoon. Neulanpiti-men 84 pää 90 on sulkimen 30 ontelossa 92 neulan 34 ulottuessa keskeisesti aukon 94 läpi. Neulan 34 vastakkainen toinen pää ulottuu nesteyhteydessä muuttuvan nestekammion 45 kanssa pään 88 yläpuolella.

10 Puristusjousi 96 ympäröi vartta 84. Jousen 96 etu pää on kosketuksissa ontelon 92 pohjan kanssa. Takapää 98 puristaa pään 88 alapuolista pintaa 100 vasten. Täten tuotettu voima pyrkii viemään neulanpitoelintä muuttuvan nesteen kammion 45 sisään.

| 15 Erotettavissa olevaa irrotuselintä tai irrotusren- j ‘ gasta 102 kannatetaan neulanpitoelimen 84 päällä 88. Irro- tuselin 102 ja pää 88 on asennettu yhteen liukuvalla pinnalla 104, millä tavoin neulanpitoelintä voidaan valinnaisesti helpottaa pienentämällä asteittaisesti sen liukuvan 20 pinnan määrää, jonka pienentymisen aiheuttaa irrotuselimen 102 aksiaalinen liike neulanpitoelimen 84 suhteen. Irro-tuselin 102 on kitkan avulla kytkettynä neulanpitoelimen pään kanssa liukurajapinnassa 104.

Irrotuselin 102 ympäröi neulanpitoelimen päätä 88 25 liukuvassa tiivistetyssä kosketuksessa sisäpuolisen seinä pinnan 106 kanssa ensimmäisen osan 14 yläpään luona, joko suoraan tai epäsuorasti tiivistyselimen 108 avulla, joka on asennettu irrotuselimen 102 rengasmaiselle ulkopinnalle 110. Irrotuselintä 102, joko suoraan tai tiivistyselimen ’ 30 108 avulla, pidetään kosketuksissa rajapysäyttimen 36 kans sa esijännityselimen, jousen 96, vaikutuksenalaisena, joka · vaikuttaa neulanpitoelimeen 84. Irrotuselin 102 tiivistys- ; : elimen 108 kanssa tai ilman sitä tiivistää tehokkaasti es- tää kaiken muuttuvassa kammiossa olevan nesteen tulemisen 35 kosketukseen jousen 96 kanssa ja pääsyn alapääosassa 14 olevan ontelon 112 mihinkään osaan. Siten mitään tiivistet- • > * 116559 18 tä ei tarvita ruiskun kärjessä, missä ruiskuneula tulee ulos.

Kokoaminen on erittäin helppoa, koska neula 34 voidaan liimata epoksihartsilla tai muutoin kiinnittää neulan-5 pitoelimeen 84, kuten on esitetty kuviossa 5, irrotuselin 102 voi olla kitkan avulla kytketty päähän 88, jousi 96 on liu'utettu varren 86 päälle ja koko neulakokonaisuus työnnetty ylöspäin sijoitettuna pysäytintä 36 vasten. Sulkuelin pitää sitten koko neulakokonaisuutta paikallaan. Mitään 10 tiivistettä ei tarvita etupääosan 14 alapäässä.

Nyt palataan kuvioon 2, jossa nähdään painin 24 ensimmäisessä asennossa päätehatun ollessa myös ensimmäisessä asennossa. Neula 34 voidaan viedä kalvon läpi ruiskenesteen massan sisään, jota vedetään muuttuvan kammion 45 sisään 15 vetämällä takaisin päätehattua 56. Tämä siirtää edullisesti päätehatun toiseen, kuviossa 3 esitettyyn asentoon. Sen jälkeen kun ruisku on täytetty riittävällä määrällä nestettä ja säädetty ilman ja liian nesteen poistamiseksi, se on valmis ruiske- ja sisäänvetojaksoa varten. Kun injektio-20 neula on paikallaan, paininta painetaan alas. Kaikki, paitsi pieni määrä nestettä, virtaa kammiosta 45 neulan 34 läpi. Ruiskeiskun lopussa ja sisäänvetoiskun alussa mäntä on kuviossa 2 esitetyssä asennossa, paitsi että päätehattu on kuvion 3 toisessa asennossa. Nyt paininta voidaan painaa ; 25 alas yhä enemmän ensimmäisen asennon yli.

Kun painin liikkuu eteenpäin, tulppaelimen 72 alapää 74 on kosketuksissa neulanpitimen pään 88 yläpäätepin-nan kanssa. Koska neulanpitoelimen 84 alapää on laskettu pohjaan sulkuelintä 30 vasten, neulanpitoelin ei voi liik- · 30 kua. Painimen 24 liike eteenpäin siirtää tulppaelintä 72 siirtämällä kaulusta 78 tiivistyspinnan 82 suhteen. Tämä :: aiheuttaa tulppaelimen 72 liikkeen alkamisen takaisin onte- lon 40 sisällä päätehattua 56 kohti. Samanaikaisesti painimen huuli tai pää 50 tulee kosketukseen irrotuselimen 102 35 poikittaisen yläpinnan 114 kanssa. Painimen 24 painaminen lisää alaspäin aiheuttaa sen, että irrotuselin 102 alkaa tll I · 116559 19 erota neulanpitoelimen 84 päästä liukuen aksiaalista liuku-rajapintaa 104 pitkin. Painaen poikittaista pintaa 114 vasten huuli 50 liu'uttaa irrotuselintä suhteessa neulanpi-toelimeen, kunnes neulanpitoelin on erotettu irrotuselimes-5 tä, millä tavoin neulanpitoelin ja neula viedään painimen onton sisäosan sisään neulanpitoelintä 84 vievän puristus-jousen 96 vaikutuksenalaisena. Tulppaelin 72 viedään mukana tilan 40 sisään.

i | Kuvio 4 esittää neulanpitoelimen ja neulan sisään- | 10 vedettyä asentoa sen jälkeen kun neulanpitoelin on liikku- j nut reagointina juuri käsiteltyyn sisäänvetämisen toimenpi- ; teeseen. Se esittää irrotuselimen asentoa juuri sen jäl keen, kun irrotuselimen 102 aksiaalinen liike reagointina painimen alaspainamiseen helpottaa neulanpitoelintä neulan-15 pitoelimen ja irrotuselimen välissä olevan liukurajapinnan asteittaisella pienentämisellä. Kuvion 4 tarkastelu osoittaa, että painimen lisäliikkeellä kummassakaan suunnassa ei ole vaikutusta neulan liikkeeseen. Neulanpitoelin ja irro-tuselin muodostavat kaksi erotettavissa olevaa osaa, jotka 20 erotettuna mahdollistavat sisäänvetämisen tapahtumisen. Sen jälkeen kun erottaminen on tapahtunut, neula on pysyvästi vedettynä onton painimen sisään. Sisäänvetämisen jälkeen on vaikeaa ellei mahdotonta koota ruisku uudelleen, vaikka painin poistetaan rungosta, koska irrotuselin 102 on van-,25 gittuna rungon etupääosaan, päätehattu on pysyvästi lukit-. tuna muutoin avoimeen painimen päähän ja suljin 30 on edul- ‘ lisesti pysyvästi kiinnitetty paikalleen.

I . *

Toinen sovellutus on esitetty kuvioissa 6-9 poikkileikkausten ollessa esitettynä kuvioissa 12 ja 13. Ala-’ 30 viitteitä käytetään osoittamaan samanlaisia osia. Kuviossa 6 toista sovellutusta on merkitty yleisesti viitenumerolla ; ; : 10a. Ruiskussa 10a on pitkänomainen ruiskun runko 12a, jos- sa on onton sisäosan määrittelevä seinä, ensimmäinen pääte-osa 14a ja vastakkainen toinen pääteosa 16a. Toisen pääte- • » 35 osan 16a takapää määrittelee aukon 18a pitkänomaiselle pai-ninkokonaisuudelle 24a. Lieriömäisessä rungossa 12a on muu- i I · 116559 20 tosalue 26a, joka erottaa muuttuvan kammion 45 rungon 12a etuosassa olevasta ensimmäisestä pääteosasta 14a. Osan 14a etupää 28a määrittelee aukon 20a, joka johtaa sisäpuoliseen onteloon 112. Sulkuelin 30a on asennettu aukkoon 20a ylei-5 sesti viitenumerolla 22a merkityn neulakokonaisuuden tu-j keen. Muutosalueella 26a etuosan 14a takaosassa on sisään- j päin ulkoneva rajapysäytin 36a muodostettuna etuosan 14a j yläpäässä olevaan seinään.

| Nyt siirrytään kuvioon 9, jossa neulakokonaisuus ' 10 22a muodostaa yleisesti "T"-muotoisen neulanpitoelimen 84a, ! jossa on etupää 90a kosketuksissa sulkuelimessä 30 olevan ! ontelon 92a kanssa. Neulanpitoelin 84a pitää kiinteästi ja keskeisesti neulaa 34 nesteyhteydessä muuttuvan kammion 45 kanssa. Neulanpitoelimessä 84a on pitkä varsimainen run-15 ko-osa 86a, joka on puristusjousen 96 käsittävän esijänni-tysvälineen ympäröimä. Varressa 86a on pääosa 88a varustettuna alapinnalla 100a, joka on kosketuksissa jousen 96 yläpään kanssa. Jousella 96 tuotettu voima pintaa 100a vasten pyrkii viemään neulanpitoelintä muuttuvaan nestekammioon 20 45.

Neulakokonaisuus 22a on erotettavissa oleva kaksiosainen neulakokonaisuus. "T"-muotoinen neulanpitoelin 84a on keskeinen neulanpito-osa toisen osan ollessa erotettavissa oleva kitkan avulla pidetty irrotuselin 102a, joka 25 ympäröi pääosaa 88a ja kitkan avulla tarttuu siihen liukuvassa rajapinnassa 104a, joka käsittää pään 88a rengasmaisen ulkopinnan ja irrotuselimen 102a sisäpinnan. Irrotuselin 102a ulottuu sivusuunnassa ja siinä on liukuva tii-vistyspinta kosketuksissa ruiskun rungon seinän 106a kans-v ' 30 sa, joko suoraan tai tiivistyselimen 108a kautta kosketuk sissa irrotuselimen 102a ulkopinnan 116a kanssa. Irro-' ; tuselintä 102a pidetään joko suoraan tai epäsuorasti tii- : vistyselimen 108a väliin sijoittamisen avulla sisäänpäin ulkonevien pysäyttimien 36a alapintaa 120 vasten. Irro-

i I

35 tuselimessä 102a voi olla yläosa 118, joka ulottuu pysäyt- • · · · i timien 36a ohi muuttuvan kammion 45 pohjaan. Pysäyttimet s t

t * t I

116559 21 36a ulkonevat säteittäisesti sisäänpäin ja niissä on luki-tuspinta 120, jota vasten irrotuselintä pidetään keskeiselle neulanpito-osalle 84a vaikuttavan jousen esijännitysvai-kutuksen alaisena.

5 Kuvioiden 6-9 paininkokonaisuudessa 24a on seinä 38a, joka määrittelee onton sisäosan 40a, ensimmäisen pää-teosan 42a, jota voidaan kutsua painimen pääksi, ja vastakkaisen toisen pääteosan 54a. Pää 42a kannattaa mäntää 44a liukuvassa tiivistetyssä kosketuksessa rungon 12a onton si-10 säosan seinän kanssa. Painimen päässä on pienennetty halkaisija, joka muodostaa ontelon 48a tiivistyspinnan 82a yläpäähän muodostaen välineen liukuvaa tiivistävää kytken-tää varten kauluksen 78a kanssa, joka on muodostettu irrotettavan tulppaelimen 72a pään 76a alle. Tämä on samanlai-15 nen kuin ensimmäisen sovellutuksen tulppaelin 72, paitsi että siinä on pitempi runko 80a ja sopiva halkaisija mahdollistaakseen pään irrotettavasti tiivistämisen, niin että neste ei voi päästä onteloon 40a.

Paininkokonaisuuden 24a tapauksessa päässä 42a on 20 useita kulmikkaasti muodostettuja koukkumaisia ulkonemia 122a, jotka nähdään myös kuviossa 12. Nämä ovat ulkonemia irrotettavan tulppaelimen 72a alapinnan 74a takana. Ulkone-. mat 122a ovat pään 42a seinän suoria (kaarimaisia) jatkei- i , ta, joissa on ulospäin ulottuva koukku tai väkä, jonka tar- 25 koituksena on tarttua lukituspintaan 120, joka on sisään- : ’ päin olevien pysäyttimien 36a alla, kun paininta painetaan ’ alas sisäänvetämistä varten. Koukut estävät painimen tämän • jälkeen tapahtuvan irrottamisen. Koska toisessa sovellutuk- l sessa painin on paljon lähempänä ruiskun rungon sisäpuolis- 30 ta halkaisijaa, ei tarvita mitään ohjauselimiä seinää 38a | pitkin. Paininkokonaisuus 24a sisältää yhä kaksiasentoisen tl» · hattuelimen 56a, joka on merkitty kaavamaisesti kuvioihin 6 ; - 8 rengasmaisena hattuna, jossa on litteäpohjaiset kulmik- ’··<* kaat urat, jotka valinnaisesti tarttuvat vastaaviin hampai- 35 siin painimen yläpään ulkosivulla. Voisi olla kaksiasentoi- nen hattuelin 56 tai jokin muu hattu, joka valinnaisesti 116559 22 siirtyy ensimmäisen ja toisen asennon välillä painimen sijoittamiseksi näin.

Toisen sovellutuksen toimintaa kuvataan parhaiten viittaamalla kuvioihin 6 - 8 ja 9. Kuviossa 6 painin on ku-5 vattu juuri ruiskejakson lopussa. Koukuilla varustettujen ulkonemien 122a distaaliset päät ovat linjassa irrotuseli-men 102a yläpinnan kanssa ja tulemassa kosketuksiin tämän kanssa. Sisäpuolinen halkaisija koukuilla varustettujen ulkonemien 122a välillä on sellainen, että sisälle muodostu-10 nut aukko ei voi tulla kosketuksiin myös neulanpitoelimen 84a pään 88a minkään osan kanssa. Painin liikkuu nyt aksiaalisesta reagointina peukalolla päätehattuun aiheutettuun puristukseen kohti toista tai sisäänvedettyä asentoa. Tulp-paelin 72a tulee kosketuksiin neulanpitoelimen pään yläpin-15 nan kanssa, joka on kiinnitetty paikalleen. Tulppaelin irtoaa tiivistepinnasta 82a kauluksen 78a liukumisen avulla, kunnes se tulee vapaaksi.

Kun painin liikkuu alaspäin kuviossa 7, tulppaelin 72a irrotetaan ja irrotuselin 102a on liukunut, suhteessa 20 neulanpitoelimen 84a päähän, liukurajapintaa 104a pitkin.

Tämä kuvaa irrotuselimen jonkin verran tapahtuvaa liukumista, ennen kuin tulppaelin tulee kosketuksiin irrottamista varten neulanpitoelimen päätä vasten. Nähdään helposti, et-, tä säätämällä tulppaelimen asentoa tai pituutta se voitai- 25 siin irrottaa ensiksi, juuri kuten ensimmäisessä sovellu tuksessa. Kuviossa 7 esitetyssä asennossa liukurajapinnan ’ alue nähdään pienennetyn kohtaan, jossa on hyvin pieni jäl- * ;.· jellä oleva rajapinta kitkakosketusta varten irrotuselimen ί ja neulanpitoelimen välillä. Jäljelle jäävä kitkatartunta 30 on riittämätön vastustamaan esijännittävää sisäänvetävää * voimaa, joka on tuotettu neulanpitoelimen pään alasivua t r « · 100a vasten jousielimellä. Tämä sisäänvetävä voima ylittää nyt kitkan pidättävän voiman, ja kuviossa 8 neulanpitoelin * » ’·*’ on viety yhdessä neulan ja tulppaelimen kanssa painimen 24a * * 35 onton ontelon 40a sisään.

i » * i *

• I

116559 23

Jousen täysin laajentuneessa asennossa neula on täysin suljettu ruiskun rungon sisään eikä sitä voida uudelleen ulontaa. Osien mitat on sovitettu aiheuttamaan koukulla varustettujen ulkonemien 122a taipumisen hieman si-5 säänpäin kulmallisten ulospäin olevien pintojen kosketuksella rajapysäyttimien 36a sisimpien säteittäisesti ulottuvien pintojen kanssa, ja on riittävä välitila pään 88a suhteen, jotta mahdollistetaan sisäänpäin taipuminen ilman kiinnittymistä neulanpitimen päätä vasten. Koukuilla varus-10 tetut ulkonemat lukittuvat rajapysäyttimen alle juuri ennen kuin sisään vetäminen tapahtuu. Painin pysyy nyt lukittuna paikalleen koukuilla varustettujen ulkonemien 122a ja luki-tuspintojen 120 välisen yhteisvaikutuksen takia, mikä estää kaikki yritykset poistaa painin ruiskun rungosta. Täten, 15 vaikka päätehattu 56a pakotettaisiin pois, paininta ei voitaisi poistaa ruiskun uudelleenkäyttämiseksi.

Sekä ensimmäisen että toisen sovellutuksen kokoonpano on nopeaa, helppoa ja koneistamiseen sopivaa. Täytyy todeta, että nykyaikaiset neulat asennettuna neulanpitoeli-20 miin ja napoihin ovat harvoin täysin suorassa linjassa ja suorat. Täten kaikki kokoaminen, joka vaatii neulan menemistä pienen aukon läpi, on tuomittu epäonnistumaan, koska : äärimmäisen terävä kärki tarttuu sivuun ja tukkii laitteis- » , ton. Koska keksintö ei vaadi mitään tiivistystä kärjessä, » 25 on mahdollista muodostaa laaja aukko sulkuelimeen 30a, joka on rajoitettu vain sillä vaatimuksella, että se on kykenevä tukemaan neulanpitoelimen pohjaa.

’ Neulanpitoelimen pää ja irrotuselimen sisäpuolinen v · halkaisija ovat kitkan avulla tarttuneina ja liukuvat etu- 30 osan 14a avoimen pään sisään. Kosketuksella ontelon 112 si- säseinän kanssa pidätyselin itsesuoristaa neulanpitimen ja neulan ruiskun keskiakselille. Itsesuoristus muodostetaan irrotuselimen riippuvilla osilla, jotka ulottuvat neulanpi-’··’ toelimen pään alapuolelle. Ne eivät ole olennaisia. Jousi ‘ ’ 35 sijoitetaan sitten neulanpitoelimen varsiosalle ja kär- i I i > »

» I

116559 24 kisuljin menee päälle viimeksi. Neula on luoksepäästävissä sivulta neulan pitämiseksi, kun suljinkärki pannaan päälle.

Työntöelin voidaan koota yksikkönä ja sitten yksinkertaisesti pistää aukon 18, 18a sisään. Tulppaelin 72, 72a ; 5 pistetään painimen takaosassa olevan aukon läpi ja se kyt ketään tiivistävästi helposti paikalleen käyttämällä voimaa tästä suunnasta. Sitten hattuelin 56, 56a asennetaan sulkemaan painimen takapää ja muodostamaan keksi-asentoisen toiminnan. Voi olla välttämätöntä muodostaa välineet hattueli-10 men alaspäin riippuvien osien levittämiseksi, jotta saataisiin se lähtemään painimen pään päälle. Pituussuuntaiset väliseinät seinässä voidaan muodostaa tätä tarkoitusta varten. Molemmat sovellutukset kootaan samalla yleisellä tavalla .

15 Parhaimmassa tavassa osat on muodostettu rengasmai siksi, kuten on esitetty poikkileikkauksissa, vaikka kek-I sinnössä voidaan käyttää mitä tahansa monikulmiopoikkileik- kausta. Osat on edullisesti ruiskuvalettu sopivasta muovista lukuun ottamatta mäntää 44, 44a, tiiviste-elintä 108, 20 108a ja metallijousta. Mäntä on sopivasti kumiyhdistettä.

Tulppaelin on edullisesti muovia mutta se voisi myös olla valettu sopivasta kumiyhdisteestä yhtä hyvin.

. Keksintö on hyvin sopiva 3 cm3:n jakelukokoon, va- , rustettuna halkaisijalla ja pituudella, jotka on valittu 25 muodostamaan sopiva välitila rungolla oleville merkinnöille : ·' annosten määrittelemiseksi. Mitään suljentaa ei vaadita ruiskun etuosassa. Etukärki on edullisesti äänihitsattu M,· purkamisen estämiseksi uudelleenkäyttämistä varten. Kärki : voi olla myös litteä kartiomaisen sijasta.

30 Ruisku ei vaadi erilaista säiliöpituutta eri pi- : tuisten neulojen mahduttamiseksi. Neulanpitoelimen ja jou- sen pituus valitaan vetämään sisään riittävä matka pisimmän neulan mahduttamiseksi. Rakenne on sellainen, että kaikki lyhyemmät halutut neulapituudet samoin vedetään sisään.

'·’ ’ 35 Irrotuselin tai jousi voisi olla kovakumia tai tiukkasovitteista muovia, mutta se on edullisesti samaa ai- I » » 116559 25 netta kuin neulanpitoelin. Jos ei käytetä tiivistyselintä, irrotusrengas on suurempi, niin että se tiivistää kammion 112 sisäseiniä vasten. Saman aineen käyttö pienentää mahdollisuutta irrotuselimen erilaisesta laajenemisesta ja ku-5 tistumisesta suhteessa neulanpitoelimeen ja ruiskun runkoon laajalla lämpötila-alueella. Prototyyppi ilman tiivistyselintä on "lauennut" riittävän onnistuneesti heti pakastimesta -4,4 °C:n (24 °F) lämpötilassa ja uunista 66 °C:n (150 °F) lämpötilassa. Sisäänvetäminen, jota voidaan katsoa 10 "laukeamiseksi" tai olemaan laukeamassa, tapahtuu automaattisesti, kun paininta työnnetään alas tai painetaan alas toiseen asentoon.

Toisessa sovellutuksessa painimen pään on suunniteltu lukittuvan juuri ennen kuin sisäänvetäminen on lau-15 kaistu liukuirrotusrenkaan siirtämisellä. Tämä varmistaa, että lukittuminen tapahtuu. Jos sisäänvetäminen laukaistaan ensiksi, pyrkii käymään niin, että heti pysäytetään työntö painimelle, mikä voi olla kunnolla lukitsematon koukuilla varustettujen sormien ja pysäyttimen tartunnalla.

20 Tiukkasovitteinen kitkakytkentä irrotuselimen ja neulanpitoelimen pään välillä on sellainen, että muodostetaan vuotamaton tiiviste, joka erottaa jousen muuttuvan nesteen kammiosta. Kammion 112 sisäseinä, missä irrotuselin , on liukukosketuksessa seinän kanssa, tai vaihtoehtoisesti 25 irrotuselimen ulkopintaa ympäröivä tiiviste-elin, on tii vistetty. Tämä estää tehokkaasti kaikkea nestettä pääsemäs-' ta kammioon 112 sisältäen itse sisäänvetäytymisen, koska : liukurajapinta ylläpitää tiivistystä siihen hetkeen saakka, : kun jousien käyttövoima erottaa neulanpitoelimen irro- 30 tuselimestä.

Rakenne muodostaa ainutlaatuisesti välineet sen ·, peukalopuristusvoiman määrän edeltä käsin määräämiseksi, joka vaaditaan sisäänvetämisen aloittamiseksi. Pään 88, 88a ulkoseinä ja irrotuselimen vastaava sisäseinä, jotka muo-·’· 35 dostavat liukurajapinnan 104, 104a, on edullisesti viistettä ty hiukan, niin että liukura japinta 104 , 104a on hieman » 1 16559 26 kartiomainen sisäänpäin ruiskun etuosaa tai kärkeä kohti. Irrotuselin asennetaan edullisesti neulanpitoelimeen ennen yhdistelmän asentamista ruiskun rungon etuosaan. Tämä tekee mahdolliseksi esikuormittaa yhdistävät osat edeltä käsin ; 5 määrätyllä ja yhtäpitävällä kuormalla. Esimerkiksi, jos , osat yhdistetään 0,9 kg:n (2 naulan) voiman alaisena, sil loin vaaditaan suunnilleen sama 0,9 kg:n voima aloittamaan niiden erottaminen. Jos on haluttua vaatia suurempi erotus-voima, ne voidaan koota suuremmalla voimalla. Tämä myös 10 pyrkii estämään kaikki pienet erot yhdistävien osien halkaisijassa, koska pieni määrä aksiaalista irrotuselimen epäsuuntausta suhteessa neulanpitoelimeen ei ole kriittinen. Koska neulanpitoelintä kuormitetaan jousella, irrotus-elintä pidetään aina rajapysäyttimiä vasten, riippumatta 15 siitä missä se on sijoitettuna neulanpitoelimen pään päälle. Ainoa ero on, että neulanpitoelin voi ulottua hieman i enemmän tai hieman vähemmän muuttuvaan kammioon. Sulkueli- men säädettävä sijoittaminen varmistaa, että neulanpitoelintä pidetään varmasti. Tämä järjestely tekee mahdolli-20 seksi aloittavan sisäänvetämisen voiman laajan alueen sopimisen mihin tahansa haluttuun toimintaolosuhteeseen.

On myös pohdittu, että painimella voisi olla yhden . asennon päätehattu kahden asennon päätehatun sijasta. Ruis- , kejakson toteuttamiseksi vaadittava paine painimen alas- 25 painamiseksi käytetyllä voimalla ei ole normaalisti kovin *· ' suuri. Jos vaaditaan esimerkiksi 0,45 kg tai 0,9 kg (naula ' tai kaksi naulaa) painimelle sisäänvetämisen aiheuttamisek- ; ,· si, käyttäjän on suhteellisen helppoa määrittää, milloin J ! painimen etupää iskee irrotuselintä annoksen jakelun to- 30 teuttamiseksi. Sitten olennaisesti suurempi voima painimel- * J; le aiheuttaa sisäänvetämisen, joka estää tehokkaasti ja py- t · · · syvästi uudelleenkäyttämisen. Ruiskun tarkistus laitteen kirkkaiden seinien läpi näyttää selvästi irronneen tulppa- • » ’*· elimen ja neulanpitoelimen painimessa, jotka tarkoittavat 35 sitä, että sisäänvetäminen on toteutettu.

i

Claims (24)

116559 27

1. Lääketieteellinen laite nesteen ruiskuttamista tai keräämistä varten, jossa on pitkänomainen ontto runko 5 (12), joka sisältää sisäänvetomekanismin, nestekammion (45) ja liikkuvan elimen (24), joka pystyy liukumaan aksiaali-sesti rungossa (12), jolloin sisäänvetomekanismi sisältää neulanpitoelimen (84), jolla on sisäänvetämätön asento, jolloin neula (34), jota pitää neulanpitoelin (84) ja joka 10 on yhteydessä nestekammioon (45), on ulonnettu rungosta (12), samalla kun se on esijännitettynä kokonaan rungon (12) sisällä sisäänvedetyn asennon suuntaan, esijänni-tyselimen (96) sisäänvetovoiman käyttämiseksi neulanpi-toelimeen (84) sisäänvetosuunnassa ja irrotuselimen (102), 15 joka on kykenevä pitämään neulanpitoelintä (84) esijänni-tyselimen (96) muodostamaa sisäänvetovoimaa vastaan, jolloin irrotuselin (102) laukaistaan neulanpitoelimen (84) irrottamiseksi neulan (34) sisäänvetoa varten vasteena liikkuvan elimen (24) selektiiviseen liikkeeseen, tun-20 nettu siitä, että neulanpitoelin (84) ja irrotuselin (102) ovat erotettavia elimiä kytkettyinä liukurajapintaa (104) pitkin, joka on suunnattu sisäänvetosuunnassa, kitkavoimalla, joka ylittää sisäänvetovoiman; 25 sisäänveto aloitetaan neulanpitoelimen (84) ja ir- : rotuselimen (102) välisellä suhteellisella liukumisliik- keellä, jonka aiheuttaa mainitun liikkuvan elimen (24) se-: j lektiivinen liike; ja , sisäänveto tapahtuu mainitun liukurajapinnan (104) 30 laajuuden pienentämisellä vasteena mainittuun suhteelliseen ; ,·, liukumisliikkeeseen, kunnes sisäänvetovoima ylittää maini- _··». tun kitkavoiman, niin että mainittu neulanpitoelin (84) eroaa mainitusta irrotuselimestä (102) ja liikkuu mainit-tuun sisäänvedettyyn asentoon. 35 116559 28

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lääketieteellinen laite, tunnettu siitä, että mainitussa pitkänomaisessa ontossa rungossa (12) on ontto ensimmäinen pääteosa (14), joka on erotettu siirtymäalueella (26) ontosta toisesta 5 pääteosasta (16), jolloin olennaisesti koko sisäänvetomeka-nismi sijaitsee rungon (12) mainitun ensimmäisen pääteosan | (14) sisällä siirtymäalueen (26) alapuolella.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen lääketieteellinen laite, tunnettu siitä, että mainittu siirtymäalue (26) 10 käsittää pysäytyselimen (36), jota vasten irrotuselin (102) on sijoitettu ennen sisäänvetämistä sisäänvetovoimalla esi-jännityselementistä (96), jota voimaa käytetään neulanpi-toelimeen (84), jolloin mainittu irrotuselin (102) ympäröi mainitun neulanpitoelimen (84) osaa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen lääketieteellinen laite, tunnettu siitä, että yhdistetty neulanpitoelin (84) ja irrotuselin (102) sulkevat liukuvasti mainitun ensimmäisen pääteosan (14) mainitusta toisesta pääteosasta (16) mainitun siirtymäalueen (26) alapuolella sillä taval- 20 la, että se estää sisään tullutta nestettä siirtymäalueen (26) yläpuolella koskettamasta esijännityselintä (96).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen lääke-. tieteellinen laite, tunnettu siitä, että neulanpitoeli- messä (84) on pääosa (88) ja varsiosa (86), jolloin mainit- , i 25 tu varsiosa (86) toimii ohjaimena esijännityselimelle (96), ‘ ·’ joka käsittää jousen, jolloin mainitussa pääosassa (88) on • sivusuuntaan oleva pinta, joka kitkan avulla tarttuu kyt- : / kettyyn irrotuselimeen (102) ja määrittelee mainitun liuku- . : rajapinnan (104) .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen lääketieteellinen laite, tunnettu siitä, että neulanpitoelimen (84) var-. siosa (86) on tuettuna kärkisulkuelimellä (30), jonka läpi * mainittua neulaelintä (84) ulonnetaan ja vedetään sisään. i 116559 29

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen lääketieteellinen laite, tunnettu siitä, että mainittu pitkänomainen ontto runko (12) on määritetty pituussuunnassa ulottuvalla seinällä, joka siirtymäalueella (26) on sisäänpäin sivu-| 5 suunnassa supistettu mainitun pysäytinelimen (36) olemassa- I olon vaikutuksesta sisäpuolisen aukon määrittämiseksi pit- känomaisen onton rungon onton ensimmäisen pääteosan (14) sisään, jolloin mainittu irrotuselin (102) ympäröi mainittua neulanpitoelintä (84) ja sijoittaa sen keskeisesti ja 10 mainitussa liikkuvassa elimessä (24) on etuosassaan pääosa (42), joka pystyy kulkemaan mainitun sisäpuolisen aukon läpi tarkoituksella työntyä mainittua irrotuselintä (102) vasten työntymättä myös mainittua neulanpitoelintä (84) vasten sisäänvetämisen aiheuttamiseksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen lääketieteellinen laite, tunnettu siitä, että mainittu irrotuselin (102) on suurempi kuin mainittu sisäpuolinen aukko ja mainittu neulanpitoelin (84) on pienempi kuin mainittu sisäpuolinen aukko, niin että mainitun irrotuselimen (102) osa ulottuu 20 sivusuunnassa sisäänpäin mainitun pysäytinelimen (36) alapuolella liukurajapintaan (104), missä se on kytketty neu-lanpitoelimeen (84), yleisesti poikittaisen pinnan (114) esille tuomiseksi, jolloin liikkuvan elimen (24) pääosassa (42) on huuli (50), joka on tarkoitettu työntymään mainit-25 tua poikittaista pintaa vasten, kun liikkuvaa elintä siir-: ’ retään selektiivisesti ensimmäisestä asennosta toiseen ’ asentoon, jolloin mainittu ensimmäinen asento sijoittaa : ' pääosan (42) mainitun seinän mainitun poikittaisen pinnan . : välittömään läheisyyteen ja toinen asento on liikkuvan eli- 30 men (24) asento, sen jälkeen kun sisäänvetäminen tapahtuu.

,·. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lääketieteellinen I * ··. laite, tunnettu siitä, että liikkuvan elimen (24) mai- ’·* nitun pääosan (42) huuli (50) on varustettu koukuilla va- rustetuilla osilla (122a), jotka kulkevat mainitun sisäpuo- "*“ 35 lisen aukon läpi yhteen suuntaan liikkuvan elimen liikkeen aikana irrotuselimen (102, 102a) erottamisen neulanpitoeli- 116559 30 mestä (84) aiheuttamiseksi, mutta jotka tarttuvat lukitus-pintoihin (120), jotka estävät mainitun liikkuvan elimen liikkeen vastakkaiseen suuntaan.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen lää-5 ketieteellinen laite, tunnettu siitä, että mainittu esijännityselin (96) on suorassa kosketuksessa neulanpi-toelimen (84) kanssa ilman kosketusta myös irrotuselimen (102) kanssa mainitun sisäänvetovoiman käyttämiseksi neu-lanpitoelimeen (84) neulan (34) ja neulanpitoelimen (84) 10 sisäänvetämiseksi, kun irrotuselin on erotettuna siitä.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lääketieteellinen laite, tunnettu siitä, että liikkuvan elimen (24) pääosan (42) huuli (50) määrittää sisääntulon onttoon si-säänveto-onteloon (40), jolloin mainittu sisääntulo on 15 tiivistetty irrotettavalla tulppaelimellä (72), joka irrotetaan liikkuvan (24) elimen liikkeen aikana ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen lääketieteellinen laite, tunnettu siitä, että irrotettava tulppa- 20 elin (72) irrotetaan kontaktilla neulanpitoelimen (84) kanssa ennen kuin neulanpitoelin (84) erotetaan irro-tuselimestä (102), liikkuvan elimen selektiivisen liikkeen aikana sisäänvetämisen aikaansaamiseksi.

, 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lääketieteel- 25 linen laite, tunnettu siitä, että liikkuvassa elimessä : ’ (24) on takaosa (54), jossa on kaksiasentoinen päätehattu * (56), jolla on ensimmäinen ja toinen asento, jotka vastaa- : vat liikkuvan elimen (24) ensimmäistä ja toista asentoa, : joka elin on yhteistoiminnassa pitkänomaisen onton rungon 30 (12) kanssa liikkuvan elimen (24) sijoittamiseksi selek- tiivisesti mainittuihin asentoihin.

. 14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lääketieteelli- nen laite, tunnettu siitä, että mainitussa liikkuvassa ’*·>’ elimessä (24) on pääosa (42) ja takaosa (54), jolloin liik- t l 1 t · * ’ 35 kuva elin (24) on selektiivisesti liikkuva etuosan (42) sill’: joittamiseksi linjaan mainitun irrotuselimen (102) kanssa 116559 31 olematta kuitenkaan sijoitettuna linjaan mainitun neulanpi-toelimen (84) kanssa mainitun liukurajapinnan (104) laajuuden pienentämisen aikaansaamiseksi, kun irrotuselin (102) liikkuu edelleen ilman, että neulanpitoelin (84) liikkuu 5 edelleen.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen lääketieteellinen laite, tunnettu siitä, että liikkuvassa elimessä (24) on välineet liikkuvan elimen (24) selektiiviseksi sijoittamiseksi ensimmäiseen asentoon ja toiseen asentoon, 10 jolloin mainittu ensimmäinen asento sijoittaa liikkuvan elimen (24) pääosan (42) mainitun irrotuselimen välittömään läheisyyteen, jossa se pystyy aloittamaan mainitun irrotuselimen (102) mainitun suhteellisen liikkeen liikkuessaan edelleen, jolloin mainittu toinen asento on riittävän mat- 15 kan mainitun ensimmäisen asennon takana aiheuttaakseen mai nitun irrotuselimen (102) liukuvan erottamisen mainitusta neulanpitoelimestä (84), jotta mahdollistetaan sisäänvetä-misen tapahtuminen.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen lääketieteelli-20 nen laite, tunnettu siitä, että väline liikkuvan elimen (24) selektiivistä sijoittamista varten on kaksiasentoinen hattuelin (56), joka on asennettu liikkuvan elimen (24) : mainittuun takaosaan (54).

, 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen lääketieteel- 25 linen laite, tunnettu siitä, että kaksiasentoisessa • ‘ hattuelimessä (56) on ensimmäinen asento, joka vastaa * * liikkuvan elimen (24) ensimmäistä asentoa, ja toinen asen- * to, joka vastaa liikkuvan elimen (24) toista asentoa, > : jolloin hattuelin (56) on varustettu rajoittavilla 30 välineillä (54a, 68) liikkuvan elimen (24) eteenpäin ole- van liikkeen pysäyttämiseksi ensimmäisen asennon taakse, kun hattuelin (56) on ensimmäisessä asennossa, y

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen lääketieteel- '··' linen laite, tunnettu siitä, että hattuelimessä (56) on *”* 35 lukitusväline (60), joka lukitsee hattuelimen (56) liikku- vaan elimeen (24), kun hattuelintä (56) liikutetaan toi- 116559 32 seen asentoon, ja estää hattuelintä (56) tulemaan palautetuksi ensimmäiseen asentoonsa, jotta autettaisiin sen varmistamisessa, että lääketieteellistä laitetta ei voi käyttää uudelleen.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen lääketieteel linen laite, tunnettu siitä, että mainittu pitkänomainen ontto runko (12) on ruiskun runko, mainittu liikkuva elin (24) on ruiskun painin, joka on tarkoitettu liukumaan ruiskun rungon sisällä taaksepäin täyttämistä varten ja 10 eteenpäin ruiskenesteen ulosruiskuttamista varten, jolloin mainittu hattuelin (56) on liikkuva ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon liukumalla taaksepäin mainitun painimen suhteen ja sen jälkeen mahdollistaa painimen täyden alaspainamisen, joka on riittävä aikaansaamaan neulan (34) 15 sisäänvetämisen.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen lääketieteellinen laite, tunnettu siitä, että ruiskun runko (12) sisältää siirtymäalueen, jossa on lukitusväline (120) ruiskun rungon sisällä, ja ruiskun painimessa on etupää, 20 jossa on yksi tai useampia koukulla varustettuja ulkonemia (122a), jotka tarttuvat pysyvästi mainittuun lukitusväli-neeseen (120), kun mainittua paininta liikutetaan toiseen , asentoon neulan (34) sisäänvetämisen aikaansaamiseksi.

, 21. Patenttivaatimuksen 14 mukainen lääketieteelli- 25 nen laite, tunnettu siitä, että liikkuvan elimen (24) mainitussa etuosassa (42) on ontto kammio (40) varustettuna • irrotettavalla tulppaelimellä (72), joka irrotetaan koske- / tuksella mainitun neulanpitoelimen (84) kanssa liikkuvan . ; elimen (24) liikkuessa mainitusta ensimmäisestä asennosta 30 mainittuun toiseen asentoon, neulan (34) sisäänvetämisen mahdollistamiseksi mainitun onton kammion (40) sisällä.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen lääketieteellä- - * • nen laite, tunnettu siitä, että ontossa kammiossa (40) on avoin sisääntulo liikkuvan elimen (24) etuosan (42) luo- ·”· 35 na, irrotettavan tulppaelimen (72) haltuun ottamana mutta * erillään siitä, jolloin tulppaelimessä (72) on runko (74, J Γ I 116559 33 80) , joka on sijoitettu mainitun avoimen sisääntulon sisään liukuvan kauluksen (78) välityksellä, joka on tulppaelimen rungon (74, 80) takaosan (76) ja mainittuun kammioon (40) olevan avoimen sisääntulon takaosan (82) välissä, millä ta-5 voin mainittu tulppaelin (72) irrotetaan tulppaelintä (72) i liu'uttamalla mainitun kauluksen (78) luona vasteena koske tukseen tulppaelimen (72) rungon (74, 80) ja neulanpitoeli-men (84) välillä liikkuvan elimen (24) mainitun liikkeen aikana.

23. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lääketieteel linen laite, tunnettu siitä, että neulanpitoelin (84) ja esijännityselin (96), joka on asennettu neulanpitoeli-men osan eteen, muodostavat ensimmäisen osan ja erotettavissa oleva, kitkan avulla pidettävä irrotuselin (102) 15 muodostaa toisen osan, joka ympäröi mainitun ensimmäisen osan osuutta liukurajapintaa (104) pitkin ja kytkeytyy siihen kitkan avulla, joka liukurajapinta on järjestetty rungon onton sisätilan ympärille.

24. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lääketieteelli-20 nen laite, tunnettu siitä, että liikkuvassa elimessä (24) on ontto sisätila (40) ja huuli (50) liikkuvan elimen pääosassa (42), joka pääosa on sijoitettu niin, että se osuu irrotuselimeen (102) syöttömännäniskun lopussa. « » 1 t 1 » IM • I 1 I · i a i t 116559 34 Patentkxav