FI115470B - Menetelmä kemiallisen selluloosamateriaalin käsittelemiseksi - Google Patents
Menetelmä kemiallisen selluloosamateriaalin käsittelemiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI115470B FI115470B FI960755A FI960755A FI115470B FI 115470 B FI115470 B FI 115470B FI 960755 A FI960755 A FI 960755A FI 960755 A FI960755 A FI 960755A FI 115470 B FI115470 B FI 115470B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- bleaching
- acid
- process according
- delignification
- peroxide
- Prior art date
Links
Classifications
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21C—PRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
- D21C9/00—After-treatment of cellulose pulp, e.g. of wood pulp, or cotton linters ; Treatment of dilute or dewatered pulp or process improvement taking place after obtaining the raw cellulosic material and not provided for elsewhere
- D21C9/10—Bleaching ; Apparatus therefor
- D21C9/1026—Other features in bleaching processes
- D21C9/1042—Use of chelating agents
-
- D—TEXTILES; PAPER
- D21—PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
- D21C—PRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
- D21C9/00—After-treatment of cellulose pulp, e.g. of wood pulp, or cotton linters ; Treatment of dilute or dewatered pulp or process improvement taking place after obtaining the raw cellulosic material and not provided for elsewhere
- D21C9/10—Bleaching ; Apparatus therefor
- D21C9/16—Bleaching ; Apparatus therefor with per compounds
Description
115470
Menetelmä kemiallisen selluloosamaterlaalln käsittelemiseksi Käsiteltävänä oleva keksintö koskee kemiallisen selluloosama-teriaalin valkaisu- tai delignifiointimenetelmää, jossa massa 5 käsitellään kelatointiaineella massassa olevien raskasmetallien haitallisten vaikutusten poistamiseksi.
Kemiallisen massan eli sellun valkaisussa käytetään yhä yleisemmin valkaisumenetelmiä, joissa ei käytetä alkuaine-10 klooria tai klooriyhdisteitä. Em. valkaisua kutsutaan ECF- (elementary chlorine free) valkaisuksi ja täysin klooria sisältämätöntä valkaisua TCF (total chlorine free) valkaisuksi. Varsinkin TCF-valkaisua edeltää tavallisimmin hap-pidelignifiointi. Massa voidaan happidelignifioinnin jälkeen 15 valkaista kloorittomilla kemikaaleilla kuten otsonilla, vetyperoksidilla happamissa tai aikalisissä liuoksissa paineetto-missa tai paineellisissa olosuhteissa. Käyttökelpoisia valkaisumenetelmiä ovat myös valkaisu peroksiyhdisteillä, (kuten peretikkahapolla, Caron hapolla tai perhappojen seoksilla), 20 peroksidilla vahvistettu happivaihe ja peroksidilla vahvis- :.· : tettu happi - aikai ivaihe .
» · » · · I « · · : Tällaisia valkaisuvaiheita edeltää tavallisimmin raskasmetal- lien sitominen. Metallit voidaan poistaa happopesulla. Tämä ; 25 on usein epäedullista, koska ainakin osa seuraavista vai- I | t kaisuvaiheista suoritetaan alkaalisissa olosuhteissa. Jos < · · raskasmetalleja poistetaan alhaisessa pH:ssa, on käytettävä ,···# ensin happoa alhaisen pH:n saavuttamiseksi ja seuraavassa !!! vaiheessa alkalia hapon neutraloimiseksi. Lisäksi happopesus- 30 sa poistuu valkaisun kannalta edullisena pidettyjä Mg- ja Ca-·.* · ioneja. Happopesu voi myös heikentää massan lujuutta.
* » ;·.·. Peroksiyhdisteet kuten peretikkahappo ja vetyperoksidi ovat i « hyvin alttiita raskasmetallien katalyyttisille vaikutuksille. 35 Hakijan FI-patenttihakemuksissa 94 2968, 94 2969 ja 94 2970 kuvataan siirtymämetalleilla aktivoitua valkaisua peroksiyh- 2 115470 disteillä happamissa olosuhteissa. Valkaisun onnistuminen edellyttää raskasmetallien sitomista ennen valkaisua ja/tai valkaisun aikana.
5 Raskasmetallien sidontaan peroksiyhdisteillä valkaistaessa käytetään metalli-ionien kelatointiaineita, esimerkiksi poly-aminokarboksyylihappoja. Tällaisia ovat varsinkin etyleeni-diaminitetraetikkahappo ja sen suolat (EDTA) ja dietyleeni-triamiinipentaetikkahappo ja sen suolat (DTPA). Valkaisun 10 kannalta haitallisimmat ionit ovat mangaani (Mn), rauta (Fe) ja kupari (Cu). Myös muut raskasmetallit, kuten kromi-ionit (Cr) jne vaikuttavat haitallisesti sekä peroksiyhdisteiden kulutukseen että usein valkaisutulokseen vähentämällä mm. valkaistun massan viskositeettia. Haitalliset raskasmetallit 15 ovat peräisin massasta, käsittelyvesistä ja massan käsittely-laitteistoista.
Erityisesti raudan ja mangaanin kelatoituminen on valkaisun kannalta edullista. Sen sijaan maa-alkalimetallien kuten kal-20 siumin ja magnesiumin kelatoituminen on valkaisun kannalta :.· · epäedullista.
» · • · » · » ·
Kemiallisen massan valkaisussa kelatointia ei yleensä voida suorittaa alkaalisissa olosuhteissa, koska tällöin rauta sa-; 25 ostuu hydroksideina, oksideina ja oksihydrokseina, jotka voi- • a · .*:*. makkaasti katalysoivat peroksiyhdisteiden hajoamista. Tästä johtuen peroksivalkaisua edeltävä kelatointi suoritetaan hap- ... pamissa olosuhteissa. Tällöin varsinkin mangaanin poisto on osoittautunut tärkeäksi, koska se ei muodosta yhtä stabiileja ‘I* 30 komplekseja kuin rauta ja koska varsinkin kemiallisessa mas- V : sassa on usein suuria määriä mangaania. Julkaisussa » · ♦ P. S. Bryant ja L.L. Edwards, Tappi Pulping Conference 1993, pp.43-55, "Manganese removal in closed kraft mill bleach ii>>; plants" todetaan, että mangaani voidaan parhaiten poistaa 35 pH:ssa 4,5-6,5, ennenkuin mangaani sitoutuu massaan liian voimakkaasti.
3 115470
Moderneissa kemiallisen massan valkaisumenetelmissä valkaisua edeltää happidelignifiointi. Tässä prosessissa on massaan lisätty magnesiumioneja, joiden säilyminen massassa on tärkeää peroksiyhdisteillä esim. vetyperoksidilla valkaistaessa. Ar-5 tikkelin mukaan paras Mg/Mn-suhde saavutetaan pH:ssa 4,5-5,0. Tämän vuoksi kelatointi on käytännössä suoritettava selvästi alle pH 6:ssa esim lähellä pH 5,5:ä. Edellä mainitun viitejulkaisun esimerkeissä kelatointi on suoritettu pH:ssa 5,3.
10
Tehokkaat kelatointlaineet hajoavat usein huonosti luonnossa, kuten DTPA tai ovat täysin hajoamattomia, kuten EDTA. TCF-valkaisun lisääntyminen on lisännyt ko. kelatointiaineiden käyttöä. Tämän vuoksi on herännyt kiinnostus korvata huonosti 15 luonnossa hajoavat kelatointiaineet joko osittain tai kokonaan luonnossa hajoavilla kelatointiaineilla. Ympäristöön kohdistuvan rasituksen välttämiseksi olisi lisäksi toivottavaa, että luonnossa hajoavat kelatointiaineet sisältäisivät mahdollisimman vähän typpeä.
20 :.· i Keksinnön mukaisessa valkaisu- ja delignifiointimenetelmässä • j : voidaan käyttää kelatointiaineena mm. biologisesti hajoavaa etyleenidiamiinidimeripihkahappoa (EDDS) tai 2,2'-iminodimeripihkahappoa (ISA) sekä niiden alkalimetallisuolo-: 25 ja.
Hakijat ovat yllättäen todenneet, että yhtä hyvä valkaisutu-los saavutetaan vaikka osa em. typpipitoisista kelatointiai-neista korvataan biologisesti hajoavilla typpeä sisältämättö-”* 30 millä kelatointiaineilla, kuten hydroksikarboksyylihapoilla.
v · Näin ollen esim. sellaiset yleisesti käytössä olevat tehok- ' kaat kelatointiaineet kuten aminopolykarboksyylihappo, esim.
DTPA ja EDTA, voidaan osittain korvata typpeä sisältämättö-millä biohajoavilla yhdisteillä.
4 115470
On varsin yllättävää, että em. hydroksikarboksyylihappoja voidaan menestyksellisesti käyttää kelatointiaineina valkaisussa yhdessä typpeä sisältävien kelatointiaineiden kanssa. Hydroksikarboksyylihapot eivät sido raskasmetalleja te-5 hokkaasti. Sen sijaan ne kelatoivat hyvin kalsiumia ja magnesiumia. Varsinkin sitruunahappoa on käytetty fosfaattien sijasta fosfaatittomissa pesu- ja puhdistusaineissa, joiden tulee sitoa kalsiumia ja magnesiumia. Keksinnön mukaisen kela-tointimenetelmän käyttökelpoisuus perustuu nimenomaan eri 10 tyyppisten kelatointiaineiden yhteisvaikutukseen.
Käytettäessä DTPA:ta kelatointlaineena ennen happivalkaisua tai delignifiointia, kelatoinnin kannalta edullisin pH on noin 5-5,5. Kun korvataan aminopolykarboksyylihappoja em.
15 hydroksikarboksyylihapoilla, voidaan kelatointi suorittaa korkeammassa pH:ssa. Keksinnön mukaisia kelatointiaineiden seoksia käytettäessä käyttökelpoinen pH-alue on pH 6-8, edullisimmin pH 6,5-7,5.
20 Keksinnön mukainen menettely on edullista, koska typpeä si-I sältävä kelatointiaine voidaan osittain korvata biohajoavalla •I l kelatointiaineella joka ei sisällä typpeä. Useimmiten sellun- : keitto suoritetaan aikalisissä olosuhteissa. Kun keksinnön mukaisia kelatointiaineiden seoksia käyttämällä kelatointi
• i I
; 25 voidaan suorittaa korkeammassa pH:ssa, tarvitaan vähemmän « * · happoa kelatoinnin kannalta edullisen pH:n saavuttamiseksi. Keksinnössä kuvattua kelatointimenetelmää käyttämällä tarvi-··. taan myös vähemmän alkalia pH:n korottamiseksi sopivaksi nor- i!! maalisti kelatointia seuraavaan alkaliseen peroksidivaihee- ;* 30 seen.
Keksinnön tunnusmerkilliset piirteet ilmenevät oheisista pa- :·.·. tenttivaatimuksista.
* « 5 115470
Keksinnön mukaan voidaan typpeä sisältäviä kelatointiaineita korvata sinänsä tunnetuilla hydroksikarboksyylihapoilla, kuten maitohapolla, sitruunahapolla, viinihapolla ja glukoniha-polla.
5 Jätevesien haitallista typpikuormaa voidaan näin vähentää.
Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää kaikkiin tunnettuihin kemiallisiin massoihin. Tällaisia ovat alkaaliset 10 ja neutraalit sulfiittimassat, soodamassat, sulfaattimassat (kraftmassat) ja happidelignifioidut (happikeitto) sulfaatti-massat. Lisäksi menetelmää voidaan käyttää valkaistaessa ns. organosolvmassoja, joissa on käytetty keittoliuottimena alkoholeja tai orgaanisia happoja, esim Milox-keitto muurahaisha-15 possa. Keksinnön mukaista kelatointimenetelmää voidaan käyttää myös kun sulfaattikeitossa on käytetty apuaineina po-lysulfideja tai esimerkiksi antrakinonia.
Käsittely voidaan suorittaa erilaisista kuituraaka-aineista, 20 kuten havupuusta, lehtipuusta tai kaislasta, oljista tai : muusta kasvisperäisestä raaka-aineesta keitetylle sellulle.
• '.· Keksinnön mukaista kelatointimenetelmää voidaan käyttää val- ; : kaistaessa tai delignifioitaessa massaa happamissa olosuh- : 25 teissä ja/tai esikäsittelynä ennen edellä kuvattuja prosessi- /·’. vaiheita.
,···. Happamen kelatointivaiheen pH:n säätö voidaan suorittaa ta- ,···, vallisilla mineraalihapoilla, kuten rikkihapolla, rikkidiok- 4 ’·’ 30 sidilla tai sen vesiliuoksella, hiilidioksidilla tai orgaani- *. " silla hapoilla kuten muurahais- ja etikkahapolla.
J.·. Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävä typpeä sisältävä kelatointiaine voi olla etyleenidiamiini-Ν,Ν'-dimeripihkahap- » * 35 po (EDDS), sen eri isomeerit tai sen alkalimetallisuolat kuten natrium- ja kaliumsuolat tai sen maa-alkalimetallisuolat, 6 115470 kuten kalsium- tai magnesiumsuolat, 2,21-iminidimeripihkahap-po(ISA), sen eri isomeerit tai sen alkalimetallisuolat, kuten natrium- ja kaliumsuolat tai sen maa-alkalimetallisuolat kuten kalsium- ja magnesiumsuolat. Käyttökelpoisia kelatointi-5 aineita ovat myös polyaminokarboksyylihapoista ety- leenidiamiinitetraetikkahappo (EDTA) tai sen suolat, diety-leenitriamiinipentaetikkahappo (DTPA) tai sen suolat.
Seuraavassa on keksintöä esitetty esimerkein, jotka eivät 10 kuitenkaan rajoita keksintöä.
Esimerkki 1.
Raskasmetallien ja maa-alkalimetallien kelatoitumisen selvit-15 tämiseksi happidelignifioitu kemiallinen massa pestiin DTPA:a ja sitruunahapon natriumsuolaa sisältävillä vesiliuoksilla. Pesuliuoksen metallipitoisuudet analysoitiin pesun jälkeen. Näin selvitettiin raudan (Fe), mangaanin (Mn), kalsiumin (Ca) ja magnesiumin (Mg) siirtymistä pesuvesiin. Raudan ja mangaa-20 nin siirtyminen pesuliuoksiin on valkaisun kannalta edullis-: ta. Sen sijaan kalsiumin ja magnesiumin siirtyminen pesuli- : uoksiin on valkaisun kannalta epäedullista. Vertailukokeissa • *·* massa pestiin DTPA-liuoksilla. Kelatointiaineiden pitoisuudet sekä pH pesun aikana on ilmoitettu taulukossa 1.
: 25 • ♦ · 7 115470
Taulukko 1
Havusulfaattimassa Kelatointiolosuhteet
Kappaluku 16,9 Aika, min. 60 5 Viskositeetti 963 dm3/kg T,C 70
Vaaleus 39,6 % ISO sakeus % 12
Kelaatti Annos, Suodoksen metallipitoisuudet kg/ts pH Fe,ppm Mn,ppm Mg,ppm Ca,ppm
NasDTPA 1 6,71,2 2,9 4 17
Na5DTPA 2 6,5 2,0 2,8 17 48
NasDTPA 2 5,72,0 3,3 13 52
Na4EDTA 2 6,51,8 3,3 5 49
Vesipesu 6,0 0,3 0,3 6 22
Vesipesu 7,0 0,3 0,3 14 66
Na3-sitraatti 1 6,3 0,0 0,6 9 26 H5DTPA + Na3-sitraatti 0,5+0,5 6,0 1,0 1,4 9 30 H5DTPA + Na3-sitraatti 0,5+1 5,8 1,2 1,6 12 39 : H5DTPA + Na3-sitraatti 1+1 6,3 1,3 3,0 10 29 :··' ·' H5DTPA + Na3-sitraatti 1+1 7,0 2,1 3,9 13 48 : ” HjDTPA + Na3-sitraatti 1+1 8,6 0,3 2,7 5 24
Taulukossa 1 Na5DTPA merkitsee DTPA:n pentanatriumsuolaa, ’· ‘ 10 Na4EDTA merkitsee EDTA:n tetranatriumsuolaa ja H5DTPA DTPA:n happomuotoa. Käytetty pH ratkaisee kuitenkin, miten kelatoin-·,,,·" tiaineet ovat dissosioituneet eli missä muodossa ne todelli- ' suudessa esiintyvät käsittelyssä.
8 115470 DTPA:ta annostellaan havupuumassan kelatointivaiheessa yleensä noin 2 kg/ts. Kelatoituminen oli selvästi vähäisempää kun DTPA:n annostusta vähennettiin tasolta 2,0 kg/ts tasolle 1,0 kg/ts pH:ssa noin 6,5.
5
Kun käytettiin DTPA:n lisäksi kelatointiaineena sitruunahapon natriumsuolaa (Na-sitraatti), voitiin DTPA:n annostusta merkittävästi vähentää. Vaikka DTPA:n annostusta oli alennettu tasolle 1,0 kg/ts, metallien kelatoituminen oli näissä ko-10 keissa yhtä täydellistä kuin käytettäessä pelkästään DTPA:a 2,0 kg/ts. DTPA:n ja Na-sitraatin seoksella kelatoitaessa saatiin parempi kelatointitulos pH:ssa 7,0 kuin DTPA:a käytettäessä. On huomattava, että jopa pH:ssa 8,6 mangaani kela-toitui erittäin hyvin. Näin korkeassa pH:ssa rauta on jo sa-15 ostunut.
Voidaan havaita, että vesipesu on tehoton metallien kelatoin-nin suhteen. Samoin Na-sitraatti yksinään käytettynä ei poista raskasmetalleja. Na-sitraatti kelatoi ainoastaan maa-alka-20 limetalleja, mikä ei ole valkaisun kannalta toivottavaa. Sa- '*· : moin DTPA:n annostus 1 kg/ts ei ollut riittävä tyydyttävän * * : kelatointituloksen saavuttamiseksi. Nämä vertailukokeet • ’·· osoittavat, että hyvä kelatointitulos saavutetaan DTPA:n ja : Na-sitraatin yhteisvaikutuksen tuloksena.
: 25 * »
Esimerkki 2 . ··. Taulukossa 2 on esitetty esimerkissä 1 kuvattujen kaltaisten » 9 pesukokeiden tulokset kun kelatointiaineena käytettiin Na-·’ 30 sitraattia tai Na-glukonaattia yhdessä EDDS:n tai ISA:n kans- ’ sa pH:ssa 5,8-8,9. Vertailukokeena kelatointi suoritettiin samalle massalle DTPA: 11a eri annostuksin pH: ssa 6,5.
• · > · 9 115470
Taulukko 2
Havusulfaattimassa Kelatointiolosuhteet
Kappaleluku 16,9 Aika, min. 60 5 Viskositeetti 963 dm3/kg T,C 70
Vaaleus 39,6 % ISO sakeus % 12 pH 6-7
Kelaatti Annos,Suodoksen metallipitoisuudet kg/ts pH_Fe,ppm Mn,ppm Mg,ppm Ca,ppm
Ei kelaattia 0 6,0 0,3 0,3 6 22
NasDTPA 1 6,5 1,2 2,9 4 17
NasDTPA 2 6,5 2,0 2,8 17 48 H4EDDS + Na3-sitraatti 0,5+1 7,5 1,3 2,4 8 18 H4EDDS + Na3-sitraatti 0,75+1 5,7 2,2 1,6 17 58 H4EDDS + Na3-sitraatti 1+1 7,4 1,4 2,7 10 23 H4EDDS 1,5 7,1 1,9 2,3 13 37 . H4EDD S + Na-glukonaatti 1 + 1 6,7 1,8 2,6 9 29
Na4ISA 1,5 5,8 1,1 1,9 2 50 :·: ·’ Na4ISA 1,5 8,9 0,0 1,3 25 26 ' 1· Na4ISA + Na-sitraatti 1+1 7,7 0,5 2,2 15 26 » 9 • · · 10 Kun DTPA:n annostusta pienennettiin tasolta 2,0 kg/ts raskas- » · · ‘ metallien kelatoituminen oli epätäydellistä. Parhaaseen DTPA:lla saavutettuun kelatointitulokseen verrattava kela-·...· tointitulos saavutettiin kun EDDS: a käytettiin 1,5 kg/ts. Yh- ',,,· tä hyviä kelatointituloksia saavutettiin vaikka EDDS:n an- , 15 nostusta pienennettiin jopa puoleen tästä, kun sen kanssa ,··, käytettiin Na-sitraattia tai Na-glukonaattia 1,0 kg/ts. Sa moin ISA:n annostusta voitiin pienentää ilman että kelatoin-: titulos merkittävästi huononi, kun sen kanssa käytettiin Na- ’·”· sitraattia kelatointlaineena. On huomattava, että tässä ko- 20 keessa massan pH oli huomattavan korkea.
10 115470
Pesutuloksista ei voida suoraan päätellä valkaisutulosta. Tämän vuoksi tutkittiin eri kelatointimenetelmien vaikutusta valkaistun massan laatuun.
5 Esimerkki 3
Happidelignifioitu massa kelatoitiin ja valkaistiin alkali-sella vetyperoksidilla. Kelatointiaineina käytettiin DTPA:a pelkästään tai yhdessä Na-sitraatin tai Na-glukonaatin kansio sa. Tulokset on koottu taulukkoon 3. Valkaisutulosta voidaan arvioida peroksidin kulutuksen, saavutetun vaaleuden ja massan viskositeetin perusteella. 1 * » « · 115470 ^ ro oi co LT) LO LT) O V - LD 00 ^ - 00
O LO CN - - v COOOJOOOO-LO - " r-I
LO O- H LO O O HCJ\HHHO3HCDr-C0C0C0(N
^ m oo oo
LO LO O - - - ^ CO 'Φ - (N
O LO OO - - OOOOJOOOinC^'.vVD^** LO O- H LO O H HC^HHHOlHO'O'COO-OO·^ ^ m oo ^ in in o - - - h o· cr» -oi
o LO (N - COOCNOOOLDC?! - - LO LO
LO O' H LO H o HCT\HHHOlHO'O-r0O'00^ ^ oi m in ro LO O - - - rO CO LD "O' O LO (N C0003000LOH - - O in
LO O' H VO H H HCTiHrlHOlrlCOO'COCOOOrO
03 LO 00 in m in o - - - m cr\ ld - ^ o in (N - - - coocNOOOLnco ^ - lo ^ LO O* H LO O O HCTlHHHC^HO-O-OOO-CO^ ^ OI Oi
in in o - - co ro "O
o in 03 - - C0003000LDO " CTN in LO O' H LD H O HasHHHOJHOOO-fOO-CO^ ^ ro in ^ ro m o - - θ' - LO oi * ' o m 03 co o 03 o o o -oo v t> m Lo LO o- H LO O H ΗσιΗΗΗθ3Γ0ΗΐηΓ0ΐηα0Η * ^ m o 2 in o - - ro LO ro 2 O in OI 00003000 LD - - O- LO O'
^ LD O' H LO O O O HChHHHOIrOrH^rOinoOH
rtJ
» · · i—i rH CT\ CO
* · · rC o - - 03 CO LD LO ' -
* * > o m 03 00003000 -H --O^H
.* ? ? 3 LO O* H LO i—I H^HHrltNCO^^fOLOOOrl ,: a * * a * . H o — 1 · · \—I (—j
* 03 Tti H
LO O - - - LO O LO - LO
‘ * o m oi coooiooo^oi - - ro in ^ LO O' H LO 03 H0‘NHrtHO3rHO'L0r0O'CDin • <Ö jl : : : -h ό ’ · -y ·φ ro iti in σι ·*· « O O »»-»HOlr'-in II; "X rn o in (N ooo<NOOot^t>--.oom~
' ® M μ UJOHtntN H£TlHHHtNH00[-r0l>00(N
tn <ö ' H - - n) h m ω Λ» E n) tn ni -H ft* -H tn 4J ff ; ! 4-> 4J J-> tn ;r .. 4J fi -u i> '—•Di tn jj tn
(CttldJ' tn ,¾ -U^g-U
,* M-l β 4J I" m * UI i Dl , HU) -H M n'-rH_ λ;<*> ~ -¾
β tn β i; -H 4J - -HO
tnttJnJOd) ' ' ffi 4J co ' · 3 to ftilH J? -y m „ o" O ° H 2 > tn ft tn H ^ <ö te ω ™ ^ (ti <υ β
,'·· οη (ti (ti (ti -H (ti _ [ti β -ytntHStUdP-U
• : tu s s*; > > c^o s i t i -u 3
o ft *-· J4 3ft0itnmm-HtnH
,y & -h β ft* a -¾ =0 =0 =0 tn β β ... Μ β # K m h βώΡΗΟβββΐΰΟΟ)^ * ; 3 -h 7 1 Di -h tti i-t ' β β β a λ: rH 1 . H E U rn.nl E U ' I I ο «Λ Ι(β =IÖ Ο) tn (β ο , μ « « w m ns (β ιβ ο. - ' ω td te =πί .Λ (Β -h m .... (g Ο ft Β υ ftZ Ζ έ; 4JHUfta.iiJb|3|3W>>ii! ‘ ' Ε-1 [=^^==^^= ==^^==^^^=^==J.
12 115470
Kun kelatointiainetta ei käytetty ollenkaan tai kun kelatoin-ti oli suoritettu pelkästään Na-sitraatilla tai alhaisemmalla DTPA:n annostuksella (1,0 kg/ts) massan viskositeetti valkaisun jälkeen oli alhainen. Samoin peroksidin kulutus oli 5 suuri.
Vertailukokeessa massa kelatoitiin DTPAilla (2,0 kg/ts).
Tähän kokeeseen verrattavia valkaisutuloksia saavutettiin DTPA:lla ja Na-sitraatilla suoritetun kelatoinnin jälkeen, 10 vaikka DTPA:n annostus oli pienennetty tasolle 0,5 kg/ts. Samoin erinomaisia valkaisutuloksia saatiin valkaistaessa massoja, joille kelatointi oli suoritettu Na-glukonaattia käyttäen. Kun massat oli kelatoitu em. kelatointlaineiden seoksilla, massojen viskositeetit säilyivät valkaisun jälkeen pa-15 rempina kuin vertailukokeessa. Useissa kokeissa myös vetyperoksidin kulutus valkaisussa oli alhaisempi kuin vertailu-kokeessa .
• · * * • * « * ' * * »
Claims (13)
1. Menetelmä kemiallisen selluloosamateriaalin valkaisemi-seksi tai delignifioimiseksi happikemikaalilla, jossa mene- 5 telmässä selluloosamateriaalia käsitellään kelatointiaineella massassa olevien raskasmetallien haitallisten vaikutuksien poistamiseksi tunnettu siitä, että selluloosamateriaalin kelatointi suoritetaan typpeä sisältävän kelatointiai-neen ja maitohapon, sitruunahapon, viinihapon tai glukoniha-10 pon seoksella.
2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että typpeä sisältävä kelatointiaine on etyleenidiamiini-N,N'-dimeripihkahappo, sen alkali- tai maa-alkalimetal- 15 lisuola, 2,2'-iminodimeripihkahappo, sen alkali- tai maa-al-kalimetallisuola, etyleenidiaminitetraetikkahappo, sen alkali- tai maa-alkalimetallisuola, tai dietyleenitri-amiinipentaetikkahappo, sen alkali- tai maa-alkalimetallisuola . 20
: 3. Vaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että happikemikaalivalkaisu tai delignifiointi käsit- ; ’·· tää peretikkahappovalkaisun, perhapposeosvalkaisun, valkaisun peroksideilla sinänsä tai seoksina joko yksinään tai seoksena 25 perhappojen kanssa siirtymämetallikatalysoidun vetyperoksidi-; valkaisun happamalla pH-alueella, alkalisen peroksidivalkai- sun ja kaikkien näiden yhdistelmät sekä happidelignifioinnin, : peroksidilla vahvistetun happialkalivaiheen ja paineelliset . ·. peroksidivaiheet sekä näihin liitettyinä mahdolliset käsitte- ;t 30 lyt entsyymeillä, otsonilla tai klooridioksidilla. I
· *'··* 4. Jonkin edellisen vaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että kelatointikäsittely suoritetaan joko ennen ja/tai happikemikaalivalkaisun tai -delignifioin- 35 nin yhteydessä. 14 115470
5. Vaatimuksen 1 tai 3-4 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että ennen valkaisua tai delignifiointia tapahtuva ke-latointiesikäsittely suoritetaan pH:ssa 4-8, edullisesti 5,0-7,5 ja edullisimmin 6,5-7,5. 5
6. Vaatimuksen 1 tai 3-4 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että happikernikaalivaikaisu- tai delignifiointi suoritetaan pH:ssa 4-8, edullisesti 4-6 ja edullisimmin 4-5.
7. Vaatimuksen 1 tai 4-5 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että ennen valkaisua tai delignifiointia tapahtuva ke-latointi tehdään yhden tai useamman kerran.
8. Vaatimuksen 1,3-4 tai 6 mukainen menetelmä 15 tunnettu siitä, että happikemikaalivalkaisu tai -delignifiointi tehdään yhden tai useamman kerran.
9. Vaatimuksen 1,3-4, 6 tai 8 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että selluloosamassan happikemikaali- 20 valkaisu tai -delignifiointi tehdään samanaikaisesti peroksi-' dilla ja perhapolla.
; *·· 10. Vaatimuksen 1,3-4, 6 tai 8-9 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että selluloosamassan peroksidikäsit-! : 25 tely tehdään vetyperoksidilla, vetyperoksidin ja happikaasun ; ·': seoksella, orgaanisilla per- tai perhydroyhdisteillä.
11. Vaatimuksen 1,3-4, 6 tai 8-9 mukainen menetelmä * · ,*·, tunnettu siitä, että selluloosamassan perhappokäsit- : I 30 tely tehdään peretikka-, permuurahais-, perpropioni- tai ca- » r · ‘' ronhapolla tai siirtymämetalleilla aktivoidulla peretikka-, T * · f I ' .* permuurahais-, perpropioni- tai caronhapolla tai näiden yh- distelmällä. I < » » 15 115470
12. Jonkin edellisen vaatimuksen 1-11 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että kelatointiainetta käytetään 0,1-5 kg/tonnia kuivaa selluloosamateriaalia.
13. Jonkin edellisen vaatimuksen 1-12 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että maito-, sitruuna-, viini- tai glukonihapolla korvataan 20-75 % typpeä sisältävästä kela-tointiaineesta. * * t i » · * * * · et* ♦ · » > * · i » > t · t * t * · « * > * ' * > I t * · * » I i I * » * » > I > • t i t · * ' · I » • · * I t » » » > » > ( > I 115470 16
Priority Applications (3)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI960755A FI115470B (fi) | 1996-02-19 | 1996-02-19 | Menetelmä kemiallisen selluloosamateriaalin käsittelemiseksi |
| PCT/FI1997/000105 WO1997030207A1 (en) | 1996-02-19 | 1997-02-19 | Process for bleaching of chemical pulp |
| AU17972/97A AU1797297A (en) | 1996-02-19 | 1997-02-19 | Process for bleaching of chemical pulp |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI960755 | 1996-02-19 | ||
| FI960755A FI115470B (fi) | 1996-02-19 | 1996-02-19 | Menetelmä kemiallisen selluloosamateriaalin käsittelemiseksi |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI960755A0 FI960755A0 (fi) | 1996-02-19 |
| FI960755A FI960755A (fi) | 1997-08-20 |
| FI115470B true FI115470B (fi) | 2005-05-13 |
Family
ID=8545484
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI960755A FI115470B (fi) | 1996-02-19 | 1996-02-19 | Menetelmä kemiallisen selluloosamateriaalin käsittelemiseksi |
Country Status (3)
| Country | Link |
|---|---|
| AU (1) | AU1797297A (fi) |
| FI (1) | FI115470B (fi) |
| WO (1) | WO1997030207A1 (fi) |
Families Citing this family (5)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FI106258B (fi) | 1998-03-09 | 2000-12-29 | Kemira Chemicals Oy | Menetelmiä N-bis-[2-(1,2-dikarboksi-etoksi)-etyyli]amiinijohdannaisen valmistamiseksi sekä menetelmien tuotteet ja niiden käytöt |
| GB0721587D0 (en) * | 2007-11-02 | 2007-12-12 | Innospec Ltd | Process for bleaching pulp |
| BR112012020292A2 (pt) * | 2010-02-12 | 2016-05-03 | Dequest Ag | método para branqueamento de polpa |
| US20140202646A1 (en) * | 2013-01-23 | 2014-07-24 | Buckman Laboratories International, Inc. | Bleach Stabilizer Compositions And Methods |
| FI127900B (fi) * | 2014-05-27 | 2019-05-15 | Upm Kymmene Corp | Menetelmä fosforikuormituksen vähentämiseksi massantuotantoprosessin jätevedestä |
Family Cites Families (5)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE3338260C1 (de) * | 1983-10-21 | 1985-07-25 | Benckiser-Knapsack Gmbh, 6802 Ladenburg | Verfahren und Mittel zum Bleichen von Holzschliff |
| SE8700569D0 (sv) * | 1987-02-12 | 1987-02-12 | Josef Kubat | An improved peroxide bleaching method |
| DE3820160C2 (de) * | 1987-06-26 | 1998-10-08 | Clariant Finance Bvi Ltd | Konzentriertes Präparat und dessen Verwendung als Stabilisator für alkalische peroxydhaltige Flotten |
| GB9216408D0 (en) * | 1992-08-01 | 1992-09-16 | Procter & Gamble | Stabilized bleaching compositions |
| DE19528843A1 (de) * | 1995-08-04 | 1997-02-06 | Cht R Beitlich Gmbh | Verfahren zur Stabilisierung von alkalischen peroxidenthaltenden Bleichflotten für die Bleiche von Zellstoffen und anderen Faserstoffen |
-
1996
- 1996-02-19 FI FI960755A patent/FI115470B/fi not_active IP Right Cessation
-
1997
- 1997-02-19 WO PCT/FI1997/000105 patent/WO1997030207A1/en active Application Filing
- 1997-02-19 AU AU17972/97A patent/AU1797297A/en not_active Abandoned
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI960755A0 (fi) | 1996-02-19 |
| FI960755A (fi) | 1997-08-20 |
| AU1797297A (en) | 1997-09-02 |
| WO1997030207A1 (en) | 1997-08-21 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI115469B (fi) | Menetelmä kemiallisen selluloosamateriaalin käsittelemiseksi | |
| FI107546B (fi) | Menetelmä valkaistaessa lignoselluloosapitoista massaa | |
| FI112255B (fi) | Menetelmä lignoselluloosapitoisen massan valkaisemiseksi | |
| US5552018A (en) | A process for delignifying pulp with organic peroxyacid in the presence of phosphonic acids and their salts | |
| FI98841C (fi) | Menetelmä kemiallisen massan delignifioimiseksi | |
| FI111964B (fi) | Menetelmä lignoselluloosapitoisen massan valkaisemiseksi | |
| FI102301B (fi) | Menetelmä selluloosamassojen käsittelemiseksi | |
| CA2251664A1 (en) | Method for bleaching of lignocellulosic fibers | |
| AU654623B2 (en) | Process for bleaching a chemical paper pulp | |
| CZ282692B6 (cs) | Způsob delignifikace buničiny obsahující lignocelulozu | |
| FI104572B (fi) | Menetelmä kemiallisen massan valkaisemiseksi | |
| CA2562026A1 (en) | Methods to enhance brightness of pulp and optimize use of bleaching chemicals | |
| CN105672018B (zh) | 漂白纸浆的制造方法 | |
| FI115642B (fi) | Korkeasaantomassojen valkaisumenetelmä | |
| FI115470B (fi) | Menetelmä kemiallisen selluloosamateriaalin käsittelemiseksi | |
| NZ259440A (en) | Chlorine-free peroxide bleaching of pulp at elevated temperature and pressure, the bleaching vessel meeting particular requirements of surface area exposed and cross-sectional area | |
| US6123809A (en) | Method for bleaching paper pulp | |
| CA2310038C (en) | Bleaching of chemical pulp and treatment with a chelating agent | |
| WO1995035406A1 (en) | Delignification of chemical pulp with peroxide in the presence of a transition metal | |
| FI117392B (fi) | Monivaiheinen valkaisumenetelmä kemiallisen selluloosamassan valkaisemiseksi | |
| Lapierre et al. | The effects of the order of chemical addition on the peroxide bleaching of an oxygen-delignified softwood kraft pulp | |
| AU660326B2 (en) | Process for improving the selectivity of the delignification of a chemical paper pulp | |
| CZ285246B6 (cs) | Způsob bělení buničiny obsahující lignocelulozu | |
| FI115641B (fi) | Korkeasaantomassojen valkaisumenetelmä | |
| CA2310278A1 (en) | Improvements to the bleaching process for chemical pulp and intermediate pulp dispersions |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Ref document number: 115470 Country of ref document: FI |
|
| MM | Patent lapsed |