FI111140B - Laatutietojen keruu offsetrotaatiopainossa - Google Patents

Description

111140

Laatutietojen keruu offsetrotaatiopainossa.- Insamling av kvalitetsdata i ett offsetrotationstryckeri Värihallinnan perusajatuksena on, että digitaalisessa esipainovaiheessa määritetään värimallit tulostuslaitteista ja -materiaaleista riippumatta. Tämän mukaan värit ku-5 vataan CIE:n (Commission Internationale de l’Eclairage) standardisoiman värimet-risen koordinaattijärjestelmän, kuten XYZ, CIELAB tai CIELUV mukaan. Kun tällä tavalla määriteltyjen monivärikuvien tulostus paperille tapahtuu värihallinnan mielessä kalibroidun järjestelmän kautta, niin taataan että tulosteessa värit ilmenevät aina samanlaisina, käytössä olevasta tulostusjäijestelmästä täysin riippumatta.

10 Kalibroitavina tulostusjäijestelminä käytetään nykyisin mm. tietokoneohjattuja vä-ripainokoneita, digitaalisia kopiokoneita ja digitaalisia vedoslaitteita. Pyritään laajentamaan värinhallinnan käsite myös tavanomaisiin painomenetelmiin, kuten sa-nomalehti-offsetpainoon. Tällöin painolaattojen valmistuksesta ja painoprosessista muodostuvaa vaikutusketjua käsitellään kuten mitä tahansa kalibroitavaa tulostus-15 laitetta. Tätä ennen on kuitenkin aikaansaatava edellytykset sille, että: - monivärisesti painettujen kuvien tulosvärit kerätään myös sanomalehti-offsetpainossa; - tilapäiset poikkeukset vaimennetaan tai niitä säädetään; - tilapäiset poikkeukset voidaan kompensoida.

·> ; > , : 20 Moniväri-offsetpainon värinsyötön valvontaa ja ohjausta varten tunnetaan nykyisin > lukuisia ratkaisuja.

: / Patenttijulkaisussa EP 0 196 431 B1 selitetään esimerkiksi menetelmää ja laitetta, ; /: : jolla saavutetaan tasainen painojälki autotypiamenetelmällä toimivassa moniväri- > > > ' · offsetpainokoneessa. Tunnusomaista tälle ratkaisulle on värikerrospaksuuksien 25 (täyssävytiheyksien) ja rasteripisteiden koon (pintapeittoasteen) mittaaminen mitta- ; ; > kentissä, jotka painetaan mukana jokaista painoväriä varten painokoneen jokaisessa , värisäätövyöhykkeessä. Painokoneen väriohjauselimiä säädetään automaattisesti näiden densitometristen mittaustulosten perusteella.

, > j >""; Välttämätön tarve painaa jokaisessa värisäätövyöhykkeessä useampia mittakenttiä 30, on johtanut siihen, että mainittua menetelmää tähän asti on käytetty pelkästään ak-; ; sidenssi-offsetpainannassa. Aksidenssi-offsetpainannassa mittakentät voidaan nimittäin painaa painopinta-alan ulkopuolelle, eli painaa reunaan, joka lopuksi leikataan pois. Tätä ehtoa ei kuitenkaan täytetä sanomalehti-offsetissa. Tällöin mitään reunaa ei leikata, ja mahdollisesti painetut mittakentät on sijoitettu painopinta-alan 35 puitteisiin, jolloin ne vievät tilaa, jota muutoin voitaisiin käyttää ilmoituksia tai 111140 2 toimitettuja juttuja varten. Julkaisun kustantaja ei tämän vuoksi hyväksy mittakent-tiä kovinkaan halukkaasti.

Toinen este edellä mainitun menetelmän soveltamiseksi sanomalehti-offset-painantaan muodostuu suurista laite- ja henkilökustannuksista, joita syntyy mitta-5 kenttiä mitattaessa. Jos mittauksen on tapahduttava on-line, eli automaattisesti rai-nan liikkuessa, niin rainan kumpaakin puolta varten tarvitaan optinen mittapää automaattisin asemoinnein. Mikäli mittaus sen sijaan tehtäisiin kaupan olevin käsi-densitometrein tai käsispektrifotometrein, niin mittakenttien suuren lukumäärän ja mittalaitteiden asemointiin kuluvan ajan huomioiden olisi laatutietojen keruuta 10 varten palkattava lisähenkilökuntaa. Systemaattisesti tehtyä laatutietojen keruuta ei voi käyttää sanomalehti-offsetpainossa, niin kauan kuin siihen liittyy suuria investointikustannuksia tai suuria henkilötarpeita.

Julkaisussa EP 0 196 431 B1 kuvatulla menetelmällä on toinen haitallinen ominaisuus, koska ominaisuudet mitataan eri värien täyssävy- ja rasterisävytiheyksien 15 avulla, joilla ei ole mitään suoraa yhteyttä värien esiintymiseen painotuotteessa.

Tämä haitta voidaan voittaa siten, että järjestetään ja mitataan värimetrisesti myös niin sanottuja yhdistelmä-mittakenttiä, eli mittakenttiä, joissa kaikki painamiseen osallistuvat perusvärit painetaan päällekkäin rasterisävyinä.

Tällä tavalla saatuja värimetrisiä mittausarvoja voitaisiin myös verrata keskimääräi-20 sen ihmissilmän herkkyysfunktion mukaan sovitettuun XYZ- välitilaan tai XYZ-järjestelmästä johdettuun herkkyyden suhteen tasa-asteikkoiseen CIELUV- tai ; CIELAB-väritilaan, jotka kaikki ovat CIErn standardisoimia.

Yhdistelmäkenttien värimetristen mittausten etuna on se, että ne mahdollistavat kaikkien moniväripainatukseen osallistuvien värien yhteisvaikutuksen ilmaisun.

, 25 Värimetriset mittausarvot ilmaisevat sen lisäksi välittömästi myös jossain määrin sen, miltä yhdistelmämittakenttä tai painotuote näyttää ihmisen silmin. Toisena etuna on se, että yhdistelmämittakenttä mahdollisesti voidaan korvata kuvakohteil-la, joilla on sopiva kuvarakenne. Densitometrisestä menetelmästä poiketen värimetristen mittausmenetelmien puutteena on se, että ne eivät anna mitään välitöntä 3ö tietoa prosessinohjaukselle. Värikohdassa esiintyvä poikkeama ei esimerkiksi mahdollista mitään loppupäätelmää siitä, miten painokoneen väriohjausta tulisi korjata poikkeaman pienentämiseksi.

Sellaisia menetelmiä on kehitetty, joiden avulla värikohteen poikkeamista voidaan laskea painamiseen osallistuvien yksilöllisten värien kerrospaksuuksien vaihtelut tai 35 tiheydet. Siten patenttijulkaisuissa EP 0 321 402 AI ja EP 0 408 507 AI on esitetty lineaarisia muunnoksia, joilla täyssävy- tai rasteripistesävytiheyksien vaihteluista 111140 3 lasketaan yhdistelmämittakenttien värikohteen vaihtelut välitiloissa CIELUV tai CIELAB.

Näiden muunnosten avulla voidaan esimerkiksi laskea koevedoksen yhdistelmämit-takentän värikohteesta yksittäisten värimittakenttien täyssävytiheyksien muutos, 5 joka tarvitaan yhdistelmämittakentän värikohteen poikkeaman kompensoimiseksi. Noudatettu strategia on tämän mukaan siinä, että korjataan yhdistelmämittakenttien värikohteiden ei-toivotut poikkeamat pelkästään painoprosessiin osallistuvien värien värikerrostiheyksien sopivilla muutoksilla.

Rajoittuminen värikerrostiheyksien muutoksiin julkaisussa EP 0 408 507 AI vai-10 kuttaa jonkin verran ehdolliselta. Periaatteessa nimittäin värikohdan poikkeamien korjaus voidaan myös aikaansaada yksittäisten painovärien pintapeittoasteen sopivalla muutoksella. Tämä voi esimerkiksi tapahtua digitaalisessa esipainovaiheessa, kun lasketaan värimäärät. Tämä mahdollisuus on erityisen mielenkiintoinen, jos määrättyä yhdistelmämittakenttää varten tarkastellun värikohdan poikkeamat oleel-15 lisiltä osiltaan ovat systemaattisia, eli eivät pelkästään luonnollisia. Toisena etuna on se, että painovärien väripeittoasteen muutos värimääriä laskettaessa on usein helpommin hallittavissa kuin painokoneeseen syötettyjen värikerrospaksuuksien muutos. Ajatus eri värikoneistojen yksilöllisten painotunnusviivojen huomioon ottamisesta värimääriä laskettaessa tunnetaan jo patenttijulkaisusta DE 42 09 165 A1. 20 Kuitenkaan siinä ei oteta huomioon yhdistelmämittakenttien tai kuvakohtien väri-; ’ , - metrisiä mittausarvoja.

j 1 Ϊ ; Tähänastisista toteutuksista voidaan vetää johtopäätös, että nykyisin tunnettuja ja etupäässä aksidenssi-offsetpainantaan tarkoitettua menetelmää laatutietojen keräämiseksi ja prosessin optimoimiseksi ei voi muutoksitta soveltaa sanomalehti-,, 25 offsetpainantaan. Tämä selittää miksi nykyisin sanomalehti-offsetpainannassa yhä ' edelleen on käytäntönä, että värien annostelua valvotaan ja ohjataan painajan tosin koulutetun, mutta kuitenkin subjektiivisen silmän avulla. Sanomalehti-offsetpainannassa käytettäväksi pyritään edellä selitetyn objektiivisen menetelmän pa-, rannukseen, erityisesti seuraavissa kohdissa: 30 - Tarvittavien mittakenttien lukumäärää tulisi pienentää, jotta mittakentät veisivät vähemmän tilaa lehden painopinta-alasta; ; ' - Mittakenttien mittaamiseen tarvittavia laitteisto- ja henkilöstökustannuksia on pienennettävä; - Menetelmien tulisi tulevaisuudessa perustua tilastolliseen tarkastukseen. Mitta-35 kenttiä painetaan tällöin vain edustaviin värivyöhykkeisiin, ja tulokset ekstrapoloi- 111140 4 daan koko painoprosessia koskeviksi. Tämä on ristiriidassa kahden edellisen vaatimuksen kanssa; - Sopivalla kuvarakenteella varustettujen kuvakohtien mittauksen tulisi mahdollisimman pitkälle tehdä tarpeettomaksi erityisten mittakenttien painamisen ja mitta- 5 uksen; - Samasta mittauksesta tulisi tuloksena olla sekä värimetrisiä että densitometrisiä mittausarvoja. Siten voidaan samanaikaisesti ilmaista sekä painotuotteen väriasu että mahdollisuudet sen korjaamiseen sekä esipainovaiheessa että painokoneessa.

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada painotuotteen väritietojen keruuta varten mit-10 takenttiä, jotka soveltuvat laatutietojen keruuseen, erityisesti tilastollisten laatutietojen keruuseen myös offsetrotaatiopainannassa, ja joiden käyttäminen sellaisen laatutietojen keruumenetelmän yhteydessä mahdollistaa erityisesti sellaisen menetelmän, joka täyttää eräitä tai useampia edellä esitetyistä vaatimuksista ja edullisesti kaikki vaatimukset. Menetelmää ja sitä varten kehitettyjä mittakenttiä on myös 15 voitava käyttää sanomalehti-offsetpainannassa.

Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 mukaisella mittakenttäryhmällä ja patenttivaatimusten 3, 4 tai 5 mukaisella menetelmällä. Epäitsenäisissä patenttivaatimuksissa on esitetty tarkoituksenmukaisia, ei pelkästään itsestään selviä suoritusmuotoja. Ratkaisuun vaikuttavat tosin sanomalehtipainannan erityisvaatimukset, 20 mutta tämä ei kuitenkaan sulje pois sen hyödyllistä käyttöä muilla aloilla, kuten aksidenssi-offsetrotaatiopainannassa.

Keksinnön mukainen menetelmä perustuu seuraaviin näkökohtiin: - Monivärisellä päällekkäinpainatuksella painetun pinnan värivaikutelma määräytyy annetulla paperilla ja välimateriaalilla kaikkien päällekkäisten painovärien väriker- 25 rospaksuudesta ja tehollisesta pintapeittoasteesta; - Ilmaistaan yhdellä ainoalla optisella mittauksella osallistuvien painovärien yhdistetty vaikutus yhdistelmämittakentässä, eli sellaisessa mittakentässä, johon päällekkäin on painettu useampia värejä rasteri- tai täyssävypainatuksella; - Eri värien osuus voidaan parhaiten ilmaista niiden kerrospaksuuden ja rasterin 30 pistekoon avulla. Tätä vastaa densitometrinen täyssävytiheys ja tehollinen rasteri- pisteen peittoaste painojäljessä. Nämä kaksi tunnussuuretta mitataan tavanomaisilla koemenetelmillä kutakin osallistuvaa painoväriä kohti tiheyden mittauksella kulloinkin yksivärisessä tarkistuskentässä täyssävyn ja rasterisävyn avulla. Pintapeitto-asteen laskeminen täyssävy- ja rasterisävytiheyksistä tapahtuu tavallisesti Murray- 5 111140

Daviesdn yleisesti tunnetulla kaavalla; - Jos laatutietojen keruu offsetpainossa perustuu pelkästään densitometrisiin mittauksiin, niin painoväriä kohden on siis painettava ainakin kaksi yksiväristä mitta-kenttää. Näillä mittakentillä tehdään erikseen tiheysmittaus. Jos kuitenkin lisäksi 5 halutaan saada tietoa välikerrosten yhteisvaikutuksesta, niin värityksen määrittämiseksi on tehtävä lisää densitometrisiä mittauksia muissa kaksi- ja kolmivärisissä yhdistelmämittakentissä. Kolmivärisessä päällekkäispainatuksessa tämä merkitsee esimerkiksi vähintään kymmentä optista mittausta; - Kustannuksia voidaan säästää, jos värin täyssävytiheyden ja pintapeittoasteen si- 10 jasta tarkastellaan sen rasterisävytiheyttä. Rasterisävytiheys toistaa näiden kahden muun vaikuttavan suureen yhdistetyn vaikutuksen. Tosin erittelevä tarkastelu käy vaikeammaksi vaihteluista johtuen; - Eri väreillä yhdistelmämittakentän avulla saatujen värimetristen arvojen ja toisaalta densitometrisen tunnusluvun rasterisävy tiheys välillä on lainmukainen yhteys.

15 Tämä yhteys on yleensä mutkikas. Sitä voidaan kuitenkin yksinkertaistaa, jos tarkastellaan vain kiinnostavien suureiden vaihtelua määrätyssä toimintapisteessä, joka painokäytännössä yleensä riittää asianomaisten standardisointipyrkimysten kannalta.

Ehdotetaan seuraavaa menettelyä: 120 · Yhdistelmämittakenttien värimetristen tunnusarvojen vaihtelujen ja eri värien rasterisävytiheyksien vaihtelujen välinen systemaattinen yhteys määrätään em-, ; piirisesti annetulle paperille, värimateriaalille, määrätylle painokoneelle ja toimintapisteelle. Toimintapisteelle on tarkoituksenmukaisesti ominaista eri värien ; ; , nimellinen pintapeittoaste yhdistelmämittakentässä, eli pintapeittoaste, joka al- 25 kuperäisillä filmeillä tai painolaatoilla on yhdistelmämittakentässä.

, · Kalibrointipainannan arviointitulokset muodostavat siten toimintapistettä kohti - muunnosfunktion, jolla rasterisävytiheyden vaihtelut erillisvärien rasterikentissä muunnetaan yhdistelmämittakentän värikohdan vektorin vaihteluiksi ja päinvastoin.

30 · Värien ilmiasun suhteen säädettävän painotuotteen kohdalta siis vain painetaan - yhdistelmämittakenttä ja mitataan se värimetrisesti. Tästä mitatusta olo-5 värikohdasta lasketaan värikohdan poikkeama vähentämällä ennalta määrätty asetus-värikohta.

• Eri värien rasterisävytiheyden muutokset lasketaan nyt saadun muunnosfunktion 111140 6 käänteisfunktiolla yhdistelmämittakentän värikohdan vektorin vaihteluista.

Laatutietojen keruuta varten, erityisesti tilastollisten laatutietojen keruuta varten painetaan mittakentät ja/tai mittakenttinä toimivia kuvakohtia, ja painamisen jälkeen ne mitataan optisesti. Htaeijastunut valoa prosessoidaan.

5 Keksinnön mukaan tarkastettavassa painotuotteessa ja yhdessä tai useammassa ka-librointipainannassa on kulloinkin ensimmäinen yhdistelmämittakenttä, johon painetaan päällekkäin perusvärit, tavallisesti kolme väriä syaani, magenta ja keltainen, joilla on nimelliset pintapeittoasteet (Fcl, Fral, F,).

Kalibrointipainannassa tai -painannoissa on lisäksi yhdistelmämittakenttiä, joissa 10 perusvärit painetaan päällekkäin nimellisin pintapeittoastein (Fc2 = Fcl + AFc2, Fml,

Fgl); (Fp Fm3 = Fml + AF^, F,); (Fcl, Fml, Fg4 = Fg, + AFg4). Jokaisessa tällaisessa yh-distelmämittakentässä vaihdellaan ainakin yhtä muuta perusväriä, esimerkiksi ensimmäistä perusväriä arvon AFc2 verran toisessa kentässä, toista perusväriä arvon AFm3 verran kolmannessa kentässä, ja kolmatta perusväriä arvon AFg4 verran neljän-15 nessä kentässä. Lisäyhdistelmämittakenttien lukumäärä ja värien lukumäärä yhdis- telmämittakenttää kohti vasta edullisesti perusvärien lukumäärää. Kalibrointipai-nannalla on lisäksi perusväriä kohti ainakin kaksi kulloistakin erillisväri-rasteri-kenttää perusväreille, jolloin jokaisen kentän kulloisenkin värin pintapeittoaste vastaa saman värin pintapeittoastetta ensimmäisessä yhdistelmämittakentässä. Toi-20 sen erillisväri-rasterikentän pintapeittoaste vastaa vastaavan lisäyhdistelmämitta-kentän muutettua pintapeittoastetta. Edellä käytetyllä merkintätavalla erillisväri-rästerikenttien pintapeittoasteet ovat siis: FcI, Fc2, FmI, Fm3, Fgl ja Fg4. Kalibrointipai-nanta tai -painannat voidaan painaa erikseen tai painotuotteen yhteydessä.

, ; Edullisella tavalla näissä kalibrointipainannoissa voidaan määrittää värikohdan 25 vektorit R,, Rj, Rj ja ^ mittaamalla yhdistelmämittakentistä värimittalaitteella. Erillisväri-rasterikentissä voitaisiin densitometrisin mittauksin yhtä erilliskenttää vastaavin suodatinominaisuuksin määrittää kulloisiakin rasterisävytiheysarvot DcI, F>c2, Dml, Dm3, Dgl ja Dg4.

Yhden tai useamman kalibrointipainannan värikohtavektoreita ja rasterisävytiheys-30 arvoja käytetään keksinnön mukaan muunnosfunktion L määrittämiseksi, joka muuntaa nimellisillä pintapeittoasteilla Fcl, Fml, Fgl varustettujen erilhsväri-rasteri-kenttien rasterisävytiheyksien vaihtelun: 'AD,' AD, - ADml . 111140 7 ensimmäisen pintapeittoasteilla F,, Fml, F , varustetun yhdistelmämittakentän väri-kohtavektorin AR vaihteluksi.

Keksinnön mukaan tarkistettavalla painotuotteella tulisi värimittalaitteella tapahtuvan ensimmäisen yhdistelmämittakentän mittauksen avulla toistaen määrittää väri-5 kohtavektori Rn valitussa koordinaattijärjestelmässä.

Lopuksi painotuotteesta saadun värikohtavektorin ARU = Rn - Rq poikkeama ennalta määrätyn asetusarvo-värikohtavektorin R^ suhteen lasketaan muunnosfunktion L käänteisoperaatiolla rasterisävytiheyksien vaihteluksi: ^cll ΔΟ„ = ADml] 10 käsillä olevissa tai ajatelluissa erillisväri-rasterikentissä, joilla on nimelliset pinta-peittoasteet Fcl, Fml, FgI.

Keksintöä voidaan edullisesti käyttää offsetrotaatiopainossa.

Mittakenttäryhmässä painotuotteen väritietojen kerääminen, erityisesti offsetrotaa-tiopainon laatutietojen keruuta varten, on useampia mittakenttiä, jotka painetaan 15 optisesti mitattavasti tarkistettavalle painotuotteelle tai kalibrointipainannalle.

; Keksinnön mukaan tähän mittakenttäryhmään kuuluu ensimmäinen yhdistelmämit-v ‘ takenttä, johon perusvärit painetaan päällekkäin nimellisin pintapeittoastein, lisä-yhdistelmämittakenttiä, joissa perusvärit painetaan päällekkäin muunnelluin nimel-

.3 - J

,,; lisin pintapeittoastein, jolloin jokaista perusväriä muunnellaan ainakin kerran ja jo- ; 20 kaisessa lisäyhdistelmäkentässä muunnellaan ainakin yhtä toista perusväriä, ja li säksi erillisväri-rasterikenttiä perusvärejä varten, jolloin ensimmäisissä erillisväri-rasterikentissä kulloinkin on perusvärillä pintapeittoaste, joka vastaa saman värin ; pintapeittoastetta ensimmäisessä yhdistelmämittakentässä, ja toisissa erillisväri-- rasterikentissä kulloinkin on perusvärillä pintapeittoaste, joka vastaa saman värin 25 muunneltua pintapeittoastetta lisäyhdistelmäkentässä.

Seuraavassa selitetään keksinnön mukaista menetelmää kuvan 1 avulla.

‘ Kalibrointipainanta 40 sisältää kymmenestä mittakentästä muodostuvan mittakent- täryhmän: - Ensimmäisessä kolmivärisessä yhdistelmämittakentässä 1 kolme perusväriä sy-30 aani, magenta ja keltainen painetaan päällekkäin nimellisin pintapeittoastein (Fc), 111140 8

Fml, F,). Kolmessa muussa yhdistelmämittakentässä 2, 3 ja 4 perusvärejä syaani, magenta ja keltainen painetaan myös päällekkäin, mutta nimellisin pintapeittoastein (F 2 = Fd + AFa, F„„ F,); (F„, F„. = F„ + AF„3, F„); (F„, F.„ F„ = Fg, + AF,.). Yh-distelmämittakenttään 1 verrattuna siis jokaisessa yhdistelmämittakentässä 2,3 ja 4 5 muutetaan täsmälleen yhden perusvärin pintapeittoastetta, eli yhdistelmämittakentässä 2 syaania määrän AFc2 verran, yhdistelmämittakentässä 3 magentaa määrän AFm3 verran, ja yhdistelmämittakentässä keltaista määrän AFg4 verran. Suureilla ÄFc2, AFmJ, AFg4 voi olla sekä positiivisia että negatiivisia arvoja.

- Kuusi erillisvärikenttää painetaan rasterisävyillä, ja erityisesti kentät 8 ja 11 sy-10 äänillä nimellisin pintapeittoastein Fcl ja Fc2, kentät 9 ja 12 magentalla nimellisin pintapeittoastein Fral ja Fm3, ja kentät 10 ja 13 keltaisellä nimellisin pintapeittoastein

Painoksen puitteissa tarkastettava painotuote 50 sisältää selitetyistä mittakentistä ainakin yhdistelmämittakentän 1, johon päällekkäin on painettu perusvärit syaani, 15 magenta ja keltainen nimellisin pintapeittoastein Fcl, Fml, FYhdistelmämittakent-tänä voi periaatteessa toimia myös kuvakohta, jolla on identtinen kuvarakenne.

Kalibrointipainanta 40 painetaan standardisoiduissa olosuhteissa, ottaen erityisesti huomioon värimateriaali, värikerrospaksuus ja sävyarvon lisäys, eli pintapeittoas-teen kasvu alkuperäisfilmistä tai painotuotteesta painanteeseen. Nämä olosuhteet 20 määrää esimerkiksi Sveitsissä UGRA, tai Saksassa FOGRA. Tällöin ei periaatteellisen toimintatavan kannalta ole mitään merkitystä sillä, käytetäänkö keksinnön mukaista menetelmää sanomalehti- tai aksidenssioffsetpainossa. Oleellista on vain yksi ainoa vaatimus, että kalibrointipainanta 40 tehdään saman standardin mukaan kuin painos, eli että tarkastettava ja optimoitava painotuote tehdään saman stan-25 dardin mukaan.

Kalibrointipainantaa 40 tehtäessä on täytettävä toinen ehto. Mittakenttälohkojen lisäksi kalibrointipainannassa on nimittäin oltava muita, kaikin perusvärein painettuja pintoja, jotta mittakenttälohkon paikalla paperin kulkusuunnassa taataan riittävän värimäärän vastaanottaminen. Tämän pinnan muoto on vapaa. Samanlaiset näkö-30 kohdat pätevät painotuotteen 50 värin vastaanottamiseen.

.1 J J * J

J > * Kalibrointipainannan 40 avulla voidaan nyt määrittää kvantitatiivisesti syaanin, ν' a ”> <. - magentan ja keltaisen rasterisävytiheyksien ja yhdistelmämittakentän 1 välituloksen . väliset vaihtelut.

Määritettäessä yhdistelmämittakentän 1 välituloksen riippuvuutta perusvärien ras-35 terisävytiheyksistä on kyseessä muunnosfunktion L määrittäminen, jolla lasketaan 111140 9 rasterisävytiheyksien muutoksesta johtuvat yhdistelmämittakentän värikohdan muutos.

Yleisessä tapauksessa muunnosfunktio L on epälineaarinen. Koska painoalalla kyseessä on useimmiten suhteellisen pienet muutokset standardisoidun toimintapis-5 teen ympärillä, voidaan yhteydet linearisoida. Havainnollisuuden vuoksi keksinnön mukaista menetelmää selitetään seuraavassa linearisoidun mallin avulla. Tämä ei estä patenttivaatimusten 3 - 8 yleistävän muotoilun soveltamista lineaarisiin ja epälineaarisiin järjestelmiin.

Muunnosfunktio voidaan määrittää esimerkiksi seuraavalla tavalla: 10 - Värimetrisiä mittauksia varten määrätään värimetrinen koordinaattijäijestelmä, edullisesti XYZ. Periaatteessa myös CIELAB ja CEELUV olisivat mahdollisia.

On tärkeätä, että värimetristen mittausarvojen ilmaisua varten aina käytetään samaa järjestelmää. Yksinkertaisuuden vuoksi seuraavat suoritusmuodot perustuvat esimerkinomaisesti normiväriarvoihin XYZ; 15 - Kalibrointipainannan yhdistelmämittakenttissä 1-4 mitataan normiväriarvot

\X

XYZ, Saadaan neljä värikohtavektoria R= Y , ja erityisesti R, mittakentässä 1,

Z

mittakentässä 2, R, mittakentässä 3, ja R, mittakentässä 4; - Kalibrointipainannan 40 erillisvärikentissä 8-13 mitataan väritiheydet. Tällöin saadaan kuusi rasterisävytiheysarvoa, ja erityisesti Dcl mittakentästä 8, Dc2 mittaken- 3 20 tästä 11, Dml mittakentästä 9, mittakentästä 12, DgI mittakentästä 10, ja Dg4 mit-, ' takentästä 13; - Käyttäen määritelmiä: kk-kk-m\ ) Dc2 ~ Dc\ 0 0 0 Dm3-Dmx 0

° 0 Dgt-DgK

25 mitattujen suureiden väliset lineaariset yhteydet voidaan esittää seuraavan yhtälön avulla:

ARd = LAP

111140 10 - Tässä on 3*3-matriisi L etsittyä muunnosfunktiota L varten. Jotta tästä päästäisiin muunnosfunktioon, on siis edellä oleva yhtälöstä vain ratkaistava L: L~ ARdAD~]

Mittaamalla kalibrointipainanta 40 meillä on nyt kvantitatiivinen yhteys toisaalta 5 perusvärien rasterisävytiheyksien vaihtelujen ja toisaalta yhdistelmämittakentän 1 värikohtavektorin vaihteluiden välillä

Edellä selitetyn menetelmään mukaan matriisi L lasketaan matriisien ARD ja AD avulla. Tällöin ARD ja AD on määritelty mittausarvoilla, jotka tulevat pelkästään kalibrointipainannasta 40. Tämä tarkoittaa sitä, että matriisi L voidaan täysin 10 määrittää yhden ainoan kalibrointipainannan perusteella.

Kalibrointipainannasta saatua muunnosfunktiota voidaan käyttää hyödyksi, kun on valvottava painoksen painotuotteiden laatua. Tämän edellytyksenä on se, että painotuotteeseen painetaan yhdistelmämittakenttä 1, jolla on samat syaanin, magentan ja keltaisen nimelliset pintapeittoasteet kuin kalibrointipainannassa 40.

15 Pistokokeen omaisesti otetuista painotuotteiden 50 esimerkkikappaleista mitataan värimittalaitteen avulla yhdistelmämittakentän 1 värikohtavektori Rn. Vertaamalla sitä ennalta määrättyyn asetusarvo-värikohtavektoriin voidaan sen jälkeen laskea värikohtapoikkeama ARn = Rn - R^. Asetusarvo-värikohtavektori voidaan saada sekä annetusta mallikappaleesta saadusta mittausarvosta että suoraan digitaalisesta l0 esipainovaiheesta.

Suorittamalla käänteinen muunnosfunktio L voidaan laskea värikohtapoikkeamaan ARn liittyvät pemsvärien syaani, magenta ja keltainen rasterisävytiheyden muutok- · ’ [4¾.] setAD,, = ADmll painotuotteessa 50: .AD,,, AD,, = L~‘AR, 25 Keksinnön mukaisen menetelmän edellä selitetyllä käyttötavalla osoitettiin, että kolmen kirkkaan perusvärin värisäädön vaihtelut painotuotteessa 50 voidaan määrittää yhdellä ainoalla värimetrisellä mittauksella. Siten voidaan hyvin tehokkaalla tavalla saada tietoa sekä eri värien käyttäytymisestä, että myös niiden yhteisvaikutuksesta. Tämän vuoksi kustannukset tavanomaisiin menetelmiin verrattuna piene-30 nevät kahdessa mielessä: 111140 π - painotuotteessa tarvitaan vähemmän mittakenttiä, eli syaania, magentaa ja keltaista varten yksi yhdistelmämittakenttä kolmen erillisväri-rasterikentän ja kolmen kaksiväripainetun rasterikentän sijasta; - painotuotteille tehtävien mittausten lukumäärä pienenee ainakin kuudesta yhteen.

5 Menetelmän toisena etuna on se, että painotuotteen 50 yhdistelmämittakentän 1 vä-rimetrisen mittauksen avulla todistetaan kvantitatiivinen ehto, joka kertoo painotalon asiakkaalle jotain siitä, miten ihmissilmä kokee värien painoasun painotuotteessa.

Keksinnön mukaisen menetelmän mukaan voidaan painotuotteen 50 yhdistelmämit-10 takentän 1 sijasta käyttää kuvakohtaa, jolla on sopiva kuvarakenne. Siten voidaan säästää yhdistelmämittakentän 1 vaatima tila painotuotteella.

Keksinnön mukaisen menetelmän toinen järkevä käyttö saadaan siten, että painotuotteeseen 50 painetaan kalibrointipainannan 40 koko mittakenttälohko, niin että varsinainen kalibrointipainanta voidaan jättää pois, ja painotuotteen hyväksi havait-15 tua kalibrointikappaletta voidaan käyttää kalibrointipainannan sijasta. Esimerkiksi painoksen ensimmäistä hyvää kappaletta voidaan ongelmitta käyttää muunnos-funktion L määrittämiseen kalibrointipainannan 40 sijasta.

Näissä oloissa voi tapahtua, että painotuotteella voi olla liian vähän tilaa jokaisen ; . kalibrointikentän 2, 3, 4, 8, 9,10,11,12 ja 13 painamiseen, Keksinnön mukaista , 20 menetelmää voidaan kuitenkin käyttää sellaisessakin tapauksessa, kun ensimmäisen kalibrointipainannan sijasta painetaan useampia lisäkalibrointikappaleita, ja täytetään seuraavat ehdot: ; ; ’: - kaikki kalibrointipainannat sisältävät ainakin yhdistelmämittakentän 1 ja erillis- värimittakentät 8,9 ja 19; 25 - kalibrointipainannat tehdään vaihtelevin värikerrospaksuuksin kaikilla perusvä reillä, niin että värikerrospaksuuksien keskiarvo kalibrointikappaleessa aina kui-v ; tenkin riittävän tarkasti vastaa painostandardia.

;; Muunnos L voidaan tällöin nimittäin saada vertaamalla väripaikkavektorin R, vaihteluja yhdistelmämittakentässä 1 ja tiheysarvojen Dcl, Dm], DgI vaihtelua erillis-; 30 värimittakentissä 8,9,10. Matriisin L määrittämiseksi pätee samoin kuin edellä : yhtälö

ARd = LAD

111140 12 jolloin matriisien ARD ja ΔΖ) tekijöinä on kuitenkin erotussuureita, jotka eivät synny mittakenttien erilaisista nimellisistä pintapeittoasteista, vaan eri kalibrointipai-nantojen erilaisista värikerrospaksuuksista. Jos matriisin L määrittämiseksi mitataan suurempi lukumäärä kalibrointipainantoja kuin mitä tarvittaisiin matemaatti-5 sesti yksiselitteistä ratkaisua varten, niin näin syntyvä ylimääritetty yhtälöryhmä voidaan ratkaista tasoitus- tai regressiolaskentamenetelmillä.

Keksinnön mukaisen menetelmän kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, minkä tyyppisillä mittalaitteilla mittaustiedot saadaan. Periaatteessa ei esimerkiksi ole määrätty, määritetäänkö densitometriset arvot densitometrin, spektraalifotometrin, 10 videokameran tai jonkin muun sopivan laitteen avulla. Samalla tavalla väritekniset mittaukset voidaan tehdä spektraalifotometrein, kolmialuevärimittauslaittein, videokameroin, tai muiden sopivien välineiden avulla, poikkeamatta keksinnön alalta. Lisäksi on vailla merkitystä millä apuvälineillä mittaustietojen jatkokäsittely hoidetaan.

15 Keksinnön mukaista menetelmää voidaan myös laajentaa nelivärisen päällekkäis-painatuksen suuntaan, niin että kalibrointipainannan 40 ja painotuotteen 50 yhdis-telmämittakentissä sallitaan myös eräs osuus mustaa painoväriä. Ainoana ehtona se, että mustan nimellinen pintapeittoaste on sama kaikissa neljässä yhdistelmämitta-kentässä.

20 Esitetyllä menetelmällä saadut säästöt välttämättömien mittakenttien ja mittauskustannusten osalta mahdollistavat ensimmäistä kertaa offsetrotaation yhteydessä, erityisesti kuitenkin sanomalehti-offsetirotaation yhteydessä painotuotteiden laatutietojen keruun systemaattisen ja rutiinin mukaisen käyttämisen.

; - Tavoiteltujen tilastollisten tutkimusten avulla painotalo voi nyt kohtuullisin kus-25 tannuksin saada edustavaa tietoa tuotantonsa laatutasosta. Tällöin värivyöhykkeit- täin toimivissa painokoneissa kuitenkaan jokaista painettua värivyöhykettä varten ei tarvitse painaa eikä mitata erillistä painotuotteen yhdistelmämittakenttää. Samassa tuotannossa tarvitaan vain muutamia kohtia, joissa on mittakenttiä.

- Lisäksi voidaan aikaisemmin ilmaista painoprosessin häiriöitä, esimerkiksi epä-; 30 suorasti ilmenevät materiaaliominaisuuksien muutokset.

- Mahdollisuus antaa painotalon asiakkaalle lukuarvoin dokumentoitua tietoa tuotetusta painolaadusta, antaa painotalolle kilpailuedun sellaisiin kilpailijoihin nähden, joilla ei ole tätä mahdollisuutta käytettävissään. Tämä näkökohta saa tulevaisuudessa yhä enemmän merkitystä, koska nykyisin voidaan nähdä voimakas pyrkimys 35 saada painotaloihin normin ISO 9000 mukainen laadunvarmistusjärjestelmä.

Claims (10)

111140

1. Menetelmä laatutietojen keruuta, erityisesti tilastollisten laatutietojen keruuta varten offsetrotatiopainossa, jossa 5 a) vähintään yhdelle kalibrointipainannalle (40) per perusväri, erityisesti kolmelle perusvärille syaani, magenta ja keltainen, painetaan vähintään kaksi erillisvärirasteri-kenttää (8,11; 9,12; 10,13), jolloin ensimmäisillä erillisvärirasterikentillä (8,9,10) kullakin perusvärillä on nimellinen pintapeittoaste (Fci, Fmi, Fgl), ja jolloin toisilla erillisvärirasterikentillä (11,12,13) kullakin perusvärillä on kulloisestakin nimelli-10 sestä pintapeittoasteesta varioitu pintapeittoaste (FC2 = Fci + AFC, Fno = Fmi + AFm, Fg4= Fgi ^ AF g), b) kontrolloitavalle painotuotteelle (50) ja vähintään yhdelle kalibrointipainnalle (40) kullekin painetaan ensimmäinen yhdistelmämittakenttä (1), jossa perusvärit nimel-lisine pintapeittoasteineen (Fci, Fmi, Fgi) on painettu päällekkäin, 15 c) vähintään yhdelle kalibrointipainannalle (40) painetaan lisäyhdistelmäkenttiä (2,3, 4), joihin perusvärit nimellisine tai nimellisten pintapeittoasteiden suhteen varioidut pintapeittoasteet (Fc2, Fmi, Fgi), (Fci, Fm3, Fgi), (Fd, Fmi, Fg4) on painettu päällekkäin, jolloin kukin perusväri painetaan vähintään kerran yhdessä sen nimellisen pintapeit-toasteen suhteen varioidun pintapeittoasteen kanssa ja kuhunkin lisäyhdistelmäkent-. , ; 20 tään painetaan vähintään yksi toinen perusväri yhdessä sen kulloisenkin nimellisen ; J > pintapeittoasteen suhteen varioidun pintapeittoasteen kanssa, : ; d) värimetrisen mittauksen avulla määrätään painotuotteen (50) ja vähintään yhden kalibrointipainannan (40) yhdistelmäkentälle kullekin värikohtavektori (Rj i, Ri) vali-: ; i tussa värimetrisessä koordinaattijäijestelmässä (X, Y, Z), ' : ; 25 e) värimetrisen mittauksen avulla määrätään vähintään yhden kalibrointipainannan (40) lisäyhdistelmäkentälle (2,3,4) kulloinkin ylimääräinen värikohtavektori (R2, , ’ R3, R4) valitussa värimetrisessä koordinaattijäqestelmässä, ja ;,,,; f) densitometrisin mittauksin määrätään vähintään yhden kalibrointipainannan (40) '; erillisvärirasterikentille (8,11; 9,12; 10,13) rasterisävytiheysarvot (Dcl, Dc2, Dmi, ! 30 Dm3j Dglj Dg4).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vähintään yhden kalibrointipainannan värikohtavektoria (Ri), ylimääräisiä värikohtavektoreita (R^, Rj, ,4 111140 R4) ja rasterisävytiheysarvoja (Dci, DC2, Dmi, Dm3, Dgi, Dg4) käytetään muunnosfunk-tion (L) ilmaisemiseen, joka funktio muuntaa erotuksen (ARf) yhdistelmämittakentän värikohtavektorin ja ylimääräisten värikohtavektoreiden välillä erotukseksi (ADf) ensimmäisten erillisvärirasterikenttien rasterisävytiheysarvojen ja toisten erillisväri-5 rasterikenttien rasterisävytiheysarvojen välillä kullekin perusvärille seuraavien kaavojen mukaan: ARb = L ADb jossa

10 ARb = [E2-E1 R3 - Ei Ei ~Ei] ja r Dc2 - Del 0 0 ADe 0 Dm3 - Dmi 0

0. Dg4 - Dgi

15 L

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että annettuun asetu-arvovärikohtavektoriin (R0) liittyvä poikkeama (ARD) värivektorissa (Rn), joka on määritetty painotuotteen ensimmäisessä yhdistelmämittakentässä, muunnetaan muu-20 tosfunktion (L) avulla erotukseksi (ARn) rasterisävytiheyksinä painotuotteessa esiintyvinä tai ajateltuina erillisvärirasterikenttinä, joilla on nimelliset pintapeittoasteet (Fci, Fm}, Fgi) seuraavien kaavojen mukaisesti: ADn = L'-ARn jossa ARn = En-Ro·

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paino tuotteet ensimmäinen yhdistelmämittakenttä on kuvakohta. • · »3

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vähintään yhden kalibrointipainannan ja painotuotteen ensimmäinen yhdistelmämittakent-30 tä sekä ylimääräiset yhdistelmämittakentät myös yhdessä rasterisävyn kanssa paine-; taan mustana, jolloin mustan nimellinen pintapeittoaste kaikissa yhdistelmämittaken- tissä on sama. 15 111140

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väri-metrisiin mittauksiin käytetään spektraalifotometria.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väri-5 metrisiin mittauksiin käytetään kolmialuevärimittalaitetta.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että densi-tometrisia mittauksia varten käytetään spektraalifotometria.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että densi- tometristä mittausta varten käytetään densitometria. \ ' > ·> 111140