FI114705B - Kinolonijohdannainen virtsainkontinenssin hoitoon - Google Patents

Description

114705

Kinolonijohdannainen virtsainkontinenssin hoitoon Tämä keksintö koskee uutta yhdistettä, joka on käyttökelpoinen hoidettaessa rakon epästabiliteettia ni-5 säkkäissä, kuten ihmisessä. Tarkemmin tämä keksintö koskee (S)-(- )-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluorimetyyli-4,6,7,8-tetrahydro-5(lH)-kinolonia (yhdiste), yhdisteen käyttöä nisäkkäiden (ihminen mukaan lukien) virtsainkontinenssin hoidossa, menetelmää yhdisteen valmistamiseksi ja yhdis-10 tettä sisältäviä lääkekoostumuksia.

Olemassa olevat virtsainkontinenssiin käytettävät hoidot ovat yleisesti huonoja ja ne pohjautuvat lääkeaineisiin, jotka alunperin on kehitetty muihin indikaatioihin. Eräs tällaisten lääkeaineiden ryhmä käsittää kalsium-15 kanavan salpaajat, kuten nifedipiinin, jotka alunperin kehitettiin sydänverisuonilääkkeiksi ja joita ensisijaisesti käytetään tässä tarkoituksessa.

Nifedipiini kuuluu rakenteellisesti yhdisteluok-kaan, jotka yhdisteet tunnetaan dihydropyridiineinä. Tätä 20 rakenneluokkaa on tutkittu laajasti, ja kalsiumsalpausvai-kutukselle vaadittavat rakenneominaisuudet ovat nyt melko ,·; hyvin tunnettuja. Siten, kuten lääketieteellisen kemian ' , oppikirjassa, Comprehensive Medicinal Chemistry, volyymi .,, 3, toim. John C. Emmett ja julkaissut Pergamon Press, '·· 25 1990, kappaleessa 14.1 kuvataan, yhdisteissä on 1,4-dihy- ··'· dropyridiinirengas, jossa on optimaalisesti aryyliryhmä 4- : ‘ asemassa ja esteriryhmät 3- ja 5-asemissa. Esteriryhmien poistaminen tai niiden korvaaminen asetyyli- tai syaani-ryhmillä johtaa vaikutuksen vähenemiseen. Tavallisesti 30 yhdisteissä on metyyliryhmät 2- ja 6-asemissa.

: Grinshteins et ai., Khim. Geterotsikl. Soedin. (6), 1118 - 20, 1967, tuovat esille yhdisteet 3-syaani-4-fenyy-li-2,7,7-trimetyyli-4,6,7,8-tetrahydro-5(lH)-kinoloni ja 3-etanoyyli-4-fenyyli-2,7,7-trimetyyli-4,6,7,8-tetrahydro-; ’ : 35 5(1H)-kinoloni. Vitolinya et ai., Khim.-Farm. Zh., 15(1), 2 114705 39 - 42, 1981, tuovat esille tutkimuksen, jossa useiden 4,6,7,8-tetrahydro-5(lH)-kinolonien, joissa on esteri- tai syaaniryhmä 3-asemassa, vaikutusta sydänverisuonijärjes-telmään ja suolen sileään lihakseen on tutkittu. 3-syaani-5 4-fenyyli-2,7,7-trimetyyli-4,6,7,8-tetrahydro-5(1H)-kino-ionin raportoidaan omaavan verenpainetta alentavia ominaisuuksia ja sen sanotaan pystyvän salpaamaan sekä asetyyli-koliinin että bariumkloridin kouristusvaikutuksen suolen sileässä lihaksessa.

10 Julkaisussa DE 2 003 148 tuodaan esille 1,4-dihyd- ropyridiinijohdannaisia, kuten tiettyjä 4,6,7,8-tetrahyd-ro-5(lH)-kinoloneja, joissa on esteri- tai ketoryhmä 3-asemassa ja joilla sanotaan olevan laaja farmakologinen vaikutuskirjo. Yhdisteiden päävaikutuksiksi mainitaan voi-15 makkaat lihaksen kouristusta estävät vaikutukset, jotka tulevat esiin maha-suolikanavan, urogenitaalikanavan ja hengitysteiden sileässä lihaksistossa. Muiden päävaikutusten ilmoitetaan kohdistuvan sydämeen ("sydäntä lievittävä" vaikutus) ja yhdisteiden sanotaan alentavan verenpainetta 20 normaaliverenpaineisissa ja hypertonisissa eläimissä, joten niitä voidaan käyttää verenpainelääkkeinä.

Tiedetään, että rakkokudos on ärsykkeelle altista ‘ . kudosta ja että virtsainkontinenssi voi johtua kontrolloi- ... mattomista tai epästabiileista rakon supistumisista. On 25 löydetty yhdiste, joka yllättäen pystyy relaksoimaan rakon sileää lihasta ja estämään tai lievittämään näin kontrol-’ loimattomia tai epästabiileja rakon supistumisia. Siten v * yhdiste voi olla käyttökelpoinen hoidettaessa pakkoinkon- tinenssia, joka käsittää esimerkiksi detrusorlihaksen epä-:* 30 stabiiliuden, joka voi johtua virtsarakontulehduksesta, : virtsajohtimentulehduksesta, kasvaimista, kivistä, diver- tikuleista tai ulosvirtauksen tukkeumasta; ja rakkolihak-sen yliaktiivisuuden, joka voi olla seurauksena halvauksesta, dementiasta, parkinsonismista, suprasakraalisesta 3 114705 selkäydinvauriosta tai suprasakraalisesta selkäydinsairau-desta.

On myös yllättäen todettu, että yhdiste on kalium-kanavan avaaja. Tiedetään, että kaliumkanavia avaamalla 5 kaliumkanavia avaavat yhdisteet voivat toimia siten, että sileä lihas relaksoituu. Haluamatta sitoutua teoriaan, uskotaan, että yhdiste toimii siten, että se avaa kalium-kanavia rakon soluissa ja siten relaksoi rakon sileää lihaskudosta, ja näin estää tai lievittää kontrolloimattomia 10 rakon supistuksia, jotka voivat aiheuttaa virtsainkonti-nenssia. Nurse, D.A., Restorick, J.M. ja Mundy, A.R., British Journal of Urology (1991), 68, 27 - 31, tuovat esille, että kromakaliimi, joka on hyvin tunnettu kalium-kanavan avaaja, on todettu tehokkaaksi alustavassa kliini-15 sessä tutkimuksessa, jossa hoidettiin virtsainkontinens-sia.

Siten keksinnön avulla saadaan yhdiste (S)-(-)-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluorimetyyli-4, 6,7,8-tetrahydro-5(lH)-kinoloni ja sen farmaseuttisesti hyväksyttäviä suo-20 loja.

Tulee ymmärtää, että yhdisteellä voi esiintyä polymorfiaa ja että se voi muodostaa solvaatteja. Tulee ymmär-' tää, että esillä oleva keksintö käsittää kaikki polymor- • I * > fiamuodot, tai solvaatit tai niiden seokset, jotka ovat 25 käyttökelpoisia rakon sileän lihaksen relaksointiin, ja tunnetaan hyvin, kuinka määritetään yhdisteen kyky relak-soida rakon sileää lihasta tässä edempänä kuvattuja perus-v '· testejä käyttäen. Yhdisteen stereokemia todettiin aluksi (-)-muotoiseksi, ja absoluuttinen stereokemia on sittemmin 30 todettu (S)-muotoiseksi. Siten voi olla edullista käyttää yhdistettä muodossa, jonka on karakterisoitu sisältävän esimerkiksi vähintään 95, 98 tai 99 % enantiomeerisen yli-• ·>‘ määrän (ee) (S)-(-)-muotoa.

’ ‘ Yhdiste voidaan valmistaa menetelmillä, jotka kä- '·,· 35 sittävät kemiassa tunnettuja menetelmiä rakenteellisesti 4 114705 samankaltaisten yhdisteiden valmistamiseksi. Tällaisia menetelmiä(s)-(-)-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluorimetyyli- 4,6,7,8-tetrahydro-5( lH)-kinolonin valmistamiseksi saadaan keksinnön lisänäkökohtina ja niitä valaistaan seuraavilla 5 menetelmillä. Tällainen menetelmä voidaan suorittaa tavallisesti dekarboksyloimalla vastaava (S)-(-)-muotoinen kar-boksyylihappo, jonka kaava on II.

Dekarboksylaatioreaktio voidaan tarkoituksenmukaisesti suorittaa kohotetussa lämpötilassa, esimerkiksi 50 -10 250 °C:ssa, edullisesti 190 - 220 °C:ssa ilman happokata- lyyttiä, erityisesti 130 - 185 °C:ssa (esimerkiksi käyttäen kuumennusmanttelia), ja edullisesti 90 - 120 °C:ssa happokatalyytin kanssa. Hapolla katalysoimaton dekarboksylaatioreaktio voidaan suorittaa pelkkänä sulatteena tai 15 tehottomassa liuottimessa, jonka kiehumispiste on sopiva, kuten difenyylieetterissä tai N-metyylipyrrolidin-2-onis-sa. Edullinen liuotin on N-metyylipyrrolidin-2-oni. Sopivia liuottimia happokatalysoituun dekarboksylaatioon ovat alkoholit, esimerkiksi metanoli ja etanoli; dimetyylisul-20 foksidi; aromaattiset hiilivedyt, kuten tolueeni; eetterit, kuten 1,2-dimetoksietaani tai diglyymi; ja N-metyyli-pyrrolidin-2-oni. Väkevää rikkihappoa, fosforihappoa, • · * ’ , kloorivetyhappoa, bromivetyhappoa, jodivetyhappoa, vahvoja « · · * orgaanisia happoja, kuten trifluorietikkahappoa, orgaanis-’···' 25 ta sulfonihappoa, kuten metaanisulfonihapapoa tai p-tolu- eenisulfonihappoa voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää happokatalyyttinä. Reaktio voidaan tarkoituksenmukaisesti V * suorittaa puhtaana lämpötilassa, joka on aineen sulamis piste tai sen yläpuolella.

;· 30 (S)-(-)-muotoinen karboksyylihappo, jonka kaava on II, valmistetaan tarkoituksenmukaisesti hajottamalla vas-taava raseeminen karboksyylihappo, jonka kaava on II. Tar-*·*’ koituksenmukainen menetelmä kaavan II mukaisen yhdisteen ‘ * hajottamiseksi on muodostaa hapon hajotettu suola, esimer- 35 kiksi käyttäen S-(-)-a-metyylibentsyyliamiinia. Suola muo- » · » >1)11 * · 5 114705 dostetaan takaisin ja tehdään sitten happamaksi, jolloin hajotettu kaavan II mukainen karboksyylihappo vapautuu. Uudelleenkiteytykset suoritetaan edullisesti lämpötilassa, joka on 75 °C tai alhaisempi, ja edullisesti sekoittamat-5 ta.

Vaihtoehtoisesti käsittelemätön kaavan I mukainen raseeminen yhdiste voidaan hajottaa käyttäen kiraalista kolonnia, jolloin saadaan yhdiste, jonka kaava on I.

Mikäli menetelmiin tarvittavia aineita ei ole kau-10 pallisesti saatavissa, kuten aineita, jotka on kuvattu edempänä, ne voidaan valmistaa menetelmillä, jotka on valittu orgaanisen kemian perustekniikoista, jotka ovat vastaavia kuin tunnettujen, rakenteellisesti samanalaisten yhdisteiden valmistamiseen käytetyt menetelmät, tai tek-15 nilkoista, jotka ovat samanlaisia kuin edellä kuvattu me netelmä tai menetelmät, jotka on kuvattu esimerkeissä.

Kaavan II mukainen välituote voidaan valmistaa reaktionkulkukaaviossa I kuvatulla tavalla saattamalla reagoimaan asetetikkahappoesteri, jonka kaava on III, tai 20 sen hemiasetaalit, jossa ORa on alkoholitähde, ja joka muodostaa esterin, joka voidaan lohkaista lauhkeissa emäksisissä olosuhteissa, kuten esimerkiksi 2-syaanietoksies-' , teri 3-syaanibentsaldehydin ja 1,3-sykloheksaanidionin kanssa, jolloin saadaan alkoholi, jonka kaava on IVa. De-*· 25 hydratoimalla alkoholi saadaan esteri, jonka kaava on IV, .... josta voidaan muodostaa saippua, jolloin saadaan happoa, v : jonka kaava on II.

: ; Välituote, jonka kaava on II, voidaan vaihtoehtoi sesti valmistaa reaktionkulkukaaviossa II kuvatulla taval-30 la saattamalla reagoimaan asetetikkahappoesteri, jonka .· kaava on III, tai sen hemiasetaalit, jossa ORa on alkoho litähde, ja joka muodostaa esterin, joka voidaan helposti '··* lohkaista hapolla, kuten esimerkiksi isobornyyliesteri 3- ‘ * syaanibentsaldehydin ja 1,3-sykloheksaandionin kanssa, ; 35 jolloin saadaan alkoholi, jonka kaava on IVa.

» I

6 114705

Kaavan iva mukaisen yhdisteen happokatalysoidusta dehydraatiosta ja hydrolyysistä, esimerkiksi esimerkeissä kuvatuissa olosuhteissa saadaan yhdiste, jonka kaava on II. Valmistettaessa yhdistettä, jonka kaava on IV yhdis-5 teestä, jonka kaava on IVa, happokatalyytti voi olla mikä tahansa tässä edellä mainituista katalyyteistä ja edullisesti se on p-tolueenisulfonihappo. Valmistettaessa yhdistettä, jonka kaava on II, yhdisteestä, jonka kaava on IVa, happokatalyytti on edullisesti p-tolueenisulfonihap-10 po. Reaktio suoritetaan edullisesti tehottoman liuottimen, kuten tolueenin tai etikkahapon läsnä ollessa. Dekarboksy-loitumisen estämiseksi liuotin on edullisesti vedetöntä, esimerkiksi j ääetikkahappoa.

Dekarboksyloitumisen minimoimiseksi edelleen reak-15 tion lämpötila tulisi pitää korkeintaa 104 °C:ssa, edullisesti 100 - 104 °C:ssa, erityisesti 102 - 104 °C:ssa.

Isobornyyliesteri voidaan valmistaa suorittamalla esterinvaihdosreaktio isobornyylille ja etyyli-4,4,4-tri-fluoriasetasetaatille, ja 2-syaanietyyli-4,4,4-trifluori-20 asetasetaatin 2-syaanietyylihemiasetaatti suorittamalla esterinvaihdosreaktio 3-hydroksipropionitriilille ja etyy- .. li-4,4,4-trifluoriasetasetaatille.

I I I

* , Menetelmät kaavan I mukaisen yhdisteen ja sen väli- « 1 « 1 ' tuotteiden valmistamiseksi käsittävät edelleen keksinnön ‘ 25 avulla saatavia näkökohtia.

... Farmaseuttisesti hyväksyttäviä suoloja voidaan saa- : da käyttäen farmasiassa hyvin tunnettuja menetelmiä, esi- . merkiksi saattamalla yhdiste reagoimaan sopivan hapon tai emäksen kanssa, josta saadaan fysiologisesti hyväksyttävä * 30 vastaioni.

Käytettäessä virtsainkontinenssin hoitoon yhdiste annostellaan tavallisesti sopivana lääkekoostumuksena, t joka käsittää yhdisteen yhdessä farmaseuttisesti hyväksyttävän laimentimen tai kantaja-aineen kanssa, ja koostumus : »

» > I

< I

7 114705 on sovitettu nimenomaiseen valittuun antotapaan sopivaksi. Tällaiset koostumukset kuuluvat osana keksintöön.

Toisen näkökohdan mukaan esillä olevan keksinnön avulla saadaan siten lääkekoostumus, joka käsittää edellä 5 määritellyn yhdisteen tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävän suolan sekä farmaseuttisesti hyväksyttävää laimenninta tai kantaja-ainetta.

Koostumukset voidaan saada käyttäen tunnettuja menetelmiä ja apuaineita ja sideaineita, ja ne voivat olla 10 monessa eri lääkemuodossa. Esimerkiksi ne voivat olla tabletteja, kapseleita, liuoksia tai suspensioita, jotka annostellaan suun kautta; ne voivat olla peräpuikkoja, jotka annostellaan peräsuoleen; steriilejä liuoksia tai suspensioita, jotka annostellaan suonensisäisesti, rakonsisäi-15 sesti, ihon alle tai lihakseen annettavana injektiona tai infuusiona; tai lääkelaastareita, joista lääke annostellaan ihon kautta.

Keksinnön avulla saadaan edelleen menetelmä virt- sainkontinenssin hoitamiseksi, jossa menetelmässä annetaan 20 nisäkkäälle, joka on tällaisen hoidon tarpeessa, tehokas määrä yhdistetä tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävää . suolaa.

• ·

Hoito yhdistettä käyttäen voi olla parantavaa tai

* I

... hoidollista, kuten yhdisteen annostelu virtsainkontinens- • # "! 25 sin puhjettua tai kehityttyä potilaassa. Hoito voi olla ; myös ennalta ehkäisevää tai ennakoivaa, annosteltaessa yhdistettä olettaen, että virtsainkontinenssi voi kehit-. * tyä, kuten potilaalla, joka on kärsinyt virtsainkontinens- sista aikaisemmin.

" 30 Lisänäkökohdan mukaisesti keksintö käsittää yhdis- : teen käytön valmistettaessa lääkettä virtsainkontinenssin hoitoon.

»

Koska yhdiste toimii kaliumkanavia avaamalla, se , ’ voi olla käyttökelpoinen myös terapeuttisena aineena hoi- : 35 dettaessa muita tiloja tai sairauksia, jossa kaliumkanavia < · I » · » 8 114705 avaavan aineen toiminta on toivottavaa tai sen tiedetään lievittävän tilaa. Tällaisia tiloja tai sairauksia ovat verenpainetauti, astma, ääreisverenkiertosairaus, sydämen oikeanpuolinen vajaatoiminta, verentungoksesta johtuva 5 sydämen vajaatoiminta, sydänkipu, iskeeminen sydänsairaus, aivoverisuonisairaus, glaukooma, munuaiskoliikki häiriöt, joihin liittyvät munuaiskivet, ärtynyt paksusuolensyndroo-ma, miesten kaljuuntuminen, ennenaikainen synnytys ja ruoansulatuskanavan haavaumat.

10 Annosteltava annos yhdistettä vaihtelee hyvin tun nettujen pääsääntöjen mukaisesti ja siinä otetaan huomioon annostelutapa, inkontinenssitilan vakavuus sekä potilaan koko ja ikä. Yleisesti yhdiste annostellaan lämminveriselle eläimelle (kuten ihmisille) siten, että saadaan 15 tehokas annos, tavallisesti päivittäinen annos, joka on yli 0,005, esimerkiksi noin 0,01 - 10 mg/kg ruumiinpainoa kohden. Edullisesti yhdiste annostellaan suun kautta näissä annosrajoissa.

Asiantuntijalle on selvää, että yhdiste voidaan 20 antaan samanaikaisesti muiden terapeuttisten tai ennalta ehkäisevien aineiden ja/tai lääkkeiden kanssa, jotka eivät . ole yhteensopimattomia keskenään.

Yhdisteen vaikutukset sileää lihasta relaksoivana . ^ aineena, joka on käyttökelpoinen aine virtsainkontinenssin • · 25 hoidossa, koska se avaa kaliumkanavia ja hyperpolarisoi * · ’ ; kalvopotentiaalia rakon sileässä detrusorlihaksessa, voi-

t I

daan osoittaa käyttäen sopivasti suunniteltuja in vitro -kokeita, kuten seuraavaksi kuvattua koetta. Yhdisteen IC50-arvo on 4,2 mikromoolia kokeessa. "IC50-arvo" on hyvin 30 tunnettu termi ja se tarkoittaa koeyhdisteen konsentraati-: ota, joka vähentää 50 % rakkokudoksen supistumista in vitro seuraavassa kuvatussa kokeessa.

Albiinoja Hartley-urosmarsuja (450 - 500 g) lope- » . tetaan tukehduttamalla hiilidioksidilla ja veri poistetaan i 35 niistä nopeasti. Alempi vatsaontelo avataan ja virtsarakko * » » » » 9 114705 eristetään. Rakko puhdistetaan ympäröivästä side- ja rasvakudoksesta, ja virtsajohtimen aukkojen yläpuolella oleva osa poistetaan ja pestään Krebs-Henseleitin puskuriliuoksessa, jonka koostumus on seuraava (mM:na): NaCl 118,0, 5 KC1 4,7, MgS04 1,2, KH2P04 1,2, CaCl2 2,5, NaHC03 2 5,0 ja d-glukoosi 11,1. Liuos lämmitetään 37 °C:seen ja siihen johdetaan 95 % 02:ta ja 5 % C02:ta. Annettaessa kaasujen kuplia liuokseen voimakkaasti, liuoksen pH:n tulisi olla lähellä 7,4:ää.

10 Pestyn rakon kupuosa leikataan irti ja heitetään pois; jäljellä oleva osa rakkoa laitetaan harsokankaalle petrimaljaan, jossa on puskuriliuosta. Avoimeen rakkoon tehdään keskivatsanpuoleinen, pitkittäinen leikkaus saksilla. Kupuosasta ja alareunalta leikatut leikkeet heite-15 tään pois. Jäljellä oleva detrusorlihaksen keskikappale leikataan kahteen vaakasuoraan leikkeeseen, joiden leveys on 2,0 mm. Nämä kaksi leikettä leikataan edelleen kahtia selänpuoleisen keskikappaleen kohdalta, jolloin saadaan neljä samankokoista leikettä. Kukin leike sisältää näin 20 sekä rakon selänpuoleisia että vatsanpuoleisia osia.

Kunkin yksittäisen leikkeen päät sidotaan lasisau- vaan ja paineensiirtoanturiin (Grass malli FR03) siten, ’ . että toinen pää sidotaan lasisauvaan, toinen anturiin, ... käyttäen 4-0 mustaa punottua silkkiommelta.

• » '·· 25 Anturit kytketään polygrafiin (Grass malli 7E), » > · joka on kalibroitu 5 mM/cm:ssä ja kalibroinnin lineaari-'·'.* suus tarkastettu 5 ja 0,5 gramman painoilla. Polygrafista • saadut analogiset sähköiset lähtösignaalit digitalisoidaan

Modular Instrument Micro 5000 -signaalinkäsittelyjärjes-:* 30 telmällä, käyttäen Biowindows -tiedonhankintaohjelmaa, : joka toimii Microsoft OS/2 -käyttöjärjestelmällä, IBM-yh- teensopivassa tietokoneessa.

', Lasisauvassa olevat detrusorleikkeet laitetaan 20 ml:n kudoshauteeseen ja niiden annetaan tasapainottua ; : 35 aloitusjännityksessä, jonka suuruus on 2 grammaa. Seuraa- 10 1 1 4705 van 45 - 60 minuutin mittaisen tasapainottumisjakson aikana kudosta pestään tuoreella puskuriliuoksella 15 min välein, ja jännitys säädetään tarvittaessa arvoon 2 grammaa ennen pesua. Tasapainottumisjakson jälkeen lisätään aloi-5 tusannos, 15 mM KCl:a (kokonaiskonsentraatio hauteessa). Kudosta pestään 10 min kuluttua ja se pestään kahdesti vielä 15 min välein, säätäen jännitys 2 grammaan ennen kutakin pesua.

Kun kudos relaksoituu vakaaseen tilaan lopullisen 10 pesun jälkeen, lisätään jälleen 15 mM KCl:a. Kun kudoksen myogeeninen aktiivisuus saavuttaa vakaan tilan, perustason tiedot saadaan Biowindows -tiedonhankintajärjestelmän kautta laskemalla keskiarvo 5 min:n myogeenisuustiedoille, jotka on saatu otettaessa näytteet 32 Hz:ssä. Kun perusta-15 so on saatu, koeyhdiste annostellaan kumulatiivisesti puo-lilogaritmisin lisäyksin. Kontaktiaika kullekin annokselle on 10 min, josta viimeiset 5 minuuttia ovat ajanjakso, jolta annos-vastetiedot kerätään. Mikäli 30 μΜ koeyhdis-tettä ei poista detrusorlihaksen mekaanista aktiivisuutta, 20 lisätään 30 μΜ kromakaliimia, tyvitumakkeen kaliumkanavan avaajaa, maksimivasteen saamiseksi. Yhdisteen vaikutus , ·. kullakin annoksella ilmoitetan prosentteina maksimiesto- ' ; vasteesta, ja se normalisoidaan edelleen suhteessa yhdis teen vehiikkelikontrollilla saatuun vastaavaan vasteeseen.

« * 25 Normalisoitua vastetta käytetään sitten johdettaessa IC50-··-; arvoa yhdisteen relaksoivalle vaikutukselle, käyttäen Mar- quardtin epälineaarista iteratiivista käyräänsovitustek-v · niikkaa standardille annos-vastefunktiolle.

Yhdisteen kykyä avata kaliumkanavia sileässä detru-:· 30 sorlihaksessa voidaan edelleen osoittaa toisella in vitro -kokeella. Tämä toinen in vitro -koe on samanlainen edellä kuvattu koe kudospreparaatin ja tiedonkeruujärjestelmän » · » · suhteen. Seuraavat poikkeamat tulee kuitenkin huomata.

Tässä toisessa kokeessa detrusorleikkeiden supistuminen 35 aloituksen aikana ja tasapainottumis jakson jälkeen saadaan • · 11 114705 aikaan 80 mMrlla KCl:a 15 mM:n sijaan (kokonaiskonsentraa-tio hauteessa). Pitkitetty jännitys kudoksessa on selvä tällaisen suuren KC1-ärsytyksen jälkeen, sillä jänniteher-kät kalsiumkanavat ovat avautuneet ja saavat aikaan kal-5 siumin sisäänvirtauksen soluihin ja toonisen jännityksen kehittymisen. Tämä jännitys katoaa täydellisesti 300 pM:lla papaveriinia, jota siten käytetään maksimivasteen saamiseksi tässä kokeessa.

Tyypilliset kalsiumkanavan salpaajat, kuten nifedi-10 piini, nimodipiini, isradipiini ja verapamiili voivat re-laksoida ja vähentää myogeenista aktiivisuutta marsun det-rusorleikkeissä kummassakin kokeessa niiden kalsiumkanavia salpaavan ominaisuutensa vuoksi. Kaikki edellä mainitut kalsiumkanavan salpaajat ovat kuitenkin voimakkaampia jäl-15 kimmäisessä kokeessa käytettäessä 80 mM KCl:a, kuin ensimmäisessä kokeessa, jossa käytettiin 15 mM KCl:a. Päinvastaisesta, kun tyvitumakkeen kaliumkanavia avaavalla aineella, kromakaliimilla, on tehokas relaksoiva vaikutus ensimmäisessä kokeessa, IC50-arvon ollessa 0,6 - 0,9 μΜ, 20 sillä saadaan merkityksetön relaksoiva vaikutus toisessa kokeessa konsentraatioina, jotka ovat niinkin suuria kuin 30 μΜ. Siten suurempi relaksoiva vaikutus ensimmäisessä t<>; kokeessa osoittaa, että yhdisteet toimivat kaliumkanavia • · avaavina aineina. Yhdisteen IC50-arvo on 41,1 μΜ toisessa '·; 25 kokeessa.

• * · • Yhdisteen kykyä toimia kaliumkanavia avaavana ai- neena rakkokudoksessa voidaan edelleen osoittaa perusko-v : keella, jossa mitataan koeyhdisteiden vaikutusta rubidium in (86Rb) tai kaliumin (42K) ulosvirtausnopeuteen kudokses-; * 30 ta.

Asiantuntijat ymmärtävät edelleen, että yhdisteen tehokkuus voidaan osoittaa standardeilla in vivo -kokeil-·', la. Seuraavaksi kuvataan tällaista peruskoetta, jota voi daan käyttää vahvistamaan, onko koeyhdiste vaikuttava, ja 35 lisäksi osoittamaan, onko koeyhdisteellä selektiivisyyttä

« M > I

12 114705 rakkoon ilman merkittäviä sydänverisuoniin kohdistuvia vaikutuksia, kun yhdiste annetaan suun kautta.

Wistar-urosrottia (400 - 500 g) nukutetaan antamalla vatsaonteloon 50 mg/kg Nembutalia. Kunkin rotan vatsan-5 puoleiselta alueelta sekä kaulasta ja niskasta ajetaan karvat ja iholle levitetään povidoni-jodia. Yhteisen pään-valtimon katetroimiseksi vasempaan päänvaltimoon tehdään pieni vatsanpuoleinen viilto. Esiin tuotu alue huuhdotaan 2 % lidokaiini-HCl-liuoksella verisuonen relaksoimiseksi.

10 Katetri, joka on täytetty 0,9 % suolaliuoksella, viedään noin 2,4 cm:n pituudelta valtimoon siten, että sen kärki on aortan kaaressa. Katetrin kauempana oleva pää tuodaan ulos niskasta, se täytetään hepariinilla (1 000 yksikköä/ ml) ja kuumasuljetaan. Rakon katetroimiseksi rakko paljas-15 tetaan tekemällä keskiviivaa pitkin viilto vatsaan. Troa-kaari laitetaan vatsalihaksen kautta noin 1 cm:n päähän viillon yläpäästä ja viedään sitten ihon alitse ja tuodaan ulos ihon läpi niskasta. Suolaliuoksella täytetty katetri viedään troakaarin läpi. Rakon kupuun tehdään pieni aukko 20 Accu-Temp-polttoraudan avulla. Katetri laitetaan rakkoon ja kiinnitetään 4-0 silkkilangalla. Katetria huuhdellaan suolaliuoksella ja se todetaan avoimeksi. Katetrin ulkopää it kuumasuljetaan virtsan karkaamisen estämiseksi. Vatsali hakset ja iho ommellaan. Kummatkin katetrit pujotetaan

• I

’; 25 ruostumattomasta teräksestä valmistetun ankkurinapin läpi ···; (Instech), joka ommellaan sitten ihonalaiseen lihakseen * * ulostulokohtaan. Iho ommellaan kiinni napin yläpuolelta, v : Eläinten annetaan toipua nukutuksesta.

24 - 48 tuntia leikkauksen jälkeen kukin rotta lai-30 tetaan metaboliahäkkiin ja kytketään ankkurinapista Ins-techin jousivaijeri- ja niveljärjestelmään katetrien rik-. koutumisen estämiseksi ja jotta eläimet voivat liikkua häkissä vapaasti. Päänvaltimokatetri kytketään Gould P23XL -paineanturiin verenpaineen mittaamista varten. Rakkoka-; 35 tetri kytketään pumppuun, jolla infusoidaan suolaliuosta, 13 114705 sekä paineanturiin PE50-putkien ja 4-teisen sulkuhanan avulla. Kuormituksen vastapaino ja keräysastia laitetaan häkin alle ulos tulevan virtsamäärän mittaamiseksi.

Rotat punnitaan, niille annetaan valeannos suun 5 kautta (annosteluneula laitetaan suuhun, mutta nestettä ei ruiskuteta), ja rakonsisäinen suolaliuosinfuusio (0,18 ml/min) aloitetaan ja sitä jatketaan koko kokeen ajan. Muutokset verenpaineessa, sydämen lyöntinopeudessa, rakonsisäisessä paineessa ja ulostulevan virtsan määrässä 10 tallennetaan joko Grass-polygrafilla tai Gould TA4000 -tallennusjärjestelmällä. Eläinten annetaan tasapainottua, kunnes virtsausmalli vakioituu (noin 45 - 90 min). Tässä vaiheessa kunkin koeparametrin perustaso tallennetaan ja rotille annetaan suun kautta ruiskulla sopiva annos yhdis-15 tettä (75 % PEG 400 - suolaliuosvehiikkelissä) konsentraa-tioina siten, että tilavuus on 1 ml/kg ruumiinpainoa kohden. Yhdisteiden vaikutuksia koeparametreihin seurataan viiden tunnin ajan annostelusta.

Koetulokset sekä supistusten väliselle ajanjaksolle 20 kuin myös sydämen lyöntinopeuksille ilmoitetaan keskiarvona ± SEM (keskiarvon keskivirhe) prosentuaaliselle muutok-. selle lähtötasosta, kunkin eläimen toimiessa omana kont- ' . rollinaan. MAP ilmoitetaan keskiarvona ± SEM mmHg muutok- ... selle lähtötasosta.

• · 25 Keksinnön mukainen yhdiste on vaikuttava edellä ** : kuvatuissa kokeissa, ja se on vaikuttava ja selektiivinen *> rakolle ilman merkittäviä sydänverisuoni vaikutuksia, kun v se annostellaan suun kautta, esimerkiksi annoksena 3 mg/kg edellä olevassa in vivo -seulonnassa.

30 Keksintöä valaistaan nyt seuraavin ei-rajoittavin esimerkein, joissa, ellei toisin ole mainittu: (i) lämpötilat annetaan Celsius-asteina (°C); työt ’ suoritettiin huoneen- tai ympäristön lämpötilassa, joka on 1 18-25 °C; 14 114705 (ii) orgaaniset liuokset kuivattiin vedettömällä magnesiumsulfaatilla; liuottimien haihduttaminen suoritettiin käyttäen pyöröhaihdutinta alennetussa paineessa (600 - 4 000 pascalia; 4,5 - 30 mmHg), hauteen lämpötilan 5 ollessa korkeintaan 60 °C; (iii) kromatografointi tarkoittaa tasapainokromato-grafiaa; käänteisfaasikromatografointi tarkoittaa tasapai-nokromatografointia oktadekyylisilaanilla (ODS) päällystetyllä alustalla, jonka partikkelin halkaisija on 32 - 74 μ 10 ja joka tunnetaan nimellä "PREP-40-ODS" (Art 731740-100, Bodman Chemicals, Aston, PA, USA). Ohutkerroskromatografia (TLC) suoritettiin silikageelilevyillä; (iv) yleisesti reaktioiden kulkua seurattiin TLC:1-lä ja reaktioajat annetaan ainoastaan valaisutarkoitukses- 15 sa; (v) sulamispisteet ovat korjaamattomia, ja (haj.) tarkoittaa hajoamista; annetut sulamispisteet ovat arvoja, jotka on saatu kuvatulla tavalla valmistetuille aineille; polymorfian vuoksi eristettyjen aineiden sulamispisteet 20 voivat olla erilaisia joissakin valmistuksissa; (vi) lopputuotteiden protoniydinmagneettiresonans-sispektrit (NMR) olivat tyydyttäviä; • i (vii) saannot annetaan ainoastaan valaisutarkoituk- • · 1 ♦ · • · ... sessa eivätkä ne välttmättä ole saantoja, jotka voidaan 25 saada menetelmän huolellisella kehittämisellä; valmistuk-··> set toistettiin, mikäli tarvittiin lisää materiaalia; \v (viii) kun NMR-tiedot annetaan, ne ovat delta-ar- V · vojen muodossa diagnosoitaville pääprotoneille, ja ne an netaan miljoonasosina (ppm) suhteessa tetrametyylisilaa-;· 30 niin (TMS), joka on sisäinen standardi, määritettynä 300 MHzrssa, käyttäen perdeuteriodimetyylisulfoksidia (DMS0-d6) liuottimena; käytetään tunnettuja lyhenteitä sig-naalimuodoille; kytkentävakiot (J) annetaan Hz:nä; Ar tarkoittaa aromaattista protonia, kun tällaista merkintää , i 35 käytetään; » * 15 114705 (ix) kemiallisilla symboleilla on niiden tavanomaiset merkityksensä; käytetään Sl-yksiköitä ja -symboleja; (x) alennetut paineet annetaan absoluuttisina paineina Pascaleina (Pa); kohotetut paineet annetaan mittaus- 5 paineena baareina; (xi) liuotinsuhteet annetaan tilavuus:tilavuusmuo-dossa (v/v); ja (xii) massaspektrit (MS) ajettiin elektronienergian ollessa 70 elektronivolttia kemiallisessa ionisaatiomuo- 10 dossa (CI), käyttäen suoraan altistettua koetinta; ioni-saatio, milloin se on ilmoitettu, saatiin aikaan elektroni törmäyksellä (EI) tai nopealla atomipommituksella (FA-B); m/z-arvot annetaan; yleisesti vain ionit, jotka osoittavat kantamassan, raportoidaan.

15 Esimerkki 1 (S)-(-)-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluorimetyyli- 4,6,7,8-tetrahydro-5(1H)-kinoloni.

Sekoitettu liuos, jossa oli (S)-(-)-4-(3-syaani-fenyyli )-2-trifluorimetyyli-5-okso-l, 4, 5, 6,7,8-heksahydro-20 kinoliini-3-karboksyylihappoa (3,93 g, 10,85 mmol) N-me-tyylipyrrolidin-2-onissa (24 ml), laitettiin esilämmite-tylle öljyhauteelle 210 °C:seen 20 minuutiksi. Jäähdytetty reaktioseos kaadettiin sitten veteen (200 ml) ja uutettiin « · t < · kahdesti etyylieetterillä. Yhdistetyt eetteriuutteet pes- · 25 tiin kahdesti vedellä, kuivattiin (MgS04), suodatettiin ja < > · ··» liuotin haihdutettiin, jolloin saatiin harmahtavan val- koista kiinteää ainetta. Kromatografoimalla (eluentti: V : metyleenikloridi/eetteri 9:1) ja trituroimalla etyylieet- teri/heksaanissa saatiin otsikon yhdiste (3,42 g, 79 %) ;· 30 valkoisena kiinteänä aineena, s.p. 187 - 189 °C.

NMR: 1,88 - 1,91 (m, 2H, CH2), 2,21 - 2,25 (m, 2H, CH2); 2,53 - 2,64 (m, 2H, CH2), 4,68 (d, 1H, J = 5,3 Hz, Ch), 5.61 (d, 1H, J = 5,3 Hz, CH), 7,40 - 7,54 (m, 2H, Ar); 7.61 - 7,66 (m, 2H, Ar), 9,42 (s, 1H, NH); MS: m/z = 319 ,· 35 (M+l); [a]„23 = 608,8 °C (c = 0,665, metanoli). Analyysi 16 114705

Ci7Hi3F3N20:lle: Lasketut arvot: C, 64,14; H, 4,12; N, 8,80; Saadut arvot: C, 64,07; H, 4,24: N, 8,78.

Tälle yhdisteelle suoritettu 19F-NMR-analyysi kiraa-lisen siirtoreagenssin, (R)-(-)-1-(9-antryyli)-2,2,2-tri-5 fluorietanoli-dxl (CDC13-30 °C:ssa), läsnä ollessa osoitti, että (S)-(-)-enantiomeeria oli mukana noin 99 % ee.

Välituote,(S)-(-)-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluori-metyyli-5-okso-l, 4,5,6,7,8-heksahydrokinoliini-3-karbok-syylihappo valmistettiin seuraavalla tavalla.

10 a. (±)-isobomyyli-4,4,4-trifluoriasetasetaatti

Sekoitettua seosta, jossa oli etyyli-4,4,4-trif-luoriasetasetaattia (160,28 g, 870 mmol) ja (±)-isoborne-olia (86,81 g, 563 mmol), sekoitettiin 130 °C:ssa (hauteen lämpötila) 18 tuntia 4 tuuman Vigeraux-kolonnin alla, jon-15 ka avulla etanoli tislautui pois. Hauteen lämpötila nostettiin sitten 150 °C:seen jäljellä olevan pois tislaami-seksi; yhteensä 29 ml (88 % teoreettisesta määrästä) kerättiin talteen. Jäljellä oleva seos fraktioitiin sitten alennetussa paineessa, jolloin saatiin (±)-isobornyyli-20 4,4,4-trifluorimetyyliasetasetaattia värittömänä öljynä (124,6 g, 76 %); kp 84 - 92°/0,4 torr; NMR (CDCU3): 0,82 -1,17 (m, 11H, CH3, CH2) 1,55 - 1,84 (m, 5H, CH2, CH) 3,72 • l · [ . (s, diketomuoto CH2) 4,74 - 4,81 (m, 1H, -OCH) 5,59 (s, i · ,,, enolimuto CH) 11,97 (s, enolimuoto OH).

25 b. (±)-isobornyyli-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluori- metyyli-2-hydroksi-5-okso-l, 2,3,4,5,6,7,8-oktahydrokino-liini-3-karboksylaatti « I » V · Sekoitettua seosta, jossa oli (±)-isobornyyli- 4,4,4-trifluoriasetasetaattia (82,6 g, 282,8 mmol), 1,3- :* 30 sykloheksaanidionia (31,7 g, 282,8 mmol), 3-syaanibentsal- dehydiä (37,1 g, 282,8 mmol) ja ammoniumasetaattia . (54,4 g, 706,3 mmol) etanolissa (2 070 ml), kuumennettiin * palautusjäähdytyslämpötilassa neljä tuntia. Kun saostunut 9-(3-syaanifenyyli )-3,4,6,7,9,10-heksahydro-l, 8-( 2H, 5H)- • 35 akridiinidioni oli poistettu suodattamalla, suodos väke- » 17 114705 vöitiin tyhjössä. Kromatografoimalla (eluentti: etyyliase-taatti/heksaani 7:3) saatiin (±)-isobornyyli-4-(3-syaani-fenyyli)-2-trifluorimetyyli-2-hydroksi-5-okso-l,2,3,4,5,- 6.7.8- oktahydrokinoliini-3-karboksylaattia 92 g (63 %) 5 valkoisena kiinteänä aineena; s.p. 209 - 213 °C haj.; NMR: 0,63 - 0,73 (m, 9H, CH3), 0,86 - 1,64 (m, 7H, CH2, CH), 1,84 - 1,88 (m, 2H, CH2), 2,03 - 2,07 (m, 2H, CH2), 2.34 - 2,63 (m, 2H, CH2) 2,64 - 2,72 (m, 1H, CH), 3,29 - 3,96 (d, 1H, CH), 4,10 - 4,16 (m, 1H, CH), 7,22 - 7,25 (d, 10 1H, OH), 7,39 - 7,45 (m, 2H, Ar), 7,49 (s, 1H, Ar), 7,57 - 7,61 (m, 1H, Ar), 8,11 - 8,13 (d, 1H, Ar); MS: m/z = 517 (M+l). Analyysi C28H31F3N204:lie: Lasketutut arvot: C; 65,10; H; 6,05; N; 5,42; Saadut arvot: C; 64,93; H; 6,05; N; 5,22.

15 c. 4-(3-syaanifenyyli)-2-trif luorimetyyli-5-okso- 1,4,5,6,7,8,-heksahydrokinoliini-3-karboksyylihappo

Sekoitettua seosta, jossa oli (±)-isobornyyli-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluorimetyyli-2-hydroksi-5-okso- 1.2.3.4.5.6.7.8- oktahydrokinoliini-3-karboksylaattia 20 (8,5 g, 16,5 mmol), p-tolueenisulfonihappoa (1,05 g, 5,5 mmol) ja tolueenia (170 ml), kuumennettiin palautus-jäähdytyslämpötilassa kolme tuntia. Reaktioseos koostui » · ' . liukenemattomasta kumista, joka sisälsi halutun hapon, , sekä tolueeniliuoksesta. Dekarboksylaation estämiseksi 25 käytettiin ainoastaan reaktioseokselle riittävästi lämmi- tystä, jolloin seos kiehui rauhallisesti palautusjäähdy-.* tyslämpötilassa. Kun liuotin oli poistettu, jäännös jaet-

i I

·. · tiin etyyliasetaatin ja veden kesken. Etyyliasetaatti pes tiin vedellä, se erotettiin ja uutettiin kahdesti kylläi-!· 30 sellä natriumbikarbonaatin vesiliuoksella. Sekoitetut yh- : distetyt natriumbikarbonaattiuutteet jäähdytettiin jäähau- teessa ja väkevää kloorivetyhappoa lisättiin tipoittain, kunnes liuos oli voimakkaasti hapan. Seos uutettiin eetterillä ja eetterikerros kuivattiin, suodatettiin ja väke- i 35 vöitiin tyhjössä, jolloin saatiin keltaista öljymäistä » ’ - I * 18 114705 kumia. Trituroimalla metyleenikloridi/heksaanlssa saatiin karboksyylihappo (1,8 g, 31 %) harmahtavan valkoisena kiinteänä aineena. Aine identifioitiin NMRrllä ja tlc:llä (silikageeli - 10 % metanoli kloroformissa, jossa oli muu-5 tama pisara etikkahappoa) aineeksi, joka on kuvattu ja karakterisoitu esimerkin kappaleessa i.

Etyyliasetaattikerros kuivattiin ja haihdutettiin, jolloin saatiin epäpuhdasta (±)-isobornyyli-4-(3-syaani-fenyyli)-2-trifluorimetyyli-2-hydroksi-5-okso-l,2,3,4,5,-10 6,7,8-oktahydrokinoliini-3-karboksylaattia, joka oli identtistä aikaisemmin valmistetun ja karakterisoidun näytteen kanssa; valkoista kiinteää ainetta; sp 179 -180 °C; NMR: 0,61 - 0,72 (m, 9H, CH3), 1,00 - 2,6 (m, 13H, CH2, CH), 4,45 - 4,57 (m, 1H, CH), 4,88 - 4,92 (d, 1H, CH), 15 7,46 - 7,55 (m, 3H, Ar), 7,65 - 7,69 (m, 1H, Ar), 9,70 - 9,71 (d, 1H, NH), MS (CI, CH4): 517 (m+1). Analyysi C28H29F3N2°4:: Las^etutarvot: C; 67,46; H; 5,86; N; 5,62; Saadut arvot: C; 67,29; H; 5,99; N; 5,71.

Talteen otettu (±)-isobornyyli-4-(3-syaanifenyyli)-20 2-trifluorimetyyli-2-hydroksi-5-okso-l, 2,3,4,5,6,7,8-okta- hydrokinoliini-3-karboksylaatti saatettiin olosuhteisiin, » · > : jotka vastasivat esimerkissä 1, kohdassa c. kuvattuja olo- *:··: suhteita, ja näin saatiin lisää 1,1 g 4-(3-syaanifenyyli)- 2-trifluorimetyyli-5-okso-l,4,5,6,7,8,-heksahydrokinolii- 25 ni-3-karboksyylihappoa, jolloin kokonaissaanto oli 2,9 g !'/. (49 %).

* » · d. S-(-)-a-metyylibentsyyliamiini-(S)-(-)-4-(3-sy- • I · aanifenyyli)-2-trifluorimetyyli-5-okso-l,4,5,6,7,8-heksa-hydrokinoliini-3-karboksyylihapposuola - r » ·· : 30 Sekoitettuun liuokseen, jossa oli raseemista 2-tri- f luorimetyyli-4-(3-syaanifenyyli )-5-okso-l, 4, 5,6,7,8-hek-sahydrokinoliini-3-karboksyylihappoa (28,2 g, 77,84 mmol) n-butanolissa (211 ml), lisättiin tolueenia (1 000 ml), ,· , sen jälkeen liuos, jossa oli S-(-)-a-metyylibentsyyliamii- • : 35 nia (9,4 g, 77,84 mmol) tolueenissa (198 ml). Kun oli sei- 19 114705 sotettu ympäristön lämpötilassa yön yli, syntynyt saostuma suodatettiin ja pestiin tolueenilla ja etyylieetterillä, jolloin saatiin 32 g valkoista suolaa. Uudelleenkiteyttä-mällä viidestä tolueeni/n-butanolista (3:1), kuumentaen 5 seosta, kunnes suola liukeni, saatiin suola valkoisena kiintenä aineena (7,77 g); sp. pehmenee ja muuttuu lasi-maiseksi 112 - 115 °C:ssa, neste sulaa 148 - 150 °C:ssa; NMR: 1,36 - 1,38 (d, 3H, CH3), 1,75 - 1,88 (m, 2H, CH2), 2,19 - 2,23 (m, 2H, CH2), 2,49 - 2,61 (m, 2H, CH2), 3,35 -10 3,42 (m, vaihdettavissa oleva vesi) 4,24 - 4,26 (q, 1H, J = 6,8 Hz, Ch), 4,91 (s, 1H, CH), 7,16 - 7,60 (m, 9H,

Ar); MS: m/z = 363 (M+l); [a]D = -180° (c = 1,075, metano-li, 23 °C); 99 % ee 19F-NMR:llä CDCI3:ssa. Analyysi ^26H24F3N303* 1 ^ 0 C4H9OH·0, 5 H20:lla: Lasketut arvot: C, 63,59; 15 H, 6,23; N, 7,42; Saadut arvot: C, 63,66; H, 6,15; N, 7,06.

Lisäkokeet osoittivat, että maksimilämpötilan uudelleenko teytyksen aikana tulee olla korkeintaan 75 °C dekarboksylaation estämiseksi, ja uudelleenkiteytyksen 20 aikana ei tule sekoittaa, tai muuten enantiomeerinen voimistuminen on heikkoa.

: e. (S)-(-)-4-(3-syaanifenyyli)-2-trilfuorimetyyli- ·; · 5-okso-l,4,5,6,7,8-heksahydrokinoliini-3-karboksyylihappo Jäähdytettyyn (jäähaude), sekoitettuun suspensioon, ;. 25 jossa oli S-( - )-a-metyylibentsyyliamiinia (7,5 g, 15,5 , . mmol) vedessä (150 ml), lisättiin väkevää kloorivetyhappoa * · . ! tipoittain, kunnes seos oli vahvasti hapan. Seos uutettiin * kahdesti etyylieetterillä ja yhdistetty eetterikerros kuivattiin, suodatettiin ja liuotin poistettiin, jolloin saa- - t t - 30 tiin keltaista vaahtoa. Trituroimalla dikloorimetaanissa * ’ t saatiin 4,9 g (88 %) karboksyylihappoa haalean keltaisena kiinteänä aineena; Sp. 206 - 208 °C; NMR: 1,74 - 1,95 (m, .!!: 2H, CH2), 2,18 - 2,32 (m, 2H, CH2), 2,54 - 2,73 (m, 2H, CH2), 4,92 (s, 1H, CH), 7,47 - 7,52 (m, 3H, Ar), 7,46 - t · * · > ‘ t I * · 20 114705 7,68 (m, 1H, Ar), 9,60 (s, 1H, NH), 13,07 (s, 1H, COOH); MS: m/z = 363 (M+l).

Välituote, 4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluorimetyyli- 5-okso-l, 4,5,6,7,8-heksahydrokinoliini-3-karboksyylihappo, 5 joka on kuvattu esimerkissä l.c., voidaan vaihtoehtoisesti valmistaa esimerkissä 6 kuvatulla tavalla.

f. 2-syaanietyyli-4,4,4-trifluoriasetasetaatin 2-syaanietyy1ihemiasetaali

Seosta, jossa oli etyyli-4,4,4-trifluoriasetase-lO taattia (30 ml, 205 mmol) ja 3-hydroksipropionitriiliä (7,11 g, 100 mmol), sekoitettiin 150 °C:ssa (hauteen lämpötila) 18 tuntia 4 tuuman Vigreaux-kolonnin alla, jonka kautta etanoli tislautui pois. Jäljelle jäänyt seos fraktioitiin sitten ilmanpaineessa. Fraktion, joka tislautui 15 222 - 228 °C:ssa (11,71 g), määritettiin sisältävän noin 50 mooli-% asetaattia NMR- ja massaspektrometrianalyysien perusteella; NMR (CDCI3): 2,43 - 2,65 (m, 2H) 2,76 - 2,99 (m, 4H) 3,78 - 3,82 (m, 1H) 4,13 - 4,15 (m, 1H) 4,33 -4,57 (m, 2H) 5,96 (s, 1H, OH).

20 g. 2-syaanietyyli-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluori- metyyli-2-hydroksi-5-okso-l, 2,3,4,5,6,7,8-oktahydrokino-liini-3-karboksylaatti ·;·· Sekoitettua seosta, jossa oli esimerkin l.f. aine ja 3-syaanibentsaldehydiä (7,34 g, 56 mmol), 1,3-syklohek-25 saanidionia (6,83 g, 56 mmol) ja ammoniumasetaattia / ^ (13,10 g, 170 mmol) etanolissa (400 ml), sekoitettiin pa- ! ! lautusjäähdytyslämpötilassa 10 tuntia. Jäähdytetty liuos ’ suodatettiin saostuneen 9-(3-syaanifenyyli)-3,4,6,7,9,10- heksahydro-1,8-(2H,5H)-akridiinidionin poistamiseksi.

·· : 30 Jäähdytetty liuos haihdutettiin kuiviin ja jäännös kroma- *, tografoitiin (eluentti metyleenikloridi, 1:1 etyyliase- taatti/metyleenikloridi ja etyyliasetaatti), jolloin saa-tiin 4,14 g 2-syaanietyyli-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluo-rimetyyli-2-hydroksi-5-okso-l, 2,3,4,5,6,7,8-oktahydrokino- . : 35 liini-3-karboksylaattia; NMR: 1,86 - 1,90 (m, 2H, CH2) > ’ » 21 114705 1,94 - 2,18 (m, 2H, CH2) 2,31 - 2,38 (m, 1H, alifaattinen 2,50 - 2,72 (m, 3H, alifaattinen) 2,82 (d, 1H, alifaattinen, J = 11,9) 3,35 (br.s, 1H, alifaattinen) 3,94 - 4,02 (m, 2H, alifaattinen) 7,37 - 7,59 (m, 5H, Ar, OH) 8,16 (s, 5 1H, NH); MS: m/z = 434 (M+l).

h. 2-syaanietyyli-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluori-metyyli-5-okso-l, 2,3,4,5,6,7,8-oktahydrokinoliini-3-kar-boksylaatti

Seosta, jossa oli 2-syaanietyyli-4-(3-syaanifenyy-10 li)-2-trifluorimetyyli-2-hydroksi-5-okso-l,2,3,4,5,6,7,8- oktahydrokinoliini-3-karboksylaattia (4,14 g, 9,6 mmol), p-tolueenisulfonihappoa (0,61 g, 3,2 mmol) ja tolueenia (100 ml), sekoitettiin ja kuumennettiin palautusjäähdytys-lämpötilassa Dean-Stark-laitteistossa kaksi tuntia. Reak-15 tioseos, joka käsitti tumman öljy- ja tolueenifaasit, jäähdytettiin ja kaadettiin 1,5 tuuman halkaisijaltaan olevaan kromatografointipylvääseen, jossa oli 90 g silikagee-liä. Seos pestiin kolonnissa pienellä määrällä etyyliasetaattia. Eluoimalla etyylieetterillä ja trituroimalla syn-20 tynyt kiinteä aine etyylieetterillä saatiin esteri keltai- senoranssina kiinteänä aineena (2,84 kg, 72 %); sp. 148 - 151,5 °C; NMR: 1,79 - 1,99 (m, 2H,CH2) 2,19 - 2,33 (m, 2H, ; · CH2) 2,50 - 2,74 (m, 2H, CH2) 2,85 (t, 2H, CH2) 4,15 - 4,27 .·(m, 2H, CH2) 4,94 (s, 1H, CH) 7,47 - 7,63 (m, 3H, Ar) 25 7,65 - 7,67 (m, 1H, Ar) 9,84 (s, 1H, NH); MS: m/z = 416 , (M+l). Analyysi C21H16F3N303:lle: Lasketut arvot: C, 60,72; ! ! H, 3,88; N, 10,12; Saadut arvot: C, 60,63; H, 3,80; N, 9,89.

i. 4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluorimetyyli-5-okso- ? · 30 1,4,5,6,7,8-heksahydrokinoliini-3-karboksyylihappo ' Jäähdytettyyn (jäähaude), sekoitettuun suspensioon, jossa oli 2-syaanietyyli-2-trifluorimetyyli-4-(3-syaani-fenyyli)-5-okso-l,4,5,6,7,8-heksahydrokinoliini-3-karbok-,· t sylaattia (2,80 g, 6,74 mmol) 1,2-dimetoksietaanissa • ’· 35 (8,5 ml), lisättiin tipoittain 10 minuutin aikana esijääh- 1 1 4705 22 dytettyyn liuokseen, jossa oli natriumhydroksidia (0,80 g, 20,0 nunol) vedessä (6,5 ml). Saatiin tummanruskea liuos, kun lähtöaine-esteri liukeni. Kun oli sekoitettu huoneenlämpötilassa kaksi tuntia, keltaisenruskea liuos laimen-5 nettiin vedellä (16 ml), se palautettiin jäähauteelle ja sitä sekoitettiin samalla, kun seosta käsiteltiin väkevällä kloorivetyhapolla (2 ml). Ruskea öljy saostui, ja se kiinteytyi sekoitettaessa kermanväriseksi kiinteäksi aineeksi. Kiinteä aine suodatettiin ja pestiin kylmällä ve- 10 dellä. Ainetta kuivattiin 50 °C/0,1 torr:ssa yön yli, jolloin saatiin karboksyylihappo (2,33 g, 95 %); sp. 209 -211 eC haj., ilmenee kaasun kehittymistä; NMR: 1,75 - 1,88 (m, 1H, CH2) 1,89 - 1,95 (m, 1H, CH2) 2,18 - 2,32 (m, 2H, CH2) 2,54 - 2,73 (m, 2H, CH2) 4,92 (s, 1H, CH) 7,47 - 7,54 15 (m, 3H, Ar) 7,65 - 7,67 (m, 1H, Ar) 9,62 (s, 1H, NH) 13,10 (3, 1H, C02H); MS: m/z = 363 (M+l). Analyysi C18H13F3N203:11a: Lasketut arvot: C, 59,67; H, 3,62; N, 7,73; Saadut arvot: C, 59,53; H, 3,84; N, 7,69.

Esimerkki 2 20 (S)-(-)-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluorimetyyli- 4,6,7,8-tetrahydro-5(1H)-kinoloni

Esimerkin 1 tuote valmistettiin suuremmassa mitta->; · kaavassa seuraavasti: . Sekoitettua liuosta, jossa oli (S)-(-)-4-(3-syaani- * » s· 25 fenyyli)-2-trifluorimetyyli-5-okso-l,4,5,6,7,8-heksahydro- l"',' kinoliini-3-karboksyylihappoa (50,5 g, 139,4 mmol) N-me- ::: tyylipyrrolidin-2-onissa (325 ml), kuumennettiin nopeasti • t · * (kuumennusmantteli) 20 minuuttia 180 °C:ssa (sisäinen lämpömittari ), sitten sitä pidettiin tässä lämpötilassa vielä *

f > I

30 20 minuuttia. Jäähdytetty reaktioseos kaadettiin veteen ·«,,1 (1 200 ml) ja uutettiin kahdesti etyyliasetaattiin. Yhdis- tetyt uutteet pestiin kahdesti vedellä, kuivattiin (MgS04), I » : : suodatettiin ja liuotin poistettiin, jolloin saatiin har- I ( mahtavan valkoista kiinteää ainetta. Kromatografoimalla i » i 35 (eluentti: metyleenikloridi/etyyliasetaatti 85:15) ja uu-

l t | s I

1 1 4705 23 delleenkiteyttämällä asetonitriilistä saatiin otsikon yhdiste (32,85 g, 74 %) valkoisena kiinteänä aineena, joka oli identtistä esimerkin 1 tuotteen kanssa.

Esimerkki 3 5 Välituote, (±)-isobornyyli-4,4,4-trifluoriasetase- taatti (esimerkistä la) valmistettiin suuremmassa mittakaavassa seuraavasti:

Sekoitettua seosta, jossa oli etyyli-4,4,4-trifluo-riasetasetaattia (2,75 kg, 14,91 mol) ja (±)-isoborneolia 10 (1,53 kg, 9,93 mol), sekoitettiin 105 °C:ssa (sisäinen lämpömittari) 20 tuntia tislauspään alla, jonka kautta etanoli tislautui pois. Lämpötilaa nostettiin sitten vähi-telellen 10 tunnin aikana 155 °C:seen jäljellä olevan etanolin tislaamiseksi pois; yhteensä 650 ml (114 % teoreet-15 tisesta) kerättiin talteen. Jäljellä ole seos fraktioitiin sitten alennetussa paineessa, jolloin saatiin (±)-isobor-nyyli-4,4,4-trifluoriasetasetaattia värittömänä öljynä (2,21 kg, 76 %), joka oli identtistä esimerkin la tuotteen kanssa.

20 Esimerkki 4 Välituote, (±)-isobornyyli-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluorimetyyli-5-okso-l, 2,3,4, 5,6,7, 8-oktahydrokinolii- • * · >>t . ni-3-karboksylaatti (esimerkistä Ib) valmistettiin suurem-

• I

massa mittakaavassa seuraavasti: sekoitettuun seokseen, • · 25 jossa oli (±)-isobornyyli-4,4,4-trifluoriasetasetaattia » t · (830,6 g, 2,86 mol), 1,3-sykloheksaanidionia (320,7 g, '···' 2,86 mol), 3-syaanibentsaldehydiä (375,0, 2,86 mol) ja am- v · moniumasetaattia (551,0 g, 7,15 mol) etanolissa (15,0 1), kuumennettiin palautusjäähdytyslämpötilassa 8 tuntia. Jää-30 hdytetty seos suodatettiin 9-(3-syaanifenyyli )-3,4, 6,7,9-,10-heksahydro-l,8-(2H,5H)-akridiinidionin poistamiseksi. Suodos väkevöitiin puoleen tilavuuteensa tyhjössä. Ensim- > mäinen erä haluttua tuotetta kerättiin talteen suodattamalla ja pesemällä etyylieetterillä (657,0 kg, 44,5 %).

35 Suodokset ja pesuvedet väkevöitiin, jolloin saatiin toinen

> 1 t S

24 114705 erä tuotetta (225,0 g, 15,2 %). Tämä yhdistetty aine käytettiin puhdistamatta. Näyte puhdistettiin kromatografoi-malla (eluentti: etyyliasetaatti/heksaani 7:3), jolloin saatiin (±)-isobornyyli-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluori-5 metyyli-2-hydroksi-5-okso-l, 2,3,4,5,6,7,8-oktahydrokino-liini-3-karboksylaattia valkoisena kiinteänä aineena, joka vastasi esimerkissä Ib saatua tuotetta.

Esimerkki 5 4 - (3 - syaani f enyy 1 i) - 2 - tri f luor imetyy 1 i - 5 -okso-1,4,-10 5,6,7,8-heksahydrokinoliini-3-karbksyylihappo(esimerkistä le) valmistettiin suuremmassa mittakaavassa seuraavasti:

Sekoitettua seosta, jossa oli (±)-isobornyyli-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluorimetyyli-2-hydroksi-5-okso- 1,2,3,4,5,6,7,8-oktahydrokinoliini-3-karboksylaattia 15 (800,0 g, 1,55 mol), p-tolueenisulfonihappoa (148,0 g, 0,78 mol) ja jääetikkahappoa (7,5 1), kuumennettiin (kuu-mennusmantteli) yksi tunti 15 min 100 °C:seen. Seos pidettiin 102 - 104 °C:ssa kuusi tuntia, jossa vaiheessa TLC (silikageeli-etyyliasetaatti/heksaani 6:4) osoitti, että 20 reaktio oli päättynyt. Dekarboksylaation minimoimiseksi käytettiin ainoastaan riittävästi lämpöä reaktioseokselle, jota pidettiin maksimilämpötilassa 104 °C. Kun liuotin oli ' . poistettu, jäännös jaettiin etyyliasetaatin ja veden kes- ken. Etyyliasetaatti pestiin vedellä, erotettiin ja uutet-25 tiin kolmesti kylläisellä natriumbikarbonaatin vesiliuok- *·' sella. Sekoitetut yhdistetyt natriumbikarbonaattiuutteet jäähdytettiin jäähauteessa ja lisättiin väkevää kloorive-·.· 1 tyhappoa tipoittain, kunnes liuos oli voimakkaasti hapan.

Seos uutettiin etyylieetterillä ja yhdistetyt uutteet kui-:· 30 vattiin (MgS04), suodatettiin ja väkevöitiin tyhjössä, jol- : loin saatiin keltaista vaahtoa. Trituroimalla metyleeni- kloridi/heksaanissa saatiin karboksyylihappo (289,0 g, *, 51,5 %) vaalean keltaisena kiinteänä aineena. Aine oli • 1 identtistä NMR:n ja tlc:n mukaan (silikageeli - 10 % meta-35 noli kloroformissa, jossa oli muutama pisara etikkahappoa) 25 114705 esimerkissä 1, kohdassa i. kuvatun ja karakterisoidun aineen kanssa.

Etyyliasetaattikerros kuivattiin (MgS04), suodatettiin ja haihdutettiin tyhjössä, jolloin saatiin epäpuhdas-5 ta(±)-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluorimetyyli-4,6,7,8-tet- rahydro-5(1H)-kinolonia (490 g) vahamaisena vaalean keltaisena kiinteänä aineena. Tähän aineeseen viitataan tästä eteenpäin rasemaattina.

Esimerkki 6 10 Välituote,(S)-(-)-4-(3-syaanifenyyli)-2-trifluori- metyyli-5-okso-l, 4, 5,6,7,8-heksahydrokinoliini-3-karbok-syylihappo (esimerkistä le) valmistettiin suuremmassa mittakaavassa seuraavasti: Jäähdytettyyn (jäähaude), sekoitettuun suspensioon, 15 jossa oli (S)-(-)-a-metyylibentsyyliamiinia-(S)-(-)-4-(3- syaanifenyyli)-2-trifluorimetyyli-5-okso-l,4,5,6,7,8-hek-sahydrokinoliini-3-karboksyylihappposuolaa (68,0 g, 140,6 mmol) vedessä (700 ml), lisättiin väkevää kloorivetyhappoa tipoittain, kunnes seos oli vahvasti hapan. Seos uutettiin 20 neljä kertaa etyylieetterillä, ja yhdistetyt uutteet kuivattiin (MgS04), suodatettiin ja liuotin poistettiin, jol-, ’:', loin saatiin keltaista vaahtoa (50,6 g, 99 %). Trituroi- it, ; maila metyleenikloridi/heksaanissa saatiin puhdas näyte ... karboksyylihappoa haalean keltaisena kiinteänä aineena, 25 joka oli identtistä esimerkin le tuotteen kanssa.

> t » ·“; Esimerkki 7

Otsikon yhdiste, (S)-( - )-4-(3-syaanifenyyli)-2- ‘ trilfuorimetyyli-4,6,7,8-tetrahydro-5(lH)-kinoloni eris tettiin puhdistetusta rasemaatista valmistavalla kiraali-30 sella kromatografiällä.

; : Käsittelemätön rasemaatti (2,95 kg - aine yhdistet ty kuudesta yhtäsuuresta erästä, jotka eristetty esimerkissä 5 kuvatulla tavalla) puhdistettiin kromatografoimal- la (eluentti: metyleenikloridi/etyyliasetaatti 85:15), 1 35 jolloin saatiin puhdistettu rasemaatti (580,8 g), joka 26 114705 erotettiin alla kuvatulla tavalla. Tämän aineen talteenottoa alussa tapahtuvan puhdistuksen aikana ei ole optimoitu.

Puhdistetun rasemaatin (580,0 g) valmistava kiraa-5 linen kromatografointi suoritetiin CHIRALPACKrAD™ (tavaramerkki) -kolonnissa (amyloosi-kantaja-aine, 10 x 50 cm, eluentti: heksaani/etanoli 85:15). Näytteen kantaliuos valmistettiin liuottamalla aluksi yhdiste etanoliin, sitten laimentamalla liuos heksaanilla, kunnes lopullinen 10 liuostinkoostumus oli sama kuin saadun eluentin liuotin-koostumus. Kantaliuoksen lopullinen konsentraatio oli 6 g/litra. Kukin kromatografointikierros suoritettiin in-jisoimalla 500 ml kantaliuosta ja eluoiden virtausnopeudella 200 ml/min. (S)-(-)-enantiomeeri (otsikoitu yhdiste) 15 oli ensimmäiseksi kolonnista eluoitunut piikki, (+)-enan-tiomeeri eluoitui seuraavaksi. Haihduttamalla eluaatti tyhjössä saatiin (S)-(-)-enantiomeeri (281,1 g, 99,7 % ee, 98,6 % kemiallinen puhtaus) harmahtavan valkoisena kiinteänä aineena. Uudelleenkiteyttämällä asetonitriilistä 20 (1 000 ml) saatiin 261,7 g otsikon yhdistettä valkoisena kiteisenä kiinteänä aineena, joka oli identtistä joka suh- .· . teessä esimerkissä 1 valmistetun aineen kanssa.

• > · t : Esimerkki 8 • k ... Seuraavassa valaistaan lääkemuuotokoostumuksia, "I 25 jotka sisältävät yhdisteen (tästä eteenpäin "yhdiste X"), • /· * ·**; terapeuttiseen tai ennalta ehkäisevään käyttöön ihmisille: * » · v * (a) Tabletti mg/tabletti 30 Yhdiste X 50,0 : : Mannitoli, USP 223,75

Ristiinsidottu karmelloosinatrium 6,0

Maissi tärkkelys 15,0 , ’ Hydroksipropyylimetyyliselluloosa 35 (HPMC), USP 2,25 * i »

Magnesiumstearaatti 3,0 t * 114705 n (b) Kapseli

Yhdiste X 10,0

Mannitoli, USP 488,5

Ristiinsidottu karmelloosinatrium 15,0 5 Magnesiumstearaatti 1,5

Edellä olevat formulaatiot voidaan saada farmasian teknologiassa tunnetuja menetelmiä käyttäen. Tabletit voidaan enteropäällystää tunnetuin tavoin, esimerkiksi sellu-10 loosa-asetaattiftalaattipäällysteellä.

Kaavoja 15 20 CF.

I J

H

ν’: i » 1 I » • » 25 '

·;;; 30 OH

• ‘ CF~ I Λ

;· i H

11 : 35 » 0 28 114705

Kaavio I

e 0 0 CN /\ x x * ΓΥ ♦ Π

CF3"^ ^ 0Ra K^J

III CHO

10 s/

CN

15 ex

0 O

ORa

20 » 0H

IVa !. * vl· 25 * * ORa .. :· 30 \-A-N'A-CF3

:' : H

,:, ( IV

·' : 35

: II

29 114705

Kaavio II

5 ♦ cy * rS

CF3 ORa O

III CHO

10 \/ 15 ^sJ* 0 ° JL>s2C ORa 20 N J^CF3

H OH

IVa * · # * * * · 1. ’ Ψ '·:! 25 11 • > · * » * » f »· » t

Claims (16)

114705 1. (S)- (-)-2-trifluorimetyyli-4-(3-syaanifenyyli)- 4,6,7,8 -tetrahydro-5(1H)-kinoloni ja sen farmaseuttisesti 5 hyväksyttävät suolat.

2. Läkemedelskompositiön, som innehäller en före-ning enligt patentkrav 1 eller ett farmaceutiskt godtagbart sait därav samt en farmaceutiskt godtagbar diluent eller bärare. 10 3. Förfarande för framställning av (S)-(-)-2-tri- fluormetyl-4 -(3-cyanfenyl)-4,6,7,8-tetrahydro-5(1H)-kinolon, kännetecknat av dekarboxylering av (S) - (-)-2-tri-fluormetyl-4 -(3-cyanfenyl)-5-oxo-1,4,5,6,7,8-hexahydrokino-lin-3-karboxylsyra. 15 4. Förfarande enligt patentkrav 3, känneteck nat av att dekarboxyleringen utförs vid en temperatur av 190 - 220 °C.

2. Lääkekoostumus, joka sisältää patenttivaatimuksen 1 mukaista yhdistettä tai sen farmaseuttisesti hyväksyttävää suolaa sekä farmaseuttisesti hyväksyttävää laimen-ninta tai kantaja-ainetta.

3. Menetelmä (S)-(-)-2-trifluorimetyyli-4-(3-syaa- nifenyyli)-4,6,7,8-tetrahydro-5(1H)-kinolonin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että dekarboksyloidaan (S) - (-) -2-trifluorimetyyli-4-(3-syaanifenyyli)-5-okso-l,4,5,6,7,8-heksahydrokinoliini-3-karboksyylihappo.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että dekarboksylaatio suoritetaan lämpötilassa, joka on 190 - 220 °C.

5. Förfarande enligt patentkrav 3, kännetecknat av att dekarboxyleringen utförs i en inert diluent med 20 lämplig kokpunkt.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että dekarboksylaatio suoritetaan sopivan 20 kiehumispisteen omaavassa inertissä liuottimessa.

6. Förfarande enligt patentkrav 5, känneteck-nat av att den inerta diluenten är N-metylpyrrolidin-2-on. (1

* * * 7. Förfarande enligt patentkrav 3, känneteck- * * .,· nat av att dekarboxyleringen utförs i närvaro av en syra- I* 25 katalysator.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tun-nettu siitä, että inertti liuotin on N-metyylipyrrolidin- ' 2-oni. * .· 7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tun- ·’ 25 nettu siitä, että dekarboksylaatio suoritetaan happokata- lyytin läsnä ollessa.

8. Förfarande enligt patentkrav 7, känneteck-nat av att dekarboxyleringen utförs vid en temperatur av 90 - 120 °C.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että dekarboksylaatio suoritetaan lämpöti-lassa, joka on 90 - 120 °C.

9. Förfarande enligt patentkrav 7, känneteck- ,··_ 30 n a t av att katalysatorn är stark svavelsyra eller p-tolu- * · ensulfonsyra. * * *

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tun- • 1 nettu siitä, että katalyytti on väkevä rikkihappo tai p-·...· tolueenisulf onihappo. M1-: 10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, ; tunnettu siitä, että happokatalysoitu dekarboksylaatio » « » ' ! 35 suoritetaan liuottimen läsnä ollessa, joka on valittu seu- 114705 raavista: alkoholit, dimetyylisulfoksidi, aromaattiset hiilivedyt, eetterit ja N-metyylipyrrolidin-2-oni.

10. Förfarande enligt patentkrav 7, känneteck- i nat av att syrakatalyserad dekarboxylering utförs i närva- .·, : ro av en diluent som valts bland följande: alkoholer, dime- it> ! 35 tylsulfoxid, aromatiska kolväten, etrar och N-metylpyrroli- • · din-2-on. 114705

11. Förfarande enligt patentkrav 3 för framställ-ning av (S)- (-)-2-trifluormetyl-4-(3-cyanfenyl)-4,6,7,8-tetrahydro-5(1H)-kinolon, kännetecknat av att det om-fattar följande steg: 5 (i) man bringar en acetoättiksyraester med formeln III eller en hemiacetal därav: AA - 10 där ORa är en alkoholrest, att reagera med ammoniumacetat, 3-cyanbensaldehyd och 1,3-cyklohexanidion, varvid man er-häller en förening med formeln IVa: o o 0Ra f I IVa ^SAcf3 H OH • 15 och (ii) valbart: » ·. dehydreras föreningen med formeln IVa tili en före- ·, ning med formeln IV: 0 0 ORa ·· f li ]T iv » · J : H 2 0 114705 och föreningen med formeln IV tvälas, varvid man erhäller en syra med formeln II, 0 0 Lii I J H 5 eller föreningen med formeln IVa utsätts för en syrakataly-serad dehydrering och hydrolysering, varvid man erhäller en syra med formeln II; (iii) föreningen med formeln II sönderdelas genom 10 att aterkristallisera den som (S)-(-)-a-metylbensylaminsalt frän diluenten; och (iv) den sönderdelade föreningen med formeln II de-karboxyleras.

11. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä (S) -(-)-2 -trifluorimetyyli-4 -(3-syaanifenyyli)-4,6,7,8-tetra-5 hydro-5 (1H) -kinolonin valmistamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet: (i) saatetaan asetetikkahappoesteri, jonka kaava on III, tai sen hemiasetaali: AA... 10 3 jossa ORa on alkoholitähde, reagoimaan ammoniumasetaatin, 3-syaanibentsaldehydin ja 1,3-sykloheksaanidionin kanssa, jolloin saadaan yhdiste, jonka kaava on IVa: 15 CN 0 0 ORa lii iva h H OH t · ·. A » · * · 1 » I · · » · 114705 (ii) vaihtoehtoisesti: dehydrataan yhdiste, jonka kaava on IVa, yhdisteeksi, jonka kaava on IV: o o ORa f I ][ IV X/Kn'^cf3 H 5 ja saippuoidaan yhdiste, jonka kaava on IV, jolloin saadaan happo, j onka kaava on II,

0 NtJ O H CF0 I 3 H ·:··: ίο tai, suoritetaan yhdisteelle, jonka kaava on IVa, happoka-·· talysoitu dehydraatio ja hydrolyysi, jolloin saadaan happo, jonka kaava on II; • · (iii) hajotetaan yhdiste, jonka kaava on II, uudel- • · 15 leenkiteyttämällä se (S)- (-)-a-metyylibentsyyliamiinisuola-, na liuottimesta; ja (iv) dekarboksyloidaan hajotettu yhdiste, jonka * ;·’ kaava on II. : : 12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, ':*·· 20 tunnettu siitä, että ORa on alkoholi tähde, joka muodos- .* . taa esterin, joka voidaan lohkaista lauhkeissa emäksisissä ' \ olosuhteissa. * · 114705

12. Förfarande enligt patentkrav 11, kanne - ·, 15 tecknat av att ORa är en alkoholrest som bildar en ester som kan spjälkas under milda basiska förhällanden. . 13. Förfarande enligt patentkrav 12, kanne - ) tecknat av att Ra är 2-cyanetyl.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että Ra on 2-syaani etyyli .

14. Förfarande enligt patentkrav 11, kanne - *’ 20 tecknat av att ORa bildar en ester, som kan spjälkas un- • der sura förhällanden.

14. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ORa muodostaa esterin, joka voi- 5 daan lohkaista happamissa olosuhteissa.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että Ra on isobornyyli.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen yhdisteen käyttö valmistettaessa lääkettä virtsainkontinenssin hoitoon. • · » * i a t | $ I • · • a a 114705 1. (S)- ( -)-2 -trifluormetyl-4 -(3-cyanfenyl)-4,6,7,8-tetrahydro-5(1H)-kinolon och farmaceutiskt godtagbara sal- 5 ter därav.

15. Förfarande enligt patentkrav 14, kanne- ·1 tecknat av att Ra är isobornyl.

: 16. Användning av en förening enligt patentkrav 1 25 vid framställning av ett läkemedel för behandling av urin-inkontinens. · * I ' ·